SOPIMUS OULUNKAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOI- MINTA-ALUEESTA 6.2.2009
Seutuhallitus 6.2.2009 16
SOPIMUS OULUNKAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEIS- TOIMINTA-ALUEESTA 1 Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat: Iin kunta Pudasjärven kaupunki Utajärven kunta Vaalan kunta Yli-Iin kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sopimuskunnat (jäljempänä sopijapuolet) toteuttavat tasa-arvoiselta pohjalta vapaaehtoisin toimin ja päätöksin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain 5 :n mukaisen yhteistoiminta-alueen. Tämän sopimuksen tarkoitus on sopia kuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Yhteistoiminta-alueeseen otetaan mukaan kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Sosiaalihuollon palveluista mukaan otetaan kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot. Päivähoito jää kuntien järjestettäväksi. 3 Päätöksenteko ja hallinto Yhteistoiminta-alueen hallinto järjestetään erottamalla palvelujen järjestäminen ja
palvelujen tuottaminen (vrt. tilaaja-, tuottajamalli). Yhteistoiminnassa järjestettävästä toiminnasta vastaa kuntayhtymän perussopimuksen (5.11.2007) mukaisesti 25- jäseninen seutuvaltuusto ja 9-jäseninen seutuhallitus. Kuntayhtymän tarkastuslautakunnassa on kolme (3) jäsentä. Kuntayhtymän perussopimuksen uudistaminen on käsittelyssä vuoden 2009 aikana. Seutuhallitus toimii ns. tilaajahallituksena, jonka tueksi tilaajapuolelle perustetaan SoTe -järjestämiskeskus, joka koostuu asiantuntijoista muodostuvasta tilaajatiimistä. Seutuhallituksen esittelijä on seutukuntajohtaja. Yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen poliittista ohjauksen tueksi perustetaan yhteinen palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe, terveys, vanhus). Paikat jaetaan alueellisesti seuraavasti: Ii 4 paikkaa Yli-Ii 2 paikkaa Pudasjärvi 4 paikkaa Utajärvi-Vaala 4 paikkaa Puheenjohtajat (pj+ 2 vpj) valitaan lautakunnan jäsenistä alueellisesti yksi kultakin palvelutuotantoalueelta (3) tasa-arvolakia noudattaen. Puheenjohtajuus on alueittain kiertävä, kauden ollessa 2 vuotta. 4 Tilaajahallituksen tehtävät Kuntien yhteisenä tilaajahallituksena toimii seutuhallitus. Sen pääasiallisena tehtävänä on huolehtia siitä, että sopijaosapuolten muodostaman yhteistoiminta-alueen väestö saa oikeudenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sopijapuolten erikseen päättävien palvelualuekohtaisten palvelujen järjestämissuunnitelmien ja taloudellisten voimavarojen pohjalta. Tässä tarkoituksessa seutuhallitus päättää yhteistoiminta-alueen väestölle hankittavista ja tilattavista palveluista. Palvelujen tilaamisen valmistelussa pohjana ovat kuntien määrittelemät palvelutarpeet. Tilaajahallituksen tehtävät: vastata sopijakuntien puolesta yhteistoimintaan sisältyvien tehtävien yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta sekä toiminnan ja talouden seurannasta, laatia vuosittain yhteistoiminta-alueen yhteiset taloudelliset ja toiminnalliset
tavoitteet kuntien järjestämissuunnitelmien ja talousarviosuunnittelun pohjaksi tehdä kunnille kuntakohtaisen järjestämissuunnitelman pohjalta syyskuun loppuun mennessä esityksensä vuotuisesta talousarviosta sekä siihen liittyvästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sopimuskuntien ja tuotantopuolen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta, käydä neuvottelut tuotantopuolen talousarvioon sisältyvistä palvelutuotantotavoitteista ja hyväksyä tuotantopuolen talousarvioon sisältyvä palvelutuotantositoumus kuntien järjestämissuunnitelmien pohjalta. päättää kuntayhtymän hankintaohjeista päättää palvelujen ostamisesta ja myymisestä kuntien järjestämissuunnitelmien ja kuntayhtymän hankintaohjeen mukaisesti hyväksyä toimialallaan merkittävien hankkeiden tarveselvitykset, suunnitelmat, hankintaohjelmat ja muut vastaavat hallitus voi siirtää määräämälleen viranhaltijalle edellä mainittua päätösvaltaa 5 Palvelutuotantolautakunnan tehtävät Palvelutuotantolautakunnan päätehtävänä on toiminnan tuloksellisuuden seuranta. Tällöin lautakunnan tulee seurata resurssien käytön lisäksi tuotettavien palveluiden määrää ja laatua, niiden jakautumista väestön keskuudessa sekä myös arvioida niitä vaikutuksia, joita palveluilla pyritään saavuttamaan. Lautakunnan tulee myös osaltaan seurata kuntalaisten oikeuksien toteutumista. Tarkemmin tehtävät määritellään hallintosäännössä. 6 Otto-oikeus Yhteistoimintasopimuksen sopimuskunnilla ei ole kuntalain tarkoittamaa otto-oikeutta tämän sopimuksen mukaisen tilaajahallituksena toimivan seutuhallituksen eikä palvelutuotantolautakunnan tekemiin päätöksiin. Seutuhallituksella on otto-oikeus palvelutuotantolautakunnan päätöksiin. 7 Henkilöstö Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyy palvelussuhteen
katkeamatta kuntayhtymän palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Kuntayhtymä perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Luettelo siirtyvistä viranhaltijoista ja työntekijöistä liitetään yhteistoimintasopimukseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole taloudellisia tai tuotannollisilla perusteilla oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta. Henkilöstön irtisanomissuoja on voimassa viisi (5) vuotta yhteistoiminta-alueen käynnistyessä 1.1.2010, 31.12.2014 saakka. Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan suojaan liittyy velvoite ottaa vastaan henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaava työnantajan tarjoama uusi työsuhteinen tehtävä tai virka. 8 Talous ja kustannusten jakaminen Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaossa noudatetaan ns. sekamallia, jossa jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva ja pääasiassa omin kuntalaisten käyttämä palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta. Ulkopuolisilta palvelun tuottajilta ostettava tai kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto hoidetaan sopimuksin ja laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla. Järjestämiskeskuksen kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Sopimuskunnan talousarvion perustana on vuosittain laadittava järjestämissuunnitelma ja -sopimus. Sopimuskunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Palvelutuotannon kuntakohtaisena laskutusperusteena on ao. kunnan perhe-, terveys- ja vanhuspalvelujen talousarvion yhteenlaskettu nettomenojen osuus. Järjestämiskeskuksen menot jaetaan kuntien asukasmäärien mukaan (toimintavuoden alun asukasmäärä). Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talous-
arviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuosuusennakot on suoritettava laskutuskuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. 9 Toimitilat, kalusto ja varusteet Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittavat tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta 31.12.2009. Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoiminta-alue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle 10.000 euron hankintojen osalta. Yli 10.000 euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön. 10 Tukipalvelujen hankkiminen Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat tukipalvelut (ravinto- ja siivouspalvelut) hankitaan ensisijaisesti palvelualueiden sopimuskunnilta vuosittain tehtävillä sopimuksilla. Yhteistoiminta-alueen käynnistyessä voimassa olevat sopimukset siirtyvät yksittäisten kuntien sopimuksista yhteistoiminta-alueen sopimuksiksi. Vaatehuolto ja materi-
aalipalvelut hankitaan kilpailutettuna ostopalveluna. Kuntapalvelutoimisto tuottaa yhteistoiminta-alueelle talous- ja palkkahallinnon sekä informaatioteknologian palvelut lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasprosessiin läheisesti liittyviä tehtäviä ja sovellusohjelmia. 11 Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 12 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijakuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan Oulun käräjäoikeudessa tai vaihtoehtoisesti välimiesmenettelyn kautta. 13 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen Tämä yhteistoimintasopimus tulee voimaan 1.1.2010 ja on voimassa toistaiseksi. Kullakin sopimuskunnalla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille kunnille vähintään 18 kuukautta aikaisemmin, edellisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä päättyväksi seuraavan vuoden loppuun. Päiväys ja allekirjoitukset IIN KUNTA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI UTAJÄRVEN KUNTA VAALAN KUNTA YLI-IIN KUNTA