Puolivuotiskatsaus 1.1. 6.211 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti panostettiin asiantuntijapalveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen asiakkaille. Energiatehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet olivat keskeisinä kehittämisen kohteina.
Kokemus - teot - uskallus 2 vastuun vuotta kantaa kauas Tänä vuonna 2 vuotta täyttävän Senaatti-kiinteistöjen toiminta lähti alkuvuonna käyntiin uuden strategian ja organisaation siivittämänä. Uudessa strategiassa painotetaan erityisesti Senaatti-kiinteistöjen roolia valtioyhteisön toimitilaasiantuntijana. Tähän liittyen toiminnallisista tavoitteista keskeisimmiksi nousivat toimitiloihin liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen asiakkaille, kiinteistöjen myyntitoiminnan aktiivinen ja järjestelmällinen toteuttaminen sekä energiansäästöön liittyvät toimenpiteet niin rakentamisessa kuin kiinteistöjen käytössä. Nämä ovat uuden strategiamme keskeisiä teemoja, joiden parissa jatkamme aktiivista työtä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Aulis Kohvakka Toimitusjohtaja Alkuvuoden avainluvut Kasvu 1 6 211 1 6 21 31.121 Liikevaihto, Me 274 268 554 Tase, Me 4 64 4 928 4 884 Vuokrattava pinta-ala, 1 m 2 6 562 6 491 6 523 Investoinnit yhteensä, Me 116 13 255 Investointien osuus liikevaihdosta, % 42 38 46 Henkilöstön lukumäärä katsauskauden lopussa 268 284 266 Kannattavuus Tulos, Me 7 62 125 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 26 23 23 Nettotuotto, % 7,7 7,7 7,8 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,3 3,5 4, Oman pääoman tuotto, % 4,4 3,8 4, Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk *) 12,72 11,87 12,17 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 96,2 96,3 96,1 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 63 62 64 Nettovelkaantumisaste, % 56 58 51 *) toimitilavuokrasopimukset, kokonaisvuokrakohteet
Senaatti-kiinteistöt katsauskaudella1.1. 6.211 Senaatti-kiinteistöjen panostukset asiantuntijapalveluiden tarjoamiseen näkyivät vahvemmin toimistot-toimialalla, jossa kesäkuun lopussa oli voimassa 53 asiantuntijapalvelusopimusta. Näistä 14 oli alkuvuoden aikana solmittuja uusia sopimuksia. Ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialalla voimassa olevia sopimuksia oli 11. Ministeriöiden toimitilatyöryhmän käyttöön tuotettiin Valtioneuvostokampusselvitys, jossa on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja toimitilojen tehokkuuden parantamiseksi. Työympäristön kehittämisen asiantuntijapalveluita on tuotettu ministeriörakennusten peruskorjausten yhteydessä sekä eräille tutkimuslaitoksille ja erityiskouluille. Tullihallituksen toimipisteitä ollaan keskittämässä Pasilaan. Uusia tiloja varten tehdään työympäristön kehittäminen, jotta tiloista saadaan mahdollisimman hyvin Tullihallituksen toimintaa tukevat. Senaatti-kiinteistöt järjestää uusiin tiloihin myös asiakkaan tarvitsemat käyttäjäpalvelut. Vuosi sitten aloitettu koko valtionhallintoa koskeva Hallinnon tilahallinta -projekti eteni suunnitelmien mukaisesti. Projektissa kerätään kaikki valtion tilatiedot yhteiseen järjestelmään, jota virastot ja laitokset voivat hyödyntää omien toimintojensa ja toimitilojensa suunnittelussa. Haasteet asiakastyytyväisyydessä Senaatti-kiinteistöjen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla, joskin lievää laskua on tuloksissa havaittavissa. Vaikka asiakkaiden kokonaistyytyväisyys palveluihinkin on laskenut, on tämä osa-alue kuitenkin Senaatti-kiinteistöjen vahvin osa-alue. Energiansäästö keskeisessä roolissa Suomen valtion on sitoutunut mittaaviin energiansäästötavoitteisiin. Kevään aikana Senaatti-kiinteistöt on valmistellut energiatehokkaan rakentamisen toimintasuunnitelmaa, jolla vastataan tuleviin ympäristö- ja energiasäästövaatimuksiin. Ympäristöasioissa teimme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Tästä konkreettisena esimerkkinä on Pohjois-Suomen alueella aloitettu sähkönsäästökampanja, joka on tuottanut hyviä tuloksia ja on nyt laajenemassa muillekin alueille. Green Office -palvelua on edistetty asiakaskunnan keskuudessa ja kehitetty Green Lease -vuokrasopimusmallia, joka kannustaa kiinteistön omistajaa ja käyttäjää toimimaan energiataloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. TEM:n Eteläesplandi 4:n peruskorjaus on pilottihanke arvokiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta peruskorjausten yhteydessä. Investointipäätös hankkeesta tehtiin kesäkuussa 211. Uudisrakennusten energiatehokkuuspotentiaalia on kehitetty erityisesti Suomen ympäristökeskukselle suunnitellussa SYKE-talossa, jonka tavoitteena on toimia passiivirakentamisen esimerkkinä suomalaiselle toimistorakentamiselle. Rakentamisen laadun kehittäminen Senaatti-kiinteistöt on panostanut rakentamisen laadun kehittämiseen ja järjesti konsulttibarometri-kyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään muun muassa investointiprosessin kehittämisessä. Tietomallinnuksen kehittämisessä Senaatti-kiinteistöt on ollut edelläkävijänä ja aktiivisesti mukana projektissa, jossa luodaan Suomeen yhtenäiset tietomallinnusvaatimukset. Myös sisäympäristöongelmien korjaamiseen ja kehittämiseen on panostettu yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Senaatti-kiinteistöt on katsauskaudella uudistanut hankintastrategiaansa ja siihen liittyen valmistellut toimintaohjeistusta talousrikollisuuden poistamiseksi rakennusalalta. Ohjeistus tulee olemaan selvästi tiukempi, kuin mitä laki vaatii. Investoinnit Kiinteistöomaisuus Vuokraustoiminnan tuotot Vuokrattava pinta-ala 4. 19 % 29 % 1. 4 % 48% 4. 24 % 3 % 1. 7 % 39 % 4. 33 % 1. 29 % 6 % 32 % 15 % 4. 1. 16 % 1 % 59% 1. Kehityskiinteistöt 4,6 milj. e Puolustus- ja turvallisuus 55,7 milj. e Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 33,4 milj. e 4. Toimistot 22,5 milj. e 1. Kehityskiinteistöt 296 milj. e Puolustus- ja turvallisuus 1 645 milj. e Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 1 32 milj. e 4. Toimistot 1 24 milj. e 1. Kehityskiinteistöt 16 milj. e Puolustus- ja turvallisuus 82 milj. e Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 83 milj. e 4. Toimistot 72 milj. e 1. Kehityskiinteistöt,6 milj. m 2 Puolustus- ja turvallisuus 3,9 milj. m 2 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 1 milj. m 2 4. Toimistot 1,1 milj. m 2
8 7 6 5 4 3 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5 8 7 6 5 4 3 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5 Liikevaihto, milj. euroa 626 646 673 724 554 Liikevoitto, milj. euroa 236 243 225 257 183 96 Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v. 6,5 6,2 6,9 5,9 5,9 5,8 Investoinnit, milj. euroa 31 261 273 326 255 274 116 8 7 Tase, milj. euroa 6 5 639 5 662 5 835 5 92 5 4884 464 4 3 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Liikevoitto-% 38 38 Vacancy rate eli vajaakäyttöaste, % 3,4 33 35 2,8 2,9 2,9 33 35 3,9 3,8 Uusinvestoinnit Peruskorjaukset Taloudellinen tilanne Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto oli katsauskaudella 274,2 milj. euroa (267,7 milj. euroa 6.21). Senaatti-kiinteistöjen liikevoitto oli 95,5 milj. euroa (93,7) ja tulos 7,3 milj. euroa (62,1). Vuokraustoiminnan tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia eriä oli 48,3 milj. euroa (5,) ja myyntitoiminnan tulos 13,9 milj. euroa (11,3). Taseen loppusumma oli 4 64 milj. euroa (4 928), josta likvidit varat olivat 3, milj. euroa (88,1). Rahoitustilanne säilyi hyvänä, ja omavaraisuusaste nousi 63,4 %:iin (61,9). Katsauskauden lopussa Senaatti-kiinteistöjen lainat valtiolta ja rahoituslaitoksilta olivat yhteensä 1 654 milj. euroa (1 842), josta 55 milj. euroa oli lainaa valtiolle velkapääomana saadusta omaisuudesta. Senaatti-kiinteistöt nosti kesäkuussa uutta lainaa 8 milj. euroa. Loppuvuoden lainantarvearvio on noin 17 milj. euroa. Vuoden aikana valtiolainoja ja rahoituslaitoslainoja lyhennetään noin 297 milj. euron edestä, eli lainoja lyhennetään 47 milj. euroa enemmän kuin otetaan uutta lainaa. Valtiolle tuloutettiin voitontuloutuksena 25 milj. euroa. Kiinteistöomaisuus Kiinteistöomaisuuden tasearvo oli 4,6 miljardia euroa (4,8). Vuokrattava pinta-ala oli 6,6 milj. neliömetriä (6,5), josta tyhjien tilojen määrä oli,25 milj. neliömetriä (,24). Toimitilojen vuokrausaste oli 96,2 % (96,3). Katsauskauden lopussa Senaatti-kiinteistöillä oli noin 2 8 voimassa olevaa toimitilavuokrasopimusta. Valtioasiakkaiden osuus Senaattikiinteistöjen liikevaihdosta oli 93,3 %. Kiinteistöjen ostot ja myynnit Senaatti-kiinteistöt myi katsauskaudella kiinteistöjä 32,1 milj. eurolla (3,9). Myyntivoitot olivat 16,4 milj. euroa (15,2) ja myyntitappiot,9 milj. euroa (2,9). Suurimmat myydyt kohteet olivat Kiinteistöosakeyhtiö Turun ICT-talo, Kiinteistö osakeyhtiö Biocity, Turku sekä Turussa sijaitseva Aura-instituutin kiinteistö. Kevään aikana allekirjoitettiin kaksi esisopimusta Eteralle myytävistä Töölönlahden tonteista, joiden kauppahinta on yhteensä 59,8 milj. euroa. Nämä myynnit vaativat vielä eduskunnan suostumuksen, joka on tarkoitus saada syksyn lisätalousarviossa. Rajavartiolaitoksen hallinnassa ollutta kiinteistöomaisuutta siirrettiin Senaatti-kiinteistöille keväällä 4,9 milj. euron arvosta. Omaisuus merkittiin lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi Senaatti-kiinteistöjen taseeseen. Laina-aika on kaksi vuotta ja lainan korko 5 %. Kevään aikana valmisteltiin myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnassa olleiden Orregrundin sähkömuuntamorakennusten ja liikenneviraston hallinnassa olleen merikaapelin hallinnansiirrot Senaattikiinteistöille. Siirto tapahtui 1.7.211 ja käypä siirtoarvo oli
euroa. Kevään aikana on valmisteltu myös IP-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden siirtoa Senaatti-kiinteistöille. IP-Kiinteistöt Oy hoitaa yhtiön omistukseen siirrettyä puolustusvoimien kiinteistövarallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on 29.6.211 siirtänyt yhtiön osakkeet valtiovarainministeriölle, josta ne on tarkoitus siirtää Senaatti-kiinteistöjen hallintaan syksyn aikana. Osakkeiden tasearvo Finavia Oyj:n taseessa on 1,5 milj. euroa. Asian selvittely on kesken. Investoinnit Katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 116,3 milj. euroa (12,8), joka on 42 % (38) liikevaihdosta. Investoinnit jakautuivat eri toimialojen kesken seuraavasti: Kehityskiinteistöt 4,6 milj. euroa (1,9), Puolustus ja turvallisuus 55,7 milj. euroa (56,2), Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 33,4 milj. euroa (19,1), Toimistot 22,5 milj. euroa (25,5) sekä hallinnon investoinnit,1 milj. euroa (,2). Peruskorjausten osuus investoinneista oli 77,5 milj. euroa (72,1) ja uudisrakennushankkeiden 38,8 milj. euroa (3,7). Suurimmat valmistuneet investoinnit olivat Musiikkitalo, Helsinki (79,6 milj. euroa), Liikenne- ja viestintäministeriön peruskorjaus, Eteläesplanadi 16 (9 milj. euroa), Kuopion Oikeus- ja poliisitalon sisäilmakorjaus (5,7 milj. euroa) ja Seinäjoen virastotalon muutostyö (2,6 milj. euroa). Suurimmat käynnissä olevat investointihankkeet olivat Turun lääninvirastotalon muutostyö (3 milj. euroa) ja yhtiömuodossa toteutettavat Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalon peruskorjaus (26,8 milj. euroa) sekä Kiinteistö Oy Hämeenlinnan poliisitalon uudishanke (26,7 milj. euroa). Kaksi yksityisrahoituksella rahoitettua kohdetta (Pietarsaari ja Seinäjoki) on valmistunut ja otettu käyttöön tänä vuonna ja kolmas Haltik (Rovaniemi) valmistuu syksyn aikana. Henkilöstö Katsauskauden lopulla Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön määrä oli 268 (284). Loppuvuoden osalta ei ole näkyvissä muutoksia henkilöstön määrään. Loppuvuoden näkymät Senaatti-kiinteistöt arvioi saavuttavansa vuodelle 211 asetetut tulostavoitteet ja toiminnalliset palvelutavoitteet. Myös investointien ja investointisitoumusten osalta pysytään eduskunnan asettamien kehysten puitteissa. Vuositulokseen vaikuttavat merkittävästi tiedossa olevat suuret kiinteistökaupat. Keskimääräiset neliövuokrat ja alueittain * 211 euroa/kk Kehityskiinteistöt Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot Etelä-Suomi 8,98 12,81 17,47 15,4 Länsi-Suomi 8,33 5,2 7,92 1,74 Keski-Suomi 6,33 13,3 11,83 11,6 Itä-Suomi 6,5 1,59 8,12 11,69 Pohjois-Suomi 6,56 9,99 1,34 9,84 Yhteensä 7,5 1,94 15,8 12,48 * toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet Investointien rahoituslaskelma Me 1.1. 6.211 1.1. 6.21 1.1. 6.29 Vuokraustoiminnan tulos välittömien kulujen jälkeen (rahoitustulos) 129 127 193 Lainojen lyhennykset -145-221 -127 Omistajalle maksettu osuus vuoden 21 tuloksesta (29 luvussa yo-kiinteistöihin kohdistunut alv-palautus 42 Me) -25-142 -8 Peruskorjaukset -78-73 -94 Rahoitusvaje ennen uusinvestointeja -344-31 -17 Toteutetut uusinvestoinnit -39-3 -34 Rahoitusvaje/katettu lainalla, omaisuuden myynnillä ja kauppahintasaatavan loppuerällä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä -382-34 -141
Senaatti-kiinteistöt. Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin. Senaatti-kiinteistöt on valtion toimitila-asiantuntija, jonka tehtävänä on tuottaa valtionhallinnolle toimitilat ja niihin liittyvät palvelut tehokkaasti ja vastuullisesti valtion kokonaisetu huomioiden. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Yhteiskuntavastuullisuus on Senaattikiinteistöjen toiminnan kulmakiviä. Asiakaspalvelussa korostuvat palveluhenkisyys sekä halu ja kyky löytää asiakkaan tarpeista lähteviä ratkaisuja. Tavoitteena on, että asiakkaat voivat keskittyä ydintoimintaansa ja saada toimitiloihinsa liittyvän osaamisen ja palvelut keskitetysti yhdestä paikasta. Senaatti-kiinteistöt Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka PL 237 Lintulahdenkatu 5 A 531 Helsinki puhelin 25 8111 faksi 25 811 36 etunimi.sukunimi@senaatti.fi www.senaatti.fi Toimialat Toimistot Johtaja Jorma Heinonen Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Johtaja Jukka Liede Puolustus ja turvallisuus Johtaja Jari Panhelainen Kehityskiinteistöt Johtaja Heikki Laitakari Länsi-Suomen alue Turku Vaasa Pohjois-Suomen alue Rovaniem i Oulu Keski-Suomen alue Jyväskylä Tamper e Hämeenlinna Kuopio Mikkel i Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Lappeenrant a Joensuu Itä-Suomen alue Muut toimipaikat ETELÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Petri Turku Helsinki Lintulahdenkatu 5 A, PL 236 531 HELSINKI LÄNSI-SUOMEN ALUE Johtaja Olavi Hiekka Turku Joukahaisenkatu 2, PL 55 2521 TURKU Hämeenlinna Sibeliuksenkatu 19 131 HÄMEENLINNA KESKI-SUOMEN ALUE Johtaja Esko Kangaskoski Jyväskylä Vaasankatu 2, PL 55 411 JYVÄSKYLÄ Vaasa Wolffintie 35, PL 146 6511 VAASA Tampere Uimalankatu 1, PL 47 3311 TAMPERE ITÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Jyrki Reinikainen Kuopio Sepänkatu 1, PL 154 711 KUOPIO Kouvola Kauppamiehenkatu 4 451 KOUVOLA Mikkeli Raatihuoneenkatu 5, PL 71 511 MIKKELI Lappeenranta Villimiehenkatu 2, PL 182 5311 LAPPEENRANTA Joensuu Sairaalakatu 2, PL 67 811 JOENSUU POHJOIS-SUOMEN ALUE Johtaja Risto Rautiola Oulu Isokatu 4, PL 74 911 OULU Rovaniemi Valtakatu 2, PL 81 9611 ROVANIEMI Elokuu 211