YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (20) Helsinki 3.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2006-Y-395-111 No YS 1351 ASIA Päätös Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Espoon kaupunki Kiinteistöpalvelukeskus PL 42 02070 Espoon kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamo Kuusikodinmäki 7, 02820 Espoo Kiinteistö: Rno Mäntymäki 049-444-0007-0012 Kiinteistön omistaja: Espoon kaupunki Y-tunnus: 0101263-6 Toimialatunnus: 37000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 a) Uudenmaan ympäristökeskus on kehottanut Kuusikoti ry:tä hakemaan Kuusikodin jätevedenpuhdistamolle ympäristölupaa 30.4.2005 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 e) MAKSU 1 400 euroa A12-111-AT2144 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (20) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 29.8.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Espoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt jätevedenpuhdistamolle jäteveden johtamisluvan 10.9.1987 (dno 360/7/87). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Kuusikodin vanhainkoti sijaitsee Espoon Nupurissa. Vanhainkoti on kallioisella mäelle ja lähiympäristö on mäntymetsää. Jätevedenpuhdistamo on alueen koillisreunassa jyrkässä rinteessä ja lammikko on alhaalla rehevässä laaksonpainanteessa. Kuusikodin länsipuolella kulkee Brobackantie noin 200 m päässä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Jätevedenpuhdistamo ja jälkiselkeytykseen käytettävä lampi sijaitsevat Kuusikodin I-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueelle ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. Brobackaån pähkinäpensaslehto sijaitsee noin 500 m päässä lännessä, Mariliinan luonnonsuojelualue noin 240 m kaakkoon ja Nuuksion kansallispuistoon kuuluva alue on noin 1 km päässä koillisessa. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätevesien purkuvesistönä toimii Hakjärvenoja, joka kuuluu Mankinjoen valuma-alueeseen (nro 81.057). Hakjärvenojan varrella on paljon peltoa, mutta vähän asutusta. Virtaama kuivina aikoina ojassa on pieni ja oja voi ajoittain kuivua. Virtaamat Hakjärvenojassa ovat seuraavat: keskialivirtaama MNQ 0 l/s keskiylivirtaama MHQ 145 l/s ylivirtaama HQ 260 l/s Hakjärvenojan vedenlaatua on tutkittu viimeksi 25.5.2003. Näytteet on otettu puron yläjuoksulta heti Hakjärven luusuan jälkeen ja puron alajuoksulta ennen sen laskemia Brobackaåhon.
3 (20) Muut selvitykset Taulukko 1. Hakjärvenojan vedenlaatu 25.5.2003. yläjuoksu alajuoksu virtaama l/s 40 lämpötila C 13,8 10,9 happi, O 2 10,8 7,8 happi kyllästys-% 104 71 ph 6,9 6,1 sähkönjohtavuus ms/m 5,0 7,0 väriluku mg Pt/l 25 65 rauta 0,09 0,33 kokonaistyppi 0,28 0,27 kokonaisfosfori 0,008 0,015 lämpök. koliformiset bakteerit 44,5 C pmy/100 ml 0 0 Hakjärvenojasta tehdyn kalastoselvityksen mukaan (SCC Viatek Oy, 2003) mukaan Hakjärven alaosassa tavataan runsasvetisinä aikoina ainakin haukea, ahventa, särkeä, pikkunahkiaisia ja rapua. Alueen isompiin purovesiin on istutettu mm. nieriää ja harjusta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Kuusikodin ympäristössä on niukasti asutusta. Lähin asutus on noin 100 m päässä jätevedenpuhdistamosta. Puhdistamon ja asutuksen välissä on metsää. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön syksyllä 1987. Puhdistamossa käsitellään ainoastaan vanhainkodin jätevedet. Vuonna 2007 puhdistamoon tehtiin korjauksia, joilla pyrittiin parantamaan puhdistustulosta. Tällöin uusittiin mm. ilmastuspuhallin, kunnostettiin jälkiselkeyttämön palautuspumppu sekä lisättiin ajastin kemikaalien pumppaukseen. Jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen. Jätevedet johdetaan sakokaivoon, siitä puhdistamolle, puhdistamo käsittelyn jälkeen jälkikäsittelyyn lammikkoon ja sieltä noin 200 m purkuputken kautta metsäojaan ja sieltä Hakjärvenojaan. Jätevedenpuhdistamon prosessit Kuusikodin puhdistamo on ns. pakettipuhdistamo, joka on tuotu paikalle valmiina käsittely-yksikkönä. Laitos on tyypiltään BIOCLERE-Vesimies VM 70, jossa biologinen puhdistus tapahtuu muovisilla täytekappaleilla täytetyssä biosuodattimessa ja fosforin saostus tehdään jälkisaostuksella.
4 (20) Prosessi Kemikaalien syöttö tapahtuu sekä biosuodattimeen että jälkiselkeytysaltaaseen johdettavaan jäteveteen. Sakokaivossa esikäsitelty jätevesi johdetaan puhdistamon tulokaivoon, josta jätevesi pumpataan biosuodattimen päälle. Alas valuva vesi ilmastuu ja puhdistuu samalla, kun se joutuu kosketuksiin täytekappaleiden pinnalla olevan biokasvuston kansa. Biosuodattimen läpi mennyt vesi valuu takaisin tulokaivoon. Sieltä vesi pumpataan takaisin biosuodattimeen. Osa vedestä poistuu tulokaivosta ylivuotona alempana olevaan selkeytysaltaaseen, koska vettä tulee tulokaivoon jatkuvasti sakokaivosta. Osa vedestä palautetaan jälkiselkeytysaltaasta pumppaamalla takaisin tulokaivoon, josta se pumpataan biosuodattimeen muun veden mukana. Näin lisätään veden kiertoa biosuodattimeen ja parannetaan biologisesti hajoavan orgaanisen aineen poistumista. Biosuodattimesta irtoava liete, kemikaalien syötössä muodostuva liete ja kiintoaine poistetaan vedestä jälkiselkeytysaltaasta laskeuttamalla. Mikäli lietettä pääsee jälkiselkeytysaltaasta, poistuu se vedestä viimeistään lammikossa laskeuttamalla. Fosforin poistamiseksi syötetään tulokaivoon aikakellon ohjaamana alumiinihydroksidia (PAX 14) noin 200 g/m 3 ja jälkiselkeytysaltaaseen aikakellon ohjaamana ferrisulfaattia (PIX 105) noin 230 g/m 3. Näitä varastoidaan 30 l muoviastioissa (enintään 12 kpl) ulkona puhdistamon vieressä avoimessa tilassa. Vuosittain alumiinihydroksidia käytetään noin 1 100 kg ja ferrisulfaattia noin 1 260 kg. Jätevedenmäärä on ollut viimevuosina noin 13-14 m 3 /d oli keskimäärin noin 4 500 m 3 /a. Jätevedenpuhdistamon alapuolella on vanha lammikkopuhdistamo, jota käytetään nykyisin jäteveden jälkikäsittelyyn varsinaisen puhdistuksen jälkeen. Mitoitus Kuusikodin vanhainkodissa on 65 pitkäaikaispaikkaa ja yksi lyhytaikaispaikka. Henkilökuntaa on 32 henkeä. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu seuraavasti: Virtaama 18 m 3 /d BOD 7 -kuorma 4,5 kg/d Mitoitus mahdollistaa noin 70 hengen jätevesien käsittelyn. Orgaanisen aineen käsittelyssä kapasiteetti on kuitenkin selvästi suurempi, koska sakokaivossa poistuu orgaanisesta aineesta varsin suuri osuus.
5 (20) Jätevesiliete Vedenotto Liete poistetaan sakokaivosta ja jälkiselkeytysaltaasta 2 8 kertaa vuodessa ja viedään jätevesiviemäriverkostossa olevaan sakokaivolietteen vastaanottoon tarkoitettuun viemärikaivoon. Lietemäärä on noin 135 m 3 /a. Kuusikoti ottaa tarvitsemansa talousveden porakaivosta. Vettä käytetään noin 13 m 3 /d. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kuusikodin jätevedenpuhdistamo on toteutettu siten, että se on helppoja selkeäkäyttöinen sekä kaikin puolin varmatoiminen ja puhdistustulokseltaan hyvä. Lisäksi puhdistamo selviää suuristakin kuormitusvaihteluista. Puhdistamoon on tehty vuonna 2007 tehostamistoimenpiteitä puhdistustuloksen parantamiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Espoon ympäristölautakunnan päätöksessä jätevesien johtamisesta dno 360/7/87 on annettu seuraavat raja-arvot jätevedenlaadulle: BHK 7ATU 17,5 mg/ kokonaisfosfori 1,5 Puhdistustuloksen molempien osalta on oltava yli 90 %. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että kokonaisfosforipitoisuus on enintään 1. Tulokset lasketaan vuosikeskiarvona. Puhdistamon toimintaa on seurattu Espoon Veden tutkimusyksikön toimesta neljä kertaa vuodessa. Näytteet on otettu tammi-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteet on otettu tulevasta ja lähtevästä vedetä kokoomanäytteenä työpäivän aikana ja lammikosta lähtevän veden näyte kertanäytteenä. Taulukko 2. Puhdistamolle tulevan jäteveden laatu vuosina 2005 2008. vuosi BOD 7ATU fosfori typpi kiintoaine 2005 368 8,9 49 78 2006 278 8,3 54 103 2007 303 9,1 55 79 2008 303 8,7 47 75 keskiarvo 313 8,8 51 84
6 (20) Taulukko 3. Puhdistamon tulokuormitus vuosina 2005 2008: vuosi vesimäärä m 3 /d BOD 7ATU kg/d fosfori kg/d typpi kg/d kiintoaine kg/d 2005 12 4,41 0,11 0,59 0,94 2006 13 3,61 0,11 0,70 1,34 2007 13 3,93 0,12 0,72 1,03 2008 13 3,93 0,11 0,61 0,98 keskiarvo 13 3,97 0,11 0,655 1,07 Taulukko 4. Lähtevän jäteveden pitoisuudet vuosina 2005 2008. vuosi BOD 7ATU fosfori typpi kiintoaine 2005 22 1,7 26 38 2006 36 5,0 33 80 2007 22 2,3 23 61 2008 30 3,0 18 43 keskiarvo 28 3 25 43 raja-arvo 17,5 1,5 1) 1) tavoitearvo 1 Taulukko 5. Poistumaprosentit vuosina 2005 2008. vuosi BOD 7ATU % fosfori % typpi % kiintoaine % 2005 94 81 47 51 2006 87 39 40 22 2007 93 75 59 23 2008 98 95 92 83 keskiarvo 93 73 60 45 raja-arvo 90 90 Lähtevän jäteveden BOD 7ATU -arvo ei ole täyttänyt viime vuosina puhdistusvaatimuksia. Sen sijaan BOD 7ATU -poistuma on täyttänyt puhdistusvaatimuksen kaikkina muina vuosina paitsi vuonna 2006. Lähtevän jäteveden fosforipitoisuus on ollut jokaisena tarkasteluvuonna sallittua suurempi ja fosforin poistovaatimus on jäänyt savuttamatta. Taulukko 6. Lammikosta lähtevän veden pitoisuudet vuosina 2005 2008. vuosi BOD 7ATU fosfori typpi kiintoaine 2005 6,5 0,31 6,1 24 2006 6,7 1,3 6,8 34 2007 4,6 0,4 6,4 19 2008 6,5 0,4 3,8 13 keskiarvo 6,1 0,6 5,8 23 Lammikolla on ollut alentava vaikutus käsitellyn jäteveden pitoisuuksiin. Osaksi tämä johtuu lammikon puhdistavasta ja osaksi laimentavasta vaikutuksesta.
7 (20) Taulukko 7. Vesistökuormitus jätevedenpuhdistamo jälkeen vuosina 2005-2008. vuosi BOD 7ATU kg/d fosfori kg/d typpi kg/d kiintoaine kg/d 2005 0,26 0,02 0,31 0,46 2006 0,46 0,07 0,42 1,04 2007 0,28 0,03 0,30 0,79 2008 0,39 0,04 0,23 0,56 keskiarvo 0,35 0,04 0,32 0,71 Keskimääräisistä ainekuormista on laskettu asukasvastineluvut siten, että yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalla on käytetty arvoa 70 g/as x d, fosforikuormalle arvoa 3 g/as x d, typpikuormalle arvoa 12 g/as x d ja kiintoainekuormalle 110 g/as x d. Näin lasketut asukasvastineluvut ovat seuraavat: BOD 7ATU 4,7 as fosfori 12,7 as typpi 28,7 as kiintoaine 6,9 as Lammikosta lähtevän jäteveden vesistökuormitusta ei voida laskea, koska vesimäärää ei tiedetä. Päästöt ilmaan Jätevedenkäsittelyssä syntyy hieman hajupäästöjä ilmaan, kun jätevettä pumpataan biosuotimen päälle biosuodatintornissa. Hajua voidaan havaita vain puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Lietteen poistoa sakokaivosta ja jälkiselkeytysaltaan pohjalta tehdään 2-8 kertaa vuodessa. Tästä aiheutuu jonkin verran hajua. Pölyämistä aiheuttaa vain liikenne lietteitä ja saostuskemikaaleja kuljetettaessa. Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyy vähän jätteitä. Jätteet käsitellään vanhainkodin jätteiden kanssa.
8 (20) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kuusikodin jätevedenpuhdistamosta aiheutuva vesistökuormitus on vähäistä ja jäteveden määrä on pieni. Hakijan arvoin mukaan jätevesien vaikutus vesistössä on häviävän pieni. Hakjärven kalataloudellinen merkitys on vähäinen eikä sen alueella ole järjestäytynyttä kalastuskuntaa. Kuusikodin jätevesien johtamisesta ei ole todettu aiheutuneen tai aiheutuvan kalataloudelle haittaa. Jätevesien johtamisesta ei arvella aiheutuneen mitään sellaisia seurauksia, joilla olisi vaikutuksia purkuojan virkistyskäyttökelpoisuuteen tai ojanvarsikiinteistöjen virkistyskäyttöarvoon. Tämän perusteella jätevesien johtamisesta ei arvella syntyvän korvattavia vahinkoja ojanvarsikiinteistöille. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötarkkailua suoritetaan työpäivinä ja mittauksissa noudatetaan seuraavaa ohjelmaa: Vesimittari luetaan päivittäin. Saostuskemikaalin annostusmäärää seurataan. Lähtevän jäteveden liukoinen fosforipitoisuus mitataan kerran työviikossa tai tarvittaessa useammin. Työpäivittäin tehdään havaintoja mahdollisista käyttöhäiriöistä. Tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Siihen merkitään myös tiedot vastaanotetuista kemikaaleista ja sakokaivon sekä selkeytysaltaan tyhjennyksistä ja poiskuljetetun lietteen määristä. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkkailtu neljä kertaa vuodessa. Näytteet on otettu kokoomanäytteenä työpäivän aikana. Myös lammikosta lähtevästä vedestä on otettu samaan aikaan kertanäyte. Näytteenottopaikkoja ja -tiheyttä ehdotetaan jatkettavaksi samana. Jätevedestä ehdotetaan tutkittavaksi seuraavat parametrit:
9 (20) Taulukko 8. Ehdotettu tutkimusohjelma. tuleva jätevesi lähtevä jätevesi lammikosta lähtevä vesi ph x x x sähkönjohtavuus x x x BOD 7ATU x x x COD Cr x x x kokonaisfosfori x x x liukoinen fosfori x kokonaistyppi x x x ammoniumtyppi x x x alkaliteetti x sameus x x x kiintoaine x x x Raportointi Tutkimustulokset toimitetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa jokaisen tutkimuskerran jälkeen kuukauden kuluessa Kuusikotiin, Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskukseen, Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Espoon kaupungin ympäristökeskukseen. Tarkkailuvuoden päätyttyä tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään myös tiedot jäteveden määristä, mahdollisista ohijuoksutuksista, poiskuljetetun lietteen määrästä, kemikaalien käytöstä ja mahdollisista häiriöistä. Raportti toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kuusikotiin, Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskukseen sekä ympäristökeskukseen ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Riskin toiminnalle aiheuttavat tavallisesta poikkeavat jätevedet ja sähkökatkokset. Vanhainkodin keittiöstä saattaa joskus tulla poikkeuksellisia jätevesiä, jos viemäriin johdetaan runsaasti pesuaineita, desinfiointiaineita tai elintarvikkeita. Sähkökatkos keskeyttää jäteveden pumppauksen biologiseen suodattimeen. Jos katkos kestää yli 4 h, voi seurauksena olla biosuodattimen täytekappaleiden pinnalla olevien bakteerien kuoleminen. Tällöin liete jälkiselkeytysaltaassa voi joutua anaerobiseen tilaan. Tilanteen palautuminen ennalleen voi kestää useita viikkoja. Myös jäteveden ylivuotoa voi tapahtua, mutta sähkökatkoksen yhteydessä myös jäteveden pumppaaminen puhdistamolle keskeytyy.
10 (20) Jos biosuodattimen kierrätyspumppu rikkoontuu, voidaan jätevesi viedä loka-autolla Suomenojan jätevedenpuhdistamolle tai tyhjentää sakokaivolietteen vastaanottopaikkaan. Tulipalon vaaran arvellaan olevan vähäinen, sillä puhdistamolla ei käsitellä mitään herkästi syttyviä aineita. Myöskään puhdistamon kemikaalit eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle. HAKIJAN EHDOTUS LUPARAJOIKSI Hakija ehdotta, että Kuusikodin jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukseksi asetettaisiin seuraavat lupaehdot: Taulukko 9. Ehdotus luparajoiksi. pitoisuus enintään BOD 7ATU 17,5 mg O 2 /l 90 % fosfori 1,5 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % kiintoaine 35 käsittelyteho vähintään LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 15.4.2008 ja 10.11.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 19.11. 18.12.2008. Hakemuksesta on ilmoitettu Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Toiminta-alueelle on tehty tarkastus 6.10.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Uudenmaan TE-keskukselta.
11 (20) Muistutukset ja mielipiteet Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousryhmä ilmoitti 3.3.2009, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksesta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta esitti 18.12.2008 lausunnossaan seuraavaa: Lähtevän jäteveden BHK 7ATU -arvo saa olla enintään 17,5 ja puhdistustehon on oltava vähintään 90 %. Lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 1,5 ja puhdistustehon on oltava vähintään 90 %. Jätevesien kokonaismäärä ei saa ylittää puhdistamon mitoitusarvoa. Kuusikodin jätevedenpuhdistamo ei ole viime vuosina saavuttanut sille asetettuja lupaehtoja. Puhdistustulosta on heikentänyt kiintoaineen karkaaminen lähtevän veden joukkoon. Puhdistamon toiminnan kehittämiseksi Espoon kiinteistöpalvelukeskuksen kanssa on syyskuussa 2008 sovittu, että Kuusikodin varsinaisen puhdistamotarkkailun lisäksi otetaan toistaiseksi kuukausittain näytteet puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Kuusikodin alueella sijaitseva jätevesilammikko on toiminut hyvin jälkiselkeyttämönä. Lammikko on pidättänyt vuosien aikana runsaasti lietettä ja se on pitkälle umpeenkasvanut. Lammikon puhdistuskyky on todennäköisesti täyttymisen seurauksena heikentynyt. Ympäristölautakunta esittää, että luvansaaja määrätään selvittämään jätevesilammikon kunnostustarve ja tarvittaessa kunnostamaan lammikko. Lammikon kunnostaminen on tarpeellista myös sen takia, että Kuusikodilla ei ole lähivuosina mahdollisuutta liittyä yleiseen viemäriverkostoon. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan puhdistamolta lähtevällä kuormituksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Kuusikodin jätevedet kulkevat jälkiselkeytyslammikon jälkeen ojissa noin 800 metrin matkan ennen päätymistään Dämmaniin laskevaan Brobackaåniin. Dämman toimii Espoon Veden vedenottovesistönä. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla luvan saajan toimesta vähintään neljä kertaa vuodessa. Näytteet on otettava tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteenä ja lammikosta poistuvasta vedestä kertanäytteenä. Näytteiden tulokset on toimitettava niiden valmistuttua ympäristölautakunnalle ja tarkkailun yhteenveto on esitettävä vuosittain ympäristölautakunnalle. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa lausuntonaan Kuusikodin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta, että jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei saa aiheutua talousveden laadun heikkenemistä alueella. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
12 (20) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakija ei ole jättänyt vastinettaan. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annettu lausunto otetaan huomioon lupamääräyksissä 3., 5., 6. ja 15. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja johtaminen (YSL 43 ) 1. Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon toiminta-alueen kaikki viemäröidyt jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamolla, jotta niistä ei aiheudu terveydellistä haittaa tai ympäristön pilaantumista. Puhdistamon mitoituskapasiteettia ei saa kuitenkaan ylittää. 2. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet saa johtaa Hakjärvenojaan laskevaan metsäojaan. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Puhdistusteho (YSL 43, VNA 888/2006) 3. Lietteen kierrätys eri puhdistusvaiheiden välillä ja lietteen poisto sekä saostuskemikaalin käyttö on toteutettava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. Puhdistamon toiminnan tehostamisesta on laadittava suunnitelma 31.3.2010 mennessä. Toimenpiteistä käsittelytehokkuuden parantamiseksi on raportoitava Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosiraportin 2010 yhteydessä. 4. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden laadulle asetetaan seuraavat raja-arvot.
13 (20) pitoisuus enintään puhdistusteho vähintään BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % fosfori 1,5 mg P/l 90 % kiintoaine 35 90 % Edellä määrätyt BOD 7ATU -, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä poistotehot on saavutettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien puhdistamon tehostamistoimenpiteiden jälkeen viimeistään vuodesta 2011 alkaen. 5. Muiden kuin jätevesien pääsy viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkon kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. 6. Jälkiselkeytyslammikko on kuunnostettava poistamalla siitä lietettä 30.6.2010 mennessä. Kunnostussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen työn aloittamista. Jätteet (YSL 43, 45, JL 4, 6, 9, 15, JA 7, 8, NaapL 17 ) 7. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvat jätteet, kuten jätevesiliete, muut tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet, on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 8. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 9. Jätteiden kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Toimintojen hoito (YSL 43, 45, YSA 19, JL 6, JA 10, NaapL 17 ) 10. Jätevesien viemäröinti ja toiminta jätevedenpuhdistamolla on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Jätevesien pääsy viemäriverkoston tai puhdistamorakenteiden, kuten altaiden, kautta pohjavesialueen maaperään ja pohjaveteen on estettävä tiiviiden rakenteiden kautta.
14 (20) Jätevedenpuhdistustoiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava lukitussa tilassa. Varastotilan lattian on oltava tiivis ja lattiamateriaalin varastoitavaa kemikaalia kestävää. Puhdistamorakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 11. Jätevedenpuhdistamon toiminnanharjoittajan käytettävissä on oltava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Puhdistamon hoitajan perehdyttämisestä puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteisiin sekä niihin mahdollisesti tuleviin muutoksiin on huolehdittava. 12. Jätevedenpuhdistamon käytöstä ja tarkkailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen (YSL 43, 45, JL 19, 20, 51, 52, JA 9 ) 13. Jätevedenpuhdistamo rakenteineen ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle toimintojen päätyttyäkään. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen jäteveden puhdistamisen lopettamista. Suunnitelma jätevedenpuhdistamorakenteiden ja -laitteiden käsittelystä sekä puhdistamoalueen siistimisestä toteutusaikatauluineen on samalla toimitettava edellä mainituille viranomaisille. Poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 14. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta ja huolehdittava siitä, että jätevesistä, puhdistusprosessissa käytettävistä kemikaaleista ja niiden varastoinnista tai kompostoinnista ei aiheudu terveydellistä haittaa. Poikkeuksellisista tilanteista ja jätevedenpuhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuvista mahdollisista ohituksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteveden ohijuoksutustilanteissa ohi juoksutetun veden määrä on selvitettävä luotettavasti. Poikkeuksellisissa tilanteissa ylimääräisistä näytteenotoista puhdistamolla ja purkuvesistössä on sovittava Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.
15 (20) Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 46, 108, VNA 888/2006) 15. Jätevedenpuhdistamoon tulevaa ja lähtevää jätevettä on tarkkailtava neljä kertaa vuodessa ottamalla vuorokauden virtaamapainotteiset näytteet tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Jälkiselkeytyslammikoista purkautuvasta vedestä on otettava kertanäytteet jokaisella näytteenottokerralla. Jätevedestä on tutkittava ph, lämpötila, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, alkaliteetti, sameus ja kiintoaine. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on päivitettävä 31.3.2010 mennessä. Päivitetty ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Raportointi (JL 51, 52, JA 22 ) 17. Tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta sekä käytetyistä kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito koskee myös jätevesilietteen määrää, vientiajankohtaa ja -kohdetta sekä viejää. Lisäksi jätevedenpuhdistamon tarkkailuista, poikkeuksellisista tilanteista sekä viemäriverkon kuntotarkastuksista ja mahdollisista kunnostustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Yhteenveto jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja käyttö- ja kuormitustarkkailuista laadittavat raportit on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja vesistötarkkailusta toukokuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
16 (20) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamo täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toimintojen aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kuusikodin vanhainkodin biologis-kemiallisella jätevedenpuhdistamolla on edellytykset puhdistaa sinne johdettavat jätevedet tehokkaasti korjaustoimenpiteiden jälkeen. Puhdistamoa hoidetaan asianmukaisesti. Puhdistamo on sijoitettu etäälle vanhainkodista ja muista asuinrakennuksista, minkä vuoksi puhdistamo ei aiheuta merkittävää melua tai hajua ympäristöön. Syntyvästä ylijäämälietteestä huolehditaan asianmukaisesti. Kemikaalit on varastoitava lukitussa tilassa. Jätevedenpuhdistamon puhdistustulosta tarkkaillaan näytteenotolla. Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa puhdistamon kunnostamisen jälkeen. Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon toiminta-alueella muodostuvat viemäröidyt jätevedet on niiden haitallisuuden vuoksi käsiteltävä. (Määräys 1.) Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa purkuputkessa Hakjärvenojaan laskevaan metsäojaan. (Määräys 2.) Jätevedenpuhdistamon toiminnassa on ollut ongelmia. Puhdistamon rakenteesta johtuen mikrobien kasvuolosuhteet ovat olleet huonoja ja mm.
17 (20) kiintoainekuormitus on ollut suurta. Puhdistamon toimintaa on tehostettava rakenteita korjaamalla siten, että puhdistamolla saavutetaan tässä luvassa annetut raja-arvot. (Määräys 3.) Kiintoainepitoisuudelle on annettu määräys sen varmistamiseksi, että kiintoaineen poisto jätevedestä on tehokasta. Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen, jotta puhdistamolta lähtevä jätevesi ei aiheuta haittaa purkuvesistössä. (Määräys 4.) Lammikko, johon käsitelty jätevesi johdetaan, oli täyttynyt lietteestä. Lammikon täyttyessä kiintoaineen laskeutuminen vähenee ja lietettä voi päästä ympäristöön. Lammikon puhdistustehon parantamiseksi lammikkoon kertynyttä lietettä on poistettava. Liete on toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan. (Määräys 6). Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätteet on toimitettava paikkaan, jossa vastaanottajalla on lupa jätteen vastaanottoon. (Määräykset 7. ja 8.) Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja ettei jätettä pääse ympäristöön kuljetuksen aikana. (Määräys 9.) Jätevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. Kemikaalien säilytys ja käsittely puhdistamolla on toteutettava niin, että päästöt vesiin, maaperään ja pohjaveteen on tehokkaasti estetty. (Määräys 10.) Jätevedenpuhdistamon asianmukaista hoitoa sekä puhdistamon tarkkailuja varten on puhdistamolla oltava näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. (Määräys 12.) Jätevedenpuhdistustoiminnan päätyttyä Kuusikodin vanhainkodin jätevedenpuhdistamoalue on kunnostettava siten, että jäteveden puhdistuksessa käytetyistä rakenteista tai laitteista tai kemikaaleista ei aiheudu vaaraa pohjavedelle eikä maaperälle. (Määräys 13.) Jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Tällä varmistetaan, että puhdistamolle asetetut puhdistusvaatimukset saavutetaan. Toiminnanharjoittajan on myöskin oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. (Määräys 15.) Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Valvontaviranomaisella on oikeus saada jätteen haltijalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. (Määräys 16.)
18 (20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2016 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7, 8, 9, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
19 (20) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 400. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Puhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen, ympäristölupa maksaa 1 400. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Espoon kaupunki Kiinteistöpalvelukeskus PL 42 02070 Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon kaupunginhallitus TE-keskus, kalatalousryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )
20 (20) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Tanja Suoninen Liitteet Valitusosoitus