1
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Kotoutumisen säädöstausta ja määritelmä... 3 1.2. Kotoutumisen toimeenpanijat... 4 1.3. Etelä-Karjalan kotoutumisohjelman tarkoitus ja valmisteluprosessi... 4 2. Maahanmuuton nykytila Etelä-Karjalassa... 5 3. Kotoutumisen tulevaisuudenkuva ja tavoitteet... 6 3.1. Tavoitealue I: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä... 7 3.2. Tavoite alue II: Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti... 9 3.3. Tavoitealue III: Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa... 10 3.4. Tavoitealue IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita... 12 4. Ohjelman toteutus ja seuranta... 13 Tilastoliite... 15 Toimenpidetaulukko... 18 Lähteet... 20 2
1 Johdanto Monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat pysyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön määrä on kasvanut edellisen kotouttamisohjelmakauden (2012-2015) aikana koko maassa 19 prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Karjalassa yhteensä 3 900 henkilöä ja vierasta kieltä puhuvia noin 5 300. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 4 764 ja 7 064 henkilöä. Etelä-Karjalassa suurin maahanmuuttajaryhmä ovat edelleen venäjää äidinkielenään puhuvat. Vuonna 2011 heitä asui maakunnassa 3 400 henkilöä ja vuonna 2015 määrä oli 4 432. 1.1 Kotoutumisen säädöstausta ja määritelmä Laki kotoutumisen edistämisestä (KotoL) tuli voimaan 1. syyskuuta vuonna 2011. Lain tavoitteena on vastata maahanmuutossa tapahtuneeseen kasvuun ja monimuotoistumiseen tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa. Kotoutumislain tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja kotoutumista edistävistä palveluista. Kotouttamistoimenpiteistä ja -palveluista on lain mukaan tavoitteena muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Laissa määritellään kunnan ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto), ministeriöiden sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja aluehallintovirastojen (AVI) tehtävät ja roolit kotoutumisen edistämisessä. Kunnan tai useamman kunnan on lain mukaan laadittava kotouttamisohjelma, jota tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kunnan eri toimialojen sekä koko kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Syyskuussa 2016 voimaan tulleen Valtion kotouttamisohjelman 2017 2020 mukaan myös maakunnallinen kotouttamisohjelma perustuu neljään tavoitealueeseen, joita ovat: I II III IV Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Kannustetaan avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita 3
Kotoutumisohjelman uutena tavoitteena on huomioida myös digitalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Kotoutumistoimien parissa toimii useita viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita, jolloin digitalisaation tarve mm. asiakkuuden hallinnassa on kasvanut entisestään. 1.2. Kotoutumisen toimeenpanijat Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja julkisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Valtakunnallisella tasolla Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä maahanmuuttajien työllistymisen edistämisestä. Muita valtakunnallisia toimijoita ovat sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö sekä Maahanmuuttovirasto, Opetushallitus, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat kotouttamisesta alueellisesti. Ne tukevat kuntia ja ohjaavat työ- ja elinkeinotoimistoja (TE-toimistot) kotouttamiseen liittyvissä asioissa. ELY-keskukset myös sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta paikallistasolla. Kunnat mm. laativat muiden alueensa toimijoiden kanssa kotouttamisohjelman kotoutumisen edistämiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Etelä-Karjalan maakunnassa sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa kattavat maahanmuuttopalvelut, joihin kuuluvat mm. laajat neuvonta- ja koulutuspalvelut. TE-toimistot tukevat maahanmuuttajien työnhakua. TE-toimistoilla on päävastuu työnhakijoiksi ilmoittautuneiden maahanmuuttajien kotouttamisesta. TE-toimistot vastaavat yhdessä ELYkeskusten kanssa kotoutumista edistävien työvoimapalveluiden, kuten kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä työnhakijaksi rekisteröityneille maahanmuuttajille. (Lähde: TEM, kotoutumisen hallinto ja toimijat) 1.3. Etelä-Karjalan kotoutumisohjelman tarkoitus ja valmisteluprosessi Lain edellyttämän kotouttamisohjelman laatimisesta vastaavat kunnat. Käsillä olevan ohjelman tilaajana on toiminut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja ohjelman on käytännössä toteuttanut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Ohjelmatyötä varten on perustettu ohjausryhmä, joka koostuu maakunnan kaikkien kuntien, Eksoten, työvoimahallinnon ja ELY-keskuksen edustajista. Ohjelmaluonnosta kirjoitettaessa on kuultu noin neljääkymmentä sidosryhmää tai kumppania joko sidosryhmäyhteistyötapaamisessa (toteutettiin Learning Cafemenetelmällä), henkilökohtaisesti haastattelemalla, puhelin- tai skypepalaverissa tai sähköpostitse. Lisäksi on kuultu kokemusasiantuntijan roolissa maakunnassa pidempään asunutta maahanmuuttajaa. Ohjausryhmä linjasi, että maakunnan ohjelma laaditaan valtakunnallisen ohjelman tavoitealueita mukaillen. Ohjelmassa linjataan maakunnalliset kotouttamistyön periaatteet. Siinä ei esitetä yksityiskohtaisia, konkreettisia toimenpiteitä, sillä ne kuuluvat kuntien tehtäviin. 4
2. Maahanmuuton nykytila Etelä-Karjalassa Vuoden 2015 lopussa Etelä-Karjalassa asui 4764 ulkomaan kansalaista, mikä on kuudenneksi eniten Suomen maakunnista. Lappeenrannassa heitä asui 3261 henkilöä (4,5 % väkiluvusta) ja Imatralla 1034 (3,7 % väkiluvusta). Vuoden 2015 lopussa Lappeenrannassa puhuttiin 80 eri äidinkieltä. Eikotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli 4873 (6,7 % Lappeenrannan väestöstä). Koko maassa vastaava osuus oli 6,0 %. Ulkomaan kansalaisten osuus muissa Etelä-Karjalan kunnissa on esitetty tämän ohjelman lopussa olevassa tilastoliitteessä. Suomeen muutetaan pääasiassa perhesyistä, opiskelemaan tai töihin. Suomeen pysyvästi muuttaneista suurin osa on EU-kansalaisia. Vuonna 2014 vain noin seitsemän prosenttia maahanmuuttajista on muuttanut maahan kansainvälisen suojelun perusteella. (Tilastokeskus). Vuonna 2015 ensimmäisen oleskeluluvan Suomeen sai yhteensä 20 709 henkilöä (Maahanmuuttovirasto). Ikäjakaumaltaan ulkomaan kansalaiset jakautuvat Etelä-Karjalassa seuraavan kuvion mukaisesti (Kuva 1). 700 Etelä-Karjalassa asuvat ulkomaan kansalaiset ikäjakauman mukaan 31.12.2015 600 500 606 556 400 475 427 300 200 220 208,00 177 228 356 370 294 261 244 100 152 138 0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-52 Kuva 1Etelä-Karjalassa asuvat ulkomaan kansalaiset ikäjakauman mukaan 31.12.2015 (Eksote) Maakunnan korkeakoulut panostavat näkyvästi kansainvälistymiseen. Korkeakouluissa opiskelee tai on työssä tällä hetkellä ihmisiä lähes 70 eri maasta. 5
Kiinteistömarkkinoilla Etelä-Karjalassa venäläisten omistus on muuttunut kahden viime vuoden aikana. Vielä vuonna 2014 suomalaisten ja venäläisten välisissä kiinteistökaupoista 70 %:ssa venäläiset ostivat kiinteistön suomalaiselta. Vuonna 2015 tilanne oli päinvastainen; suomalaisten ja venäläisten välisistä kiinteistökaupoista enää kolmasosa oli niitä, joissa omistajuus siirtyi suomalaiselta venäläiselle. Alla olevassa kuvassa on kiinteistökauppojen kehitys 2009 2016. Venäläisten ostamat kiinteistöt Etelä-Karjalassa kunnittain 2009-2016 Ostaja ulkomaalainen Kunta Lukumäärä/vuosi ARVIO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Imatra 46 51 75 50 31 38 9 12 Lappeenranta 20 21 35 33 27 12 7 4 Lemi 5 5 7 2 2 1 1 0 Luumäki 4 4 4 5 6 6 3 0 Parikkala 3 9 6 4 4 2 3 1 Rautjärvi 13 15 13 11 4 5 2 1 Ruokolahti 40 41 48 44 24 19 9 13 Savitaipale 3 3 6 9 3 2 0 1 Taipalsaari 11 19 19 7 16 5 6 8 Yhteensä 145 168 213 165 117 90 40 40 Lähde: Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri. 3. Kotoutumisen tulevaisuudenkuva ja tavoitteet Etelä-Karjalan maakunta on profiloitunut kansainväliseksi maantieteellisen sijaintinsa lisäksi korkeakoulujen ja niiden innovaatiotoiminnan ansiosta. Alueen kuntien ja seutukuntien kehittämisstrategioissa kansainvälistymiskehitys nähdään voimavarana ja maakuntaa hyödyttävänä tekijänä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksotessa) on tehty vuodesta 2010 alkaen pitkäjänteistä työtä kotoutumisen edistämiseksi ja luotu maahanmuuttajatyöhön toimivia toimintamalleja. Valtion kotouttamisohjelma 2016 2019 on poikkihallinnollinen ja siinä tähdätään järjestelmien joustavoittamiseen ja yksilöllistämiseen. Tämä näkyy myös Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmassa. Seuraavissa luvuissa esitetään Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman 2017-2020 painopisteet tavoitealueittain. 6
3.1. Tavoitealue I: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä Tavoitteena on, että maahanmuuttajien kotouttamistoimet nähdään kunnissa yhä kiinteämmin osana elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Tähän sisältyy sekä koulutettujen ja maakunnan korkeakouluista valmistuneiden että muiden maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen. I: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan maakunnan ja alueen kuntien innovaatiokykyä Osatavoitteet Toimenpiteet Toimija- ja vastuutahot Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen Yksilöllisissä oppimis- ja kotoutumispoluissa otetaan huomioon maahanmuuttajien osaaminen TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kunnat Seuranta / mittarit Oppimis- ja kotoutumissuunnitelma t on rakennettu yksilöllisen osaamisen pohjalle Maahanmuuttajien osaamisen vahvistaminen Vahvistetaan koulutustarjontaa, jossa korostuu ammatillisuus ja yrittäjyys. TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kunnat Koulutustarjonta (mitä, kenelle, kuinka paljon, missä) Tarjotaan tietoa näyttötutkinnoista ja muista mahdollisuuksista osoittaa omaa osaamista. TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kuntien elinkeinotoimi Tarjotaan monimuotoisia ja työelämälähtöisiä kielikoulutuksia riittävän suomen kielen taidon hankkimiseksi TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kolmannen sektorin toimijat Luodaan matalan kynnyksen väyliä 7
ammatilliseen koulutukseen ja yrittäjyyskoulutukse en. Maahanmuuttajien osaamisen saaminen käytäntöön Yhteyksien rakentaminen ja osaamisen markkinointi työnantajille ja yrityksille TE-palvelut, oppilaitokset, kuntien elinkeinotoimi, Eksote, kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet kontaktit työnantajiin ja yrityksiin Neuvonta sekä mentorointi yrityksen perustamiseen ja innovaatioiden tuotteistamiseen TE-palvelut, Eksote, oppilaitokset, kuntien elinkeinotoimi, kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet mentoroinnit, mentorien ja tukihenkilöiden määrä, kokemusasiantuntijuud en käyttö, kokemustieto (tiedon kerääminen maahanmuuttajien ja mentorien haastatteluilla) Perustettujen yritysten määrä Maahanmuuttajien omien kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen TE-palvelut, kuntien elinkeinotoimi, oppilaitokset Osallisuuden vahvistaminen Oman kulttuurin vahvuudet käyttöön osallistamalla toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Kunnat, kolmannen sektorin toimijat, Eksote Maahanmuuttajien osallisuus toiminnan suunnittelussa 8
Tukihenkilöt rohkaisemaan osallistumista tarjolla oleviin palveluihin ja harrastemahdollisu uksiin Tukihenkilöiden määrä 3.2. Tavoite alue II: Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti Tavoitteena on vauhdittaa kotoutumista ja tukea siirtymisiä kotoutumista tukeviin palveluihin, jotta työhön ja opiskelemaan pääsy helpottuisi. Jotta kotoutumisen olisi tehokasta poikkihallinnollisesti, on tärkeää, että palvelut on räätälöity kunkin maahanmuuttajaryhmän- ja yksilön tarpeiden mukaan. Opiskelemaan muuttavan tarpeet ovat osin erilaiset kuin pakolaisena, turvapaikanhakijana tai perhesiteen perusteella maahan muuttaneen. II Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimija- ja vastuutahoista Seuranta/mittarit Monitoimijaisen verkoston yhteistyön kehittäminen Kotoutumista tukevien prosessien kuvaaminen ja yhteensovittaminen Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen toimijoiden välisen tiedonkulun lisäämiseksi Kaikki viranomaiset ja järjestöt. Kaikki viranomaiset ja järjestöt. Kotouttamistoime npiteet ja -palvelut muodostavat selkeän kokonaisuuden. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen monitoimijaisessa verkostossa Luodaan verkostomainen, yksilölliset tarpeet huomioiva malli Viranomaiset, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, työnantajat ja yrittäjät yhdessä. Viranomaiset ja lähiverkostot toimivat yhteistyössä ja joustavasti. 9
Perheiden kotoutumisen tehostaminen Verkostomainen toimintatapa harraste- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseksi perheille; myös kotiäideille Viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat Kehittämistyö ja palvelujen tarjonta monitoimijaisesti Uudenlaisten kielen oppimismahdollisuuksien luominen harrastustoiminnan yhteydessä Kolmannen sektorin toimijat, kunnat, oppilaitokset Kehitetään lapsiperheiden palveluvalikosta kokonaisvaltainen, maahanmuuttajien erityistarpeet huomioiva, ennaltaehkäisyyn painottuva malli Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) -hankkeen toimijat Malli kehitetty 3.3. Tavoitealue III: Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Tavoitteena on, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittuminen ja kotoutuminen tapahtuu viivytyksettä. III Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimija- ja vastuutahoista Seuranta / mittarit Kotoutumisen alkuvaiheessa tarjotaan oikeat palvelut oikeaaikaisesti Vastaanottokeskuksessa vietetty aika käytetään hyödyksi ja lisätään elämänhallinnallisia valmiuksia. Vastaanottokeskukset, palveluntuottajat. Monitoimijainen verkostoyhteistyö toteutuu. Kotoutumissuunnitelman mukaiset palvelut tarjotaan sopimusten mukaisesti. Viranomaiset, palveluntuottajat. Viranomaiset 10
Hyvä tiedonkulku toimijoiden välillä Viranomaiset toimivat joustavana verkostona, joka jakaa tietoa keskenään aktiivisesti. Monitoimijainen verkostoyhteistyö toteutuu. Oheisissa kuvioissa on esitetty voimassa oleva prosessi siitä, miten myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö muuttaa kuntaan Etelä-Karjalassa. (Lähde: Eksoten maahanmuuttopalvelut) Kansainvälistä suojelua saaneen kuntaan muuton prosessi Etelä-Karjalassa Vastaanottokeskus: - rekisteröityminen maistraattinne: henkilötunnus (ei tarpeen jos hetu jo on) - rekisteröityminen Suomen sosiaaliturvaan (Kela); Kelakortti tulee postissa - passiasiat vireille tarvittaessa - pankkitilin avaaminen tarvittaessa - työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen - Kelan etuuksien hakeminen tarvittaessa - info tulevasta; muutto, vaihtoehdot, jne. Yksityismajoituksessa asuva jää asumaan sinne, missä asuu (asumisen vakinaistaminen) Henkilö etsii omatoimisesti asunnon; vuokravakuudesta neuvoteltava vastaanottokeskuksen kanssa (linjaus: ELY-keskus alueen sisällä) Henkilö muuttaa itsenäisesti pois vastaanottokeskuksesta Kuntapaikka sovittujen (kuntakohtaisten) käytäntöjen mukaan 11
Kuntapaikkaprosessi (kuntakohtaiset käytännöt vaihtelevat toimintaympäristön mukaan) Vastaanottokeskus on kaikissa tapauksissa yhteydessä kunnan (Etelä-Karjalassa Eksoten maahanmuuttopalvelut) työntekijöihin, jotta muutto / asiakkuuden siirto sujuu sovitusti ja hallitusti. Vastaanottokeskus on yhteydessä maahanmuuttopalveluihin (palveluesimieheen), joka käynnistää varsinaisen kuntasijoitusprosessin; yhteyskuntaan, ELY-keskukseen ja työnjako eri toimijoiden välillä. Vastaanottokeskus toimittaa tarvittavat tiedot. Asunnon järjestäminen sovittujen käytäntöjen mukaan. Vastuutahot: Maahanmuuttopalvelut ja kunnan asuntotoimi. Valmistelevat toimet, tarvittavan toimijaverkoston tiedottaminen ja yhteistyö (esim. koulut, varhaiskasvatus, sote-palvelut, tehallinto, Kela, jne.) Vastuutahot: Maahanmuuttopalvelut, vastaanottokeskus Muutto sovitusti. Alkuvaiheen toimenpiteet (asuminen jne.), tarvittavien viranomaisasioiden selvittely, tukitoimien ja palveluiden tarpeiden kartoitus, elinympäristöön tutustuminen jne. Kotoutumisen ja kotouttamisen käynnistäminen. 3.4. Tavoitealue IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita Tavoitteena on avoin ja suvaitseva Etelä-Karjala, jossa maahanmuutosta keskustellaan avoimesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Eri väestöryhmien välillä vallitsee toimiva vuorovaikutus. 12
IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimijaja vastuutahoista Seuranta / mittarit Maahanmuuttajien ja paikallisen väestön luontaisten kohtaamismahdollisuuksien luominen. Lisätään maahanmuuttajien mahdollisuuksia kokea olevansa osa yhteiskuntaa Verkostomainen toimintatapa eri toimijoiden kesken. Kannustetaan aktiiviseen rooliin erilaisissa harraste- ja vaikuttamismahdollisuuksissa. Kaikki toimijat Maahanmuuttajat ovat mukana arjen toiminnoissa yhdessä paikallisen väestön kanssa Maahanmuuttajat ovat osa kansainvälistä Etelä- Karjalaa Kulttuurikasvatus kouluissa, päiväkodeissa ja muissa instituuteissa on jokapäiväistä, vaikka maahanmuutto ei juuri olisikaan agendalla. Kunnat, oppilaitokset 4. Ohjelman toteutus ja seuranta Ohjelmaa toteuttavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä kunnat yhteistyössä eri alojen viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Ohjelma päivitetään neljän vuoden välein. Ohjelman toteutumista seurataan kuntien vuosittaisen toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä sekä maakunnallisen hyvinvointityöryhmän toimesta. Seurattavia asioita tavoiteohjelmataulukon mukaisesti ovat seuraavat: Tavoitealue I: 13 - oppimis- ja kotoutumissuunnitelmat on rakennettu yksilöllisen osaamisen pohjalle
- koulutustarjonta (mitä, kenelle, kuinka paljon, missä) - toteutuneet kontaktit työnantajiin ja yrityksiin - toteutuneet mentoroinnit, mentorien ja tukihenkilöiden määrä, kokemusasiantuntijuuden käyttö, kokemustieto (tiedon kerääminen maahanmuuttajien ja mentorien haastatteluilla) - perustettujen yritysten määrä - maahanmuuttajien osallisuus toiminnan suunnittelussa - tukihenkilöiden määrä Tavoitealue II: - kotouttamistoimenpiteet ja -palvelut muodostavat selkeän kokonaisuuden - viranomaiset ja lähiverkostot toimivat yhteistyössä ja joustavasti - seurataan aktiivisesti sote-uudistuksen vaiheita uusien palvelumuotojen mahdollistamiseksi - kehittämistyö ja palvelujen tarjonta monitoimijaisesti - lapsiperheiden (maahanmuuttajien) palveluvalikon malli kehitetty Tavoitealue III: - monitoimijainen verkostoyhteistyö toteutuu Tavoitealue IV: - maahanmuuttajat ovat mukana arjen toiminnoissa yhdessä paikallisen väestön kanssa 14
Tilastoliite (Kaikki tilastot ovat peräisin Eksoten maahanmuuttopalveluiden tilasto-osiosta http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/tilastot/sivut/default.aspx ) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Etelä-Kar jalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat u lkom aan kan salaiset 1996-2015 Etelä-Karjalan maakunta Imatra Lappeenranta Ulkomaan kansalaiset 31.12.2015 Etelä -Kar jalan kunnissa Imatra 1034 Lappeenranta 3261 Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 32 93 66 58 88 22 110 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 15
Muu kuin suomen -, ruotsin- tai saamenkielinen väestö (suurimmat ryhmät) Etelä -Karjalassa 31.12.2015 venäjä viro englanti thai turkki kiina arabia kurdi persia, farsi espanja urdu saksa MUU KIELI vietnam puola romania nepali 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Ulkomaan kansalaiset (suurimmat ryhmät) Etelä -Kar jalassa 31.12.2015 Venäjä Viro Thaimaa Turkki Kiina Iran Ruotsi Syyria Vietnam Pakistan Ukraina Latvia Intia Saksa Nepal 157 132 119 91 63 62 60 59 55 53 52 46 39 430 2503 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 16
Muu kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen väestö 31.12.2015 Etelä-Kar jalan kunnissa Imatra 1510 Lappeenranta 4873 Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 60 135 99 71 116 35 165 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 17
Toimenpidetaulukko TAVOITEALUEET I Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan maakunnan ja alueen kuntien innovaatiokykyä KOTOUTUMISEN TULEVAISUUDEN KUVA JA TAVOITTEET X:N KUNNASSA II Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti III Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita OSATAVOITTEET 1) Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 2) Maahanmuuttajien osaamisen vahvistaminen 3) Maahanmuuttajien osaamisen saaminen käytäntöön 4) Osallisuuden vahvistaminen 1) Monitoimijaisen verkoston yhteistyön kehittäminen 2) Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen monitoimijaisessa verkostossa 3) Perheiden kotoutumisen tehostaminen 1) Kotoutumisen alkuvaiheessa tarjotaan oikeat palvelut oikeaaikaisesti 2) Hyvä tiedonkulku toimijoiden välillä 1) Maahanmuuttajien ja paikallisen väestön luontaisten kohtaamismahdollisuuksien luominen 2) Lisätään maahanmuuttajien mahdollisuuksia kokea olevansa osa yhteiskuntaa 3) Maahanmuuttajat ovat osa kansainvälistä Etelä- Karjalaa TAVOITTEET KUNNASSA 18
TOIMENPITEET KUNNASSA AIKATAULU KUNNASSA SEURANTA KUNNASSA 19
Lähteet Eksote. Maahanmuuttopalvelut, tilastot. Etelä-Karjalan monikulttuurisuutta numeroina. http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/tilastot/sivut/default.aspx Luettu 7.12.2016 Etelä-Karjalan liitto, tietopalvelu. Ulkomaan kansalaiset, väestöosuudet & ikäjakauma 2015 Ulkomaan kansalaiset, väestöosuudet & ikäjakauma 2015 Luettu 16.9.2016 Kotoutumisen hallinto ja toimijat. TEM. http://tem.fi/kotouttamisen-hallinto-ja-toimijat Luettu 2.1.2017 Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 2015. http://www.migri.fi/download/64996_tilastograafit_2015_valmis.pdf?36f6dfa5a81ad488 Luettu 11.12.2016 Maanmittauslaitos, kiinteistörekisteri. Sisäasiainministeriö. Maahanmuutto. https://issuu.com/sisaministerio/docs/d_sismin_esitea5_suomi_maahanmuutto Luettu 7.12.2016 Tilastokeskuksen tilasto Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2014 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.1.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html Luettu 16.9.2016 Tilastokeskuksen tilasto Suomen kansalaisuuden saaneet. Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen kansalaisuuden saamiset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-7142. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kans/index.html Tilastokeskuksen tilasto Väestö kielen mukaan 2012 2015. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.1.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html Luettu 16.9.2016 Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotouttamistyön taustaa. http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotouttamistyon_taustaa/kotoutum islaki_ohjaa_kotouttamista Luettu 16.9.2016 Kati Kiiski / Socom Oy versio 25.1.2017 20