Muistojeni ryijy nostalgiasalkku
SISÄLLYSLUETTELO Muistojeni ryijy... 3 Salkun sisältö... 4 Käyttöohje... 5 Ryijyn käyttötavat ennen ja tänään kuvalevy... 6 Käyttötekstiilistä arvotekstiiliksi... 6 Perinteet kunniaan kuvalevy... 7 Kotona kuvalevy... 7 Ryijyn tekeminen kuvalevy... 8 Ryijyn valmistamista kutomalla ja ompelemalla... 9 Ryijynukan ompeleminen... 10 Minun ryijyni... 12 Iäkkäiden ihmisten kohtaaminen ja muistelutyö... 13 Palautelomake... 15 Ryijysalkkua koskevat tiedustelut Suomen käsityön museo Sinikka Toiviainen Puhelin 014 266 4380 Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä Avoinna ma-pe klo 9-16 2
MUISTOJENI RYIJY nostalgiasalkku Lainaa Muistojeni ryijy nostalgiasalkku vanhusten kerhoon, hoitolaitokseen tai palvelutaloon. Suomen käsityön museon tuottama Muistojeni ryijy nostalgiasalkku herättää muistoja rakkaista ryijyistä, ryijyjen valmistamisesta ja käsitöiden tekemisestä. Salkusta löytyy ryijyjen kuvia, työvälineitä, materiaaleja tuoksuineen ja miniryijyjä. Kaikkia esineitä saa kosketella, haistella ja tutkia kaikin aistein. Laina-aika 1-4 viikkoa Kustannukset Salkun lainaamisesta ei peritä vuokraa. Lainaaja vastaa sen hakemisesta ja palautuksesta. Kuljetukset Salkun voi noutaa Suomen käsityön museosta tai se voidaan lähettää vastaanottajalle esimerkiksi Matkahuollon kautta, jolloin lainaaja vastaa kustannuksista. Tiedustelut Suomen käsityön museo Sinikka Toiviainen Puhelin 014 266 4380 Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä Avoinna ma-pe klo 9-16 TEKNISET TIEDOT Salkun ulkomitat 35 cm x 53 cm x 15 cm Paino 8,3 kg Tilatarve pöydälle levitettynä 1,5-2 m² Salkun suunnittelu SKM / Helena Vuorio ja Raija Manninen 3
SALKUN SISÄLTÖ 1 kpl Ohjekansio 1 kpl Ryijy esillä -kirja 3 kpl Keskeltä avattavaa, A3-kokoista pöydällä pidettävää kuvalevyä 5 kpl Laminoituja A 4 -kokoisia kuvia valkoisessa kansiossa: 5 kpl Miniryijyjä rekiryijy vihkiryijy suosittuja ryijymalleja ryijy ja perheet eri vuosikymmenillä ryijyä kutomassa Kaksipuoleinen veneryijy Elämänpuu Elämänkukka Kukkaistuli (Neoviukselle suunnitellut Armi Ratia os. Airaksinen Ruusuryijy 1 prk Ryijynukkia 1 kpl Ryijynukan ompeleminen -tilkku, 3 neulaa, lankaa, viivoitin 1 kpl Kudontakehys 1 kpl Keritsimet 1 pari Karstoja 1 kpl Rukinlapa 1 kpl Värttinä 3 kpl Hajupurkkeja: lampaanvilla (tumma ja vaalea rasvavilla) kasvivärit (sipulinkuoria, kanervankukka, lankoja) veneryijy (tuohenpala, tervattu pellavalanka, villalanka) 1 kpl Kalannahka 4
KÄYTTÖOHJE Nostalgiasalkun ajatuksena, että salkun esineitä ja kuvia käydään läpi yhdessä vapaasti keskustellen. 1. Ryhmään kooksi sopii 4-10 henkeä. 2. Ryhmällä on hyvä olla vetäjä, joka johtaa keskustelua ja on perehtynyt tarkemmin salkun sisältöön ja lukenut esim. salkussa olevaa Ryijy esillä -julkaisua. 3. Esineitä ja kuvia kierrätetään ryhmässä. Kaikkia esineitä saa kosketella, haistella ja tutkia kaikin aistein. 4. Kaikkia ryhmän jäseniä rohkaistaan jakamaan toisille mitä ajatuksia, muistoja ja tunteita esineet ja kuvat herättävät. 5. Salkun avulla voi keskustella myös muusta käsityön tekemisestä tai muista kuin kuvien ja esineiden herättämistä muistoista. 6. Muisteluun osallistuville henkilöille on hyvä korostaa, että ei tarvitse olla ryijyasiantuntija, ei tarvitse olla tehnyt ryijyjä tai omistaa ryijyä voidakseen keskustella asiasta. Kaikilla suomalaisilla on kuitenkin jonkinlainen suhde ryijyihin, kaikki ovat kuitenkin nähneet ryijyjä seinillä, kotona tai muualla. 7. Huonokuntoisten kanssa muistellessa vetäjä tai avustaja kierrättää esineitä haisteltavina, kosketeltavina, koska esineet eivät pysy enää käsissä. 8. Salkkua voi käydä läpi seuraavassa (sotilaallisessa) järjestyksessä, yksi kuvalevy kerrallaan tai ihan spontaanisti esine tai kuva kerrallaan tai miten keskustelu ryhmässä kumpuaa. 5
KUVALEVY 1 Ryijyn käyttötavat ennen ja tänään kuvalevy Käydään läpi ryijyn historiaa, mikä ryijy oli ennen kuin se laitettiin seinälle: viitta, peite, venepeite. Laita kaksipuoleinen veneryijytilkku kiertämään esimerkkinä lämpimästä peitteestä. Poski aistii hyvin pehmeyden. Veneryijy -hajupurkki sisältää tervanarua ja tuohta, jota käytettiin verkkojen kohona ja kalakonteissa. Laita purkki ja kalannahka kiertämään luomaan kalastustunnelmia. Käyttötekstiilistä arvotekstiiliksi Käydään läpi ryijyä koristetekstiilinä Katsellaan kuvia ryijystä koristetekstiilinä. Kuka muistaa, että ryijy oli muussakin käytössä kuin seinällä? Väinönkadun palvelukeskus Laita Rekiryijy-kuva kiertämään ryhmässä (Kulkunen viittaa aisakelloon) Väinönkadun palvelukeskus Kuva Suomen käsityön museo / Anneli Hemmilä-Nurmi 2007 Laita Vihkiryijy-kuva kiertämään ryhmässä (Sormus viittaa avioliittoon) 6
KUVALEVY 2 Perinteet kunniaan kuvalevy Keskustellaan ryijymalleista ja kuvioista: Suomalaisten ryijyinnostus on vaihdellut eri aikoina: kansanomaisten ryijyjen uusintoja (toisinto) alettiin toteuttaa 1920-luvulta alkaen, ryijymalleja tilattiin esim. Suomen Käsityön Ystäviltä, Neoviukselta, Ryijypalvelusta ja Vuorelmalta. Monilla paikkakunnalla on oma ryijy, omat kuviot ja väritys, keskustellaan eri paikkakuntien ryijyistä. Laita Elämänpuu-miniryijy kiertämään. Elämänpuu on vuosisatoja vanha kuvio, tässä tilkussa on karheaa lankaa mukana, jotta kuvio tuntuisi käteen paremmin. Laita Suosittuja ryijymalleja -kuva kiertämään, muistellaan tyypillisiä ryijymalleja. Ystäväpiiri Kuva Suomen käsityön museo / Anneli Hemmilä-Nurmi 2007 7
Kotona kuvalevy Keskustellaan ryijystä osana sisustusta. Kuka muistaa, että heillä olisi ollut ryijy kotona esim. lapsuudessa? Missä paikassa ryijyä pidettiin kotona? Miksi ryijy oli merkityksellinen? (esim. perintö, arvokas käsityö, sukulaisen tekemä) Laita Elämänkukka-ryijy kiertämään. Tämän suositun Neoviusryijyn kuva on salkun kannessa. Laita Kukkaistuli-miniryijy kiertämään. Missähän se on parhaat vuotensa viettänyt? Museolle ryijy on ostettu kirpputorilta vuonna 2007, hinta oli 11 euroa. Laita Ryijy ja perheet eri vuosikymmenillä -kuva kiertämään. KUVALEVY 3 Ryijyn tekeminen kuvalevy Kysy onko joku keritsenyt lampaita? Laita kiertämään: keritsimet ja Lampaanvilla-hajupurkki kiertämään. Onkohan joku kehrännyt lankaa? Laita kiertämään karstat ja värttinä. 8
Olivatko naisten työvälineet kotona tehtyjä tai lahjaksi saatuja? Esimerkiksi rukinlapa on aikoinaan ollut kihlauksen tai ainakin vakavan tunnustelun merkki. Kuka muistaa värjänneensä lankoja kasveilla? Laita Kasvivärit -hajupurkki kiertämään Ryijyn valmistamista kutomalla ja ompelemalla Laita Ruusuryijy kiertämään. Ryijyssä on lyhyt nukka ja kuvio erottuu siinä hyvin selvästi. Kysy onko kukaan valmistanut ryijyn itse? Kutomalla vai ompelemalla? Laita Ryijyä kutomassa -kuva kiertämään. Ryijykehykseen voi harjoitella nukan solmimista. Ryijynukan ompelemista voi harjoitella mallitilkkuun. Kangaspuissa tai ompelemalla tehty ryijy on aina arvokas kodintekstiili. 9
RYIJYNUKAN OMPELEMINEN I VAIHE: 1. PISTO Ryijysolmu muodostuu kahdesta vaakasuuntaisesta pistosta. Ota neulalle 2-3 kankaan lankaa. I i I II VAIHE: NUKKALENKKI Nukka muodostuu lenkeistä. Tee lenkki vapaasti peukalon ympäri tai lastan ympäri tai lastan avulla kuten kuvassa alla, jos haluat nukasta tulevan aivan tasapituista. 10
LASTALLA TAI ILMAN? Lasta voi olla tukeva pahvisuikale, sopivan levyinen viivain tms. - Ilman lastaa työskentely on kyllä jonkin verran joutuisampaa... III VAIHE: 2. PISTO Ompele taas vaakasuuntainen pisto, kuten 1.pistokin. Lanka kulkee neulan yläpuolella. lähde: http://www.kaspaikka.fi 11
MINUN RYIJYNI Useimmilla suomalaisilla on jonkinlainen suhde ryijyihin ja kaikki ovat nähneet ryijyjä. Muistelua voidaan jäsentää kuvataulujen ja perhealbumikuvien avulla. Oliko lapsuuden kodissa ryijy ja missä oli sen paikka? Millainen oli lapsuuskodin sisustus? Mistä myöhemmin oma koti muodostui? Selailemalla ryijykuvastojen kuvia ja tunnustelemalla miniryijyjä voidaan muistella ja tunnistaa omien tuttujen ryijyjen kuvioita, värejä ja nimiä: Elämänkukka, Koivu ja tähti, Helluntai, Sahalahden ryijy, Porin tienoot, Louhi Kuvataulujen ja työvälineiden avulla voidaan muistella miten ryijysolmu tehtiin kutomalla tai ompelemalla. Tekniikka muistuu mieleen parhaiten itse kokeilemalla, jos siihen pystyy. Osaako joku karstata villaa? Tuoksuuko lampaanvilla samalle kuin ennen? KUVA: Maamiehen ryijy (SKM 1920/004) Koko 115 x 162 cm. Suunnitellut A. W. Rautio 1938. Ryijy on valmistettu 1957-1958. Mieheni kodissa oli suuri Maamies - ryijy anopin makuuhuoneessa. Vanhimmat kaksoistyttöni ollessaan kolmivuotiaita ihmettelivät, miksi mummon äiti oli jättänyt hapsut roikkumaan. Ja kuinka ollakaan, sakset löytyivät ja pian oli puolet arvokkaan ryijyn hapsuista leikattu. Toruessani tyttöjä mummo tuumasi, että saan ryijyn, kun hänestä aika jättää. Nyt on ryijy kotimme seinällä. Hapsuja ei ole korjattu. Nehän ovat mainio lisä ryijyn elämäntarinaan. Kuulopuheiden mukaan ryijy on ensimmäisiä ryijyjä, joita on Pohjois-Savossa opittu tekemään. Anoppini äiti on kutonut sen kapioikseen. Mainittakoon vielä, että anoppini kuoli kaksi vuotta sitten 92-vuotiaana. Ryijyllä on siis kunnioitettava elämä jo takanaan. - Hannele 50 v. 12
IÄKKÄIDEN IHMISTEN KOHTAAMINEN JA MUISTELUTYÖ Helena Vuorio Muistelua voi ymmärtää kahdella tasolla: se voi olla spontaania, arkisissa tilanteissa syntyvää ja toisaalta ammatillinen työmuoto. Muistelutyö on otettu myös Suomessa osaksi vanhustyötä. Se voidaan määritellä työmenetelmäksi, joka stimuloi osallistujia muistelemaan kiinnostavia aiheita. Eri materiaalit ja toimintamuodot, kuten musiikki, kirjallisuus, draama, virittävät muistelua. On huomattu, että muistoista ja eletystä elämästä voi olla hankala puhua ilman konkreettisia asioita, esimerkiksi ilman dokumentteja ja tavaroita. Tässä mielessä Suomen käsityön museon Muistojeni ryijy -nostalgiasalkku lukuisine tavaroineen on paikallaan. Muistelun monet hyödyt Muistelu on sekä yksilöllistä että sosiaalista toimintaa. Yksilölle muistelu voi antaa voimavaroja, raivaa tilaa yksilölliselle kokemukselle ja antaa kertojan tuntea itsensä arvostetuksi. Muistelu voi tukea identiteettiä ja itsearvostusta. Itsetuntemuksen lisääntyminen taas voi antaa tunteen oman elämän hallinnasta. Eriksonin elämänkaariajattelussa muistelu voi olla vanhuuden kehitystehtävän toteutumista, sillä vanhuudessa olisi tärkeää hyväksyä omaa elettyä elämää ja siten eheytä ihmisenä. Muistelutyö voi olla osa muistin elvyttämistä dementoituneilla vanhuksilla. Dementoituneella kognitiiviset toiminnot, erityisesti muisti, on häiriintynyt ja hänellä on vaikeuksia hahmottaa itseään ja ympäristöään. Sen sijaan tunnetasolla dementoitunut aistii helposti. Kaikki aistit avuksi Hyvä periaate muistelussa on käyttää mahdollisemman monia aistikanavia. Jos vanhus on puhumaton tai menettänyt puhekyvyn on myös tärkeää käyttää puhumisen rinnalla muita aisteja, esimerkiksi tunto- ja hajuaistia. Moniaistisuus on tärkeää myös henkilöillä, joilla kuulo tai näköaisti on heikentynyt. Salkussa on kosketeltavaa esineistöä ja pari esinettä jotka aktivoivat kuulo- ja hajuaistia. Muistelu voi rohkaista luomaan uusia sosiaalisia suhteita ja säilyttämään entisiä. Kollektiivisessa muistelutilanteessa syntyy vuorovaikutuksessa uutta yhteistä 13
näkemystä ja sosiaalista todellisuutta. On tutkittu, että sosiaalinen, tavoitteellinen toiminta parantaa psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä. Käsityöharrastuksen muoto muuttuu Nostalgiasalkku voidaan nähdä myös käsityön harrastamisena. Monet iäkkäät ihmiset ovat joutuneet luopumaan käsityön harrastuksesta terveydellisistä syistä. Käsityömuistojen jakaminen on luonteva tapa jatkaa harrastusta. Käsityö voi olla vanhemmalle ihmiselle tekemisen sijaan käsitöistä puhumista ja oman taidon jakamista muille. vanhukset muodosta mitään yhtenäistä ryhmää, vaan heidät on kohdattava yksilöinä. Yleensä ikäihmiset, kuten muutkin, muistelevat mielellään. Silti kaikki eivät halua muistella. Tämä voi liittyä siihen, etteivät he arvosta menneisyyden muistelua tai heillä on vaikeita elämänkokemuksia. Tämä seikka on huomioitava, eikä pakottaa ketään osallistumaan. Ohjaajan tulisi kannustaa vanhuksia puhumaan toisilleen, ei niinkään ohjaajalle. Myös tila ja ryhmän koko vaikuttaa tilanteen onnistumiseen. Pienen ryhmän kanssa päästään syvemmälle. Enimmillään ryhmässä tulisi olla kymmenkunta henkilöä. Käsityön muistelussa voi olla kyse elämän merkityksen jakamisesta, ja siten se kohottaa kertojan mielialaa. Ryhmätilanteessa voisi pohtia, miten käsityötaitajien tietoa ja taitoa voisi hyödyntää muistelussa, voisiko heitä käyttää esim. apuopettajina. Vanhuksen kohtaaminen muistelutyössä On hyvä muistaa, ettei vanhusta tarvitse kohdata sen kummemmin kuin muutakaan aikuista ja on hyvä muistaa, ettei Lähteet: Hänninen, Leena. 1991. Ikääntyvän oppiminen ja henkiset kyvyt, Työterveyslaitos. Helsinki. Marin, M. & Hakonen, S.(toim.). 2003. Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: Ps-kustannus Vuorio, H. 2006. Nypläyslaseja ja luonnollista luopumista. Iäkkäiden käsityöharrastus ja käsityön merkitykset. Käsityötiede. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. 14
PALAUTELOMAKE päiväys Millaisessa ryhmässä salkku oli lainassa? Ryhmän koko, ikä ja sukupuoli? Millainen oli vanhusten kunto? Virisikö ryhmässä keskustelua ja mistä keskusteltiin? Mikä toimi erityisen hyvin? Mitä laukusta puuttui? Muuta: Lainaaja: 15
16