LUPAPÄÄTÖS Nro 99/09/2 Dnro Psy-2009-y-37 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009 1 ASIA HAKIJA Pullinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Siikalatva ja Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90570 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 12 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Hakemuksen täydennykset... 13 Hakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 13 Hakijan vastine... 15 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 15 Ympäristöluparatkaisu... 15 Lupamääräykset... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Luvan myöntämisen edellytykset... 19 Lupamääräysten perustelut... 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 20 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 21 Luvan voimassaolo... 21 Lupamääräysten tarkistaminen... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 21 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 21 KÄSITTELYMAKSU... 22 Ratkaisu... 22 Perustelut... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 27.3.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pullinnevan 49,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole toimintaa koskevia aikaisempia lupia. Turvetuotantoon suunniteltu alue on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005, Pullinnevaa koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lisäksi alue kuuluu kaupunki maaseutu-vuorovaikutusalueeseen, jolla tarkoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jossa kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista." Alueen kaakkoisosan halki kulkee lounais koillissuuntainen voimalinja (pääsähköjohto). Mikäli haettu lupa saa lainvoiman, hakija käy Fingrid Oyj:n kanssa neuvottelun, jossa katsotaan tuotantoalueen läpi menevän sähkölinjan vaikutukset. Alueella pidettävässä katselmuksessa hakija ja Fingrid Oyj tarkastavat pylväiden sijainnin suhteessa suunniteltuun ojitukseen. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa.
4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajalla 14 kilometriä Rantsilan taajamasta luoteeseen ja koostuu kolmesta yhteensä 49,5 ha:n tuotantolohkosta ja 1,1 ha:n auma-alueesta. Kuntoonpanotyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja niiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2011. Varsinainen tuotanto käynnistyisi vuonna 2012. Ensimmäiset alueet poistuvat tuotannosta yli kymmenen vuoden kuluttua. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2040 mennessä. Alueet palautetaan maanomistajille, jotka valitsevat tuotannon jälkikäyttömuodon. Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan tuotantoalueella kasvava puusto. Turvetuotantosuon kuivatusojituksen tarkoituksena on laskea pohjaveden tasoa niin, että kapillaarinen vedennousu tuotantokentän pintaan estyy. Tuotantokentät ojitetaan 20 metrin sarkaleveyteen. Peruskuivatus järjestetään eristys-, kokooja- ja laskuojilla. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kunnostettavan alueen ympärille eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Eristysojiin tehdään lietesyvennykset suunnitelmakarttaan merkittyihin paikkoihin. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet. Seuraavaksi kaivetaan kunnostusalueen ympärille reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla pituuskaltevuuksilla. Pintavalutuskentällä oleva heikkokuntoinen metsäoja tukitaan. Tukikohta-alueelle, joka sijaitsee tuotantoalueelle tulevan tien vieressä lähellä auma-aluetta, ei tulla rakentamaan kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Alueelle tullaan rakentamaan 1,5 kilometriä tietä. Alueelta on nostettavissa noin 370 000 MWh:n edestä turvetta. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 23 000 MWh. Turvetta tuotetaan touko elokuussa noin 30 40 päivän aikana sääolosuhteista riippuen. Tarkoituksena on nostaa jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunu- tai hakumenetelmällä. Tuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen ja kokoaminen. Tarvittaessa voidaan nostaa myös palaturvetta. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Tuotettu turve kuormataan aumasta täysperävaunuyhdistelmiin pyöräkuormaajalla. Alueelta tuotettava jyrsinturve toimitetaan pääasiassa Oulun ja sen ympäristön energiaturveasiakkaille vajaan viikon toimitusjakson ai-
kana. Tällöin alueella voi käydä 40 50 ajoneuvoyhdistelmää vuorokaudessa. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä tuotantoalueelta puretaan tarpeettomat rakenteet ja viedään pois tuotantokalusto, muu tuotantoon liittyvä materiaali ja jätteet. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa ja maanomistajat valitsevat tuotannon jälkeisen jälkikäyttömuodon. Hakemuksessa on esitetty alustava jälkikäyttösuunnitelma. Hankkeen vuotuiset suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 3 henkilötyövuotta. Turveruukki Oy:llä on käytössä ISO 9001- ja ISO 14001- standardien mukainen toimintajärjestelmä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään kahta laskeutusallasta, pumppaamoa ja pintavalutuskenttää. Tuotannon ja syyskunnostuksen aikana vedet johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle, josta vedet menevät laskuojasta Vesiojan ja Iso-ojan kautta Siikajokeen. Talvella ja tulva-aikaan vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön kautta alapuoliseen vesistöön. Suunniteltu pintavalutuskenttäalue on suotyypiltään karua rämemuuttumaa ja -ojikkoa. Kenttäalueen puusto on pääosin rämemännikköä. Kentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 0,8 metriä, ja turpeet ovat saravaltaisia. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 55 ha, josta tuotantoaluetta on noin 49,5 ja auma-, reuna-, tiealuetta noin 5,5 ha. Pintavalutuskentän ala on noin 2,5 ha, joka on 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Pintavalutuskenttä rakennetaan pengertämällä kentän molemmat laidat ja alareuna kentän reunaojista saatavilla kaivumassoilla. Kentän alapäähän kaivetaan vedenkeräilyallas, josta vesi johdetaan patopenkereen läpi rumpuputkella mittapadolle ja edelleen laskuojaan. Pintavalutuskentällä oleva heikkokuntoinen metsäoja täytetään turpeella. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin rakennetaan lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin ja lietesyvennyksiin sekä tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotannonaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin estetään koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Päästöt vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailutulosten ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella. Tuotantovaiheen päästöjen arvioinnissa on käytetty pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituksia. 5
6 Pullinnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen arvioidut päästöt (kg/v): Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Kuntoonpanovaihe 1 340 18 450 980 14 370 Tuotantovaihe 2 200 17 360 1 760 12 240 Laskenta-arvioiden perusteella Pullinnevan hankealueen kiintoainepäästöjen arvioidaan kasvavan kuntoonpanovaiheen aikana noin kaksinkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat hankealueella nykyiseen tilanteeseen nähden noin nelinkertaisiksi. Tuotantovaiheen aikana Pullinnevan hankealueen kiintoaine- ja kokonaisfosforipäästöjen arvioidaan kasvavan lähes nelinkertaisiksi ja kokonaistyppipäästöjen hieman yli kolminkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Alueen maaperäselvitys ja esitys happamuushaittojen torjumisesta Pöly, melu ja liikenne Siikajoen valuma-alueen turvetuotantoon tulevien soiden turpeen alaista maaperää on selvitetty ennakkoon turvetutkimusten yhteydessä. Maaperätieto on pitänyt paikkansa. Geologinen tutkimuslaitos on tutkinut jokilaakson suovaroja ja kohteena on ollut myös Pullinneva. Tutkimuksen mukaan suon pohja on tasaista ja pohjamaalajina on reunoilla silttimoreeni ja keskellä savi. Siikajoen valuma-alueen happamuuteen vaikuttavat alueen sijoittuminen hyvin rikkipitoiseen liuskevyöhykkeeseen ja se että alue on viimeisen jäätiköitymisen jälkeisten Itämeren vaiheiden happamuutta lisäävien merisedimenttien peittämää. Soiden turpeenalaisen mineraalimaan happamuus voi samalla suolla vaihdella 3,5 6,2 ph-yksikön välillä. Hakijalla on käytännön kokemusta turpeenalaisten mineraalimaiden happamuusriskeistä. Turvetuotannon kuivatusvesien tarkkailussa on muutamassa kohteessa havaittu tuotannon loppuvaiheessa jyrkkää ph:n laskua. Näin on tapahtunut, jos turpeen alta on paljastunut laajoja alueita mineraalimaata kosketuksiin ilman kanssa. Tällöin turpeen alaiset rikkipitoiset maalajit ovat hapettuneet ja happamoittaneet suolta lähtevät vedet. Varsinaisen tuotannon aikana vesien ph on ollut normaali. Hakemuksessa esitettyjen esitarkkailutulosten mukaan Pullinnevalta tulevien vesien happamuus on ollut normaali. Happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Siikajoen alueen suot ovat erityisessä seurannassa tuotannon loppuvaiheessa. Hakija on ohjeistanut tuotannon siten, että soiden riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman kanssa. Tätä ennen tarkkailulla (vedenlaadun tarkkailu ja maaperänäytteet) selvitetään mahdolliset happamuusriskit. Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Päästöt on arvioitu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehdyn selvityksen perusteella.
Pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat päästöt, mutta selvästi hakumenetelmää pienemmät päästöt. Pullinnevalla voidaan käyttää haku- tai kokoojavaunumenetelmää. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (hiukkaskoko alle 10 µm) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. 7 Melu Melua tuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Arvio aiheutuvasta melusta perustuu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehtyyn selvitykseen. Melupäästöille ovat pölypäästöjen tavoin tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat pitoisuushuiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tämä melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Pullinnevalla käytettäväksi suunniteltujen haku- ja kokoojavaunumenetelmien eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat noin 100 110 db(a). Tuotantoalueen kunnostustoimet (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvi) ovat jyrsinturvetuotannon äänekkäimpiä vaiheita ja niissä lähtömelutasot ovat noin 116 117 db(a). Mekaanisessa kokoojavaunutuotannossa ympäristömelun päiväajan ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 200 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja melun hyvissä leviämisolosuhteissa. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke jää alle 100 metriin. Kunnostustoimien aikana hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle työkoneista. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, kasvillisuus ja puusto. Liikenne Liikenne työmaalle tapahtuu maantieltä 86 (Vihannintie) lähtevän Saarikoskentien (tie nro 18597), Nevalankankaantien (tie nro 18598) ja kunnostettavan/rakennettavan Pullinnevan työmaatien kautta. Tuotantoaikana lii-
Varastointi ja jätteet kenne on pääasiassa tuotannon urakoitsijan henkilö- ja pakettiautoliikennettä ja liikennemäärä on 2 4 autoa vuorokaudessa. Tuotettu turve toimitetaan toimitussuunnitelmien mukaisesti. Energiaturpeen toimitusjakso on vuodessa noin viikon pituinen. Ensisijaisesti Ouluun suuntautuvan täysperävaunuliikenteen määrä on enimmillään 40 50 yhdistelmäkuormaa vuorokaudessa. Lisäksi satunnaista liikennettä aiheuttavat yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot ja hakijan henkilöstön työmaakäynnit. Vuotuinen kevyen polttoöljyn kulutus on noin 20 m 3. Polttoaine varastoidaan yhdessä tai kahdessa 2 5 m 3 :n kokoisessa valuma-altaallisessa terässäiliössä tai muussa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään vuototapauksissa. Säiliöt sijoitetaan tukikohtaan tai auma-alueiden yhteyteen. Sijoituspaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän kauas avo-ojista. Voiteluöljyä traktorit ja aumauskalusto kuluttavat noin 150 kg vuodessa. Hakuyksikön työkoneet ja vetokoneet kuluttavat muita voiteluaineita noin 20 kg tuotantokaudessa. Voiteluaineita varastoidaan myyntipakkauksissa tukikohdan varastotilassa. Varastoitava määrä on tavanomaisesti alle 200 litraa. Pullinnevan turvetuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan ja Siikajoen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Pullinnevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle laaditaan ennen suon kunnostuksen aloittamista jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma (Pullinnevan jätehuoltosuunnitelma), joka liitetään kaikkiin suon kunnostusta ja turvetuotantoa koskeviin urakkasopimuksiin. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat sekä laskeutusaltaiden liete käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina ja maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan alueella tullaan käyttämään BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. 8
9 Ympärivuotisen pumppauksen mahdollisuuksien tarkastelu Ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen Pullinnevalle kasvattaisi hankkeen vesiensuojeluinvestointia 35 %. Alueelle pitäisi rakentaa noin kilometrin pituinen sähkölinja. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointi olisi noin 58 000 euroa. Lisäksi pumppaamon toiminnan valvonta maksaisi noin 5 000 euroa. Hakija on arvioinut ympärivuotisen pumppauksen kustannukset kohtuuttoman suuriksi alueen pieni koko huomioon ottaen. Hakija on vaatinut, että mikäli Pullinnevalla edellytetään ympärivuotista pumppausta pintavalutuskentälle, ympäristölupaviraston on yksilöitävä ja esitettävä selkeästi tarkkailutulokset, joihin vaatimus perustuu. Lisäksi hakija on halunnut käyttöönsä tutkimukset tai käytännön kokemukset, joiden perusteella voidaan varmistua siitä, ettei talviaikainen vesien pumppaaminen vahingoita pintavalutuskenttää ja sen kesäaikaista toimintaa pohjoisissa olosuhteissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Alue on lähes kokonaan metsäojitettua aluetta. Alueen keskellä on 6,5 ha:n ojittamattomaksi katsottava alue. Suunnitellun tuotantoalueen eteläosassa on pitkälle kehittyneitä muuttumatyyppejä, Vesiojan lähellä ja Saareksenojan vierellä on myös turvekangasta. Monin paikoin ojat kasvavat hieskoivua. Nuorilla ojitusalueilla tai alueilla, jotka ovat kauempana ojista, kenttäkerroksen kasveista vaivaiskoivu on runsastunut. Samoin pohjakerroksen mätässammalet ovat voittaneet alaa ja samalla lajisuhteet ovat muuttuneet. Hillaa ja karpaloa esiintyy erittäin vähän. Ojittamatonta aluetta ei varsinaisesti ole, mutta suon keskustassa ojat ovat kasvaneet umpeen niin, että ojitus on vaikeasti havaittavissa. Pääosa tuotantoalueesta on karujen ja metsäisten suotyyppien tupasvilla- ja isovarpurämeiden ojikkoja ja muuttumia. Suojeltavia suotyyppejä tai -lajeja alueella ei ole. Kasvillisuus on suotyypeille tavanomaista. Linnusto on normaalia aapasoiden lajistoa. Ojituksista johtuen suolajisto on niukkaa. Linnuston tiheys on keskimääräinen. Uhanalaisia (silmälläpidettäviä) lajeja ovat metso ja käki. Toiminnan vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle syntyvät pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Suo muuttuu kasvipeitteettömäksi kentäksi, jolloin alueen luonne esimerkiksi marjastus- ja metsämaana muuttuu. Pullinnevan turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyhaittaa lähimmillä tuotantoalueen länsi-, itä- ja eteläpuolella sijaitsevilla kiinteistöillä. Pölyämisen vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi pitkähkön etäisyyden (450 650 metriä) vuoksi. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välillä on peltojen lisäksi metsää, mikä osaltaan vähentää pölyhaitan esiintymismahdollisuutta. Pölyhaitta keskittyy kesän tuotantopäiviin (30 40 päivää), erityisesti aumauksen ajankohtaan sekä kuormauksen yhteyteen turpeen kuljetusajankohtana. Suon itäpuolella 750 850 metrin etäisyydellä sijaitsevien rakennusten ja tuotantoalueen välissä ei ole suojaavaa puustoa ja vallitseva tuulen suunta alueella on tuotantoalueelta kohden kiinteistöjä, mikä lisää jossain määrin pölyhaitan esiintymisen mahdollisuutta. Tuotantoalueen länsipuolella noin 900 metrin etäisyydellä sijaitsevalla kiinteistöllä riittävän etäisyyden sekä pölyhaittaa vähentävän metsän takia pölyämisen vaikutuksia ei arvioida
juurikaan olevan. Muut tuotantoalueen ympäristössä olevat asutut kiinteistöt sijaitsevat kaukana tuotantoalueesta (1 000 metriä tai enemmän), eikä niille arvioida aiheutuvan pölyhaittaa Pullinnevan turvetuotannosta. Suunnitellun työmaatien varrella ei ole asutusta. Noin 600 metriä suon luoteispuolella sijaitsevalla Pullinjärvellä ja noin 650 metriä suon eteläpuolella sijaitsevalla Saareksenjärvellä voi esiintyä ajoittaista lievää pölyhaittaa. Muille kauempana Pullinnevasta sijaitseville vesistöille tai pienvesille turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa. Suunniteltu tuotantoalue rajoittuu viljelyksessä oleviin peltoihin lohkon 1 luoteiskulmassa ja lohkon 3 länsilaidassa. Mahdollisen pölyhaitan vähentämiseksi tuotantoalueen eristysojan ja peltolohkojen välisen alueen puusto jätetään koskemattomaksi. Alue on hakijan hallussa. Lisäksi pölyäviä tuotantovaiheita voidaan tarpeen mukaan rajoittaa kuivaheinän korjuun tai viljankorjuun aikana. Pullinnevan kunnostustoimet sekä turvetuotanto lähinnä mekaanisella kokoojavaunulla voivat aiheuttaa meluhaittaa lähimmillä asutuilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat noin 450 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itä-, länsija eteläpuolella. Meluhaittaa voi esiintyä lähinnä toimittaessa lohkojen reuna-alueilla. Lievä meluhaitta on mahdollinen länsituulella myös suon itäpuolella 750 850 metrin etäisyydellä suosta sijaitsevalla kahdella kiinteistöllä, koska kyseisten kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä ei juurikaan ole suojaavaa puustoa. Turvekuljetuksista ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suojelukohteita tai arvokkaita pienvesiä, joihin turvetuotannolla hakijan arvion mukaan olisi vaikutusta. Lähin suojelualuekokonaisuus (Matkusneva- Ukonvaajanneva) sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Alueen kuntoonpanosta tai turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Pullinnevan vedet tullaan johtamaan Vesiojan ja Iso-ojan kautta Siikajokeen. Iso-ojan valuma-alue on noin 31,5 km 2. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on Saarikosken kohdalla, Iso-ojan laskukohdan alapuolella, 3 407 km 2. Iso-ojan alaosan keskivirtaama on 0,27 m 3 /s. Kesä syyskuun keskivirtaama on 0,19 m 3 /s, keskialivirtaama 0,04 m 3 /s ja keskiylivirtaama 0,78 m 3 /s. Siikajoen Saarikoskessa keskivirtaama on 30,4 m 3 /s. Kesä syyskuun keskivirtaama on 20,8 m 3 /s, keskialivirtaama 5,4 m 3 /s ja keskiylivirtaama 88,1 m 3 /s. Iso-ojan valuma-alueella ei ole muita turvetuotannossa olevia soita. Siikajokivarressa Iso-ojan alapuolella on useita turvetuotantoalueita. Vesiojan ja Iso-ojan vuosina 2004 2006 ennakkoon tehdyn tarkkailun mukaan ojien vesi on ollut lievästi hapanta, tummaa, humuspitoista, sameaa ja erityisesti fosforin suhteen hyvin ravinteikasta. Vesiojan kesäajan keskimääräinen fosforipitoisuus on ylirehevien vesien luokkaa ja typpipitoisuus rehevien vesien luokkaa. Iso-ojan kesäajan pitoisuuden kuvastavat ojan 10
Kalasto ja kalastus rehevyyttä. Kiintoainetta molemmissa ojissa on ollut runsaasti. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan ojissa on ollut vuosina 1995 1996 ennakkotarkkailua suuremmat kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot. Siikajoessa Iso-ojan alapuolella Saarikosken kohdalla joen ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien vesien luokkaa. Sameus on ollut lievää ja ajoittain silmin havaittavaa. Vedenlaatu on pääosin parempi Siikajoen pääuomassa kuin siihen laskevassa Iso-ojassa tai ylempänä Vesiojassa. Hakija on arvioinut alueen päästöjen vaikutuksia laimenemissuhteen avulla Iso-ojan suulla sekä Siikajoessa Iso-ojan alapuolella. Kunnostusvaiheen kuormituksen vaikutukset näkyvät pienivirtaamaisessa Iso-ojassa selvästi erityisesti typen osalta talviaikaan. Fosforin kesänaikainen pitoisuuslisäys (1,4 µg/l) verrattuna ennakkotarkkailun tulosten mukaiseen keskimääräiseen pitoisuuteen 100 µg/l on pieni. Vesillä on arvion mukaan pieni vaikutus nykyisiin humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin. Tuotantovaiheessa Pullinnevan laskennalliset vaikutukset Iso-ojassa ovat ravinteiden osalta suurimmillaan talvella. Kesällä fosforipitoisuuden lisäys jää melko pieneksi. Humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin tuotannolla ei ole juurikaan vaikutusta. Pullinnevan kuntoonpanovaiheen sekä tuotantovaiheen päästöjen laskennalliset vaikutukset alapuolisen Siikajoen vedenlaatuun jäävät arvion mukaan hyvin vähäisiksi. Esimerkiksi fosforipitoisuuden lisäyksen on arvioitu jäävän kaikissa tarkastelluissa virtaamatilanteissa selvästi alle 1 µg/l. Tuotantoalueella ei ole arvion mukaan vaikutusta humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Siikajoessa. Siikajoessa esiintyy haukea, ahventa, lahnaa, särkeä ja kirjolohta. Kalastoon kuuluu myös made. Rapua esiintyy myös satunnaisesti, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Kalastus on alueella vähäistä. Vesioja ja Iso-oja ovat kaivettuja kanavia, joilla ei ole merkittävää kalataloudellista merkitystä. Hakija on arvioinut, että Pullinnevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät Siikajoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Siikajoella pitkään. Pullinnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muista samantyyppisistä tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Arvio toiminnan vaikutuksista Saareksenjärven vedenkorkeuteen Tuotantoalueen eteläpuolella, noin 650 metrin etäisyydellä tuotantolohkon 2 eteläreunasta, sijaitsee Saareksenjärvi, jonka vedenkorkeutta on alennettu ojituksilla. Pullinneva ei kuulu järven luontaiseen valuma-alueeseen. Järven kuivatuksen yhteydessä on kaivettu Saareksenoja Pullinnevan läpi Vesiojaan. Nykyisin Saareksenoja ei ulotu Saareksenjärveen saakka ja ojan järvenpuoleinen alue on painunut tai kasvittunut kokonaan umpeen. Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu tuotantoalueen kunnostus ja turvetuotanto eivät vaikuta Saareksenjärven vedenkorkeuteen tai vesipintaalaan. 11
12 Ympäristöriskit, vahinkovakuutus ja toimintajärjestelmä Turvetuotantoon liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi alueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet hakija korjaa välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden rikkinäiset pintapuomit, mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään siihen kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii ohjeistuksen mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijan käytössä on toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Sen mukaisesti yhtiön henkilöstön ja urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia tullaan seuraamaan ja kirjaamaan käyttö-, päästöja vaikutustarkkailujen perusteella. Käyttötarkkailu toteutetaan hakijan esittämän käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu toteutetaan vuosille 2006 2011 laaditun Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan vuosille 2008 2012 laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osien II: Kalataloustarkkailuohjelma ja III: Pohjaeläintarkkailuohjelma mukaisesti. Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska asutus sijaitsee lähimmillään 450 metrin etäisyydellä. Hakija on esittänyt, että käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kesken. Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen kesken. Tarkkailuohjelmat tullaan uusimaan lupakauden aikana. Tällöin Pullinnevan tuotantoalueen tarkkailutarve otetaan huomioon.
13 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Hakemuksessa on arvioitu, että Siikajoen nykyinen tila, joen paikallinen kalataloudellinen arvo ja alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Pullinnevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Läheisille tuotantoalueille myönnetyissä luvissa määrättyjen kalatalousmaksujen perusteella hakija on arvioinut Pullinnevan kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi tarvittavaksi kalatalousmaksuksi 130 euroa vuodessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 12.5.2009 alueen maaperäselvityksellä sekä esityksellä happamuushaittojen torjunnasta ja 8.12.2009 esittämällä hakijan menettelytapa toimittaessa sähkölinjan vaikutusalueella. Tarkempi selostus täydennyksistä on edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa 3.6. 3.7.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 4.6.2009 Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Siikalatvan kunnalta, Siikalatvan kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että Pullinneva sijoittuu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaupunki maaseutu-vuorovaikutusalueelle. Muilta osin aluetta koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys. Siikajoki ja jokivarret molemmin puolin on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Kehittämisperiaatteiden mukaan alueita kehitetään muun muassa jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueina ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Siikajokilaaksoa koskee lisäksi seuraava suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maisemanhoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen." Siikajoen suuntaisesti on osoitettu viheryhteystarvemerkintä, jolla osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisäl-
tyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ynnä muita reittejä. Saarikosken kylä on osoitettu kylämerkinnällä, jolla kaavassa osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeät kyläkeskukset. Ympäristökeskus ei ole nähnyt luonnon monimuotoisuuteen liittyviä esteitä. Hankkeesta ei ole huomautettavaa myöskään vesivaraviranomaisen kannalta. Vesistövaikutukset on Siikajoessa arvioitu vähäisiksi, mutta Isoojassa, jonka virtaama on pieni, laskennalliset vaikutukset näkyvät selvästi ja vaikutukset ovat ravinteiden osalta suurimmat talvella. Koska toiminnalla on kuitenkin vaikutuksia Siikajokeen, on myös Siikajokivartta ja erityisesti Siikajoen vedenlaatua koskevat kaavamääräykset otettava lupaharkinnassa huomioon. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää. Laskeutusaltaat on mitoitettu riittävän kokoisiksi. Pintavalutuskenttä vaikuttaa toimivalta, mikäli olemassa oleva oja saadaan tukittua hyvin. Päästötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa osana Siikajoen yhteistarkkailua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lähialueen tarkkailupiste on Vesiojassa. Pintavalutuskentän on oltava käytössä sulan kauden aikana kuntoonpanovaiheessakin. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siikajoessa ilmenee tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten seisovien pyydysten limoittumista ja kalojen makuvirheitä. Pullinnevalta tuleva kuormitus vahvistaa ja ylläpitää haittoja omalta osaltaan. Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa. Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen alkamisvuodesta alkaen 130 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Siikajoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2019 loppuun mennessä. 3. Siikalatvan kunnanhallitus Kunnanhallitus on kokouksessaan 30.6.2009 päättänyt olla puoltamatta Turveruukki Oy:n hakemusta. 4. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomaisena esittänyt, että Pullinneva ei ole merkittävällä pohjavesialueella. Suon lähialueella alle kilometrin etäisyydellä on pysyvää asutusta ja loma-asutusta sekä peltoalueita. Toiminnasta aiheutuu pölyämistä ja melua. Käyttöpäiväkirjan kirjausohjeissa nämä asiat ja myös tuulitauot on huomioitu ja ne tulee ottaa huomioon myös työnohjauksessa. 14
15 Hakijan vastine Hakija on 7.8.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista. Vastineessa hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. 3. Siikalatvan kunnanhallitus Hakija on lupahakemuksessaan arvioinut tuotannon mahdollisia vaikutuksia myös ympäristössä oleviin Saareksenjärveen ja Pullinjärveen. Saareksenjärvi ei ole enää luonnontilassa, vaan järven vedenkorkeutta on aikanaan laskettu ojituksilla. Pullinnevan käyttöönotolla ei ole hydrologisia vaikutuksia Saareksenjärveen tai Pullinjärveen. Hakija on katsonut, ettei Pullinnevan käyttöönotto vaaranna mainittujen järvien tilaa. 4. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Hakija on todennut, että se seuraa tuulen suuntaa ja nopeutta tuotantoalueilla tuotantopäivittäin ja kirjaa tiedot käyttöpäiväkirjaan. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Pullinnevan turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa Siikajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 50,6 ha. Turvetuotantoalueen läheisyydessä luvan saajan hallinnassa olevalla alueella saadaan varastoida puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4.1.2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Vesiojaan, Iso-ojaan ja edelleen Siikajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätelevi-
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet en patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan, pinta-alaltaan noin 2,5 ha:n kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pintavalutuskentällä oleva oja on tukittava. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle viljelyksistä. Lohkojen 1 ja 3 lähellä olevien peltojen väliin on jätettävä suojapuusto eristysojan ja peltolohkojen väliin. Ajoneuvojen kuormauksessa on vältettävä pölyämistä. Ajoneuvojen kuormat on peitettävä asianmukaisesti. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Siikalatvan ja Siikajoen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimi- 16
tettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 10.12.2008). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle sekä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELYn hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006 2011 laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2012 loppuun asti vuosiksi 2008 2012 laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELYlle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELYlle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. 17
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle, Kainuun ELYlle sekä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Siikajoen kalastusalueelle. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELYn hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 130 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELYlle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYn hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18
19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pullinnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella ympärivuotisesti. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pullinnevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä ilman annettuja lupamääräyksiä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Pullinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ennalta arvioiden ei tuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheudu alueen lähellä oleville järville sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ympäristölupavirasto katsoo Pullinnevan alapuolisen Siikajoen tila huomioon ottaen, että vesistöön kohdistuvaa kuormitusta on pyrittävä vähentämään. Lupamääräyksessä 2 määrätty ympärivuotinen pintavalutus on hyvä tapa Pullinnevan turvetuotantoalueen kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristölupavirasto arvioi, ettei vesien johtamisesta luonnonsuota olevalle pintavalutuskentälle aiheudu kentän vaurioitumista tai muutakaan sellaista haittaa, joka edellyttäisi kentän ohituksen sallimista maan ollessa roudassa. Pullinnevan turvetuotannon on arvioitu alkavan vuonna 2012 ja jatkuvan vuoteen 2040 asti. Kun otetaan huomioon Pullinnevalla pitkään jatkuva tuotantoaika, ympärivuotisen pintavalutuksen yhtiölle aiheuttamia kustannuksia ei ole pidettävä taloudellisesti kohtuuttomina. Pullinnevan sijainnin perusteella voidaan päätellä, että tuotantoalueen pohjamaa on hapanta sulfaattimaata. Happamuushaittojen torjumiseksi ojien, lietesyvennysten ja laskeutusaltaiden kaivaminen kivennäismaahan on kielletty.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asutus on noin 450 metrin etäisyydellä ja lähimmät pellot tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi lähialueen pelloille on tarpeen määrätä suojapuustosta ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen ja Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Siikalatvan kunnanhallituksen lausunnon osalta viitataan ratkaisun perusteluihin. Ympäristölupaviraston käsityksen mukaan tuotantoalueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Ennalta arvioiden tuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta ei aiheudu alueen lähellä oleville järville sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle.
21 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa Pohjois-Suomen AVI voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Pohjois-Suomen AVIlle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä vuosikoosteet käyttöpäiväkirjan merkinnöistä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 3 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti
22 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut Alle 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 060 182. JK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 18.1.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot 31.12.2009 saakka käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot 1.1.2010 alkaen käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 000 /020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1