Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Katsaus Vantaan toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN 978-952-213-918-4 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh. 9 7711 Faksi 9 771 2291 www.kunnat.net
Sisältö Esipuhe... 4 1 Vantaan toimintaympäristön kuvaus sukupuolinäkökulmasta... 5 2 Väestörakenne... 7 3 Työpaikat ja toimialarakenne... 4 Työllisyys ja toimeentulo... 12 5 Koulutus ja urakehitys... 14 6 Terveys... 16 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen... 17 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus... 19 9 Vantaan kaupungin tasa-arvotyön tila... 22 9.1 Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio...22 9.2 Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatio...22 9.3 Toiminnallisen tasa-arvotyön organisointi...23 Lähdeluettelo... 25 3
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
1 Vantaan toimintaympäristön kuvaus sukupuolinäkökulmasta Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Minkälainen kunta Vantaa haluaa olla? Kaupunginvaltuuston 14.11.211 hyväksymän Vantaan tasapainotetun strategian mukaan Van taan kaupungin arvot ovat: Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan kaupungin strategiset tavoitteet on jaoteltu neljän pääteeman alle seuraavasti: 1. 2. 3. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Hallittu kaupunkikasvu Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityistoimet Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Palvelutason ja laadun ylläpito Rakenteet ja prosessit Palvelustrategian terävöittäminen Palvelutuotannon toimitilat ja tukipalvelut Tuottavuuden parantaminen Seutuyhteistyö ja edunvalvonta Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö 5
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 4. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen Omaisuuden hallinta Tiukka kustannusjahti Vantaan kaupungin tasapainotetussa strategiassa (TS 212-15) ja sen tavoitteissa painottuvat erityisesti elinkeinoelämän ja kaupunkirakenteen kehittäminen (työpaikkarakentaminen, in novaatiot), sekä kunnan talouden tasapainottaminen menoja hillit semällä ja kustannustehokkuutta parantamalla. Vuoden 211 budjettikirjassa TS-kauden (strategiset tavoitteet, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus, hallittu kaupunkikasvu) tavoite on kirjattu seuraavasti: Kehitetään maankäytön vaikutusten arviointia huomioiden sosiaaliset, sukupuoli- ja luontovaikutukset sekä kasvihuonepäästöt. Palvelutason laadun ja ylläpidon kohdalla todetaan, että talousarviovuonna 211 suvataan kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Taloussuunnitelman laadintaohjeissa on edellytetty, että toimialat suvaavat valitsemansa sitovan tavoitteen, eli arvioivat tavoitteen sukupuolivaikutusten näkökulmasta oppiakseen sp-vaikutusten arviointimenettelyn. TS-kauden tavoitteeksi on asetettu sukupuolivaikutusten arvioinnin vakiintuminen osaksi toimialojen työtä. Vantaalla onkin yksittäisten tasa-arvonäkökohtien sijaan pyritty asettamaan toimialoille sitovia sukupuolivaikutuksiin liittyviä tavoitteita. Sitovien tavoitteiden toteutumista seuraa tarkastuslautakunta. Strategiassa mainitaan erilaisia vantaalaisia asukasryhmiä, kuten lapset, nuoret, romanit, eläkeläiset tai maahanmuuttajat. Sukupuolta ei kuitenkaan mainita. Strategiaa pohjustavassa, tilastotietoihin ja tutkimuksiin perustuvassa katsauksessa Vantaan toimintaympäristön kehitykseen ei kiinnitetä juuri huomiota eri ihmisryhmien sisäisiin eroihin, puhutaanpa sitten köyhyydestä, syrjäytymisestä, ilmastonmuutoksesta, hankinnoista tai työ- ja elinkeinoelämästä. Ainoa poikkeus dokumentista löytyy työttömyystilastojen kohdalta, jossa miesten työttömyyden kerrotaan olevan yleisempää kuin naisten. Millaista sukupuolittain eriytettyä tilastotietoa Vantaan kaupungista löytyy ja miten sitä voisi hyödyntää? Tähän kartoitukseen on koottu joitakin esimerkkejä siitä, millaista tietoa mm. Tilastokeskuksesta on saatavissa kuntakohtaisesti sukupuolen mukaan jaoteltuna. Tämän lisäksi jatkossa voisi olla hyvä pohtia, millaisia mahdollisuuksia Vantaan kaupungin oma tilasto- ja tietotuotanto tarjoaa erilaisten kuntalaisryhmien tarkasteluun. 6
2 Väestörakenne Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli noin 23 asukasta, joista 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä 1. Ruotsia äidinkielenään puhuu lähes 3 prosenttia ja muita kieliä vajaat 11 prosenttia vantaalaisista. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2-luvulla keskimäärin noin 2 2 asukkaan vuosivauhdilla ja viime vuosien aikana kasvu on kiihtynyt. Vuosittainen väestönlisäys on lisännyt erityisesti vieraskielisten osuutta Vantaan asukkaista. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektissa muita kuin kotimai sia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla vuoteen 22 mennessä yli 8 henkilöllä. Silloin vieraskielisten määrä olisi lähes 31 ja ennusteen mukaan tämä vastaisi lähes 14 prosenttia väkiluvusta vuonna 22 2. Ikärakenteeltaan Vantaan asukkaat ovat nuorempia verrattuna koko maahan, mikä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Vantaan että Suomen väestö on esitetty ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmä on Vantaalla muuta maata suurempi. Sen sijaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä tilanne on päinvastainen; nämä ikäryhmät ovat Vantaalla suhteellisesti pienempiä koko maahan verrattuna. Erityisesti tämä koskee yli 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuutta väestöstä. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Vantaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) 35 3 25 29 25 28 27 2 18 16 18 Vantaa 15 13 12 13 Koko maa 5-14 15-24 25-44 45-64 65-1 Suomen virallinen Kuvio 1: tilasto Väestön 212: ikärakenne Väestörakenne. Vantaalla ja koko maassa vuonna 211, %. 2 Helsingin (Lähde: kaupungin Suomen tietokeskus virallinen 2. tilasto 212: Väestörakenne) 7
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Kun Vantaan asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, että yli 65 vuotta täyttäneiden ikäluokassa naisia on selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Muiden ikäryhmien osalta tilanne on päinvastainen, paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Vantaan tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on luonnollista, että yli 65- vuotiaiden ikäryhmästä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 3. Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Vantaalla vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) 35 3 31 28 27 27 25 2 15 19 17 13 12 11 15-14 15-24 25-44 45-64 65-5 Miehet Naiset Vantaan Kuvio nykyisin 2: Väestön suhteellisen ikärakenne nuori ikärakenne sukupuolittain vanhenee, Vantaalla vaikka vuonna päivähoito- 211, %. ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) määrä kas vaa nopeasti. Vuonna 22 yli 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan 47 prosenttia nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua yli 12 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää, miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 17 prosenttia verrattuna nykyiseen 13 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 21 prosenttia koko Vantaan väestöstä. 3 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet. 8
Kuvio 3: Vantaan ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 9 8 7 6 5 4 3 2 18 18 18 17 13 11 11 11 29 29 27 26 24 25 25 27 13 17 2 21 211 22 23 24-14 15-24 25-44 45-64 65 - Kuvio 3: Vantaan ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 3 9
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja työ elämään sijoittumisessa (kuvio 4). Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osa naisista (41 %) kuin miehistä (16 %). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Vantaa ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Vantaalla sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta pienempiä verrattuna koko maahan. Vantaalla työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 2 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Yksityinen sektori työllistää Vantaalla suhteellisesti enemmän verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Vastaavasti julkisen sektorin ja yrittäjien osuudet ovat Vantaalla pienemmät. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 16 3 41 83 7 66 52 7 4 14 7 Miehet Naiset Miehet Naiset Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Vantaa Koko maa Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Vantaan työpaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Vantaalla, mutta asuvat toisessa kunnassa ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta vantaalaisten työllistymisestä eri työnantajasektorissa kuvaavat luvut ovat ainakin suuntaa-antavia. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 4 Julkinen sektori koostuu valtiossa ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi.
Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Vantaan kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Vantaalla työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Vantaalla valtaosa naisista työskentelee palvelualoilla. Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (69 prosenttia) verrattuna naisiin (85 prosenttia). Sen sijaan vantaalaiset miehet työskentelevät huomattavasi naisia useammin jalostusaloilla. Vantaalla naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Vantaalla. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 5 2 28 8 36 6 5 4 3 69 85 56 82 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 2 3 6 3 6 Miehet Naiset Miehet Naiset Vantaa Koko maa 5 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio Jalostus: 5: Työlliset (B, toimialan D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 2 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (C) Teollisuus (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen 11
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, vantaalaisista miehistä oli työttömänä prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli 7 prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Vantaalla yhtä suuri kuin koko maassa, mutta kokonaisuudessaan miesten ja naisten työllisyys on Vantaalla muuta maata suhteellisesti korkeampi. Vantaan kaupungin strategiassa mainitaan, että työttömyys on kaupungissa kohdannut useammin nuoria alle 3-vuotiaita ja har vemmin vanhempia ikäryhmiä. Nuorten työttömyys onkin Vantaalla pääkaupunkiseudun kaupun geista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuun 211 lopulla lähes 1 3 henkilöä. Ongelmaan on pureuduttu PETRA-hankkeessa 6, jonka tavoitteena on ohjata vantaalaisia 17 24-vuotiaita työttömiä nuoria työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan. Projektin yhtenä tavoitteena on kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työllisyyspalveluissa ja työllisyysprojekteissa. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 9 93 88 91 7 12 9 Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Vantaa Koko maa Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa, myös Vantaalla miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 6 http://www.vantaa.fi/petra 12
Koko maahan verrattuna Vantaan asukkailla on sekä miesten että naisten osalta keskimäärin korkeammat tulot jokaisessa ikäryhmissä. Siitä huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot ovat ikäryhmittäin lähes yhtä suuria kuin koko maassa. Vuoden 2 tilaston mukaan työssäkäyvien ikäluokkien keskuudessa miesten ja naisten palkkaero vaihtelee 7 - euron välillä. Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, tuhatta euroa. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) 5 45 4 35 3 25 2 15 31 24 41 31 43 34 39 3 28 19 98 29 22 4 4 35 29 31 26 23 16 Miehet Naiset 5 11-16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 11 65 - -16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Vantaa Koko maa Ikääntymisen Kuvio 7: Veronalaiset myötä myös tulot Vantaalla keskimäärin havaittu ikäryhmittäin naisten Vantaalla ja miesten ja palkkaero koko maassa muuttuu vuonna eläkeeroksi. tuhatta Vaikka euroa. Suomessa (Lähde: Suomen eläkeikäisten virallinen toimeentulon tilasto 212: Veronalaiset jakautuminen tulot) on Ruotsin ja Tanskan 2, ohella Euroopan mai den tasaisimpia, eläkeläiskotitalouksien pieni koko ja vanhusten yksinasumisen yleisyys laskee eläkeikäisten toimeentulotasoa. Kun Suomessa kaksi kolmasosaa 75 vuotta täyttäneestä väes töstä on naisia, yli 75-vuotiaat yksin asuvat naiset ovat tilastojen mukaan selvässä köyhyysris kiryhmässä. Suomessa vuonna 2 toteutetun tutkimuksen mukaan yhden henkilön kotitaloudet olivat suurin toimeentulotukea saava ryhmä, mutta suhteutettuna muuhun väestöön yhden hengen kotitalouksia haavoittuvampi ryhmä ovat yksinhuoltajaperheet, joista lähes joka neljäs sai toimeentulotukea 7. Yksihuoltajaperheistä äiti-lapsi-perheitä on 83 prosenttia ja isälapsi-perheitä 17 prosenttia 8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita 9. Suomessa onkin puhuttu köyhyyden naisistumisesta, johon vaikuttaa yksihuoltajuuden ohella myös naisten suuri osuus pätkätyöläisistä. Vuoden 211 palkansaajista 18 prosentilla naisista oli määräaikainen työsuhde, kun taas miesten vastaavat luvut olivat lähes 13 prosenttia. 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 211. 8 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Perheet). 9 http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa Suomen virallinen tilasto 212: Työvoimatutkimus. 13 7
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 28 prosentilla Vantaan asukkaista on toisen asteen jälkeinen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaavat luvut ovat korkeampia kuin miesten (32 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin). Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita on sekä naisista että miehistä lähes yhtä paljon. Sen sijaan naisista suurempi osa on suorittanut alemman ja alimman korkeakouluasteen tutkinnon. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Tämä vastaa valtakunnallista jakaumaa. Vantaalla kuitenkin naiset ja miehet kokonaisuudessaan ovat suorittaneet toisen asteen jälkeisen tutkinnon suhteellisesti hieman useammin koko maahan verrattuna.. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Vantaan ja koko maan väestöstä vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 5 45 4 35 3 25 2 15 5 1 1 8 1 1 8 8 7 11 9 8 9 13 8 13 Miehet Naiset Miehet Naiset Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Vantaa Koko maa Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia 17 24- vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja myös Vantaalla tilanne on samankaltainen. Sen sijaan Vantaalla sekä naisten että miesten osalta koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on 5 prosenttia koko maan keskiarvoja korkeampi. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Vantaan ja koko maan väestöstä vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 14
Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24-vuotiaiden ikäryhmässä Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 22 2 18 16 14 12 8 6 4 2 18 Vantaa 15 13 Koko maa Miehet Naiset Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24 -vuotiaiden ikäryhmässä Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 15
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 11. Vantaalla luvut ovat samansuuntaisia 12. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Vantaalla että koko maassa 13. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja. 25 64 vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 14. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Vantaalla että koko maassa sillä erolla, että sekä miesten että naisten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Vantaalla jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 14 12 119 123 8 6 4 2 85 88 Miehet Naiset Vantaa Koko maa Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm. 11 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Kuolemansyyt). (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. 13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 14 Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 16
7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Uudellamaalla samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten 15 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset 12 88 Koko maa Uusimaa Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset 9 62 71 61 91 38 29 39 Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt 72 28 5 Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 % oli naisia ja 29 % miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna 26 52 prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Myös Vantaalla perheväkivallan kohteena ovat useammin naiset kuin miehet. Vantaan turvallisuussuunnitelmassa esiteltyjen äitiys- ja lastenneuvolatutkimuksen tulosten mukaan 15 Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 17
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 18 prosenttia naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa tai sillä uhkaamista 16. Vantaalla poliisi kutsuttiin kotihälytystehtäviin 2 697 kertaa vuonna 28. Perheväkivallaksi luokiteltiin 693 hälytystä. Kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei tule viranomaisten tietoon. Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina 26 211, lkm. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 9 8 7 6 29 5 4 3 2 29 24 27 25 24 76 75 76 73 71 71 Asianomistajana mies Asianomistajana nainen 26 27 28 29 2 211 Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina 26 211, lkm. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 16 Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma 29 212. 18
8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 28 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Vantaalla 54, mikä oli noin 3 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet, ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat Vantaalla lähes yhtä suuret kuin valtakunnallisesti. Vantaalla äänestysosallistuminen jäi kuitenkin sekä miesten että naisten osalta noin 7 prosenttia alemmaksi kuin koko maassa. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Vantaalla ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 9 8 7 6 5 4 52 56 59 63 Miehet Naiset 3 2 Vantaa Manner-Suomi Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Vantaalla ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 19
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Vantaan kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 28 kuntavaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 46 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Vantaan kaupunginhallituksen sukupuolijakauma on miesvoittoinen, kun taas miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat yhtä suuret. Manner-Suomen kunnissa naisten osuus hallitusten ja lautakuntien paikoista on lähes samalla tasolla kun Vantaalla. Yksi syy tähän löytyy lainsäädännöstä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 17. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kuitenkin kokonaisuudessaan korkeampi Vantaalla kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 18 sukupuolijakauma Vantaalla ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 8 7 63 6 5 4 54 53 54 5 5 52 46 47 37 48 46 Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat 2 Miehet Naiset Miehet Naiset Vantaa Manner-Suomi Tarkasteltaessa luottamuselinten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 19. Myös Vantaalla näiden elinten sukupuolijakauma on samankaltainen. Sekä Vantaan kaupunginvaltuuston että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat miehiä. Molemmilla elimillä on kaksi varapu- Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 4 sukupuolijakauma Vantaalla ja Manner- Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 17 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 4. 18 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Vantaan lautakuntien jäsenistä ovat vuodelta 212. 19 Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 2
heenjohtajaa ja molempien osalta sukupuolijakauma on tasan 2. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin heidän osuuteensa puheenjohtajista. Vantaallakin puheenjohtajat ovat enimmäkseen miehiä. Varapuheenjohtajissa naisten osuus on miehiä suurempi. Kuvio 15: Lautakuntien 21 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Vantaalla vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 9 8 7 6 5 4 3 2 83 71 67 62 38 33 29 17 Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Vantaa Manner-Suomi Kuvio 15: Lautakuntien 5 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Vantaalla vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 2 Vantaan kaupunki 212. 21 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 21
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 9 Vantaan kaupungin tasa-arvotyön tila 9.1 Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Vantaan kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kuntavaaleissa valittu valtuusto, joka koostuu 67 jäsenestä. Kahdeksan eri puolueen jäsenistä koostuvan valtuuston tehtäviin kuuluu strategisten tavoitteiden, talousarvion ja yleiskaavan hyväksyminen, ja näiden mukaisesti kehitetään kaupungin palveluita, rakentamista ja kaavoitusta. Valtuusto hyväksyy myös kaupun gin hallinnolliset säännöt ja organisaation. Valtuuston tehtäviin kuuluu lisäksi luottamushenkilöi den valinta kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommitténiin. Valtuuston valitseman kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu kaupungin johtaminen valtuuston tekemien päätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksessa on 17 jäsentä, joiden tehtäviin kuuluu kunnan edunvalvonta sekä kunnan hallinnon johtaminen, valvonta ja edustus. Kaupunginhalli tuksella on konsernijaosto. Vantaan kaupungissa toimii yhteensä kahdeksan erilaista lautakuntaa, joista joillakin on erillisiä jaostoja. Tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kaikki lautakunnat ovat suoraan kaupunginhal lituksen alaisia. Lautakuntien tehtävä on toimia oman sektorinsa asiantuntijaeliminä. Lautakunnat ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulauta kunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tilakeskuksen lautakunta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Aluetoimikuntien tehtävä on edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja osallistumismahdolli suuksia. Aluetoimikuntia on seitsemän, jonka lisäksi Svenska kommittén toimii koko kaupungin laajuisesti. 9.2 Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatio Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatiota johtaa kaupunginjohtaja, joka toimii kaupungin apulaiskaupunginjohtajien ja toimialajohtajien esimiehenä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja maankäytön ja ympäristön toimi aloilla on apulaiskaupunginjohtaja. Vapaaajan ja asukaspalvelui den sekä tilakeskuksen toimialoja johtavat toimialajohtajat. Kokonaiskuva Vantaan kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Kaupunginvaltuusto laatii vuosittain talousarvion sekä kolme vuotta eteenpäin katsovan talous suunnitelman. Talousarvio ja -suunnitelmadokumenttiin sisältyvät kaupunkitasoinen tasapainotettu strategia sekä toimialakohtaiset talousarviot ja -suunnitelmat. Koko kaupungin yhteisen strategian lisäksi kaupungilla on useita muita poikkileikkaavia strategi oita. 22
Kuvio 16: Vantaan kaupungin organisaatio (Lähde: Vantaan kaupunki (212)) Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Opetuslautakunta Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Ruotsinkielinen jaosto Am m atillisen koul. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoim i Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Tilakeskus Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö ja ympäristö Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Kuvio 16: Vantaan kaupungin organisaatio (Lähde: Vantaan kaupunki (212)) 9.3 Toiminnallisen tasa-arvotyön organisointi Tasa-arvon valtavirtaistamistyötä on tehty Vantaalla systemaattisesti vuodesta 25. Ensisijai seksi valtavirtaistamisen menetelmäksi on valittu sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus), jonka toteuttaminen on asetettu velvoitteeksi kaikilla toimialoilla. Vantaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaikkien kaupungin toimialojen on aloitettava pysyvä sukupuolivaikutusten arviointi vaalikaudella 29-212 22. Vantaan kaupungin vuoden 211 strategiassa miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sukupuolivaikutukset mainitaan konkreetti sesti muutamissa kohdissa. Strategian mukaan yksi hallitun kaupunkikasvun taloussuunnitelma kauden (ts-kausi) tavoitteista on maankäytön vaikutusarvioinnin ja indikaattoreiden kehittämi nen huomioiden sosiaaliset vaikutukset, sukupuoli- ja luontovaikutukset sekä kasvihuonekaasu pääs töt. Myös palvelutason laadun ylläpidon ts -kauden tavoitteisiin on kirjattu, että sukupuoli vaiku tusten arviointi vakiintuu ts-kauden aikana pysyväksi osaksi toimialojen työtä. Tätä toteu tetaan siten, että esimerkiksi talousarviovuonna 211 kaupungissa suvataan eri toimialojen toi mesta kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Taloussuunnitelman laadintaohjeessa edellytetäänkin, että kukin toimiala suvaa valitsemansa sitovan tavoitteen, eli arvioi tavoitteen sukupuolivaiku tusten näkökulmasta oppiakseen sukupuolivaikutusten arviointimenettelyn. Vantaan kaupungin lakisääteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 13.2.26. Suunnitelma koostuu kolmesta osasta, jotka tukevat 22 Kaupunginhallituksen päätös 6.4.29, 9. 16 23
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus toisiaan. Sukupuolten tasa-arvosuunnitelman painotus on henkilöstöpoliittinen, mutta siinä huomioidaan myös päätöksenteko ja palvelut eli toiminnallinen tasa-arvo. Yhdenvertaisuussuunnitelma on luonteeltaan toiminnallinen, mutta siinä on vastaavalla tavalla huomioitu myös henkilöstöpoliittiset seikat. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien yhdistäminen on haasteellista, joten ne on yhdistetty työkirjalla, joka sekin sisältää poliittisia ja käytännöllisiä linjauksia kummankin suunnitelman toteuttamista varten. Vantaan kaupunki allekirjoitti Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan vuonna 27. Allekirjoittamisen myötä kaupungin päättäjät ja viranhaltijat ovat sitoutuneet julkisesti naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen sekä toteuttamaan muun muassa sukupuolivaikutusten arviointia. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehittäminen ja -seuranta ovat Vantaalla työmarkkinaosapuolten toimintaa eli käytännössä henkilöstökeskuksen ja ammattijärjestöjen yhteistoimintaa. Koko organisaation toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen on puolestaan kirjattu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan ja toimialan johtosääntöihin. Vantaalla ei ole erillistä tasa-arvotoimikuntaa, sillä sellaisen perustamista ei ole nähty valtavirtaistamisen periaatteen mukaisena ratkaisuna. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan hallinnossa toteutetaan tasa-arvon toimin nallista koordinaatiota, järjestetään koulutuksia ja tarjotaan tukea valtavirtaistamiseen muilla toimialoilla. Se kehittää suunnitelmallisesti koko organisaation valmiuksia toiminnalliseen tasa-arvotyöhön ja sukupuolivaikutusten arvioimiseen. Nimettyjä tasa-arvotyön edistäjiä kunnassa on yksi, joka käyttää työpanoksestaan erikseen määritellyn ajan tasa-arvon edistämiseen kuntatasolla. Lisäksi toiminnallinen tasa-arvo on sisälly tetty kaupungin ohjelmiin ja strategioihin. Toiminnallinen tasa-arvo on huomioitu muun muassa strategiatyössä, suunnittelussa, kehittämisessä ja koulutuksissa. Tasa-arvotyön etenemistä kunnassa valvoo tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunnan vuosittain julkaisema arviointikertomus toimii osana tilinpäätöstä ja sitä hyödynnetään toimialoilla johtamisen apuvälineenä. Vantaalla toteutetaan systemaattisesti sukupuolivaikutusten arviointia. Suvaus koulutusta on järjestetty kaikkien toimialojen edustajille, ja toimialat ovat tämän jälkeen käynnistäneet oman suvauspilottinsa tai aloittaneet koko toimialan suvauksen (Vantaan kau punki 29). Koulutusta on järjestetty niille henkilöille, jotka tekevät suvausta omilla toimialoillaan. Yhteisen koulutuksen lisäksi toimialat ovat saaneet henkilökohtaisem paa koulutusta ja apua suvauksen tekemiseen vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalta, joka on vastuussa toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta Vantaalla. On kuitenkin ollut tärkeää, että suva usta toimialallaan tekevät asiantuntijat ovat päässeet itse miettimään, mitä toiminnallinen tasaarvo heidän työssään ja toimialallaan tarkoittaa, eikä suvausta ole tehty heidän puolestaan. (Asiantuntijahaastattelu, 2.) Sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäksi toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi on tehty myös muita toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ovat vuosina 29 212 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman sisällyttäminen uusien työntekijöiden perehdytykseen, esimiesvalmennuksiin, asiakaspalvelukoulutuksiin, luottamushenkilöiden perehdyttämiseen ja poikkihallinnollisiin prosesseihin. (Vantaan kaupunki 29, asiantuntijahaastattelu, 2.) Tasa-arvoon liittyvä perustyö on organisoitu Vantaan kaupungilla sisäisesti ja toiminnan jatkuvuutta ajatellen. Lisäpanoksena on käytetty ostopalveluja sekä erilaisten tasa-arvoprojektien tarjoamia palveluja. (Asiantuntijahaastattelu, 2.) 24
Lähdeluettelo Kirjallisuus ja verkkolähteet Helsingin kaupungin tietokeskus (2). Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2 23. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Saantitapa: <http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/_3_3_tilastoja_muut_julkaisut_vuori.pdf> [viitattu: 13.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (211). Toimeentulotuki 2. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 211. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saantitapa: <http://www.stakes.fi/tilastot/ tilastotiedotteet/211/tr43_11.pdf> [viitattu: 13.4.212]. Vantaan kaupunki (29). Vantaan turvallisuussuunnitelma 29 12. Saantitapa: <http://www. vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31195_turvallisuussuunnitelma_netti.pdf> [viitattu: 13.4.212]. Vantaan kaupunki (211). Vantaan tasapainotettu strategia: Taloussuunnitelma 212 215. Saantitapa:<http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/ vantaawwwstructure/75266_strategian_erillispainos_212-215_suomi.pdf> [viitattu: 13.4.212]. Vantaan kaupunki (212a). Vantaan kaupungin organisaatio. Saantitapa: <http://www.vantaa.fi/ instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/73741_koko_vantaa. pdf> [13.4.212]. Vantaan kaupunki (212b). Luottamuselimet. Saantitapa. <http://www.vantaa.fi/fi/paatoksenteko/ luottamuselimet> [viitattu: 16.4.212]. Lakiviittaukset Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/69 Tilastot Suomen Kuntaliitto: Kuntavaali- ja demokratiatilastot. Saantitapa: <http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntavaali-ja-demokratiatilastot/sivut/default.aspx> [viitattu: 16.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/kvaa/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-551. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3215. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/perh/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3651. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/polrik/index.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-783. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tyti/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. 25
TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3843. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tvt/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4586. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vkour/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html> [viitattu: 12.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35. Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / vastaavanikäistä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719. Päivittäin tupakoivia 25-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:359. Ylipainoisia (BMI 25 kg/m2) 25 64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. Vuosina 24-27. Saantitapa: <http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/view.php> [viitattu: 16.4.212]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Vuosina 24-27. Saantitapa: <http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/view.php> [viitattu: 16.4.212]. 26