Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi
Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020
VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen Innostuksesta ja osaamisesta vetovoimaa seuratoimintaan PELITAPA Innostaa Yhdistää Uudistaa MENESTYSTEKIJÄT Vaikuttaminen, viestintä ja palvelut Kumppanuuksien rakentaminen Parhaan tiedon ja näkemyksen hankinta TOIMINTAAMME OHJAA REILU PELI
Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta
Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri luo perustaa liikunnalliselle elämäntavalle Lapsi innostuu liikkumaan ja saa mahdollisuuden päivittäiseen liikunnalliseen leikkiin ( 2 t/pv). Koulussa opitaan ja innostutaan liikunnasta Lapsi innostuu liikunnasta ja saa mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen (1 t/pv).
Pelitapa INNOSTAA Tärkeintä on tunne Ihmisten motiivit liikkua ovat erilaisia. Liike syntyy ilosta, hyvästä fiiliksestä ja rakkaudesta lajiin. Kaikki toimintamme tukee positiivista tekemisen meininkiä. YHDISTÄÄ Menestymme joukkueena Yhdessä luomme enemmän uusia ideoita, arvostusta ja resursseja liikunnan ja urheilun hyväksi UUDISTAA Ihmisten ehdoilla Uudistamme liikuntaa ja urheilua käyttäjien ehdoilla. Ymmärtämällä heidän tarpeitaan paremmin luomme lisää liikettä Suomeen.
www.nuorisuomi.fi
Liikunta kuntastrategioissa kuntien liikuntastrategiat - nykytilanne Useilla tahoilla tahotilana vahvistaa liikuntaa strategisena valintana OKM, Kuntaliitto, Valo, THL, Tietopohjaa alettu saada aiheesta ei kuitenkaan kattavaa TEAviisari OKM Kuntaliitto Alueet
Liikunta kuntastrategioissa kuntien liikuntastrategiat nykytilanne 54 (2010: 47%) prosentilla kunnista liikunta on kirjattu kunnan strategiaan Isot kaupungit? > vaikuttavuus Kirjausten määrä, laatu? Muut isot strategiat (hyvinvointistrategia ) 47 (2010: 39%) prosentissa kuntia on laadittu liikuntastrategia, -suunnitelma tai liikunnan kehittämisohjelma Isot kaupungit? > vaikuttavuus
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma
Nuoren Suomen olosuhdetyö - toimenpiteet 1998 -> Tutkimus- ja kehittämishanketoiminta (Yhteistyössä OKM:n & läänien/elyjen kanssa) - Lapsi ja liikuntapaikka -tutkimus- ja kehittämishanke (1999-2002) - Lähiliikuntapaikkarakentamisen kokeilu- ja esimerkkihankkeet 2001-2005 - Koulupihojen liikuntaolosuhteet valtakunnallinen tutkimus 2003 - Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus (2007) - Yläkoulujen liikuntaolosuhteet valtakunnallinen selvitys (2009) - Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista (2009) Opasmateriaalien tuottaminen (Yhteistyössä OKM:n kanssa) - Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu opas (2002) - Lähiliikuntapaikat.fi -nettiportaali (avattu 2002, uudistettu 2009) - Koulupihat lähiliikuntapaikkoina ideaopas (2006) - Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluopas nettijulkaisu (2006) - Päiväkotien hanke-esimerkkejä Lähiliikuntapaikat.fi sivustolle (2011) - Yläkoulujen hanke-esimerkkejä Lähiliikuntapaikat.fi sivustolle (2013) Kuntien ja paikallisten hankkeiden tukeminen - Maksutonta asiantuntijatukea yli 80 lähiliikuntapaikkahankkeelle (2003->) - Suunnittelu- ja kartoituspalvelut Nuori Suomi palvelut oy:n kautta (2010->) Koulutusta, viestintää, edunvalvontaa, välinepaketteja...
Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus merkittävä yhteiskunnallinen ongelma koko väestötasolla Päivittäinen liikunta-aktiivisuus edellyttää helposti saavutettavia, omaehtoisesti käytettäviä ja liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja / -ympäristöjä Kohde/hanketasoisesti useita todettuja hyötyjä.. Enemmän liikettä (tai ainakin mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikuttamiseen!) Viihtyisämpää elinympäristöä Paikallista yhteisöllisyyttä Lähiliikuntapaikoiksi kunnostetuille koulupihoilla mm. vähemmän kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä
Miksi lähiliikuntapaikkoja
Lähiliikuntapaikkarakentaminen - yleistä - Lähiliikuntapaikat opetus- ja kulttuuriministeriön ministeriön strategia-asiakirjoihin 1990-luvun lopulla - Mallia toimintamallille Norjasta Närmiljöanlegg - Määritelty väljästi: Lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueella tai niiden välittömässä läheisyydessä - Lisämääreitä: Monikäyttöisyys, vapaa käytettävyys, laajat käyttäjäryhmät, ympärivuotisuus, maksuttomuus, rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus yms. - Valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena vuodesta 2000 saakka
Lähiliikuntapaikkarakentaminen valtionavustuksilla tuettujen hankkeiden määrät
Lähiliikuntapaikkarakentaminen huomioita valtionavustusten käytöstä - Kuntien väillä isoja eroja avustusten hyödyntämisessä. Aktiivisimmat kunnat tehneet valtionavustusten vauhdittamana jo yli 10 hanketta ja edelleen noin 100 kuntaa, jossa ei tehtynä yhtään. - Hankemäärässä kärkiviisikko: Rovaniemi (12), Lohja (11), Oulu (11), Kuopio (10) ja Kerava (10) - Yleisin hanketyyppi selvästi koulupihojen kunnostaminen alueelliseksi lähiliikuntapaikaksi - Hankkeissa pääpaino laajemmissa kokonaisuuksissa mm. kustannuksiltaan alle 50 000 hankkeita hyvin pieni osa (vrt. valtionavustuksen alaraja 20 000 )
Lähiliikuntapaikkarakentaminen huomioita hankkeiden toiminnallisista sisällöistä - Erilaiset monitoimiareenat & pienpallopelialueet useimmiten lähiliikuntapaikan sydämenä (Palloliiton Ministadion & Ässä kenttä konseptit olleet myös asiassa vahvana vauhdittajana!) - Erilainen liikunnallinen leikkipaikkavälineistö ollut myös keskeinen osa lähiliikuntapaikkojen varustusta (liikunta/motoriikkaradat, ryhmäkeinut..) - Viime vuosina erilaiset aikuiskäyttäjille ja ikääntyneille suunnatut ulkokuntolaitteet tulleet vahvasti mukaan - Myös uudet nuorten liikuntalajit saaneet lähiliikuntapaikkojen kautta useissa kunnissa parempaa jalan sijaa mm. skeittailu, rullaluistelu ja uusimpana vahvassa nousussa oleva parkour
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Menestystekijöitä onnistuneiden kuntatasoisten prosessien taustalta.. 1. Poikkihallinnollinen yhteistyö kunnan sisällä Joustavat ratkaisut paikkojen sijoitteluun, suunnitteluun, rahoitukseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon 2. Tahtotila ja sitoutuminen kuntajohdossa ja keskeisillä virkamiehillä Esim. asian vieminen tarvittaviin strategia-asiakirjoihin, päätösvaltaisten kuntatasoisten työryhmien perustaminen 3. Suunnitelmallisuus prosessin eteenpäin viemisessä Nykytila-analyysi pohjana, tarkoituksenmukainen kohdesijoittelu, toteutuksen pitkäjänteinen aikataulutus, erilaisten rahoitusmahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen yms.
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Valon toimintamalli - Järjestöuudistuksen myötä Nuoren Suomen kehittämä lähiliikuntapaikkakartoituksiin liittyvä toimintamalli siirtynyt Valon palveluvalikkoon. - Toimintamallia toteutettu seuraavissa kaupungeissa: Joensuu, Parainen, Mänttä-Vilppula, Järvenpää ja Jyväskylä. Paraikaa prosessit käynnissä Salossa ja Helsingissä (Kaarelan alue). - Toimintamallin lähtökohtia - Pyritään auttamaan kuntia em. menestystekijöiden luomisessa - Tavoitteena aikaansaada nykytila-analyysiin pohjaava pitkäjänteinen näky kunnan lähiliikuntapaikkaverkostosta ja sen kehittämisestä - Prosessissa Valon kautta mukana myös paikallisista intresseistä ulkopuolinen asiantuntija näkökulma
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Valon toimintamalli Toimintamallin hyödyt tilaajalle.. Tuottaa selkänojan yksittäisten hankkeiden eteenpäinviemiselle Toteutusprosessi kokoaa & sitouttaa kunnan keskeiset toimijat Vähentää kyläpolitikointia yksittäisissä hankkeissa Edesauttaa rahoituksellista allokointia kunnassa (sekä valtionapuviranomaisilla) Toteutusprosessi konseptoitu - Tilaajalle selkeä - Useissa kunnissa jo käytetty eli tulosten tarkasteluun löytyy viiteaineistoa
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Case Jyväskylä Nykytilan kartoitus sähköisillä kyselyillä Sähköinen kysely tehty mahdollisimman tiiviiksi ja käyttäjälähtöiseksi > vastaaminen ei edellytä erityisasiantuntemusta liikuntaolosuhteisiin liittyen Keskeiset osa-alueet kyselyssä Kohdekohtaisesti olemassa olevien paikkojen ja välineiden kartoitus Nykytilan arviointi kohteessa kuuden osaalueen osalta Kohteeseen liittyvät keskeiset kehittämistoiveet Jokaisesta arvioidusta kohteesta tehdään oma kohdekortti, jotka mukana loppuraportin liitteinä
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Case Jyväskylä Kehittämisehdotukset.. 1. Vaikutusalueisiin pohjautuva tarkastelutapa kohdesijoitteluihin (19 llp kohdetta) 2. Kehittämiskohteiden jaottelu eritasoisiin hanketyyppeihin (Valtionavustusta hakevat isommat hankkeet& pienemmät kohteet) 3. Ehdotukset hankkeiden priorisointiin, aikataulutuksiin ja rahoituksiin (ohjelma vuoteen 2020)
HERTTONIEMEN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUS = Päiväkotipiha = Leikkipuisto = Koulupiha = Liikuntapuisto = Potentiaalisimmat kehittämiskohteet = Tilanne huono = Tilanne tyydyttävä = Tilanne hyvä
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Case Jyväskylä Kohdetasoinen suunnittelu.. 1. Suunnitteluammattilasten hyödyntäminen 2. Käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen!!
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma Lisätietoja lähiliikuntapaikoista: www.lahiliikuntapaikat.fi Valon liikuntaolosuhteisiin liittyvistä palveluista: jan.norra@valo.fi reijo.ruokonen@valo.fi
Kiitos!