Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva
Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä 31.12.2012 Vakuutettuja 494 210 Lisäturvan omaavia 116 571 Ammatillinen eläkeikä 9930 12.3.2013 2
Vakuutetut ammatin mukaan 31.12.2012, 25 suurinta ammattiryhmää Perushoitajat ja lähihoitajat Sairaanhoitajat Henkilökohtaiset avustajat ym. Aineenopettajat ja lehtorit Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. Siivoojat Sihteerit Lastentarhanopettajat Perhepäivähoitajat ym. Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. Sairaala- ja hoitoapulaiset Keittiöapulaiset Johdon sihteerit, osastosiht. ym. Kunnallishall. erityisasiantuntijat Kiinteistöhuoltomiehet Luokanopettajat Palomiehet Opettajat ja opetusal. erit.as.t. Terveydenhoitajat Muut lääkärit Sosiaalityöntekijät Kodinhoitajat ja kotiavustajat Maatalouslomittajat Osastonhoitajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 55 000 60 000 Henkeä 10.6.2014 8
Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-aikaeläkkeet 1995 2013 10 000 9 000 8 000 7 000 Vanhuuseläke 1. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki 2. 3. Henk. 6 000 5 000 4 000 Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 3 000 2 000 1 000 0 1995 2000 2005 2010 1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen 4
5 4 Henk. (1 000) KuEL-eläkkeelle siirtyneet Terveys / Sosiaali 1999-2013 Eläkelajeittain, henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyysel. Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 10.6.2014 5
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 1991 2013 10.6.2014 Tilastot 6
KuEL-eläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 10.6.2014 Tilastot 7
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 10.6.2014 Tilastot 8
KuEL-eläkkeelle siirtyneet Terveys / Sosiaali 1999-2013 Eläkelajeittain, henk. Henk. Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttö myyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyt tömyysel. Työttömy yseläke Osa-aikaeläke 1999 4 672 2 150 729 839 353 601 693 2000 4 530 1 879 721 868 411 651 714 2001 5 042 2 203 702 885 414 838 641 2002 5 146 2 348 743 911 444 700 1 251 2003 4 981 2 072 799 977 403 730 541 2004 5 458 2 484 784 976 574 640 259 2005 5 745 2 591 774 1 027 691 662 433 2006 6 107 2 820 741 1 117 709 720 656 2007 6 193 2 662 876 1 173 756 726 744 2008 6 764 3 023 848 1 246 884 763 811 2009 6 906 3 415 756 1 051 974 710 897 2010 6 529 3 569 681 1 063 1 042 174 1 208 2011 6 727 3 802 629 1 124 1 110 62 906 2012 6 627 4 177 487 950 1 013 0 477 2013 7 338 4 499 463 1 080 1 296 0 769 10.6.2014 9
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioimaton alkavuus eräissä suurissa ammattiryhmissä vuonna 2013 10.6.2014 Tilastot 10
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan 2013 10.6.2014 Tilastot 11
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirt. Terveys / Sosiaali 2013 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Mielenterveyden h{iri t yms. Kasvaimet Hermoston sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Verenkiertoelinten sairaudet Umpierityssairaudet yms. Hengityselinten sairaudet Korvan sairaudet yms. Muualla luokittamattomat oireet yms. Ruoansulatuselinten sairaudet Silm{n sairaudet yms. Ihon sairaudet yms. Synnynn{iset ep{muodostumat yms. Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Veren sairaudet yms. Tartunta- ja loistauteja Taudin mukaan, henk. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 henk. 10.6.2014 12
Työkyvyttömyyden kustannukset
Työkyvyttömyyden kustannuksista: sairauspoissaolot Sairauspoissaoloihin kuluu 5.9% työajasta (Kunta 10 aineistot) V. 2012 keskimääräiset sairauslomapäivät/htv oli 17,2 pv: (Kunta 10 tutkimus) Sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus oheiskuluineen n. 300 /pv Jopa puolet tai vähintään kolmannes sairauspoissaoloista arvioidaan aiheutuvan organisaatiosta itsestään taustalla katsotaan olevan mm. huonoa tai olematonta johtamista, huonoa henkeä työyksiköissä, kiusaamista, joustamattomia työaikoja sekä työkiirettä liian vähäisen työvoiman takia (P.Liukkonen) 14
10.6.2014 (Kunta10, 2009)
Työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä (Tilastotietoa KuEL-eläkkeistä 2010) 2 500 2008 2009 2010 2 000 1 500 Henk. 1 000 500 0-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Vuotta 10.6.2014 16
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet ikäryhmittäin 10.6.2014 Tilastot 17
Esimerkki: Työntekijän pysyvän työkyvyttömyyden kustannus työeläkejärjestelmälle Kustannusten Palkka TKV-ikä TKV-kerroin /kk 1 500 35 14,039 3 000 4 500 6 000 Karttuneen eläkkeen osuus 250 000 510 000 Tulevan ajan osuus 760 000 1 010 000 1 500 200 000 45 10,880 3 000 4 500 390 000 590 000 6 000 790 000 55 6,105 1 500 3 000 4 500 6 000 110 000 220 000 330 000 440 000 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 Esimerkiksi 55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on 2 500 /kk. Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ovat 6,105 x 12 x 2 500 = 183 150. Oletukset: Työskentely alkaa 25-vuotiaana, palkka työuran keskimääräisellä tasolla, eläketapahtuma eläkkeen alkamista edeltävänä vuonna. Kustannuskerroin laskettu miesten ja naisten keskiarvona olettaen, että sijoituksille saadaan vuosittain tuotto, joka ylittää eläkkeiden indeksikorotukset 2,5 prosentilla. Elinajan piteneminen ja matalampi sijoitustuotto korottaa kustannusta ja vastakkainen kehitys laskee kustannusta. 10.6.2014 18
Kun henkilöstö voi hyvin, kustannuksia säästyy Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot koko kunta-alalla ovat yli 2 miljardia euroa vuodessa välittömiä kustannuksia ovat mm. sairauspoissaolot, tapaturma- ja eläkekustannukset välillisiä kustannuksia ovat mm. sijaisten palkat, ylityöt, tuottavuuden aleneminen, palvelutuotannon heikkeneminen Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä tämä näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa 60 000 euron säästön kunnalle Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia se itse asiassa säästää rahaa Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista 19
Työssä jatkamalla säästöä eläkemaksuihin
Kunnallinen eläkemaksu 2013 2014 Työnantajan eläkemaksut Palkkaperusteinen maksu 16,45% 16,85 % Eläkemenoperusteinen maksu 1 098 milj. 1 005milj. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu yhteensä Palkkasummaperusteinen osa: pientyönantajat keskisuuret työnantajat Työntekijän eläkemaksu 151 milj. - - 152 milj. 0,9 % suhteutuskerroin x 0,9 % Palkansaaja alle 53 vuotta 5,15 % 5,55 % Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 6,50 % 7,05 % 10.6.2014
Varhaiseläkemenoperusteisen (Varhe) maksun määräytyminen Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eläkkeeseen liittyy tuleva aika Varhe-maksua ei aiheudu osa-aikaeläkkeestä, osatyökyvyttömyyseläkkeestä eikä ammatillisesta kuntoutuksesta 12.3.2013 22
Esimerkki suurtyönantajan varhemaksusta/työkyvyttömyyseläke/arvio Alkavan eläkkeen tiedot Eläkkeen alkamishetki 1.7.2012 Eläkkeen suuruus, /kk 2 050,00 Eläkelaji 2 Esimerkin eläkkeestä aiheutuvat varhemaksut arviolta (Suurtyönantaja) Maksuvuosi Hyvittämätön Kuntoutumis- Varhe-maksu maksu, hyvitys, yhteensä, 2012 8 556,52 0,00 8 556,52 2013 26 685,74 0,00 26 685,74 2014 58 081,20 0,00 58 081,20 2015 35 729,03 0,00 35 729,03 yhteensä 129 052,49 0,00 129 052,49 10.6.2014 23
Esimerkki: Varhemaksu / kuntoutustuki mikäli työntekijä palaisikin 6 kk:n jälkeen takaisin koko- tai osa-aikatyöhön Alkavan eläkkeen tiedot Eläkkeen alkamishetki 1.7.2012 Eläkkeen suuruus, /kk 2 050,00 Eläkelaji 1 Esimerkin eläkkeestä aiheutuvat varhemaksut arviolta (Suurtyönantaja) Maksuvuosi Hyvittämätön Kuntoutumis- Varhe-maksu maksu, hyvitys, yhteensä, 2012 8 556,52 0,00 8 556,52 2013 8 778,21 8 778,21 0,00 2014 11 342,21 11 342,21 0,00 2015 5 779,52 5 779,52 0,00 yhteensä 34 456,46 25 899,94 8 556,52 10.6.2014 24
Kevan Kaari-laskuripalvelu Keva on toteuttanut Kaari-laskuripalvelun yhdessä suurimpien jäsenyhteisöjensä kanssa Palvelussa on laskettu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia eli sairaus-, työterveys-, eläke- ja tapaturmakustannuksia ja pohdittu keinoja kustannusten hillitsemiseksi Mukana tähän mennessä noin 40 suurinta kuntaorganisaatiota 25
Kaari-laskuripalvelun keskeisiä havaintoja Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia työnantajalle Erot kustannuksissa eri organisaatioiden välillä merkittävät Työnantaja ja työyhteisö voivat tehdä paljon näiden kustannusten hillitsemiseksi ja työntekijöiden työurien jatkamiseksi Työeläkejärjestelmän tarjoamia vaihtoehtoja jatkamiselle ovat osa-aikaeläke, ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke 26
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 26 29 24 67 47 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 27
Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 Työterveyshuollon kustannukset 6 7 61 Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut 28
Kunta-alan työkyvyttömyysmenoista Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Koko sektorille kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa. Jos kaikki kunnat olisivat yhtä hyviä työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa kuin parhaat, säästöä kertyisi 410 miljoonaa euroa. Jos kaikissa kunnissa syntyisi kustannuksia yhtä paljon kuin suurimpien kustannusten kunnissa, kustannuksia olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt. Laskelmat perustuvat Kevan Kaari-laskuriin, jossa on tarkasteltu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia suurimmissa Kevan 29 jäsenyhteisöissä.
Sairauspoissaolokustannusten osuus palkkasummasta 23.10.2013 30
Varhe-maksujen osuus palkkasummasta 23.10.2013 31
Tapaturmakustannusten osuus palkkasummasta 23.10.2013 32
Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen toimintaan. Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu 2.10.2013 33
Kuntaorganisaatioiden toimenpiteitä henkilöstövoimavarojen seuraamiseen (2) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Selvitetään paljonko työntekijöitä siirtyy eläkkeelle esim. seuraavan 5 vuoden aikana 1 4 3 15 78 Ennakoidaan paljonko tarvitaan työvoimaa uusiin tehtäviin seuraavan vuoden aikana 3 4 2 29 62 Tarkastellaan kuinka paljon organisaatiosta on siirrytty eri eläkkeille 4 9 4 24 58 Seurataan henkilöstön keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 4 11 3 25 56 Seurataan työssä selviytymisen ongelmiin liittyvien puheeksiottotilanteiden määrää 5 17 6 39 33 Seurataan puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden tuloksia 10 13 6 39 33 Seurataan työterveysneuvotteluissa tms. sovittujen toimenpiteiden tuloksia 12 12 6 36 35 Seurataan työssä selviytymisen ongelmiin liittyvien työterveysneuvottelujen tms. määrää 9 18 5 40 28 en osaa sanoa ei ole tehty kertaakaan on ainakin kerran tehty 3.10.2013 34 satunnaisesti säännöllisesti
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Kiitos ja hyvää kesää! 35