Näkökohtia osteoporoosista Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri
Osteoporoosin määritelmä Osteoporoosissa alttius pienienergiaisille murtumille on lisääntynyt luukudoksen mikrorakenteen heikkenemisen ja luumassan pienen määrän vuoksi Luuntiheysmittaus Osteoporoosi T-luku <-2.5 SD Osteopenia -1.0 > T-luku >- 2.5
Luu on elävää kudosta Luuydin on vertamuodostava kudos Varsinaisen luun rakenne kestävä, huokoinen ja kevyt Luuainesta tuottavat solut (osteoblastit) Luuta hajottavat solut (osteoklastit) Mikrovaurioiden korjaus ja luun uudistaminen jatkuvasti käynnissä Luun mineralisoituminen (kalsium, fosfaatti) myös tärkeää
Luun murtumakestävyys eli lujuus luun tiheys tiheys selittää 60-80% luun lujuudesta luun laatu mikrovaurioiden määrä mineralisaatioaste luuaineksen laatu (kollageenit, osteoblastiini) vaihduntanopeus
Luun lujuuteen vaikuttavat tekijät perimä mekaaninen kuormitus ravinto hormonaalinen tila
Luu ja lihas Luu rasitus mikrovaurioiden korjaaminen luun vahvistuminen Lihas rasitus mikrovaurioiden korjaaminen lihaksen vahvistuminen Estrogeeni ja testosteroni myötävaikuttavat
Luun lujuus Lujuuden mittari käytännössä on aikaisempi pienienergiainen murtuma
Murtuman vaaratekijät Aikaisempi murtuma Ikä: murtuman vaara kaksinkertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden Luun kiihtynyt hajoaminen on murtuman itsenäinen vaaratekijä (luun hajoamisen merkkiaineet) kaatumisalttius
Lonkkamurtuman 10- vuotistodennäköisyys(%), kun T-luku on < -2.5 ikä miehet naiset 50 5.1 2.9 60 6.0 7.8 70 14.3 18.3 80 24.3 27.9
Luun aineenvaihdunnan markkerit Hajoaminen: INTP, ITCP, TRAP5b Rakentuminen: Afosluu, Osteoca, PINP
Lonkkamurtuma Lonkkamurtuman jälkeisenä vuotena kuolemanriski on 20% ja pitkäaikaisen laitoshoidon riski 13,5% Miehillä murtuman jälkeinen kuolemanriski kaksinkertainen Pitkä paranemisaika lisää iäkkäiden haurauden ja raihnaisuuden etenemistä
Osteoporoosin hoidon tavoite Luunmurtumien erityisesti nikama- ja lonkkamurtumien - esto Hoidon tavoite ei siis ole vain luun tiheysarvojen parantuminen
Päätetapahtumien esto Alentunut luuston tiheys Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli murtuma aivohalvaus sydäninfarkti NNT-luku = kuinka monta potilasta täytyy hoitaa, jotta yksi päätetapahtuma estyy Päivitetty osteoporoosin Käypä hoito - suositus 2014
Luulääkkeen hoitopäätös Aikaisempi pienienergiainen murtuma Ikä. Hoito ajoitettava vaaran vuosiin. Matala luuntiheys Kokonaistilanne: mikä on murtuman riski seuraavan 10 vuoden aikana Frax riskilaskuri
Liikunta luuston kuormitus välttämätöntä vuodelevossa mineraalikato hohkaluussa on 1-2% viikossa liikunta vaikuttaa myös lihasten kuntoon, tasapainoon, koordinaatioon, ja ehkäisee näin kaatumista
Kalsiumtasapainon säätely Lisäkilpirauhashormoni (PTH) D-vitamiini Munuainen D-vit ja PTH Imeytyminen suolesta D-vit Luusto D-vit ja PTH
D-vitamiinilähteet auringinvalon (UV) vaikutuksesta iholla Kolesteroli D3 vit kala, kalaöljyt, kananmuna, sienet maitovalmisteisiin nykyisin lisätty
D-vitamiini D2 ja D3 vitamiini aktivoituvat maksassa 25-OH-D (varasto D-vit) ja sen jälkeen munuaisissa 1,25- OH-D (aktiivinen D-vit) säätelee kalsium -tasoa ja luuston aineenvaihduntaa muut vaikutukset: saattaa ehkäistä syöpää, verenpainetta, diabetesta, autoimmuunisairauksia, sepelvaltimotautia
D-vitamiini iäkkäillä vähäinen auringonvaloaltistus heikentynyt muodostuminen iholla 70 vuotiailla vain 30% nuoriin verrattuna riittämätön saanti ravinnosta huono imeytyminen D-vitamiinin aktivoituminen vähenee D-vitamiinin ympärivuotinen käyttö aiheellista kaikilla yli 70vuotiailla
Sekundaarinen osteoporoosi Kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, lisämunuainen, maksa, munuainen, sukurauhaset Suolistosairaudet (IBD, keliakia) Reumasairaudet, myeloma, metastaasit, diabetes, eturauhas- ja rintasyöpä, elinsiirrot Lääkkeiden aiheuttama (kortisoni, hepariini jne)
Osteoporoosin perushoitohoito Liikunnan lisääminen Kalsium 500 mg D-vitamiini 20-50 ug päivässä tavoitteena 25-OH-D 80 120 nmol/l Hormonihoito Naisilla estrogeeni tai raloksifeeni (Evista) Miehillä testosteroni
Estrogeeni vaihdevuosien jälkeen luuston hajoaminen kiihtyy hormonihoito parantaa luun tiheyttä ja vähentää murtumia yhtä tehokas luuntiheyden lisääjä kuin alendronaatti hormonihoidon loputtua luuntiheyden pieneneminen alkaa nopeasti
Raloksifeeni (Evista) vaikutus luuhun sama kuin estrogeenilla ei hormonivaikutusta, ei rintasyöpäriskiä laskimoveritulppariski sama kuin estrogeenilla
Luulääkkeet Anaboliset eli luuta rakentavat Hormonit (estrogeeni, testosteroni) Teriparatidi (Forsteo) Antiresorptiiviset eli luun hajoamista vähentävät Denosumabi (Prolia) Bisfosfonaatit (Fosamax, Optinate, Bonviva, Aclasta)
Bisfosfonaatit estävät luuta hajottavien solujen toimintaa myös luun muodostus hieman estyy nettovaikutus on luumassan lisääntyminen osteoporoosin hoidon tärkein lääkeryhmä osoitettu estävän sekä nikama- että lonkkamurtumia
Bisfosfonaatit alendronaatti (Fosamax) 70mg/viikko risedronaatti (Optinate) 35 mg/viikko ibandronaatti (Bonviva) 150mg/kuukausi tai laskimoinfuusiona 3mg joka 3.kuukausi tsoledronaatti (Aclasta) 5mg laskimoinfuusiona kerran vuodessa
Tsoledronaatti kerran vuodessa laskimoinfuusio sivuvaikutuksena kuumetta, lihaskipua, päänsärkyä 1-2 vrk tutkimuksissa nikama- (70%) ja lonkkamurtumien (41%) ilmaantuvuus laski merkittävästi niille jotka eivät siedä suun kautta otettavia lääkkeitä
Bisfosfonaattien haitat ruoansulatuskanavan oireet leukaluun kuoliot ja epätyypilliset reisiluun murtumat pelkona luun aineenvaihdunnan liiallinen lama ja luun laadun huononeminen Käypä hoito -suositus: bisfosfonaattien käyttöaika pääsääntöisesti 5 vuotta Hoito ajoitettava riskivuosiin
Denosumabi 60mg ihon alle 6 kk:n välein Bisfosfonaattien tavoin vaikuttaa luun hajoamista estävästi (osteoklastivaikutus) Sivuvaikutukset samankaltaisia ja liittyvät luun uusiutumisprosessin pitkäaikaiseen hiljentymiseen Leukaluun kuoliot ja epätyypilliset reisimurtumat harvinaisia sivuvaikutuksia
Strontiumranelaatti (Protelos) 2g päivässä suun kautta vähentää luun hajoamista ja mahdollisesti lisää muodostusta luun kalsium vaihtuu osittain strontiumiin yliherkkyys, vatsaoireita, laskimo- ja valtimoveritulpat Verenkierrollisten sivuvaikutusten vuoksi käyttöalue jäänyt varsin kapeaksi
Teriparatidi (Forsteo) Vaikuttaa anabolisesti eli lisää luun rakentumista Luun mikrorakenne ja laatu paranee Estää nikamamurtumia tehokkaasti (NNT 12) Pistoksena päivittäin ihon alle 24kk ajan Kelan erityislupa vaaditaan Kahden vuoden jälkeen jatkohoidoksi bisfosfonaatti tai denosumabi
Uusia tutkimusvaiheessa olevia luulääkkeitä Luuta hajottavan Katepsiini K:n estäjä odanakatibi Sklerostiinin estäjä romosozumabi. Luun muodostus lisääntyy
Yhteenveto Ehkäisy ja hyvä perushoito Tiheysmittaus suunnattava henkilöihin, joilla riskitekijöitä ja suurentunut murtumavaara Luulääkityksen aloittaminen yksilöllisesti sairastetun murtuman, iän ja T-luvun perusteella Osteoporoosilääkkeet ovat tehokkaita Uudet lääkkeet lisänneet vaihtoehtoja