Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/0803(NLE) 1.6.2015 MIETINTÖLUONNOS Bettina Michelle Jakobsenin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0122/2015 2015/0803(NLE)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Igor Šoltes PR\1062890.doc PE557.313v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_NLE_MembersECA SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS... 3 LIITE I: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN ANSIOLUETTELO... 4 LIITE II: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN10 PE557.313v01-00 2/18 PR\1062890.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS Bettina Michelle Jakobsenin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0122/2015 2015/0803(NLE)) (Kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0122/2015), ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0000/2015), A. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi tämän jälkeen ehdokkaan pätevyyttä ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; B. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 17. kesäkuuta 2015 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 1. antaa myönteisen/kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Bettina Michelle Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. PR\1062890.doc 3/18 PE557.313v01-00
LIITE I: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN ANSIOLUETTELO Koulutus julkishallinnon maisterintutkinto, Kööpenhaminan yliopisto ja Copenhagen Business School (CBS), 2012 erilaisia Djøfin hyväksymiä johtamiskursseja (Djøf Tanskan juristi- ja ekonomiliitto) KIOL julkishallinnon kurssi, 2004 2005 liikkeenjohdon opintojaksojen diplomi, Copenhagen Business School, 1993 1995 oikeustieteen tutkinto, Kööpenhaminan yliopisto, 1990 ylioppilastutkinto pääaineena nykykielet, Espergærde Amtsgymnasium, 1982 Työkokemus apulaispäätilintarkastaja (palkkaluokka 39), Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1. lokakuuta 2009 alkaen apulaispäätilintarkastaja (palkkaluokka 38), Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 17. toukokuuta 2005 alkaen johtaja (palkkaluokka 37), Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1. kesäkuuta 2002 alkaen tilintarkastaja, Naton kansainvälinen tilintarkastuselin, Naton päämaja, Bryssel, Belgia 1997 2002 erityisneuvonantaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1996 osastopäällikkö, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1. toukokuuta 1990 hallintovirkamies, Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto, helmikuu toukokuu 1990 Opiskeluaikana: opiskelija-avustaja, Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston sihteeristö vapaaehtoistyöntekijä, poliisikomentajan virasto, Frederikssund opiskelija-avustaja, Advokaterne Bredgade 3 (lakiasiaintoimisto), Kööpenhamina PE557.313v01-00 4/18 PR\1062890.doc
Ammattikokemus vuodesta 2013 alkaen Apulaispäätilintarkastaja, joka johti kansalaisiin liittyviä keskeisiä aloja koskevista tilintarkastuksista vastaavaa kansalaisten osastoa. Osasto vastaa esimerkiksi työministeriöstä, lasten asioita, sukupuolten tasa-arvoa, integraatiota ja sosiaaliasioita käsittelevästä ministeriöstä, talous- ja sisäministeriöstä, terveysministeriöstä, kirkollisten asioiden ministeriöstä sekä kulttuuriministeriöstä. Tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja toiminnantarkastuksia kuudessa ministeriössä sekä keskushallinnon kunnille ja alueille suoritettujen takaisinmaksujen tuloksia koskevat tilintarkastukset. Neljän johtajan ja noin 50-henkisen henkilöstön johtaminen. Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston johtoryhmän (johtokunnan) jäsen. Apulaispäätilintarkastajana olen ollut muun muassa vastuussa erilaisista kansalaisiin liittyvistä raporteista julkista taloutta käsittelevälle valiokunnalle; raportit ovat käsitelleet esimerkiksi seuraavia aiheita: naisten turvakodit, toimet kodittomien auttamiseksi, tapausten käsittelyajat valtion hallintoelimissä, virheelliset sosiaaliturvamaksut, integrointitoimet, mielenterveyden seuranta työpaikoilla sekä sairaaloiden tutkimusresurssit. Apulaispäätilintarkastajana olen vastannut valtion tilien tarkastusta vuosina 2013 ja 2014 koskeneiden raporttien laatimisesta julkista taloutta käsittelevälle valiokunnalle. 2010 2013 Osaston A (raporttiosasto) apulaispäätilintarkastaja vastuualueena valmistelevat toimet suurille tutkimuksille, joita on toteutettu liiketoimintaa ja kasvua käsittelevässä ministeriössä, työllisyysministeriössä, elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeriössä, asuntoministeriössä, kaupunki- ja maaseutuministeriössä, sosiaali- ja integraatioministeriössä, terveysministeriössä, liikenneministeriössä, ilmasto-, energia- ja rakennusministeriössä ja ympäristöministeriössä, sekä tilintarkastusten suorittaminen viidellä kansallisella alueella. Neljän johtajan ja noin 40-henkisen henkilöstön johtaminen. Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston johtoryhmän (johtokunnan) jäsen. Apulaispäätilintarkastajana vastasin muun muassa erilaisista raporteista julkista taloutta käsittelevälle valiokunnalle; raportit käsittelivät esimerkiksi seuraavia aiheita: syöpähoidon tavoitteet, tulokset ja seuranta, valtion harjoittama pohjaveden suojelu torjunta-aineilta, sairaaloiden rakentaminen, yksilöllisen valtiontakuun myöntäminen Amagerbankenille ja tulokset sellaisten sosiaalisetuuksien saajien aktivoimisesta, jotka eivät ole valmiita siirtymään työmarkkinoille. PR\1062890.doc 5/18 PE557.313v01-00
2005 2009 Osaston C (vuotuisista tilintarkastuksista vastaava osasto) apulaispäätilintarkastaja vastuualueena tilintarkastukset ja säännönmukaisuuden tarkastukset, joiden kohteina ovat olleet pääministerin kabinetti, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, talous- ja liiketoimintaministeriö, tiede-, teknologia- ja innovointiministeriö, liikenneministeriö ja ilmasto-, energia- ja rakennusministeriö, sekä Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston suorittamat maanlaajuiset maksuja koskevat palkkatarkastukset. Neljän tai viiden johtajan ja noin 55-henkisen henkilöstön johtaminen. Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston johtoryhmän (johtokunnan) jäsen. Apulaispäätilintarkastajana olen vastannut valtion tilien tarkastusta vuosina 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008 koskeneiden raporttien laatimisesta julkista taloutta käsittelevälle valiokunnalle. Apulaispäätilintarkastajana vastasin yhteyksistä valtiovarainministeriöön, mikä edellytti laajoja tietoja kehityksestä rahoitusjohtamisessa, hallinnossa ja kassanhallinnassa. 2002 2005 Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston C3-yksikön johtajana vastasin tilintarkastuksista ja säännönmukaisuuden tarkastuksista ulkoasiainministeriössä, liikenne- ja energiaministeriössä, talous- ja liiketoimintaministeriössä sekä puolessa tiedeministeriöstä. Vastasin suoraan 17 hengen henkilöstöstä. 1997 2002 Toimin tilintarkastajana Naton kansainvälisessä tarkastuselimessä Brysselissä. Olin ensimmäinen tanskalainen tällaisessa asemassa 27 vuoteen ja kaikkien aikojen ensimmäinen nainen, joka toimii NATOn tilintarkastajana. Työ käsitti tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja toiminnantarkastuksia Naton eri organisaatioissa ja hankkeissa. Se käsitti myös tilintarkastuksia Naton NSIP-infrastruktuuriohjelmissa, mihin kuului paljon matkoja kaikissa Naton jäsenvaltioissa. Hyvät tiedot kansainvälisistä tilintarkastus- ja tilinpitonormeista ja englannin ja ranskan käyttö työkielinä. Huomattava käytännön kokemus ja ammatillinen kokemus kansainvälisessä järjestössä. 1993 1997 Tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja toiminnantarkastuksia opetusministeriössä ja tiedeministeriössä. PE557.313v01-00 6/18 PR\1062890.doc
1990 1993 Osastopäällikkö, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto. Tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja toiminnantarkastuksia kulttuuriministeriössä ja Pohjoismaiden neuvoston elimissä. Osallistuminen kansallisten tilintarkastusvirastojen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Helmikuu toukokuu 1990: Kööpenhaminan kunnan hallintovirkamies. Oikeustapausten käsittelyä sekä kiinnelainojen ja lainojen rekisteröintiä. Kansainvälinen kokemus 2014 2017: Euroopan investointipankin (EIP) nimittämä jäsen Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan investointirahaston (EIR) tarkastuskomiteassa. EIR:n tase oli yhteensä yli 2 miljardia euroa vuonna 2014, ja se rahoittaa Euroopassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä takuilla ja riskipääomalla. Tarkastuskomitea vastaa muun muassa sen tarkastamisesta, että rahaston toimet järjestetään asianmukaisella tavalla ja niihin kohdistetaan asianmukaisia tarkastuksia. Tarkastuskomitea tekee yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa esimerkiksi erilaisissa hankkeissa. Lisätietoja: HYPERLINK "http://www.eif.org/" www.eif.org. Toukokuu 2013: Ohjelmapuhuja Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin konferenssissa Abu Dhabissa, aiheena julkisen rahoituksen hallinnan kehittäminen arabimaissa. 2012 2016: Päätilintarkastajan nimittämä ammatillisia standardeja käsittelevän INTOSAIkomitean puheenjohtaja. Komitea laatii julkisia tilintarkastusstandardeja, joita voidaan soveltaa kansallisiin tilintarkastusvirastoihin koko maailmassa. Niiden tehtävien lisäksi, joita olen hoitanut komitean varapuheenjohtajana, painopiste on kestävän organisaation kehittämisessä sen takaamiseksi, että INTOSAIlla (ylimpien kansallisten tarkastuselinten kansainvälinen kattojärjestön) on ammattimainen ja kestävä rakenne julkisten tilintarkastusstandardien kehittämiseksi. Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean työtä on kuvattu tarkemmin Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston marraskuussa 2012 esittämässä muistiossa Tanskan julkistaloudesta vastaavalle valiokunnalle (liitteenä). PR\1062890.doc 7/18 PE557.313v01-00
2011 2017: Talous- ja liiketoimintaministerin nimittämä tanskalainen jäsen Euroopan investointipankin (EIP) Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan investointirahaston (EIR) tarkastuskomiteassa. EIP on Euroopan unionin pankki, ja sen tase oli yhteensä yli 542 miljardia euroa vuonna 2014. Tarkastuskomitea toteuttaa ohjaustehtävää, ja se vastaa muun muassa sen tarkastamisesta, että EIP:n toiminta on avointa ja asianmukaista, että pankki harjoittaa riittävää riskinhallintaa ja vaadittavaa sisäistä valvontaa ja että se noudattaa parasta pankkikäytäntöä. Tarkastuskomitea tekee yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa esimerkiksi erilaisissa hankkeissa. Lisätietoja: HYPERLINK "http://www.eib.org/" www.eib.org. 2008 2011: Tanskalainen valittu jäsen vasta perustetussa Euroopan neuvoston tarkastuskomiteassa Strasbourgissa. Sen tehtäväkenttä kattaa Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen. Tehtäviin kuului neuvojen antaminen Euroopan neuvostolle ja pääsihteerille tarkastuksiin liittyvissä kysymyksissä, tehokkaan ja asianmukaisen johtamisen ja rahoituksen hallinnan takaaminen sekä sisäisten ja ulkoisten tarkastusten välisen koordinoinnin mahdollistaminen. 2007 2012: Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean (PSC) varapuheenjohtaja. Toimin päätilintarkastajan puolesta PSC:n ohjauskomitean vuosikokousten puheenjohtajana Bahrainissa (2007), Brasiliassa (2009), Kööpenhaminassa (2010), Uudessa-Seelannissa (2011), Tukholmassa (2012), Pekingissä (2013) ja Bahrainissa (2014). Tehtäviin kuului puheenjohtajana toimiminen kokouksissa, joihin osallistui 50 60 kansainvälistä edustajaa, PSC:n strategian määrittäminen sekä kansainvälisten standardien (ISSAI) sekä julkisen sektorin tilintarkastuksia koskevien standardien ja periaatteiden laatiminen ja kehittäminen. 2007: Puhuja Washingtonissa järjestetyssä kehitysmaita koskevassa Maailmanpankin siirtymäseminaarissa, painopisteinä tilinpidon avoimuus sekä julkisten varojen asianmukainen hoito. 2006: Puhuja Istanbulissa vuonna 2006 järjestetyssä IFACin maailmankongressissa. Alustus julkisia tilintarkastusstandardeja koskevasta INTOSAIn työstä. 2003 2005: INTOSAIn edustaja kehitettäessä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja yhteistyössä IFACin (tilintarkastajien kansainvälinen liitto) kanssa, erityisenä painopisteenä tilinpäätöksiä koskevat standardit (esim. ISA 700). PE557.313v01-00 8/18 PR\1062890.doc
Muu kokemus 2014 2015: FSR:n yhteisen työryhmän puheenjohtaja Tanskan tilintarkastajien ja Tanskan kansallisen tilintarkastusviraston yhteisenä tehtävänä on ollut laatia yhteiset suuntaviivat valtiontukien hallintaa ja tarkastuksia varten ja määrittää hankekohtaisten tukien hyväksymisen vakiomenettely. 2009 ja 2011: Järjestin ja emännöin kahta kansallista konferenssia julkisista tilintarkastuksista Tanskan kansallisessa tilintarkastusvirastossa vuosina 2009 ja 2011. Vuoden 2011 konferenssissa keskityttiin julkisen sektorin tilintarkastusten arvoon ja pyrittiin osoittamaan, miten tarkastukset voivat auttaa tukemaan alan kehitystä ja innovointia. 2008 2010: Jäsen Tanskan kirjanpitoneuvostossa, jonka tehtäviin kuuluu toimia valtiovarainministeriön kaikupohjana kysymyksissä, jotka koskevat kansallisten tilinpäätösstandardien kehittämistä. Useiden vuosien kokemus johtamisen mentorina Djøfin mentoriohjelmassa, jossa jaan kokemuksiani ja ammattitaitoani erilaisten mentoroitavien ja tavallisesti uusien päälliköiden kanssa. Sujuva englanti, hyvä käytännön ranska, kohtuullinen saksa. Aiemmin aktiivinen laskuvarjohyppääjä nykyään katsojana, muita harrastuksia ovat ooppera, lukeminen ja puutarhanhoito. Suositukset Lone Strøm, päätilintarkastaja. Jørgen Mohr, entinen päätilintarkastaja ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen aiempi jäsen. PR\1062890.doc 9/18 PE557.313v01-00
Ammattikokemus LIITE II: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN 1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen talouden tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa? Tulin Tanskan kansalliseen tilintarkastusvirastoon (NAOD) vuonna 1990, ja minulla on yli 25 vuoden kokemus tilintarkastuksista julkisella sektorilla. Vuosien mittaan olen kerännyt huomattavan tietämyksen tilintarkastuksista, säännönmukaisuuden tarkastuksista ja toiminnantarkastuksista, jotka ovat julkisen sektorin tarkastusten kolme päätyyppiä. Olen usean vuoden ajan vastannut Tanskan valtion tilien tilintarkastusta koskevasta vuosikertomuksesta, joka esitetään Tanskan parlamentin julkistaloudesta vastaavalle valiokunnalle. Kertomukset käsittävät havaintoja ja suosituksia varainhoidosta, sisäisestä valvonnasta sekä riskinhallinnasta julkisella sektorilla. Lisäksi vastaan erilaisista säännönmukaisuuden tarkastuksia ja toiminnantarkastuksia koskevista kertomuksista ja muistioista, jotka esitetään julkistaloudesta vastaavalle valiokunnalle. Raportit kattavat laajan alan ja heijastavat sitä, mitä NAOD pitää tärkeänä julkisten varojen moitteettoman hoidon sekä julkishallinnon tehokkuuden parantamisen kannalta.. Jotkin erityiskertomukset koskevat tietyn ministeriön tiettyjä toiminnan aloja, kun taas toiset niistä ovat yleisluontoisia. Aiheet vaihtelevat terveyspalveluista (esim. sairaaloiden tehokkuus, lääkkeiden hankkiminen ja syöpähoidot) kansalaisille tarjottaviin palveluihin (esim. kodittomat, maahanmuuttajat ja tarkoitukseen varattujen varojen käyttö erilaisiin kansalaiset huomioon ottaviin hankkeisiin) ja ympäristökysymyksiin, ja osa raporteista koskee pankkien vakavaraisuuden valvontaa rahoituskriisin yhteydessä. Ammatillinen taustani käsittää kaksi maisterintutkintoa, joista toinen on oikeustieteen tutkinto Kööpenhaminan yliopistosta ja toinen julkishallinnon tutkinto Kööpenhaminan yliopistosta ja Copenhagen Business Schoolista. Lisäksi minulla on huomattavaa johtamiskokemusta toimittuani apulaispäätilintarkastajana yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1997 liityn Brysselissä sijaitsevaan Naton kansainväliseen tarkastuselimeen. Olin kautta aikojen ensimmäinen elimen palkkaama naispuolinen tarkastaja. Olen urani aikana ollut usein ainoa naispuolinen edustaja esimerkiksi tarkastuskomiteoissa ja olen sen vuoksi tottunut työskentelemään miesvaltaisessa ympäristössä. Toimiessani Natossa kiinnostuin julkisen sektorin kansainvälisen tason tarkastuksista. Olen vastaavasti osallistunut erilaisiin tilintarkastusta koskeviin kansainvälisiin yhteistyöprjekteihin, joihin on kuulunut esimerkiksi yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastusstandardien määrittämistä, ja olen ollut monen kansainvälisen tarkastuskomitean jäsen. Olen vuosien mittaan ollut INTOSAIn (ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö) edustaja yhteistyössä IFACin (kansainvälinen tilintarkastajaliitto) kanssa ISA- PE557.313v01-00 10/18 PR\1062890.doc
tilintarkastusstandardien kehittämiseksi. Tällä hetkellä toimin puheenjohtajana seuraavassa elimessä: INTOSAIn ammatillisia standardeja käsittelevä komitea (PSC), joka vastaa myös ylimpien tarkastuselinten (ISSAI) kansainvälisten normien kehittämisestä tarkoituksena edistää ylimpien tarkastuselinten (SAI) riippumattomia ja tehokkaita tarkastuksia. Minulla on myös kokemusta toimimisesta jäsenenä kolmessa kansainvälisessä tarkastuskomiteassa, jotka ovat ohjaustehtävää suorittavia riippumattomia elimiä. Tämä käsittää Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan neuvoston tarkastuskomitean, jonka puheenjohtajana toimin kolmen vuoden ajan. Aivan viime aikoihin asti olin myös Euroopan investointirahaston (EIR) tarkastuselimen jäsen ja Euroopan investointipankin (EIP) tarkastuskomitean jäsen Luxemburgissa. Uskon, että huomattava kokemukseni julkisen sektorin tarkastuksista, johtamiskokemukseni ja kokemukseni kansainvälisistä tarkastuksista olisivat eduksi tilintarkastustuomioistuimen työssä. 2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana? Kokemukseni mukaan julkisen sektorin tarkastukset ovat keskeisiä, sillä ne antavat lainsäädäntö- ja valvontaelimille, hallinnosta vastaaville sekä suurelle yleisölle riippumattomia ja objektiivisia arvioita hallitusten politiikan, ohjelmien ja toimien ohjauksesta ja tuloksista. Olen ammatillisen urani aikana pyrkinyt aina käyttämään julkisen sektorin tarkastuksista saamiani kokemuksia parantaakseni vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta ja edistääkseni jatkuvia parannuksia ja pitämään yllä sidosryhmien luottamusta julkisten verojen asianmukaiseen käyttöön sekä julkishallinnon tulokselliseen toimintaan. Kaikki valitsemani kolme esimerkkiä liittyvät julkisen sektorin tarkastuksiin. 1) Kansalaisten kannalta merkittävä panos Julkisen sektorin tarkastukset ovat tärkeä kansalaisten elämään vaikuttava tekijä (kts. YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa A/66/209). Osana NAODin johtoa osallistun moniin strategisiin päätöksiin esimerkiksi vuotuisen strategisen työsuunnitelmamme laatimisen yhteydessä. Joitakin vuosia sitten NAOD päätti keskittyä entistä enemmän toiminnantarkastuksiin aloilla, joilla on todellista vaikutusta kansalaisten elämään, ja päätti asettaa tällaiset tarkastukset etusijalle. Tämän päätöksen jälkeen olen pannut alulle ja toteuttanut useita kansalaisten elämään liittyviä toiminnantarkastuksia, joissa on keskitytty esimerkiksi naisten turvakoteihin, integrointitoimiin, sosiaalietuuksien epäasianmukaiseen maksamiseen, kodittomille tarjottaviin palveluihin, väestön sairauksien ehkäisyyn sekä syöpähoitojen tavoitteisiin, tuloksiin ja seurantaan. Monet raporteista ovat julkaisemisensa jälkeen johtaneet poliittisiin toimiin, kun sidosryhmät ja kansalaiset ovat voineet asettaa julkisten resurssien hallinnasta vastaavat tahot vastuuseen. Esimerkiksi naisten turvakoteja koskeva raportti on parantanut turvakodeista vastaavien kuntien keskittymistä sen takaamiseen, että naiset saavat tukea, johon heillä on oikeus, eli perheneuvontaa ja lasten psykoterapiaa. Monien raporttien ja niiden seurannan yhteydessä toteutettujen toimien perusteella katson, että olen voinut vaikuttaa kansalaisten elämään julkisen sektorin tarkastusten avulla. PR\1062890.doc 11/18 PE557.313v01-00
2) Julkisen sektorin tarkastusten uskottavuuden, laadun ja ammattimaisuuden parantaminen Natossa toimintani jälkeen olen ollut hyvin kiinnostunut osallistumaan julkisen sektorin tarkastuksiin kansainvälisellä tasolla. Vuosina 2007 2012 olin INTOSAIn, ammatillisia standardeja käsittelevän komitean (PSC) varapuheenjohtaja ja vuodesta 2012 alkaen olen ollut sen puheenjohtaja. PSC kehittää ja ylläpitää korkean tason tarkastuslaitoksia (ISSAI) koskevia kansainvälisiä standardeja sekä hyvää hallintotapaa koskevia INTOSAIn ohjeita (INTOSAI GOV). ISSAI-standardit ovat julkisen sektorin tarkastuksia ympäri maailmaa ohjaavia ammattistandardeja, ja INTOSAI GOV -ohjeet ovat viranomaisille tarkoitettua ohjausta. Korkean tason ammatillisten standardien ja ohjeiden noudattaminen on keskeisellä sijalla julkisen sektorin tarkastusten uskottavuuden ja ammattimaisuuden kannalta. Siksi olen tultuani PSC:n puheenjohtajaksi keskittynyt sellaisten toimien vauhdittamisen, joilla pyritään parantamaan tietämystä ammatillisia standardeja koskevasta ISSAI-kehyksestä samoin kuin sen käyttöä, mikä käsittää Liman julistuksen, joka on perusperiaatteena tarkastuksia koskevissa yleisissä suuntaviivoissa. PSC:hen osallistuu yli 70 ylintä tarkastuselintä tilintarkastustuomioistuin mukaan lukien. Puheenjohtajana minulla on ollut ilo tehdä yhteistyötä monen ylimmän tarkastuselimen kanssa, joilla on joskus ollut hyvin erilaisia näkökulmia ja prioriteetteja. Näin olen saanut paljon kokemusta neuvotteluista muiden kansainvälisten osapuolten kanssa ja olen oppinut tekemään kompromisseja tilanteissa, joissa se on tarpeen tulosten saavuttamiseksi. Olen myös tukenut INTOSAIn standardien asettamiseen liittyvän pätevyyspohjan vahvistamista, ja toimiessani puheenjohtajana kehykseen on lisätty monia merkittäviä julkisia tarkastuksia koskevia standardeja, kuten, tarkastuksia koskevat uudet perusperiaatteet (ISSAI 100 400). ISSAI 100 määrittää perusperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin julkisen sektorin tarkastustehtäviin niiden muodosta ja kontekstista riippumatta. ISSAI 200, 300 ja 400 rakentuvat periaatteille, joita sovelletaan tilintarkastuksiin, säännönmukaisuuden tarkastuksiin ja toiminnantarkastuksiin, ja kehittävät niitä edelleen. Katson antaneeni arvokkaan panoksen julkisen sektorin tarkastusten uskottavuuden, laadun ja ammattimaisuuden parantamiseksi koko maailmassa. 3) Korvamerkittyjen varojen käyttöä koskevan sidosryhmien luottamuksen ylläpitäminen Vuosina 2014 2015 toimin puheenjohtajana yhteisessä työryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia yhteiset suuntaviivat valtiontukien hallintaa ja tarkastuksia varten ja määrittää hankeavustusten hyväksymisen vakiomenettely. Se käsittää hankkeita, joiden tavoitteet, laajuus ja monimutkaisuus vaihtelevat, ja jotkin alat kuuluvat yksityisen sektorin tarkastajien suorittamien tarkastusten piiriin. Työryhmän puheenjohtajana korostin erityisesti nimenomaisen ohjauksen merkitystä seuraavissa kysymyksissä: tukia ja avustuksia koskevat selvät ja toimivat tavoitteet ja strategiat menojen laillisuus avoin valintamenettely hakijoiden valitsemiseksi saavutettujen tulosten avoin raportointi ja julkaiseminen vastineen saaminen rahalle. PE557.313v01-00 12/18 PR\1062890.doc
Työryhmän puheenjohtajana toimiminen käsitti myös kaikkien osallistujien täyden sitoumuksen takaamisen, tehtävän työn selvän suunnan määrittämisen sekä selkeiden johtopäätösten ja suositusten muotoilun. Työryhmä esitti huhtikuussa 2015 raporttinsa, joka sisältää suuntaviivoja korvamerkittyjen avustusten ja tukien huolellista ja asianmukaista hallintaa varten ja jossa korostettiin julkisen sektorin tarkastusten vaatimuksia ja erityispiirteitä. Työryhmä kutsui henkilöstöä kaikista ministeriöistä seminaariin esittämään raportin ja parantamaan tietojen jakamista avustusten ja tukien hallinnoinnista. Seminaariin osallistui yli 13 ministeriöiden työntekijää. Samaan aikaan panin myös alulle ja toteutin useita tilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia korvamerkittyjen avustusten ja tukien käyttöön liittyen, esimerkkinä erityiskertomus ulkoisista tutkimusvaroista Tanskan sairaaloissa. Uskon, että nämä toimet ja merkittävä osuuteni niissä ovat parantaneet avoimuutta ja pitäneet yllä sidosryhmien luottamusta varattujen avustusten ja tukien asianmukaiseen käyttöön julkishallinnossa. Riippumattomuus 3. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa? Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuus on keskeinen edellytys sen toimintakyvyn kannalta. Tulevissa tehtävissäni tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä noudattaisin edelleen samoja eettisiä normeja kuin noudatan tällä hetkellä NAODissa. Liman julistuksen mukaisesti (ISSAI 1) ylinten tarkastuselinten riippumattomuus liittyy erottamattomasti elimen jäsenten riippumattomuuteen. Tarkastuksen kohteena olevat organisaatiot eivät saa vaikuttaa ylinten tarkastuselinten tarkastushenkilöstöön, eivätkä henkilöstön jäsenet saa olla riippuvaisia tällaisista organisaatioista. ISSAI 20 (ylinten tarkastuselinten avoimuus ja vastuuvelvollisuus) edellyttää myös, että ylimmät tarkastuselimet soveltavat henkilöstöönsä tiukkoja riippumattomuutta ja etiikkaa koskevia normeja kaikilla tasoilla. Transparency International piti äskettäin kansallista integriteettijärjestelmää koskeneessa raportissaan NAODiahyvin vahvana tanskalaisen riippumattomuuteen perustuvan järjestelmän osana. Jatkaisin tehtäviäni niin, että takaisin kaikin keinoin objektiivisuuden, tasapuolisuuden ja puolueettomuuden. En tehtäviäni hoitaessani ottaisi vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta osapuolilta. Jos syntyisi tilanne, jossa asiaan voisi liittyä edes eturistiriidan mahdollisuus, pyytäisin välittömistä ohjeita tilintarkastustuomioistuimen presidentiltä. Jos asia voisi johtaa mahdolliseen tai todelliseen eturistiriitaan, pyytäisin presidentiltä vapautusta asian käsittelystä ja pyytäisin sen osoittamista jollekin toiselle tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle. PR\1062890.doc 13/18 PE557.313v01-00
4. Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu? Tällaista menettelyä ei sovelleta Tanskassa. 5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä, voisitteko kertoa siitä tarkemmin? Minulla ei ole liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa mahdollisten tulevien työtehtävieni kanssa. Olen äskettäin jättänyt eronpyyntöni Euroopan investointipankin tarkastuskomitean jäsenyydestä sekä Euroopan investointirahaston tarkastuselimestä. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten menettelysääntöjen mukaisesti olen luonnollisesti valmis ilmoittamaan tilintarkastustuomioistuimen presidentille kaikista taloudellisista ja muista sidonnaisuuksistani ja julkistamaan ne. En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä. 6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luopumaan kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? En toimi tehtävissä, joihin minut olisi valittu vaaleilla, enkä hoida mitään vastuutehtäviä missään poliittisessa puolueessa. En ole minkään poliittisen puolueen jäsen. 7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne? Julkisen sektorin tarkastusten yhteydessä tarkastajan olisi säilytettävä ammatillinen epäluuloisuutensa ja arviointikykynsä koko tarkastuksen ajan ja otettava huomioon väärinkäytösten ja petosten mahdollisuus. Tämä pätee, vaikka tarkastajalla olisikin aiempia kokemuksia yksikön johdon tai sen hallinnosta vastaavien henkilöiden rehellisyydestä ja vilpittömyydestä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 2 kohdan mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta. Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista säännönvastaisuuksista. Kannatan henkilökohtaisesti petosten ja lahjonnan suhteen nollatoleranssia. Tilintarkastustuomioistuimen on tehtävä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja sen tutkijoiden kanssa, jotta voidaan torjua petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja. PE557.313v01-00 14/18 PR\1062890.doc
Asianomaisesta henkilöstä tai jäsenvaltiosta riippumatta takaisin, että kaikki vastuullani olevien tarkastusten yhteydessä havaitut epäillyt petos- tai lahjontatapaukset ilmoitetaan OLAFille viipymättä. Tehtävien hoitaminen 8. Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Moitteettoman varainhoidon kulttuurin keskeisenä tekijänä on, että hallitukset ja muut julkisen sektorin yksiköt käyttävät vastuullisella tavalla verotuksen kautta ja muista lähteistä saatuja varoja, kun tarjotaan palveluita kansalaisille ja muille tahoille. Julkiset yksiköt ovat vastuussa hallinnostaan ja tuloksistaan sekä varojen tarjoajille että tarjotuista palveluista riippuvaisille tahoille. Mielestäni moitteettoman varainhoidon kulttuuri on keskeinen edellytys sille, että kansalaisille voidaan tarjota vaadittavat palvelut ja jotta sidosryhmien harjoittamasta valvonnasta saadaan niin tehokasta kuin mahdollista. Julkisen sektorin tarkastuksista saamien kokemusten perusteella moitteettoman varainhoidon kulttuurin pitäisi käsittää kaikkien julkispalveluiden yhteydessä vähintään seuraavat tekijät: selvät ja toimivat tavoitteet ja strategiat työntekijöille annettava tiedotus ja koulutus selvästi määritellyt toimivallan ja vastuun rajat keskittyminen varainkäytön säännönmukaisuuteen tehokas sisäinen valvontajärjestelmä johtamista koskeva tehokas tiedotus- ja raportointijärjestelmä saavutettujen tulosten avoin raportointi ja julkaiseminen terve ja eettinen johtamiskulttuuri keskittyminen vastineen saamiseen rahalle. Jotta voitaisiin varmistaa näiden keskeisten tekijöiden olemassaolo ja niiden johdonmukainen soveltaminen, tarvitaan vankkoja tarkastusmenettelyjä. Tehokkaan ulkoisen tarkastajan pitäisi tarkastaa toimia, suositella tapoja parantaa toimia ja saavuttaa asianmukainen tasapaino riskien ja valvonnan kustannusten välillä sekä seurattava tarkastuksen yhteydessä esitettyjen suositusten tehokasta toteutusta. 9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne raportoida Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? Perussopimuksen mukainen tilintarkastuksentuomioistuimen mandaatti antaa kehyksen sen toiminnalle EU:n talousarvion riippumattomana ulkoisena tarkastajana. Mandaatti mahdollistaa tilintarkastustuomioistuimelle huomattavan joustavuuden tehtävänsä täyttämisessä parhaalla mahdollisella tavalla ja sen vaikutuksen maksimoimisessa, mutta on mielestäni tärkeää huomata myös, että tilintarkastustuomioistuimen kertomusten lisäarvo riippuu siitä, miten sen sidosryhmät hyödyntävät niitä. PR\1062890.doc 15/18 PE557.313v01-00
Mielestäni on keskeistä saada aikaa hyvä ja rakentava yhteys tilintarkastustuomioistuimen poliittisten sidosryhmien, kuten parlamentin ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan, kanssa sen takaamiseksi, että tilintarkastustuomioistuimen kertomukset vastaavat sen sidosryhmien tarpeita. Maksimaalisen vaikutuksen saavuttamisen edellytyksenä on, että kertomukset ovat niiden vastaanottajien näkökulmasta relevantteja ja oikea-aikaisia. Lisäksi tilintarkastuskertomusten vaikutusta voidaan lisätä tehokkaalla viestintäpolitiikalla ja käymällä sidosryhmien kanssa vuoropuhelua kertomusten johtopäätöksistä ja suosituksista. Mielestäni tilintarkastustuomioistuin on tunnustanut tarpeen parantaa sen erityiskertomusten relevanssia ja ajoitusta, ja se tutkii myös tapoja parantaa vuosikertomuksensa lisäarvoa muutenkin kuin virhetason kautta. Olemme NAODissa äskettäin virtaviivaistaneet toiminnantarkastusten menettelyjä ja voimme nyt toimittaa toiminnantarkastuskertomuksia julkistaloudesta vastaavalle valiokunnalle 12 kuukauden kuluessa (suunnitteluvaihe mukaan lukien). Pyrkisin tulevissa tehtävissäni hyödyntämään NAODin menettelyjen virtaviivaistamisesta saamiani kokemuksia tilintarkastustuomioistuimen sekä parlamentin hyväksi. Pyrkisin tulevissa tehtävissäni näin edistämään tilintarkastustuomioistuimen kertomusten jatkuvaa parantamista ja kannustamaan säännölliseen keskusteluun talousarvion valvontavaliokunnan kanssa, jotta voitaisiin ottaa huomioon sen antama palaute tehdyistä merkittävästi muutoksista. Aion parhaani mukaan edistää ja tukea kestävää yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin välillä ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Siksi haluaisin mielelläni esitellä ja selittää tilintarkastustuomioistuimen erilaisia kertomuksia ja sen tarkastusten yhteydessä tekemiä havaintoja parlamentin elimille ja osallistua kuulemisiin jne., jotta parlamentin harjoittamasta EU:n varojen valvonnasta saataisiin mahdollisimman tehokasta. 10. Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä? Toiminnantarkastuksilla tutkitaan riippumattomasti, objektiivisesti ja luotettavasti sitä, toimivatko EU:n yritykset, järjestelmät, operaatiot, ohjelmat ja erilaiset toimet niin, että niiden yhteydessä noudatetaan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta, ja voidaanko toimia parantaa. Mielestäni keskeinen tekijä toiminnantarkastuksissa on sen takaaminen, että hyväksytyille varoille on saatu vastinetta ja halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan täysin. Julkisella sektorilla nämä kolme vaatimusta määritellään seuraavasti: 1) Taloudellisuuden periaate merkitsee resurssien kustannusten minimointia kuitenkin ottaen laatu asianmukaisesti huomioon. Käytettävien resurssien on oltava käytettävissä oikeaaikaisesti, ja niiden määrän ja laadun on oltava asianmukainen ja niiden hinnan paras mahdollinen. 2) Tehokkuus merkitsee sitä, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Se koskee suhdetta käytettyjen resurssien ja toisaalta saavutettujen tulosten välillä määrä, laatu ja ajoitus huomioon ottaen. 3) Vaikuttavuuden periaate liittyy tulosten ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. PE557.313v01-00 16/18 PR\1062890.doc
Kokemukseni mukaan toiminnantarkastuksilla pyritään saamaan uusia tietoja, analyyseja ja näkemyksiä ja tarvittaessa myös toiminnan parantamista koskevia suosituksia. Toiminnantarkastuksen yhteydessä tarkastaja tutkii tietyn erityisen kysymyksen toimintaa sopivia kriteerejä noudattaen, ja samalla tunnistetaan ja analysoidaan kriteereistä poikkeamisen ja muiden ongelmien syitä. Tarkoituksena on vastata tarkastuksen keskeisiin kysymyksiin ja antaa johdolle suosituksia toimien parantamiseksi. Toiminnantarkastukset tunnetaan myös "vastinetta rahalle" -tarkastuksina, ja ne edistävät hyvää hallintotapaa, vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta. EU:n varojen asianmukainen käyttö on tärkeää EU:n kaikkien kansalaisten kannalta, ja tilintarkastustuomioistuimella on keskeinen tehtävä relevanttien toiminnantarkastuskertomusten esittämisessä. Rahoituskriisin yhteydessä toiminnantarkastukset voisivat olla erityisen tehokas väline annettaessa EU:n kansalaisille ja sidosryhmille EU:n ohjelmien ja politiikan toteuttamiseen liittyviä vastauksia. Niiden avulla voidaan taata, että niukkoja julkisia varoja käytetään maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Mielestäni tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastusten pitäisi antaa Euroopan parlamentille ja talousarvion valvontavaliokunnalle vankka pohja parlamentin päättäessä EU:n varojen käytöstä sekä mahdollistaa komission vastuu. Toiminnantarkastusten pitäisi antaa sidosryhmille relevantteja ja ajantasaisia tietoja EU:n varojen käytöstä sekä ohjelmien ja hankkeiden suorituksesta ja täytäntöönpanosta sekä komission että jäsenvaltioiden tasolla. Kertomuksissa olisi lisäksi esitettävä selkeitä ja tiiviitä tarkastukseen liittyviä suosituksia johtotasolle ohjelmien ja hankkeiden parantamisesta ja edistettävä erityisesti parhaita käytäntöjä ja vastineen saamista varoille. Johdon vastuulla on tarkastuksen yhteydessä havaittujen heikkouksien käsitteleminen. Siksi on tärkeää, että hallintorakenteissa sovelletaan selkeää vastuiden jakamista sen suhteen, mitä, kenen ja milloin on tehtävä. Lisäksi sisäisellä tarkastusyksiköllä voi olla tärkeä osa näiden näkökohtien vahvistamisessa. Kokemukseni mukaan toiminnantarkastuksien yhteydessä katsotaan yleensä taaksepäin, mutta tarkastuskertomuksen suositukset sisältävät merkittävän määrän tietoa, jota voidaan käyttää ennakoivasti. 11. Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa? SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaan tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. EU:n talousarvioista 80 prosenttia käytetään soveltaen komission ja jäsenvaltioiden jaettua hallinnointia, mikä tekee tilintarkastustuomioistuimen ja ylinten tarkastuselinten yhteistyöstä erittäin tärkeää. Mielestäni Euroopan ylinten tarkastuselinten yhteyskomitea tarjoaa hyvän rakenteen tällaiselle yhteistyölle. Esimerkkinä voidaan mainita jatkuvat tarkastusyhteistyötä koskevat keskustelut, joita käydään Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä. PR\1062890.doc 17/18 PE557.313v01-00
Kuitenkin aivan samoin kuin monissa muissakin tarkastuksia koskevissa suhteissa on myös varaa pyrkiä parantamaan tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten ja Euroopan parlamentin välistä suhdetta EU:n talousarvion tarkastamisen yhteydessä. Mielestäni tilintarkastustuomioistuimen ja ylinten tarkastuselinten välisen yhteistyön parantaminen olisi hyödyllistä, ja se voisi koskea esimerkiksi tietojen jakamista tarkastusten suunnittelusta, tarkastuksista saaduista kokemuksista sekä niiden tuloksista. Toinen yhteistyön ala voisi koskea kokemusten vaihtoa toiminnantarkastusmenettelyjen virtaviivaistamisesta niin, että erityiskertomukset voitaisiin toimittaa parlamentille entistä nopeammin. Muiden kokemuksista oppiminen olisi hyvin hyödyllistä oikea-aikaisen ja relevantin tiedon toimittamiseksi sidosryhmille. Olemme NAODissa lisänneet EU:n rahoitusta koskevia tarkastuksia. Yhtenä harvoista ylimmistä tarkastuselimistä annamme suoritettujen tarkastusten perusteella tarkastuslausuntoja Tanskassa käytettyjen EU:n varojen laillisuudesta ja säännönmukaisuudesta. Olemme myös esittäneet useita erityiskertomuksia julkistaloudesta vastaavalle valiokunnalle Tanskassa käytettyjä EU:n varoja koskeneista tarkastuksista ja viimeksi kaksi raporttia vuonna 2014. Olen monen vuoden ajan edistänyt aktiivisesti ylinten tarkastuselinten välistä yhteistyötä tarkastusstandardien kehittämisen, tietojen ja kokemusten jakamisen sekä yhteisten tai samanaikaisten tarkastusten suorittamisen yhteydessä. Tulevissa tehtävissäni pyrkisin edelleen entistä laajempaan ja rakentavaan vuoropuheluun ja tukeen sekä tehokkaaseen yhteistyöhön tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten sekä Euroopan parlamentin välillä EU:n varojen käyttöön liittyvään vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi. Muita kysymyksiä Luopuisitteko ehdokkuudestanne, mikäli Euroopan parlamentti antaa kielteisen lausunnon nimittämisestänne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? Pyrin hyvin määrätietoisesti pääsemään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja palvelemaan sitä parhaan kykyni mukaan sekä toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Toivon, että kirjalliset ja suulliset lausuntoni ovat osoitus tästä ja tyydyttävät Euroopan parlamentin jäseniä. Perussopimus edellyttää tilintarkastustuomioistuimen jäseniltä nimenomaisesti riippumattomuutta ja ammattimaisuutta. Jos parlamentti epäilisi riippumattomuuttani ja ammatillisia kykyjäni ja se johtaisi nimitystäni koskevaan kielteiseen lausuntoon, luopuisin ehdokkuudestani. PE557.313v01-00 18/18 PR\1062890.doc