Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona Rovaniemi 11.3.2017 Markus Ekdahl
Kuolinpesät Suomessa Yli 35 000 kuolinpesää 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset Lähes 200 000 osakasta - jopa monessa polvessa, osalla jo edunvalvojat Yli 10 % Suomen yksityismetsistä (PP ja Lappi 13 %)
Kuolinpesä Muodostuu automaattisesti omistajan kuollessa Ei ole varsinainen omistaja, vaan vainajan omaisuuden hallintoa varten luotu juridinen käsite Kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on oikeus osallistua vainajan omaisuuden yhteishallintoon Kuolinpesän osakkaina ovat vainajan lakimääräiset perilliset, mahdolliset yleistestamentin saajat sekä leski Tarkoitettu tilapäiseksi hallintomuodoksi Voi kuitenkin pysyä jakamattomana määrättömän ajan, jos kukaan osakkaista ei vaadi jakoa
Metsätilojen arvostuksesta perintöja lahjaverotuksessa METSÄTOIMIJOILLA TARJOLLA ERILAISIA TILANARVOSOVELLUKSIA Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain Tila-arviolaskelmassa on tuotesisältö ja perusteet liitteinä Lisäksi metsänomistajalla käytössä metsaan.fi palvelu Arvio voidaan tehdä myös ns. tuottoarvomenetelmän avulla Tuore metsäsuunnitelma on erinomainen apuväline tila-arvion tekemiseen ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävien hakkuiden suunnitteluun
Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa olla hankalaa Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit Tilanne monimutkaistuu entisestään, jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä Järjestelyt olisi helpointa tehdä melko pian perunkirjoituksen jälkeen (käyvät arvot tiedossa)
Vaihtoehtoja: Pidetään ennallaan Jaetaan jokaiselle oma palsta Puretaan kuolinpesä yhtymäksi - Jälkeenpäin voidaan tehdä osuuksien kauppoja Jaetaan pesä eri omaisuuslajien perusteella Perustetaan/liitytään yhteismetsään Myydään metsätila vieraalle
Mitä on huomioitava mm.: - Testamentti, hallintaoikeus, avio-oikeus, avioehto, ennakkoperinnöt - Metsävähennys - Luovutusvoittovero - Omaisuuksien arvot - Pesän muu varallisuus esim. rakennukset - Lesken asema - Perillisten toiveet
Metsäyhtymät Yhtymäosuuksilla eli määräosilla voidaan helposti jatkaa perinnönjaossa tehtyjä omistusjärjestelyjä Määräosien kauppa on normaalia kiinteistökauppaa Määräosat ilmoitetaan murtolukuna Verotarkastelut ovat samat, kuin koko tilankin kaupassa Määräosan kauppa on hyvä tapa vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen
Kuolinpesäosuus / Metsäyhtymäosuus Yhtymäosuus = murto-osuus yhdessä omistetusta metsäyhtymästä - Yhtymäosuuden kauppa osakkaiden kesken on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennys Kuolinpesäosuus = osuus koko kuolinpesän omaisuuteen - Kuolinpesäosuuden kauppa osakkaiden kesken on irtaimen omaisuuden kauppaa, josta ei synny metsävähennystä
Kuolinpesän muuttaminen yhtymäksi Kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi osituksella ja perinnönjakosopimuksella (leski elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet) Mahdollista myös osittainen ositus-/perinnönjako Lainhuudon haku metsäyhtymän yhtymäosuuksille - Liitteeksi alkuperäinen saantokirja (perukirja, perinnönjakokirja, sukuselvitys Mhy:t, pankit ja laki- / metsäpalveluyritykset ym. tarjoavat palveluitaan asiakirjojen teossa Metsäkeskuksesta saa lisätietoja
Lainhuudon haku Uuden omistajan tulee hakea kiinteistölle lainhuuto maanmittauslaitokselta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta Lainhuudon haussa tarvittavat asiakirjat Täytetty hakemuslomake Kuitti varainsiirtoveron maksusta (kaupan yhteydessä) Mahdolliset muut saantoon liittyvät asiakirjat (perukirja, perinnönjakokirja, testamentti jne) Kaupanvahvistaja toimittaa sähköisesti kauppakirjan tai lahjakirjan liitteineen (valtakirjat, määräalan kartta) suoraan maanmittauslaitokselle Lainhuudon hausta peritään 119 :n kiinteistökohtainen maksu (2017 2018)
Omistusjärjestelyt aloitetaan tutustumalla perukirjaan KP:n omistusjärjestelyissä on kyse perukirjasta löytyvän omaisuuden jakamisesta Jos jaetaan molempien vanhempien kuolinpesät, tarkastellaan kahta perukirjaa Perukirjassa käytettyjä arvoja joudutaan usein päivittämään - esim. uuden ajantasaisen tila-arvion laatiminen Kaikki omaisuus ei välttämättä ole enää olemassa, esim. jotain on voitu myydä Jos kuolinpesää ei jaeta kokonaan, puhutaan osittaisesta perinnönjaosta
Avio-oikeus ja avio-oikeuden rajaus Puolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa omaisuuteen Avio-oikeutta voidaan rajata avioehdolla tai lahja- ja testamenttimääräyksellä Avio-oikeudella on merkitystä lähinnä avioliiton päättyessä Avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ei oteta mukaan osituslaskelmaan Avio-oikeuden nojalla tuleva omaisuus ei ole perintöä Lapsettoman avioparin leski tosin voi periä puolisonsa
Testamentti On määrätty esimerkiksi metsätilan hallintaoikeus leskelle - Tällöin hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten perintöveroa laskettaessa Tai haluttu määrätä avio-oikeudesta Omistusoikeustestamentti - Puolisoiden kesken ei yleensä järkevä - Perintökaaresta poikkeaminen Lakiosaoikeus silti (puolet perintöosasta) Lakiosaa vaadittava erikseen
Hallintaoikeuden haittoja Jos hallintaoikeuden haltija ei ole oikeustoimikelpoinen, joudutaan metsäasioissa asioimaan maistraatin kanssa Metsänomistaja ei saa vähentää metsäverotuksessa omia kulujaan, hänellä ei ole hankintatyön verovapautta Hallintaoikeuden haltija ei voi käyttää mahdollista metsävähennystä tai metsälahjavähennystä
Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudesta luovuttamalla hallintaoikeuden lahjakirjalla metsänomistajille (irtaimen omaisuuden lahjoitus) Toimenpiteestä tulee metsäomistajille useimmiten maksettavaksi lahjaveroseuraamus 80-vuotias metsänomistaja luopuu pidättämästään elinikäisestä hallintaoikeudesta (metsänomistajina kaksi lasta) koskien 100 000 :n arvoista metsäpalstaa Koko lahjan arvo on 25 % (= 5 x 5 %) 100 000 :sta eli 25 000 eli 12 500 /lapsi Lahjaveroa menee 2 x (100 + 0,08 x 7 500 ) = 2 x 700 = 1 400
Esimerkki kuolinpesäosuuden ja yhtymäosuuden kaupasta Lähtökohtatilanne Kuolinpesä on syntynyt 8 vuotta sitten. Siinä mukana leski ja 2 lasta (kuolinpesän osakkaat ovat keskenään lähisukulaisia) Kuolinpesän metsän käypä arvo on tällä hetkellä 100 000 Osakkaiden hankintameno (lapsilla perintöveroarvo 8 vuoden takaa, leskellä hänen oma hankintamenoarvonsa) yhteensä 60 000 Toinen lapsi ostaa osuudet leskeltä ja sisarukseltaan käypään arvoon (100 000 ) Vaihtoehtona on tehdä kaupat joko kuolinpesäosuuskauppoina tai yhtymäosuuskauppoina Jos kaupat tehdään yhtymäosuuskauppoina, niin ensin pitää tehdä perinnönjako ja osuuskaupat tehdään vasta sen jälkeen
Kuolinpesäosuuden kauppa Jos kauppa tehdään suoraan kuolinpesäosuuskauppoina (irtaimen omaisuuden kauppaa) Myyjät (leski ja myyvä sisarus) joutuvat maksamaan luovutusvoittoveron, joka on vähintään 30 % luovutusvoitosta Myyjien osuus käyvästä arvosta 75 000 Myyjien osuus hankintamenosta 45 000 0,3 x (75 000-45 000 ) = 9 000 Kaupasta ei synny metsävähennystä ostajalle Ostaja ei joudu maksamaan kaupasta varainsiirtoveroa
Yhtymäosuuden kauppa Jos kauppa tehdään perinnönjaon jälkeen yhtymäosuuskauppoina (kiinteän omaisuuden kauppaa) Luovutusvoittoveroa ei mene (lähisukulaiskauppa yli 10 vuoden omistuksen jälkeen, ko. aikaan luetaan mukaan kuolinpesän omistusajan lisäksi myös vanhempien omistusaika ) Ostaja joutuu maksamaan kaupasta 4 %:n suuruisen varainsiirtoveron eli 0,04 x 75 000 = 3 000 Kaupasta syntyy ostajalle 60 %:n suuruinen metsävähennys hankintamenosta, jonka arvo pitkässä juoksussa on vähintään 30 % metsävähennyksestä eli 0,3 x 0,6 x 78 000 = 14 040
Perintö- ja lahjavero muutokset v. 2017 1. Käyttöön otetaan uudet perintö- ja lahjaverotaulukot - Perintöverotus kevenee 5-10 % - Lahjaverotus kevenee 10-15 % 2. Perintöverotuksen puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys nousevat - Puolisovähennys jatkossa 90 000 (aikaisemmin 60 000 ) - Alaikäisyysvähennys jatkossa 60 000 (aikaisemmin 40 000 ) 3. Vakuutuskorvausten (henkivakuutukset ja säästöhenkivakuutukset) osittainen perintöveroetu poistuu 31.12.2017 - Henkivakuutuskorvaukset olivat aikaisemmin perintöverovapaita 35 000 euroon saakka edunsaajaa kohti
Esimerkki perintöveron laskemisesta Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kahdelle lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoinen metsäomaisuus Molempien lasten perintöosuuden käypä arvo on 50 000 Perintövero 2 x (1 500 + 0,10 x 10 000 ) = 2 x 2 500 = 5 000 Perintöveron osuus on 5 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta II veroluokassa veroa menisi 12 800 (12,8 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta)
Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan verotuksessa vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka perustuu keskimääräisiin kauppahintoihin (maakunnittain määritetyt arvot vaihtuvat vuosittain)
Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa V. 2017 sovellettavat metsämaan laskennalliset arvot: - Uusimaa 5 400 /ha - Etelä-Savo 3 900 /ha - Varsinais-Suomi 5 200 /ha - Pohjois-Karjala 2 900 /ha - Satakunta 4 400 /ha - Pohjois-Savo 3 200 /ha - Ahvenanmaa 4 500 /ha - Etelä-Pohjanmaa 2 800 /ha - Keski-Suomi 3 400 /ha - Pohjanmaa 3 100 /ha - Kanta-Häme 5 200 /ha - Keski-Pohjanmaa 2 700 /ha - Pirkanmaa 4 400 /ha - Pohjois-Pohjanmaa 1 900 /ha - Päijät-Häme 4 900 /ha - Kainuu 1 700 /ha - Kymenlaakso 3 800 /ha - Lappi 1 300 /ha - Etelä-Karjala 4 000 /ha - Joutomaan arvo koko maassa 50 /ha
Lahja Lahjaveroilmoitus on tehtävä, jos saadun lahjan käypäarvo on 5 000 tai enemmän Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa useita lahjoja ja lahjojen yhteenlaskettu käypä arvo on 5 000 tai enemmän Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjan antamisesta Lahjaveroilmoitus tehtävä 3 kk:n kuluessa saamisesta Lahjassa ja testamentissa voidaan sulkea lahjansaajien puolisoiden avio-oikeus poiserillisellä määräyksellä, kaupassa ei voida sulkea Lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä Jos lahjan ei haluta olevan ennakkoperintöä, tulee se mainita lahjakirjassa
Esimerkki lahjaveron laskemisesta v. 2017 alkaen Henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoisen metsäomaisuuden Molempien lasten saaman lahjan käypä arvo on 50 000 Lahjavero 2 x 4 200 = 8 400 Lahjaveron osuus on 8,4 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta II veroluokassa veroa menisi 20 300 eli 10 150 /lahja (20,3 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta) Jos lahjoittajina olisivat puolisot yhdessä (4 lahjaa), lahjaveroa menisi yhteensä I luokassa 6 800 eli 1 700 /lahja (6,8 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta)
Metsävähennys keventää tilan ostajan verotusta Laskennallinen lisävähennys metsätalouteen 60% hankintamenosta (kauppahinta+varainsiirtovero+muut kulut) Vähennys tehdään metsätalouden tuloista
Metsävähennys Metsävähennyspohja ei synny kuolinpesäosuuksien kaupassa Metsävähennyspohja ei synny lahjassa tai perinnössä Käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjassa tai perinnössä Metsävähennystä ei voi hyödyntää, jos omistus- ja hallintaoikeus on eri henkilöillä Lisätietoja metsävähennyksestä linkistä: www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/metsaverotus/metsavahennys(30292)
Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 1. Kuolinpesän metsätalouden vuotuinen tappio voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain kuolinpesälle syntyvistä pääomatuloista. Verotusyhtymän metsätalouden vuotuinen tappio vähennetään jo samana verovuonna yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista 1000 euron tappiosta tulee vähintään 300 euron verohyöty
Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 2. Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä Jos kuolinpesän osakas ostaa toisilta osakkailta kuolinpesäosuuksia, ei ostaja saa tehdä metsävähennystä, koska kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa Yhtymäosuuden osto on kiinteän omaisuuden kauppaa ja siitä tulee käyttöön täysi metsävähennys Yhtymäosuuden kaupat voidaan tehdä heti, kun yhtymä on perustettu
Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? Jos kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi) kuolinpesäosuuden, joutuu myynnistä maksamaan normaalin luovutusvoittoveron Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille on vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta, jos vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu omistusaika on vähintään 10 vuotta Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi ositus- ja perinnönjakosopimuksella (toinen vanhemmista elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet).
Liittyminen yhteismetsään (P. Havia) osuuksia vastaan
Yhteismetsän perustaminen Riittävän kokoinen lainsäädäntö ei tunne minimikokoa Perustetaan perustamissopimuksella
Toimenpidelista Käytä hyväksesi Metsään-fi palvelua osoitteessa: www.metsaan.fi Palveluun pääset - toimittamalla metsäkeskukseen perukirjan otteen, jossa on osakkaiden ajantasaiset yhteystiedot - kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla Metsäkeskuksen sivuilta löytyvät metsätila-arvioissa, sukupolvenvaihdoksissa ym. auttavat palveluntarjoajat https://www.metsakeskus.fi/pohjoisen-metsatilat-kasvuun
Kiitoksia! Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Markus Ekdahl Projektipäällikkö Puh. 040-748 4201 markus.ekdahl@metsakeskus.fi Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 46