Rakennusalan suhdanneryhmä 21.1.23 Rakentaminen 23 Rakentamisen näkymät edelleen vakaat
Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Pentti Forsman Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Metalliteollisuuden Keskusliitto Suomen Pankki Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Liikenne- ja viestintäministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö 2
1. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät 2 TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 1995 = 1 1985-23** 18 16 14 12 1 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1* 2** 3** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Maamme kokonaistuotannon kasvun odotetaan nopeutuvan tänä vuonna kansainvälisten suhdanteiden parantuessa. Epävarmuudet kansainvälisillä markkinoilla ovat kuitenkin varsin suuret. Talouskasvu kotimarkkinoilla jatkuu silti hyvänä. Suhdannenäkymät rakennusalalla ovat vakaat. Talonrakentaminen supistui v. 22 lievästi, mutta pysyy vakaana v. 23. Erityisesti kuluttajapainotteisen talonrakentamisen (asuin-, liike- ja korjausrakentaminen) näkymät ovat hyvät. Matala korkotaso on parantanut etenkin vapaarahoitteisen asuntorakentamisen edellytyksiä sekä vahvistanut omistusasuntojen kysyntää vuokra-asumisen kustannuksella. Sen sijaan teollisuus- sekä toimistorakentaminen on vähäisempää. Maa- ja vesirakentamisen näkymät ovat hyvät muun muassa uusien tie- ja rataprojektien ansiosta. Suositukset Rakennus- ja kiinteistöalan yritykset kokevat kaavoituksen suurimpana pullonkaulanaan. Tonttien puute hidastaa myös kotitalouksien rakentamishankkeita. Kasvukeskuksissa kuntien tulisikin olla kaavoitustoimissaan nykyistä aktiivisempia ja parannettava yhteistyötään naapurikuntien kanssa. Asuntorakentamisen tarpeet muuttuvat lähivuosina väestön ikääntymisen vuoksi. Asuntojen tarjoajien tulisi kartoittaa mitkä alueet ja minkälainen asuntotuotanto kohtaa parhaiten mahdolliset kysyntämuutokset. Asuntomarkkinoiden muuttuminen tarjontavoittoiseksi koskettaa laajenevasti maamme eri osia. Maaseudun hyväkuntoisen asuntokannan käytössä pitämiseksi ja kasvukeskusten asuntoniukkuuden helpottamiseksi olisi edistettävä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelle suuntautuvaa pendelöintiä nostamalla työmatkojen verovähennysten ylärajaa. 3
Asumis- ja toimitilakustannusten hillitsemiseksi tulisi rakentamista koskevia säädöksiä laadittaessa aina selvittää säädösten kustannusvaikutukset ja niiden taloudellinen perusteltavuus. Maa- ja vesirakentamisessa tulisi myös kuntasektorilla seurata valtion suurten toimijoiden uusien hankintamenettelyjen, mm. tilaaja-tuottaja-mallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Tämä merkitsisi myös alan tilastopohjan parantamista sektorikohtaisten, alueellisten ja työlajeittaisten määrä- ja hintatietojen osalta. 1.1 Talonrakentaminen Talonrakentamisen kokonaisvolyymi aleni v. 22 noin prosentin, mutta pysyy kuluvana vuonna ennallaan asuin- ja liikerakentamisen sekä korjausrakentamisen ansiosta. Rakennusalan yritysten luottamus suhdanteisiin on vakaa. Henkilökuntaodotukset ovat tasaiset ja tilauskanta on hyvä. Olemassa olevien projektien käynnistäminen on kuitenkin varovaista. Rakennusalan yritykset arvioivat edelleen tonttimaan puutteen suurimmaksi pullonkaulaksi etenkin asuntotuotannon käynnistämisen osalta. Talonrakentamista jarruttavat erityisesti kasvukeskuksien kaavoituskäytännöt. Esim. ympäristöministeriön tuoreessa tukijärjestelmän arviointiraportissa 1 kiinnitetään huomiota puutteelliseen kaavoitustoimintaan. Asuinrakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuoden tammi-syyskuussa 6½ % vuodentakaisesta. Myös viimeisen neljänneksen aloitukset arvioidaan vuodentakaista suuremmiksi. Koko vuonna 22 aloitettiin 29 asuntoa, kuluvana vuonna asuntoja aloitetaan ainakin saman verran. Asuinrakentaminen suuntautuu erityisesti omakoti- sekä rivitalorakentamiseen, mutta myös vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on vilkasta. Vallitseva rakentamistilanne on parantanut pientaloteollisuuden näkymiä. Odotettavissa on myös pientalorakentamisen siirtyminen enenevässä määrin isommille rakennusliikkeille hartiapankkitoiminnan kustannuksella. Rakennetut uudet liikenneyhteydet laajentavat työssäkäyntialuetta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä. Tämä piristäneekin tulevina vuosina hyvien kulkuyhteyksien varrella olevaa asuntotuotantoa, mikäli kaavoitus ei jarruta kehitystä. Asuinrakentamisen resurssit siirtyivät viime vuonna voimakkaan kysynnän ohjaamina enenevässä määrin vapaarahoitteiseen rakentamiseen, kun korkotaso pysyi matalana ja asuntojen hinnat nousivat tuntuvasti. Valtion tukemaa asuntotuotantoa aloitettiin parannettujen aravaehtojen ansiosta vuonna 22 kuitenkin enemmän kuin vielä kesällä arvioitiin eli yhteensä noin 8 6 asuntoa. Alkavana vuonna tuotanto noussee 9 asuntoon. Muuttuneet markkinaolosuhteet sekä alueelliset eroavaisuudet kohdistavat tuettuun asuntotuotantoon muutospaineita, muun muassa siksi, että voitaisiin välttää Ruotsissa toteutuneen kaltaiset mittavat luottotappiot ja taloudelliset menetykset. Omistusasuntojen kysyntä on kasvanut vuokra-asumisen kysynnän kustannuksella, kun pankkien uusien asuntoluottojen korko on vuoden aikana laskenut neljään prosenttiin. Asuntolainoja nostettiin nettomääräisesti vuonna 22 ennätysmäisesti. Laajentunut siirtyminen omistusasumiseen paransi vuokra- ja asumisoikeusasuntojen saatavuutta oleellisesti vähentäen vastaavasti uusien vuokraasuntojen rakentamistarvetta. Asuntoluottokanta kasvoi marraskuussa 22 runsas 13 % vuodentakaisesta ja oli yli 3 miljardia euroa. Asuntoluottokannan osuus bruttokansantuotteesta on pysynyt noin 2 prosentissa. Kotitalouksien velkaantumisasteen odotetaan tänä vuonna pysyvän vajaassa 7 prosentissa. 1 Ympäristöministeriö: Suomen asuntorahoitusjärjestelmän ja asumisen tukijärjestelmän arviointi, Helsinki 22. 4
Toimitilarakentamisen näkymät vaihtelevat voimakkaasti sektoreittain. Toimitilojen uudisrakentamisen (muut kuin asuinrakennukset) kokonaismäärä väheni viime vuonna yli 5 prosenttia ja laskusuunta jatkuu alkaneena vuonna. Liikerakentamisen aloitukset nousivat tammi-syyskuussa 22 4 % vuotta aiemmasta. Toimistorakentamisen aloitukset laskivat samaan aikaan lähes 5 %. Tänä vuonna toimistorakentaminen jatkaa hiljaiseloaan, mutta liikerakentamisen aloitukset kasvavat edelleen eräiden suurten hankkeiden ansiosta. Teollisuus- ja varastorakentamisen aloitukset vähenivät vuonna 22. Tämä johtui mm. siitä, että vuonna 21 aloitettiin muutamia yksittäisiä isoja hankkeita, jotka nostivat rakentamisen määrän hyvin suureksi. Kuvaavaa onkin, että kolmen ensimmäisen neljänneksen tarkastelussa teollisuusrakentaminen aleni vajaa 4 % vuodesta 21, mutta oli kolmannella neljänneksellä noin 12 % vuodentakaista suurempi. Teollisuus- ja varastorakentamisen määrä pysyy siten yhä kohtuullisena. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 18 % vuodesta 21. Opetusrakentamisessa sekä hoitoalan rakentamisessa aloitukset ovat korkealla tasolla. Kokoontumisrakennusten aloitukset kasvoivat tammi-syyskuussa 22 yli 8 % edellisvuodesta. Kuluvana vuonna julkisten rakennusten aloitukset vähenevät nykyiseltä korkealta tasolta mm. kuntien talouden heikentymisen vuoksi. Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät vuoden 22 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 12 % vuotta aiemmasta. Aloitusten kasvun ei odoteta jatkuvan v. 23. Talonrakentamisen alueellinen kehitys on seuraava: Talonrakentamisen näkymät Uudellamaalla ovat kohtuulliset. Teollisuusrakentamisen luvat ovat kääntyneet kasvuun. Julkisen rakentamisen aloitukset ovat lisääntyneet, mutta niitä jarruttaa vähitellen kuntien heikentynyt taloustilanne. Asuinrakentamista vilkastuttaa lähinnä kerrostalorakentaminen. Erityisesti Uudellamaalla tonttien niukkuus hidastaa asuntorakentamista. Liiketilojen kysyntä on pääkaupunkiseudulla edelleen vilkasta. Toimistotilaa valmistui v. 22 runsaasti jo kypsyneille markkinoille, mikä näkyi toimistotilojen vajaakäyttöasteen nopeana nousuna vuoden 22 syksyyn saakka. Jatkossa vajaakäyttöaste ei enää kasva samalla vauhdilla, mutta toimistovuokrien odotetaan edelleen alenevan hieman runsaan tarjonnan takia. Lounais-Suomessa tilanne nähdään heikkona kaikilla rakentamisen aloilla. Satakunnassa sen sijaan näkymät ovat normaalit. Rakentamisen luvat ovat kohonneet lähes kaikilla aloilla. Lahti-Kymi-alueella julkisen rakentamisen aloitukset ovat lisääntyneet. Teollisuuden aloitusten taso on niin ikään hyvä, vaikkakin alempi kuin vuonna 21, jolloin erityisprojektit nostivat aloitukset ennätystasolle. Pirkanmaan rakentamisnäkymät ovat suhdannehuipun jälkeen tasaantumassa. Liikerakentaminen on edelleen vilkasta, muilla aloilla rakentamisen aloitukset ovat laskussa. Pohjanmaalla julkisen rakentamisen aloitukset lähtivät nousuun alkuvuonna 22. Asuin- ja teollisuusrakentamisen aloitukset ovat sen sijaan kehittyneet heikommin. Itä-Suomen rakennustilanne on hyvä. Asuinrakentamisessa lähinnä rivi- ja ketjutalojen aloitus on vilkasta. Myös julkinen rakentaminen kasvaa. 5
Pohjois-Suomessa lähinnä julkisten rakennusten aloitukset ovat lisääntyneet. Rakentamisen määrää vähentää nyt teollisuusrakentaminen, jonka aloitukset nousivat erittäin korkeiksi erityisprojektien vuoksi v. 21. 1.2. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen määrä kasvoi viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana,8 % ja koko vuoden kasvuksi odotetaan runsasta prosenttia. Näkymät maa- ja vesirakentamisessa ovat suhteellisen hyvät, mikä johtuu isoista jo päätetyistä projekteista kuten E18, Lahden oikorata sekä Vuosaaren satama liikenneväylineen. Alan yritysten suhdannenäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Urakoitsijoilla maarakentamisen kaluston käyttöaste palasi kesäkaudella yli 9 prosenttiin ja laskutus on lisääntynyt. Rakennuttajien teettämien töiden määrä pysyi v. 22 ennallaan. Kuluvana vuonna työtilanteen odotetaan niin ikään pysyvän vakaana. Urakoitsijayritykset kokevat pullonkauloiksi lähinnä kausivaihtelut, pätevän työvoiman kasvavan puutteen sekä tieliikelaitoksen toiminnan. Tulevaisuuden toimintakapeikkona maaja vesirakentamisen yrityksissä pidetään ammattitaitoisen työvoiman puutetta. Vuonna 23 maa- ja vesirakentamisen odotetaan kasvavan 2 %. Tieverkon rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään enemmän pääomaa kuin v. 22. Laajennus- ja uusinvestoinnit säilyvät ennallaan, mutta kehittämiseen käytettävissä oleva pääoma kasvaa hieman vuotta aiemmasta. Uusina hankkeina v. 23 aloitetaan mm. valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe. Ratatyöt jatkuvat vilkkaina, kun useat isot ratahankkeet jatkuvat. Ratatöitä vilkastuttaa erityisesti Kerava-Lahti oikorata, mutta myös muut hankkeet kuten Tikkurila-Kerava kaupunkirata sekä parannustyöt väleillä Kouvola-Pieksämäki ja Oulu-Rovaniemi pitävät tilanteen hyvänä. Vuosaaren satamahankkeen eteneminen parantaa sekä maa- että vesirakentamisen näkymiä. Satamaalueen tierakennusprojektien arvioidaan kestävän aina vuoteen 28 saakka. Loviisan ydinvoimalaitosyksikön yhteydessä aloitetaan kuluvana vuonna meriväylärakentamishanke, joka valmistuu ensi vuonna. 1.3. Korjausrakentaminen Euroopassa korjausrakentamiseen arvioidaan tänä vuonna käytettävän ensimmäistä kertaa uudisrakentamista enemmän resursseja. Samansuuntainen kehitys on todennäköistä myös Suomessa. Viime vuonna korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli 42 % uudisrakentamisen kattaessa 58 %. 199-luvun alun matalasuhdanteessa korjausrakentamisen osuus nousi asuinrakentamisessa välillä jopa 5 prosenttiin, mutta on laskenut uudisrakentamisen kasvaessa nykyiselle noin 48 prosentin tasolle. Toimitilarakentamisessa korjausrakentamisen osuus on hieman alle 4 %. Vuosina 199-2 korjausrakentaminen lisääntyi keskimäärin 3 4 % vuosittain. Rakennuskannan ikääntyminen tällä vuosikymmenellä johtaa korjausrakentamisen uudisrakentamista nopeampaan kasvuun. Esimerkiksi teknisen korjausrakentamisen kannalta rakennuksen kriittinen ikä on 3 vuotta. Tämän ikärajan ylittävien rakennusten osuus rakennuskannasta on 199-luvulla kasvanut 3 prosentista 4 prosenttiin ja kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä edelleen yli 5 prosenttiin. Ikärakenteen lisäksi korjausaktiivisuus vaihtelee talotyypeittäin. Myös suhdanteet vaikuttavat korjausrakentamiseen. Kuluvalla vuosikymmenellä korjausrakentamisen keskimääräiseksi vuosikasvuksi 6
arvioidaan 2,5 3,5 %. Erityisesti asuinrakennusten korjausten odotetaan edelleen kasvavan rakennuskannan ikärakenteen sekä korjausaktiivisuuden ansiosta. Painotus siirtyy kuitenkin omakotitaloista rivi- sekä kerrostalojen korjausrakentamiseen. Omakotitalojen korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan 3 % vuoteen 21 mennessä. Rivitalokannan kriittinen ikääntyminen sijoittuu kuluvalle vuosikymmenelle, joten korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan jopa 75 % vuoteen 21 mennessä. Kerrostalojen korjausrakentamisen kasvu on 4 %. Toimitilojen korjausrakentamisen kasvu ei ole yhtä nopeaa kuin asuinrakennusten korjaamisessa. 1.4. Rakennustuotteiden menekki ja alan kansainvälinen toiminta Lämmöneristeiden menekki kasvoi 3 % viime vuonna, mikä osoittaa omakotirakentamisen vilkastuneen. Bitumikatteiden kotimaan myynti lisääntyi 8 % edellisvuoden heikon menekin jälkeen. Tiili- ja sementtimyynti sen sijaan kehittyi heikommin, vaikkakin myynnin supistuminen hidastui jonkin verran loppuvuotta kohti. Rakennustuoteteollisuuden yritykset pitävät näkymiään kohtalaisina talvikauden 22-23 aikana. Rakennustuoteteollisuuden liikevaihto ulkomailla lähes kaksinkertaistui vuodesta 1997 vuoteen 21 yltäen 7,7 miljardiin euroon. Rakennustuotteiden vienti väheni muutaman prosentin vuonna 22 heikon Länsi-Euroopan myynnin johdosta. Vienti Venäjälle kasvoi viime vuoden tammi-syyskuussa 9 % vuodentakaisesta. Suomalaisten rakennusprojektien näkymiä Venäjällä heikentää mm. uusi kilpailijamaita heikompi verosopimus. 1.5. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi nousi viime vuonna 1,4 %. Työvoimakustannusten vuodenvaihteen 21/22 muutokset ovat tasaantuneet, ja myös materiaalikustannusten nousu on ollut vakaata. Muut kustannukset kääntyivät viime vuoden aikana laskuun. Alueittaisesti katsottuna Uudenmaan työvoimakustannukset nousivat eniten. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista koskeva tarjoushintaindeksi lähti nousuun kesällä 22. Sen sijaan toimitilarakentamisen tarjoushintaindeksi on laskenut kesästä 21 kuvastaen hiljentyvää toimistomarkkinatilannetta. Joulukuussa 22 kokonaisindeksi nousi vuodentakaisesta 1,6 %; asuntorakentamisen tarjoushintaindeksi nousi 3,6 % ja toimistorakentamisen indeksi laski 2,4 % vuotta aiemmasta. Tarjoushintojen odotetaan kuluvana vuonna pysyvän melko vakaina koko maassa. Maarakennuskustannusindeksi oli marraskuussa 3,2 % vuodentakaista korkeammalla tasolla. Maarakennuskustannusindeksin osatekijöistä erityisesti päällystystöiden indeksi on noussut vuoden aikana. Kustannusindeksin nousu hidastui vuodesta 21 ja erityisesti vuodesta 2, jolloin indeksiä nosti öljynhinta. Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannukset nousivat v. 22 vajaa 3 % pääkaupunkiseudulla ja muussa Suomessa. Asuntojen reaalihinnat nousivat pääkaupunkiseudulla viime vuoden kolmannella neljänneksellä 9½ % edellisvuodesta. Muussa maassa hinnat nousivat 6½ %. Vanhojen asuntojen hintanousu on erityisesti pääkaupunkiseudulla lisännyt myytävien asuntojen tarjontaa. Viimeisimpien kuukausihavaintojen mukaan nimellinen hintanousu on kuitenkin taittunut yksiöiden sekä kolmioiden myynnissä. Asuntojen hintakehitys riippuu vuonna 23 mm. yleisen työmarkkinatilanteen sekä korkojen kehittymisestä. 7
1.6. Työvoima Rakennustoiminnan työllistävyys on yhä hyvä, vaikka tuotanto on vähentynyt lievästi. Korjausrakentamisen osuus on kasvanut uudisrakentamisen kustannuksella, mikä on tukenut työllisyyttä. Rakentamisen työpaikat lisääntyivät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan v. 22 keskimäärin 147 9 henkeen edellisvuoden 145 3 hengestä (talonrakentamisessa lisäys oli 2 ja maa- ja vesirakentamisessa 6). Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä (työministeriön rekisteröimät) oli joulukuussa 2 2 ja maa- ja vesirakentamisessa 4 2, kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 21 3 ja 4 5. Samaan aikaan talonrakentamisen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 49 % ja maa- ja vesirakentamisessa 44 %. Ryhmä arvioi, että rakennusalan työpaikat pysyvät ennallaan v. 23. Työvoiman saatavuusongelmat pysyvät toistaiseksi kuitenkin pieninä. 8
KUVIOLIITE KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 8 7 6 5 4 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet 2 1 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) milj. m3 milj. m3 4 neljänneksen liukuva summa 3 14 25 12 2 1 15 myönnetyt 8 6 myönnetyt aloitetut 1 aloitetut valmiit 4 valmiit 5 2 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET JULKISET RAKENNUKSET milj. m3 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 neljänneksen liukuva summa 14 6 12 5 1 4 8 6 4 myönnetyt valmiit aloitetut 3 2 myönnetyt valmiit aloitetut 2 1 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 LIIKERAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET milj. m3 7. 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4. 4 neljänneksen liukuva summa 6. 3.5 5. 3. 4. 2.5 3. 2. myönnetyt valmiit aloitetut 2. 1.5 myönnetyt valmiit aloitetut 1. 1..5.. 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 9
VTT RAK ENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TALONRAKENTAMISEN ALOITUKSET KASVUKESKUKSISSA JA NIIDEN ULKOPUOLELLA 175 Indeksi 1987=1 15 125 1 75 5 25 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 Jatkuva vuosiarvo Kasvukeskukset (Pks, Tku, Tre, Jkylä, Oulu) Muu Suo mi Koko maa ja VTT Rakennus- ja yhdy skuntatekniikka VTT RAK ENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Korjausrakentaminen vuoteen 21 miljoonaa euroa 8 Korjausrakentaminen yhteensä +2,5% +3,5% / a 6 Asuinrakennusten ja muut kotitalouksien korjaukset +3,5% +5% / a 4 2 Toim itilojen korjaukset +1,5% +2,5% / a LÄHDE: KORJAUSRAKENTAMINEN 2-21 198 1985 199 1995 2 25 21 VTT TIEDOTTEITA 2154, ESPOO 22 1
4 ARAVAKUSTANNUKSET 198 = 1 Pääkaupunkiseutu 3 Muu maa 2 1 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 Lähde: ARA Asuntoluottojen nettonostot ja korko M ilj. EUR 4 35 3 25 2 15 1 5-5 Asuntoluottokannan kausipuhdistettu nettomuutos, 3kk:n liu kuva keskiarvo, milj. EUR, (vasen ) Uusien asuntoluottojen korko, %, (oikea) % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 94 95 96 97 98 99 1 2 Lähde: Suomen Pankki. 11
TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 1 15 14 Asunnot 13 Kaikki 12 T o im itila t 11 1 9 8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Lähde: Rapal Rakennuskustannusindeksit 125 1995 = 1 12 Työ 115 11 Kaikki Materiaali 15 1 Muut 95 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 12
Pankkien antolainaus yleisölle, asuntoluottokanta % 18 16 14 12 1 8 6 4 2 luottokanta, Milj EU R vuosim uutos, % 1997 1998 1999 2 21 22 Milj EUR 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 Lähde: Suomen Pankki 45 ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = 1 4 35 3 25 2 15 1 5 8 81 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 Asuntojen hintaindeksi 198 = 1 Asuntojen hintaindeksi deflatoituna ansiotasoindeksillä 13
VTT RAK ENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Maa- ja vesirakentamisen määrä 5 miljardia euroa 4 3 Kunnossapito ja hoito 2 1 Investoinnit 198 1985 199 1995 2 Lähde: MAA- JA VESIRAKENTAMISEN NÄKYMÄT, SYKSY 22, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, joulukuu 22 1995 = 1 125 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 12 115 11 vuosikeskiarvo 15 1 95 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 14
18 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä 16 Talonrakennus 14 12 1 8 6 M aa- ja vesirakennus 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 o keskus 15