Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat avustavat idendfioinnissa. Merkityksen näkökulmasta lauseen ydmen muodostaa aina asiandlaa, tapahtumaa tai toimintaa koodaava predikaa(. PredikaaDlla on tavallisesd 1-3 argumen(a, jotka vii/aavat Dlanteen osallistujiin. Lauseessa voi olla myös marginaaliosa, joka tarjoaa lisädetoa esimerkiksi Dlanteen ajallisesta ja paikallisesta sijoi/umisesta. Lauseen eteen ja taakse voi lii/yä löyhemmin myös muita itsenäisempiä osasia. Yksinkertainen lause Yksinkertainen lause Merkityksen näkökulma Kieliopillinen näkökulma edset elemendt predikaao + argumendt marginaali takaiset elemendt edset elemendt + + ydin- + ydin argumendt periferia takaiset elemendt NP V/NP NP NP/V NP TOP S/A,P;E 1
Yksinkertaisen lauseen tyyppejä Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 1 Yksinkertainen lause ydin + ydin- argumendt IntransiDivilause (verbaalipredikaao + yksi ydinargumeno) 1. SVAUVA V NUKKUA Vauva nukkuu. Yksinkertainen lause, jossa on mukana periferiaa ednen elemeno ydin ydin + ydin- argumendt Yksinkertainen lause, johon liifyy egnen elemen( + ydin- argumendt periferia TransiDivilause (verbaalipredikaao + kaksi ydinargumenoa) 2. ATYTTÖ V KATSOA P TV Ty/ö katsoo televisiota. Di- transidivilause (verbaalipredikaao + kolme ydinargumenoa) 3. ATYTTÖ V ANTAA P PALLO E POIKA+B- OSOITUS Ty/ö antaa pallon pojalle. Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 2 Esimerkkejä lauseista, joissa on mukana periferiaa EkvaDivilause (idendfioiva nominaalipredikaao) 4. NP[OMA SUKU] NP- pred. [JÄRVI- n- e- n] Sukunimeni on Järvinen. LuonnehDva lause (luonnehdva nominaalipredikaao) 5. NP[AUTO] NP- pred. [PUNAINEN] Auto on Punainen. LokaDivilause (lokadivinen nominaalipredikaao) 6. NP[OMA TYÖPAIKKA] NP- pred. [OSOITUS- 1a] Työpaikkani on täällä. IntransiDivilause 7. S[OMA- 1 POIKA] V SYNTYÄ periferia [KAKSITUHATTA VIISI] Poikani syntyi kaksituha/a viisi. TransiDivilause 8. AOSOITUS- 1 V MENNÄ P KILPAILU periferia TÄNÄÄN Minä menen tänään kilpailemaan. Kysyvä ekvadivilause? 9. periferiamiksi NP [OMA- 2 SUKU] NP- pred. [JÄRVI- nen] Miksi sukunimesi on Järvinen? 2
Esimerkkejä lauseista, joihin lii/yy ednen elemeno Topiikki- kommeno - rakenne (spadaalinen topiikki, transidivilause- kommeno) top 10. TOP [YÖKERHO OSOITUS- 3] / KOM [OSOITUS- 1 TYÖSKENNELLÄ OVIMIES] Tuo yökerho, työskentelen siellä portsarina. Topiikki- kommeno - rakenne (individuaalinen topiikki) top 11. TOP [AVAIN OSOITUS- 2a] / KOM [NAINEN OTTAA- 2a- 1] Tuo avain, nainen poimii sen. Kahden topiikin rakenne, kommenolauseena tyypin 3 verbaali top 12. TOP- 1 [TALO- 2] / TOP- 2 [AUTO] / KOM [KL- B- saapuu ja pysähtyy - 4-2] Talo, auto, auto saapuu ja pysähtyy talon luokse. Vii/omien järjestys lauseissa? Lauseen vii/omajärjestys ei ole yksiseli/einen asia. Vii/omajärjestys riippuu mm. lauseen rakenteellisesta ja funkdonaalisesta tyypistä. Rakenteellisia tyyppejä ovat esim. edellä esitellyt intransidivilause transidivilause ja ekvadivilause. FunkDonaalisia tyyppejä ovat puolestaan esim. väitelause kieltolause ja kysymyslause. Keskeisin lausetyyppi maailman kielten sanajärjestystutkimuksissa on väitemuotoinen transigivilause, ja se on viitepiste myös seuraavassa. Lisäksi seuraava pätee vain transidivilauseisiin, joissa predikaaona on tyypin 1 tai 2 verbaali. TransiDivinen Dlanne TransiDivilauseiden järjestyksiä Laboratoriolauseet SyntakGnen taso: NAINEN A- argumeno MIES P- argumeno AVP NAINEN VIDEOIDA MIES 'Nainen videoi miestä'!lanteen ak!ivisempi osallistuja!lanteen passiivisempi osallistuja AVP APV OPETTAJA POIKA+B- OS SELITTÄÄ 'Ope/aja seli/ää pojalle' AVP APV?PAV KIRJA OS- 1 ETSIÄ 'Minä etsin kirjaa' Seman(nen taso: tekijä kohde TeksDlauseet 3
TransiDivirakenteiden järjestys muissa vii/omakielissä Amerikkalainen vii/omakieli Fischer (1975): subjekg- verbi- objekg; järjestys voi vaihdella mm. topikaalistuksen ja kieliopillisen Dlankäytön seurauksena, ja myös lauseen käänne/ävyysstatus vaiku/aa järjestykseen (so. käänne/ävissä kiinteä järj.) Friedman (1976): vii/omajärjestys on vapaa, joskin verbi pyrkii esiintymään lauseen lopussa Liddell (1980): tunnusmerkitön vii/omajärjestys on subjekg- verbi- objekg; lokadivipredikaaoen yhteydessä järjestys on objekg- subjekg- verbi Neidle & al. (2000): perusvii/omajärjestys on subjekg- verbi- objekg Australialainen vii/omakieli Johnston & Schembri (2007): kaksi käytetyintä järjestystä ovat AVP ja APV Tanskalainen vii/omakieli Engberg- Pedersen (2002): järjestys on joko agen(- verbi- pagen( tai agen(- pagen(- verbi Honkongilainen vii/omakieli Sze (2002): perusjärjestys on SVO; verbimorfologian lisääntyminen tuo/aa verbiloppuisen rakenteen; lauseen käänne/ävyysstatuksella ei ole vaikutusta vii/omajärjestykseen HollanDlainen vii/omakieli Coerts (1994): ei yhtä selkeää viifomajärjestystä, mu/a järjestys argumeno 1 - argumeno 2 - verbi on usein käyte/y (sekä käänne/ävissä e/ä ei- käänne/ävissä) Venäläinen vii/omakieli Kimmelman (2012): perusjärjestys on SVO; klassifikaa/oripredikaaoen kanssa järjestys on OSV ja esim. OV- järjestys esiintyy aspekdnmerkinnän kanssa; lauseen käänne/ävyysstatuksella on vaikutus järjestykseen Puhuttujen kielten transitiivilauseiden sanajärjestyksiä (WALS) Muiden lausetyyppien perusjärjestyksistä SVK:ssa NarraDiviaineisto IntransiDivilauseen järjestys on SV. Di- transidivilauseiden E- argumeno pyrkii sijoi/umaan lauseen loppuun. NominaalipredikaaDllisten lauseiden järjestys on NP+NP. NominaalipredikaaDt muodostavat usein topiikki- kommeno - rakenteita. Topiikki kommeno - rakenteen järjestys on TOP+KOM. Topiikkeja voi rakenteessa olla peräkkäin ainakin kaksi. Tyypin 3 verbaaleiden ympärille muodostuu TOP+KOM- rakenteita. Näissä rakenteissa tyypin 3 verbaalit sijoi/uvat lauseen loppuun. Yksinään esiintyessään tyypin 3 verbaalit ovat valmiita lauseita. Pari 004 005 006 008 009 010 Σ Kesto 05:16 04:44 09:54 09:03 07:16 08:59 45:12 S- glossi n 464 626 851 839 930 599 4309 Lause n 162 262 400 360 374 315 1873 Käännös n 84 117 231 178 188 145 943 4
Yhden vii/oman lauseita Verbaalilauseita v_laittaa- PEITTO- PÄÄLLE v_tehdä(s) v_katsoa v_kävellä v_nauraa v_k_ mennä_yhdessä_sisälle v_herätä v_k_ satu/aa_päänsä v_ajatella v_hoitaa Nominaalilauseita n_k_ kuvailee_lumiukon_muotoa n_silmä n_poika n_k_ kuvailee_muotoa n_yö n_lamppu n_lumiukko n_y_ruokatauko n_y_aurinko n_huivi 5
Lauseita, joissa vain N ja V VN- tapaukset ovat ellipdsiä transidivilauseita ja komplemenolauseita. NV- tapaukset ovat ensisijaisesd täydellisiä intransidivilauseita tai ellipdsiä transidivilauseita. VN v_katsoa n_ikkuna v_kävellä(gg) OS v_ottaa n_appelsiini v_esitellä n_koti v_olla n_y_lasipurkki v_k_ hampaat_vedessä OS:siellä v_k_ laskeutuvat n_kaupunki v_pudota n_vesi v_etsiä n_sammakko v_haluta n_hattu NV n_koira v_k_ koira_liikkuu n_poika v_maata n_os:minä v_klaffata n_y_lasipurkki v_pirstoutua n_aamu v_herätä n_sammakko v_etsiä n_myyrä v_k_ pää_kolosta n_joki v_k_ pulahtaa n_koira v_katsoa n_poika v_nukkua VNN- lauseita 1. v_ottaa n_pipo n_kaulahuivi 2. v_katsoa n_y_lumiukko n_ikkuna 3. v_hämmästellä n_joulu n_ukko 4. v_luulla n_sammakko OS:siellä 5. v_ei- HUOMATA n_alue n_y_kivi 6. v_olla n_reikä n_k_ reikä_puun_rungossa 7. v_nähdä n_perhe OS:tuo 6
NVN- lauseita NNV- lauseita 1. n_koira v_etsiä n_purkki 2. n_poika v_k_"ihminen_lentää_kaaressa" n_joki 3. n_sammakko v_hypätä n_yö 4. n_pää v_pudota n_maa 5. n_ikkuna v_katsoa n_y_lumiukko 6. n_poika v_olla n_koira 7. OS:minä v_tehdä n_lumiukko 8. n_y_lumiukko v_seisoa n_k_ lumiukko_paikallaan 9. n_y_yliopisto- OPISKELIJA v_sanoa n_y_lumimies 10. OS:se v_löytää n_y_arkkupakastin 1. n_poika n_kengät v_k_ ravistelee_yhtä_kenkää" 2. n_hammas n_tekohampaat v_k_"lai/aa_lasiin" 3. n_huivi n_k_ huivi" v_k_ lumiukon_jämäkasa" 4. n_takki n_vaatteet v_pukea- TAKKI 5. OS:se n_y_lumiukko v_katsoa 6. n_sammakko n_purkki v_k_ katselee_ympäriinsä 7. n_aamu n_poika v_herätä 8. n_poika n_koira v_k_"poika_kantaa_sammakkoa" 9. n_sammakko n_y_vanhemmat v_istua 10. OS:se n_purkki v_pysyä Suhteellisia järjestyksiä V edeltää N:a v_olla x_kaksi x_iso n_sammakko v_kysyä x_missä n_sammakko v_ei- YMMÄRRÄ n_y_lasipurkki x_tyhjä v_ei- VOI v_mennä- NUKKUMAAN OS:tuonne x_toinen:listapoiju n_poika v_löytää n_sammakko N edeltää V:a OS:minä v_haluta x_ulos OS:tuonne OS:sinä v_pitää- ERITTÄIN- PALJON x_kylmä x_kaunis n_y_aurinko v_k_ aurinko_nousee x_mahdollinen n_sammakko v_hypätä x_jo x_syy n_y_lumiukko x_itse v_sulaa 7
8
(V3)N 1. v_k_ syö_jääpaloja OS:se 2. v_k_ hännän_heilutus OS:tuo 3. v_k_ eläin_hyökkää_nenille OS:se 4. v_k_"avata_ovi" n_huone 5. v_k_"kuvailee_liike/ä" n_koti 6. v_k_"lumiukko_ja_poika_laskeutuvat_takaisin_maankamaral le" n_kaupunki 7. v_k_"koira_jää_päästään_kiinni_lasipurkkiin" n_k_"lasipurkki_koiran_päässä 8. v_k_ hampaat_vesilasissa OS:siellä N(V3) 1. n_poika v_k_ kuvailee_pojan_lillumista_vedessä 2. n_ikkuna v_k_ avata_ikkuna_alhaalta_ylös 3. n_koira v_k_ koira_kävelee 4. n_sammakko v_k_ pitää_sammakkoa_kädessään 5. n_ikkuna v_k_ katsella_leuka_käsiinsä_nojaten 6. n_y_lumiukko v_k_ lumiukko_kä/elee_poikaa 7. n_poika v_k_ o/aa_sammakon_käsiinsä 8. n_y_aurinko v_k_ aurinko_nousee_horisondn_takaa Vii/eet Coerts, J. (1994). ConsDtuent Order in Sign Language of the Netherlands. Ks. Brennan, M. (toim.), Word Order Issues in Sign Language: Working Papers, s. 47-70. Durham: The InternaDonal Sign LinguisDcs AssociaDon. Engberg- Pedersen, E. (2002). GrammaDcal RelaDons in Danish Sign Language: Topic and Subject. Ks. Pajunen, A. (toim.), Mimesis, Sign, and the Evolu!on of Language, s. 5-40. Yleisen kielideteen julkaisuja 3. Turun yliopisto. Fischer, S. (1975). Influences on Word Order Change in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Word Order and Word Order Change, s. 1-25. AusDn; London: University of Texas Press. Friedman, L. (1976). The ManifestaDon of Subject, Object and Topic in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Subject and Topic, s. 125-148. New York; San Francisco; London: Academic Press. Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaradve transidve clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguis!cs 21:83 123. Jantunen, T. (2010). Suomalaisen vii/omakielen pääsanaluokat. Ks. T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viijomaan ja viijomistoon, s. 57-78. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Johnston, T. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An introduc!on to sign language linguis!cs. Cambridge: Cambridge University Press. Kimmelman, V. (2012). Word order in Russian Sign Language. To appear in Sign Language Studies 12:3 (Spring 2012). Liddell, S. K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The Syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachuse/s; London, England: The MIT Press. Rissanen, T. (2006). Typologis- kontrasdivinen malli. Ks. N. Hytönen & T. Rissanen (toim.), Käden käänteessä. ViiJomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura. Suvi = Suvi Suomalaisen viijomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Lii/o ry, 2003. Verkkojulkaisu: h/p://suvi.vii/omat.net. Sze, F. (2003). Word Order of Hong Kong Sign Language. Ks. Baker, A., van den Bogaerde, B. & Crasborn, O. (toim.), Cross- Linguis!c Perspec!ves in Sign Language Research. Selected Papers from TISLR 2000, s. 163-191. Hamburg: Signum Verlag. WALS = Haspelmath, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B. 2005. (Eds.). The World Atlas of Language Structures. [Book with interacdve CD- ROM] Oxford: Oxford University Press. 9