Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä
|
|
- Ada Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot TeoreeLset ja metodiset lähtökohdat Vii2omiston rakenne SVK:ssa SVK:n pääsanaluokat Lause viitotussa kielessä SVK:n vii3omajärjestys KohO diskurssia Yhteenvedosta ks. TAKKINEN, R.; JANTUNEN, T. & AHONEN, O. (manuscript). Finnish Sign Language. Manuscript under review [May 2010]. [Luvut Basic Morphology and Lexicon, Basic Syntax, & Basic Structure of Texts, saatavilla verkosta osoi2eesta h2p://users.jyu.fi/~tojantun/arocles/finsl.pdf.] Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä Kielikohtainen (vrt. M1 ja M2) peräkkäisen järjestymisen ajatukseen nojaava rakenneyksikkö, jolla on universaaliluontoinen semanlnen perusta (vrt. M2 ja M3) ja tämän myötä myös vakiintunut käsi2eellinen asema kielioeteellisessä metakielessä (M3). (Van Valin & LaPolla 1997; Jantunen 2007; Hodge, Ferrara & Johnston 2011)
2 Lauseen seman8nen perusta ja kielikohtaisuus suomi: AVP Nainen videoi miestä. APV Nainen miestä videoi. PAV Miestä nainen videoi. PVA Miestä videoi nainen.? VPA Videoi miestä nainen.? VAP Videoi nainen miestä. englan<: AVP The woman videotapes the man. * kaikki muut suomalainen vii3omakieli, esim.: AVP NAINEN VIDEOIDA MIES? APV NAINEN MIES VIDEOIDA * PVA - MIES VIDEOIDA NAINEN A P Lause eri kieliteorioissa (Amer.) Strukturalismi (esim. Bloomfield 1933) GeneraOiviset teoriat (Chomskysta 1957, 1965 eteenpäin) FunkOonaalisemmat teoriat, esim (aakkosjärj.). KonstrukOokielioppi (esim. Goldberg 1995) Rooli- ja referenssikielioppi (Van Valin & LaPolla 1997) Systeemis- funkoonaalinen kielioppi (Halliday 1994) Peruskielioppiteoria Jne Lause RRG:ssa Mitä tulee naiseen, hän videoi miestä innokkaaso. Hän videoi miestä innokkaaso, nainen nimi2äin. Yksinkertaisen lauseen analyysissa käyte2ävää termistöä Ei ole Oedossa, miten subjek8 (S) ja objek8 (O) tulisi SVK:ssa määritellä, tai tarvitaanko näitä käsi2eitä SVK:n kieliopin kuvauksessa, joten transioivilauseiden tarkastelussa on käytössä seuraava kielitypologinen yleistermistö: S- argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa yksiosallistujaisen (so. intransioivisen) Olanteen ainoaan osallistujaan (prototyyppiseso tekijä) A- argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa kaksiosallistujaisen (so. transioivisen) Olanteen akoivisempaan osallistujaan (prototyyppiseso tekijä) P- argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa kaksiosallistujaisen Olanteen passiivisempaan osallistujaan (prototyyppiseso kohde) 64 2
3 Prototyyppinen kaksiosallistujainen eli transioivinen Olanne yksinkertaisen lauseen näkökulmasta Lauseiden idenofioino SVK:ssa (Jantunen 2008, 2009; ks. Hodge, Ferrara & Johnston 2011) Syntaktinen taso: tilanteen aktiivisempi osallistuja Semanttinen taso: NAINEN A-argumentti tekijä MIES P-argumentti kohde tilanteen passiivisempi osallistuja perustuu semanoikkaan (funkooon): Etsitään predikaal Etsitään predikaaon argumenl tai argumenot Etsitään muut yksinkertaiseen lauseeseen mahdolliseso kuuluvat elemenot (periferia) Etsitään yksinkertaista lause2a laajentavat elemenot (esim. topiikki) Etsitään kompleksiset lauseet (yksinkertaisten lauseiden perusteella) 67 PredikaaL PredikaaLesimerkki (1) Klassisen määritelmän mukaan yksikkö, joka 'sanoo Olanteen osallistujista jotakin' PrototyyppisesO verbaali, mu2a Voi olla myös nominaali (esim. ekvaoivilauseissa) Myös eleillä ja ei- manuaalisella toiminnalla voidaan predikoida
4 PredikaaLesimerkki (2) PredikaaLesimerkki (3) PredikaaLesimerkki (4) SVK:ssa tutki2uja lausetyyppejä RakenteellisesO yksinkertaiset lauseet IntransiOivilause TransiOivilause FunkOonaaliset lausetyypit Väitelause EkvaOivilause Kieltolause Kysymyslause DitransiOivilause RakenteellisesO kompleksiset lauseet (Vakuu2elulause) Topiikki- kommenl - rakenne 72 4
5 NegaOve sentences in FinSL The basic negaove marker in FinSL sentences is a headshake, analysed formally as nega8ve operator (Rissanen 1985). The scope of the headshake can be the whole sentence or a shorter sequence; however, no ma2er where the headshake begins it tends to last to the end of the sentence. (Savolainen 2006.) Topics cannot be layered with the negaove operator. (Savolainen 2006.) FinSL seems to lack a manual sentence or clause negator, that is, a negaove sign meaning simply 'not'; negaove signs in FinSL always convey some extra informaoon (e.g. they express emphaoc negaoon [ZERO, ABSOLUTELY- NOT] or predicate nonexistence [NOT- EXIST] or noncompleoveness [NOT- YET]). (Savolainen 2006.) The existence of more than one manual negator in a sentence is possible yet not fully invesogated. (Savolainen 2006; cf. Mikkola 2004.) 74 InterrogaOve sentences in FinSL (1) The nonmanual interrogaove operator has two main forms, one for polar (yes/no) quesoons and the other for content (wh- ) quesoons. In the main polar quesoon marker, the eyebrows are raised and the head Olts forward; another, yet pragmaocally limited, opoon is to push the head forward. In the main content quesoon marker, eyebrows are furrowed and the head Olts forward; it seems that pushing the head forward can be used as an alternaove marker also in content quesoons. Moreover, the raising of eyebrows can be used to mark content quesoons too. The scope of the nonmanual interrogaove operator is condiooned similarly to that of the negaove operator. (Rissanen 1985; Savolainen 2006b.) 75 InterrogaOve sentences in FinSL (2) The PALM- UP gesture can be used to mark both polar and content quesoons in FinSL. QuesOon words (e.g. WHO, WHAT, WHERE, HOW) are used with content quesoons. SyntacOcally, the quesoon words can occur in various posioons; however, in general, the clause inioal (aver the topic) and clause final posioons are the most typical. PALM- UP gesture is obligatorily clause- or sentence- final. Metodisia ongelmia lauseen idenofioinnissa teksostä PredikaaOn löytäminen voi olla vaikeaa; lisäksi Yksinkertaiset lauseet eivät useinkaan toteudu täydellisinä; esim. A-, P- ja S- argumenot voidaan jä2ää pois (argumenon omissio, ellipsi) tai ne voidaan ilmaista miimiseso (vrt. blendit) tai tulkita asiayhteydestä (vrt. topiikki ja sen teemoi2uminen) (Savolainen 2006.)
6 ArgumenOn omissio ja blendaus (Suvi 4/2) analyysi TIETOKONE / OS- 1 KIRJOITTAA- NÄPPÄIMISTÖLLÄ // OS- 1 topiikki (>diskurssiteema) teema1 (teema1) KATSOA- 2ylä- 2ala // PAREMPI mk:km- C- "vaihtaa (teema2) paikat"- 2ylä 2ala // OS- 1 NÄPYTELLÄ- NÄPPÄIMISTÖÄ // teema1 mk:km- C- "paikat vaihtuvat"- 2ylä 2ala // KUNNOSSA teema Seuraus em. metodisista ongelmista SemanLnen assosiaaoo Jos (yksinkertainen) lause on teksokäytöltään raja2u, syntaksin kuvausta ei voi rakentaa (kokonaisuudessaan) sen varaan. Mu2a mikä olisi vaihtoehto? 80 6
7 ja prosodinen ryhmi2ely? SVK:n vii2omajärjestys Alateemat 1. Yksinkertaisten väitemuotoisten transioivilauseiden järjestys SVK:ssa 2. Muiden yksinkertaisten väitelauseiden järjestyksistä 3. Topiikki- kommenl - rakenteiden järjestyminen Yksinkertaisten väitemuotoisten transioivilauseiden järjestys SVK:ssa
8 Verbaalityypit (Jantunen 2010) Verbaalit Laboratoriolauseet 1. tyyppi (pelkkä morfemaa8nen komponen8) 2. tyyppi (morfemaa8nen ja gesturaalises< osoi3ava komponen8) 3. tyyppi (morfemaalnen ja gesturaaliseso kuvaileva komponenl); morfemaalnen rakenne on joko a tai b a. b. Yksinkertaisen transioivisen väitelauseen vii2omajärjestykset (Jantunen 2008) AVP 3a. 3b. käsimuotomorfeemi + eksistenssiä ilmaiseva liikemorfeemi käsimuotomorfeemi NAINEN VIDEOIDA MIES 'Nainen videoi miestä' AVP APV AVP APV OPETTAJA POIKA+B-OS SELITTÄÄ 'Opettaja selittää pojalle'?pav KIRJA OS-1 ETSIÄ 'Minä etsin kirjaa' Tekstilauseet PAV teksolauseissa? Muita näkemyksiä vii2omajärjestyksestä "TeksOn kääntämisen mallinnus typologis- kontrasoivisessa mallissa alkaa siten, e2ä suomenkielinen lähtötekso muokataan ensin isoille kirjaimille teksonkäsi2elyohjelmalla. Sen jälkeen tehdään rakenteen makromuutokset eli syntakoset muutokset, jolloin tekson sanajärjestystä muutetaan niin, e2ä verbit siirretään lauseiden loppuun vii2omakielen sanajärjestyksen mukaiseso siten, e2ä pääverbi on viimeisenä. (Pääsääntöises< suomalainen vii3omakieli on (O)SV- kieli, eli [objek<- subjek<- verbi - kieli], jossa objek< voi liikkuakin ja subjek< usein toistuu paino3omana osoituksena verbin jälkeen, kun taas suomen tunnusmerkitön sanajärjestys on SVO eli [subjek<- verbi- objek< - järjestys], vaikka periaa3eessa sanajärjestyksemme on varsin vapaa). Kysyvät tai kieltävät vii2omat sijoitetaan lauseiden loppuun verbivii2omien jälkeen vii2omakielen sanajärjestystä nouda2aen. Painoton osoitus voi tulla niiden jälkeen. Sen jälkeen tekso glossataan eli suomen kielen sanat kirjoitetaan perusmuodoissaan merkitsemään vastaavia vii2omia. Kolmannessa vaiheessa poistetaan sanat, joita ei suomalaisessa vii2omakielessä tyypilliseso viitota (esimerkiksi konjunkoo ja sekä kopula olla). Neljännessä vaiheessa alkaa varsinainen kääntäminen, jolloin teksoin liitetään myös kotou2avia elemen2ejä eli huomioidaan kohdekieli ja - kul2uuri. TeksOin tehdään vii2omakielen mukaisia lisäyksiä kuten klassifikaa2orikäsimuotoja ja paikantavia osoituksia." (Rissanen 2006: 123; LihavoinO lisä2y.) KIRJAP MINÄA ETSIÄV / 'Minä etsin kirjaa ' (Suvi 46/1) 8
9 Näkemyserosta Puhuttujen kielten transitiivilauseiden sanajärjestyksiä (WALS) Etenkin kielenopetuksen perustana on väi2ämä, e2ä järjestys on staalseso "OSV" Väi2ämä pohjaa ilmeiseso erheelliselle lausekäsitykselle: sen perusta on todennäköiseso (keinotekoisten) topiikki- kommenl - rakenteiden tarkastelussa Väi2ämän taustalla vaiku2aa todennäköiseso myös ylikoroste3u ajatus vii2omakielten ja suomen kielen rakenteellisesta erilaisuudesta TransiOivirakenteiden järjestys muissa vii2omakielissä Kansainvälisestä perinteestä Amerikkalainen vii2omakieli Fischer (1975): subjek<- verbi- objek<; järjestys voi vaihdella mm. topikaalistuksen ja kieliopillisen Olankäytön seurauksena, ja myös lauseen käänne2ävyysstatus vaiku2aa järjestykseen (so. käänne2ävissä kiinteä järj.) Friedman (1976): vii2omajärjestys on vapaa, joskin verbi pyrkii esiintymään lauseen lopussa Liddell (1980): tunnusmerkitön vii2omajärjestys on subjek<- verbi- objek<; lokaoivipredikaalen yhteydessä järjestys on objek<- subjek<- verbi Neidle & al. (2000): perusvii2omajärjestys on subjek<- verbi- objek< Australialainen vii2omakieli Johnston & Schembri (2007): kaksi käytetyintä järjestystä ovat AVP ja APV Tanskalainen vii2omakieli Engberg- Pedersen (2002): järjestys on joko agen8- verbi- pa<en8 tai agen8- pa<en8- verbi Honkongilainen vii2omakieli Sze (2002): perusjärjestys on SVO; verbimorfologian lisääntyminen tuo2aa verbiloppuisen rakenteen; lauseen käänne2ävyysstatuksella ei ole vaikutusta vii2omajärjestykseen HollanOlainen vii2omakieli Coerts (1994): ei yhtä selkeää vii3omajärjestystä, mu2a järjestys argumenl 1 - argumenl 2 - verbi on usein käyte2y (sekä käänne2ävissä e2ä ei- käänne2ävissä) Venäläinen vii2omakieli Kimmelman (2012): perusjärjestys on SVO; klassifikaa2oripredikaalen kanssa järjestys on OSV ja esim. OV- järjestys esiintyy aspekonmerkinnän kanssa; lauseen käänne2ävyysstatuksella on vaikutus järjestykseen Kaikkien vii2omajärjestystutkimusten keskiössä ei ole yksinkertainen transioivilause, joten järjestykset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia Formalis<t: kaikkien järjestyksien perustana on SVO- järjestys Funk<onalis<t: järjestykset vaihtelevat Olanteen mukaan Oetyin reunaehdoin (esim. tekijän roolissa oleva osallistuja pyritään ilmaisemaan ennen muiden osallistujien ja predikaaon kielentämistä) Yleispiirteiltään suomalaisen vii2omakielen vii2omajärjestys vastaa muista vii2omakielistä (funkoonaalisessa viitekehyksessä) tode2ua järjestystä 9
10 Yhteenveto Yksinkertaisen väitemuotoisen transioivilauseen vii2omajärjestys suomalaisessa vii2omakielessä on pääsääntöiseso AVP tai APV, kuitenkin aina niin, e2ä A ilmaistaan ennen V:tä TeoreeLnen viitekehys, tutkimusmenetelmä ja aineisto vaiku2avat siihen, millaisia järjestyksiä kielestä todetaan AVP- ja APV- tyyppiset järjestykset esiintyvät myös muissa tutkituissa vii2omakielissä, ja ne ovat ylivoimaiseso keskeisimmät järjestykset myös puhutuissa kielissä Muiden yksinkertaisten väitelauseiden järjestyksistä 95 SV- järjestys: IntransiOivilauseet 1. S[TYTTÖ] V [ITKEÄ] 'Ty2ö itkee.' 2. S[VAUVA] V [NUKKUA] 'Vauva nukkuu.' 3. S[PARISKUNTA] V [EROTA] 'Pariskunta erosi.' EkvaOivilause Iden<fioin<- ja esi3elyrakenne Järjestys NP+NP (usein myös Top- Kom): NP [OMA SUKUNIMI] NP [JÄRVINEN] 'Hänen sukunimensä on Järvinen.' NP [RANSKAN PÄÄKAUPUNKI] NP [PARIISI] 'Ranskan pääkaupunki on Pariisi.' Huom! kopula3omuus
11 VGT:n eksistenoaalirakenne (1) ExistenOal construcoons have the funcoon of introducing new, important referents in a discourse. These construcoons are semanocally related to locaove and possessive ones as they all express a certain place of a certain object. ExistenOal, locaove, and possessive construcoons are related syntacocally. VGT:n eksistenoaalirakenne (2) ExistenOal construcoons in Flemish Sign Language have the order of Loca<on preceding Located Element. LocaOve RelaOon within these construcoons is marked by a preposioon sign, a Verb ConstrucOon or a localized lexical sign. The choice of these markers affects the place of LocaOve RelaOon within the construcoon. Verb Construc<ons and localized lexical signs appear at the final posi<on of the construc<on. PreposiOon signs can occur both at the inioal posioon of the construcoon as well as right aver the LocaOon. Ks. h2p://urn.fi/urn:nbn:fi:jyu (De Weerdt 2009) 98 (De Weerdt 2009) 99 Chafe (1976: 50) Topiikki- kommenl - rakenteiden järjestyminen "Kiinalaistyylinen topiikki" on yksikkö, joka rajaa pääpredikaation tulkinnan tiettyyn spesifiin (esim. spatiaaliseen, temporaaliseen tai individuaaliseen) viitekehykseen
12 Ymmärrysviitekehyksen idea Topiikki lauserakenteen osana Mitä tulee vihanneksiin, minä pidän punaisista Topiikki SVK:ssa Suvi- esimerkit (2) a. e[yes]w[idened]&b[rows]r[aised] NIGHT CLUB INDEX-3 / [=pause&blink] INDEX-1 WORK DOORMAN i. That night club, I work (there) as a doorman. ii. I am a doorman at that night club. (Suvi 165/4) 165/4 42/1 b. ew&br NOW EVENING / INDEX-1 GO PUB i. This evening, I (will) go to the pub. ii. I will go to the pub this evening. (Suvi 42/1) c. ew&br n[od]&n JESUS PERSON-3 / OWN-3 FATHER PI :modal GOD i. As for Jesus, his father is God. ii. The father of Jesus is God. iii. Jesus is the son of God. (Suvi 1138/1)
13 Suvi- esimerkit Komplementilta vaikuttavat topiikit 1138/1 6. br (br) n OWN-1 BABTISE AUNT / LIVE SWEDEN INDEX-3:locative i. My godmother, (she) lives in Sweden. ii. My godmother lives in Sweden. (Suvi 114/4) 7. body lean-4d+face body lean-4d-1+face KEY INDEX-4down / WOMAN TAKE-4down-1 i. The key, woman picks (it) up. ii. Woman picks up the key. (elicitation test, sentence 32) Esimerkit Suvi 114/4 ElisitaaOotesO, 32 "Siirrettykö" topiikki? Lauseiden (6) ja (7) topiikit on perinteisesti analysoitu tavalla tai toisella normaalilta paikaltaan yksinkertaisen lauseen etiseen topiikkiasemaan siirretyiksi komplementeiksi (vrt. esim. Liddell 1980: 84 87, Johnston & Schembri 2006, Aarons 1996: 71 72). Käytännössä perinteinen näkemys on olettanut, että tällaiset topiikit ovat yhä semanttisessa ja syntaktisessa suhteessa verbaalipredikaattiin. Lambrecht (1994) kuitenkin kritisoi tätä näkemystä. Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään viimekätistä syytä, miksi kohdissa (6) ja (7) kuvattujen topiikkien kaltaisille yksiköille tulisi olettaa suhde predikaattiin (id., ). Näyttäisi pikemminkin siltä, että syy kyseisen topiikkirakenteen käyttöön on pyrkimys pitää alkukonstituentti (semanttisesti ja syntaktisesti) argumenttirakenteesta erillisenä yksikkönä (id., 192)
14 Tyypin 3 verbaalit syntakoseso (1) Tyypin 3 verbaalit syntakoseso (2) TALO / HELIKOPTERI / KL- Y- "laskeutuu- katolle" MIES / PAKETTIAUTO / mk:kl- 5- "työntää" Tyypin 3 verbaalit sijoittuvat TK-rakenteen loppuun." Tyypin 3 verbaaleihin koodautuu automaattisesti tietoa predikaatin semanttisista argumenteista. Käytännössä argumentteja merkitsevät klassifikaattorimorfeemit:" kokonaisen kohteen klassifikaattori viittaa predikaatin ykkösargumenttiin," käsittelyklassifikaattori viittaa predikaatin kakkosargumenttiin." Osallistujarooleja ilmaistaan myös gesturaalisesti." Ei ole yksiselitteisen selvää, moniko paikkaisia predikaatteja tyypin 3 verbaalit ovat." Ei ole myöskään selvää, ovatko tyypin 3 verbaalit aina TKrakenteita (vrt. leksikaalistuminen)." Topiikin merkinnästä SVK:ssa Kirjallisuus - Lause (1) Topiikki on SVK:ssa lauseen alussa Kaikkia lauseenalkuisia yksiköitä ei kuitenkaan voida pitää topiikkeina (joskin viime kädessä tämän määrää se, miten topiikki määritellään). Lauseenalkuisen topiikkiyksikön ja sitä seuraavan kommenttijakson välissä näyttäisi olevan jonkinlainen prosodinen katkos. Silmien ja kulmien asennot merkitsevät topiikkeja. Silmien ja kulmien asennot voivat kuitenkin merkitä (ehkä viittoja- ja tilannekohtaisesti) myös muita asioita (esim. kieliopillista subjektia, fokusta, lauseen alkua). Osoituselementit merkitsevät topiikkeja. Osoituselementit voivat kuitenkin merkitä myös muita asioita (esim. subjektia tai objektia); tietyntyyppiset topiikit (so. temporaaliset topiikit) eivät näyttäisi sallivan osoitusmerkintää. Bloomfield, L. (1933). Language. Holt, Rinehart & Winston: New York. Chomsky, N. (1957). SyntacOc Structures. Mouton & Co.: The Hague. Chomsky, N. (1965). Aspects of the Theory of Syntax. MIT Press: Cambridge, MA. Crasborn, O. (2007). How to recognise a sentence when you see one. Sign Language & LinguisOcs 10, Goldberg, A. (1995). ConstrucOons: a ConstrucOon Grammar approach to argument structure. UCP: Chicago. Halliday, M. A. K. (1994). An IntroducOon to FuncOonal Grammar. 2nd EdiOon. Edward Arnold: London. Hodge, G., Ferrara, L. & Johnston, T. (2011). Using prosody and grammar to describe natural discourse in Auslan. Paper presented at the 33rd AnnualConference of the German LinguisOc Society (DGfS), Georg August University, GöLngen, February, Jantunen, T. (2007). The equaove sentence in Finnish Sign Language. Sign Language & LinguisOcs 10:2, Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaraove transiove clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of LinguisOcs 21, Jantunen, T. (2009). Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekvenoaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa vii2omakielessä [Syllable and sentence: Studies on the nature of two sequenoal basic units in FinSL]. Jyväskylä Studies in HumaniOes 117. Jyväskylä: University of Jyväskylä
15 Kirjallisuus - Lause (2) Jantunen, T., Koskela, M., Laaksonen, J. & Rainò, P. (2010). Towards the automated visualizaoon and analysis of signed language mooon: method and linguisoc issues. [In proceedings of the 5th InternaOonal Conference on] Speech Prosody 2010[, organized in Chicago, Illinois (USA), May 11-14, 2010] :1-4. Johnston, t. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An IntroducOon to Sign Language LinguisOcs. Cambridge: Cambridge University Press. Mikkola, A. (2004). Kerta kiellon päälle Suomalaisen vii2omakielen negaaoo. Julkaistu suomen kielen pro gradu - tutkielma. Kuurojen Lii2o ry:n julkaisuja 33. Helsinki: Kuurojen Lii2o ry. Rissanen, T. (1985). Vii2omakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielioeteen laitoksen julkaisuja 12. Helsinki. Savolainen, L. (2006). InterrogaOves and negaoves in Finnish Sign Language: an overview. In U. Zeshan (Ed.), InterrogaOve and negaove construcoons in sign languages, Nijmegen: Ishara Press. Suvi = Suvi Suomalaisen vii2omakielen verkkosanakirja. [Helsinki]: Kuurojen Lii2o ry, Verkkojulkaisu: h2p://suvi.vii2omat.net. Van Valin, R. D. & R. J. LaPolla (1997). Syntax. Structure, meaning and funcoon. CUP: Cambridge. Kirjallisuus - TransiOivilauseet Coerts, J. (1994). ConsOtuent Order in Sign Language of the Netherlands. Ks. Brennan, M. (toim.), Word Order Issues in Sign Language: Working Papers, s Durham: The InternaOonal Sign LinguisOcs AssociaOon. Engberg- Pedersen, E. (2002). GrammaOcal RelaOons in Danish Sign Language: Topic and Subject. Ks. Pajunen, A. (toim.), Mimesis, Sign, and the Evolu8on of Language, s Yleisen kielioeteen julkaisuja 3. Turun yliopisto. Fischer, S. (1975). Influences on Word Order Change in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Word Order and Word Order Change, s AusOn; London: University of Texas Press. Friedman, L. (1976). The ManifestaOon of Subject, Object and Topic in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Subject and Topic, s New York; San Francisco; London: Academic Press. Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaraove transiove clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguis8cs 21: Jantunen, T. (2010). Suomalaisen vii2omakielen pääsanaluokat. Ks. T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viioomaan ja viioomistoon, s Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Johnston, T. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An introduc8on to sign language linguis8cs. Cambridge: Cambridge University Press. Kimmelman, V. (2012). Word order in Russian Sign Language. To appear in Sign Language Studies 12:3 (Spring 2012). Liddell, S. K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The Syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachuse2s; London, England: The MIT Press. Rissanen, T. (2006). Typologis- kontrasoivinen malli. Ks. N. Hytönen & T. Rissanen (toim.), Käden käänteessä. ViiOomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura. Suvi = Suvi Suomalaisen viioomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Lii2o ry, Verkkojulkaisu: h2p://suvi.vii2omat.net. Sze, F. (2003). Word Order of Hong Kong Sign Language. Ks. Baker, A., van den Bogaerde, B. & Crasborn, O. (toim.), Cross- Linguis8c Perspec8ves in Sign Language Research. Selected Papers from TISLR 2000, s Hamburg: Signum Verlag. WALS = Haspelmath, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B (Eds.). The World Atlas of Language Structures. [Book with interacove CD- ROM] Oxford: Oxford University Press. 114 Kirjallisuus - Topiikki (1) Kirjallisuus - Topiikki (2) Aarons, D. (1996). Topic and topicalization in American Sign Language. In Special issue commemorating the 25th anniversary of the department of general linguistics at the University of Stellenbosch, pp Stellenbosch papers in Linguistics 30. Stellenbosch. Chafe, W. L. (1976). Givenness, contrastiveness, defineteness, subjects, topics, and point of view. In C. N. Li (ed.), pp Fischer, S. D. (1975). Influences on word order change in American Sign Language. In Li, C.N. (ed.), Word order and word order change, pp Austin; London: University of Texas Press. Friedman, L. (1976). The manifestation of subject, object and topic in American Sign Language. In Li, C.N. (ed.), pp Jantunen, T. (2007). On topic in Finnish Sign Language. Manuscript, June Jantunen, T. (2009). Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Jyväskylä Studies in Humanities 117. Johnston, T. & Schembri, A. (2006). Identifying clauses in signed languages: applying a functional approach. Paper presented at the DGfS [Deutsche Gesellschaft für Sprachwissenschaft] 2006 workshop How to recognize a sentence when you see one: methodological and linguistic issues in the creation of sign language corpora, February, Bielefeld, Germany. Kroeger, P. R. (2004). Analyzing syntax. A lexical functional approach. Cambridge: Cambridge University Press. Lambrecht, K. (1994). Information structure and sentence form: topic, focus, and the mental representations of discource referents. Cambridge: Cambridge University Press. Li, C. N. (1976). (ed.) Subject and topic. New York, San Francisco & London: Academic Press. Li, C. N. & Thompson, S. A. (1976). Subject and topic: a new typology of language. In C. N. Li (ed.), pp Liddell, S. K. (1980). American Sign Language syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. McIntire, M. L. (1982). Constituent order & location in American Sign Language. Sign Language Studies 37: [page numbers refer to the article available from the CD which is published by GUP and which contains volumes 1 81 ( )] Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachusetts; London, England: The MIT Press. Rissanen, T. (1985).Viittomakielen perusrakenne. Publications of the Department of General Linguistics, University of Helsinki No. 12. Helsinki. Rosenstein, O. (2004). Topics in ISL (Israeli Sign Language) are not topicalized. Poster presentation at the 8th International Conference on Theoretical Issues in Sign Language Research, September 30th October 2nd, 2004, Barcelona, Spain. Suvi = Suvi Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja [The online dictionary of FinSL]. [Helsinki:] Kuurojen Liitto ry, Online publication: Xu, L. & Langendoen, D. T. (1985). Topic Structures in Chinese. Language 61:
Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotLause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,
Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotAiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa
Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotSisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti
Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotSisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotKoko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,
Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotTAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKorpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,
Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
LisätiedotTravel Getting Around
- Location Olen eksyksissä. Not knowing where you are Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Asking for a specific location on a map Mistä täällä on? Asking for a specific...wc?...pankki / rahanvaihtopiste?...hotelli?...huoltoasema?...sairaala?...apteekki?...tavaratalo?...ruokakauppa?...bussipysäkki?
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
Lisätiedot812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010
812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys
LisätiedotSisällysluettelo Table of contents
Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
LisätiedotYou can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed
Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
LisätiedotA: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi.
High five! 4 Chapter 4 Down by the river LIITE 6a Työpistetyöskentely Piste 1 1 Valitse parisi kanssa kappaleiden 1 3 teksteistä yksi ja lukekaa se ääneen englanniksi 2 Tee alla oleva tehtävä parisi kanssa
LisätiedotHotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking
Hotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking 13 th European Forest Pedagogics Congress 2-5 October 2018 (Accomodation information in Finnish at the end) Hotel Pikku-Syöte has total of 82 rooms
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotC++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen
C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotOn the word order of the existential sentences in written L2- Finnish
On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN
LisätiedotKertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia
XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotKolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.
Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA
Lisätiedotkieltenoppimiskertomukseni My Language Biography
kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015
1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti
LisätiedotVoice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
LisätiedotMatkustaminen Majoittuminen
- Majoituspaikan löytäminen Where can I find? Ohjeiden kysyminen majoituspaikan löytämiseksi Where can I find?... a room to rent?... a room to rent?... a hostel?... a hostel?... a hotel?... a hotel?...
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotKonstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotMatkustaminen Majoittuminen
- Majoituspaikan löytäminen Where can I find? Ohjeiden kysyminen majoituspaikan löytämiseksi... a room to rent?... a hostel?... a hotel?... a bed and breakfast?... a camping site? What are the prices like
LisätiedotRINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,
RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotBDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.
BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura
LisätiedotLab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site
Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.
LisätiedotNuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition)
Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Click here if your download doesn"t start automatically
LisätiedotLANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille
tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee
LisätiedotSuunnittelumallit (design patterns)
Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
LisätiedotSiirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting
LisätiedotVesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy
Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden
LisätiedotYksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
LisätiedotMitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,
Lisätiedot