Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto"

Transkriptio

1 2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli Lauseiden rinnastaminen Ei-manuaalinen prosodia Annotoitu videomateriaali Videon tietokonenäköanalyysi Keskustelut kielenoppaiden kanssa Prosodian ja syntaksin suhde lauserinnastuksessa on suhteellisen systemaattinen. XXIX Fone;ikan päivät Otaniemessä maaliskuuta 2015 JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu LUZARDO, M., Viitaniemi, V., Karppa, M., Laaksonen, J. & Jantunen, T Es;ma;ng head pose and state of facial elements for sign language video. Teoksessa O. Crasborn, E. EVhimiou, E. Fo;nea, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (toim.), Proceedings of the 6th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Beyond the Manual Channel, Paris: ELRA. PFAU, R. & Quer, J Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, Cambridge: Cambridge University Press. TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. 3 4 Viitekehys Funktionaalis typologisesti värittynyt deskriptiivinen syntaksi Kielellisten ilmiöiden merkityslähtöistä, omaehtoista ja tarkkaan kuvaukseen pohjaavaa analyysia, jossa hyödynnetään laajan kieliä vertailevan tutkimuksen tuloksia. Viittomakielten fonetiikka Viittomakielen tuottamisen, välittymisen ja havaitsemisen tarkastelua, kuvausta ja mittausta mahdollisimman matalalla abstraktiotasolla. CRASBORN, O Phone;cs. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. DIXON, R. M. W Basic Linguis5c Theory. Vol. 1, Methodology. Oxford: Oxford University Press. JANTUNEN, T FoneeFsen viiloman ala. Puhe ja kieli 31:2, Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto Laajemmasta materiaalista erotettu monikuvakulmainen videomateriaali, jonka kokonaiskesto noin 45 minuuttia 5 äidinkielistä viittojaa Kahden osallistujan kerrontaja keskustelutilanteita Annotoituna kieliopillisia ja prosodisia ilmiöitä Prosodisten ilmiöiden tietokonenäköpohjainen jatkoanalyysi (40 minuutille aineistoa) JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu LUZARDO, M., Viitaniemi, V., Karppa, M., Laaksonen, J. & Jantunen, T Es;ma;ng head pose and state of facial elements for sign language video. Teoksessa O. Crasborn, E. EVhimiou, E. Fo;nea, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (toim.), Proceedings of the 6th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Beyond the Manual Channel, Paris: ELRA. PFAU, R. & Quer, J Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, Cambridge: Cambridge University Press. 1

2 5 6 Menetelmä Annotoidun ja tietokonenäköpohjaisesti käsitellyn videoaineiston läpikäynti useamman kerran ja useamman tutkijan voimin. Erilaisten rinnastustapausten identifiointi ja edustavien esimerkkien valinta (n=50). Esimerkeistä keskustelu äidinkielisten viittojien kanssa. Äidinkielisiltä viittojilta saatujen lisäesimerkkien dokumentointi. Esimerkkien analyysi laadullisesti ELAN-ohjelmassa. Lauserinnastuksen päätyypit SVK:ssa Semanttinen tyyppi Merkitön rakenne Merkkinen rakenne additiivi ( ja ) konjunktiot MYÖS, PLUS [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] MYÖS [TYTTÖ NAURAA] kontrastiivi ( mutta ) konjunktio MUTTA [POIKA ITKEÄ] MUTTA [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] disjunktiivi ( tai ) konjunktio TAI [POIKA ITKEÄ] TAI [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] CRASBORN, O. & Sloetjes, H Enhanced ELAN func;onality for sign language corpora. Teoksessa Proceedings of the 3rd Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Construc5on and Exploita5on of Sign Language Corpora, Paris: ELRA. DIXON, R. M. W Basic Linguis5c Theory. Vol. 1, Methodology. Oxford: Oxford University Press. JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu JANTUNEN, T. & De Weerdt, D The coordina;on of clauses in Finnish Sign Language. Vertaisarvioin;in tarjolu konferenssiabstrak;, tammikuu DAVIDSON, K And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), GAST, V. & H. Diessel The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, Berlin: Mouton De Gruyter. HASPELMATH, M Coordina;on. Teoksessa T. Shopen (toim.), Language typology and syntac5c descrip5on: Complex construc5ons. Volume 2, Toinen painos. Cambridge: Cambridge University Press. JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. 7 8 Prosodiset tutkimuskysymykset 1. Millainen on ei-manuaalinen prosodia (so. kehon, pään ja kasvojen kerrosteinen toiminta) lauserinnastuksen tunnusmerkittömissä rakenteissa? 2. Miten prosodia muuttuu, kun tunnusmerkittömät konjunktiorakenteet (kontrastiivit ja disjunktiivit) tuotetaan tunnusmerkkisinä rakenteina? Tutkimuskysymys 1 tulosten yhteenveto Semanttinen tyyppi Merkitön rakenne Prosodinen erityispiirre additiivi ( ja ) kontrastiivi ( mutta ) disjunktiivi ( tai ) konjunktio MUTTA konjunktio TAI pään sivusuuntainen kallistusliike, joka sitoo lauseet kokonaisuuksiksi pään syvyyssuuntainen liike konjunktioviittoman MUTTA aikana pää ja/tai keho liikkuvat TAI-viittoman aikana sivusuunnassa viittomatilan yhdestä paikasta toiseen paikkaan PFAU, R. & Quer, J Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, Cambridge: Cambridge University Press. SANDLER, W Visual prosody. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. DAVIDSON, K And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. 2

3 9 10 Esimerkki 1 disjunk;ivi ( tai ) Esimerkki 2 kontras;ivi ( mula ) Esimerkki 3 kontras;ivi ( mula ) Esimerkki 4 addi;ivi ( ja ) 3

4 13 14 Tutkimuskysymys 2 tulosten yhteenveto Esimerkki 5 addi;ivi ( ja ) Semanttinen tyyppi Merkkinen rakenne Prosodinen erityispiirre kontrastiivi ( mutta ) normaalin pään liikkeen korostaminen, kehon liikkeen (prominentinpi) mukaantulo [POIKA ITKEÄ] Ø [TYTTÖ NAURAA] disjunktiivi ( tai ) [POIKA ITKEÄ] Ø [TYTTÖ NAURAA] normaalin kehon ja/tai pään liikkeen jopa liioittelu korostaminen DAVIDSON, K And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), GAST, V. & H. Diessel The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, Berlin: Mouton De Gruyter. JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. 15 Esimerkki 6 merkitön ja merkkinen kontras;ivirakenne [ ( auttaa) KYLLÄ ] b [ MUTTA 16 Esimerkki 7 merkkinen disjunk;ivirakenne NYT (ei ole enää ) ] [ VANHA] [ MUKAVA ] TUTTU KUURO [MENNÄ-LUO ] [ VÄSYNYT ] 4

5 17 Diskussio ja loppusanat Disjunktiivisella ja kontrastiivisella lauserinnastuksella on distinktiivinen ei-manuaalinen prosodia SVK:ssa (vrt. Davidson 2013). Additiivisen lauserinnastuksen osalta ei-manuaalinen prosodia ei ole yhtä yksiselitteinen, mutta pään sivusuuntaisella kallistusliikkeellä on siinä tärkeä rooli, kuten lausekoheesion ylläpitämisessä yleensäkin (ks. Pfau & Quer 2010). Manuaalisten merkitsinten poissaolo kasvattaa ei-manuaalisen prosodian roolia lauserinnastuksessa (Tang & Lau 2012). Prosodian ja syntaksin yhteispeli on SVK:n lauserinnastuksessa suhteellisen systemaattista (ks. Sandler 2012). DAVIDSON, K And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), GAST, V. & H. Diessel The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, Berlin: Mouton De Gruyter. JANTUNEN, T Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu PFAU, R. & Quer, J Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, Cambridge: Cambridge University Press. SANDLER, W Visual prosody. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. TANG, G. & Lau, P Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. Kiitos! ProGram-projekti (Aspects of the prosody and grammar of FinSL), Suomen Akatemia, , CoBaSiL-projekti (Content-based video analysis and annotation of FinSL), Suomen Akatemia, , 5

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4. The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated

Lisätiedot

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated

Lisätiedot

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelissa käsitellään

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jantunen, Tommi Title: Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en

Lisätiedot

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia

Kurkotellen kohti kielioppia XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen

Lisätiedot

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: ArMkulatorinen kaaos Alojen ja rajojen fonemikkaa Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa? XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Lisätiedot

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112, Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi

Lisätiedot

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia

Lisätiedot

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112, Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)

Lisätiedot

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112, Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs

Lisätiedot

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa

Lisätiedot

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii

Lisätiedot

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Fone'ikka & fonologia SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques'on what is the rela'on between phone'cs and phonology, like any ques'on

Lisätiedot

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Fone+ikka & fonologia SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques+on what is the rela+on between phone+c and phonology, like any ques+on with

Lisätiedot

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,

Lisätiedot

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4. Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA

Lisätiedot

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112, Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan

Lisätiedot

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Pro gradu Anna Puupponen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Huhtikuu 2012 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112, Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen

Lisätiedot

XXIXFonetikan Päivät Espoo

XXIXFonetikan Päivät Espoo Sign aalin kä sitelyjaaku stikka XXIXFonetikan Päivät Espoo20.-21.3.2015 Julkaisut-Papers MonaLehtinen & UntoK.Laine(toim.) TIEDE+ TEKNOLOGIA RAPORTTI Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112, Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Henna Syrjälä Suomalainen viittomakieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti? SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,

Lisätiedot

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Fonee'nen vii*oma SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Miten pitkä vii*oma on? Modernin tutkimuksen alkukäsitys 1960- luvulla The sign- morpheme [ ] is seen to be not sequenxally

Lisätiedot

TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ

TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ Tietosuoja-asetus (679/2016) 12-14, 30 artikla JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ 8.11.2018 Osallistuminen on vapaaehtoista, eikä Sinun ole

Lisätiedot

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112, Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden

Lisätiedot

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit

Nominaalit ja verbaalit SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Tiede Tieteen ominaispiirteitä on järjestelmällista ja järkiperäista

Lisätiedot

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1. Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000

Lisätiedot

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen

Lisätiedot

Publications by Matti Miestamo

Publications by Matti Miestamo Publications by Matti Miestamo October 10, 2013 Monographs and theses 1. Miestamo, Matti. 2005. Standard negation: The negation of declarative verbal main clauses in a typological perspective (Empirical

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen

Lisätiedot

3. Prosodic Model -malli

3. Prosodic Model -malli 20 3. Prosodic Model -malli Tässä luvussa esittelen Prosodic Model -mallin (lyh. PM-mallin). Käyn ensin lyhyesti läpi PM-mallin näkemyksen viittomien rakenteesta (3.1), jonka jälkeen tarkastelen yksityiskohtaisemmin

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528 Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528 ILMIÖPOHJAISUUDESTA aina opetussuunnitelmaan perustuvaa valitun tai annetun ilmiön tutkimista

Lisätiedot

(yhteisartikkeli- tai kirja; toimitustyö)

(yhteisartikkeli- tai kirja; toimitustyö) Liite Kumppanit (suluissa yhteistyötä tekevät kielten laitoksen henkilö(t), oppiaineet tai projektit) Jyväskylän yliopisto, humanistinen tdk, eri laitoksia (useita oppiaineita ja henkilöitä) Jyväskylän

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden

Lisätiedot

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.

Lisätiedot

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi

Lisätiedot

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa OPINNÄYTETYÖ Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa Outi Pippuri Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4 / 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)

Lisätiedot

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu

Lisätiedot

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä

Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Marika Rauhansalo Suomalainen viittomakieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET 1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019

Lisätiedot

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen. VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 62. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 13.12.2016, klo 10.20 14.55 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot