Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transkriptio

1 Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V

3 Yksinkertaisen lauseen rakenne etiset elementit + ydinargumentit + ydin periferia + takaiset elementit Lisätietoa Rooli- ja referenssikieliopista: Van Valin, R. D. & R. J. LaPolla (1997). Syntax: Structure, meaning and function. CUP: Cambridge.

4 Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 1 Intransitiivilause (verbaalipredikaatti V ja yksi ydinargumentti S) 1. SVAUVA V NUKKUA Vauva nukkuu. Transitiivilause (verbaalipredikaatti V sekä kaksi ydinargumenttia A ja P) 2. ATYTTÖ V RIKKOA P TV Tyttö rikkoo television. Ditransitiivilause (verbaalipredikaatti V sekä kolme ydinargumenttia A, P ja E) 3. ATYTTÖ V ANTAA P PALLO E POIKA+B-OSOITUS Tyttö antaa pallon pojalle. LisäPetoa verbaalilauseista: JANTUNEN, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declarapve transipve clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguis1cs 21: JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiPng the order of the main clausal consptuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecpve. SKY Journal of Linguis1cs 30:

5 Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 2 Ekva%ivilause 4. NP[OMA SUKU] NP-pred. [JÄRVI-n-e-n] Sukunimeni on Järvinen. Luonneh%va lause 5. NP[AUTO] NP-pred. [PUNAINEN] Auto on Punainen. Loka%ivilause 6. NP[OMA TYÖPAIKKA] NP-pred. [OS:tuolla] Työpaikkani on tuolla. Eksisten%aalilause 7. NP[OS:tuolla] NP-pred. [OMA TYÖPAIKKA] Tuolla on työpaikkani. Lisätietoa nominaalilauseista: DE WEERDT, D. (2017). Existential sentences in Flemish Sign Language and Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguistics 29:7-38. JANTUNEN, T. (2007). The equative sentence in Finnish Sign Language. Sign Language & Linguistics 10:

6 Yksinkertaisen lauseen laajennukset Yksinkertainen lause, jossa on mukana periferiaa + ydinargumentit + ydin periferia + Yksinkertainen lause, johon liittyy etinen elementti etinen elementti + ydinargumentit + ydin + Lisä%etoa Rooli- ja referenssikieliopista: Van Valin, R. D. & R. J. LaPolla (1997). Syntax: Structure, meaning and func3on. CUP: Cambridge.

7 Esimerkkejä lauseista, joissa on mukana periferiaa Intransitiivilause 7. S [OMA:minä POIKA] V SYNTYÄ periferia [KAKSITUHATTA VIISI] Poikani syntyi kaksituhatta viisi. Transitiivilause 8. AOSOITUS:minä V MENNÄ P KILPAILU periferia TÄNÄÄN Minä menen tänään kilpailemaan. Kysyvä ekvatiivilause 9. periferiamiksi NP [OMA:sinä SUKU] NP-pred. [JÄRVI-nen]? Miksi sukunimesi on Järvinen? LisäPetoa perifeerisistä elementeistä: JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguis1cs 36: SYRJÄLÄ, H. (2018). Hakukysymysvii\oman paikka suomalaisessa vii\omakielessä. Suomalaisen vii\omakielen maisterintutkielma. Kieli- ja viespntäpeteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

8 Esimerkkejä lauseista, joihin liittyy etinen elementti Topiikki-kommen* -rakenne (spa%aalinen topiikki) 10. TOP[YÖKERHO OSOITUS:tuolla] / KOM [OSOITUS:minä TYÖSKENNELLÄ OVIMIES] Tuo yökerho, työskentelen siellä portsarina. Topiikki-kommen* -rakenne (individuaalinen topiikki) 11. TOP[AVAIN OSOITUS:tuossa] / KOM [NAINEN OTTAA:tuosta] Tuo avain, nainen poimii sen. Kahden topiikin rakenne 12. TOP-1[TALO:tässä] / TOP-2 [AUTO] / KOM [KL-B- saapuu_ja_pysähtyy :tuolta_tähän] Talo, auto, auto saapuu ja pysähtyy talon luokse. Lisä%etoa topiikista: JANTUNEN, T. (2009). Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekven2aalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa vii8omakielessä. Jyväskylä studies in humani%es 117. Jyväskylän yliopisto.

9 Verbaalikeskiöiset lauseet Leksikaalisten (tyyppi 1) ja osoittavien (tyyppi 2) verbaalien ympärille rakentuvat lauseet ydin + ydinargumentit Ydinargumentit ovat vapaita yksikköjä Perusviittomajärjestyksen tarkastelu on mahdollista Kuvailevien (tyyppi 3) verbaalien ympärille rakentuvat lauseet (joissa ei ole käsittelykäsimutoa) ydin + ydinargumentit Klassifikaattorikäsimuotoina edustuvat ydinargumentit ovat sulautuneet ytimeen (vrt. head-marking) Perusviittomajärjestyksen tarkastelu ei ole mahdollista Lisä%etoa verbaalikeskiöisistä lauseista: JANTUNEN, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declara%ve transi%ve clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguis1cs 21: JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisi%ng the order of the main clausal cons%tuents in Finnish Sign Language from a corpus perspec%ve. SKY Journal of Linguis1cs 30:

10 Esimerkki kuvailevan verbaalin ympärille rakentuvasta lauseesta konstruoitu toiminta topiikki ydin + ydinargumentti perifeerinen nominaali (määränpää) POIKA KL-V- putoaa_alas JOKI LisäBetoa kuvailevien verbaalien ympärille rakentuvista lauseista: JANTUNEN, T. (2017). Constructed acbon, the clause and the nature of syntax in FinSL. Open Linguis+cs 3,

11 Puhuttujen kielten transitiivilauseiden sanajärjestyksiä HASPELMATH, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B (Eds.). The World Atlas of Language Structures (WALS). [Book with interacgve CD-ROM] Oxford: Oxford University Press.

12 Transitiivilauseiden järjestyksestä sanottua eri viittomakielissä Amerikkalainen vii,omakieli Fischer (1975): subjek'-verbi-objek'; järjestys voi vaihdella mm. topikaalistuksen ja kieliopillisen Clankäytön seurauksena, ja myös lauseen käänne,ävyysstatus vaiku,aa järjestykseen (so. käänne,ävissä kiinteä järjestys) Friedman (1976): vii,omajärjestys on vapaa, joskin verbi pyrkii esiintymään lauseen lopussa Liddell (1980): tunnusmerkitön vii,omajärjestys on subjek'-verbi-objek'; lokacivipredikaaken yhteydessä järjestys on objek'-subjek'-verbi Neidle & al. (2000): perusvii,omajärjestys on subjek'-verbi-objek' Australialainen vii,omakieli Johnston & Schembri (2007): kaksi käytetyintä järjestystä ovat AVP ja APV Honkongilainen vii,omakieli Sze (2002): perusjärjestys on SVO; verbimorfologian lisääntyminen tuo,aa verbiloppuisen rakenteen; käänne,ävyydellä ei ole vaikutusta järjestykseen HollanClainen vii,omakieli Coerts (1994): ei yhtä selkeää vii:omajärjestystä, mu,a järjestys argumenk 1 -argumenk 2 -verbi on usein käyte,y (käänne,ävyys ei vaikuta) Suomalainen vii,omakieli Jantunen (2008): kun predikaak on tyypin 1 tai 2 verbaali, järjestys on joko AVP tai APV, ja järjestys PAV on mahdollinen teksclauseissa; kun predikaak on tyypin 3 verbaali, se tulee lauseen loppuun Tanskalainen vii,omakieli Engberg-Pedersen (2002): järjestys on joko agen>-verbi-pa'en> tai agen>-pa'en>-verbi Venäläinen vii,omakieli Kimmelman (2012): perusjärjestys on SVO; klassifikaa,oripredikaaken kanssa järjestys on OSV ja esim. OV-järjestys esiintyy aspekcnmerkinnän kanssa; lauseen käänne,ävyysstatus vaiku,aa järjestykseen

13 Otos korpusmateriaalista Snowman ja Frog, where are you? 10 äidinkielistä suomalaisen vii3omakielen vii3ojaa (6 naista; ikähaarukka vuo3a) Yhteiskesto 37 minuu?a ja 56 sekunaa 3378 vii3omaesiintymää 1077 rakenteellisesa annotoitua lause3a 933 verbaalikeskiöistä lause3a Leksikaalisen ja osoi3avan verbaalipredikaaan ympärille rakentuvat lauseet n = 712 IntransiAivilauseet n = 331 TransiAivilauseet n = 381 Kuvailevan verbaalipredikaaan ympärille rakentuvat lauseet n = 221 Kysymys: Mikä on lauseen pääkonsatuen?en järjestys suomalaisessa vii3omakielessä?

14 Täydelliset intransi.ivilauseet Aineistossa oli 119 rakenteellises/ täydellistä intransi/ivilause5a. S:n ja V:n kahdesta mahdollisesta järjestyksestä yleisin oli SV yhteensä 113 esiintymällä (95%). Järjestykset VS (n=6) olivat eksisten/aalisia intransi/ivi-ilmauksia (esim. OS:tuolla OLLA POIKA). JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30,

15 Täydelliset transi.ivilauseet Aineistossa oli 56 rakenteellisesti täydellistä transitiivilausetta. A:n, P:n ja V:n keskinäisistä järjestyksistä yleisin oli AVP yhteensä 48 esiintymällä (86%) (esim. OS:minä TEHDÄ LUMIUKKO). JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiWng the order of the main clausal conswtuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecwve. SKY Journal of Linguis1cs 30,

16 A:n ja V:n keskinäinen järjestys täydellisissä transi2ivilauseissa Järjestyksen AVP asema tyypillisimpänä järjestyksenä vahvistuu, kun tarkastellaan A:n ja V:n keskinäistä järjestystä lauseissa, joissa ne ovat ilmipantuja. Vertailussa on käyte;y 79 lause;a 82 lauseen joukosta, jossa A ja V ovat läsnä. Tulokset osoi;avat, e;ä A edeltää aina V:tä. JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiNng the order of the main clausal consntuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecnve. SKY Journal of Linguis1cs 30,

17 P:n ja V:n keskinäinen järjestys täydellisissä transi2ivilauseissa Myös P:n ja V:n keskinäisen järjestyksen tarkastelu tukee käsitystä järjestyksen AVP asemasta tyypillisimpänä transitiivilauseiden järjestyksenä. Vertailussa on käytetty 216 lausetta 231 lauseen joukosta, jossa P ja V ovat läsnä. Tulokset osoittavat, että V edeltää P:tä 186 tapauksessa (86%). JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiPng the order of the main clausal consptuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecpve. SKY Journal of Linguis1cs 30,

18 Kuvailevan verbaalin ympärille rakentuvat lauseet Kuvio 1. Kuvaileva verbaali lauseena. Kuvio 2. Kuvailevan verbaalin ja nominaalisten elemenqen järjestys. JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisi>ng the order of the main clausal cons>tuents in Finnish Sign Language from a corpus perspec>ve. SKY Journal of Linguis1cs 30,

19 Muiden lausetyyppien perusjärjestys SVK:ssa Ditransi(ivilauseiden E-argumen3 pyrkii sijoi9umaan lauseen loppuun. Nominaalipredikaa(llisten lauseiden järjestys on NP+NP. Nominaalipredikaa(t muodostavat usein topiikki-kommen3 -rakenteita. Topiikki kommen3 -rakenteen järjestys on TOP+KOM. Topiikkeja voi rakenteessa olla peräkkäin ainakin kaksi.