Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transkriptio

1 Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden aste Yksilötasolla vahvistunut ja käsi:eellistynyt toiminta Hämärärajaiset yksiköt ja heikko konven4onaalisuuden aste Yksilöiden kehollinen toiminta (havainnot ja motorinen interak4o) ympäristön kanssa

3 Video 1 Video 2 Jyväskylän yliopisto, vii/omakielenkeskus: Suomen vii/omakielten korpus (tulossa 2019) [videokorpus]. Valmisteilla julkaistavaksi yhteistyössä FIN-CLARIN Kielipankin kanssa [viita/u ].

4 Syntak'nen jatkumo vii0omakielissä Konven&onaalinen & tarkkarajainen syntaksi Leksikaalinen predikaa- Ydinargumen2t ilmipantu Vii5omien järjestyminen skemaa-sta Lauseet myös hierarkisissa suhteissa Ei konstruoitua toimintaa Ei-manuaalisuus ensisijaises2 lausetasoista Epäkonven&onaalinen & hämärärajainen syntaksi Kuvaileva tai ei-leksikaalinen predikaa- Ydinargumen2t jäte5y ilmaisema5a Vii5omien järjestyminen assosia2ivista Lauseet ainoastaan konkana2ivisissa suhteissa Toiminnan vahvaa konstruoin2a Ei-manuaalisuus ensisijaises2 diskurssitasoista Lisä2etoa: JANTUNEN, T. (2017). Constructed ac2on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, DOI: /opli

5 Konstruoitu toiminta määritelmä ja termin tausta Konstruoidulla toiminnalla (engl. constructed ac,on) tarkoitetaan 'elepohjaista [so. kielen epäkonven7onaalisille ja hämärärajaisille ominaisuuksille perustuvaa] näy<elemistä, jota vii<ojat käy<ävät diskurssissa näy<ääkseen puheenaiheena olevan referen7n toimintaa, tunteita, ajatuksia ja sanomisia' (Cormier ym. 2015). Ilmiö on vii<omakielten tutkimuksen historiassa tunne<u myös monilla muilla nimillä, joista kiista<a yleisin on ollut roolinvaihto (engl. role shi0); termiä roolinvaihto käytetään yhä etenkin formaaliin viitekehykseen sidotussa tutkimuksessa, jossa se tarkoi<aa 'kieliopillista mekanismia, jolla vii<ojat siirtyvät puheena olevan hahmon rooliin ja väli<ävät informaa7ota tämän hahmon näkökulmasta' (esim. Lillo-Mar7n 2012). Konstruoitu toiminta -termi perustuu ajatukselle, e<ä näyte<y toiminta ei ole suoraa kopiota minkään hahmon toiminnasta, vaan vii<ojan konstruoima (eri asteinen) aproksimaa7o tästä toiminnasta (Metzger 1995). Konstruoidusta toiminnasta on toisinaan erote<u konstruoitu dialogi (engl. constructed dialogue) eli 'sanomisen näy<äminen', mu<a Cormierin ym. (2015) mukaan tällaiselle ero<elulle ei ole tarve<a. CORMIER, K., Smith, S. & Sevcikova Sehyr, Z. (2015). Rethinking constructed ac7on. Sign Language & Linguis,cs 18, LILLO-MARTIN, D. (2012). U<erance reports and constructed ac7on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna,onal handbook, s Berlin: De Gruyter Mouton. METZGER, M. (1995). Constructed dialogue and constructed ac7on in American Sign Language. Teoksessa C. Lucas (toim.), Sociolinguis,cs in deaf communi,es, s Washington, DC: Gallaudet University Press.

6 Konstruoidun toiminnan kolme aste0a Vahva Monia ar%kulaatoreita Kokonaan hahmon näkökulma Osi,ainen Monia ar%kulaatoreita OsiTainen hahmon näkökulma Heikko Vähän ar%kulaatoreita OsiTainen hahmon näkökulma Epäkonvent./hämärärajainen Konven3onaalinen/diskree7 lumiukko perääntyy lumiukko KATSOA HERÄTÄ ( silmät ) Lisä%etoa: CORMIER, K., S. Smith & Z. Sevcikova Sehyr (2015). Rethinking constructed ac%on. Sign Language & Linguis,cs 18:2, JANTUNEN, T. (2018). ViiTomakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonven%onaalisuus osana viitomakielten rakenneta. Puhe ja kieli 38:3,

7 Konstruoitu toiminta diskurssistrategiana Konstruoitu toiminta on op-onaalinen diskurssinrakentamisstrategia, ja vii6ojat käy6ävät sitä hyvin eri tavoin. Australialaisesta vii6omakielestä (Auslanista) ja suomalaisesta vii6omakielestä tehtyjen, kuvaileviin narra-iveihin pohjaavien korpustutkimusten perusteella (salien-n) konstruoidun toiminnan esiintymiskeskiarvo kerronnassa on vajaat 40-prosenAa (Ferrara & Johnston 2014; Jantunen 2017), mu6a vii6ojakohtaises- konstruoidun toiminnan käy6ö vaihtelee prosen-n välillä. Uusimman suomalaisesta vii6omakielestä tehdyn tutkimuksen (Jantunen 2018) myötä on pysty6y arvioimaan myös konstruoidun toiminnan alatyyppien esiintyvyy6ä kuvailevissa narra-iveissa: kuuden vii6ojan tuo6aman, yhteensä kolmenkymmenen lyhyen tarinan aineistossa vahvan konstruoidun toiminnan keskiarvoinen osuus oli 41%, osi6aisen 37% ja heikon 22%; vii6ojakohtainen variaa-o oli suurta. FERRARA, L. & Johnston, T. (2014). Elabora-ng who's what: A study of constructed ac-on and clause structure in Auslan (Australian Sign Language). Australian Journal of Linguis0cs 34, JANTUNEN, T. (2017). Constructed ac-on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis0cs, 3, JANTUNEN, T. (2018). Vii6omakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonven-onaalisuus osana vii6omakielten rakenne6a. Puhe ja kieli 38:3,

8 Konstruoidun toiminnan tyypit narra/ivissa Pino2u pylväskaavio esi2ää vahvan, osi2aisen ja heikon konstruoidun toiminnan sekä ilman konstruoitua toimintaa tuotetun kerronnan vii2ojakohtaiset keskiarvot kuvailevissa suomalaisen vii2omakielen narragiveissa. Aineisto on kerä2y liikekaappauslaboratoriossa kuudelta vii2ojalta, joista jokainen tuom viisi tarinaa. Tarinat perustuvat lyhyisiin teksg2ömiin sarjakuvastrippeihin: vii2ojat valitsivat kymmenen stripin joukosta viisi itselleen mieluisinta ja vii2oivat ne seisaaltaan edessään seisovalle keskustelukumppanille. Keskiarvot on laske2u annotoingsolujen keston perusteella. Tarinoiden yhteiskesto on noin 20 minuuma. JANTUNEN, T. (2018). Vii2omakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonvengonaalisuus osana vii2omakielten rakenne2a. Puhe ja kieli 38:3,

9 Konstruoitu toiminta osana diskurssia Diskurssin rakenne Konstruoitua toimintaa käytetään keskimääräises0 eri tavoin eri kohdissa kerrontaa. Tarinat pyritään aloi8amaan ilman konstruoitua toimintaa, ja tarinoiden ensimmäiset konstruoidun toiminnan jaksot eivät tyypillises0 edusta vahvaa aste8a: tarinan alussa pyritään vakiinnu8amaan tarinassa mukana olevien hahmojen iden0tee0t ja vii8aussuhteet leksikaalisia vii8omia ja vakiintuneen syntaksin keinoja käy8äen. Tarinan edetessä hahmoihin voidaan viitata helpommin ja jopa pelkästään vahvalla konstruoidulla toiminnalla, jonka käy8ö näin myös luo tarinaan omanlaistaan koheesiota. Diskurssin laji Diskurssin laji vaiku8aa suures0 konstruoidun toiminnan ja sen asteiden esiintymiseen. Kun diskurssin laji vaihtuu kuvailevasta narra0ivista vapaammaksi keskusteluksi, laskee konstruoidun toiminnan osuus vii8omisessa huoma8avas0. Diskurssin lajin muu8uminen muu8aa usein myös syitä, joiden vuoksi konstruoitua toimintaa käytetään: esim. vapaammassa keskustelussa konstruoidulla toiminnalla ilmaistaan enemmän puheenaiheena olevien hahmojen sanomisia ja ajatuksia kuin toimintaa sinänsä, joka on keskiössä kuvailevissa narra0iveissa. Lisä0etoa: CORMIER, K., Smith, S. & Zwets, M. (2013). Framing constructed ac0on in Bri0sh Sign Language narra0ves. Journal of Pragma-cs 55, HODGE, G. & Ferrara, L. (2013). Showing the story: Enactment as performance in Auslan narra0ves. Teoksessa L. Gawne & J. Vaughan (toim.), Selected Papers from the 44th Conference of the Australian Linguis-c Society, s JANTUNEN, T. (2017). Constructed ac0on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis-cs, 3,

10 Konstruoidun toiminnan käy0ö narra2ivin alussa vs. koko narra2ivissa * Tarinoiden ensimmäinen konstruoidun toiminnan jakso (N=25) Tarinoiden kaikki konstruoidun toiminnan jaksot (N=274) 60% 56% 60% 50% 40% 50% 40% 42,50% 42% 30% 20% 20% 24% 30% 20% 15,50% 10% 10% 0% 0% Overt Vahva CA Reduced Osi>ainen CA Subtle HeikkoCA Overt Vahva CA Reduced Osi>ainen CA Subtle HeikkoCA * Aineisto on kerä>y liikekaappauslaboratoriossa viideltä vii>ojalta, joista jokainen tuoh viisi tarinaa. Tarinoiden yhteiskesto on n. 17 minuuha.

11 Diskurssin lajin vaikutus konstruoituun toimintaan Strong CA in narra8ve Strong CA in conversa8on 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % Average: 50 % 40 % 33% 40 % 30 % 20 % p= % 20 % 10 % 14% 10 % 0 % Signer 1 Signer 2 Signer 3 Signer 4 Signer 5 0 % Signer 1 Signer 2 Signer 3 Signer 4 Signer 5 CA Non-CA CA Non-CA JANTUNEN, Tommi (2017). Constructed ac8on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, doi /opli JANTUNEN, T., Burger, B. & Puupponen, A. (2018). The kinema8cs of constructed ac8on in sign language narra8on: A mo8on capture study. Esitelmä tapahtumassa 51st Annual Mee+ng of the Societas Linguis+ca Europaea (SLE 2018), joka järjeste[in 29. elokuuta 1. syyskuuta 2018 Tallinnassa, Virossa.

12 Konstruoitu toiminta ja kieliopilliset yksiköt Vii#omataso Vii#omiston näkökulmasta on osoite#u, e#ä konstruoitu toiminta suosii vahvimmissa asteissaan osi#ain leksikaalisten ja ei-leksikaalisten vii#omien käy#öä. Verbaalikategoriaan kuuluvien osoi#avien vii#omien osalta on lisäksi näyte#y toteen, e#ä niiden osoituspoten=aalia pyritään hyödyntämään maksimaalises= juuri konstruoidun toiminnan yhteydessä. Lausetaso Konstruoitu toiminta mo=voi osaltaan ydinargumen?en poisjä#öä lauserakenteesta ja tarjoaa samalla lauseenulkoisen keinon tulkita =lanteen osallistuja- ja referenssisuhteita. Konstruoidun toiminnan vahvojen asteiden käy#ö suosii lineaarisia lauseiden yhdistämisperiaa#eita; erityises= kuvailevista verbaalivii#omista muodostuvat lauseet voivat ketjuuntua pitkiksikin lausejonoiksi. Lisä=etoa: De BEUZEVILLE, L., Johnston, T. & Schembri, A. (2009). The use of space with indica=ng verbs in Australian Sign Language: A corpus-based inves=ga=on. Sign Language & Linguis,cs 12, JANTUNEN, T. (2017). Constructed ac=on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis,cs 3, JANTUNEN, T. (2018). [Ellip=cal phenomena in] Finnish Sign Language. Teoksessa J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (toim.), The Oxford Handbook of Ellipsis, s Oxford: Oxford University Press.

13 Otos korpusmateriaalista Frog, where are you? 5 äidinkielistä suomalaisen vii1omakielen vii1ojaa (4 naista; ikähaarukka vuo1a) Yhteiskesto 13 minuu@a ja 18 sekunba 1473 vii1omaesiintymää 537 rakenteellisesb annotoitua (verbaalikeskiöistä) lause1a 198 konstruoidun toiminnan esiintymää Kysymys: Millä tavalla konstruoitu toiminta vaiku1aa verbaalipredikaa@in suomalaisessa vii1omakielessä?

14 Konstruoidun toiminnan vaikutus verbaalipredikaa3in Verbaalin tyyppi lauseissa, joissa ei ole konstruoitua toimintaa Verbaalin tyyppi lauseissa, joissa on konstruoitua toimintaa 16 % 34 % p= % 84 % Merkitysglossi Kuvailuglossi Merkitysglossi Kuvailuglossi JANTUNEN, Tommi (2017). Constructed acdon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, doi /opli

15 Kuvailuglossatut verbaalit ja konstruoitu toiminta 18 % 82 % Kuvailuglossattu verbaali esiintyy konstruoidun toiminnan kanssa Kuvailuglossattu verbaali ei e siinny konstruoidun toiminnan kanssa JANTUNEN, Tommi (2017). Constructed acdon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, doi /opli

16 Konstruoitu toiminta osana vajaita lauserakenteita Kasvot ja muu kehon toiminta lukuun obamaba käsiä: poikaa ja koiraa osoibava (Aydinargumen-n normaaliskoodaama) tekijä-eto. Katseen suunta ja verbin suuntaamistapa: sammakkoon viibaava (P-ydinargumen-n normaaliskoodaama) -eto. Konteks-: viiboja kertoo pojasta ja koirasta, jotka tuijobavat la9alla lasipurkissa olevaa sammakkoa. Lausetaso: transi-ivilause, jossa ei ole A- ja P- ydinargumen9a (so. lause koostuu pelkästä verbistä). JANTUNEN, T. (2017). Constructed ac-on, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3,

17 Konstruoitu toiminta ja lauseiden ketjutus Lumiukko tar,uu poikaa kädestä, he ponkaisevat ilmaan, lentävät taivaalla, katselevat alas korkeuksista, ja laskeutuvat lopulta ko8in tussahtaen. Jyväskylän yliopisto, vii,omakielenkeskus: Suomen vii,omakielten korpus (tulossa 2019) [videokorpus]. Valmisteilla julkaistavaksi yhteistyössä FIN-CLARIN Kielipankin kanssa [viita,u ].

18 Yhteenveto Konstruoitu toiminta on elepohjainen ja astei1ainen diskurssistrategia a way of showing instead of telling. Elepohjaisuudesta johtuen vii1ojat käy1ävät konstruoitua toimintaa ja sen tyyppejä hyvin eri tavoin. Toisaalta konstruoidun toiminnan käytössä on vii1ojien kesken myös samankaltaisuu1a: esimerkiksi narra>ivissa konstruoitua toimintaa käytetään samoin periaa1ein suhteessa diskurssin rakenteeseen (alkuun, keskikohtaan ja loppuun), ja eri tavalla kuin vapaassa keskustelussa. Vii1ojat jakavat samoja periaa1eita myös siinä, miten konstruoitua toimintaa yhdistetään muihin kielen rakenneyksiköihin, kuten lauseisiin.