SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
|
|
- Riitta-Liisa Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa sen, että SVK:n viittomat jakautuvat joskaan eivät aina yksiselitteisesti kahteen laajaan leksikaalis kieliopilliseen kategoriaan, nominaaleiksi ja verbaaleiksi 1 (ks. Rissanen 1985: 29 35, 1998). Semanttisesta näkökulmasta tyypillinen nominaali on asiaan, esineeseen tai olioon viittaava yksikkö, kun taas tyypillinen verbaali esittää predikaation tilanteesta. Morfologisesti tärkein ero nominaalien ja verbaalien välillä liittyy aspektin merkintään: vain verbaalit sallivat aspektin merkinnän, käytännössä puolisidonnaisten, lähinnä tilanteen perfektiivisyyttä osoittavien morfeemien suffiksoinnin, tai (pohjimmiltaan ikonisen) liikkeen muuntelun. 2 Syntaktiselta käyttäytymiseltään nominaalit ja verbaalit eroavat toisistaan muun muassa siten, että vain nominaaleja voi seurata topiikkia paikantava klassifikatorinen eksistentiaaliverbaali (topiikista enemmän ks. Jantunen, tulossa). Käytännössä nominaalien ja verbaalien välillä on muitakin muotoeroja; esimerkiksi viittomakieliset huuliot liittyvät yleensä vain verbaaleihin (Rainò 2002: 41). Tässä artikkelissa tarkastelen SVK:n verbaaleita ja sitä, minkälaisia luokkia ne muodostavat. Käyn luvussa 2 ensin yleispiirteisesti läpi viittomakielten (mukaanlukien SVK; ks. Rissanen 1998: ) verbimäisistä yksiköistä 3 esitettyjä näkemyksiä, joiden pohjalta esitän luvussa 3 oman, perustaltaan Liddelliin (2003) pohjaavan näkemykseni SVK:n verbaalityypeistä. 1 Sekä nominaalit että verbaalit voidaan ymmärtää mm. substantiivien ja verbien yläkategorioiksi. Esimerkiksi termi verbaali viittaa perinteisten verbimäisten ilmausten lisäksi myös SVK:lle tyypillisiin, etenkin merkitykseltään "fraasimaisiin" verbi-ilmauksiin (Rissanen 1998: 128). 2 Rissanen (1985: 31 35; 1998: 135) väittää aspektin merkitsemisen olevan verbaaleiden morfologinen luokkaominaisuus. Itse en ole Rissasen kanssa täysin samaa mieltä, sillä ainakin statiivisten verbaaleiden kohdalla aspektin merkitseminen näyttäisi olevan kuriositeetti. 3 Eufemismin verbimäinen yksikkö (ja muiden tämän kaltaisten kiertoilmausten) on tarkoitus olla neutraali tapa puhua yhteismitallisesti eri tutkijoiden esittämistä verb(aal)inäkemyksistä.
2 2 Luvuissa 4 ja 5 havainnollistan ja kommentoin Liddellin näkemystä vielä lyhyesti SVK:n näkökulmasta. Luku 6 on loppuluku. 2. Verb(aal)ityyppinäkemyksistä Tutkijat ovat jakaneet viittomakielten verbimäiset yksiköt tavallisesti kolmeen, pintapuolisesti yllättävän yhteismitalliseen perusluokkaan. Periaatteellisella tasolla jakoperusteet ovat kuitenkin vaihdelleet varsin paljon tutkijasta toiseen: kun esimerkiksi Padden (1990: ) perustaa jakonsa juurimorfeemin käsitteelle ja jakaa ASL:n verbimäiset viittomat tavallisiin, kongruoiviin ja spatiaalisiin verbeihin (engl. plain, agreement, and spatial verbs), 4 niin Rissanen (1998) hyödyntää vartalon käsitettä ja erittelee SVK:n verbimäiset yksiköt yksi-, kaksi- ja monimorfeemisen vartalon sisältäviksi verbaaleiksi (engl. verbals with mono-, bi-, and polymorphemic stem). Viimeisin jako on peräisin Liddelliltä (2003), joka esittää ASL:n pohjalta että viittomakielten verbimäiset yksiköt ryhmittyvät niiden sisäisen osoittamis- ja kuvailukyvyn mukaisesti luokkiin tavalliset verbit (engl. plain verbs), osoittavat verbit (engl. indicating verbs) ja kuvailevat verbit (engl. depicting verbs). Liddellin (2003) näkemys viittomakielten verbiyksiköistä eroaa merkittävällä tavalla useimmista aiemmin esitetyistä näkemyksistä. Käytännössä Liddell argumentoi, että pelkästään morfeemin käsitteelle rakentuvat verbiyksiköiden analyysit (kuten Padden 1990 ja Rissanen 1998) ovat virheellisiä, koska analyyseja varten postuloitujen ja esitettyjen morfeemien muotoa ei useinkaan voida spesifisti rajata. 5 Liddellin mukaan esimerkiksi Paddenin kongruoivien verbien analyysi perustuu teoreettisesti kestämättömälle oletukselle siitä, että viittomatila jakautuu määrältään äärettömäksi joukoksi morfemaattisia lokaatioita (Paddenin termistössä mm. subjekti- ja objektiaffikseja). Samaan teoreettiseen mahdottomuuteen ajautuu myös 4 Toimivan suomennoksen löytäminen englanninkieliselle termille plain verb on vaikeaa. Tässä artikkelissa käytän termistä käännösmuotoa tavallinen verbi, joskaan en pidä ratkaisua parhaana mahdollisena. 5 Tarkasti ottaen Liddell (2003) ei ole tietoinen Rissasesta (1998), mutta käytännössä Liddellin argumentti kohdistuu myös Rissaseen, sillä morfeemien täsmällinen muoto Rissasen kaksi- ja monimorfeemisissa verbaalivartaloissa (vrt. Rissanen 1998:137, 139) jää hämäräksi (ks. leipäteksti).
3 3 Rissanen omassa SVK:n verbaaleiden analyysissaan: esittämällä, että morfeemit esimerkiksi kaksimorfeemisen vartalon sisältävissä verbaaleissa identifioituvat (mm. referenttien fyysisen lokaation mukaan) muuttuviksi liikkeen ja orientaation rakenneyksiköiksi, Rissanen sitouttaa itsensä Paddenin tavoin näkemykseen äärettömästä allomorfiasta (ks. Rissanen 1998: 137). 6 Paddenin ja Rissasen kampanjoiman all is morpheme -ajattelun vaihtoehdoksi Liddell tarjoaa kannan, jossa morfemaattiset yksiköt myötävaikuttavat verbiyksiköiden merkitykseen vain osaksi: kognitiivisen kieliopin (esim. Langacker 1986) ja mentaalisten tilojen teorian (esim. Fauconnier 1994) viitekehyksessä Liddell esittää, että verbiyksikön kokonaismerkitys on aina yksikön sisäänrakennetun kieliopillis leksikaalisen tiedon ja yksikön muodosta ilmenevän analogisen, joko osoittavan tai kuvailevan tiedon perusteella päätelty konstruktio (ks. luku 4). Pelkistetysti Liddellin voidaan sanoa edustavan kantaa, jonka mukaan useat viittomakielten verbiyksiköt sisältävät paitsi morfemaattisen komponentin, myös osoittavan ja/tai kuvailevan elekomponentin. 7 Näistä jälkimmäinen toteutuu tyypillisesti artikulaatiopaikan ja monin osin myös orientaation ja liikkeen parametreissa. Liddellin (2003) esittämä kritiikki all is morpheme -ajattelua kohtaan on lähtökohta omalle SVK:n verbaalityyppejä koskevalle näkemykselleni ja lopulta keskeisin syy siihen, miksi en hyväksy Rissasen vartalo-käsitteelle perustuvaa näkemystä SVK:n verbaaliluokista. Oman, perustaltaan Liddelliin pohjaavan näkemykseni SVK:n verbaaleista esitän seuraavassa. 3. Näkemykseni SVK:n verbaalityypeistä Tässä artikkelissa omaksun kannan, jonka mukaan SVK:n verbaalit jakautuvat kolmeen, periaatteellisella tasolla Liddellin (2003) luokkia tavalliset verbit, osoittavat verbit ja kuvailevat verbit vastaavaan pääluokkaan: tyypin 1 6 Rissasen (1998) esitys SVK:n verbaalityypeistä ja verbaalivartaloiden luonteesta ja kompositiosta jää muutenkin hieman epäselväksi. Ei ole esimerkiksi lopulta lainkaan selvää, tarkoittaako Rissanen kolmella verbaalivartalollaan kolmea abstraktia yksikköä (jolloin jokaisen SVK:n verbaalin vartalo identifioituisi yhdeksi näistä kolmesta abstraktista vartalosta) vai kolmea erilaista vartalotyyppiä (jolloin kullakin verbaalilla olisi oma itsenäinen vartalonsa). 7 Ajatus siitä, että esimerkiksi verb(aal)it sisältäisivät "eleitä" ei missään nimessä ole uusi saati ainoastaan Liddelliin (2003) palautuva. Vastaavia näkemyksiä ovat aiemmin esittäneet mm. Schick (1990) ja Engberg-Pedersen (1993).
4 4 verbaaleihin (esim. RAKASTAA, TIETÄÄ), tyypin 2 verbaaleihin (esim. KATSOA, OPETTAA) ja tyypin 3 verbaaleihin (esim. SIIRTÄÄ-HERNEMÄINEN- PIENI-ASIA, LENTOKONE-LENTÄÄ-KIEPPUEN). 8 Siinä missä tyypin 1 verbaalit sisältävät pelkän morfemaattisen komponentin, tyypin 2 ja 3 verbaalit sisältävät morfemaattisen komponentin ja elekomponentin. Tyypin 2 verbaaleissa elekomponentti on osoittava: tyypin 2 verbaalit ilmaisevat merkityksiä paitsi morfemaattisella tasolla, myös konkreettisesti osoitamalla koodaamansa tilanteen osallistujia (osallistujat voivat sijaita joko reaalitilassa tai jossakin mentaalisessa tilassa) (id., 96, 133). Tyypin 3 verbaaleissa elekomponentti on ensisijaisesti kuvaileva: tyypin 3 verbaalit ilmaisevat merkityksiä paitsi morfemaattisesti, myös (topografis lokatiivisen) kuvailun avulla (id., 261). Vaikka perustan SVK:n verbaalityyppinäkemykseni Liddelliin (2003), näkemyksemme eivät ole yhteismitallisia. Keskeisin ero näkemystemme välillä liittyy tyypin 3 verbaaleiden/kuvailevien verbien alakategorisointiin: siinä missä Liddell käsittelee kaikkia kohteen kokoa ja muotoa piirtäviä viittomia kuvailevina verbeinä, itse käsittelen näitä muotoja Rissasen (1998) tapaan nominaaleina, tarkasti ottaen koon ja muodon tarkentajina eli SASSeina (engl. Size and Shape Specifiers) (vrt. Liddell 2003: 262, Rissanen 1998: ). Syy ratkaisuun on se, että SASSeja käytetään SVK:ssa kieliopillisina nominaalistajina (Rissanen 1998: ), ja että SASSit sinänsä näyttäisivät myös leksikaalistuvan nominaaleiksi (id., 110). Liddellin (2003) alkuperäisestä esityksestä poiketen jaan SVK:n tyypin 3 verbaalit siis vain kahteen enkä kolmeen alakategoriaan. Nämä ovat: 1) olion eksistenssiä jossakin paikassa ilmaisevat, morfemaattisella tasolla klassifikaattorimorfeemista (so. käsimuodosta; SVK:n klassifikaattorikäsimuodoista ks. tarkemmin Rissanen 1985: 96 99, 1998: En nimitä SVK:n verbaaliluokkia Liddellin termeillä tavalliset verbit (engl. plain verbs), osoittavat verbit (engl. indicating verbs) ja kuvailevat verbit (engl. depicting verbs), vaan termeillä tyypin 1 verbaalit, tyypin 2 verbaalit ja tyypin 3 verbaalit. Ratkaisu liittyy pyrkimykseen säilyttää termistö mahdollisimman neutraalina ja yhteismitallisena jo tehdyn SVK:n tutkimuksen kanssa haluan esimerkiksi käyttää Rissasen (1985) introdusoimaa termiä verbaali termin verbi sijasta, sillä yleisemmän verbaali-termin voidaan ajatella olevan verbi-termiä sopivampi mm. elekomponentin sisältävien, tilannetta koodaavien yksiköiden luonnehdintaan. Toinen syy Liddellin termistön hylkäämiseen on se, että näkemyksemme verbiyksiköistä eivät ole täysin yhteismitalliset (ks. myöhempi leipäteksti).
5 5 121, ; Takkinen 2002: 121) ja eksistenssijuuresta (lyhyt suora liike) rakentuvat verbaalit (esim. PYSTYSSÄ-OLEVA-IHMINEN-ON-jossakinpaikassa) ja 2) liikettä/liikkumista ilmaisevat, morfemaattisella tasolla vähintäänkin klassifikaattorimorfeemin sisältävät verbaalit (vrt. Liddell 2003: , joka sisältää myös tarkemman selosteen em. verbaaleiden kompositiosta). Jälkimmäinen tyyppi jakautuu edelleen a) kausaalista liikettä tai siirtymistä ilmaiseviin (esim. KAATAA-NESTETTÄ-KANNUSTA-johonkin) muotoihin ja b) itsenäistä liikettä tai liikkumista ilmaiseviin (esim. AUTO- PUIKKELEHTII-jossakin) muotoihin (vrt. Rissanen 1998). Ensinmainittuun luokkaan kuuluvien verbaalien käsimuoto on käsittelyklassifikaattori, jälkimmäiseen luokkaan kuuluvien verbaalien käsimuoto puolestaan kokonaisen kohteen klassifikaattori (vrt. Rissanen 1998: ; vrt. myös esim. Wallin 1996: ). 9 Taulukko 1 esittää yhteenvedon SVK:n verbaalityyppejä koskevasta näkemyksestäni. tyyppi 1 tyyppi 2 tyyppi 3 1 tyyppi 3 2 peruskompositio morfemaattinen morfemaattis gesturaalinen morfemaattis gesturaalinen; koostuvat morfemaattisella tasolla klassifikaattorimorfeemista ja eksistentiaalisesta liikejuuresta morfemaattis gesturaalinen; koostuvat morfemaattisella tasolla vähintäänkin klassifikaattorimorfeemista elekomponentin funktio esimerkkejä RAKASTAA, TIETÄÄ ja TYKÄTÄ indikoi osoittamalla verbaalin koodaaman tilanteen osallistujia KATSOA, OPETTAA ja KYSYÄ ilmaisee lokatiivis topografisen kuvailun avulla olion eksistenssiä jossakin paikassa ilmaisee lokatiivis topografisen kuvailun avulla olion kausaalista tai autonomista liikettä/liikkumista PYSTYSSÄ-OLEVA- IHMINEN-ON-jossakinpaikassa SIIRTÄÄ- HERNEMÄINEN-PIENI- ASIA ja LENTOKONE-LENTÄÄ- KIEPPUEN Taulukko 1. SVK:n verbaalityypit. 9 Myös olion eksistenssiä jossakin paikassa ilmaisevien tyypin 3 verbaaleiden käsimuoto on kokonaisen kohteen klassifikaattori.
6 6 4. Morfemaattisen ja gesturaalisen komponentin yhteispelistä Liddell (2003), johon oma SVK:n verbaalityypittelyni pohjaa (ks. luvut 2 ja 3), kuvaa verba(aal)ien morfemaattisen ja gesturaalisen komponentin yhteispeliä formaalisti kognitiivisen kieliopin ja mentaalisten tilojen teorian viitekehyksessä. Tätä formalismia on havainnollistettu yksinkertaistetusti alla kuviossa 1 verbaalin KATSOA ympärille rakentuvan laajemman ilmauksen 'minä katson televisiota' avulla. Kuvio 1. Ilmaus 'minä katson televisiota' (osallistujana tilanteessa viittoja ja televisio) formalisoituna yksinkertaistetusti ja Liddelliä (2003) myötäillen kognitiivisen kieliopin ja mentaalisten tilojen teorian välineistöllä. Kuviossa 1 esitetyn analyysin lähtökohta on fyysisessä tilassa tuotettu kahden viittoman jakso OSOITUS-minä KATSOA Y, jossa nominaali vastaa merkitykseltään ensimmäisen persoonan pronominia (so. 'viittoja'), ja jossa verbaali suuntautuu kohti samassa tilassa läsnäolevaa televisiota (yläindeksi " Y " tarkoittaa abstraktisti 'suuntautumista kohti entiteettiä y'). Jakson kieliopillis morfologisesti koodattu, ontologisesti niin kutsuttuun semanttiseen tilaan (engl. semantic space) sijoittuva merkitys on esitetty viittomakohtaisesti glossien alla. Käytännössä nominaaliviittoman OSOITUS-minä merkitys on kuvattu abstraktisti olioon viittaavalla ympyräsymbolilla. Verbaalin KATSOA merkitys on puolestaan formalisoitu spesifin transitiivista tilannetta kuvaavan skeeman avulla. Skeemassa tr (lyhenne engl. sanasta trajector) merkitsee
7 7 karkeasti ottaen tekijää, lm (engl. landmark) kohdetta, ja tr:stä kohti lm:ää suuntautuva nuoli itse tekoa. Semanttisen tilan oliosymbolia ja tr-symbolia yhdistävä viiva osoittaa, että merkitysolio 'viittoja' assosioituu verbaalin koodaaman transitiivisen tilanteen tekijäksi (tr). Toisin mikä vastaavan suomenkielisen ilmauksen kohdalla on pakollista, SVK:n jakso OSOITUS-minä KATSOA Y ei sisällä konkreettista kielellistä merkkiä (tässä: viittomaa) kohdetarkoitteelle televisio, vaan ilmauksen kokonaismerkitys 'minä katson televisiota' konstruoidaan yksilötasolla verbaalin pragmaattis gesturaalisen suuntaamisen avulla. Kuvion 1 analyysissa tämä suuntaaminen ja merkityksen konstruoiminen on osoitettu lm:stä reaalitilan entiteettiin televisio piirretyllä assosiaatioviivalla, joka kuvaa käytännössä pään sisällä tapahtuvaa, merkityksen ja konkreettisen objektin samastavaa kognitiivista prosessia. Samanlaiset assosiaatioviivat yhdistävät myös nominaaliviittoman OSOITUS-minä ja verbaalin KATSOA tekijän (tr) mentaaliset merkitysoliot reaalitilan olioon viittoja. Haluan tässä tähdentää sitä seikkaa, että edellä (ks. kuvio 1) havainnollistettu formalismi on Liddellin käyttämä keino kuvata morfemaattisen komponentin ja elekomponentin yhteistoimintaa verb(aal)iviittomissa kognitiivisesta näkökulmasta. Oma suhtautumiseni Liddellin formalismiin on Okrentia (2002) myötäilevä, eli en pidä formalismin ja sen taustalla olevan spesifin kielioppiteorian (Langacker 1986, Fauconnier 1994) hyväksymistä välttämättömänä ehtona Liddellin verb(aal)ityyppejä koskevan perusnäkemyksen hyväksymiselle. 5. Huomautus tyypin 3 verbaalien leksikaalisesta statuksesta Omassa ASL:n verbiviittomia koskevassa näkemyksessään Liddell (2003) esittää, että monet tyypin 3 verbaaleiksi samastettavat verbit ovat kiteytyneitä leksikaalistuneita muotoja, ja että osaa näistä verb(aal)eistä on taas ehkä paras lähestyä semi-leksikaalisina, maksimissaan muutaman morfeemin muodosteina (id., ). Yleisesti ottaen näkemykseni tästä Liddellin kannasta on positiivinen, ja pidän sitä tarpeellisena uudennoksena ongelmiin ajautuneelle tavalle tulkita tyypin 3 verbaalit/kuvailevat verbit yltiöproduktiiviseksi ja
8 8 avoimeksi viittomaluokaksi (esim. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998: 29; kriittisestä ja hieman laajemmasta näkökulmasta ks. myös Rainò 2006ab). Yksityiskohtaisemmalla tasolla en kuitenkaan suoraan hyväksy Liddellin tapaa käsitellä tiettyjä monimutkaisen liikkeen sisältäviä kokonaisen kohteen liikettä/liikkumista miimikoivia viittomia usean leksikaalistuneen viittoman jonoina (vrt. esim. AUTO-KÄÄNTYY-KULMAN-TAKAA-JA-LÄHTEE- ALAMÄKEEN). Syy kantaani on ensisijaisesti se, että Liddellin käsityksen tueksi ei toistaiseksi ole olemassa mitään suoraa psykolingvistä evienssiä. Toisaalta epäsuora evidenssi (esim. Emmorey & Hertzig 2003) ei Liddellin käsitystä suoraan puolla. Jatkotutkimuksen tarve aiheesta on ilmeinen. 6. Lopuksi Tässä artikkelissa olen tarkastellut SVK:n verbaaleita ja esittänyt pääpiirteisesti Liddelliin (2003) nojaten (joskaan en täysin yhteismitallisesti hänen kanssaan), että SVK:n verbaalit jakautuvat niiden morfemaattis gesturaalisen rakenteen (so. osoittamis-/kuvailupotentiaalin) mukaan kolmeen pääluokkaan: tyypin 1 verbaaleihin, tyypin 2 (osoittaviin) verbaaleihin ja tyypin 3 (kuvaileviin) verbaaleihin. Esittämäni verbaalityyppinäkemyksen taustalla on ollut käsitys, jonka mukaan SVK:kin on (perinteisessä mielessä) kielellistä ja ei-kielellistä ainesta yhdistelevä sekajärjestelmä. Tämä näkemys perustuu puolestaan mm. psykolingvistisiin tutkimuksiin (esim. Emmorey & Hertzig 2003), joissa esimerkiksi tyypin 3 verbaaleiksi nimeämieni viittomien lokaation (ja liikkeen) on osoitettu olevan gradientti ja täten elemäinen komponentti; vastaavasti samat kokeelliset tutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että mm. käsimuoto on samaisissa viittomissa kategorinen ja siten lingvistinen yksikkö. Yhä enenevän eletutkimuksen tuottaman evidenssin valossa on selviö, että SVK:n(kaan) tutkimusta ei enää voida rakentaa puhtaalle eleistä kitketylle all is morpheme - ajattelulle.
9 9 LÄHTEET Emmorey, K. & Hertzig, M Categorial versus gradient properties of classifier constructions in ASL. Teoksessa K. Emmorey (toim.), Perspectives on classifier constructions in sign languages, s Mahwah, New Jersey; London: Lawrence Erlbaum Associates. Engberg-Pedersen, E Space in Danish Sign Language: The space and morphosyntax of the use of space in a visual language. Hamburg: Signum Verlag. Fauconnier, G Mental spaces. Cambridge: Cambridge University Press. Jantunen, T. tulossa. On topic in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, 13. kesäkuuta Langacker, R. W An introduction to Cognitive Grammar. Cognitive Science 10:1 40. Liddell, S. K Grammar, gesture, and meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press. Okrent, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). Teoksessa R. P. Meier, K. Cormier & D. Quinto-Pozos (toim.), Modality and structure in signed and spoken languages, s Cambridge: Cambridge University Press. Padden, C The relation between space and grammar in ASL verb morphology. Teoksessa C. Lucas (toim.), Sign language research: theoretical issues, s Washington, D.C.: Gallaudet Press. Rainò, P Mouthings and mouth gestures in Finnish Sign Language. Teoksessa P. Boyes Braem & R. Sutton-Spence (toim.), The hands are the head of the mouth. The mouth as articulator in sign languages, s Hamburg: SIGNUM Press a. Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta. Teoksessa M. Suominen, A. Arppe, A. Airola, O. Heinämäki, M. Miestamo, U. Määttä, J. Niemi, K. K. Pitkänen & K. Sinnemäki (toim.), A Man of Measure: Festschrift in Honour of Fred Karlsson on His 60th Birthday, s Special Supplement to SKY Journal of Linguistics, Volume 19 (2006). Turku: The Linguistic Association of Finland b. Voiko paikannimistöä ohjailla? Viittomakielisen paikannimistön ja kielenkuvauksen suhteista. Teoksessa Hoyer, K., M. Londen & J.-O. Östman (toim.), Teckenspråk: Sociala och historiska perspektiv, s Nordica Helsingiensia 6. Teckenspråkstudier 2. Nordica. Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur, Helsingfors universitet. Rissanen, T Viittomakielen perusrakenne. Publications of the Department of General Linguistics, University of Helsinki No. 12. Helsinki The categories of nominals and verbals and their morphology in Finnish Sign Language. Licentiate Thesis in General Linguistics. The Department of Finnish and General Linguistics. University of Turku. Schick, B. S Classifier predicates in American Sign Language. International Journal of Sign Linguistics, 1:15 40.
10 Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Wallin, L Polysynthetic signs in Swedish Sign Language. Department of Linguistics, Department of Sign Language, Stockholm University. 10
Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotSuomalaisen viittomakielen pääsanaluokat
Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotSelvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta
Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Tommi Jantunen 18.12.2007 1 Selvityksen lähtökohta Tässä selvityksessä keskitytään sellaiseen tutkimukseen,
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotPäivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ
Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Pro gradu-tutkielma Syyslukukausi 2005 Kasvatustieteen laitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä Jäntti, Päivi.
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotJohdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotKUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
Puhe ja kieli, 28:1,17 40 (2008) 17 KUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Ritva Takkinen Jyväskylän yliopisto Artikkeli käsittelee viitotuissa kielissä ja myös suomalaisessa viittomakielessä
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotSisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti
Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja
Lisätiedot5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa
Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen
LisätiedotOpettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta
Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen 10 vuotisjuhlakirja 17.10.2008 Toimittanut
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotTAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni
LisätiedotVIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotKuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista
Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen
LisätiedotMitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,
LisätiedotSisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,
LisätiedotTAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
LisätiedotVii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotHUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Liikettä kentällä Kuvailevat verbit futsalin pelitilanteiden kerronnassa Laura Pietilä Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op Huhtikuu/2012 www.humak.fi
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotLAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta
1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotSanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä
Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Marika Rauhansalo Suomalainen viittomakieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotAika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan neljännestä kokouksesta 23.1.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotTietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. syyskuuta 2016 Sisällys vs Ovat eri asioita! Älä sekoita niitä. Funktiot Funktio f luokasta A luokkaan B, merkitään
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 20. KOKOUS 18.10.2002
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 20. kokouksesta 18.10.2002. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
LisätiedotEssentiat ja niiden ontologinen status
Essentiat ja niiden ontologinen status [25.3 2008] Markku Keinänen Turun Ylipisto 1. Fine ja essentiat Finen mukaan essentioiden ja määritelmien välillä on läheinen suhde Entiteetillä e on essentia identiteettinsä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotVii)oman fonologiset rakenneyksiköt
Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the
LisätiedotKUvITTELE KÄYTÄ MIELIKUvAA
Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 4, 2012 Marjukka Nisula KUvITTELE KÄYTÄ MIELIKUvAA humak Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 4, 2012 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU tekijät
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotAika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 19. kokouksesta 24.11.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotKIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ
KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ Saara Lautala Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Kesäkuu 2012
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotTAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen
LisätiedotEli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien
Eli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien luokkahuonevuorovaikutuksessa Pro gradu -tutkielma Maija Tjukanov Helsingin yliopiston
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 12. kokouksesta 19.2.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
Lisätiedot3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 45. kokouksesta 16.2.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotOSOITUKSET KIELEN JA ELEIDEN RAJAPINNALLA. Pro gradu Liisa-Maria Halkosaari
OSOITUKSET KIELEN JA ELEIDEN RAJAPINNALLA Pro gradu Liisa-Maria Halkosaari Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Tammikuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta
LisätiedotSUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019
Lisätiedot7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä
7 Vapaus Kuten edellisen luvun lopussa mainittiin, seuraavaksi pyritään ratkaisemaan, onko annetussa aliavaruuden virittäjäjoukossa tarpeettomia vektoreita Jos tällaisia ei ole, virittäjäjoukkoa kutsutaan
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
Lisätiedot1. Mitä tehdään ensiksi?
1. Mitä tehdään ensiksi? Antti Jussi i Lakanen Ohjelmointi 1, kevät 2010/ Jyväskylän yliopisto a) Etsitään Googlesta valmis algoritmi b) Mietitään miten itse tehtäisiin sama homma kynällä ja paperilla
LisätiedotSANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ
Ulrika Lukasczyk SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ Referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2008 Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotSUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Kevät 2018
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
LisätiedotThe (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated
LisätiedotAffektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen
Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotRekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]
Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
Lisätiedot