Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Laukaa - Luhanka - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen 29.11.2013
SISÄLTÖ 1 Johdanto... 1 2 Toimialan nykytilan kuvaus kunnittain... 2 2.1 Toimialan kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä... 3 2.2 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö... 8 2.3 Kustannukset/tilipäätös 2012... 12 2.4 Palvelujen järjestämistapa... 13 2.5 Väestön palveluntarve... 14 3 Nykytilan yhteenvetoa... 17 4 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä ja kustannus-tehokkuudesta... 21 4.1 Ennaltaehkäisevän työ palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä... 22 Liite 1... 23 Liite 2... 24 KUVIOLUETTELO Kuva 1 Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet... 2 Kuva 2. Perusturvan organisaatio 2013, Hankasalmi... 3 Kuva 3. Perusturvan organisaatio 2013, Joutsa... 3 Kuva 4. Perusturvan organisaatio 2013, Jyväskylä... 4 Kuva 5. Perusturvan organisaatio 2013, Laukaa... 4 Kuva 6. Perusturvan organisaatio 2013, Luhanka... 5 Kuva 7. Perusturvan organisaatio 2013, Muurame... 5 Kuva 8. Perusturvan organisaatio 2013, Petäjävesi... 6 Kuva 9. Perusturvan organisaatio 2013, Toivakka... 7 Kuva 10. Perusturvan organisaatio 2013, Uurainen... 7 Kuvio 11. Kelpoisten asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden osuus sosiaalityöntekijöiden virassa toimivista Keski-Suomen kunnissa 30.4.2012... 10 Kuvio 12. Sosiaalityön eri osa-alueilla työskentelevien sosiaalityöntekijöiden määrä ja kelpoisuus LSSAVI:n alueella... 10 Kuvio 13. Henkilöstön laskennallinen tarve, tuottavuus + 0,5%/v.... 11 Kuvio 14. Sosiaali- ja terveystoimi, nettokustannukset /asukas... 12 Kuvio 15. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot 2011/CHESS... 12 Kuvio 16. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä 2012 ja 2025 Keski-Suomen kunnissa ja koko maassa (%). 14 Kuvio 17. 0 17-vuotiaat lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut Keski-Suomessa vuonna 2011, % vastaavanikäisestä väestöstä... 16 Kuvio 18. Dementian sairaalahoito vrk/1000 asukasta Euroopan maissa. Suomessa lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla... 19 Kuva 19 Uusi palvelujärjestelmä... 20
TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä 10 000 asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin (oma tuotanto)... 8 Taulukko 2. Väestöä yhtä kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöä kohden Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuonna 2012 (oma tuotanto)... 8 Taulukko 3. Työvoiman kohtaanto terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa Keski-Suomessa 2010 2020,.. 9 Taulukko 4. Täyttämättömien lääkäritehtävien osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä, % ja täyttämättömien terveyskeskushammaslääkärin virkojen / toimien osuus kaikista terveyskeskushammaslääkärin viroista / toimista, %... 9 Taulukko 5. Oman tuotannon ja ostopalvelujen prosentit palvelualoittain... 13 Taulukko 6. Sairaanhoitopiirin osuus palvelujen järjestäjänä tai tuottajana kuntajakoselvityskunnille v. 2013... 13 Taulukko 7. Kuntien välinen yhteistyö ja ostopalvelut vuonna 2013, sosiaalipalvelut... 14 Taulukko 8. 75 vuotta täyttäneet asiakkaat eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä vuoden aikana Keski-Suomessa, % vastaavanikäisestä väestöstä... 15 Taulukko 9. Päihdehuollon avo- ja laitospalveluja käyttäneet 1000 asukasta kohden Keski-Suomessa... 15 Taulukko 10. Mielenterveyspalveluiden käyttötilastoja 1000 asukasta kohden Keski-Suomessa vuonna 2011... 15 Taulukko 11. Väestöennuste kunnittain 2013-2040 ja sen vaikutus verotuloihin... 18 Taulukko 12. Ikärakenteen muutokseen ja kuolemien määrän muutokseen perustuvat tarvearviot vuodelle 2040... 18 Taulukko 13. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, vanhainkoti... 19
1 1 Johdanto Jyväskylän seudun erityistä kuntajakoselvitystä varten on asetettu kuntien poliittisesta johdosta valittu selvitysryhmä, kuntajohtajista muodostettu työvaliokunta ja kuntien asiantuntijoista kootut työryhmät avustamaan kuntajakoselvittäjiä tietojen hankinnassa ja raportoinnissa. Asiantuntijatyöryhmien tavoitteena on työvaliokunnan apuna tuottaa ja dokumentoida omalta vastuualueeltaan aineistojen yhteenvetoja ja niiden perusteella tehdä johtopäätöksiä tulevaisuuden kehitystarpeista. Lisäksi ryhmien tavoitteena on arvioida ja ennakoida mitä kuntarakenteen muutos mahdollistaisi palveluiden ja hallinnon kehittämisessä sekä talouden hallinnassa. Työryhmien tehtävänä on 1. vaiheessa dokumentoida kuntien palvelujen nykytilanne kuten kustannukset, järjestämistavat ja henkilöstö, palvelupaikat sekä tuottavuuden parantamistoimet että suunnitellut ja sovitut palvelujen muutokset. Lisäksi ryhmä kirjaa missä palveluissa ja asioissa tehdään yhteistyötä ja miten se on organisoitu. Erityisesti ryhmä arvioi miten teknologiaa ja sähköisiä toimintatapoja käytetään palvelujen tuottamisessa. 2. vaiheessa hahmottaa minkälaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia kuntajaon muutoksella olisi palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä tuottavuuden parantamiseen. Samoin hahmotetaan miten yhteinen henkilöstö mahdollistaa toisaalta asiantuntijoiden osaamisen tason ja saatavuuden sekä toisaalta eläköitymisen myötä tuottavuuden parantumisen. Lisäksi ryhmä arvioi miten sekä missä palveluissa ja hallintotehtävissä rakenteiden muutos mahdollistaisi teknologia hyödyntämisen ja sähköisten palvelujen lisäämisen. Sosiaali- ja terveyspalvelut - ryhmään on nimetty edustajat kaikista selvitysalueen kunnista: Pirjo Rautio Hankasalmelta, Päivi Hakulinen ja Eeva Määttä Joutsasta, Ari Kukka, Ulla Kuittu, Sirkka Karhula sekä Risto Kortelainen Jyväskylästä, Vuokko Hiljanen Laukaasta, Sirpa Hyytiäinen Luhangasta, Ari Ranta-Aho Muuramesta, Anne Ikonen ja Teppo Sirniö Petäjävedeltä, Heli Kantola Toivakasta, Jouko Nykänen Uuraisilta sekä henkilöstön edustajat Sinikka Kiesilä (TEHY) ja Lea saarelainen (SUPER). Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Vuokko Hiljanen, varapuheenjohtajaksi Jouko Nykänen ja sihteeriksi kutsuttiin Silja Ässämäki Jyväskylästä. Lisäksi työryhmään kuuluu kuntajakoselvittäjä Paavo Kaitokari (VM). Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa syksyn 2013 aikana ja raporttiin on pääsääntöisesti koottu tilastotietoa taulukkomuodossa.
2 2 Toimialan nykytilan kuvaus kunnittain Perusterveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat kuuluvat joko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (JYTE:een) tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteydessä toimivaan Keski- Suomen Seututerveyskeskukseen. Asukkaita 31.12.2012 JYTE 152 073 56 % Seututk 45 910 17 % Jämsän seutu 24 792 9 % Äänekoski 20 265 7 % Saarikka 18 959 7 % Wiitaunioni 11 398 4 % Yhteens ä 273 397 100 % Kuva 1 Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, Lähde: Reijo Räsänen Kaikki kunnat kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, johon kuuluvat kaikki maakunnan kunnat Jämsää ja Kuhmoista lukuun ottamatta. Sosiaalitoimet ovat kaikissa kunnissa kunnallisia.
3 2.1 Toimialan kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä PERUSTURVAN ORGANISAATIO 2013 HANKASALMI PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sosiaalipalvelut Perusturvajohtaja Hallinto- ja toimisto Sosiaalityö Vammaispalvelut Toimeentuloturva Toimintakeskusasuntola Mäkitupa Omaishoito ja perhehoito Muut sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Vanhuspalvelupäällikkö Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalvelut Palveluasuminen Päiväkeskukset Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Perusterveydenhoito, JYTE tuottaa Erikoissairaanhoito, JYTE tilaa Hoitotarvikevarasto Sairaala (48- paikkainen) Mielenterveyspalvelut (päiväkeskusavustus) Ympäristöterveydenhuolto, ostetaan JKl:stä Kuva 2. Perusturvan organisaatio 2013, Hankasalmi JOUTSA Kuva 3. Perusturvan organisaatio 2013, Joutsa
4 JYVÄSKYLÄ Kuva 4. Perusturvan organisaatio 2013, Jyväskylä LAUKAA Perusturvaosaston organisaatio v. 2013 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAOSASTO Sosiaalijohtaja/osastopäällikkö Hallinto ja talous Terveyspalvelut SOSIAALI- PALVELUJEN TY Sosiaalijohtaja VANHUSTEN PALVELUJEN TY Vanhuspalvelujen johtaja Kuva 5. Perusturvan organisaatio 2013, Laukaa
5 LUHANKA Kuva 6. Perusturvan organisaatio 2013, Luhanka MUURAME Kuva 7. Perusturvan organisaatio 2013, Muurame
6 PETÄJÄVESI Kuva 8. Perusturvan organisaatio 2013, Petäjävesi
7 TOIVAKKA Kuva 9. Perusturvan organisaatio 2013, Toivakka UURAINEN Peruspalvelulautakunnan organisaatio 2013 PERUSPALVELULAUTAKUNTA SOSIAALIOSASTO Peruspalvelujohtaja Hallinto, talous ja terveyspalvelut SOSIAALI- PALVELUJEN VASTUUALUE Peruspalvelujohtaja Sosiaalityö, lastensuojelu, perhetyö ja koulukuraattoritoiminta (johtava sos. työntekijä) Vammaispalvelut (johtava sos. työntekijä) Kehitysvammapalvelut (kehitysvammahuollon johtaja) PÄIVÄHOIDON VASTUUALUE Päivähoidon johtaja Päivähoito ja esiopetus VANHUSPALVELUJEN VASTUUALUE Vanhuspalvelujen johtaja Laitoshoito Palveluasuminen Kotihoito Päivätoiminta Omaishoidontuki Kuljetuspalvelut TOIMEENTULOTURVAN VASTUUALUE Johtava sosiaalityöntekijä Toimeentulotuki Lasten kotihoidontuki Työllisyyspalvelut 4.11.2013 Jouko Nykänen Kuva 10. Perusturvan organisaatio 2013, Uurainen
8 2.2 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö Suoritetussa henkilöstökartoituksessa SOTE- henkilöstön kokonaismääräksi selvitysalueella saatiin 5.911 työntekijää. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito: 851,5 työntekijää. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen: 100 työntekijää. Kotona asumisen tukeminen: 442 työntekijää. Vanhus- ja vammaispalvelut: 1.289,5 työntekijää. Terveyspalvelut: 1.346 työntekijää. Sosiaalipalvelut: 385,8 työntekijää. Johdon tukipalvelut, strategia ja hallinto: 69,5 työntekijää. Sosiaali- ja terveyspalvelut: 1.427 työntekijää. Taulukko 1. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä 10 000 asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin (oma tuotanto), Lähde: THL Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2012 1990 2000 2010 2012 Keski-Suomen shp 255 240 260 262 195 210 162 279 koko maa 260 240 255 252 210 215 215 229 Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä Terveys- ja sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto yhteensä Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2011 1990 2000 2010 2012 Keski-Suomen shp 450 450 422 540 - - 427 543 koko maa 470 455 470 481 - - 480 489 Taulukko 2. Väestöä yhtä kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöä kohden Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuonna 2012 (oma tuotanto), Lähde: THL Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2012 1990 2000 2010 2012 Keski-Suomen shp 39,2 41,6 38,5 38,2 50,9 47,4 61,6 35,9 koko maa 38,5 41,3 39,2 39,6 47,7 46,7 46,4 43,8 Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä Terveys- ja sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto yhteensä Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2012 1990 2000 2010 2012 Keski-Suomen shp 22,1 22,2 23,7 18,5 - - 23,4 18,4 koko maa 21,3 21,9 21,3 20,8 - - 20,8 20,4
9 Taulukko 3. Työvoiman kohtaanto terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa Keski-Suomessa 2010 2020, Lähde: Toimiala Online Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (hlöä) Avautuvat työpaikat, muutos 2010 2020 1490 Avautuvat työpaikat, poistuma 2010 2020 5589 Avautuvat työpaikat yht. 2010 2020 7079 Tuotos 2010 2020 4687 Kohtaanto 2010 2020-2393 Taulukko 4. Täyttämättömien lääkäritehtävien osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä, % ja täyttämättömien terveyskeskushammaslääkärin virkojen / toimien osuus kaikista terveyskeskushammaslääkärin viroista / toimista, %, Lähde: THL, SOTKAnet Lääkärivaje % 2012 Koko maa 6,3 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 13,5 Terveyskeskushammaslääkärivaje 2012 % Koko maa 10 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 16,6
10 Kuvio 11. Kelpoisten asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden (vakituisten ja määräaikaisten) osuus sosiaalityöntekijöiden virassa toimivista Keski-Suomen kunnissa 30.4.2012 Lähde: Selvitys lastensuojelun sosiaalityöntekijätilanteesta 19.11.2012 Kuvio 12. Sosiaalityön eri osa-alueilla työskentelevien sosiaalityöntekijöiden määrä ja kelpoisuus LSSAVI:n alueella, Lähde: Selvitys lastensuojelun sosiaalityöntekijätilanteesta 19.11.2012
11 Kuvio 13. Henkilöstön laskennallinen tarve, tuottavuus + 0,5%/v Vanhustenhuollon henkilöstön tarve lisääntyy tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä kaikkein eniten ja vanhustenhuollon menokehitys määrittelee koko menokehitystä. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan vuoteen 2029 mennessä nykyiseen määrään lisää n. 500, vaikka huomioidaan tuottavuuden 5 %:n parannus ja se, että vanhukset tulisivat palvelujen piiriin kaksi vuotta nykyistä myöhemmin. Henkilöstön saatavuus Jyväskylässä ja lähiympäristössä on pääosin toistaiseksi ollut hyvä, mutta sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on pulaa. Pienemmissä kunnissa myös muusta hoitohenkilöstöstä on ajoittain pulaa ja kaikissa kunnissa varsinkin sijaisten osalta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan Keski-Suomessa terveyskeskuslääkäreiden ja terveyskeskushammaslääkäreiden virkoja ja toimia oli vuonna 2012 täyttämättä huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Kuntien ja kuntayhtymien asiakastyötä tekevistä sosiaalityöntekijöistä vain 85 %:lla oli kelpoisuuslain mukainen pätevyys tehtävään. Kodinhoitajakoulutus on lopetettu 18 vuotta sitten, kodinhoitaja-nimikekin on väistymässä ja korvautuu perus- ja lähihoitajanimikkeillä.
12 2.3 Kustannukset/tilipäätös 2012 Selvitysalueen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat 3 194 asukasta kohden, odotekustannusten ollessa 3 246. FCG:n käyttämän analyysimenetelmän mukaan kokonaiskustannusten osata ei olisi säästöpotentiaalia. Kokonaiskustannukset alittavat odotekustannukset 9,6 M. Sen sijaan eri osa-alueilta olisi löydettävissä kohteita, joissa säästöpotentiaalia kuitenkin olisi. Kuvio 14. Sosiaali- ja terveystoimi, nettokustannukset /asukas Keskeisiä kohteita niin kustannusten kuin henkilöstön riittävyyden suhteen on onnistuminen vanhustenhuollon palveluissa. Säästöpotentiaali selvitysalueella on 37,2 M. Kuvio 15. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot 2011/CHESS
13 2.4 Palvelujen järjestämistapa Taulukko 5. Oman tuotannon ja ostopalvelujen prosentit palvelualoittain Kunta Väestö 31.12.2012 Vanhusten palvelut Hankasalmi 5 453 oma/ osto Joutsa 4 898 oma/ osto Jyväskylä 133 482 oma/ osto Laukaa 18 481 oma/ osto Luhanka 773 oma/ osto Muurame 9 569 oma/ osto Petäjävesi 4 095 oma/ osto Toivakka 2 455 oma/ osto Uurainen 3 569 oma/ osto *2/98 0/100 1/99 0/100 0/100 0/100 1/99 0/100 0/100 **35,8/ 64,2 99,75/ 0,25 0/100 96/4 *6/94 0/100 70/30 73,5/ 26,5 2,8/ 97,2 4/96 0/100 0/100 68/32 98/2 34/66 95/5 98/2 100/0 Sosiaalipalvelut 43/57 50/50 70/30 57/43 15/85 41/59 50 /50 53/47 66/34 (ilman päivähoitoa ja kotihoidontukea) syyskuun 2013 tilanteen mukaan: Osto= asiakaspalvelujen ostot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta/ osuus toimintakuluista (bruttomenoista) *Kunnalle jääneet eläkevastuut ja ilmaisjakelut **Eläkemenoperusteiset maksut ja Hankasalmella myös kunnan sairaala Taulukko 6. Sairaanhoitopiirin osuus palvelujen järjestäjänä tai tuottajana kuntajakoselvityskunnille v. 2013 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto SAIRAANHOITOPIIRIN OSUUS PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ TAI TUOTTAJANA KUNTAJAKOSELVITYSKUNNILLE V. 2013 5.11.2013 Reijo Räsänen HANKA- SALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN SAIRAANHOITOPIIRI JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA Aikuispsykiatria, avohoito 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Psykiatrinen palveluasuminen 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yöpäivystys 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Sairaankuljetus ja ensihoito 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Terv. huollon yhteinen potilastietojärjestelmä (Effica) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % SAIRAANHOITOPIIRI TUOTTAJANA Ilta- ja viikonlopun päiv. 48 % n. 20 % 98 % n. 5 % n. 20 % 18 % n. 90 % n. 90 % 100 % Laboratoriopalvelut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Rad. kuva-arkisto ja muu vastaava arkisto 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Rtg-toiminta 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lääkehuolto 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Materiaalihuolto 5 % 100 % 5 % 100 % 100 % 5 % 100 % 100 % 5 % Apuvälinepalvelut 35 % n. 50% 35 % n. 50% n. 50% 35 % n. 50% n. 50% 35 % JYVÄSKYLÄ PALVELUJEN TUOTTAJANA Työterveyspalvelut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Merkittävä osa terveydenhuollon palveluista on jo nyt keskitetysti järjestetty, ilta- ja yöpäivystyksen suhteen keskittämistä jatketaan vuonna 2014.
14 Taulukko 7. Kuntien välinen yhteistyö ja ostopalvelut vuonna 2013, sosiaalipalvelut Palvelu Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Osallistujat kaikki kunnat asukaslukujen suhteessa + suoritteet Sosiaalipäivystys Jyväskylä 60 %, muut kunnat asukaslukujen suhteessa 40 % Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Jyväskylän perheneuvola Kriisikeskus Mobile Kiertävä erityissosiaalityöntekijä Sosiaaliasiamiespalvelut Koulupsykologipalvelut Aikuis- ja neuvolaikäisten psykologipalvelut valtion rahoitus, lisäksi kaikki kunnat asukaslukujen suhteessa kaikki kunnat, järjestää Jyväskylä kaikki kunnat, rahoitus asukaslukujen/käytön suhteessa Koske järjestää, osa kunnista ostaa Koske järjestää, kaikki selvitysalueen kunnat ostavat Uurainen, Toivakka ja Hankasalmi > järjestää Jyväskylä Uurainen, Hankasalmi > järjestää Jyväskylä 2.5 Väestön palveluntarve Kuvio 16. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä 2012 ja 2025 Keski-Suomen kunnissa ja koko maassa (%), Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2012
Taulukko 8. 75 vuotta täyttäneet asiakkaat eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä vuoden aikana Keski-Suomessa, % vastaavanikäisestä väestöstä, Lähde: THL SOTKAnet sekä kuntien erilliset tiedonannot 27.11.13 Omaishoidon tuen asiakkaat Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet asiakkaat Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 27.11. 15 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 27.11 2012 2012 2013 2013 2013 Koko maa 4,5 11,9 90,0 (2012) 1,2 (2012) 3,8 (2012) Keski-Suomi 5,0 11,7 89,4 (2012) 1,3 (2012) 4,1 (2012) Hankasalmi 7,2 10,1 90,3 4,6 5,1 Joutsa 2,9 15,4 91,5 5,8 1,3 Jyväskylä 5,0 10,7 89,9 7,2 2,9 Laukaa 7,1 17,8 88,5 7,5 4,0 Luhanka 8,9 17,7 90,6 0,0 9,4 Muurame 2,1 10,1 91,3 7,6 1,1 Petäjävesi 3,4 13,2 90,6 (2012) 2,3 (2012) 2,6 (2012) Toivakka 6,9 10,5 81,8 (2012).. 7,3 (2012) Uurainen 0,8 12,3 87,3 10,0 2,7 STM SUOSITUS 6,0 7,0 13,0 14,0 91,0 92,0 6,0 7,0 2,0 3,0 Taulukko 9. Päihdehuollon avo- ja laitospalveluja käyttäneet 1000 asukasta kohden Keski-Suomessa, Lähde: THL, SOTKAnet Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveys-keskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita 2012 2012 2011 2012 Koko maa 8,9 3,2 3,4 1,2 Keski-Suomi 8,1 2,2 3,8 3,2 Hankasalmi 0,9 1,1 6,9 0,7 Joutsa 0,4 0,6 3,2 0,8 Jyväskylä 8,1 2,6 3,5 6,2 Laukaa 7 0,5 6,1 0,3 Luhanka 0 0 0 Muurame 2,2 2 3 0 Petäjävesi 1,2 1 3 0,5 Toivakka 0 0,8 2 0,4 Uurainen 0 0 2,9 0 Taulukko 10. Mielenterveyspalveluiden käyttötilastoja 1000 asukasta kohden Keski-Suomessa vuonna 2011, Lähde: THL, SOTKAnet
16 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit Psykiatrian avohoitokäynnit Psykiatrian laitoshoidon potilaat Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät Koko maa 96 321 5,3 258,5 Keski-Suomi 91 351 3,6 184,1 Hankasalmi 2 372 3,8 268,6 Joutsa 2 403 2 54,9 Jyväskylä 2 488 4,3 215 Laukaa 1 447 2,7 101,8 Luhanka 0 141 6,1 Muurame 3 333 3,2 89,1 Petäjävesi 14 286 3 272,8 Toivakka 2 180 69,1 Uurainen 3 256 2,3 108,9 Kuvio 17. 0 17-vuotiaat lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut Keski-Suomessa vuonna 2011, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: THL, SOTKAnet
17 3 Nykytilan yhteenvetoa Tuottavuuden parantamistoimet ja palvelujen muutokset Palvelujen tuottavuutta/asukaskohtaisia kustannuksia voidaan parantaa/kustannuksia vähentää sosiaali- ja terveydenhuollossa useilla osa-alueilla. FCG:n selvityksen mukaan selvitysalueen odotekustannukset osoittavat, että lasten ja nuorten laitoshoidossa, perheiden palveluissa ja toimeentuloturvassa voisi olla mahdollista saada aikaan kustannustehokkuuden parantamista. Näissä palveluissa alueen olosuhteilla on mahdollisesti merkitystä kustannusten korkeuteen. Perusterveydenhuolto on myös kalliimpaa odotekustannusten perusteella tehdyssä vertailussa. Tätä eroa selittää huomattavassa määrin perusterveydenhuollon suurempi osuus terveydenhuollosta kuin maassa keskimäärin, jolloin puolestaan erikoissairaanhoidon odotekustannukset ovat vastaavasti pienemmät. Vanhustenhuollon kustannuksissa on selvää tehostamisvaraa. Tarvevakioiduilla menoilla arvioituna kustannuksia olisi mahdollista alentaa 37,2 M, jolloin selvitysalueen kustannukset olisivat keskimääräisellä tasolla. On välttämätöntä saada aikaan nykyistä nopeampi muutos vanhustenhuollon palvelurakenteessa, jotta tulevaisuuden henkilöstö- ja kustannuspaineista voidaan selvitä kunta- ja kansantaloudellisesti kestävästi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirille valmistuneen Aalto-yliopiston selvityksen mukaan vanhustenhuollon palvelujärjestelmä on liian laitospainotteinen ja siten kustannustehoton verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan maihin. Käynnissä olevat hankkeet, kuten Uusi sairaala hanke, tulee sovittaa yhteen palvelurakenteen mahdollisimman nopean muutoksen aikaansaamiseksi. Aalto yliopiston (Klemenz ja Vauramo) vuonna 2013 tekemässä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimivien vanhuspalvelulaitosten inventaariossa on varsin perusteellisesti käyty lävitse vanhustenhuollon tehostamistarpeita. Mikäli vanhustenhuollon laitoshoitoa voitaisiin vähentää siinä määrin kuin raportissa esitetään, kustannustasossa voitaisiin päästä jopa alemmalle tasolle kuin FCG:n odotekustannukset antaisivat olettaa. Vanhuspalvelulaitosten inventaarioraportissa ei ole huomioitu kotihoitoon tarvittavien lisäresurssien määrää. Alla olevat taulukot ovat vanhuspalvelujen inventaarioraportista.
18 Taulukko 11. Väestöennuste kunnittain 2013-2040 ja sen vaikutus verotuloihin, Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario (Vauramo, Klemetz) 7/2013 Taulukko 12. Ikärakenteen muutokseen ja kuolemien määrän muutokseen perustuvat tarvearviot vuodelle 2040, Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario (Vauramo, Klemetz) 7/2013
19 Kuten taulukosta 12 ilmenee, vuonna 2040 ikärakennemallilla laskettu tarve on 4 314 paikkaa eli samaa suuruusluokkaa kuin tämänhetkinen laitosmäärä. Kuolemien määrään perustuva tarvearvion on pienempi 3 038, eroa on 1 276 paikkaa. Tarkastelun perusteella sairaanhoitopiirin parhailla käytännöillä selvitään suuren ikäluokan kuolemisesta ilman erityisiä lisäresursseja. Taulukko 13. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, vanhainkoti, Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario (Vauramo, Klemetz) 7/2013 Vanhainkodit merkitsevät 23 % koko sairaanhoitopiirin kustannuksista. Keski-Suomen vanhainkodeissa on poikkeavan paljon sairauden hoitoa (17 %) koko maahan verrattuna (8 %). Hoito-aika on 20 % koko maata lyhyempi. Kuvio 18. Dementian sairaalahoito vrk/1000 asukasta Euroopan maissa. Suomessa lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla, Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario (Vauramo, Klemetz) 7/2013
20 Kuvio 18 antaa vakavaa pohdittavaa Suomen palvelujärjestelmälle. Maassamme pidetään yllä terveys-keskusten vuodeosastoilla kallista hoitojärjestelmää, josta potilaat eivät hyödy. Päinvastoin muistisairauksissa potilaan kunto huononee vuodelevosta. Jos muistisairaat siirretään palveluasuntoihin, katoavat terveyskeskusten vuodeosastoilta potilaat ja osastoja joudutaan lakkauttamaan. Tätä jotkut kunnalliset luottamusmiehet eivät mielellään hyväksy, koska sairaalasta on tullut kunnalle statuskysymys. Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario (Vauramo, Klemetz) 7/2013 Kuva 19 Uusi palvelujärjestelmä Palvelujen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistynyt koko maassa selvitystyö hallituksen (Orpon työryhmä) linjausten mukaisten sote-alueiden muodostamiseksi. Keski-Suomessa linjaukset toteuttava järjestämismalli olisi Jyväskylän vastuukuntamallin pohjalta toteutettu maakunnallinen SOTE-alue vuoden 2017 alusta. Jyväskylän kuntajakoselvitysalueen sote-palvelujen tehostaminen on osa maakunnallisen sote-alueen palvelujen tehostamisohjelmaa, johon liittyy keskeisesti myös Uusi sairaala hanke. Selvitysalueen kaikissa kunnissa on käynnissä jatkuva palvelujen tehostamisohjelma kuntatalouden jatkuvasti kiristyessä, mm. palvelurakenne, sähköinen toiminnanohjaus ja asiointi. Esimerkkinä Jyväskylän kaupungin palvelulinjaukset (linkki )
21 4 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä ja kustannustehokkuudesta Jyväskylän selvitysalueen kunnissa vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 3.194 /asukas, vaihteluvälin ollessa 2.789-4.794 /asukas. Koko maassa kustannukset olivat 3.398 /asukas (v. 2012). Palvelut tuotetaan selvitysalueella keskimäärin kustannustehokkaasti mutta säästöpotentiaalia silti olisi varsinkin vanhusten palveluissa. Vanhusten palvelujärjestelmä on liian laitospainotteinen ja vanhuksia hoidetaan yleisesti myös sairaaloissa, vaikka varsinaista sairaanhoidon tarvetta ei olisi. Selvitysalueen kunnissa 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista asuu laitoshoidossa n. 4 %, kun STM:n suositus on 2 3 %. Kotona 75 vuotta täyttäneistä asuu 89 %, suosituksen ollessa 91 92 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoa ja järjestämistä on keskitetty harvemmin tarvittavien ja erityisosaamista vaativien palvelujen osalta samoin kuin tukipalveluiden osalta. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto järjestetään yhteistoiminta-alueilla. Sosiaalipalveluissa tehdään paljon yhteistyötä ja erityisosaamista tarvittavat palvelut on järjestetty pääosin ostopalvelusopimuksilla, mm. virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, perheneuvolapalvelut, sijaishuolto sekä sosiaaliasiamiespalvelut. Sekä sosiaali- että terveyspalveluissa on mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä kuntarajojen estämättä kuntien välisillä sopimuksilla, sekä yksittäisissä asiakastilanteissa että laajemmin palvelukokonaisuuksina. Palvelutuotanto ja johtaminen on selvitysalueen kunnissa organisoitu hyvin erilaisilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on käynnissä STM:n asettamassa työryhmässä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet organisaatiot aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Keski-Suomen maakunnassa sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen uudistetaan joka tapauksessa em. lain velvoitteiden mukaisesti. Mikäli Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys ja kuntien päätökset tuottavat muutoksia nykyisiin kuntarajoihin, nämä huomioidaan, kun järjestämisvastuu ja palvelujärjestelmä muutetaan tulevan järjestämislain mukaiseksi. Perustason alueiden perustamiseen tulee kuntajakoselvityksen sosiaali- ja terveyspalvelut - työryhmän mielestä kuitenkin suhtautua kriittisesti, koska mm. kapitaatiopohjainen (ja mahdollisesti yksikanavainen) rahoitusmalli ei silloin koskisi koko maakuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti väliraporttinsa kesällä 2013 ja siinä saatiin alustavat, uuden lainsäädännön suuntaviivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle Keski-Suomessa. Tältä pohjalta maakunnassa on lähdetty viemään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmia eteenpäin Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylä kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Uuden järjestämisalueen palvelurakenteet, -tuotanto ja - prosessit tullaan muotoilemaan uudelleen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilötyöryhmä esitti 19.3.2013 julkaistussa raportissaan Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismalliksi Keski-Suomen kunnat kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista. Järjestämismalliksi ehdotettiin vastuukuntamallia ja vastuukunnaksi Jyväskylän kaupunkia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuussa olevan tahon on kyettävä huolehtimaan alueella tarvittavasta riittävästä, tehokkaasta ja toimivasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Erityisen tärkeää on huolehtia toimivista lähipalveluista hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia palvelujen tuotantotapoja, mm. sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Tuotantojärjestelmän uudelleenorganisointia on lähdettävä rakentamaan laajojen asiakaslähtöisten ydinprosessien kautta ja hyödynnettävä jo olemassa olevia kuntien omia hyviä malleja. Palvelujen alueellinen saatavuus ja saavutettavuus on turvattava. Maakunnallisen sote-alueen muodostamisen yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa sotepalvelujen ja kuntien muiden peruspalvelujen saumaton yhteensovittaminen. Sote-kustannusten jakautumisperusteen kuntien välillä on oltava sellainen, että se kannustaa kuntien muita peruspalveluja sote-kustannusten minimointiin ja sitä kautta kuntien kokonaiskustannusten optimaaliseen tasoon. Kustannusten jakomallin tulee samalla myös ehkäistä eri toimialojen välisten rajojen syntyä, välttää osaoptimointia ja kannustaa mahdollisimman laadukkaiden palvelujen järjestämiseen. Työryhmä ei ottanut kantaa teknologian mahdollisuuksiin eikä myöskään tässä vaiheessa selvittänyt sähköisten palvelujen osuutta, koska valtionvarainministeriön Muutostuki-ohjelman osana käynnistyy ict -järjestelmien kartoitus alueella. 22 4.1 Ennaltaehkäisevän työ palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista noin puolet aiheutuu ihmisten omien valintojen seurauksena. Alkoholin liikakäyttö, ylipaino ja tupakointi ovat olennaisia vakavaan sairastumiseen johtavia tekijöitä. Alkoholi näyttelee merkittävää roolia myös sosiaalityössä etenkin lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Alkoholi, tupakka, ylipaino ja yksinäisyys aiheuttavat laskentatavasta riippuen noin 50 % terveydenhuollon kustannuksista. Mielenterveysongelmat ovat myös suuri ongelma, mihin edellä mainitut tekijät usein linkittyvät. Palvelurakennetta uudistaessa ja taloudellisesti tiukkoja aikoja eläessä on arvioitava niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat kustannuksia ja sitä, miten ihmisten hyvinvointi paranee. Tämä ei ole yksin kunnan ja sen viranhaltijoiden tehtävä, vaan kaikkien kuntalaisten on osallistuttava talkoisiin. Keski-Suomeen on tarpeen luoda yhteinen malli ja yhteisiä toimintakäytäntöjä siitä, miten ruokatottumukset, liikkuminen, alkoholin kohtuukäyttö ja toisesta huolehtiminen saadaan enemmän näkyväksi ja vahvemmaksi osaksi kuntien ja kansalaisten toimintaa. Tarvitaan ruohonjuuritason lähihoitajia tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevaa elämäntapatyötä terveyskeskuksiin ja kuntiin, huomattavasti enemmän matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveystyöntekijöitä ja elämäntaparyhmiä kannustamaan muutokseen. Työskentelyyn pitäisi saada mukaan mahdollisimman paljon kolmatta sektoria. Oikea-aikainen ennaltaehkäisevä apu on lähtökohta sille, että keskisuomalaiset voivat paremmin. Tällöin ihmisten elämäntilanteet eivät kriisiytyisi niin, että tarvitaan lastensuojelun laitossijoituksia tai kallista erikoissairaanhoitoa somaattisella tai psykiatrisella puolella. Ennaltaehkäisevän työn mallin on oltava osana palvelurakenneuudistuksessa.
23 LIITTEET Liite 1 Palveluverkot Sosiaaliasemat ja päiväkeskukset
24 Liite 2 Erityisasuminen