Miten lähestyä ikääntyvää ikäeettinen päihdetyö

Samankaltaiset tiedostot
Päihdeasiakkaan eettinen kohtaaminen

Ei kuulu sulle?! Lahti

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT-

Turvallisuus osana hyvinvointia

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Mielekästä ikääntymistä

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

VARHAINEN PUUTTUMINEN

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Psyykkinen toimintakyky

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Olavi Kaukonen Espoo

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Lapsiperheen arjen voimavarat

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Sota, seksi ja tunneperintö. VT Sari Näre Parisuhdepäivät 2017

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Johtamisen kehittämisverkosto Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Isät turvallisuuden tekijänä

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Monimuotoiset perheet

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Transkriptio:

<> Miten lähestyä ikääntyvää ikäeettinen päihdetyö Päihdepäivät 5-16.9.2010 Marja-Liisa Laapio marja-liisa.laapio@sininauhaliitto.fi

Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi LOL (2005-2008/2011) http://www.tippavaara.info/etusivu/

Ikäeettisen päihdetyön tietoperusta A) Dokumentaarinen ammattiviisaus B) Asiakastyössä kypsynyt viisaus Diakonissalaitoksen Pilketyö Ikäinstituutin Palvelutalo -hanke Sininauhasäätiön Kotiin vietävien palveluiden hanke Tyynelän Seniori hanke Pieksämäellä ja Savonlinnassa

Ikäeettisyys: Miten ratkaista arvokkaan vanhuuden ja päihdeongelman välinen dilemma? Tarkoitus on nostaa ikääntyneiden päihteidenkäyttöön liittyvät moraaliset kysymykset tietoisesti pohdittaviksi

Egyptiläisen filosofin ja runoilijan Phathotepin kuvaus vanhuudesta Miten surkea onkaan vanhuksen loppu! Hän heikkenee päivä päivältä; hänen näkönsä huononee, korvansa kuuroutuvat, voimansa vähenevät. Hänen sydämensä ei tunne enää lepoa, hänen suunsa vaikenee, puhe ei enää kulje. Hänen älynsä kyvyt heikkenevät ja hänen on mahdotonta muistaa tänään millainen oli eilinen päivä. Hänen kaikkia luitaan kolottaa. Ne toimet, joille hän muinoin omistautui innokkaana, hän suorittaa enää vain vaivoin eikä mikään maistu hänelle enää. Nenän tukkeutuessa hän ei tunne enää tuoksujakaan. Vanhuus on pahin onnettomuus, joka voi ihmistä kohdata. Marja-Liisa Laapio Liika on aina liikaa - ikääntyminen ja alkoholi 5

Ja kun ikääntynyt ja alkoholi sekoittuvat toisiinsa Vapaasta ja vastuullisesta ihmisestä tulee päihdeongelmainen, objekti, joka saa päihdeongelmaisen kohtelun ja käyttäytyy myös sen mukaan Negatiivisuusloukussa hänestä tulee materiaalia, ongelmajätettä, jonka hävittämiseksi pitäisi tehdä jotakin hänen ihmisarvonsa katoaa Ikäeettisen päihdetyön haaste: Miten avuttomasta ja arvottamasta objektista tulee aktiivinen toimija?

Ikääntyneiden päihdeilmiö istuu huonosti markkinavetoiseen palvelupolitiikkaan Lähestyäkö ikääntyvää päihteidenkäyttäjää Yksilöllisenä vai yhteiskunnallisena kysymyksenä? Ympäristölleen sekä itselleen haittaa tuottavana ongelmana vai ikäeettisenä, kohtaamisen ja puheeksi ottamisen haasteena? Ikäeettinen päihdetyö perustuu vastuuseen lähimmäisestä

Asiakastyössä on jouduttu pohtimaan Minkälaisesta kohderyhmästä ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien kohdalla on kysymys? A) Niistä, joita ei ole löydetty ja jotka ovat jääneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle? B) niistä, jotka eivät hakeudu palvelujärjestelmään, vaikka toivottaisiin ja houkuteltaisiin?

Kohtaamisissa on jouduttu pohtimaan Mitä ikääntynyt päihdeongelmainen ensisijaisesti tarvitsee? Millä perusteella hänen elämäntapaansa kohdistuvat päätökset tehdään? Kenellä on moraalisubjektius? Miten tarpeiden tyydyttäminen, ratkaisujen oikeudenmukaisuus, inhimillinen hyvinvointi, ja hänen itsemääräämisoikeutensa ovat yhdistettävissä?

Miten hän kohtaa sinut? Arvostus: Ei arvosta apua, ei kuuntele Luottamus: Rikkoo toistuvasti lupauksensa Tunteet: Ei käsitä, miksi olen pahoillaan hänen käyttäytymisestään Manipulointi: Yrittää joka tilanteessa säilyttää kontrollin ja kääntää olosuhteet ja sanat edukseen Kontrollin hallinta: Turhautuu, menettää malttinsa: kiroilee, nimittelee, syyttelee Kriittisyys: Valittaa melkein kaikesta ja ilmoittaa säännöllisesti, mikä ihmisissä tai olosuhteissa on vikana Syytökset: Syy on aina hänen ulkopuolellaan, ei koskaan hänessä

Habitus : Ei huolehdi hygieniastaan, vaatteistaan, kodistaan, hampaistaan, haisee Terveys: Ei välitä terveysneuvonnasta, laiminlyö lääkkeiden käyttöä tai käyttää alkoholia lääkkeiden kanssa Laillisuus: Rikkoo toistuvasti lakia, joutuu pidätetyksi häiritsevästä tai väkivaltaisesta käyttäytymisestään Talous: Käyttää hallitsemattomasti rahaa, velkaantuu, laskut jäävät maksamatta Vastuullisuus: Käyttäytyy vastuuttomasti valehtelemalla sekä läheisilleen että itselleen Sosiaalisuus: Sabotoi ihmissuhteita, rikkoo välejä levittämällä perättömiä huhuja, laiminlyömällä omaisiaan, hakeutumalla jatkuvasti huonoon seuraan jne.

Lähestymisen konstruktio Miten se rakentuu? A) suhteesta viinaan ja vanhuuteen, objektina ikääntynyt kohdataan päihteidenkäytön, sairauksien, toimintakyvyn alenemisen, raihnaisuuden, yksinäisyyden, statuksen laskun tai monen muun menetyksen kautta suhde rakentaa negatiivista identiteettiä, jota ikääntynyt saattaa myös itse ylläpitää olettamalla, että hän ansaitseekin huonon kohtelun, esim. hänellä saattaa olla syyllisyys siitä, että on jäänyt henkiin puolison kuoltua

Lähestymisen konstruktio Miten se rakentuu? B) suhteesta ikääntyneeseen ihmiseen, aktiivisena toimijana Ikääntynyt kohdataan aktiivisena toimijana, jolloin hänen elämänkokemuksensa, elämänviisautensa ja kypsyytensä selviytyä koettelemuksistaan nähdään hänen voimavaranaan suhde rakentaa positiivista identiteettiä, jossa tiedetään, että ikääntyneelle elämä epävarmuuden kanssa on tuttua; hän on oppinut elämänkulun varrella kohtaamaan monenlaisia ongelmia, tervehtimään niitä ja jättämään ne jälkeensä

Omat kohtaamisen voimavarani Tiedostan, että päihdeongelmaisia yhdistää se, että he näkevät itsensä ja maailmansa eri tavoin kuin minä Keskityn itseni kohtaamiseen, voimavarojeni ja tiedon kartuttamiseen ikääntyneiden päihdeilmiöstä Ymmärrän, etten ole vastuussa toisen ihmisen elämänkulusta ja sen ratkaisuista Tiedostan pystyväni kohtaamaan toista ihmistä vain sen verran kuin kykenen kohtaamaan itseäni

Ymmärrän, että ikääntyneen päihdeongelmaisen kokemus elämän tarkoituksellisuudesta on saattanut menettää merkityksensä ymmärrys siitä, miten yhteiskunta, maailma tai lähiyhteisö toimivat, on heikentynyt voimavarat hallita elämää ovat niukat eletyn elämän arviointi on ristiriitaista

Päihteidenkäytön historiallinen ja yhteiskunnallinen konteksti 40-50-luvun kasvuympäristön ja raittiusaatteen luoma alkoholimoralismi vs. 60-luvun radikalismi uhkakuva suurista märistä ikäluokista

Kulttuuristen normien vastaisuus! On haaste tunnistaa ikääntyneen naisen päihdeongelma hyvin hoidetun habituksen takaa Nainen on oppinut itse määrittelemään juoppoidentiteettinsä sekä kontrolloimaan sitä

Naiskansalaisuuden velvoitteiden ja häpeän taakan paino Naiskansalaisuus rakentuu sen varana, mitä naiselta on vaadittu ja miten hän on aiemmin kyennyt toimimaan Nainen on velvoitettu pitämään huolta perheestään, miehestään sekä miehensä juomisesta Naisen velvollisuus on ollut pitää huolta siitä, että mies pysyy alkoholiongelmastaan huolimatta toimintakuntoisena, talous tasapainossa, lapset hoidettuna, kasvatettuna ja maailmaan saatettuna Avun pyytämisen vaikeus, esim. juopolle miehelleen apua hakeva nainen yrittää peittää oman juomisensa

Päihteidenkäytön vs. kodin kulttuurinen merkitys Ikääntyneelle naiselle koti on ollut korvaamaton, arkeen ja intiimiin perhe-elämään tarkoitettu tila, jossa elämän keskeiset asiat ovat toteutuneet. Naisen ja varsinkin äidin velvollisuus on ollut luoda koti; tehdä yksityisestä tilasta paikka, jota voidaan kodiksi kutsua Kotiin sekä perhesuhteisiin on ladattu paljon ja niiltä odotetaan yhä paljon Todellisuudessa luonnolliset kotiyhteisöjen merkitys on muuttunut; modernisaatiossa lapset ovat katkaisseet suhteet vanhempiinsa ja postmodernissa vanhemmat lapsiinsa Osallisuudesta on tullut osattomuutta, jotta paikataan alkoholilla

Moraalinen vaikeus lähestyä Ikääntynyt nainen on riippuvaisempi lähiyhteisöstään ja sen mielipiteistä kuin mies Paradoksaalista on se, että ympäristöllä on moraalinen vaikeus katsoa alkoholisoitumassa olevan ikääntyneen naisen kohdalla totuutta silmiin Sosiaalinen tekopyhyys estää realistisen kuvan muodostamista juovista naisista kasvattaa alkoholiongelmaisen naisen taakkaa entisestään P pa

Uhkana eksyä yksiöönsä Pahinta on Olla ulkoa ohjautuva ja sisältä tyhjä Luulla olevansa ongelmansa kanssa yksin Elää häpeänsä vallassa Maksaa edelleen henkisiä sotakorvauksia Eristäytyä ja antaa läheisilleen kuva, että pärjää hyvin

Päihteitä käyttävien ikääntyneiden naisten heterogeenisuus Päihteidenkäyttö on yhteydessä naisen koulutukseen, ammattiin, elämänvaiheeseen, perheeseen, erityisesti elämänsä miehiin/ miehettömyyteen, lapsiin tai lapsettomuuteen

Juomakulttuurinen murros Alkoholinkäytöllään nainen kyseenalaistaa aiempien sukupolvien elämäntavan ja ihanteet ja saa kokemuksen hallita elämäänsä Toisaalta päihteet luovat katteetonta optimismia tulevasta

Ikäeettisen päihdetyön lähtökohta Ikääntyneellä päihdeongelmaisella on oikeus hyvään elämään niin kauan kuin sitä on jäljellä ja muiden kansalaisten tavoin normien mukaiset oikeudet yhteiskunnan palveluihin

Tulevaisuus alkaa tänään sen voi pilata monella tavalla Tehtävänä on elämäntyylien takaisin palauttaminen Ammatillisuus ei ole ihmisen takana tai edessä, vaan ihmisessä rinnalla Itse asiassa en ole edes kiinnostunut, miten paljon hän juo, vaan paneudun päällimmäiseen huoleen, jonka hän heittää Unelma paremmasta elämästä on jo parempaa elämää

Moninaisuutta kunnioittavassa kumppanuudessa Tarvitaan: henkistä esteettömyyttä hyväksyä ikääntynyt päihteidenkäyttäjä ihmisenä, sellaisena kuin hän on tilanneherkkyyttä nähdä, millainen elämänkokemus ja kyky hänellä on selviytyä koettelemuksistaan

Ikäeettisen päihdetyön käytäntöjä yhdistävä hyvä Ihmistä tuetaan kokonaisvaltaisesti Häntä ei vaadita muuttumaan, vaan autetaan häntä itse löytämään oman elämänsä mielekkyys ja tarkoituksellisuus A) fyysisesti B) psyykkisesti C) sosiaalisesti D) hengellisesti

Lähdekirjallisuutta: Anna Alanko & Ilka Haarni (toim.) Ikääntyminen ja alkoholi (2007) Artikkelit: Jyrkämä, Jyrki: Ikääntymisen ja alkoholin muuttuvat näkymät pohdintoja ja kysymyksiä Laapio, Marja-Liisa. Kotihoidon ja alkoholia käyttävien ikääntyvien asiakkaiden kohtaamisia Suhonen, Heikki. Ikääntyneet päihdeongelmaiset meikäläisiä vai muukalaisia? Ahlström, Salme (2007) Alkoholi osana naisen elämänkaarta. Tiimi 3-4, 2007. A-klinikkasäätiö. Etorre, Elizabeth (1990) Women & Alcohol. A provate pleasure or public problem? Great britain, Caledonian International. Haarni, Ilka & Hautamäki, Lotta (2008) Ikääntyvät juomatavat. Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Gaudeamus.

Lähdekirjallisuutta Holmila, Marja (1992) Kulkurin valssi on miesten tanssi. Naiset alkoholin suurkuluttajina. Valtion painatuskeskus. Helsinki. Hooks, Bell (1990) Homeplace a site of resistance. Teoksessa Yearning: race, gender, and cultural politics. Boston, MA: South End Press, 1990. Hyttinen, Irja. (1990) Kun nainen juo. Valtion painatuskeskus. Helsinki. Klatte Bill & Thompson Kate (2007) Lähimmäinen ongelmana: Lopeta murehtiminen, näillä konsteilla pärjäät. Fabella. Koskinen, Simo. Ikääntyneiden voimavarat. Luento päihdepäivillä 14.9.2007 Laapio, Marja-Liisa (2009) Osattomuudesta osallisuuteen: Ikäeettisen päihdetyön kehittymisprosessi Liika on aina liikaa ikääntymien ja alkoholi hankkeessa. Sininauhaliitto. Litmala, Marjukka (2003) Perheet, parisuhteet, lapset: Kehityssuuntia ja käsityksiä perhe-elämän oikeusoloista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 201: Helsinki. Saarenheimo, Marja (2007) Psyykkinen hyvinvointi ikääntymistutkimuksessa ja käytännön vanhustyössä. Gerontologia 2/2007 (s.168, 181 ja 192) Suhonen, Heikki (2005) Elämä on pysähtynyt keinu. Tutkimus ikääntyneistä A klinikan asiakkaista ja heidän asiakkuuksistaan

Kiitos! 31