Lump sum pähkinänkuoressa

Samankaltaiset tiedostot
Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa. Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely!

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit

Hanke- ja yritystukien toimeenpano

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Hanketukien maksatus

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

ESR-HAKUINFO. Pienryhmä: EURA-hakemus. Hämeen ELY-keskus

Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen mahdollisuutena

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo DIAK Martintalo

ESR-ohjelman uudet kustannusmallit ja ohjelman tilanne

Rakennerahastokauden infotilaisuus Verna Mustonen

Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä.

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE

Sulkemisen haasteet maksatuksen näkökulmasta

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

TUEN MYÖNTÄMINEN RAKENNERAHASTOHANKKEISSA

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/ MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

ESR-hankkeiden hakukäytännöt

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

toteutuneet kustannukset

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

FLAT RATE koulutus maksajille syksy Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Rahoitushakemuksen täyttöohje

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

RR info hanketoimijoille Maksatus

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA

HAKUINFO TOUKOKUU 2014

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

SOLID-rahastoseminaari

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita

Päätös Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Harri Kukka

Manner-Suomen kehittämisohjelma Hanketukien rahoitusmahdollisuudet

Hankkeen maksatus ja tarkastus

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Päätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ]

Aloituskoulutus Leena Karjalainen

Rahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Maksatuksen terveiset

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueosasto Hallitussihteeri Anne Juutilainen

Tempo! De minimis -rahoitus

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet

POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA

OHJE KUNNILLE VUONNA 2018 TEHDYISTÄ KUNTAPAIKKAPÄÄTÖKSISTÄ MAKSETTAVAN BONUSRAHAN HAKEMISEEN

Ajankohtaista maksatuksessa. Raija Mikkonen ja Kati Niemilä

Transkriptio:

Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen hankkeen tulokseen keskittyminen maksatuskäsittelyn nopeuttaminen

Lump sum pähkinänkuoressa Julkinen rahoitusosuus (EU/valtio+kunta+muu julkinen) max. 50 000 Lisäksi mukana voi olla yksityistä rahoitusosuutta 50 000 :n enimmäismäärä pitää sisällään myös mahdollisen ALV:n. Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä Määrittäminen on perusteltava! Hanketta voi muuttaa ainoastaan toteuttamisajan osalta. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin. Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Maksatus kyllä/ei periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan. Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista!

Esimerkki: täydennyskoulutusmallin toteuttaminen 1. Hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen sisäiset palkkakustannukset 41 475 koulutusmateriaalit 1 000 ulkopuoliset asiantuntijat 2 800 matkakustannukset 2 475 kustannukset yht. 47 750 Kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta 5 550 :lla 3. Hankkeen päättyessä koulutus on toteutunut päätöksen mukainen tulos saavutettu ja todennettu maksetaan 42 200 (kuntaraha todennetaan tulotositteen perusteella) 2. Rahoittaja myöntää kertakorvauksen, jonka EU:n/valtion osuus on 42 200 (88 %)

Minkälaisissa hankkeissa kertakorvausta voi käyttää? 1.1.2012 alkaen rahoitetuissa uusissa hankkeissa ei aikaisempaa projektikoodia ja päätöstä tuensaaja toteuttaa itse (pääosin) tulos / toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä

Kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajatut hankkeet (tk-asetus) Teknisen tuen hankkeet Hankkeet, joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan Energiatuet Finnvera Oyj:n rahoittamat EAKR-hankkeet ESR:n ELY-keskusten itse toteutettavat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita

Kertakorvaus ja hankinnat? Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on rajattu tukiin. Kertakorvausta voidaan soveltaa, jos tuensaaja toteuttaa hankkeen itse, vaikka jotkin menoerät olisikin ulkoistettu. Hakijan on osoitettava, että sillä on edellytykset toteuttaa hanke pääosin (> 50 %) itse. Ulkoistettuihin menoeriin tuensaajan on sovellettava julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

Rahoitusosuudet Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja tukijärjestelmäkohtaisia säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen (ELY-keskuksen/ maakunnan liiton) tekemää rahoituspäätöstä. ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (projektikoodi). Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei sisällytetä kertakorvaushankkeeseen.

Kertakorvauksen laskentamenetelmä vahvistettava ennalta oikeudenmukainen tasapuolinen todennettava

Kertakorvausta koskeva hakemus Kustannusmallivalinta ohjaa hakemuslomakkeen kustannusarvion rakennetta: Kertakorvaus: vain kustannuslaji muut kustannukset täytettävissä mahdolliset tulot ja muu rahoitus täytetään normaalisti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei voi täyttää lainkaan

Kertakorvausta koskeva hakemus Hankkeen tavoitteen/tuloksen/toimenpiteiden täsmällinen määrittely Miten tulos/toimenpiteet ovat todennettavissa? Onko hankkeessa selkeitä välitavoitteita? Yksityiskohtainen kustannusarvio ja rahoittajan edellyttämät perustelevat dokumentit (tarjousasiakirjat, hintavertailut, aikaisemmin toteutetut vastaavat hankkeet jne.) Hakijan oma osuus toteutuksesta (> 50 %) ja ulkoistetut ostopalvelut/hankinnat Keep it simple!

Projektipäätös Rahoittaja vahvistaa käytettävän kustannusmallin. Rahoittaja vahvistaa kustannusarvion analyysin perusteella päätöksessä kertakorvauksen määrän. Vertaaminen odotettuihin tuloksiin, muihin samankaltaisiin hankkeisiin ja reaalikustannustasoon. Määrä on perusteltava perustelu ja siihen liittyvät yksityiskohdat ovat osa toimen jäljitysketjua.

Projektipäätös Rahoittaja on yksilöi päätöksessä ainakin: kertakorvauksen maksatuksen edellytyksenä olevat projektin toimenpiteet, tulokset tai tuotokset siten, että niiden toteutuminen voidaan vaikeudetta todentaa, aineiston, joka tuensaajan on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä, jotta päätöksen mukaiset toimenpiteet, tulokset tai tuotokset voidaan todentaa, mikäli projekti on päätetty toteuttaa osissa, erikseen kunkin osan maksatuksen edellytyksenä olevat toimenpiteet, tulokset tai tuotokset, maksatushakemuksen liitteenä toimitettava todentava aineisto, maksettava euromäärä ja maksatushakemusten toimittamisen aikataulu.

Kertakorvauksen jakaminen osiin? Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jos a) se on hankkeen luonteen vuoksi perusteltua b) hanke (tulos) on jaettavissa selkeästi määriteltäviin osiin c) kunkin osan tuloksen/toimenpiteiden todentava aineisto määritellään päätöksessä

Kertakorvauksen jakaminen osiin? Jos hanke jaetaan osiin, yksi maksatushakemus voi kattaa joko yhden tai useamman hankkeen osan. ESIMERKKI: Hankkeessa järjestetään seminaari. Rahoittaja määrittelee hakijan laatiman ennakkokustannusarvion perusteella kertakorvauksen määräksi 15 000. Hanke jaetaan päätöksessä kahteen osaan: 1. Seminaarin valmistelu 5000 (todentava aineisto: kutsu, ohjelma, seminaarimateriaali ) 2. Seminaarin järjestäminen 10 000 (todentava aineisto: osallistujalistat, valokuvat, loppuraportti, lehtiartikkeli ) Päätöksessä hankkeelle voidaan määritellä (hankkeen kestosta riippuen) 1 tai 2 maksatuskautta.

Määrälliset tavoitteet? ESIMERKKI: Päätöksessä on määritelty, että kertakorvaus maksetaan, jos tapahtuma järjestetään ja osallistujia on vähintään 50. Tapahtumaan osallistuu vain 49. Maksu 0 %

Määrälliset tavoitteet? Jos määrällisen tavoitteen asettaminen on välttämätöntä: a) arvioi tavoite realistiselle tasolle b) pienennä riskiä jakamalla hanke osiin, esim: tapahtuma järjestetty - maksetaan 20 000 osallistujia vähintään 20 maksetaan 5000

Päätöksen ehdot Perustelluista syistä jatkoaikaa voidaan pyytää. Muilta osin hanketta ei voida muuttaa. Seurantatiedot ja loppuraportti edellytetään normaalisti, väliraporttia ei. Ohjausryhmä on asetettava, mikäli rahoittaja ei katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi. Maksatuksen ehdot Toteutuneesta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta on esitettävä tosite maksatushakemuksen yhteydessä.

Maksatus Todennetaan hankkeen päätöksen mukainen tulos tai toimenpide päätöksen mukaisten asiakirjojen avulla. Tuensaajan ei tarvitse toimittaa kirjanpidon otteita tai muita tositteita todellisista kustannuksista.

KYLLÄ / EI periaate maksatuksessa ESIMERKKI Vaihtoehto a) Päätöksessä on määritelty hankkeen tavoitteeksi koulutuksen järjestäminen ja verkkomateriaalin tuottaminen. Hanketta ei ole päätöksessä jaettu osiin. Hankkeen päättyessä koulutus on järjestetty, mutta verkkomateriaali on tekemättä. Maksu 0 % Vaihtoehto b) Hanke on päätöksessä jaettu kahteen osaan: 1) Koulutuksen järjestäminen toteutunut maksetaan 2) Verkkomateriaalin tuottaminen ei toteutunut ei maksua

Yleistä lump sum hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Tarkastus voi kohdistua: Kertakorvauksen laskentamenetelmään (joka on vahvistettava ennalta ja oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava.) Huom! Dokumentointi!!VÄLITTÄVÄÄN TOIMIELIMEEN KOHDISTUVA TARKASTUS Menetelmän moitteettomaan soveltamiseen tarkastelemalla hankkeen tuloksia/tuotoksia. TUENSAAJAAN KOHDISTUVA TARKASTUS

Yleistä lump sum -hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään vähentämään yksityiskohtaisten kuittien käsittelyä ja säilyttämistä. Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa täysimääräisesti kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi julkisuutta, julkisia hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia....ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.