MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Harri Kukka

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Harri Kukka VALTIONEUVOSTON ASETUS EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON TOIMINTAOHJELMASTA MYÖNNETTÄVÄSTÄ TUESTA 1 Yleistä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmasta myönnettävistä tuista ja niiden hallinnoinnista säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 508/2014 (meri- ja kalatalousrahastoasetus) ja sen nojalla annettavissa komission säädöksissä. Lisäksi ohjelman tukiin ja hallinnointiin sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013 (yleisasetus) ja sen nojalla annettavia komission säädöksiä. Kansallisesti toimintaohjelman valmistelusta sekä siihen liittyvistä viranomaisten ja kalatalouden toimintaryhmien tehtävistä kuten ohjelman varojen käytön suunnittelusta, ohjelman toteuttamisesta, seurannasta, tarkastuksista sekä tuen takaisinperinnästä säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa (1093/2014). Mainitussa laissa säädetään myös eräistä tuensaajaan, tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä täsmennyksistä. Lain (1093/2014) 4 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää toimintaohjelman toimenpiteiden valvontaan, seurantaan ja raportointiin sekä tiedottamiseen ja sähköiseen tietojärjestelmään liittyvien hallintoviranomaisen tehtävien sekä toiminta-ohjelmaan liittyvien koulutus- ja ohjaustehtävien siirtämisestä ohjelman välittäville elimille, joita mainitun lain 8 :n mukaan ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lain (1093/2014) 13 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista ja avustusmuodoista sekä vastikkeetta tehdyn työn tai tuotantopanoksen luovutuksen käyttämisestä yksityisenä rahoituksena sekä niiden erittelystä, osoittamisesta ja enimmäismäärästä. Lain (1093/2014) 19 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen hakemisessa noudatettavasta menettelystä, hakemukseen liitettävistä asiakirjoista sekä selvitysten, hankesuunnitelman ja kehittämissuunnitelman sisällöstä ja esittämisestä. Lain (1093/2014) 21 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavista tukikelpoisista toimenpiteistä.

2 2 2 Ehdotuksen perustelut 1 Soveltamisala Ehdotettua asetusta sovellettaisiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014) mukaisiin tukiin. 2 Välittäville toimielimille siirrettävät tehtävät Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetusta laista suoraan johtuu, että ELY-keskusten velvollisuutena on vastata niistä hallintoviranomaiselle EU-säädöksissä mainituista tehtävistä, jotka liittyvät tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan sekä muista em. laissa ELY-keskuksille annetuista tehtävistä. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisasetuksen 125 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tietojen tallentamiseen liittyvät ja 3 kohdan b g alakohdissa säädetyt tukien myöntämiseen liittyvät velvoitteet. Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin tehtävistä, jotka ELY-keskusten on lisäksi hoidettava osana tukien hyvää hallintoa sekä muun muassa sellaisista täytäntöönpanotehtävistä, jotka aiemmin ovat olleet maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä. Tällaisia ovat mm. yleisasetuksen 125 artiklan 4 kohdan a d alakohtien mukaiset hallintoviranomaisen tehtävät, jotka liittyvät varainhoitoon ja valvontaan, kuten tuettujen hankkeiden hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset, petostentorjuntatoimenpiteet ja jäljitysketjun turvaaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen keskitettäisiin valtakunnallisia täytäntöönpanotehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriö on aiemmilla ohjelmakausilla vastannut ELY-keskusten virkamiesten neuvonnasta ja ohjaamisesta tukien täytäntöönpanemiseksi. Täytäntöönpanotehtäviä ei ole jatkossa tarkoitus hoitaa ministeriötasolla, vaan maa- ja metsätalousministeriö vastaisi ainoastaan strategisista ja erityistä yleistä linjanvetoa vaativista soveltamisohjeista. Teknisempi soveltamiskäytännön yhdenmukaistaminen ja tukikelpoisuuskysymysten arviointi sekä näihin liittyvä neuvonta keskitettäisiin Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. ELY-keskukselle on tarkoitus osoittaa toimintaohjelman teknisen tuen varoja lisääntyvien tehtävien edellyttämien resurssien turvaamiseksi. EU-lainsäädännössä korostuu, että välittävälle elimelle voi siirtää tehtäviä vain sillä edellytyksellä, että hallintoviranomaisella säilyy täysi vastuu siirretyistä tehtävistä. Tästä syystä olisi tarpeen säätää, että välittävien toimielinten on raportoitava hallintoviranomaiselle toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta. Samasta syystä ELY-keskuksen tehtäväksi ei anneta vahvistaa toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita ja lomakkeita, vaikka se valmistelisi niitä ministeriön ohjeiden mukaisesti. Ohjeet ja lomakkeet hyväksyttäisiin ministeriössä. 3 Hyväksyttävät kustannukset Pykälässä säädettäisiin muun muassa välillisten kustannusten hyväksymisestä kehittämishankkeiden tukikelpoisiksi kustannuksiksi sekä hakijalta tai hänen lähipiiriltään tehtävien hankintojen tukikelpoisuudesta.

3 3 4 Avustusmuodot Vastikkeettomana työnä hankkeen yksityiseen rahoitusosuuteen voitaisiin hyväksyä kohtuullinen määrä tuen saajan omaa tai talkootyötä. Vastaavasti voitaisiin hyväksyä vastikkeetta hankkeelle luovutetut raaka-aineet investointihankkeissa sekä tavarat ja palvelut kehittämishankkeissa. Laskennassa käytettävän palkan on oltava kohtuullinen ja se ei saa olla korkeampi kuin vastaavasta työstä yleisesti maksetaan. Investointihankkeissa vastikkeetta luovutetun työn arvo olisi kuitenkin aina 20 euroa tunnilta. Tämä eroaisi maaseudun yritystukihankkeista, joissa vastikkeetonta työtä ei hyväksytä lainkaan hankkeen kustannuksiin. Maatalouden rakennetuissa ja maaseudun hanketuissa hyväksytään 15 euroa tunnilta, mitä on kuitenkin mm. annetuissa lausunnoissa pidetty kalatalouden alalla liian alhaisena. Työkoneen ja aluksen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa tunnilta, mikä vastaa maatalouden rakennetuissa ja maaseudun hanketuissa noudatettavaa tasoa. Investointihankkeiden vastikkeettoman työn arvojen määrittelyssä on pidetty tarkoituksenmukaisena ja hallinnollisesti yksinkertaisimpana esittää tason säätämistä sellaiseksi, että se on yleisasetuksen 69 artiklan 1 kohdan mukainen: asetuksessa määritellyt luontoissuorituksen arvot eivät ylitä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia, ottaen huomioon että ne sisältävät kaikki kustannukset, mm. palkan sivukulut. Vastikkeettoman työn tai tuotantopanoksen hyväksyminen edellyttää aina, että kansallisen lainsäädännön lisäksi myös unionin lainsäädännön edellytykset täyttyvät. Yleisasetuksen 69 artiklan 1 kohdassa säädetään luontoissuoritusten tukikelpoisuudesta. Tuen hakijan olisi tukihakemuksessa ilmoitettava se yleisasetuksen 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu avustusmuoto, jota hakija haluaa käytettävän, ja esitettävä sen käytön tueksi tarvittava selvitys sekä ne perusteet, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan hankkeelle. ELY-keskus tekisi viime kädessä päätöksen hankkeessa käytettävistä avustusmuodoista. Avustusmuotoa koskeva päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi. Säädettävällä pykälällä ei kuitenkaan olisi tarkoitus rajoittaa yleisasetuksen 67 artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta yhdistää samassa hankkeessa useita avustusmuotoja. Yleisasetuksen 67 artiklan 4 kohdasta johtuu, että kokonaan julkisina hankintoina toteutettavissa hankkeissa kustannukset korvataan yksinomaan tosiasiallisten hankkeesta aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella. 5 Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset Tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen perustuvaa rahoitusmallia voidaan käyttää kaikissa hankkeissa. Kustannusten hyväksyminen perustuu kirjanpitotositteiden mukaisiin, hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyviin kuluihin. Tukipäätöksen ehdoissa eritellään kustannuslajeittain hyväksyttävien kulujen määrä.

4 4 6 Kertakorvaus Kertakorvausta voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa hankkeissa, joissa hankkeen tulokset ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta tukipäätöksessä. Hakijan on esitettävä tukihakemuksessa kustannusarvio yhtä yksityiskohtaisesti kuin muissakin avustusmuodoissa. Päätöksen ehdoissa eritellään, mikä tai mitkä tulokset hankkeessa tulee toteuttaa ja mitkä asiakirjat vaaditaan niiden toteutumisen todentamiseksi maksuhakemuksessa. Tuen maksu ratkaistaan pelkästään sillä perusteella, onko tukipäätöksen mukainen tulos täysimääräisesti saavutettu, eikä maksua voi suorittaa suhteutettuna osittain toteutuneisiin tavoitteisiin. Toisin sanoen, tuki maksetaan joko täysimääräisesti tai sitä ei makseta lainkaan, ja maksuperusteena on tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen. Tuen saajan ei tarvitse esittää tositteita tai muita asiakirjoja todellisista kustannuksista. Maksatuksessa, paikan päällä tehtävissä varmennuksissa tai tarkastuksissa tarkastetaan vain se, onko tulos tai toimenpide toteutunut päätöksen mukaisesti. Kertakorvaushanke voidaan kuitenkin jakaa osiin, jolloin maksu kustakin osasta suoritetaan sen tavoitteiden tultua saavutetuiksi. Yleisasetuksen 67 artiklasta johtuu, että kertakorvauksen määrä voi olla enintään euroa. Kertakorvaushanketta koskevaa päätöstä voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta. Esimerkiksi hankkeen sisältöä ja tavoitteita ei voisi kertakorvausmallissa muuttaa kesken hankkeen toteuttamisen samalla tapaa kuin muita avustusmuotoja käytettäessä. Hankkeen kestoa voisi kuitenkin viranomaisen harkinnan mukaan tuen saajan hakemuksesta muuttaa, jos esimerkiksi tavoitteiden saavuttaminen voidaan tällä tavoin turvata. 7 Kiinteämääräinen rahoitus Hankkeen kustannuksiin voidaan myöntää kiinteämääräistä tukea, jonka suuruus on 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Kiinteämääräisellä tuella katettaisiin hankkeen toimistokustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveysja virkistyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset, tarjoilukustannukset ja hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Palkkakustannukset ja muut kuin edellä mainitut hankkeessa hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset korvattaisiin tosiasiallisten kustannusten perusteella. Joihinkin kustannuslajeihin olisi mahdollista soveltaa myös vakioyksikkökustannuksia. 8 Vakioyksikkökustannukset Hankkeen kustannuksiin voidaan myöntää tukea, joka perustuu ennalta vahvistettuihin yksikkökustannuksiin. Tällöin tukipäätöksessä vahvistetaan esimerkiksi tietyn tuotoksen yksikköhinta sekä tuotoksiin perustuvan tuen enimmäismäärä. Tukea maksetaan hankkeessa toteutuneiden tuotosten lukumäärän perusteella. Esimerkiksi koulutushankkeessa voidaan vahvistaa yksikkökustannus yhdelle koulutuksen läpikäy-

5 5 neelle, jolloin tuen lopulliseksi määräksi muodostuu yksikkökustannus kerrottuna koulutuksen läpikäyneiden lukumäärällä. Tuen hakijan olisi esitettävä perustelut vakioyksikkökustannusten käytölle ja niihin perustuvien kustannusten ehdotetulle kokonaismäärälle. 9 Kehittämissuunnitelma Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin kehittämissuunnitelman esittämisestä investointihankkeissa. Kehittämissuunnitelma on tarpeellinen työväline tuen myöntämistä koskevassa harkinnassa, sillä se auttaa tuen myöntäjää ymmärtämään tuen hakijan liiketoimintaa, yrityksen taloudellista tilannetta ja sen kehitysedellytyksiä sekä markkinatilannetta. Kehittämissuunnitelman laatiminen voi auttaa myös yritystä itseään omien kehittämistarpeidensa ja markkina-asemansa analysoinnissa. Koska kaikkein pienimmissä hankkeissa ei välttämättä ole perusteltua tehdä syvällistä analyysia yrityksen tilanteesta, kehittämissuunnitelmaa ei vaadittaisi kaikissa hankkeissa pakollisena, vaan aina, jos yksityisen investointihankkeen kokonaiskustannus olisi vähintään euroa. Tätä pienemmissä sekä yleishyödyllisissä investoinneissa kehittämissuunnitelmaa vaadittaisiin tukea myöntävän viranomaisen harkinnan perusteella. 10 Kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavat toimenpiteet 3 Asian valmistelu Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä ei tueta yksityisiä investointihankkeita. Edellisellä ohjelmakaudella muodostui ongelmaksi, että samaan hankkeeseen saattoi hakea tukea sekä toimintaryhmän rahoituskiintiöstä että suoraan ELY-keskuksesta. Tämä päällekkäisyys on tarpeen poistaa ja tehdä selkeä työnjako ELY-keskuksen suoraan rahoittamien hankkeiden ja kalatalouden toimintaryhmän kautta rahoitettavien hankkeiden välillä. Investointihankkeiden rahoittaminen toimintaryhmien kautta on myös asettanut tuen hakijat eri alueilla eriarvoiseen asemaan, kun yritykset ovat voineet hakea investointitukea ryhmien kautta vain niillä alueilla, joilla on ollut kalatalouden toimintaryhmä. Toimintaryhmien rahoituskiintiöt ovat hyvin pienet, ja kalatalouden toimintaryhmätyön tärkein lisäarvo on paikallisessa yleishyödyllisessä kehittämisessä. Ehdotetulla säännöksellä ryhmien toiminta ja niukat resurssit saataisiin keskitettyä paikalliseen kehittämiseen. ELY-keskus vastaisi investointihankkeiden sekä maantieteellisesti laajempien kehittämishankkeiden tukiratkaisuista. Ehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä kuten elinkeinoja ja ympäristönsuojelua edustavilta järjestöiltä. Lausuntoja saatiin yksitoista kappaletta, joista kahdessa ei ollut lausuttavaa. Asetusluonnokseen on tehty lausuntojen perusteella lukuisia, pääosin hallinnollista selkeyttä parantavia muutoksia. Sisällöllisesti suurimmat muutokset koskevat vastikkeettoman työn hyväksymistä hankkeen yksityiseen rahoitusosuuteen siten, että vastikkeettoman työn määrittelyä on selvennetty ja hyväksyttäviä määriä on korotettu.

6 6 4 Vaikutukset 5 Voimaantulo Ehdotus on ollut laintarkastuksessa oikeusministeriössä. Ehdotetulla asetuksella ei ole suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska se ei vaikuta toimintaohjelmasta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärään. Asetus vaikuttaisi viranomaisten asemaan siten, että tiettyjä aiemmin maa- ja metsätalousministeriössä hoidettuja täytäntöönpanotehtäviä siirrettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Asetus myös selkiyttäisi viranomaisten velvollisuuksien hoitamista tietyissä tuen myöntämiseen liittyvissä tilanteissa. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla olisi vaikutusta niin tuen saajiin kuin paikallisiin kalatalouden toimintaryhmiin, joiden antama lausunto on ratkaisevassa roolissa myönnettäessä tukea paikallisiin kehittämishankkeisiin toimintaryhmien rahoituskiintiöiden puitteissa. Asetuksen määrittelemät tarkennukset osaltaan varmistaisivat yhdenvertaisen kohtelun toimintaohjelman täytäntöönpanossa. Ehdotetulla asetuksella ei ole ympäristö- tai sukupuolivaikutuksia. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 15 päivänä syyskuuta 2015.