Säätiöiden varainhoidon selvitys

Säätiöiden varainhoidon selvitys TUTKIMUSRAPORTTI SijoittajaPRO Finland Oy Torikatu 26, 90100 Oulu www.sijoittajapro.fi

SISÄLLYS 1 Selvityksen tausta... 3 2 Sijoitusvarallisuus ja jakautuminen... 3 2.1 Sijoitusvarallisuutenne koko euroissa?... 3 2.2 Mitä omaisuusluokkia käytätte sijoitustoiminnassa?... 4 3 Arvopaperisijoitukset... 10 3.1 Kuinka suurta osuutta arvopaperisijoitukset edustavat kokonaisvarallisuudestanne prosentteina?... 10 3.2 Mitä sijoitusinstrumentteja käytätte arvopaperisijoitustoiminnassanne ja kuinka suuri niiden prosentuaalinen osuus on arvopaperisijoituksista?... 10 3.3 Mikäli käytätte indeksi- tai ETF-rahastoja, kuinka suuri niiden osuus on arvopaperisijoituksistanne?... 12 4 Sijoitustoiminnan käytännön hoitamiseen liittyvä osio koskien finanssi-/sijoitusvarallisuutta... 13 4.1 Ketkä ovat käyttämänne varainhoidon kumppanit/palveluntarjoajat täyden valtakirjan tai konsultatiivisen varainhoitosopimuksen malleissa?... 13 4.2 Oletteko kilpailuttaneet varainhoitonne tai osan siitä? Milloin viimeksi?... 13 4.3 Mitkä tekijät ovat teille tärkeimpiä varainhoitajien valinnassa?... 14 5 Sijoitustoiminnan kustannukset ja varainhoitajan menestys... 15 5.1 Mitkä ovat säätiönne varainhoidon (ulkoiset) kustannukset euroissa vuosittain?... 15 5.2 Onko käytössänne menestykseen pohjautuvia palkkiomalleja (ns. tuottosidonnainen)?... 16 5.3 Kuinka usein seuraatte varainhoitonne menestystä?... 17 5.4 Varainhoidon kustannus-tuottosuhde... 17 6 Säätiöiden sijoitusstrategiaan liittyvä osio... 18 6.1 Sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet... 18 6.2 Kuvailkaa vapaasti sijoitustoiminnan päätöksentekovastuita (esim. asiamies, sijoitustoimikunta, hallitus)?... 19 6.3 Oletteko asettaneet sijoitustoiminnan tuottotavoitteita?... 19 6.4 Mikäli tuottotavoitteita on asetettu, niin kuvailkaa tuotolle asetettuja tavoitteita mahdollisimman konkreettisesti.... 19 6.5 Oletteko asettaneet rajoitteita/tavoitteita sijoitustoiminnan riskille?... 20 6.6 Onko teillä olemassa kirjallinen sijoituspolitiikka/-suunnitelma?... 23 6.7 Millaisia haasteita olette kohdanneet sijoitussuunnitelman laatimisessa?... 23

6.8 Miten säätiölain uudistunut/uudistuva kohta suunnitelmallinen sijoitustoiminta toteutuu mielestänne nykyisessä sijoitustoiminnassanne?... 24 7 SIJOITTAJAPRO FINLAND OY:N VASTUUVAPAUSLAUSEKE... 26

1 SELVITYKSEN TAUSTA Selvityksen tilaaja on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ja kyselyn toteutuksesta vastasi varainhoitajista riippumaton konsultointiyhtiö SijoittajaPRO Finland Oy. Selvitys toteutettiin syksyllä 2015. Kysely lähetettiin Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan määrittämille jäsensäätiöille. Kyselyyn vastasi 48 säätiötä ja yhdistystä. Kysely lähetettiin 192 säätiölle ja yhdistykselle. (vastausprosentti 25 %). Selvityksellä kartoitettiin: 1. (erikokoisten) säätiöiden varainhoidon käytäntöjä, 2. miten säätiöt käytännössä hoitavat sijoitusvarallisuuttaan, 3. millaisia kokemuksia säätiöillä on varainhoidosta, ko. palveluiden laadusta, kilpailutuksista ja valinnoista, 4. säätiöiden varainhoidon kustannus-tuottosuhteita ja 5. säätiöiden sijoitusstrategioita Tutkimus toteutettiin pääosin internetissä kustannustehokkuuden ja laajan otoksen saamiseksi, mistä syystä se jäi joidenkin kysymysten osalta melko pintapuoliseksi. Olemme havainneet, että esimerkiksi varainhoidon lisäarvon mittaaminen ja todellisten kustannusten tunteminen vaihtelevat voimakkaasti instituutioiden välillä eikä niiden mittaaminen yleensä helppoa. Internet-kyselyn ongelmana on, ettei esimerkiksi em. asioihin voi käytännössä pureutua kovin syvällisesti ilman tarkempaa keskustelua vastaajan kanssa. Osin tästä syystä Internet-kyselyä täydennettiin valikoidulle kohderyhmälle suunnatulla puhelinhaastattelulla. 2 SIJOITUSVARALLISUUS JA JAKAUTUMINEN 2.1 SIJOITUSVARALLISUUTENNE KOKO EUROISSA? Vastaajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 7761,45 miljoonaa euroa ja mediaanisalkku 24 miljoonaa. Vastaajien salkut painottuivat keskikokoisiin 10-100 miljoonan euron salkkuihin (23 kpl). Pienempiä (<10 M ) salkkuja oli 11kpl ja suurempia (>100M ) yhteensä 14 kpl. SijoittajaPROn analyysi: Sijoitussalkkujen kokojakauma oli monipuolinen ja vastauksia saatiin hyvin niin aivan pienimmistä kuin isoimmistakin salkuista. SijoittajaPROn kommentit: Olemme työskennelleet tähän asti pääosin institutionaalisten asiakkaiden kanssa, joiden salkkukoot vaihtelevat muutamista miljoonista muutamiin satoihin miljooniin. Pidimme tutkimuksen tuloksia melko yllätyksettöminä suhteessa aiempiin kokemuksiimme.

2.2 MITÄ OMAISUUSLUOKKIA KÄYTÄTTE SIJOITUSTOIMINNASSA? Jaottelu: Rahamarkkinasijoitukset, Pitkät korkosijoitukset, Osakesijoitukset, Asunnot/kiinteistöt, Metsä, Private equity, Raaka-aineet (öljy, kulta, ), Muut vaihtoehtoiset (hedge-rahastot ), Jokin muu, mikä? Osakkeita sisälsi 100% salkuista Pitkiä korkoja 85% Rahamarkkinasijoituksia 73% Asuntoja/kiinteistöjä 67% Private equityä 33% Muita (hedge, ym) 17% Metsää 15% Asunnot ja kiinteistöt olivat suosittuja kaiken kokoisissa salkuissa, mutta mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä todennäköisemmin niitä salkussa oli. Private Equity lisääntyy voimakkaasti salkun kasvaessa. Metsää ja muita omaisuusluokkia (esim. Hedge-rahastot) oli enemmän suurissa, yli 50 M salkuissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten omaisuusluokkien esiintyvyys erikokoisissa salkkuluokissa: Asunnot/ Muut kiinteistöt Metsä Private equity 0-5milj. euroa 50 % 10 % 0 % 0 % 5-50 milj. euroa 50 % 10 % 15 % 10 % 50-500 milj. euroa 92 % 25 % 58 % 42 % 500+ milj. euroa 100 % 17 % 100 % 17 %

Vastaajien keskimääräinen salkun jakaantuminen eri omaisuusluokkiin 17 % 1 % 5 % 1 % 15 % 2 % 59 % Rahamarkkina Osake Metsä Asunnot/kiinteistöt Private equity Pitkät korot Muut vaihtoehtoiset Keskimääräinen 0-5M salkku 19 % 0 % 4 % 0 % 9 % 1 % 67 % Rahamarkkina Osake Metsä Asunnot/kiinteistöt Private equity Pitkät korot Muut vaihtoehtoiset

Keskimääräinen 5-50M salkku 19 % 1 % 4 % 0 % 15 % 1 % 60 % Rahamarkkina Osake Metsä Asunnot/kiinteistöt Private equity Pitkät korot Muut vaihtoehtoiset Keskimääräinen 50-500M salkku 21 % 2 % 6 % 3 % 48 % 17 % 3 % Rahamarkkina Osake Metsä Asunnot/kiinteistöt Private equity Pitkät korot Muut vaihtoehtoiset

Keskimääräinen 500M + salkku 3 % 5 % 1 % 5 % 20 % 0 % 66 % Rahamarkkina Osake Metsä Asunnot/kiinteistöt Private equity Pitkät korot Muut vaihtoehtoiset SijoittajaPROn analyysi: Yleisenä havaintona omaisuusluokkien käytössä oli se, että isoimmat vastaajat olivat hajauttaneet osakemarkkinoiden ulkopuolista varallisuuttaan selvästi pienempiä laajemmin/tehokkaammin. Yksi rationaalinen selitys tälle lienee se, että esimerkiksi reaalisijoituskohteisiin hajauttaminen on ollut työlästä erityisesti aiemmassa historiassa. Nykyisin markkinoilta löytyy yhä parempia ja tehokkaampia tuotteistettuja ratkaisuja, jotka saattaisivat soveltua moniin pienempiinkin salkkuihin. Toinen mielenkiintoinen piirre oli pitkien korkojen vähäinen paino, mikä on ymmärrettävää nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä. Verrattuna keskimääräiseen analysoimaamme instituutiosalkkuun, oli pitkien korkojen suhteellinen osuus kuitenkin vastaajien keskuudessa huomattavan pieni. Kolmas mielenkiintoinen piirre omaisuusluokkahajautuksessa oli raaka-aineiden puuttuminen omaisuusluokkana käytännössä kaikilta vastaajilta. Maailman johtavissa raaka-ainetutkimuksissa on kuitenkin melko selvästi osoitettu raaka-aineiden hajautushyödyt tehokkaasti ja ammattimaisesti hajautetuissa salkuissa. Lisäksi raakaaineiden selvä jälkisyklinen käyttäytyminen esimerkiksi osakkeisiin verrattuna on ominaisuus, jota useat maailman johtavat sijoitusorganisaatiot hyödyntävät salkuissaan. Yhtenä syynä raaka-ainesijoitusten olemattomuudelle saattaa olla suomalaisten varainhoitajien melko huono tuntemus raaka-ainesijoittamisesta. Tämä näkyy muun muassa muutamien harvojen suomalaisten raaka-ainerahastoiden heikkoina tuottoina verrattuna tehokkaasti rakennettuihin raaka-aineindekseihin. Raaka-aineiden käytöstä

osana salkkua löytyy hyvää informaatiota alla olevista linkeistä: http://www.etf.com/publications/journalofindexes/issue/207-julyaugust-2012.html, http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2610772 Alla olevasta kuvaajasta näkee, kuinka eri omaisuusluokkien kokonaistuotot (%, eur) vaihtelevat vuosittain. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat tarjoavat mielenkiintoisen hajauttavan vaihtoehdon nykyisessä sijoitusympäristössä ja nykyisin niihin sijoittaminenkin on melko helppoa esimerkiksi indeksiosuusrahastojen avulla. Alhaisten korkotasojen johdosta esimerkiksi eurooppalaisten valtionlainojen tuotot tulevat olemaan lähivuosina selvästi vuosituhannen alkua pienemmät ja korkotasojen noustessa riski jopa negatiivisille tuotoille on ilmeinen. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat paitsi hajauttaneet, myös parantaneet salkun tuottoodotusta. Erityisesti nykyisessä rakenteellisesti alhaisten korkojen ympäristössä näin voi olettaa olevan myös tulevaisuudessa.

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa sitä, kuinka vaihtoehtoisten sijoituskohteiden käytöllä olisi voinut parantaa salkun tuottoa ja pienentää riskiä vuosina 1990-2014. (kuvan lähde: JPMorgan) SijoittajaPROn kommentit: Olisi ollut mielenkiintoista pureutua myös omaisuusluokkahajautuksen kehitykseen pidemmässä historiassa: ovatko vastaajat reagoineet vallitsevaan alhaisten korkojen sijoitusympäristöön, vai onko vastaajien keskimääräinen pitkien korkosijoitusten paino ollut myös aikaisemmassa historiassa yhtä matala. Ylipäätään omaisuusluokkien suhteellinen vaihtelu historiassa olisi mielenkiintoista ymmärtää useiden omaisuusluokkien tuotothan ovat jossain määrin ennustettavia pitkillä aikajänteillä ja siten olisi mielenkiintoista tietää, pystyvätkö useimmiten pitkän sijoitushorisontin omaavat säätiöt hyödyntämään tätä piensijoittajia paremmin pitkällä aikavälillä.

3 ARVOPAPERISIJOITUKSET 3.1 KUINKA SUURTA OSUUTTA ARVOPAPERISIJOITUKSET EDUSTAVAT KOKONAISVARALLISUUDESTANNE PROSENTTEINA? Mediaani 90%, keskiarvo 80,7%. SijoittajaPROn analyysi: Yleisesti ottaen helposti hoidettavien arvopaperisijoitusten osuus oli odotusten mukaisesti suurempi pienissä salkuissa. 90 %:n mediaanipaino ja 80,7 %:n keskiarvo kuvastaa hyvin arvopaperiomistusten suurta merkitystä vastaajien kokonaisvarallisuudesta. Vain 17 %:lla vastaajista arvopaperisijoitusten osuus oli alle 60 % kokonaisvarallisuudesta. Vastaavasti 64 %:lla osuus oli 80 %:ia tai yli ja 23 %:lla vastaajista koko varallisuus oli arvopaperimuotoisena. SijoittajaPROn kommentit: Arvopaperisijoitusten osuus oli odotetusti suuri. Sijoitustoimialan trendinä on ollut arvopaperistaa yhä uusia sijoituskohteita / omaisuusluokkia, mikä tarjoaa myös pienemmille vastaajille esimerkiksi mahdollisuuden parantaa hajautusta salkuissaan. Usein arvopaperistettujen sijoituskohteiden palkkiot saattavat olla kuitenkin korkeita. Huomiota kannattaa kiinnittää myös tuottosidonnaisten palkkiorakenteiden malleihin. 3.2 MITÄ SIJOITUSINSTRUMENTTEJA KÄYTÄTTE ARVOPAPERISIJOITUSTOIMINNASSANNE JA KUINKA SUURI NIIDEN PROSENTUAALINEN OSUUS ON ARVOPAPERISIJOITUKSISTA? Jaottelu: Suorat osakesijoitukset, Suorat korkosijoitukset, Osakerahastot, Korkorahastot (sekä lyhyet että pitkät korkorahastot yhteensä), Yhdistelmärahastot, Strukturoidut/indeksilainat, Johdannaiset, Jokin muu, mikä? (esim. kiinteistö-, private equity-, hedge- ja raaka-ainerahastot) Suorien osakkeiden osuus pysyy lähes samana eri salkkuluokissa, mutta nousee reilusti salkun koon ylittäessä 500 miljoonaa euroa. 81,3 % salkuista sisälsi suoria osakkeita. Suoria korkoja oli vähiten salkun koon ollessa 0-5 miljoonaa ja yli 500 miljoonaa euroa. Kaikkien salkkujen keskiarvon verran niitä oli 5-50 miljoonan ja eniten 50-500 miljoonan euron salkuissa. 56,3 % salkuista sisälsi suoria korkosijoituksia. Osakerahastoja selvästi vähiten yli 500 miljoonan euron salkuissa, 0-5 miljoonan ja 50-500 miljoonan euron salkuissa oli yli kaikkien salkkujen keskiarvon. 83 % salkuista sisälsi osakerahastoja. Korkorahastoja oli 0-5 miljoonan euron salkuissa yli keskiarvon, kun taas yli 500miljoonan euron salkuissa reilusti alle. 70,8 % salkuista sisälsi korkorahastoja. Yhdistelmärahastoja käytti yksi toimija joka luokassa, 5-50 miljoonan ja 50-500 miljoonan euron luokissa hieman suurempi osuus. 8,3 % salkuista sisälsi yhdistelmärahastoja.

Strukturoituja tuotteita ei ollut 5-50 miljoonan euron salkuissa yhtään, 50-500 miljoonan ja yli 500 miljoonan euron salkuissa hieman yli keskiarvon. 10,4 % salkuista sisälsi strukturoituja tuotteita. Ainoa johdannaisia käyttävä oli 5-50 miljoonan euron salkussa. (2,1 % salkuista) Muita (esim. hedge-rahastoja) oli eniten 50-500 miljoonan euron salkuissa, mutta yli keskiarvon myös yli 500 miljoonan euron salkuissa. 45,8 % salkuista sisälsi muita arvopapereita. SijoittajaPROn analyysi: Eri sijoitusinstrumenttiluokkien käytössä mielenkiintoisin havainto oli strukturoitujen tuotteiden / indeksilainojen pienet osuudet. Ylivoimaisessa valtaosassa niitä ei ollut ollenkaan, ja mikäli niitä oli, niiden painot olivat erittäin pienet. Taustalla voi olla ainakin tuotteiden heikohko ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys, tyypillisesti erittäin korkeat kustannukset, heikko jälkimarkkina likviditeetti tai vastaajien konservatiivisuus viime vuosina voimakkaasti osuuttaan kasvanutta instrumenttiluokkaa kohtaan. Johdannaisten käyttö salkuissa oli strukturoitujakin tuotteita harvinaisempaa. Tyypillisimmissä omaisuusluokissa jossain määrin yllättävää oli suorien korkosijoitusten pieni paino (keskimäärin 6,6 % arvopaperisijoituksista) verrattuna korkorahastojen 17,4 %:iin. Vastaavasti osakepuolella suorien osakesijoitusten osuus (43,0 %) oli selvästi osakerahastoja (31,2 %) suurempi. SijoittajaPROn kommentit: Yleisenä havaintonamme on se, ettei Suomessa ole paljoa ammattimaisia instituutioita, joille finanssitalot ovat halukkaita rakentamaan tehokkaasti hinnoiteltuja strukturoituja tuotteita suoraan johdannaisten avulla, vaan hyvin suurissakin salkuissa indeksilainojen kustannukset yritetään piilottaa monimutkaisten rakenteiden taakse. Erityisesti isommissa ja itse hoidetuissa salkuissa johdannaisten puuttuminen lähes kokonaan oli jossain määrin yllättävää, sillä niiden avulla on helppo ottaa lyhytaikaista näkemystä, suojautua riskeiltä sekä altistua erilaisille vaihtoehtoisille tuoton ja riskin lähteille. Korkorahastojen iso suhteellinen osuus verrattuna suoriin korkosijoituksiin oli yllättävää etenkin nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä, jossa korkorahastojen kustannusten suhteellinen osuus on tyypillisesti iso ja korkoriski tyypillisesti myös isompi rahastojen rullatessa korkosalkkuja. Suomalaisten sijoitustoiminnan ammattilaisten piirit ovat melko pienet ja alan toimijat tuntevat toisensa melko hyvin. Uusien instrumenttien käyttöönotto on usein melko hidasta ja konservatiivista - usein niihin lähdetään vasta siinä vaiheessa, kun muutkin alkavat niitä käyttämään. Tämä on luonnollista erityisesti siitä näkökulmasta, että uusiin instrumentteihin koetaan usein liittyvän riskejä ja harvalla toimijalla on rohkeutta olla ensimmäisten joukossa tässä suhteessa.

3.3 MIKÄLI KÄYTÄTTE INDEKSI- TAI ETF-RAHASTOJA, KUINKA SUURI NIIDEN OSUUS ON ARVOPAPERISIJOITUKSISTANNE? Indeksi- tai ETF-rahastoja käyttävien (18 vastaajaa) salkuista keskimäärin 19,8 % oli sijoitettu näihin. Kaikkien vastaajien kokonaisvarallisuudesta ainoastaan hieman yli 3 % oli sijoitettu näihin. SijoittajaPROn analyysi: Ensimmäinen mielenkiintoinen havainto oli, että peräti 20 kaikkiaan 48 vastaajasta jätti tähän vastaamatta. Tämä kuvannee ensisijaisesti sitä, että instrumenttiluokka voi olla edelleen melko heikosti tunnettu (eli vastaajat eivät erityisesti tiedä, käytetäänkö näitä varainhoitosalkuissa). Maailmalla ammattimaisten sijoittajien keskuudessa voimakkaasti suosiotaan nostaneet kustannustehokkaat indeksi- ja ETF-rahastot ovat toistaiseksi edustettuina melko maltillisesti vastaajien salkuissa. Lisäksi niiden osuus oli hyvin maltillinen (19,8 %) niissä salkuissa, missä niitä oli. Ainoastaan viidellä niiden osuus oli yli 20 % arvopaperisijoituksista. Yhtenä syynä tähän voi olla niiden heikko soveltuvuus useimpien suomalaisten varainhoitajien ansaintamalleihin. Tästä syystä niiden tarjonta voi olla edelleen hyvin passiivista, vaikka niiden on todettu keskimäärin voittavan perinteiset aktiiviset rahastot ja rahastopohjaisen varainhoidon. SijoittajaPROn kommentit: Indeksi-/ETF-rahastojen puuttuminen kokonaan valtaosasta salkuista oli mielenkiintoinen havainto. Maailmalla erityisesti suurten sijoittajien keskuudessa indeksi-/etf-rahastojen osuus on kasvanut voimakkaasti. Alla olevassa kuvaajassa näkyy ETF-rahastojen hurja kasvu. Niitä onkin usein nimitetty tämän vuosituhannen finanssi-innovaatioiksi.

4 SIJOITUSTOIMINNAN KÄYTÄNNÖN HOITAMISEEN LIITTYVÄ OSIO KOSKIEN FINANSSI-/SIJOITUSVARALLISUUTTA Alla oleva taulukko kuvaa eri varainhoitomallien käytön yleisyyttä erikokoisissa salkkuryhmissä. Täysi valtakirja Konsultatiivinen Itse 0-5milj. euroa 40 % 30 % 40 % 5-50 milj. euroa 40 % 50 % 45 % 50-500 milj. euroa 42 % 50 % 58 % 500+ milj. euroa 33 % 17 % 83 % 4.1 KETKÄ OVAT KÄYTTÄMÄNNE VARAINHOIDON KUMPPANIT/PALVELUNTARJOAJAT TÄYDEN VALTAKIRJAN TAI KONSULTATIIVISEN VARAINHOITOSOPIMUKSEN MALLEISSA? Näiden lisäksi 9 toimijaa sai yhden maininnan: IndexHelsinki, Helsinki Capital Partners, LähiTapiola, Alfred Berg, Seligson, Front Capital, Cardia Invest, OP ja JAM Advisors. Suuri osa vastaajista (15/38) ei syystä tai toisesta halunnut nimetä käyttämiään varainhoitajia. SijoittajaPROn analyysi: Suurin yllätys oli Aktian kipuaminen Dansken rinnalle sekä OP:n puuttuminen useampia mainintoja saaneiden varainhoitajien listalta kokonaan. Eniten käytetyt varainhoitajat edustivat pitkälti samoja, jotka ovat menestyneet viimeaikaisissa instituutiokyselyissä. SijoittajaPROn kommentit: Suurin yllätys oli kenties vastaajien haluttomuus nimetä varainhoitajiaan. Lisäksi ulkomaalaisten varainhoitajien/investointipankkien puuttuminen oli jossain määrin yllättävää. 4.2 OLETTEKO KILPAILUTTANEET VARAINHOITONNE TAI OSAN SIITÄ? MILLOIN VIIMEKSI? Emme ole kilpailuttaneet 22,5%, 1-5 vuotta sitten 65%, 5-10 vuotta sitten 10%, Yli 10 vuotta sitten 2,5%. SijoittajaPROn analyysi: Noin kolmannes vaikutti jättäneen kilpailuttamisen kokonaan välistä tai tehneen sen yli viisi vuotta sitten.

SijoittajaPROn kommentit: Varainhoidon kustannukset ovat tulleet selvästi alas viime vuosina, mistä syystä kilpailuttaminen kannattaa toteuttaa säännöllisin väliajoin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi tekemissämme hieman pienempien instituutioiden salkuissa hinnoittelu on usein painettu selvästi suurempien sijoitusinstituutioiden tasolle, mikä tarkoittanee sitä, että kilpailuttamisessa kannattaa käyttää uskottavaa kumppania. 4.3 MITKÄ TEKIJÄT OVAT TEILLE TÄRKEIMPIÄ VARAINHOITAJIEN VALINNASSA? Luokittelu: Varainhoitajan historiallinen menestys (tuotto, tuotto/riski ) Luotettavuus (varainhoitajan tausta, referenssit, hallinto ) Kokemus (salkunhoitajan/salkunhoitotiimin kokemus, asiakasvastuuhenkilö ) Varainhoitajan tunnettavuus Sijoitusfilosofia ja prosessi Neuvonta sijoitustoiminnan strategiseen kehittämiseen ja sijoitussuunnitelman laadintaan Kustannukset Yhteydenpito ja raportoint Asiakaspalvelun laatu Jokin muu, mikä?

SijoittajaPROn analyysi: Luotettavuus ja kokemus olivat selkeästi tärkeimpiä ominaisuuksia varainhoitajan valinnassa, mutta myös yhteydenpito ja raportointi koettiin tärkeiksi. Vähiten tärkeimmiksi koettiin varainhoitajan tunnettavuus sekä neuvonta sijoitustoiminnan strategiseen kehittämiseen ja sijoitussuunnitelman laadintaan. SijoittajaPROn kommentit: Olemme havainneet asiakaskunnassamme kustannusten nostavan merkitystä siinä vaiheessa, kun salkuista on analysoitu myös piilokulut sekä vertailtu varainhoitajien lisäarvoa kaikkien kulujen jälkeen. Lisäksi raportoinnissa on koettu tärkeäksi, että sitä tekee riippumaton taho, joka aidosti vertailee varainhoitajia objektiivisesti. Sijoitustoiminnan strategiseen neuvontaan ja sijoitussuunnitelman laadintaan saatava apu koettiin vähemmän tärkeäksi varainhoitajilta. Ottaen huomioon aihepiirin tärkeys tuottojen ja riskienhajautuksen taustalla, on tätä pidettävä jossain määrin yllätyksenä. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että varainhoitajien riippumattomuus näihin asioihin voi olla kyseenalainen johtuen varainhoitajien riippumattomuuden ja aidon avoimen arkkitehtuurin puutteesta. Omassa toiminnassamme olemme huomanneet nimenomaan tämän osaalueen olevan paljon kysytty ominaisuus, joten aito riippumattomuus varainhoitajista lienee tärkeä näkökulma tässä aihepiirissä. Vaikka varainhoitajan tunnettavuus koettiin vähiten tärkeänä kysytyistä asioista, ei tuntemattomia (esim. ulkomaisia) varainhoitajia vastauksissa esiintynyt. 5 SIJOITUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET JA VARAINHOITAJAN MENESTYS 5.1 MITKÄ OVAT SÄÄTIÖNNE VARAINHOIDON (ULKOISET) KUSTANNUKSET EUROISSA VUOSITTAIN? Kyselyssä pyrittiin selvittämään myös varainhoidon kustannuksia. Aihepiiriin perehtyminen nettikyselynä on kuitenkin vaikeaa, koska erilaisia varainhoitoon liittyviä kustannuksia on paljon eikä kaikki niistä ole kovinkaan lähinäkyviä. Kysyimme vastaajilta joko euro- tai prosenttimääräisiä kustannuksia seuraavista kululajeista: Täydenvaltakirjan varainhoitopalkkiot Konsultatiivinen varainhoitopalkkiot Kaupankäyntipalkkiot Rahastopalkkiot Mahdolliset muut kustannukset Vastaajista yhdeksän kykeni vastaamaan neljään kohtaan, kuusi kolmeen kohtaan, yhdeksän kahteen kohtaan, 15 yhteen ja kahdeksan ei yhteenkään kohtaan. Yleisenä havaintona oli, että kustannusten prosentuaalinen määrä kasvoi, mitä useampaan kohtaan vastaaja oli vastannut.

Neljään kohtaan vastanneiden kokonaiskulusuhteen keskiarvoksi muodostui 0,43 % p.a. Kolmeen kohtaan vastanneiden keskiarvo oli 0,40 % ja kahteen kohtaan vastanneiden 0,34 %. Kaikkien vastaajien ilmoittamien kustannusten keskiarvo oli 0,28 %. Salkkujen kokoluokittelun perusteella kustannukset vaikuttivat laskevan jyrkästi salkun koon kasvaessa: Salkun kokoluokka Ilmoitettu kokonaiskulusuhde vs. Vastausten lkm sijoitusvarallisuus 0 5 M 0,573 % 7 5 50 M 0,238 % 15 50 500 M 0,168 % 6 >500 M 0,103 % 5 Kysymyksen asettelu oli jälkikäteen tarkasteltuna mahdollisesti hieman epäonnistunut. Siinä kysyttiin ulkoisia kustannuksia, mutta ei ulkoisessa hoidossa olevan omaisuuden osuutta salkusta. Tästä syystä edellä kuvatut keskiarvot ovat matemaattisesti liian pieniä verrattuna todellisiin ulkoisiin kustannuksiin. SijoittajaPROn analyysi: Useiden vastaajien jättäminen vastaamatta useisiin kuluryhmiin antaa viitteitä siitä, että kustannukset joko tunnettiin heikosti tai sitten niiden laskeminen koettiin niin työlääksi, että vastaukset vaikuttivat jäävän puutteellisiksi. Salkun koon kasvun myötä raportoitu voimakas kustannusten lasku selittynee paitsi isompien salkkujen pienemmillä palkkioilla, niin myös sillä, että itse toteutetun varainhoidon osuus kasvoi salkkukoon kasvaessa ja siten on luontevaa, että ulkopuolisten kustannusten osuus väheni entisestään. SijoittajaPROn kommentit: Ottaen huomioon useissa tutkimuksissa todistetun kustannusten tärkeyden tuotoille, kannattaisi tätä osiota vielä selvittää tarkemmin esimerkiksi tarkemmin haastattelututkimuksin. Kokemuksiemme mukaan erityisesti varainhoidon piilokulut tunnetaan heikosti. 5.2 ONKO KÄYTÖSSÄNNE MENESTYKSEEN POHJAUTUVIA PALKKIOMALLEJA (NS. TUOTTOSIDONNAINEN)? Kyllä 13%, ei 87%. SijoittajaPROn analyysi: Menestykseen pohjautuvat palkkiomallit ovat vielä melko harvinaisia Suomessa. Yhtenä syynä lienee se, etteivät varainhoitajat näitä proaktiivisesti tarjoa. Toisekseen menestyssidonnaisten palkkiomallien rakentaminen on koettu jossain määrin haastavana ja asiakkaan kannaltakin niihin sisältyy aina se riski, että malli johtaakin odotettua kalliimpiin palkkioihin ja toivomattomaan riskinottoon. SijoittajaPROn kommentit: Varainhoitajan lisäarvoon pohjautuvat palkkiomallit ovat vielä melko harvinaisia Suomessa. Alan trendi on kuitenkin menossa tähän suuntaan.

Kannustemalleja rakennettaessa on äärimmäisen olennaista, ettei malli johda ei-haluttuun riskinottoon. Niin ikään iso trendi maailmalla on se, että kaupankäyntipalkkiot neuvotellaan yhä useammin varainhoitajan vastuulle - kaupankäynnin tarkoitushan pitäisi olla lisäarvon luominen asiakkaalle, ei generoida kaupankäyntituottojen generointi varainhoitajalle. 5.3 KUINKA USEIN SEURAATTE VARAINHOITONNE MENESTYSTÄ? Kuukausittain tai useammin 69%, kvartaaleittain 27%, vuosittain tai harvemmin 4%. SijoittajaPROn analyysi: Varainhoidon menestystä seurataan valtaosin vähintään kvartaaleittain. SijoittajaPROn kommentit: Varainhoidon seurantatiheys vaikuttaa olevan hyvällä tasolla. Olennaista olisi kuitenkin ymmärtää myös se, mistä asioista varainhoitajan tulisi olla aktiivisesti yhteydessä. 5.4 VARAINHOIDON KUSTANNUS-TUOTTOSUHDE Annetun kyselyn puitteissa varainhoidon kustannus-tuottosuhteen selvittäminen oli hankalaa. SijoittajaPROn analyysi: Annetuista vastauksista ja erityisesti niiden puuttumisesta ja vaihtelusta johtuen vaikuttaa siltä, että kustannukset tunnetaan osittain huonosti. SijoittajaPROn kommentit: Yksilöllisten palveluidemme käytetyimpiä palveluja on ollut varainhoidon kustannus- ja lisäarvoanalyysit. Näissä perkaamme tarkasti asiakkaidemme portfoliot kaikkine kustannuksineen. Yleisenä havaintona on se, että suomalaisella varainhoitoalalla on edelleen paljon piilokuluja, jotka asiakkaat tuntevat huonosti jopa melko suurtenkin asiakkaiden keskuudessa. Viime vuosina yleistynyt trendi on ollut vertailuindekseistä luopuminen varainhoitajan toimesta. Useimmiten salkuille on kuitenkin muodostettavissa melko yksinkertainen sijoitustoiminnan haluttua jakaumaa kuvaava vertailuindeksi. Valitettavan usein varainhoitajien menestys on ollut vertailuissa relevanttia vertailuindeksiä heikompaa erityisesti tilanteissa, joissa kustannukset ovat korkeat.

6 SÄÄTIÖIDEN SIJOITUSSTRATEGIAAN LIITTYVÄ OSIO 6.1 SIJOITUSTOIMINNALLE ASETETUT TAVOITTEET Aluksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan mahdollisimman konkreettisesti säätiönne sijoitustoiminnalle asetettuja tavoitteita. Alla poimintoja tyypillisistä vastauksista: "Säätiön sijoitustoiminnalle on asetettu kaksi osittain ristiriitaista tavoitetta: Sijoitusomaisuuden tulee tuottaa riittävää kassavirtaa säätiön vuosittaisten jakotarpeiden täyttämiseksi sekä säilyttää omaisuuden reaaliarvo pitkällä tähtäimellä. Omaisuuden reaaliarvon säilyttämisellä tarkoitetaan nimellistä vuosittaista kasvua, joka ylittää elinkustannushintaindeksillä mitatun inflaation tason." (Vastaajan salkun koko 500m +) "Sijoitustoiminnan keskeinen tavoite on turvata säätiön sääntömääräinen toiminta. Sijoitustoiminnan tuotoilla katetaan apurahatoiminnan, kulttuuritoiminnan ja säätiön muun toiminnan kulut. Sijoitustoiminnan tavoitteena on saada omaisuudelle hyvä tuotto hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Varat käytetään pääosin apurahoihin, joiden suuruuden tulisi lähtökohtaisesti kehittyä yleistä ansiotasokehitystä vastaavalla tavalla. Tämä tavoite otetaan huomioon sijoitustoiminnan tuottotavoitteita ja sijoitussalkun riskitasoa mitoitettaessa. Tavoitteen toteutuminen ei ole mahdollista hyvin matalan riskin sijoitussalkulla, koska tällaisen salkun tuotto-odotus ei ole riittävä. Sijoitussalkusta suurin osa on arvonnousua tavoittelevia sijoituksia, mutta salkussa on myös vakaata rahavirtaa tuottavia sijoituksia. Riittävällä rahavirralla ja likviditeettipuskurilla pyritään siihen, että säätiö voi toimia häiriöttä

kaikissa markkinaolosuhteissa. Sijoitustoiminnalle on ominaista pitkäjänteisyys." (Vastaajan salkun koko 500M +) SijoittajaPROn analyysi: Sijoitustoiminnan tavoitteita koskevassa kysymyksessä korostui sekä sijoitustoiminnalliset (esim. tuottotavoitteet sekä sijoituskohteet) että varsinaisen toiminnan turvaamiseen tähtäävät tavoitteet. 6.2 KUVAILKAA VAPAASTI SIJOITUSTOIMINNAN PÄÄTÖKSENTEKOVASTUITA (ESIM. ASIAMIES, SIJOITUSTOIMIKUNTA, HALLITUS)? Kyselyn vastausten perusteella sijoituspäätösten teko tapahtui seuraavasti: Hallitus 23, sijoitustyöryhmä 13, TJ tai joku muu yksin (usein tiettyyn rajaan asti) 11. SijoittajaPROn analyysi: Hallitusten rooli dominoi keskeisten päätösten teossa. Asiamiehen rooli vaikutti olevan keskimäärin melko vähäinen ja koskevan lähinnä käytännön toteutusta. 6.3 OLETTEKO ASETTANEET SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTOTAVOITTEITA? Kyllä 59,6%, ei 40,4% 6.4 MIKÄLI TUOTTOTAVOITTEITA ON ASETETTU, NIIN KUVAILKAA TUOTOLLE ASETETTUJA TAVOITTEITA MAHDOLLISIMMAN KONKREETTISESTI. Vastanneista 59%:lla oli kiinteä tuottotavoite ja 41%:lla markkinatilanteeseen sidottu. SijoittajaPROn analyysi: Jossain määrin yllättävää oli, että peräti 40 % vastaajista puuttui sijoitustoiminnan tuottotavoite (kysymys 2). Tätä ei kuitenkaan tule tulkita negatiivisena piirteenä, sillä säätiön taseen ollessa vahva ja sijoitustoiminnan ollessa pitkäjänteistä, voi olla jopa positiivista, ettei erillistä tuottotavoitetta ole haluttu asettaa. Useat jäsenet vastasivatkin, että tuottotavoitteen asettaminen on nähty epärationaalisena lyhyellä tähtäimellä. Vastausten joukossa oli tavoitteita, joissa vertailuindeksin tuotto pyrittiin voittamaan riskikorjatusti. Osa vastaajista oli määritellyt tavoitteensa kassavirtatasolle, mitä pidämme ymmärrettävänä ja erittäin loogisena tavoitteena erityisesti jäsenille, joiden toiminta vaatii vuotuista kassavirtaa. Yleisesti pidämme edellä kuvattua kassavirtatavoitetta jopa tuottotavoitetta parempana, koska sen sijoitustoiminnallinen saavuttaminen on keskimäärin tuottotavoitetta vakaampaa eikä vallitsevan markkinatilanteen vaikutus ole välttämättä yhtä suuri kassavirralle kuin tuottotavoitteelle. Asiakaskunnassamme useat matalan riskin sijoituspolitiikan instituutiot ovatkin ohjautuneet yhä enemmän kohti kassavirtatavoitetta ja sallineet pienemmät tuottotavoitteet mieluummin kuin nostaneet riskitasojaan markkinatilanteen vuoksi.

SijoittajaPROn kommentit: Tuottotavoitteen puuttuminen vaikuttaa olevan jäsenkentässä selvästi yleisempää kuin keskimääräisellä asiakkaallamme, joilla olemme nähneet usein absoluuttisia tai reaalituottoon sidottuja kiinteitä vuotuisia tuottotavoitteita. Edellä kuvattu on vaikuttanut johtaneen matalan korkotason ympäristössä selkeästi aiempaa historiaa korkeampaan riskinottoon, mikä ei kuitenkaan ole ollut aina välttämättä hallituksen tahto, vaan usein myös varainhoitajat ovat aktiivisesti nostaneet riskitasoa ilman kunnollista keskustelua riskeistä asiakkaan kanssa (tarkempi analyysi matalan korkotason tuomista riskeistä on luettavissa täältä). 6.5 OLETTEKO ASETTANEET RAJOITTEITA/TAVOITTEITA SIJOITUSTOIMINNAN RISKILLE? Kyllä 84,4% ei 15,6% Mikäli rajoitteita/tavoitteita on asetettu, mitkä alla olevista riskimittareista ovat aktiivisessa seurannassa? SijoittajaPROn analyysi: Jäsenkunnassanne ylivoimainen enemmistö (yli 84 %) on asettanut selkeitä rajoitteita/tavoitteita sijoitustoiminnan riskille. Selkeänä havaintona oli kuitenkin se, että riskitavoitteet oli asetettu lähinnä sanallisesti eikä riskienhallintaa ollut keskimäärin viety kovinkaan pitkälle käytännössä, mikä paljastui aktiivisesti käytetyistä riskimittareista. Käytettyjä riskimittareita koskeva osio paljasti selvästi, että omaisuusluokkahajautus oli selvästi yleisimmin (93 %) käytetty keino riskien hallintaan. Toiseksi yleisimmin käytössä oli arvonheilunnan (volatiliteetin) mittaaminen (43 %), mitä pidämme hyvänä ja yksinkertaisena, mutta kuitenkin melko alkeellisena ja heikosta tulevaa ennustavana riskimittarina. Tuotto-/riski- suhdeluku oli neljänneksi käytetyin riskimittari, jota tosin käytti enää alle neljännes vastaajista (24 %). Maksimitappioriski oli seurannassa 7 %:lla vastaajista. Muita riskimittareita käytti lisäksi 17 % vastaajista. Niitä olivat erityisesti konkurssiriskin välttäminen ja luottotappioiden rajaus riittävän hajautuksen keinoin. SijoittajaPROn kommentit: Varainhoitajahajautus oli käytössä riskienhallinnassa vain 40 % vastaajista. Yleisenä havaintona asiakaskuntamme aiemmissa kilpailutuksissa olemme havainneet sen, että usein varainhoitajien valinnassa varainhoitajien väliselle hajautukselle on annettu melko vähän painoa ja käytetyt varainhoitajat painottuvat hyvin voimakkaasti perinteisiin osake-korkosalkkuja käyttäviin varainhoitajiin. Erityisesti nykyisessä markkinaympäristössä kannustamme asiakkaita etsimään myös vaihtoehtoisia tuoton ja riskinlähteitä jo varainhoitajia valittaessa. Yhä useammin tekemissämme kilpailutuksissa varainhoitajien väliselle hajautukselle onkin annettu aiempaa korkeampi painoarvo haasteellisesta korkomarkkinatilanteesta johtuen. Olemme havainneet varainhoitajien korkosalkkujen hajautuksessa olevan niin ikään suuria eroja osalla varainhoitajista esimerkiksi alhaisen korkotason euroalueella on dominoiva paino. Osa puolestaan on saattanut etsiä tuottoa ja hajauttaa riskiä aktiivisemmin myös euroalueen ulkopuolisille

markkinoille, mutta usein myös valuuttariski on saattanut jäädä suojaamatta, mikä on saattanut johtaa korkosalkkujen kokonaisriskitasojen nousuun. Havaintojemme perusteella suosittelemme konkreettisten riskimittarien laajempaa käyttöönottoa ja seurantaa yllättävien ja ei-haluttujen riskien seuraamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Alla on esitetty asian havainnollistamiseksi esimerkein muutamia yleisesti käyttämiämme riskimittareita, joista saatu palaute on ollut positiivista asiakkaidemme keskuudessa. Esimerkissä molemmilla varainhoitajille on sama vertailukelpoinen mandaatti. Laskukertymä: Mittaa varainhoitajien salkkujen negatiivisten päivämuutosten kertymää niin absoluuttisesti kuin suhteessa relevanttiin vertailuindeksiin. Negatiivisten päivämuutosten absoluuttinen kertymä kuvaa varainhoitajan sijoitustyylin riskiä ( SijoittajaPRO beeta ) vertailuindeksiin nähden. Esimerkiksi alla olevasta kuvaajasta voidaan havaita Varainhoitaja 1:n salkun altistuneen huomattavasti suuremmalle riskille laskupäivinä. Alla esitetty suhteellinen laskupäivien käyrä (erotus suhteessa indeksiin) kuvaa puolestaan sitä, onko varainhoitaja ottanut aktiivisesti indeksistä poikkeavaa näkemystä, mikä näkyy joko negatiivisena tai positiivisena heiluntana indeksiin (=tässä nollataso) nähden. Esimerkiksi alla olevissa tapauksissa molempien varainhoitajien salkunhoitotyylit eivät ole missään vaiheessa poikenneet olennaisesti indeksistä (käyrät suhteellisen stabiilit koko historian ajalta). Varainhoitajan 2 hoitama salkku on kehittynyt laskupäivinä hyvin identtisesti vertailuindeksin kanssa. Varainhoitajan 1 salkku on puolestaan kehittynyt selvästi heikommin, joskin laskukertymän kertymävauhdissa on ollut eroja kuvaten pientä riskitason vaihtelua strategian sisällä. Kumpikaan varainhoitaja ei tässä tapauksessa ole kyennyt missään vaiheessa laskujaksoina tuottamaan positiivista lisäarvoa suhteessa indeksiin.

Suurimmat yhtäjaksoiset pudotukset. Yksinkertaisesti suurimpia pudotuksia tarkastelemalla voi saada käsityksen varainhoitajan kyvystä suojata salkkuja silloin, kun sille on tarvetta. Alla olevasta esimerkistä voidaan havaita, että kumpikaan varainhoitaja ei ole kyennyt erityisesti suojaamaan salkkuja suurimpien yhtäjaksoisten pudotusten aikana, vaan vertailuindeksin pudotus on ollut yhdeksässä tapauksessa kymmenestä varainhoitajien. Yleisen riskitason seuranta laajoilla kokonaisriskimittareilla. Tänä päivänä maailmalla ovat yleistyneet myös riskilähtöiset varainhoitomallit, joissa allokaatiopäätökset pohjataan yleiseen riskiympäristöön. Esimerkiksi Kokonaisriski-indikaattorimme ja Finanssiriski-indikaattorimme ovat

yleisesti seurattuja indikaattoreita, jotka kuvastavat markkinoiden yleistä riskitasoa. Molemmilla indikaattoreilla on ollut myös hyvä kyky ennakoida osakemarkkinoiden kehitystä. 6.6 ONKO TEILLÄ OLEMASSA KIRJALLINEN SIJOITUSPOLITIIKKA/-SUUNNITELMA? Kyllä 89,6% ei 10,4% Mikäli teillä on olemassa kirjallinen sijoituspolitiikka ja/tai -suunnitelma, milloin sitä on viimeksi päivitetty? Kuinka usein sitä päivitetään? 50-1000M kokoluokissa lähes kaikilla vuosittainen päivitys sijoituspolitiikassa, muissa kokoluokissa enemmän hajontaa. SijoittajaPROn analyysi: Oli ilahduttavaa havaita, että valtaosalla vastaajista oli kirjallinen sijoituspolitiikka (89,6 %), ja erityisesti se, että myös valtaosa heistä päivitti sitä vuosittain. SijoittajaPROn kommentit: Olemme nähneet useilla asiakkaillamme sijoituspolitiikkoja, jotka on päivitetty markkinatilanteessa, joka on ollut erityisesti korkomarkkinoiden osalta hyvin erilainen kuin nykyisin. Erityisesti kauan sitten laaditut, matalan tuottotavoitteen sijoituspolitiikat ovat alttiita ei-halutuille markkinariskeille. 6.7 MILLAISIA HAASTEITA OLETTE KOHDANNEET SIJOITUSSUUNNITELMAN LAATIMISESSA? Valtaosin sijoitussuunnitelman teon haasteet koettiin melko vähäisinä. Jonkun verran vastauksissa tuotiin esille osaamiseen liittyviä haasteita vaikkapa tunnuslukujen ja allokaatiorajojen asettamisessa ja seurannassa sekä sijoitussuunnitelman tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tuottavien ja vakaiden sijoituskohteiden vähäisyys vallitsevassa markkinaympäristössä koettiin ongelmallisena myös sijoituspolitiikkatasolla ja yleiseksi ongelmaksi koettiin finanssisijoitusten tuottotavoitteiden asettaminen nykyisessä markkinaympäristössä. SijoittajaPROn analyysi: Osa vastaajista luotti sijoitussuunnitelmien kommentoinnissa tai jopa teossa varainhoitajiin. Ongelmaksi tällöin voi tulla toisinaan se, että varainhoitajalla on intressi laatia tai kommentoida sijoituspolitiikkaa omasta, ei asiakkaan näkökulmasta. Yleisenä havaintona suomalaisten varainhoitajien keskuudessa olemme havainneet melko kapean omaisuusluokka-avaruuden käytön. Suomalainen varainhoitoteollisuus painottaa toiminnoissaan valtaosin perinteisiä osake- ja korkoluokkia. Toisena havaintona olemme havainneet varainhoitajien antavan keskimäärin hieman riippumattomia tahoja korkeampia tuotto-odotuksia omaisuusluokille, mikä selittynee ainakin sillä, että tällöin kustannusten osuus tuotto-odotuksesta pienenee. Esimerkiksi varainhoitajan, jolla ei ole vaikkapa metsärahastoa, voi olla vaikea suositella metsää osaksi omaisuusluokkahajautusta. Vastaavasti varainhoitaja, jolla on metsärahasto, voi olla intressi ylipainottaa kyseistä kohdetta, koska se on tarjolla vain harvoilla varainhoitajilla. Tällöinkin hyvin harva varainhoitaja tarkastelee vaikkapa metsää itsessään omaisuusluokkana, jonka jälkeen vasta myöhemmässä vaiheessa saattaa tulla pohdittavaksi tapa, jolla siihen sijoitetaan.

SijoittajaPROn kommentit: Suosittelemme vertailemaan sijoitussuunnitelmia esimerkiksi maailman johtaviin ja pitkään hyvin menestyneisiin toimijoihin kuten Yalen ja Harvardin endowment-rahastojen käyttämiin sijoitusstrategioihin. Myös jäsenkunnastanne löytyy hyvin laadittuja sijoitussuunnitelmia, joista hyvänä julkisena esimerkkinä esim. Turun yliopistosäätiö. 6.8 MITEN SÄÄTIÖLAIN UUDISTUNUT/UUDISTUVA KOHTA SUUNNITELMALLINEN SIJOITUSTOIMINTA TOTEUTUU MIELESTÄNNE NYKYISESSÄ SIJOITUSTOIMINNASSANNE? Valtaosa vastanneista (90,2 %) totesi sijoitustoiminnan suunnitelmallisuuden toteutuvan jo nyt hyvin. Reilu 7 %:ia piti toteutumista kohtuullisena ja vain yksi oli vastauksessaan epävarma. SijoittajaPROn analyysi: Suunnitelmallisuus on vastaajakunnassa jo nyt hyvällä tasolla. Prosentuaalinen osuus vastasi jokseenkin sitä, kuinka suurella osalla oli kirjallinen sijoitussuunnitelma. SijoittajaPROn kommentit: Turvaavasti ja tuottavasti -periaatteen poistuminen uudesta Säätiölaista tarkoittaa selvempää linjausta myös sen osalta, millaiseen toimintaan varoja voidaan sijoittaa. Kokemuksiemme mukaan tällä hetkellä osa säätiöistä on varovaisia sijoittamaan esimerkiksi varhaisen vaiheen yhtiöihin niiden riskillisyyden takia, vaikka ne muutoin edistäisivätkin säätiön toiminnan tarkoitusta ja sijoitushaluja olisi. Uusi säätiölaki antanee tässä mielessä uusia vapausasteita sijoitustoiminnan ja toiminnan tarkoituksen yhdistämiseksi.

SijoittajaPRO Finland Oy:sta tutkimuksen toteuttivat Hannu Huuskonen, hallituksen puheenjohtaja Sähköposti: hannu.huuskonen@sijoittaja.fi Puhelin: 050 422 6331 Jaakko Niskanen, partner Sähköposti: jaakko.niskanen@sijoittajapro.fi Puhelin: 050 426 5389 Jarno Rasinkangas Sähköposti: jarno.rasinkangas@sijoittajapro.fi Puhelin: 040 350 9042

7 SIJOITTAJAPRO FINLAND OY:N VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä dokumentissa tai internet-sivuillamme käsitellyt aiheet eivät ole yksilöllistä sijoitusneuvontaa, jolla tarkoitetaan Finanssivalvonnan mukaan yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi. Tarkemman ja yksilöllisen sijoitusneuvonnan antaminen edellyttäisi asiakkaan taustojen, tavoitteiden ja riskinsietokyvyn kartoittamista sekä erityistä toimilupaa. SijoittajaPRO Finland Oy ei ole sijoituspalvelulain tarkoittama sijoituspalveluyritys eikä omaa edellä mainittua toimilupaa. Vertailu-/mallisalkuissa ja/tai yhtiön kotisivuilla tai esityksissä esittelemämme sijoitusinstrumentit eivät ole myynti-, osta-, merkitse- tai pidä- suosituksia, vaan ne ovat puhtaasti informaatiotarkoitukseen julkaistuja tietoja. Täten esimerkiksi asiakkaan sijoituskulujen, riskitasojen tai menneiden tuottojen arviointiin mahdollisesti käytetyt esimerkit eivät ole yksilöllisiä sijoitussuosituksia vaan ainoastaan yleistä informaatiota. Näin ollen mahdollisesti esittelemämme vertailu-/mallisalkut tai muut sijoitusinstrumentit ovat vain esimerkkejä siitä, miten sijoitussalkkuja olisi yleisellä tasolla voitu esimerkiksi tehostaa ja/tai sijoittamiseen liittyviä kuluja alentaa. Emme käsittele asiakkaiden maksuliikennettä emmekä hallinnoi asiakkaiden varallisuutta, vaan toimimme ainoastaan riippumattoman asiantuntijan roolissa. Emme ota vastaan palkkionpalautuksia kolmansilta osapuolilta kannustimina suositelluista tuotteista/palveluista emmekä toimi minkään sijoituspalveluyrityksen sidonnaisasiamiehenä. Annamme asiakkaille ainoastaan ei-yksilöllistä informaatiota sijoittamisesta, markkinoista ja varainhoitajista noudattaen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita sijoitussuosituksien laatimisesta ja levittämisestä (11/2013). Toimintamme perustuu aidosti riippumattomaan sijoittajan etua ajavaan toimintatapaan. Julkaisun tai sivuston tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla. Annetut tiedot eivät myöskään liity yksittäisen julkaisun vastaanottajan sijoitustavoitteisiin tai erityistarpeisiin. Esityksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita SijoittajaPRO Finland Oy pitää oikeina ja luotettavina. SijoittajaPRO Finland Oy ei kuitenkaan takaa sitä, että oheiset tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. SijoittajaPRO Finland Oy tai sen palveluksessa oleva henkilökunta ei vastaa esityksen mahdollisista puutteista tai virheistä eikä sen perusteella tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuu tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.