6. LAINSÄÄDÄNTÖ. Sisällys

6. LAINSÄÄDÄNTÖ Sisällys 6. LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 6.1 SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ RAKENNUSHANKKEISSA... 3 Yleistä... 3 Sopimusrikkomus... 3 6.2 HANKINTALAKI... 4 Yleistä... 4 Määritelmiä... 4 Kynnysarvot... 5 Hankintamenettelyt... 6 Avoin menettely... 6 Rajoitettu menettely... 6 Neuvottelumenettely... 7 Suorahankinta... 7 Puitejärjestely... 7 Sähköinen huutokauppa... 8 Dynaaminen hankintajärjestelmä... 8 Hankintamenettely: Ehdokkaiden ja tarjoajien sekä tarjouksen valinta... 10 Hankintaoikaisu ja valitus markkinaoikeuteen... 10 6.3 TILAAJAVASTUULAKI... 12 Yleistä... 12 6.4 HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA... 13 Käännetty arvonlisävero... 13 Veronumero... 13 Kulkulupaluettelon pitämisvelvollisuus... 14 Ilmoitusmenettely... 15 6.5 KULUTTAJANSUOJA... 16 Yleistä... 16 1

Hinta... 16 2

6. LAINSÄÄDÄNTÖ 6.1 SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ RAKENNUSHANKKEISSA Yleistä Suomessa rakennushankkeen toteuttamista ja urakkasopimuksesta ei ole lainsäädäntöä Sopimuksiin sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Sopimussuhteessa sovelletaan oikeustoimilakia (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929). Julkisissa rakennushankkeissa kansallisen kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalakia (Laki julkisista hankinnoista 348/2007). Urakkasopimuksiin vaikuttaa tilaajavastuulaki (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006). Kuluttajansuojalaki (38/1978) koskee myös rakennuspalvelua, kun palvelua tarjotaan kuluttajille. Sopimusrikkomus Jos jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusta, asiasta on reklamoitava. Reklamaatio tarkoittaa kirjallista valitusta sopimuskumppanille. Reklamaatio on syytä tehdä kirjallisesti ja viipymättä. Reklamaatiossa on yksilöitävä mahdollinen korvausvaatimus. Sopimusrikkomuksien varalle sopimukseen voidaan ottaa ehtoja, jotka määrittelevät sopimussakon sopimusvelvoitteen laiminlyömisestä. Lisäksi toinen osapuoli saattaa olla oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. 3

6.2 HANKINTALAKI Yleistä Hankintalaki (Laki julkisista hankinnoista 348/2007) Erityishankintalaki koskien vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja (Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 349/2007) Sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annettu laki (698/2011) Hankintalakia on sovellettava, mikäli hankintalaissa säädetyt kynnysarvot täyttyvät. Mikäli hankinnan arvo jää alle hankintalaissa säädettyjen kynnysarvojen, hankintayksikkö voi toteuttaa hankinnan haluamallaan tavalla. Määritelmiä Hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä. Sen tarkoitus on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon---, maa- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus. Toimittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, julkista tahoa tai edellä mainittujen tahojen ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita tai palveluja, rakennustyötä tai rakennusurakoita. 4

Ehdokkaalla tarkoitetaan toimittajaa, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Tarjoajalla tarkoitetaan toimittajaa, joka on jättänyt tarjouksen. Kynnysarvot Julkiseksi hankinnaksi katsotaan ns. kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Kansalliset kynnysarvot ovat 1) tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa 2) rakennusurakoissa 150 000 euroa. Hankintalakia ei siis sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa eikä rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa. Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankinnasta ilmoitetaan EU:n laajuisesti kun hankinta ylittää EU-kynnysarvon. EU-kynnysarvot ovat: 1) 137 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa; 2) 211 000 euroa muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa; sekä 3) 5 278 000 euroa rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa. Euroopan yhteisöjen komissio tarkistaa kynnysarvot asetuksella kahden vuoden välein. 5

Hankintamenettelyt Julkiset hankinnat on toteutettava käyttämällä jotakin hankintalain mukaisista määrämuotoisista menettelyistä. Avoin menettely Avointa menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa. Avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa kaikilla halukkailla toimittajilla on oikeus saada tarjouspyyntöasiakirjat ja oikeus tehdä tarjous. Hankintayksikkö käynnistää hankinnan julkaisemalla hankinnasta hankintailmoituksen. Avointa menettelyä käytettäessä hankintayksikkö ei voi ennalta rajata niiden toimittajien määrää joille tarjouspyyntö lähetetään. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi tehdään vasta menettelyn myöhemmässä vaiheessa. Hankintailmoituksen julkaisemisen ohella hankintayksikkö voi lähettää suoraan tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille, mutta kaikilla halukkailla on silti oikeus osallistua tarjouskilpailuun. Rajoitettu menettely Rajoitettua menettelyä voi avoimen menettelyn tapaan käyttää kaikissa hankinnoissa. Rajoitettu menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan hankinnasta hankintailmoitus, jonka perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua hankintakilpailuun. Kuitenkin ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen. Hankintayksikkö valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Toisessa vaiheessa tarjouksen jättävät ainoastaan hankintayksikön valitsemat toimittajat. Tarjoajia on kutsuttava rajoitetussa menettelyssä vähintään viisi, jos soveliaita tarjoajia on riittävästi. 6

Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua tekemällä osallistumishakemuksen. Hankintayksikkö valitsee ne ehdokkaat, joiden kanssa se neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista. Neuvottelumenettelyn käyttö edellyttää aina hankintalaissa olevaa perustetta sen käytölle. Neuvottelumenettelyssä ehdokkaita tulee kutsua vähintään kolme, edellyttäen että soveltuvia ehdokkaita on riittävä määrä. Suorahankinta Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Suorahankinnan käyttö tulee kyseeseen varsin harvoin, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun vain tietty toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa. Hankintayksikkö voi valita esimerkiksi sellaisessa tilanteessa suorahankinnan, jossa avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta. Vastaavasti aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankinta on laissa mainituin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Puitejärjestely Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. 7

Kyseessä on siis hankintayksikön ja toimittajan välinen sopimus tiettynä ajanjaksona toteutettavista hankintasopimuksista. Järjestelyssä valitaan mahdollinen toimittaja tai toimittajat, mutta hankittavat määrät ja toimitusajat jätetään auki. Puitesopimus ei välttämättä takaa toimittajalle mitään toimitusmääriä. Toisaalta on mahdollista tehdä sellaisia puitejärjestelyjä, jotka sisältävät sitovia minimiostomääriä. Jos kaikkia hankintaehtoja ei ole puitejärjestelyssä etukäteen vahvistettu, järjestetään puitetoimittajien kesken ns. kevennetty kilpailutus hankintatarpeen ilmaantuessa. Sähköinen huutokauppa Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan toistuvaa menettelyä, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti. Sähköinen huutokauppa toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen. Sähköinen huutokauppa mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta. Sellaiset rakennusurakat ja sellaiset palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat henkiset suoritukset, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät voi olla sähköisen huutokaupan kohteena. Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää osana kilpailuttamista sen viimeisessä vaiheessa avoimessa menettelyssä, rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailutettaessa puitejärjestelyyn valitut toimittajat uudelleen sekä dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtävän hankinnan kilpailuttamisen yhteydessä. Dynaaminen hankintajärjestelmä Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille. Hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen. 8

Hankintayksikkö perustaa dynaamisen hankintajärjestelmän ilmoittamalla siitä hankintailmoituksella. EU-kynnysarvon alittavan, mutta hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon ylittävän dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta ilmoitetaan kansallisella hankintailmoituksella. Hankintayksikön on käytettävä yksinomaan sähköisiä menettelyitä dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisessa ja sitä käytettäessä sekä noudatettava avoimen hankintamenettelyn sääntelyä dynaamisen hankintajärjestelmän kaikissa vaiheissa hankintapäätöksen tekoon saakka. Hankintayksikkö ei saa periä toimittajilta maksuja järjestelmään osallistumisesta. Jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä kaikkia järjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia tekemään tarjous jokaisesta dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävästä erillisestä hankinnasta. Tarjousten tekemiseksi on annettava riittävän pitkä määräaika. Hankintailmoituksessa tai alustavassa tarjouspyynnössä ilmoitettuja hankinnan kohteen määrittelyjä ja vertailuperusteita voidaan täsmentää pyynnön yhteydessä. 9

Hankintamenettely: Ehdokkaiden ja tarjoajien sekä tarjouksen valinta Tarkoituksena on ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi. Tarjous, joka ei vastaa tarjouspyyntöä on hylättävä. Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankintayksikön on etukäteen päätettävä, kumpaa perustetta tarjouksen valinnassa käytetään. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertailuperusteet ja niiden suhteiden painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset hankintayksikkö voi hylätä. Ennen tarjouksen hylkäämistä hankintayksikön on kuitenkin pyydettävä tarjouksen tehneeltä lisäselvitys. Hankintaan liittyvissä ratkaisuissa on tehtävä kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätös on julkinen lukuun ottamatta ammatti- ja liikesalaisuuksia. Hankintaoikaisu ja valitus markkinaoikeuteen Hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valituksen voi tehdä se, jota asia koskee. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 10

päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. 11

6.3 TILAAJAVASTUULAKI Yleistä Tilaajavastuulakia (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006/1233) sovelletaan tilaajaan joka Suomessa käyttää vuokrattua työntekijää taikka jonka Suomessa olevissa työtiloissa tai Suomessa olevassa työkohteessa työskentelee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa ja jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lakia sovelletaan rakennuttajina toimiviin tilaajiin sekä sopimusketjussa kaikkiin työturvallisuuslaissa tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina toimiviin. Tilaajavastuulakia ei sovelleta, jos vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa. Katso tilaajavastuulain mukaisista velvoitteista tarkemmin kohdasta 1.7. 12

6.4 HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Rakennusalalla torjutaan harmaata taloutta seuraavilla toimenpiteillä: Käännetty arvonlisävero Rakennusalalla on 1.4.2011 otettu käyttöön käännetty arvonlisävero. Järjestelmän pääsäännön mukaan ostaja maksaa arvonlisäveron ostaessaan rakentamispalvelua, jos ostaja toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluita. Myyjän tulee ensin selvittää, onko myytävä palvelua sellaista rakentamispalvelua, johon käännetty verovelvollisuus soveltuu. Jos kyseessä on rakentamispalvelu, myyjän tulee selvittää, myykö ostaja rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Jos myy, kyseessä olevaan myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Jos myynnin kohteena ei ole rakentamispalvelu, myyjän ei tarvitse selvittää, myykö ostaja rakentamispalveluja, koska käännetty verovelvollisuus ei sovellu. Tällöin laskutetaan normaalisti arvonlisäverollisena. Vaikka myynnin kohteena olisikin rakentamispalvelu, mutta ostaja on sellainen, joka ei myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, käännetty verovelvollisuus ei sovellu. Tällöin laskutetaan normaalisti arvonlisäverollisena. Menettelyn soveltaminen edellyttää, että on kyse rakentamispalvelujen myynnistä tai työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten. Veronumero Rakennusalalla otettiin käyttöön 1.9.2012 alkaen veronumero. Siirtymäaika päättyi 1.3.2013, jonka jälkeen kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä on oltava kuvallisessa henkilötunnisteessa, jossa on työntekijän ja työnantajan nimen lisäksi työntekijän veronumero, joka on rekisteröity julkiseen veronumerorekisteriin. Veronumero koskee rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä, joilla on työturvallisuuslain 52 a :n mukaan oltava työmaalla liikkuessaan esillä kuvallinen tunnistekortti. Tunnistekortissa tulee olla näkyvissä veronumero. 13

Rakentamisella tarkoitetaan talon rakentamista, korjausrakentamista, purkamista ja erikoisurakointia kuten lvi- ja sähkötöitä sekä maa- ja vesirakentamista. Velvollisuus pitää tunnistekorttia nähtävillä koskee yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä. Työpaikat, joissa on aliurakointia, ovat tyypillisiä yhteisiä rakennustyömaita. Tunnistetta ei kuitenkaan tarvitse olla tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavalla eikä työmailla, joilla yksityishenkilö rakennuttaa tai korjauttaa rakennusta yksityiskäyttöönsä. Velvollisuus pitää näkyvillä tunnistekorttia koskee sekä työntekijöitä että itsenäisiä työnsuorittajia eli mm. liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja yhtiömiehiä. Jokaisella yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan oltava näkyvillä tunnistekortti. INFRA ry suosittelee kaikkia jäsenyrityksiä ilmoittamaan tiedot omista työntekijöistään Suomen Tilaajavastuu Oy:n ilmaiseen Veronumero.fi - palveluun ja kehottamaan myös omia yhteistyökumppaneitaan ilmoittamaan omat työntekijätietonsa. Palvelun kautta työntekijöiden veronumerot voidaan samalla ilmoittaa Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin. Kulkulupaluettelon pitämisvelvollisuus Työturvallisuuslakia muutetaan lisäämällä lakiin uusi säännös, 52b. Muutos tulee voimaan 1.7.2014. Uuden säännöksen mukaan yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijalla tai muun päätoteuttajalla on velvollisuus pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työnantajalla ja itsenäisellä työnsuorittajalla on velvollisuus toimittaa pääurakoitsijalle luettelon pitämiseksi tarpeelliset tiedot. Kulkulupaluetteloon on merkittävä kaikki, joilla tulee olla veronumero yhteisellä työmaalla työskenneltäessä. Luettelon tulee olla ajantasainen tarkastushetkellä kaikkien työmaalla työskentelevien tulee olla merkittynä kulkulupaluetteloon. Sanktiona lain velvoitteiden rikkomisesta on työturvallisuusrikkomus sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö henkilötunnistetta koskevat 14

velvoitteensa, kulkulupaluettelon pitämisen tai laiminlyö antaa tietoja luettelon pitämistä varten tai antaa olennaisesti virheellisinä tai puutteellisina. Jokainen työnantaja on siis vastuussa siitä, että antaa pääurakoitsijalle oikeat tiedot ja että kaikki työmaalla työskentelevät työntekijät on ilmoitettu pääurakoitsijalle. Ilmoitusmenettely Verotusmenettelylakiin lisätään uudet pykälät, joissa säädetään työmaan päätoteuttajan velvollisuudesta antaa työntekijöitä koskevia tietoja (15 b ), rakentamispalvelujen tilaajan velvollisuudesta antaa urakkaa koskevia tietoja (15 c ) ja rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuudesta antaa tietoja (15 d.) Uudet säännökset tulevat voimaan myös 1.7.2014. Rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työmaalla toimivan yrityksen olisi puolestaan toimitettava päätoteuttajalle tiedot palveluksessaan olevista työntekijöistä. Rakentamispalvelujen tilaajan on toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin, samoin kuin tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, jotka toimivat tilaajan asemassa, ei siis vain pääurakoitsijaa. Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä samoin kuin näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Tämä koskee siis esimerkiksi omakotitalorakentamista. 15

6.5 KULUTTAJANSUOJA Yleistä Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeen tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinoharjoittajilta kuluttajille. Myös rakennuspalvelut ovat kuluttajansuojan piirissä (KSL 9. luku). Kun kuluttajille tehdään töitä, on huomioitava tiettyjä erityispiirteitä verrattuna ammattimaisten toimijoiden kanssa toimintaan. Urakoitsija on kuluttajan kanssa toimiessaan urakan ammattilainen, jolla on vastuu urakan ammattimaisesta toteuttamisesta ja tilaajan informoimisesta. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kumpikin osapuoli on ymmärtänyt sovitut asiat samalla tavalla. Hinta Ellei hinnasta tai sen laskemistavasta ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon palveluksen sisältö, laajuus, laatu, taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritus, sopimuksen tekoajankohdan käypä hinta tai hinnan laskemistapa sekä muut olosuhteet. Tilaajalle on aina syytä ilmoittaa hinta, hinta-arvio tai hinnan määräytymisen perusteet etukäteen. Hinnat on aina ilmoitettava kuluttajille arvonlisäverollisena. Jos toimeksisaaja on antanut palveluksesta hinta-arvion, lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 %. Ylimenevät kustannukset kuuluvat toimeksisaajan vastattaviin kustannuksiin. Jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan, toimeksisaajan on tilaajan pyynnöstä annettava tälle kirjallinen erittely, jonka perusteella voidaan arvioida suorituksen sisältöä ja se, miten palveluksen hinta on määräytynyt. Hinta-arvioihin on aina syytä suhtautua varauksella, sillä rakennusurakan tapauksessa hinta-arvion tekeminen on vaikeaa ja yllättävät muutokset voivat muuttaa hinta-arviota hyvinkin lyhyessä ajassa enemmän kuin 15 %. 16

Alan yleisiä ehtoja ei ole suunniteltu kuluttajille myytäviin palveluihin. Kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on aina muistettava kuluttajansuojalainsäädäntö. 17