Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? 2.12.2008 Jyväskylä Olli Urpanen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet
Johdanto Miksi muikkukannat vaihtelevat? kannan ulkoiset tekijät kannan sisäiset tekijät Kalastuksen kannalta oleelliset tekijät
Ei ole helppoa muikulla, mutta eipä ole aina tutkijallakaan SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH-0.019 H-<0.001 zoopl August HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 G yoy SH + 0.085 G older HS7-0.032 SHu - SH H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH + 0.040 D yoy SH + 0.072 temp B yoy A1-0.026 SHu - SH SH B stock AA AA SH A4 SH - 0.049 AA - 0.057 SHu - (I) - 0.078*- 0.031* DW egg AA + <0.001 AA - 0.079 A1-0.035 K icebreak SH (I) temp water height (I) A1+ 0.010 A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S zoopl A1 (I) HuS - <0.01 A1-0.006 wind A1 + 0.025 (I) - 0.014*- 0.008* S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S HS4-0.003 N+ SH + 0.002 pike burbot roach stocked whitefish S native whitefish VB HS4-0.003 0.017 A1 + 0.015 A1-0.077 A00 A00, S, V, Sa A00, V V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A00-0.001 S - 0.006 R D older M - <0.001 H3 B older V + 0.017 V D eggs V V + 0.039 (II) (II) V D larvae 2.-3. week V + 0.027, A00 + 0.10 significant correlation/regression V + 0.057 V not significant V D V + 0.05, H7 + 0.029 studied in this thesis, significant older studied in this thesis, not significant V M - <0.001 reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.
Johdanto Muikkukannoille tyypillistä suuri vuosien välinen vaihtelu vaihtelu jaksottaista tai epäsäännöllistä heikot jaksot tyypillisiä
40 Säkylän Pyhäjärvi 60 Oulujärvi Vuosiluokka (milj.) 35 30 25 20 15 10 5 Vuosiluokka (milj.) 50 40 30 20 10 0 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 0 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 Aineisto: Ventelä ym. 2007, Sarvala: julkaisematon Aineisto: Huusko & Hyvärinen 2005 10 Onkamo Vuosiluokka (milj.) 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Aineisto: Auvinen ym. 2000; Auvinen: julkaisematon
2-vuotisvaihtelu näkyy useissa kannoissa jo poikasvaiheessa Poikastiheys (kpl/ha) 120000 Etelä-Konnevesi 90000 60000 30000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Poikastiheys (kpl/ha) 30000 Puulavesi 25000 20000 15000 10000 5000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Aineisto: Urpanen, Marjomäki, Karjalainen: julkaisematon
Miksi saaliissa vaihtelua? Saalis koostuu vain muutamasta vuosiluokasta Vuosiluokan runsaus syksyllä vaihtelee vuosittain kudun ja ensimmäisen syksyn välinen kuolevuus vaihtelee huomattavasti kutu, mäti, vastakuoriutuneet, kuukauden ikäiset, nollikkaat
Kantojen vaihtelu samassa rytmissä sitä selvempi, mitä lähempänä populaatiot toisiaan -> laajemmat ympäristötekijät
Kannan ulkoiset tekijät (ympäristötekijät) Sää (lämpötila, tuuli) ravintovarat kasvu kutu, hautoutuminen ja kuoriutuminen Vedenlaatu (happipitoisuus, ph) kutu, hautoutuminen ja kuoriutuminen Tuottavuus (ravinteet, auringon aktiivisuus) ravintovarat kasvu
Kannan ulkoiset tekijät (biologiset tekijät) Kalayhteisön rakenne yleisesti eli muiden lajien aiheuttama kilpailu (ravintoverkot) - ahven-särki-muikku Pedot ahven, taimen, järvilohi, kiiski (mätivaihe) Kalastus aiheuttaa alhaisen kannan jaksoja? vähentää kannan vaihteluita? aiheuttaa 2-vuotisvaihtelua?
Kannan sisäiset tekijät (itsesäätely) Kutukannan merkitys kutukanta pieni -> munia vähän suuresta kutukannasta suurempi saalis tiettyyn rajaan asti Vuosiluokan sisäiset tekijät suuri poikasmäärä edellytys hyvälle vuosiluokalle, mutta EI takaa sitä ravintokilpailu Vuosiluokkien väliset tekijät edellinen vuosiluokka vaikuttaa voimakkaasti? ravintokilpailu kannibalismi
Johtuuko 2-vuotisvaihtelu kannan itsesäätelystä? 1) Edellinen vuosiluokka säätelee seuraavaa kannibalismi mädin laatu eläinplanktonin määrä hetkellinen kilpailu vuosiluokkien välillä 2) Pieni kutukanta -> pieni vuosiluokka Suuri kutukanta -> suuri vuosiluokka 3) Sattuman kauppaa Esim. 15 vuoden ajanjaksolla 50 % todennäköisyys: 6 vuoden jakso, jossa 2-vuotisvaihtelua 5 % todennäköisyys: 10 vuoden jakso, jossa 2-vuotisvaihtelua
Kalastuksen kannalta vaihtelun keskeiset tekijät Mikä aiheuttaa pitkittyneet heikon kannan vaiheet? petokalat kalastus Mikä synnyttää järvien välisen synkronian? suotuisat tai huonot sääolot toimivat ajastimena ja niiden aiheuttama yksikin hyvä/huono vuosiluokka voi tahdistaa järvien vaihtelua Mikä aiheuttaa 2-vuotisvaihtelun? 2-vuotisvaihtelu syntyy satunnaisesti samoin kun synkronia ja päättyy epäennustettavasti Muikun kannanvaihtelu on satunnainen luonnonilmiö, jota ei voi luotettavasti ennustaa: vuosittaista kannanvaihtelua voidaan kuitenkin ennakoida mittaamalla esim. poikasmääriä
Tiedon aukkoja edelleen perusbiologiassa Hautoutumisen aikainen kuolevuus luonnossa Poikasparvien sisäiset mekanismit Kututapahtuma Kalayhteisön rakenteen vaikutus: muut lajit myös seurantaan (ahven, kuore )
Mikään yksittäinen esitetty kannanvaihtelumekanismi ei näytä selittävän vaihtelua Vaihtelu johtuu monista eri tekijöistä ja tärkein tekijä voi vaihdella vuosittain/järvittäin Luonnollinen ilmiö pienikokoiselle lyhytikäiselle parvilajille, jonka lisääntymispotentiaali on suuri
Kirjallisuusviitteet Auvinen, H. 1988: Factors affecting the year-class strength of vendace (Coregonus albula ( L.)) in Lake Pyhäjärvi (Karelia, SE Finland). - Finnish Fish. Res. 9: 235-243. Auvinen, H. 1995: Intra- and interspecific factors in the dynamics of vendace (Coregonus albula ( L.)) populations. - Finnish Fish. Res. 15: 87-96. Auvinen, H., Karjalainen, J. & Viljanen, M. 2000: Fluctuation of year-class strength of vendace (Coregonus albula (L.)) in Lake Onkamo, eastern Finland. - Verh. Internat. Verein. Limnol. 27: 2057-2062. Beier, U. 2001: Habitat distribution and size structure in freshwater fish communities: effects of vendace on interactions between perch and roach. - J. Fish Biol. 59: 1437-1454. Haakana, H., Huuskonen, H. & Karjalainen, J. 2007: Predation of perch on vendace larvae: diet composition in an oligotrophic lake and digestion time of the larvae. - J. Fish Biol. 70: 1171-1184. Heikinheimo, O. 2001: Effect of predation on the low-density dynamics of vendace: significance of the functional response. - Can. J. Fish. Aquat. Sci. 58: 1909-1923. Helminen, H., Auvinen, H., Hirvonen, A., Sarvala, J. & Toivonen, J. (1993a) Year-class fluctuations of vendace (Coregonus albula) in Lake Pyhäjärvi, Southwest Finland, during 1971-90. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 50: 925-931. Helminen, H. & Sarvala, J. 1994: Population regulation of vendace (Coregonus albula) in Lake Pyhäjärvi, southern Finland. - J. Fish Biol. 45: 387-400. Huusko, A. & Sutela, T. 1992: Fish predation on vendace (Coregonus albula L.) larvae in Lake Lentua, Northern Finland. - Pol. Arch. Hydrobiol. 39: 381-391. Huusko, A. & Hyvärinen, P. 2005: A high harvest rate induces a tendency to generation cycling in a freshwater fish population. J. Anim. Ecol. 74: 525-531. Huusko, A., Vuorimies, O. & Sutela, T. 1996: Temperature- and light-mediated predation by perch on vendace larvae. - J. Fish Biol. 49: 441 457. Huuskonen, S. 1981: Ovatko muikkukannan jaksottaisuusilmiöt seurausta vedenlaadun vaihteluista. Suomen Kalastuslehti 88 (3): 70-72. Jaatinen, R., Vuorimies, O. & Auvinen, H. 1999: Ahven muikunpoikasten saalistajana Puruveden Harvaselällä. Kalatutkimuksia 162: 27-44. Järvi, T. H. 1942: Die Bästände der Kleinen Maränen (Coregonus albula L.) und ihre Schwankungen: 2. Ober- und Mittel-Keitele. Acta Zool. Fenn. 33: 1-145. Kangur, K., Kangur, A. and Kangur, P. 2000: Diet composition and food consumption level of ruffe, Gymnocephalus cernuus (L.), in Lake Peipsi. - Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 49:121-135. Karjalainen, J., Auvinen, H., Helminen, H., Marjomäki, T. J., Niva, T., Sarvala, J. & Viljanen, M. 2000: Unpredictability of fish recruitment: interannual variation in young-ofthe-year abundance. J. Fish. Biol. 56: 837-857. Koho, J. 2002: Mechanism of fluctuations in year class survival of vendace (Coregonus albula (L.)) larvae - an individual size based approach. Department of Limnology and Environmental protection, University of Helsinki, Helsinki. 1-38. Lappalainen, J. & Lehtonen, H. 1997: Temperature habitats for freshwater fishes in a warming climate. - Bor. Env. Res. 2: 69 84. Lehtonen, H. & Lappalainen, J. 1995: The effects of climate on the year-class variations of certain freshwater fish species. Teoksessa: R. J. Beamish (toim.) Climate Change and Northern Fish Populations. - Can. Spec. Publ. Fish. Aquat. Sci. 121: 37-44. Lind, E. A., & Peiponen, V. A. 1988: Population fluctutaion as a biological basis for coregonid management in Finland. Finnish Fish. Res. 9: 291-301. Marjomäki, T. J. 2003: Recruitment variability in vendace, Coregonus albula (L.), and its consequences for vendace harvesting. - Jyväskylä studies in biological and environmental science 127: 1-66. Marjomäki, T. J. 2004: Analysis of the spawning stock-recruitment relationship of vendace (Coregonus albula (L.)) with evaluation of alternativemodels, additional variables, biases and errors. - Ecol. Freshwat. Fish. 13: 46-60. Marjomäki, T. J. & Huolila, M. 1994: Puulaveden muikun (Coregonus albula L.) saalis, kannanvaihtelu, kokonaiskuolevuus ja kasvu vuosina 1984 1992. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 68: 37-66. Marjomäki, T. J., Auvinen, H., Helminen, H., Huusko, A., Sarvala, J., Valkeajärvi, P., Viljanen, M. & Karjalainen, J. 2004: Spatial synchrony in the inter-annual population variation of vendace (Coregonus albula (L.)) in Finnish lakes. Ann. Zool. Fennici 41: 225-240. Nissinen, T. 1972: Mätitiheys ja mädin eloonjääminen muikun (Coregonus albula L.) kutupaikoilla Puruvedessä ja Oulujärvessä. - Riista- ja kalatalouden tiedonantoja 1: 1-113. Niva, T. 1999: Ecology of stocked brown trout in boreal lakes. Biological research reports from the University of Jyväskylä 75: 1-102. Pokrovskii, V. V. 1961: Basic environmental factors determining the abundance of whitefish. - Trudy Soveshchanii 13: 228-234. Sarvala, J. & Helminen, H. 2002:Intensive fishery can result in recruitment overfishing of vendace. Teoksessa: (toim. T. Zitting-Huttula) Eighth International Symposium of the Biology and Management of Coregonid Fishes, 26 29. 8.2002, Rovaniemi, Finland. p. 58. Tolonen, M. 2000: Diet and food consumption of perch in L. S Konnevesi. University of Jyväskylä. Pro-gradu. 56 s. Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T. 2004: Perch (Perca fluviatilis) as a factor in recruitment variations of vendace (Coregonus albula) in lake Konnevesi, Finland. - Ann. Zool. Fennici 41: 329-338. Ventelä, A.-M., Tarvainen, M., Helminen, H. & Sarvala, J. 2007:Long-term management of Pyhäjärvi (southwest Finland): eutrophication, restoration - recovery? - Lake and Reservoir Management 23: 428-438. Viljanen, M. 1988: Relations between egg and larval abundance spawning stock and recruitment in vendace (Coregonus albula L.). - Finnish Fish. Res. 9: 271-289.