Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Transkriptio

1 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kainuun kalantutkimus, Paltamo ( ) Yhteenveto 1. Tutkimuksessa arvioitiin Carlin merkittyjen järvitaimenien merkkipalautusten perusteella istutuskoon- (25-30 cm vs cm) ja ajankohdan (touko-kesäkuun vaihde vs. heinäkuun alku) vaikutusta saaliiseen Oulujärvellä. 2. Tulosten perusteella istutusajankohta vaikutti Oulujärven taimenistutusten tulokseen (istutuskustannuksiin suhteutettu) enemmän kuin koko. Oulujärven järvitaimenet suositellaan istutettaviksi kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin molemmat kokoluokat tuottivat paremman saaliin kuin touko-kesäkuun vaihteessa istutettaessa. 3. Kalojen poisvaellus istutusalueelta oli vähäistä. Niskanselän Teeriniemeen istutetuista kaloista saatiin 99 % Niskanselän alueelta. Eniten kaloja saatiin saaliiksi Säräisniemen lähialueilta (64 %). 4. Saalistaimenista 48 % oli pyydystetty eri silmäharvuisilla verkoilla, 30 % vapavälineillä ja 22 % rysillä. 5. Pyyntihetkellä taimenista 61 % oli alle 40 cm pituisia, 35 % cm pituisia ja 4 % yli 50 cm:n pituisia.

2 2 Merkintäistutuksen tavoite Merkintäistutuksen tavoitteena oli selvittää istutusajankohdan ja koon vaikutusta Oulujärveen istutettavien järvitaimenten istutuksesta saatavaan saaliiseen. Vertailussa oli kahden kokoluokan kaloja: cm pituisia ja cm pituisia taimenia kahtena eri ajankohtana: touko-kesäkuun vaihteessa ja kesä-heinäkuun vaihteessa. Koska istukkaiden koko vaikuttaa suoraan kalojen tuotantokustannuksiin, ne otettiin huomioon tuloksia arvioitaessa. Aineisto ja menetelmät Kalat kasvatettiin Petäjäskosken kalanviljelylaitoksella Vaalassa. Ne siirrettiin vuosittain toukokuun alussa RKTL:n Kainuun kalantutkimusasemalle Paltamoon, missä ne merkittiin Carlin-merkillä, mitattiin ja punnittiin 1-2 viikkoa ennen istutusta. Merkityt kalat istutettiin (yhteensä 1768 merkittyä taimenta) Teeriniemen venesatamasta, jonka lähialueet oli rauhoitettu kaikelta kalastukselta noin kuukaudeksi istutuksen jälkeen. Molempina ajankohtina (kevätistutus: , kesäistutus: ) taimenia istutettiin kolmena peräkkäisenä päivänä n. 50 kalan istutuserä yhtä aikaa kummankin kokoryhmän kaloja. Merkittyjen kalojen istutukset toistettiin kolmena vuonna (2005, 2006 ja 2007) peräkkäin. Tulokset laskettiin kalastajien mennessä lähettämien merkkipalautustietojen perusteella. Istutuserien tuotto laskettiin sekä 1000 istukasta kohti että istutuksen arvoon suhteutettuna, euroa kohti eurolla hankittujen kalojen määrä laskettiin kahta eri menetelmää käyttäen: 1. Erikokoisten taimenten kappalehinta laskettiin tuotanto- ja istutuskustannuslaskennan avulla samalla menetelmällä kuin Hyvärinen & Vehanen (2003) ovat aiemmin käyttäneet tutkiessaan Oulujärven taimenistukkaiden koon vaikutuksia istutustulokseen (Kuva 1, A, B, C). Istukkaiden kilohinta pienenee koon kasvaessa. 2. Erikokoisten taimenten kappalehinta laskettiin vakiokilohintaa (7 / kg) käyttäen kaikille istutukseen käytetyille kaloille (Kuva 1, D, E, F). Merkkipalautusten jakautuminen alueittain tarkasteltiin seitsemään osa-alueeseen luokiteltuna seuraavasti: 1. Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2. Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3. Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4. Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5. Säräisniemen lähialueet, 6. Teeriniemi, 7. Ärjänselkä. Palautuksia ei saatu Paltaselältä eikä Oulujoesta Jylhämän voimalaitoksen alapuolelta.

3 3 Tulokset Merkkipalautusten (yhteensä 165 kalasta) perusteella laskettu palautusprosentti erosi kokoluokkien välillä merkitsevästi (P<0,001). Prosentuaalisesti cm pituisina istutettuja saatiin enemmän saaliiksi kuin cm pituisina istutettuja kaloja (Kuva 2 A, C, E). Kun lukumääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja :lla saatava istukasmäärä laskettiin Hyvärinen & Vehanen esittämän menetelmän mukaan (Kuva 3), lukumääräinen saalis (kpl / euroa) ei riippunut merkitsevästi istutuskoosta (P=0,139), vaan istutusajankohdan merkitys oli tärkein (P=0,008). Eniten saalista saatiin kesällä istutetuista kaloista. Lisäksi istutusvuosien välillä lukumääräinen saalis vaihteli lähes merkitsevästi (P=0,058) ollen suurin vuonna 2005 istutetuissa erissä (Kuva 3 A, C, E). Kun lukumääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja :lla saatava istukasmäärä laskettiin vakiokilohintaa käyttäen (Kuva 4), lukumääräinen saalis (kpl / euroa) ei riippunut merkitsevästi istutuskoosta (P=0,460), vaan istutusajankohdan merkitys oli tärkein (P=0,001). Eniten saalista saatiin kesällä istutetuista kaloista. Lisäksi istutusvuosien välillä lukumääräinen saalis vaihteli merkitsevästi (P=0,004) ollen suurin vuonna 2005 istutetuissa erissä (Kuva 4 A, C, E). Merkkipalautusten perusteella laskettu kilomääräinen saalis tuhatta istukasta kohti (kg/1000 ist.) oli suurempi cm pituisina istutetuilla kuin cm pituisina istutetuilla kaloilla (P<0,001) (Kuva 2 B, D, F). Kun kilomääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja :lla saatava istukasmäärä laskettiin Hyvärinen & Vehanen esittämän menetelmän mukaan (Kuva 3), kilomääräiseen saaliiseen (kg/ euroa) vaikutti merkitsevästi sekä istutuskoko (P=0,001), istutusajankohta (P=0,045) että istutusvuosi (P=0,002). Eniten saaliskiloja saatiin cm pituisina heinäkuussa 2005 istutetuista kaloista (Kuva 3 B, D, F). Kun kilomääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja :lla saatava istukasmäärä laskettiin vakiokilohintaa käyttäen (Kuva 4), kilomääräinen saalis (kg/ euroa) ei riippunut enää merkitsevästi istutuskoosta (P=0,082), mutta sen sijaan sekä istutusajankohta (P=0,011) että istutusvuosi (P<0,001) vaikuttivat merkitsevästi. Eniten saaliskiloja saatiin heinäkuussa 2005 istutetuista kaloista (Kuva 4 B, D, F). Merkkipalautuksista (pyyntialuetieto 165 kalasta) laskettujen tulosten perusteella kalojen vaellus pois Niskanselän alueelta oli vähäistä. Vain kaksi kalaa oli saatu saaliiksi Ärjänselän puolelta. Paltaselältä ja Oulujoesta Jylhämän voimalaitoksen alapuolelta ei saatu yhtään kalaa saaliiksi. Siten 99 % kaloista saatiin saaliiksi Niskanselän alueelta. Kolmanneksessa (55 kpl) merkkipalautustiedoista pyyntialueeksi oli kirjattu vain Niskanselkä, ilman tarkempaa pyyntipaikkaa. Muita pyyntialuetietoja (110 kalaa)

4 4 tarkemmin tarkasteltaessa Säräisniemen lähialueet osoittautuivat parhaiksi pyyntialueiksi: 64 % kaikista palautukista, 70 % cm pituisina istutetuista, 62 % cm pituisina istutetuista, 62 % keväällä istutetuista ja 66 % kesällä istutetuista (Kuvat 5 ja 6). Istutusajankohdalla ei ollut suurta vaikutusta pyyntialueeseen (Kuva 5). Istutuskoko vaikutti siten että cm pituisina istutettuja kaloja ei saatu Teeriniemen (istutusalue) läheisyydestä ollenkaan, kun taas cm pituisina istutettuja sieltä saatiin saaliiksi 19 % (Kuva 6). Pyydystieto oli ilmoitettu yhteensä 145 kalasta. Näistä 48 % oli pyydystetty eri silmäharvuisilla verkoilla, 30 % vapavälineillä ja 22 % rysillä. Saaliskalojen pituustieto oli ilmoitettu 165 kalasta. Pyyntihetkellä näistä 61 % oli alle 40 cm pituisia, 35 % cm pituisia ja 4 % yli 50 cm:n pituisia (Kuva 7). Johtopäätökset Tulosten perusteella istutusajankohta vaikutti Oulujärven taimenistutusten tulokseen (istutuskustannuksiin suhteutettu) enemmän kuin istutuskoko. Oulujärven taimenten järvi-istutukset suositellaan toteutettavaksi kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin molemmat kokoluokat tuottivat paremman saaliin kuin touko-kesäkuun vaihteessa istutettaessa. Heinäkuun alun istutusten parempaan tuottoon on todennäköisesti vaikuttanut se, että kesäkuun lopulla 0+ ikäiset muikunpoikaset siirtyvä rantavyöhykkeestä ulapalle, jolloin ne ovat sopivaa ravintoa taimenen vaelluspoikasille. Keväällä tai syksyllä tarjolla olevat muikut voivat olla liian suuria istutettaville taimenille saalistettavaksi. Sopivan ravinnon hyvä saatavuus istutushetkellä auttaa istukkaat nopeaan kasvuun ja menestymiseen istutusalueella (Hyvärinen & Huusko 2005, 2006). Kirjallisuus Hyvärinen, P. & Vehanen, T Length at release affects movement and recapture of lake-stocked brown trout. North American Journal of Fisheries Management 23: Hyvärinen, P. & Huusko, A Long-term variation in brown trout, Salmo trutta L., stocking success in a large lake: interplay between availability of suitable prey and size at release. Ecology of Freshwater Fish 14: Hyvärinen, P. & Huusko, A Diet of brown trout in relation to variation in abundance and size of pelagic fish prey. Journal of Fish Biology 68:

5 Kuva 1. Taimenistukkaiden tuotanto- ja istutuskustannukset keskimäärin: A) euroa per tuotettu kalakilo (kg), B) euroa per tuotettu kala (kpl), C) tuotettujen kalojen lukumäärä (kpl) per euroa eri kokoluokissa (25-30 cm ja cm). Kustannuslaskennassa käytetty menetelmä perustuu Hyvärisen & Vehasen (2003) aiemmassa tutkimuksessa käyttämään menetelmään. Vakiokilohinnalla D) laskettu E) kappalehinta ja F) istutettujen kalojen lukumäärä (kpl) per euroa eri kokoluokissa (25-30 cm ja cm). Istutettujen kalojen keskipituus (G) ja paino (H) kokoluokittain. 5

6 Kuva 2. Merkkipalautusten osuus, % istutetuista (A, C, E) ja saalis tuhatta istutettua poikasta kohti (B, D, F). (keskimäärinen saalis / 1000 istukasta, +- se) kokoluokittain (25-30 ja cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (2005, 2006 ja 2007, n=3). 6

7 Kuva 3. Istutusten tuottama lukumääräinen (A, C, E) ja kilomäärinen (B, D, F) saalis istutuskustannuksiin suhteutettuna (keskimäärinen saalis / euroa, +- se) kokoluokittain (25-30 ja cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (2005, 2006 ja 2007, n=3). Eri kokoisten poikasten istutusmäärä ( :lla) on laskettu Hyvärinen & Vehanen (2003) esittämällä menetelmällä (vrt. Kuva 1, A, B, C). 7

8 Kuva 4. Istutusten tuottama lukumääräinen (A, C, E) ja kilomäärinen (B, D, F) saalis, istutuskustannuksiin suhteutettuna (keskimäärinen saalis / euroa, +- se) kokoluokittain (25-30 ja cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (2005, 2006 ja 2007, n=3). Eri kokoisten poikasten istutusmäärä ( :lla) on laskettu vakiokilohintaa käyttäen (7 / kg, vrt. Kuva 1, D, E, F). 8

9 9 Kuva 5. Istutusajankohdan vaikutus pyyntialueeseen. A) Kevätistutus: , B) Kesäistutus: Pyyntialueet: 1) Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2) Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3) Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4) Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5) Säräisniemen lähialueet, 6) Teeriniemi, 7) Ärjänselkä. Kuva 6. Istutuskoon vaikutus pyyntialueeseen. A) cm:n pituiset istukkaat, B) cm:n pituiset istukkaat. Pyyntialueet: 1) Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2) Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3) Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4) Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5) Säräisniemen lähialueet, 6) Teeriniemi, 7) Ärjänselkä.

10 Kuva 7. Taimenten pyyntipituus merkkipalautusten perusteella. Tarkastelussa ovat mukana myös vapautetuiksi ilmoitetut kalat (3 kpl). 10