Muikun kannoilla. HuS + <0.01 (I) - <0.05* icebreak SH. temp SH A1 HuS. water height (I) * * DW egg AA + <0.
|
|
- Pauliina Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muikun kannoilla SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH H-<0.001 zoopl August G yoy HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 SH G older HS SHu - SH (I) * * H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH temp D yoy SH SH B yoy A SHu - SH B stock AA AA SH A4 SH AA SHu - (I) * * DW egg AA + <0.001 AA A K icebreak SH (I) temp water height (I) A A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S zoopl A1 (I) HuS - <0.01 A wind A S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S S - HS4 - VB HS4 - N SH pike burbot roach stocked whitefish native whitefish A A A00 A00, S, V, Sa A00, V S V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A R D older M - <0.001 H3 B older V V D eggs V V (II) (II) V D larvae week V , A significant correlation/regression V V not significant V D V , H studied in this thesis, significant older studied in this thesis, not significant V M - <0.001 reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki Timo J. Marjomäki Jyväskyl skylän n yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos
2 Aineistot ja yhteistyö CORNET COregonid Research NETwork Jyväskyl skylän n yliopisto Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Olli Urpanen Joensuun Yliopisto Markku Viljanen, Hannu Huuskonen Turun yliopisto Jouko Sarvala Lounais-Suomen ympärist ristökeskus Harri Helminen Riistan- ja kalantutkimus Heikki Auvinen, Ari Huusko,, Juha Jurvelius, Pentti Valkeajärvi, Raimo Riikonen ym. Mutta puheistani vastaan yksin
3 Hyviä kysymyksiä muikusta Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä muikkukato johtuu? Vaikuttavatko petokalat muikkukantoihin? Vaikuttaako kalastus muikkukantaan? Pitää ääkö kutukantaa suojella?
4 Miten tutkitaan 1: Tavallisen muikun elämäkerta Määrä eri elinvaiheissa kutukanta: kalastuskirjanpito kaikuluotaus saalisnäytteet vastakuoriutuneet poikaspyynti 3 viikon ikäiset iset vuosiluokan runsaus syksyllä/talvella Tulos: missä vaiheessa suuri ja vaihteleva kuolevuus
5 Miten tutkitaan 2: Pitkät t aikasarjat - vuosikymmeniä Esim. kaksivuotisvaihtelu osoittaminen vaatii n. 10 sykliä=20 vuotta Pitkä n. 10 vuoden syklisyys (Lind & Peiponen 1988) osoittaminen vaatii 3 tutkijasukupolvea Muikkukato harvinainen esim. Puulavesi: n luvulla (kirjallisuus) 1930-luvulla (Kirjallisuus + haastattelut) 1990-luvun alussa lyhyt (seurantatutkimus) Ympärist ristötekijät erilaisia kriittisiä tekijöit itä eri vuosina
6 Marjomäki et al Miten tutkitaan 3: Monen järven j yhtäaikainen seuranta CORNET-seuranta n. 12 järvej rveä tarkasti RKTL n. 100 järvej rveä postitiedusteluin ym. -> > vertailutietoa esim. kannanvaihtelun samarytmisyys -> > ympärist ristön n vaikutus esim. kalastuksen vaikutus verrataan heikosti ja tehokkaasti kalastettuja
7 Miten tutkitaan 4: Laboratoriokokeet (Olli Urpanen) Ajankohtaista Mädin hedelmöittyvyys ja talvikuolleisuus Kysymys: vaikuttaako nälkiintyminen n lisää ääntymismenestykseen? Neljä muikkukantaa Hidaskasvuisia (=kova ravintokilpailu) nopeakasvuisia (=vähäinen ravintokilpailu) Kannibalismi Kysymys: syökö muikku muikkua?
8 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta kanta vaihtelee? Koska vuosiluokan runsaus (syksyllä) ) vaihtelee vuosien välillv lillä Miksi vuosiluokan runsaus vaihtelee? paljolti siksi että kudun ja ensimmäisen isen syksyn välinen kuolevuus vaihtelee valtavasti MUTTA MIKSI? vähän n myös s kutukannan vaihtelun vuoksi (myös s näennn ennäisesti havainnointivirheiden vuoksi) Mikset vastaa suoraan? koska ilmiö on mutkikas
9 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mitä tapahtuu välillv lillä kutu-hedelm hedelmöittyminen-talvehtiminen- kuoriutuminen Vasta vähän v n tietoa Onkamo: Suuri vuosien välinen v vaihtelu 2000) Mutta missä vaiheessa vaihtelua? hedelmöittyminen? talvehtiminen?... koe menossa juuri nyt vaihtelu (Auvinen et al.
10 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Vastakuoriutuneiden poikasten määm äärä suuria eroja vuosien ja järvien j välillv lillä
11 Oulu, vastakuor Etelä-Konnevesi, vastakuor Esimerkkejä Höytiäinen., vastakuor Puula, vastakuor Päijänne Tehi, vastakuor Säkylän Pyhäjärvi, vastakuor Onkamo, vastakuor Paasivesi, vastakuor Puruvesi, Hummons., vastakuor Puruvesi, Harvans., vastakuor
12 Tuloksia 1: Karjalainen et al Miksi muikkukanta vaihtelee? Voidaanko vastakuoriutuneiden määrästä ennustaa mitää ään kyllä ja ei Runsas poikasmää äärä on runsaan vuosiluokan edellytys mutta ei tae Paljonko on paljon? kpl/ha=1/m 2? syksyllä Karjalainen et al vastakuoriutuneet
13 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Poikasten ja nuorten kuolevuus n. 80% ensimmäisten isten parin viikon aikana n. 90% selviytyneistä syksyyn mennessä Tyypillisesti siis vain pari % säilyy s syksyyn mutta ei se suuri kuolevuus mitää ään vaan sen SUURI VUOSIEN VÄLINEN VAIHTELU Kuolleisuus Karjalainen et al. 2000
14 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 1: SääS ää- ym. muikkukannasta riippumattomat tekijät Todisteita? Epäsuoria: vaihtelu paljolti (yleensä yli 80%) kannan runsaudesta riippumatonta vähemmän n epäsuoria: esim. Puulavedellä poikasvaiheen tuulisuus (Marjomäki 2004) esim. SäkylS kylän n Pyhäjärvell rvellä lämpötila (Helminen & Sarvala 1994) vähemmän n epäsuoria läheisten järvien j vaihtelun samarytmisyys = synkronia (Marjomäki et al. 2004)
15 MUIKUT Samarytmisyyttä samarytmisyys kasvaa -> LÄMPÖSUMMA Marjomäki et al järvien etäisyys, km
16 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 2: Kalakannan runsaudesta Kutukannan runsaudestako? Esim. Puula -> Ehkä,, mutta ei siitä voi paljoa ennustaa milloin kutukanta liian pieni? mitä tarkoittaa liian Puula n kg/ha? vuosiluokka syksyllä, kpl/ha Recruits, indiv.. ha Spawning biomass, kg. ha Proportional Cushing Ricker Beverton & Holt Observations and the year of recruitment Marjomäki 2004 kutukanta, kg/ha
17 Marjomäki et al Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 2: Kalakannan runsaudesta <- Kaksivuotissyklikö siitä seuraa? Tätä tutkitaan: onko sykli todellinen? missä elämänvaiheessa muodostuu? ehkä jo vastakuoriutuneet johtuuko edellisen vuoden kilpailusta ei kai se vaan ole kannibaali johtuuko sittenkin vain kutukannan vaihtelusta? esim. Puruvesi ennen vanhaan
18 Tuloksia 2: Erää ään n muikkukadon tarina Esim. Konnevesi -> (Valkeajärvi & Marjomäki 2004) ahven ehkä aiheutti tai ainakin pitkitti katoa ahvenet söivs ivät t muikkuja koko kesän n (Tolonen, julkaisematon) Myös s esim. PäijP ijänteen Tehinselälk lkä muikun pitkän n syklisyyden aiheuttaja? Ahven runsastuu, kun ilmasto lämpeneel järvi rehevöityy (voi-voi!) voi!) Muutkin petokalat vaikuttavat esim. taimen ja lohi kutukanta poikasmäärä ahven nuotassa ahven koeverkoissa vuosiluokka syksyllä ahven muikkuverk. (iso ahven) (lämpötila)
19 Tuloksia 3:Vaikuttaako kalastus muikkukantaan ja sen vaihteluun? Totta kai, jos tarpeeksi tehokasta Kalastuksen teoria jo yli 100 v: kun kalastusteho kasvaa niin kannan keskimää ääräinen runsaus pienenee ikäjäkauma kauma nuorenee saaliin vuosien välinen v vaihtelu lisää ääntyy kokonaissaalis kasvaa ensin tehon kasvaessa, sitten pienenee lopulta ylikalastus keskenkasvuisina, kasvupotentiaalia menee hukkaan lisää ääntyminen vaarantuu, kun kutukanta pienenee liikaa MUTTA: Muikkukanta kestää tehokasta kalastusta, koska kompensaatioprosessit voimakkaita Kompensaatio??? Kun muikkukanta harvenee niin kasvu paranee: esim. 2 v. 10 g -> > 40 g lisää ääntymismenestys saattaa jopa parantua aluksi ei heikkene nopeasti, mutta lopulta varmasti (Säkyl kylän n Pyhäjärvi) Olen enemmän n huolissani esim. kuhan verkkopyynnistä
20 Tuumailua: Pitää ääkö muikunpyyntiä säädellä? Pitää ääkö muikkukantaa suojella? Muikunpyynti ammattikalastusyrityksen näkökulmastan kulmasta yritystoiminnan reunaehdot pieni ja vakaa kysyntä (3 milj. kg) ja kova kilpailu vaihteleva raaka-aineresurssi, aineresurssi, hintajousto lupien saaminen monesti vaikeaa laskeva hinta ja kasvavat kustannukset Strategia: tarjontaa tasataan itsesää äätelyllä kun kanta kasvaa -> > kalastetaan vähemmv hemmän ja päinvastoinp ei paras mutta ainut toimiva strategia oltava tehokasta tarvittaessa kannan heiketessä kannattavuusraja tulee vastaan milloin pyynti täytyy t lopettaa?
21 Tuumailua: Pitää ääkö muikunpyyntiä säädellä? Pitää ääkö muikkukantaa suojella? Muikunpyynti kalastusoikeuden haltijan näkökulmastan kulmasta Luvat ei merkittävä tulolähde Pystytää äänkö KalL 1 :n vaativa velvoite täyttt yttämään Saadaanko tuoreen kalan paikallinen tarjonta järjestettyj rjestettyä Vaarantaako ammattikalastus muikkukannan onko kalastajia liikaa voiko kalastusta sääs äädellä muutenkin kuin lakituvassa riittää ääkö saalista myös s kotitarvepyyntiin loppuuko pyynti varmasti ajoissa, jos kanta heikkenee vaarantaako ammattikalastus muut kalakannat virkistysarvokalat :: ei yleensä ongelma siika, esim. PäijP ijänne vaarantaisipa edes roskakalakannat haittaako muuta kalastusta viihtyvyyttä
22 Lopuksi: terveisiä,, terveisiä Mitä pitäisi isi voida sääs äädellä (ja mielellää ään n yhdessä ja sovussa) 1. Kalastuksen lopettaminen, kun kanta heikentynyt liikaa kaikkien edun mukaista käytännässä loppuu yleensä riittävän n aikaisin, esim. Puula yksikköhinta/yksikk hinta/yksikkökustannukset kustannukset yms. vaikuttavat kuitenkin vaatiiko järvikohtaista j tietoa: Huom: : kalastuskirjanpito halpaa ja hyödyllist dyllistä 2. Ammattikalastuslupien kokonaismää äärä yhtenäisell isellä vesialueella kaikkien edun mukaista osakaskuntaa laajempi näkökulma n kulma välttv lttämätön: käyttk yttö- ja hoitosuunnittelu Keskeinen kysymys: montako lupaa tuotannoltaan yhtenäiselle alueelle = selkä,, järvi j tms. vaatiiko järvikohtaista j tietoa nykyinen yksiköintiin intiin perustuva systeemi ei ajan tasalla Tässä haasteita varsinkin tutkimukselle
23 Kirjallisuusviitteet Auvinen, H., Karjalainen, J. & Viljanen, M. 2000: Fluctuation of year-class strength of vendace (Coregonus albula (L.)) in Lake Onkamo, eastern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol.. 27: Helminen, 2062.Helminen, H. & Sarvala, J. 1994: population regulation of vendace (Coregonus albula) in Lake Pyhäjärvi, southwest Finland. Arch. hydrobiol. Spec. Issues Advanc. Limnol.. 46: Karjalainen, J., Auvinen, H., Helminen, H., Marjomäki, T. J., Niva, T., Sarvala, J. & Viljanen, M. 2000: Unpredictability of fish recruitment: : interannual variation in young-of of-the-year abundance. J. Fish.. Biol. 56: Lind, E. A., & Peiponen, V. A. 1988: Population fluctutaion as a biological basis for coregonid management in Finland. Finnish Fish.. Res. 9: Marjomäki, T. J. 2004: Analysis of the spawning stock-recruitment relationship of vendace (Coregonus albula (L.)) with evaluation of alternative models, additional variables, biases and errors. -Ecol. Freshwat. Fish,, 13, Marjomäki, T. J., Auvinen, H., Helminen, H., Huusko, A., Sarvala, J., ValkeajV alkeajärvi, P., Viljanen, M. & Karjalainen, J. 2004: Spatial synchrony in the inter-annual population variation of vendace (Coregonus albula (L.)) in Finnish lakes. Ann. Zool. Fennici 41: Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T. J. 2004: Perch (Perca fluviatilis) as a factor in recruitment variations of vendace (Coregonus albula) in Lake Konnevesi, Finland and- Ann. Zool. Fennici 41:
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa
LisätiedotMiksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? Jyväskylä
Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? 2.12.2008 Jyväskylä Olli Urpanen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet Johdanto
LisätiedotMuikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta. Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012
Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012 Taustaa muikkukantatutkimuksesta Muikkupopulaatioista tieteellistä tietoa n. 100 vuoden
LisätiedotPedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotLoppuraportti 30.4.2009
Suomen siikakalojen tutkimuksen ja kalataloudellisen hyödyntämisen kehittäminen Finnish Coregonid Stock Research and Fisheries Network Loppuraportti 30.4.2009 Juha Karjalainen, Heikki Auvinen, Hannu Huuskonen,
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotKalastus ja muikkukannat
Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotKalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?
On se kalastuksen ohjaus niin vaikeeta! Ja vielä pitää muistaa.. kalastajat ja niiden monenlaiset tutkimattomat toiveet, tavoitteet ja vaatimukset ja sosiaalinen kestävyys Ja parhaaseen käytettävissä olevaan
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotSisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotKonneveden kalakannat vuosina 1978 2010
Konneveden kalakannat vuosina 1978 2010 Pentti Valkeajärvi ja Timo J. Marjomäki RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 5/2013 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 5/2013 Konneveden
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän
LisätiedotPäijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010. Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen
Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010 Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen R I I S T A - J A K A L A T A L O U S T U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotInarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu
Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Inarijärven seurantaryhmä 26.9.2013 Saariselkä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11.
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotKyrösjärven muikku - aiheuttaako säännöstely mätituhoja?
Kyrösjärven muikku - aiheuttaako säännöstely mätituhoja? Tapio Keskinen, Mikko Leminen, Katja Kulo & Juha Lilja Luonnonvarakeskus 2017 1. Johdanto Vedenpinnan korkeutta Kyrösjärvellä säännöstelee Kyröskosken
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
LisätiedotMarkku Viljanen - LIST OF PUBLICATIONS
1 Markku Viljanen - LIST OF PUBLICATIONS October 2009 (21 p.) 1. ARTICLES IN REFEREED SCIENTIFIC JOURNALS 1a. Articles in refereed international scientific journals 1. Viljanen, M. 1978. Population studies
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotJärvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,
Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee, terveiset Särkikalat ja kiertotalous - resurssien taloudellinen hyödyntäminen-seminaarista Janne Ruokolainen Tukimus ja seuranta kehittyvät Saalispotentiaali,
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY),
LisätiedotISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja
PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava
LisätiedotPäijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 211-216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3.
LisätiedotIsot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille
Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET
ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET Kristiina A. Vuori Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö Ympärist ristö- ja evoluutiofysiologian tutkimusyksikkö Eläinfysiologian Laboratorio, Biologian Laitos
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotItä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella
1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA
SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös
LisätiedotTuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä
Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotTARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001
1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa
LisätiedotMuikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä
sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,
LisätiedotNäin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.
Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotHOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?
HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotMiten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?
Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotOnko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.
Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotJärvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,
LisätiedotPieliselle suunnitellun säännöstelyn
Pieliselle suunnitellun säännöstelyn vaikutus harjukseen Tapio Sutela ja Teppo Linjama Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotMuikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella
Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
Lisätiedot