M U I S T I O TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus Asematie 12 01300 VANTAA PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO 6.9.2012
Riskiarvio 2 (5) RAKENNUSKOHDE: Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus Peruskorjaus ja laajennus Asematie 12 01300 VANTAA TILAAJA: Vantaan seurakuntayhtymä Sari Turunen KOHDEKUVAUS: Tässä riskiarviomuistiossa tarkasteltava kohde käsittää peruskorjattavan vanhan kirkon seurakuntakeskuksen. Vanha kirkkorakennus valmistui 1956 ja siihen on tehty korjaus ja muutostöitä pääosin 1970-luvulla. Vanhassa suojellussa kirkkorakennuksessa on mm. alapohjissa, ollut kosteusongelmia, jotka nyt korjataan. Haasteita aiheuttaa korkealla, lähellä alapohjarakenteita oleva pohjavesi, jota ei pysytyä juuri alentamaan ympärillä olevien rakennusten puupaalutusten vuoksi. ARVIO PERUSKORJAUKSEN ONNISTUMISESTA JA RISKEISTÄ: Suunnitelmia on arvioitu erillisessä koko hankkeen suunnitelmien tarkastusraportissa (, Vahanen Oy), josta tärkeimmät asiat on tiivistetysti esitetty myös tässä muistiossa. Suunnitelmia on arvioitu pohjautuen kohteessa tehtyihin tutkimuksiin: Haitta-ainetutkimus, Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (21.4.2010, 30.4.2010 Vahanen Oy). Yleisesti laaditut peruskorjaussuunnitelmat tuntuivat varsin huolella tehdyille ja yksityiskohtaisille, leikkauksia ja detaljeja kriittisistä kohdista on esitetty runsaasti. Suunnitelmatarkastuksessa tärkeimpiä esiin nostettuja asioita ja kysymyksiä: Kapselointikäsittelyt ja sokkeleiden uusiminen. Onnistuuko epoksihartsikäsittely suoraan tiiliseinään ilman tasoitusta/vaaditut kuivakalvopaksuudet? Materiaalimenekin ja käsittelykertojen sijasta pitää antaa vaadittu kalvopaksuus. Miten lattia-, seinä ja yläpohjaliittymät tehdään? Tässä on siis huomioitava haitta-
Riskiarvio 3 (5) aineiden kapselointi kokonaisuutena mm. alapohjassa, jossa on vanha mikrobi- ja PAH-yhdisteistä kontaminoitunut betonirakenne. Vanha mikrobivaurioitunut lämmöneriste jää tiiviiden käsittelyjen väliin sokkeleissa. Jos kosteus on korkea seinän alaosassa, voiko tulla ongelmia? Kellarikerroksen pintalaatan alla olevan runkolaatan mahdollisista haitta-aineista ei ole tarkkaa kartoitusta. Pintarakenteiden purun jälkeen on syytä tutkia tilannetta tarkemmin (mahdollisesti PAH-näyte) ja päättää tarvitaanko kapselointia myös runkolaatan pintaan, koska mm. betonirakenteiden vanhat muottilaudoitukset ovat täysin mikrobivaurioituneita ja bitumisivelyssä on mahdollisesti PAH-yhdisteitä. Ikkuna- ja läpivientitiivistykset. Ikkunoiden, ikkunaovien ja ovien ilmatiivistyksestä (sisä- ja ulkopuolelta) pitäisi olla yksiselitteiset ohjeet. Myös siksi, että varmistetaan näiden liittymien ja muiden vaipparakenteiden mahdollisten läpivientien ilmatiiveys. Ryömintätilan olosuhdehallinta. Rakennesuunnitelmissa on merkinnät ryömintätilan korjausten jälkeisistä olosuhteista: t. 14 17 Cº ja RH: enintään 75%. LVI-suunnitelmien mukaan ryömintätilaa palvellaan ilmankuivaajilla, joita ohjataan kosteusanturien mukaan. Automaatiokaaviossa asetusarvona on 60% suhteellisen kosteus. Pitäisikö laitteet varustaa vielä erillisellä lämmityspatterilla ja alustatilaan lämpötila-anturit? Ryömintätila pitää myös saada pysyvästi alipaineiseksi suhteessa yläpuolisiin tiloihin. Automaattinen paine-eroseuranta ja ilmoitukset? Kellarikerroksen uusi pintalattia ja alapohjan tiivistys. Uusi betonilaatta kuivuu hitaasti, koska alla on tiivispintainen PU-levy (ja mahdollinen kapselointi). Tiivistyskorjauksista, rakenneliittymät ja kaikki läpiviennit, pitäisi tehdä erillinen, kattava suunnitelma ja huolehtia tiivistystyön laadunvarmistuksesta. Lattiapinnat ja päällystäminen. Lattiapintamateriaaleiksi tulee mm. linoleumia, joka on herkkä kosteudelle eli betonin kosteusmittaukset ennen päällystystöitä on tehtävä oikein, ohjeistuksen mukaan (kahdesta syvyydestä) ja kattavasti. Kellarikerroksen uudet lattiapäällysteet. Turvallisin ratkaisu olisi käyttää ko. lattiapinnoissa kivirakennetta esim. klinkkerilaattaa. Nykyisen IV-konehuoneen lattian purku. Lattian öljypitoisuus on mittausten mukaan todella korkea. Vaikutusta alla olevan tilan sisäilman laatuun? Puretaanko vai tehdäänkö muita toimenpiteitä?
Riskiarvio 4 (5) Vanhat salaojat Vanhan rakennuksen ulkopuolislle salaojille ei tehdä toimenpiteitä. Onko näide vanhojen salaojien toimintakunto tarkastettu vai tarkastetaanko peruskorjauksen yhteydessä? Mahdolliset putkivuodot Onko varmistettu, ettei kellarin lattian sisällä tai muualla putkistoissa ole vuotoja, jotka aiheuttavat mitatut korkeat kosteuspitoisuudet? Vai tarkastetaanko peruskorjauksen yhteydessä? Rakenteet, joita ei nyt korjata Vanhat tiiliseinät, joissa ei nyt ole korjaustarvetta, eikä tässä yhteydessä erityisesti korjata, tulevat jossain vaiheessa tarvitsemaan korjauksia. Työolosuhteet ja kosteudenhallinta, rakentamisen riskit, laadunhallinta Vanhan rakennuksen peruskorjauksessa hyvä kosteudenhallinta ja sääsuojaus ovat erittäin tärkeitä asioita, koska vanhat rakenteet ovat alttiimpia vaurioitumaan. Korjaustöissä suunnitelmallinen kosteudenhallinta ja rakenteiden kuivatus on erityisen tärkeää ja kosteudenhallintaan pitää sisällyttää riittävästi rakenteiden kosteusmittauksia. Laadunvarmistus vaatii erityishuomiota; kapselointien kuivakalvonpaksuuksien mittaus, tiivistys- ja kapselointikorjausten laadunvarmistus merkkiainekokein ainakin kellaritiloissa. Yhteenveto Tämä peruskorjaus ja koko hanke on monessa suhteessa erityisen vaativa ja hyvien suunnitelmien lisäksi onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan hyvää, luotettavaa urakoitsijaa ja työnjohtoa sekä työmaatoteutusta, jossa joka suhteessa huomioidaan huolellisuus, jatkuva laadunvarmistus ja todennäköisesti rakenteissa esille tuleviin poikkeamiin reagointi.
Riskiarvio 5 (5) Edellä mainittujen asioiden toteutuessa on mielestämme mahdollisuudet saada peruskorjatusta rakennuksesta käyttäjilleen turvallinen ja terveellinen työskentelyympäristö. Toisaalta kokemuksesta tiedetään, että perusteellinenkaan korjaus rakennuksessa, jossa sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet ihmisten oireilua, ei välttämättä saa kaikkia käyttäjiä oireettomiksi ja tyytyväisiksi. Helsingissä Vahanen Oy Pekka Korhonen, DI Hanna Keinänen, DI