Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM
Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis ja systemaattinen yhteistyö Osapuolet tietävät oman vastuunsa: Selvillä oleminen työkykyyn ja työterveyteen liittyvät riski työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus työkyvyttömyyskustannukset Varautuminen varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy Osallistuminen työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan tt-yhteistyöhön työssä jatkamismahdollisuuksien selvittäminen
Hyvinvointi työpaikalla = työhyvinvointi Työturvallisuus Tuottavuus Työterveys Ammattitaito Hyvä johtaminen Työn mielekkyys Palkitsevuus Lähde: Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. TTL/EU Progress -rahoitusohjelma
Työhyvinvoinnin johtaminen Lähtee liikkeelle ylimmästä johdosta Työhyvinvointi osaksi yrityksen strategiaa, liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä arkijohtamista Työyhteisön ja työn tuntemista Tietoon perustuvaa päätöksentekoa Ongelmien ratkomista mahdollisimman varhain
Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin rakentajat työpaikalla: organisaation johto, lähiesimiehet, henkilöstöhallinto työsuojeluhenkilöstö työntekijät itse meistä jokainen Työhyvinvoinnin rakentamisen kumppani: työterveyshuolto
Työterveyshuolto kumppaniksi organisaation toiminnan kehittämiseen Lähtökohtana työhyvinvoinnin johtamisessa oikea suuntaaminen eli organisaation kehittämisen tarpeet; Työterveyshuolto mukaan tarpeiden määritykseen Työterveyshuollon perustehtäviin kuuluu tehdä johtopäätöksiä työolojen merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle Terveysperusteiset tarpeet kehittämiselle Kehittämistarpeiden tärkeysjärjestys
Työhyvinvoinnin kehittämistarpeiden määrittäminen Vaarojen selvittäminen ja arviointi Työpaikkaselvitykset Työpaikkakäynnit Sairaanhoito Terveystarkastukset Kehityskeskustelut Kehittämistarpeet Vaihtuvuus Työhyvinvointikyselyt Henkilöstötutkimukset Sairauspoissaolot Tapaturmat Eläköitymiset Tyky -toiminta
Esimerkki tarpeenmäärityksestä Työterveyshuollon pilottihanke 2008-2009: Sosiaalialan työpaikka Nimettiin kolme kehittämiskohdetta tyhy -kysely Valmeri työntekijäkysely Halmeriturvallisuuden hallinnan arviointimenetelmä Työpaikkaselvitys ja vaarojen arviointi kehittämiskohteet arvioitiin työpaikkaselvityksessä terveysriski ja tärkeysjärjestys psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisiin kuormitustekijöihin suunnattu työpaikkaselvitys uupumisvaara puutteet työjärjestelyissä, johtamisessa, koulutuksessa
Tarpeenmäärityksestä toimenpiteisiin - mitä saatiin aikaan? Linjaorganisaatio käsitteli suunnatun työpaikkaselvityksen tuloksen yhdessä työterveyshuollon kanssa; työterveyspsykologi mukana käsittelyssä Työyhteisölle järjestettiin palautetilaisuus selvityksestä Työpaikan esimies suunnitteli linjaorganisaation tuella tarvittavat kehittämistoimenpiteet psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työterveyshuollon toimenpideehdotusten pohjalta Rakenteet kuntoon Kuormituksen hallinta parani Tiedonkulku parani työterveyshuollon ja työnpaikan välillä Linjajohto ja työsuojelu esimiehen miehen tueksi, Työturvallisuus ja hyvinvointi osaksi arkityötä ja johtamista
Tiedonkulku ja turvallisuusjohtaminen Kulttuuri, organisaatio, organisointi ja menetelmät Turvallisuusjohtaminen Työolot Fyysinen työympäristö Työvälineet ja menetelmät Työskentelytavat Psykososiaalinen työympäristö Seuraamukset Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaara- ja kuormitustilanteet Tiedonkulku Työterveyshuolto
Työterveyshuolto mukana muutoksissa Työterveyshuollon tukimuotoja muutostilanteissa: Esimiestuki Kuormitusarviot Neuvonta-, luento- ja tietoiskutilaisuudet henkilöstölle Tehostettu terveysseuranta Keskustelutilaisuuksien järjestäminen Myös: tukea uusien tavoitteiden ja toimintatapojen ja suunnitteluun eli muutoksen haittojen eliminointiin
Entä minä itse ja työterveyshuolto? Terveystarkastukset Terveysneuvonta ja ohjaus Vaarojen ja kuormituksen välttäminen työssä Elämäntavat Fyysinen kunto Psyykkiset voimavarat
Työkykyongelman hälytysmerkit Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin perusteena työsuorituksen heikkeneminen: Jatkuvana tai toistuvana poissaolona työstä Työsuoritusten hitautena Virhesuorituksina, työn hallinta heikkenee Tapaturma-alttiutena Alkoholin liikakäyttönä, krapulatiloina tai muina alkoholiongelmina työssä Muulla tavoin, miten.. Tth Leila Rautjärvi 28.9.2010
Varhaisen tuen malli Työkyvyn heikentymisen huomaa henkilö itse tai esimies jäsennetään, mistä on kyse: miten näkyy työssä? kuvataan, miten pitäisi olla määritetään tarvittavat muutokset valitaan toimenpiteet sovitaan, miten työkykyä kehitetään toimitaan sopimusten mukaan seurataan ja arvioidaan asian kehittymistä Tth Leila Rautjärvi 2010
Työterveyshuollon korvaukset muuttuvat kannustaviksi? HE 67/2010 sairausvakuutuslain muuttamisesta Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksettaisiin jatkossa nykyinen 60 % korvaus, jos työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta on sovittu yhdessä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden kesken työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä muuten korvaus tippuu 50 %:iin
Työterveyshuolto osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä Jotta yhteistyö toimisi ja tuottaisi tulosta, tarvitaan tarpeen määrittämistä, roolien selkiyttämistä yhteisten tavoitteiden, toimintatapojen ja aikataulujen suunnittelua eri toimijat saman pöydän äärelle Työterveyshuolto voi toimia vuoropuhelun edistäjänä Tutuksi, mitä työterveyshuolto voi tarjota seurantaa. Ja ennen kaikkea tarvitaan tahtoa!