1 (10) Tässä dokumentissa on kuvattu tiivistetyssä muodossa 1.5.2015 voimaan tulleesta uudesta kuntalaista (410/2015) aiheutuvat muutokset sairaanhoitopiirien hallintoon ja talouteen. Asiakirjan tarkoituksena on tukea lain toimeenpanoa ja toimia muistilistana valmisteleville viranhaltijoille. Asiakirjan on toteuttanut Sairaalalakimiehet ry ja se on tarkoitettu sairaanhoitopiirien kuntayhtymien käyttöön. (17.12.2015) Uuden kuntalain toimeenpano sairaanhoitopiireissä
2 (10) 1 Tarkastuslista 1.5.2015 mennessä Kuntayhtymän yksiköt ovat tietoisia muuttuneista normeista koskien tilinpäätöksen laadintaa, laina- ja takausasioista ja kiinteistöjen myyntiä ja vuokrausta. Kuntayhtymän tarkastusyksikkö ja tarkastuslautakunta ovat tietoisia muuttuneista normeista koskien tarkastusasioiden valmistelua. 1.6.2017 mennessä Valtuusto on hyväksynyt omistajaohjauksen periaatteet. Valtuusto on päättänyt varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntayhtymän sähköinen ilmoitustaulu yleisessä tietoverkossa on käytössä. Ilmoitukset valtuuston kokouksista julkaistaan sähköisellä ilmoitustaululla. Kuntayhtymän verkkosivuilla on julkaistu lain edellyttämät johtosäännöt ja muut asiakirjat. Kuntayhtymän toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan tietoverkossa määräajassa ja menettely on yhdenmukaisesti ohjeistettu. Jos kuntayhtymän hallituksella on jaostoja, ovat niiden tehtävät ja kokoonpano määritetty hallintosäännössä. Hallituksen puheenjohtajan muut kuin lakisääteiset tehtävät on määritetty hallintosäännössä. Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty ja julkaistu. Jos kuntayhtymässä halutaan käyttää sähköistä kokousta ja / tai päätöksentekomenettelyä, on niille valmisteltu tekninen ratkaisu ja menettely on määritetty hallintosäännössä. Kuntayhtymässä on olemassa johtajasopimus. Kuntayhtymän konserniohje on ajantasaistettu vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Esteellisyyskysymykset konserniyhtiöiden hallitusten osalta on selvitetty. Kerätty puoluevero on tilastoitu ja se ilmoitetaan tilinpäätöksessä. Perussopimus on päivitetty uuden lain mukaiseksi. Muut, lakkaavat johtosäännöt on yhdistetty hallintosääntöön. Hallintosääntö on läpikäyty sen varmistamiseksi, että siellä olevat määräykset eivät ole ristiriidassa uusien lakisääteisten toimivaltuuksien kanssa.
3 (10) 2 Taustaa Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Lain siirtymäsäännöksistä johtuu kuitenkin, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien uuden kuntavaalikauden alkaessa. Osa lain edellyttämistä muutoksista on kuntayhtymän kannalta vaikutuksiltaan merkittäviä tai aikaa vieviä valmistelun kannalta. Seuraavan yhteenvedon tarkoitus on informoida muutoksista ja helpottaa valmistelutoimien käynnistämistä. Eräiden kuntia koskevien muutosten osalta mainitaan tiedoksi, että ne eivät koske kuntayhtymiä. Kuntaliitto tulee valmistelemaan mallipohjat mm. uuden lain mukaiseksi perussopimukseksi ja hallintosäännöksi. Ennen oman sääntövalmistelun aloittamista on mielekästä odottaa näiden valmistumista. 3 Lakimuutokset asiakokonaisuuksittain 3.1 Valtuusto (sovelletaan 1.6.2017 lukien) KL 14 : Valtuuston laissa säädettyä toimivaltaa täsmennetään ja eräiltä osin laajennetaan. Valtuuston nimenomaiseen toimivaltaan kuuluu jatkossa omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjauksesta päättäminen. Omistajaohjauksen periaatteilla tarkoitetaan periaatteita, joiden mukaan kunta on eri organisaatioissa ja yhteisöissä mukana omistajana, sijoittajana, rahoittajana tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Valtuuston tulee päättää lisäksi kunnan varallisuuden hoidosta ja sijoitustoiminnan perusteista. Varallisuuden hoidon perusteissa valtuusto ottaa kantaa mm. siihen, minkälaiseen omaisuuteen kunnan pääomaa sidotaan ja minkälaisella riskitasolla sekä valvoa, että pääoma on tehokkaassa käytössä. Toimenpiteet 1.6.2017 mennessä - omistajaohjauksen periaatteiden valmistelu - varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteiden valmistelu - hallintosäännön päivittäminen
4 (10) 3.2 Viestintä (sovelletaan 1.6.2017 lukien) KL 29 : Toimielimien esityslistojen vieminen yleiseen tietoverkkoon (henkilötietojen käsittelyä ja suojaa koskevat säädökset huomioiden) muuttuu lakisääteiseksi. Pääosin kuntayhtymissä on jo toimittu tämän mukaisesti. KL 108 : Nykyisin sairaanhoitopiirin viralliset ilmoitukset (esim. virkojen ja toimien hakukuulutukset) julkaistaan kuntahtymän virallisella ilmoitustaululla ja muulla tarpeelliseksi katsotulla tavalla. Jatkossa ne julkaistaan yleisessä tietoverkossa ja tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Ilmoitusten on oltava verkkosivuilla nähtävillä 14 vuorokautta, jonka jälkeen ilmoituksiin sisältyvät henkilötiedot on poistettava. KL 109 : Yleisessä tietoverkossa on julkaistava ainakin seuraavat tiedot: 1) kuntastrategia; 2) hallintosääntö; 3) talousarvio- ja suunnitelma; 4) tilinpäätös; 5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus; 6) tilintarkastuskertomus; 7) kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; 8) konserniohje; 9) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; 10) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet; 11) palveluista perittävät maksut. Sairaanhoitopiireissä mainitut tiedot on vaihtelevasti julkaistu verkkosivuilla. Siirtymäsäännöksistä johtuu, että ilmoitustaulusta voidaan luopua vasta siirtymäajan jälkeen eli 1.6.2017 lukien. Toimenpiteet 1.6 2017 lukien - tietoverkossa julkaistavien tietojen läpikäyminen lain vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi ja tarvittavien ohjeiden antaminen - ilmoitustaulusta luopuminen ja vaihtoehtoisen ilmoituspaikan järjestäminen kuntayhtymän verkkosivuilta tai muualta verkosta
5 (10) 3.3 Luottamushenkilöorganisaatio ja -päätöksenteko (1.6.2017 lukien) KL 30 : Nykyisin on mahdollista, että hallitus voi itse asettaa jaostoja. Jatkossa jaostot asettaa valtuusto. Jos kuntayhtymässä on hallituksen jaostoja, edellyttää muutos jaostojen toiminnan määrittelyä hallintosäännössä. KL 31 : Laki mahdollistaa uusia ratkaisuja toimielinten valinnassa (mm. valiokuntamalli ja puheenjohtajamalli): näillä sovellettaneen todennäköisemmin peruskunnassa kuin kuntayhtymässä. KL 34 : Valtuuston luottamuspulan perusteella tekemä luottamushenkilöiden erottamispäätös voi nykyisestä poiketen koskea yksinomaan toimielimen puheenjohtajistoa. KL 38 : Peruskunnasta poiketen kuntastrategia ei ole pakollinen dokumentti kuntayhtymässä. Käytännössä tämä ei vaikuta strategisen suunnittelun merkitykseen tai tarpeeseen. KL 40 : Hallituksen puheenjohtajan toimen sisältö määritellään jatkossa laissa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Jos hallituksen puheenjohtajalle halutaan määrätä muita tehtäviä, tapahtuu tämä hallintosäännössä. KL 70 : Valinta luottamustoimeen edellyttää jatkossa suostumusta. Suostumus voi olla myös suullinen valtuustoa lukuun ottamatta. KL 80 : Luottamushenkilöiden mahdollisuus toimia luottamustoimessaan päätoimisina tai osa-aikaisina todetaan lain tasolla. KL 82 : Kokouspalkkioiden maksun yhteydessä perityt luottamushenkilömaksut ( puoluevero ) pitää jatkossa ilmoittaa tilinpäätöksessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tulee antamaan suosituksen siitä, millä tavoin ilmoittaminen tapahtuu. KL 84 : Lainkohdassa määrättyjen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tulee tehdä ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksistaan tarkastuslautakunnalle, joka julkaisee ilmoitukset tietoverkossa. Sairaanhoitopiireissä ilmoitusvelvollisuus koskee hallituksen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, sairaanhoitopiirin johtajaa sekä hallituksen ja lautakunnan esittelijää. Käytännössä nämä tehtäneen vasta 2017 toimintansa aloittavien uusien toimielimien kanssa. KL 94 : Valtuuston kokouksista tulee jatkossa ilmoittaa yleisessä tietoverkossa aiemman lehti-ilmoituksen sijaan. KL 98, 99, 100 : Kuntalaki sisältää jatkossa määräykset sähköisestä kokouksesta ja sähköisestä päätöksentekomenettelystä. Sähköisellä kokouksella tarkoitetaan toimielimen kokousta, johon osa jäsenistä tai kaikki jäsenet osallistuvat
6 (10) videoyhteyden kautta. Sähköinen päätöksentekomenettely tarkoittaa järjestelyä, jossa toimielin voi käsitellä ja hyväksyä kokousasioita varsinaista kokousta pitämättä esim. sähköpostin välityksellä. Edellytyksenä on, että kaikki jäsenet nimenomaisesti hyväksyvät esitetyt asiat. Jos kaikki jäsenet eivät reagoi tiettyyn asiaan tai eivät hyväksy ko. asiaa, siirtyy se tavallisessa kokouksessa käsiteltäväksi. Ainakin jälkimmäinen menettely voi olla hyödyllinen sairaanhoitopiireissä ja näiden osalta tulee tarvittavat määräykset ottaa hallintosääntöön. KL 140 : Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille tapahtuu jatkossa yleisessä tietoverkossa julkaisemalla siellä pöytäkirja ja valitusosoitus. Jos päätös on salassa pidettävä, julkaistaan siellä vain maininta asian käsittelystä. Tiedoksianto päätöksestä tapahtuu seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjan julkaisusta yleisessä tietoverkossa. Mahdollisesta hallinto-oikeuden valituksen johdosta antamasta päätöksestä tulee niin ikään julkaista tieto yleisessä tietoverkossa (KL 142 ). Käytännössä pöytäkirjat julkaistaan verkossa jo varsin kattavasti. Koska verkkojulkaisulla on jatkossa oikeudellinen merkitys valitusaikojen alkamisen kannalta, olisi järkevää, että kaikissa toimielimissä pöytäkirja laadittaisiin jatkossa välittömästi kokouksen jälkeen ja julkaistaisiin tietoverkossa. KL 147 : Uudet jäsenkuntien valtuustot aloittavat toimikautensa vasta 1.6.2017. Kuntayhtymien uudet valtuustot aloittavat näin toimintansa syksyllä 2017 ja nykyiset toimielimet jatkavat toimintaansa sinne saakka. Toimenpiteet 1.6.2017 mennessä: - jaostojen tehtävien ja kokoonpanon määrittely hallintosäännössä - hallituksen puheenjohtajan mahdollisten muiden tehtävien määrittely hallintosäännössä - sidonnaisuusilmoituksen kerääminen ja julkaisu - valtuuston kokousilmoitusten julkaisu tietoverkossa - tarkentavien ohjeiden antaminen pöytäkirjojen julkaisusta tietoverkossa - sähköisen kokouksen ja päätöksentekomenettelyn teknisten ratkaisujen valmistelu ja määrittely hallintosäännössä - kerätyn puolueveron tilastointi ja ilmoittaminen tilinpäätöksessä
7 (10) 3.4 Johtaminen (1.6.2017 lukien) KL 42 : Sairaanhoitopiirin ja piirin johtajan välille tulee tehdä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Laissa annetaan johtajasopimuksesta seuraavasti sisällöllisiä määräyksiä: Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa ottaen huomioon, mitä hallintosäännössä määrätään. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 :ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia kunnanjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy valtuusto. KL 46, 47, 48 : Laissa määritellään tarkemmin omistajaohjaukseen kuuluvat toimenpiteet, konserniohjeen sisältö ja konsernijohdon toimivalta. Jos sairaanhoitopiirissä ei ole konserniohjetta, tulee sellainen laatia. Olemassa oleva konserniohje on puolestaan syytä käydä läpi lainmukaisuuden arvioimiseksi. Samalla on aiheellista käydä sairaanhoitopiirin hallintosääntö läpi sen varmistamiseksi, että siinä olevat konserniohjausta koskevat määräykset ovat yhteensopivat uuden lain kanssa. KL 90 : Jatkossa hallintosääntö on ainoa johtosääntö kuntayhtymässä, eikä erillistä valtuuston työjärjestystä tai tarkastussääntöä enää ole. Eri johtosääntöjen määräykset tulee näin yhdistää hallintosääntöön. Lainkohdassa on myös sisällöllisiä uusia määräyksiä mm. sähköisten päätöksentekotapojen huomioon ottamisesta ja kunnan jäsenten aloitteiden käsittelystä, jotka pitää ottaa jatkossa hallintosäännössä huomioon. KL 97 : Esteellisyyssäännökset muuttuvat ns. yhteisöjäävin kohdalta ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden osalta. Muutosta on perusteltu seuraavasti: Pykälän 4 momentissa säädetty niin kutsuttu yhteisöjäävin poikkeus ei enää koskisi kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä. Voimassa olevan lain mukaan luottamushenkilö, viranhaltija ja työntekijä ovat voineet osallistua kuntakonserniin kuuluvan yhteisöä ja säätiötä sekä kuntayhtymää sekä liikelaitosta koskevien asioiden käsittelyyn paitsi, jos kunnan ja edellä mainitun tahon edut ovat olleet ristiriidassa keskenään. Säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että henkilö olisi esteellinen aina silloin, kun käsitellään kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön asioita. Muutoksella selkeytetään omistajaohjausta ja valvontaa siten, että henkilöllä ei voisi valvoa tai ohjata yhteisöä tai säätiötä, jonka toiminnasta henkilö vastaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtavien viranhaltijoiden edellytykset toimia kuntayhtymän omistamien osakeyhtiöiden hallituksissa ovat jatkossa rajatut. Käytännös-
8 (10) sä ei voitane toimia niin, että johtava viranhaltija olisi virassaan säännöllisesti esteellinen hallitustyöskentelyn vuoksi. Toimenpiteet 1.6.2017 mennessä - johtajasopimuksen valmistelu - konserniohjeen läpikäynti ja ajanmukaisuuden varmistaminen - valmistelutyö konserniyhtiöiden hallitusten valinnan osalta ja uusien hallitusten valinta keväällä 2017 - hallintosäännön uusiminen 3.5 Perussopimus (päivitettävä 1.6.2017 mennessä) KL 56 : Perussopimuksen sisältövaatimuksiin on tehty vähäisiä muutoksia, jotka eivät sinänsä olisi merkittäviä. Perussopimusmuutoksen toteuttaminen on kuitenkin hallinnollisesti raskas prosessi, joka on muistettava käynnistää hyvissä ajoin ennen määräaikaa 1.6.2017. Käytännössä muutokset pitäisi valmistella 2016 aikana ja toimittaa jäsenkuntien käsittelyyn. Perussopimuksessa tulee jatkossa sopia aiemmassa laissa säädetyn lisäksi: a) järjestämisvastuusta muiden kuin lakisääteisten tehtävien osalta (esim. pth-päivystys) b) kuntayhtymän alijäämän kattamisesta tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet selvityshenkilön ehdotusta ( kriisikuntayhtymämenettely, voi aikaisintaan toteutua vuonna 2020, joten ei oletettavasti tule nykyisten sairaanhoitopiirien aikana sovellettavaksi) c) talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille : kohta on lisätty lakiin hallintovaliokunnan mietinnössä ja sitä on perusteltu seuraavasti: Valiokunta katsoo, että järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun eriytyminen sekä arviontimenettely lisäävät tarvetta kehittää kuntien ja niiden yhteistoimintaelimien välistä seurantajärjestelmää ja raportointia kunnille. Seurannan kehittäminen on erityisesti tarpeen, jotta kuntien ja kuntayhtymien arviointimenettelylle muodostuisi riittävän laaja tietopohja, joka kattaisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös niiden toiminnan. Lisäksi menettely tukisi valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaisi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille entistä paremmat tiedolliset edellytykset. Näistä syistä valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin lisätään uusi 11 kohta, jonka perusteella kuntayhtymän perussopimuksessa on
9 (10) sovittava myös kuntayhtymän talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä. Toimenpiteet vuoden 2016 aikana - edellä kuvattujen perussopimusmuutosten valmistelu ja toimittaminen jäsenkuntien käsittelyyn 3.6 Talous ja omaisuuden hallinta (voimassa jo tällä hetkellä) Toimenpiteet KL 110 : Taloussuunnitelman tulee jatkossa olla aina tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseessa mahdollisesti oleva alijäämä tulee jatkossa kattaa myös kuntayhtymissä viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona on katettava eli erillistä pidemmän ajan toimenpideohjelmaa ei vaadita. Jos alijäämää kertyy jossakin tilinpäätöksessä, joudutaan tämän jälkeen taloussuunnitelma laatimaan vähintään neljäksi vuodeksi eli alijäämän kattamiskaudeksi. KL 119 : Jos alijäämää ei ole katettu edellä mainitussa enintään neljän vuoden määräajassa, voi VM määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Sopimus tulee hyväksyä kuntayhtymän ja jäsenkuntien valtuustoissa. Käytännössä tämä lainkohta voi tulla aikaisintaan sovellettavaksi vuonna 2020. KL 129 : Lainan ja takauksen antamista koskevia vaatimuksia tiukennetaan ja muutetaan lakisääteiseksi. Käytännössä lainan tai takauksen antaminen on mahdollista enää konserniyhteisöjen osalta ja lainan antaminen edellyttää lisäksi riittävän kattavia vastavakuuksia. KL 130 : Kiinteistöjen luovutus ja vuokralle antaminen on jatkossa mahdollista vain joko julkisen ja ilman ehtoja järjestetyn tarjouskilpailun jälkeen tai niin, että puolueeton arvioija arvioi kiinteistön markkina-arvon tai markkinaperusteisen vuokratason. Lisäksi tulevat huomioon otettavaksi EU:n valtiontuen kieltoa koskevat määräykset. - edellä kuvattujen sääntöjen huomioon ottaminen seuraavaa tilinpäätöstä laadittaessa, mahdollisia laina- tai takausasioita käsiteltäessä ja kiinteistöjä myytäessä tai vuokrattaessa
10 (10) 3.7 Tarkastus (voimassa jo tällä hetkellä) Toimenpiteet KL 121 : Tarkastuslautakunta valmistelee jatkossa hallitukselle esitykset tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Hallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Arviointikertomukseen annettava hallituksen lausunto on jatkossa lakisääteinen. KL 122 : Tilintarkastajaksi tulee jatkossa aina valita JHTT-yhteisö eli JHTTtilintarkastajaa (=henkilöä) ei voida enää valita. Laki edellyttää jatkossa myös kuntayhtymän kunnan tilintarkastusyhteisön valintaa yhdeksi tytäryhteisön tilintarkastajaksi, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. Käytännössä näin on jo tähän saakka toimittu. - edellä kuvattujen säännösten huomioon ottaminen tarkastusasioiden valmistelussa