Infra. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat

Infra RYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat 2006

Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Sillat ja erittelemättömät betoni-, teräs- ja puurakenteet RT 14-10920 Rakennustietosäätiö RTS Rakennustieto Oy

InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 3: Sillat ja rakennustekniset osat Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL, onrakennusalalla yleisesti hyväksytyn hyvän rakennustavan kuvaus. InfraRYL on laadittu Rakennustietosäätiössä TEKESin tuella yhteistyössä infra-alan asiantuntijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. InfraRYL 2006 ilmestyy myös RT-kortiston CD-levykkeellä. Julkaisu sisältää erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden sekä siltojen tekniset vaatimukset. Niissä asetetaan vaatimukset rakennustarvikkeille ja työn suoritukselle. Tekniset vaatimukset on jäsennetty INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaan. InfraRYL 2006 osa 3 sisältää 50 lukua teknisiä vaatimuksia. Kirjan lopussa on aakkosellinen termihakemisto ja viitekirjallisuuden luettelo. InfraRYL 2006 Allmänna kvalitetskrav för infrastrukturbyggen. Del 3: Broar och byggnadstekniska delar De allmänna kvalitetskraven för byggnadsarbeten, RYL, är en beskrivning av allmänt accepterad god byggpraxis inom byggbranschen. InfraRYL har uppgjorts på Bygginformationsstiftelsen med stöd från TEKES och i samarbete med sakkunniga, organisationer och företag inom infrastruktursektorn. InfraRYL 2006 utkommer också på RT-kartotekets cd-rom-skiva. Publikationen innehåller tekniska krav för oklassificerade betong-, stål- och träkonstruktioner samt broar. I de tekniska kraven uppställs kraven på byggmaterial och arbetets utförande. De tekniska kraven har strukturerats enligt klassificeringen av byggnadsdelar och projekt i INFRA 2006. InfraRYL 2006 del 3 innehåller 50 kapitel med tekniska krav. I slutet av boken finns en alfabetisk förteckning över termer och referenslitteratur. Rakennustieto Oy www.rakennustieto.fi PL 1004 (Runeberginkatu 5) 00101 Helsinki puh. 0207 476 400 Rakennustieto Oy Julkaisija: Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja: Rakennustieto Oy Kirjapaino: Karisto Oy, Hämeenlinna 2008 ISBN 978-951-682-882-7 (osa 3) ISBN 978-951-682-805-6 (koko sarja) InfraRYL 2006, Infrastructure construction, general quality requirements. Part 3: Bridges and structural components The RYL Code of Building Practice describes a generally accepted standard of good building practice. With support from the National Technology Agency of Finland (TEKES), InfraRYL is prepared at the Building Information Foundation in co-operation with experts, associations and companies in the infrastructure sector. InfraRYL 2006 will also appear as a RT Building Information File on CD-ROM. The publication contains the technical requirements for unanalysed concrete, steel and timber construction, as well as bridges. The technical requirements for building products and work performance have been organised according to the INFRA 2006 classification system for building elements. InfraRYL 2006, Part 3 contains 50 chapters on technical requirements. At the end of the book there is an alphabetical list of terms and reference literature.

Käyttäjälle Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 -julkaisun ensimmäisessä osassa määriteltiin alalle ensimmäistä kertaa keskeisten infrarakenteiden yhtenäinen ja yhteinen kuvaus yleisistä laatuvaatimuksista. Tämä osa on jatkoa uudelle sarjalle. InfraRYL osa 3 on järjestetty InfraRYL-nimikkeistötyössä kehitetyn yhtenäisen käsitteistön mukaan. Infranimikkeistön hanke- ja rakennusosittelu ovat perusta hankkeiden kustannusten hallinnan kehittämiselle ja myös alan avoimen tietomallin kehittämistyölle. Käsikirjoitustyötä on tehty tässä kolmannessa osassa alan toimijoiden tuella. InfraRYL on laadittutietokantaan, joka nyt täydentyy jaksoilla 41000 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat ja 42000 Sillat. Sähköisenä InfraRYL on julkaistu internetissä ja RTkortiston CD:llä. InfraRYL julkaistaan useampana osana. Tässä osassa 3 esitetään siltojen sekä erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden yleiset laatuvaatimukset. InfraRYL osa 2 Järjestelmät ilmestyy vuoden 2008 lopulla ja osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkarakenteet vuoden 2009 keväällä. Tämän osan rakennusosille ei määritelty tässä yhteydessä toimivuusvaatimuksia. Silloille sekä erittelemättömille betoni-, teräs- ja puurakenteille laadittiin tekniset laatuvaatimukset, jotka rakenteen tulee täyttää valmistumishetkellään. Siltojen vaatimukset perustuvat Sillanrakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin SYL ja SYL-R. InfraRYLin valmistelussa on ollut mukana useita käsikirjoittajia, asiantuntijoita, järjestöjä ja toimikuntia. Laatimiseen ovat osallistuneet tilaajaorganisaatiot, urakoitsijat, suunnittelijat ja rakennustuoteteollisuus. InfraRYLin laatimistyön periaatteet selostetaan johdannossa. Käsikirjoitusvaiheessa kuultiin lausuntokierroksilla infrarakentamisen osapuolia. Lausuntokierrosten palaute käsiteltiin Rakennustietosäätiö RTS:n työryhmissä ja hankkeen valvovassa toimikunnassa. InfraRYL-toimikuntatyöhön osallistuneet luetellaan julkaisun lopussa. Kiitämme lämpimästi kaikkia InfraRYLin valmisteluun osallistuneita. Rakennustieto

Sisällysluettelo Käyttäjälle..................................... 3 Sisällysluettelo................................. 5 Johdanto...................................... 9 41100 Betonirakenteet......................... 17 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet............ 17 41111 Muottityöt............................... 17 41111.1 Muotit ja muottien tarvikkeet......... 17 41111.2 Muottien alusta................... 18 41111.3 Muottien ja telineiden asentaminen... 18 41111.4 Muottien ja telineiden purkaminen.... 19 41111.5 Muottien ja telineiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.......... 19 41111.6 Muottien ja telineiden ympäristövaikutukset.............. 19 41112 Raudoitus............................... 20 41112.1 Raudoitustarvikkeet............... 20 41112.2 Raudoituksen tuenta.............. 20 41112.3 Raudoittaminen.................. 20 41112.4 Valmis raudoitus.................. 20 41112.5 Raudoituksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.......... 21 41112.6 Raudoituksen ympäristövaikutukset... 21 41113 Betonointi............................... 22 41113.1 Betonoinnin tarvikkeet............. 22 41113.2 Betonoinnin alusta................ 23 41113.3 Paikalla betonointi................ 23 41113.4 Valmis paikalla valettu betonirakenne. 24 41113.5 Paikalla valetun betonirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 25 41113.6 Betonoinnin ympäristövaikutukset.... 25 41114 Maakostealla betonilla tukeminen............. 26 41114.1 Maakostea betoni................. 26 41114.2 Maakostean betonin alusta......... 26 41114.3 Maakostealla betonilla tukeminen.... 26 41114.4 Valmis maakostealla betonilla tuettu rakenne........................ 26 41114.5 Maakostealla betonilla tuetun rakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. 26 41114.6 Betonoinnin ympäristövaikutukset.... 26 41120 Betonielementtirakenteet.................... 27 41120.1 Betonielementit.................. 27 41120.2 Betonielementtiasennuksen valmistelevat työt................. 29 41120.3 Betonielementtien asentaminen...... 29 41120.4 Valmis betonielementtiasennus...... 30 41120.5 Betonielementtiasennuksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. 30 41120.6 Ympäristövaikutukset.............. 31 41200 Teräsrakenteet.......................... 32 41210 Kantavat teräsrakenteet.................... 32 41210.1 Teräkset........................ 32 41210.2 Kantavan teräsrakenteen alusta...... 34 41210.3 Kantavan teräsrakenteen valmistus ja asennus työmaalla................ 34 41210.4 Valmis teräsrunko................ 37 41210.5 Teräsrungon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 37 41210.6 Teräsrungon ympäristövaikutukset... 37 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet................ 38 41220.1 Ohutlevyteräkset................. 38 41220.2 Ohutlevyrakenteen alusta........... 39 41220.3 Teräsohutlevyrakenteen valmistus ja asennus työmaalla................ 39 41220.4 Valmis ohutlevyrakenne............ 40 41220.5 Ohutlevyrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.......... 41 41220.6 Teräsohutlevyrakenteiden ympäristövaikutukset.............. 41 41300 Puurakenteet........................... 43 41310 Puurunkorakenteet........................ 44 41310.1 Puutavara ja runkotarvikkeet........ 44 41310.2 Alusta.......................... 55 41310.3 Puurungon asennus............... 55 41310.4 Valmis puurunko................. 57 41310.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 59 41310.6 Ympäristövaikutukset.............. 59 41320 Puuverhous............................. 61 41320.1 Puutavara ja verhoustarvikkeet...... 61 41320.2 Alusta.......................... 62 41320.3 Puuverhouksen asennus........... 62 41320.4 Valmis puuverhous................ 63 41320.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 63 41320.6 Ympäristövaikutukset.............. 64 41330 Puulevyverhous.......................... 65 41330.1 Puulevytavara ja verhoustarvikkeet... 65 41330.2 Alusta.......................... 65 41330.3 Puulevyverhouksen asennus........ 66 41330.4 Valmis puulevyverhous............ 66 41330.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 67 41330.6 Ympäristövaikutukset.............. 67 41340 Puuelementtirakenteet..................... 68 41340.1 Elementit ja asennustarvikkeet....... 68 41340.2 Alusta.......................... 68 41340.3 Elementin asennus................ 68 41340.4 Valmis elementtien asennus........ 70 41340.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 70 41340.6 Ympäristövaikutukset.............. 70 InfraRYL 2006 Osa 3 5

Sisällysluettelo 42001 Sillat, yleinen osa........................ 73 42001.1 Sillat, yleistä..................... 73 42001.2 Sillat, laatuvaatimukset............ 74 42001.3 Sillat, laadunhallinta............... 76 42001.4 Sillat, laadunvarmistus............. 77 42001.5 Sillat, mittaukset.................. 80 42001.6 Vanhojen rakenteiden suojelu ja purkaminen..................... 81 42001.7 Siltapaikan rakenteet ja viimeistelytyöt.. 82 42001.8 Sillat, järjestys- ja turvallisuusvaatimukset............ 82 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet................ 85 42010.1 Soveltamisalue................... 85 42010.2 Tekniset työsuunnitelmat........... 85 42010.3 Työvaiheen laatusuunnitelmat....... 86 42010.4 Pohjasuhteiden tarkistaminen....... 86 42010.5 Penkereiden painuma- ja siirtymämittaukset................ 86 42010.6 Työnaikaiset tarkastukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. 86 42010.7 Työnjohto....................... 86 42011 Alustavat työt............................ 87 42012 Kaivu- ja louhintatyöt...................... 88 42012.1 Yleistä......................... 88 42012.2 Kaivantojen työalusta.............. 88 42012.3 Kaivantojen tekemisen laatuvaatimukset................. 88 42012.4 Valmis siltakaivanto............... 91 42012.5 Siltakaivannon vaatimustenmukaisuuden toteaminen........... 91 42012.6 Siltakaivannon ympäristövaikutukset.. 92 42013 Täytöt.................................. 93 42013.1 Yleistä......................... 93 42013.2 Täyttöjen työalusta................ 93 42013.3 Täyttöjen tekemisen laatuvaatimukset. 93 42013.4 Valmis siltarakenteen täyttö......... 94 42013.5 Täyttöjen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..................... 94 42013.6 Siltarakenteen täytön ympäristövaikutukset.............. 95 42014 Uomat ja väylät........................... 96 42015 Työpadot............................... 97 42016 Maapohjan vahvistukset.................... 98 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa............ 99 42017.0 Yleistä......................... 99 42017.1 Paalut ja paalutarvikkeet........... 99 42017.2 Lyöntipaalutustyön työalusta....... 100 42017.3 Lyöntipaalutustyö siltarakenteissa... 100 42017.4 Valmis sillan paalutus............. 102 42017.5 Paalutuksen vaatimustenmukaisuuden toteaminen.......... 102 42017.6 Sillan paalutuksen ympäristövaikutukset............. 102 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa............ 103 42018.0 Yleistä........................ 103 42018.1 Suurpaalut ja paalutarvikkeet....... 103 42018.2 Suurpaalutuksen työalusta......... 103 42018.3 Suurpaalutustyö................. 103 42018.4 Valmis sillan suurpaalutustyö....... 104 42018.5 Suurpaalutustyön vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 104 42018.6 Sillan suurpaalutuksen ympäristövaikutukset............. 105 42019 Muut siltojen maa- ja pohjarakenteet......... 106 420191 Lyöntipaalutukset puupaaluilla...... 106 420192 Porapaalutukset................. 106 420193 Paalutustöiden työtelineet ja uiva kalusto.................... 106 42020 Sillan betonirakenteet..................... 107 42020.0 Yleistä........................ 107 42020.1 Sillan betonirakenteiden materiaalit.. 108 42020.2 Sillan betonirakenteiden alusta..... 116 42020.3 Työnsuoritus.................... 116 42020.4 Valmiit sillan betonirakenteet....... 130 42020.5 Sillan betonirakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 130 42020.6 Ympäristövaikutukset............. 130 42030 Sillan betonielementtirakenteet............. 131 42030.0 Soveltamisalue.................. 131 42030.1 Elementtien valmistus, käsittely, kuljetus ja asennus............... 131 42030.2 Elementtien asennusalusta........ 132 42030.3 Elementtien asentaminen.......... 132 42030.4 Valmis elementtirakenne.......... 134 42030.5 Elementtirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 134 42030.6 Ympäristövaikutukset............. 135 42040 Sillan teräsrakenteet...................... 136 42040.0 Teräsrakenteiset sillat, yleistä...... 136 42040.1 Teräsrakenteisen sillan materiaalit ja rakenneosat.................... 137 42040.2 Alustan vaatimukset.............. 140 42040.3 Teräsrakenteisen sillan rakentaminen. 140 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely............. 164 42050.0 Teräsrakenteiden pintakäsittely, yleistä......................... 164 42050.1 Teräsrakenteiden pinnoitteet....... 164 42050.2 Teräsrakenteiden pintakäsittelyn alusta......................... 165 42050.3 Teräsrakenteiden pintakäsittelytyö... 166 42050.4 Valmis teräsrakenteen pintakäsittely. 171 42050.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 174 42050.6 Ympäristövaikutukset............. 175 42060 Sillan puurakenteet....................... 176 42060.0 Yleistä........................ 176 42060.1 Materiaalivaatimukset............ 176 42060.2 Alustan vaatimukset.............. 178 42060.3 Puurakennetyöt................. 178 42060.4 Valmis rakenne................. 179 42060.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 179 42060.6 Ympäristövaikutukset............. 180 42070 Sillan peruslaatat........................ 181 42070.1 Sillan peruslaatan materiaalit....... 181 42070.2 Sillan peruslaatan alusta.......... 181 42070.3 Sillan peruslaatan tekeminen....... 181 42070.4 Valmis sillan peruslaatta........... 181 42070.5 Sillan peruslaatan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 183 42070.6 Ympäristövaikutukset............. 183 42100 Sillan tukirakenteet..................... 184 42110 Pääty- ja välituet......................... 184 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet........... 184 42111.0 Soveltamisalue.................. 184 42111.1 Pääty- ja välitukien materiaalit...... 184 42111.2 Pääty- ja välitukien alusta.......... 184 42111.3 Pääty- ja välitukien tekeminen...... 184 42111.4 Valmiit pääty- ja välituet........... 184 42111.5 Pääty- ja välitukien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 186 42111.6 Ympäristövaikutukset............. 186 42130 Sillan tukirakenteiden eristykset............. 187 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys.. 187 42131.1 Maata vasten olevien betonipintojen eristysmateriaalit................ 187 6 InfraRYL 2006 Osa 3

Sisällysluettelo 42131.2 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristyksen alusta........ 187 42131.3 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristäminen............ 187 42131.4 Valmis maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristys..... 188 42131.5 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 188 42131.6 Ympäristövaikutukset............. 188 42140 Sillan tukirakenteiden verhoukset............ 189 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous. 189 42141.1 Betonipinnan kiviverhoukset........ 189 42141.2 Betonipinnan kiviverhouksen alusta.. 189 42141.3 Betonipinnan kiviverhouksen tekeminen...................... 190 42141.4 Valmis kiviverhottu betonipinta...... 190 42141.5 Kiviverhotun betonipinnan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 190 42141.6 Betonipinnan kiviverhoksen ympäristövaikutukset............. 190 42142 Betonipinnan teräslevyverhous............. 190 42200 Sillan päällysrakenteet................... 191 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa.......... 191 42210.1 Päällysrakenteen materiaalit....... 191 42210.2 Päällysrakenteen alusta........... 191 42210.3 Päällysrakenteen tekeminen....... 191 42210.4 Valmis päällysrakenne............ 191 42210.5 Päällysrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 193 42210.6 Ympäristövaikutukset............. 193 42300 Sillan kannen pintarakenteet.............. 194 42300.1 Soveltamisalue.................. 194 42300.2 Käsitteet....................... 194 42300.3 Tekninen työsuunnitelma.......... 194 42300.4 Laatusuunnitelma................ 194 42300.5 Dokumentointi ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 194 42300.6 Työnjohto...................... 195 42310 Eristys................................ 196 42310.0 Eristyksen yleiset laatuvaatimukset.. 196 42310.1 Eristyksen materiaalien laatuvaatimukset................ 196 42310.2 Eristyksen alustan vaatimukset..... 198 42310.3 Eristyksen asentaminen........... 200 42310.4 Valmis eristys................... 206 42310.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 206 42310.6 Ympäristövaikutukset............. 208 42320 Eristyksen suojaus....................... 209 42320.0 Yleiset laatuvaatimukset........... 209 42320.1 Eristyksen suojauksen materiaalit... 209 42330 Sillan päällyste.......................... 212 42330.0 Yleiset laatuvaatimukset........... 212 42331 Asfalttipäällysteet........................ 212 42331.1 Asfalttipäällysteen materiaalit....... 212 42331.2 Asfalttipäällysteen laatuvaatimukset. 213 42331.3 Asfalttipäällysteen tekeminen....... 213 42331.4 Valmis asfalttipäällyste............ 213 42331.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 213 42331.6 Ympäristövaikutukset............. 213 42332 Betonipäällyste.......................... 213 42332.1 Betonipäällysteen materiaalit....... 213 42332.2 Betonipäällysteen laatuvaatimukset.. 214 42332.3 Työnsuoritus.................... 214 42332.4 Valmis betonipäällyste............ 214 42332.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 214 42332.6 Ympäristövaikutukset............. 214 42333 Ohutkerrospäällyste...................... 215 42333.1 Ohutkerrospäällysteen materiaalit... 215 42333.2 Ohutkerrospäällysteen alusta....... 215 42333.3 Työnsuoritus.................... 215 42333.4 Valmis rakenne................. 215 42333.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 215 42333.6 Ympäristövaikutukset............. 215 42334 Päällysteen saumat...................... 215 42334.1 Saumojen materiaalit............. 215 42334.2 Yleiset laatuvaatimukset........... 215 42334.3 Saumaus...................... 216 42334.4 Valmis saumaus................. 216 42334.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 216 42334.6 Ympäristövaikutukset............. 217 42400 Sillan varusteet ja laitteet................. 218 42400.0 Yleistä........................ 218 42410 Liikuntasaumat.......................... 219 42410.01 Yleiset laatuvaatimukset........... 219 42410.1 Materiaalivaatimukset............ 221 42410.2 Liikuntasauman alusta............ 221 42410.3 Liikuntasauman tekemisen ja asennuksen vaatimukset.......... 221 42410.4 Valmis liikuntasauma............. 222 42410.5 Liikuntasauman vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 222 42410.6 Ympäristövaikutukset............. 222 42420 Laakerit ja nivelet........................ 223 42420.01 Yleiset laatuvaatimukset........... 223 42420.1 Materiaalivaatimukset............ 224 42420.2 Laakerien ja nivelten alusta........ 224 42420.3 Laakerien ja nivelten asennus...... 224 42420.4 Valmis asennettu laakeri tai nivel.... 225 42420.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 225 42420.6 Ympäristövaikutukset............. 225 42430 Koneistot ja ohjaamot..................... 226 42430.0 Yleistä........................ 226 42430.1 Materiaalit, varusteet ja laitteet...... 226 42430.2 Alusta......................... 226 42430.3 Koneiston tai ohjaamon asennus.... 226 42430.4 Valmis asennettu koneisto tai ohjaamo....................... 226 42430.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 226 42430.6 Ympäristövaikutukset............. 226 42440 Siirtymälaatat........................... 227 42450 Suojalaitteet............................ 228 42451 Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät........ 228 42451.0 Yleistä........................ 228 42451.1 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän tarvikkeet............ 229 42451.2 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän alusta............... 229 42451.3 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän asennus................. 229 42451.4 Valmis asennettu kaide, johde ja kosketussuojaseinä.............. 230 42451.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.................... 230 42451.6 Ympäristövaikutukset............. 230 42452 Reunatuet............................. 230 42453 Muut suojalaitteet........................ 231 InfraRYL 2006 Osa 3 7

Sisällysluettelo 42460 Sillan maadoitus......................... 232 42460.0 Yleistä........................ 232 42460.1 Rakenteet ja materiaalit........... 232 42460.2 Maadoituksen alusta............. 232 42460.3 Maadoituksen tekeminen.......... 232 42460.4 Valmis maadoitus................ 233 42460.5 Maadoituksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen......... 233 42460.6 Ympäristövaikutukset............. 233 42470 Tukikerroksen katkaisulaite................ 234 42490 Muut varusteet ja laitteet................... 235 42491 Aukot ja varaukset....................... 235 42492 Panosputket ja -kiinnikkeet................. 235 42493 Tippuputket............................ 235 42494 Pintavesiputket.......................... 235 42495 Paineentasausputket..................... 236 42496 Salaojat............................... 236 42497 Kaapeliputket ja -hyllyt.................... 236 42498 Tarkkailu- ja kontaktitapit.................. 237 42499 Kiinnityslevyt ja -laitteet sekä tarkastusluukku... 237 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt......... 238 Toimikuntalaitos............................. 241 Kirjallisuusluettelo............................ 245 Termihakemisto.............................. 257 41210: Liite 1 Ympäristön rasitusluokat............ 263 42001: Liite R1 Radan lähellä tehtävien maa-, pohjaja kalliorakennustöiden työturvallisuussuunnitelmassa huomioitavat asiat.... 264 42020: Liite 1 Betonin suhteitustiedot.............. 265 42020: Liite 2 Ruiskubetonin ominaisuuksien tutkiminen koelaatoista ja rakenteesta otetuista näytteistä................. 266 1 Betonin ominaisuudet ruiskutetuista koelaatoista otetuista näytteistä....... 266 2 Betonin ominaisuudet rakenteesta otetuista näytteistä................. 267 3 Tartuntalujuuden määrittäminen...... 267 42020: Liite 3 Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen testausmenetelmät................ 268 1 Huokoisuustarkastus............... 268 2 Taivutuskoe...................... 268 3 Tartuntavetokoe................... 268 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet....... 269 1 Itsetiivistyvä betonimassa. Notkeus ja valuvuus. Painuma-leviämä.......... 269 2 Itsetiivistyvä betonimassa. Ilmamäärä painemittarimenetelmällä............ 270 3 Kovettuneen itsetiivistyvän betonin (ITB) testaus. Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten.......... 271 42020: Liite R1 Suurimmat sallitut tärinäarvot ja liikennerajoitukset betonin lujuuskehityksen alkuvaiheessa....... 273 42050: Liite 1 Esimerkki työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin jakamisesta......... 274 42050: Liite R1 Rautatiesiltojen suositeltavat maalausjärjestelmät käyttökohteittain.. 276 42300: Liite 1 Betonikantisen sillan eristysalustan tasaisuuden ohjearvoja ja korjausmenetelmiä................ 277 42500: Liite R1 Uusien betonirakenteiden pinnoitustyypit.................... 278 8 InfraRYL 2006 Osa 3

Johdanto 1 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 -julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen hyvän rakennustavan kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL on käytettävän hyvän rakennustavan kirjallinen kuvaus. Kuvaus perustuu olemassa oleviin viranomaisvaatimuksiin, rakentamisen eri tahojen laatimiin yleisiin laatuvaatimuksiin, työselostuksiin, standardeihin ja niiden perusteella toimitettuun alan käsitykseen hyvästä rakennustavasta. Alan käsitys ja erityisesti käsityksen edustavuus on saatu aikaan käsittelemällä InfraRYLin laatuvaatimukset laajasti rakennusalaa edustavissa toimikunnissa ja työryhmissä sekä pyytämällä sen luvuista lausuntoja rakennuttajilta, urakoitsijoilta, suunnittelijoilta, viranomaisilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä asiantuntijoilta. RYLin ensisijaisena sisältötavoitteena on määrittää työn lopputuloksen rakennustekninen laatu. Lähes kaikille lopputuotteille esitetään valmiin rakenteen toleranssit ja yleiset laatuvaatimukset sekä työlle että rakennustarvikkeille (materiaaleille). Hyvällä rakennustavalla ymmärretään yleistä rakentamisen ammatillista kokemuspohjaa, hallinnon informaatio-ohjausta ja vakiintuneita käytäntöjä. Vaikka RYL yleisesti edustaa hyvän rakennustavan kuvausta, saattavat siinä esitetyt vaatimukset edellä mainituista syistä tietyissä tapauksissa osoittautua käytännön vaatimuksia vastaamattomiksi, sillä käsitys hyvästä rakennustavasta ei ole kaikin osin selkiintynyt tavallisissakaan rakennussuorituksissa. Tällöin korostuu suunnittelijan ammattitaito ja RYLissä esitetyt vaatimukset ovat suuntaa antavia. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt laatuvaatimukset sijoittuvat pätemisjärjestyksessä RYLin vaatimusten edelle. Työturvallisuus ja ympäristöasiat otetaan huomioon lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaisesti. Työturvallisuuteen ei InfraRYLissä erikseen viitata. Käytettävän työmenetelmän edellytetään aina täyttävän työturvallisuusvaatimukset. Hankekohtaiset erityisvaatimukset esitetään työturvallisuusasiakirjassa. Jos InfraRYLin vaatimustekstin ja kuvien välillä on ristiriitaisuuksia, ovat tekstiosuuden vaatimukset ensisijaisesti voimassa. InfraRYL sarjaan on tulossa tämän hetkisen näkemyksen mukaan neljä osaa. Aikaisemmin suunnitelmissa ollut osa 2 on jaettu osiin 2 Järjestelmät ja 3 Sillat ja rakennustekniset osat. Tekeillä on myös opetusministeriön tuella osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkarakenteet. 1.1 InfraRYL 2006 osan 3 käyttöönotto InfraRYL 2006:n eri osat otetaan käyttöön heti ilmestymisen jälkeen. Kaikissa hankkeissa, jotka InfraRYL 2006 osan 3 Sillat ja rakennustekniset osat ilmestyessä ovat suunnitteilla, voidaan ryhtyä käyttämään sitä hankekohtaisten laatuvaatimusten laadinnan apuna. Jos sopimusasiakirjat vaikenevat ja hankkeessa syntyy tulkintaerimielisyyksiä teknisestä laatutasosta, sovelletaan InfraRYL 2006:n laatutasoa, elleivät erityiset seikat velvoita soveltamaan muuta ohjetta. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti tilaajien määriteltyä sen noudatettavaksi asiakirjaksi suunnittelua ja rakentamista koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet ilmestyi vuonna 2006. InfraRYL osa 2 Järjestelmät ilmestyy vuoden 2008 lopulla. Osaan sisältyvästä vesihuolto-osasta on julkaistu esiversio yhtä aikaa InfraRYL osan 1 kanssa. 1.2 Korvaa Keskeisimpiä lähteitä työryhmien työskentelyssä ovat olleet Tiehallinnon julkaisusarja Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset, SYL ja Ratahallintokeskuksen julkaisu SYL-R. InfraRYLin osa 3 korvaa nämä julkaisut kokonaan. Erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden laatuvaatimukset on luotu infra-alalle ensimmäistä kertaa, joten ne eivät korvaa ilmestyessään muita julkaisuja. 1.3 InfraRYL hankkeen asiakirjana Rakennushankkeen asiakirjat jaetaan yleisesti kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin. Teknisten asiakirjojen sisältö ja muoto jäsennetään yleensä nimikkeistön mukaisesti. Hankekohtaisissa suunnitelma-asiakirjoissa suunnittelija määrittää työn ja lopputuotteen laatuvaatimukset alan yleisten laatuvaatimusten (RYL) ja standardien perusteella. Urakkaasiakirjoissa määritetään, missä ja kuinka paljon työtä tehdään. InfraRYL 2006 Osa 3 9

Johdanto Taulukko T1. Hankkeen asiakirjojen asema kuvattuna kahden ulottuvuuden (kaupallinen tekninen ja hankekohtainen yleinen) määrittämässä kentässä. Taulukon järjestys ja sisältö ovat YSEn mukaiset. Kaupalliset asiakirjat Tekniset asiakirjat Hankekohtaiset asiakirjat Urakkasopimus Urakkaneuvottelupöytäkirja Urakkaohjelma Urakkarajaliite Hankekohtaiset laatuvaatimukset (työselostukset) Suunnitelmat Yleiset asiakirjat Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE Malliasiakirjat RYL Standardit julkaisut Hyvän rakennustavan sisältö riippuu määrittelijästä ja vaihtelee myös paikkakunnan ja ajankohdan mukaan. Rakentamiseen käytettävät rakennustuotteet, saatavilla oleva työvoima, työmenetelmät ja rakennushankkeen laji vaikuttavat sen sisältöön. Jotta sopimuksia voidaan tehdä, on sekä rakennuttajalla että urakoitsijalla oikeus olettaa, että hyvä rakennustapa on määritelty. Tämän vahvistaa muun muassa julkaisun Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998:n 15 :n määräys: Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennussuoritukselle tai sen osalle asetettavista vaatimuksista... urakoitsijan on... noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatetaan menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi. Erimielisyyden sattuessa voidaan joutua ratkaisemaan, mitä kyseisessä hankkeessa pidetään hyvänä rakentamistapana. Tällöin rakennusteknisen asiantuntemuksen apuna on Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL, joka on käytännössä todettu hyvän rakennustavan kuvaukseksi. Sillä on pysyvä tehtävä jokaisen hankkeen asiakirjana, kuten taulukossa T1 esitetään. Yleisenä periaatteena on, että tilaaja määrittelee, mitä asiakirjoja noudatetaan ja mikä on niiden keskinäinen pätemisjärjestys. Taulukossa T1 tarkoitetaan hankekohtaisilla kaupallisilla asiakirjoilla rakennuttajan ja urakoitsijan välistä sopimussuhdetta määritteleviä asiakirjoja. Hankekohtaisilla teknisillä asiakirjoilla tarkoitetaan sopimussuhteen kohdetta määritteleviä asiakirjoja, kuten piirustuksia ja rakennusselostusta (hankekohtaisia laatuvaatimuksia). Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten RYL asema yleisenä teknisenä asiakirjana on samanlainen kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE asema yleisenä kaupallisena asiakirjana. RYL helpottaa hankekohtaisten asiakirjojen laadintaa, jotta hankkeesta toiseen samanlaisina siirtyviä laatuvaatimuksia ei tarvitse joka kerta toistaa. 2 InfraRYLin käyttö 2.1 InfraRYL osan 3 jaksot InfraRYL osa 3 sisältää siltojen yleiset laatuvaatimukset sekä erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden yleiset laatuvaatimukset. Jaksossa 41000 esitettävien erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden vaatimuksia on tarkoitus käyttää rakennusteknisten rakennusosien rakentamisessa ja laadun toteamisessa. Siltojen osalta noudatetaan jakson 42000 vaatimuksia ja ohjeita. Nämä vaatimukset ja ohjeet on ilmoitettu Tiehallinnon toimesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY, mukaisesti. 2.2 Laatuluokkien käyttö InfraRYLissä esitetään useita laatuluokkia esimerkiksi valmiin rakenteen tasaisuudelle. Luokitusta esittävien taulukoiden yhteydessä on ohje taulukon käyttösuositukseksi. Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei muuta esitetä, noudatetaan taulukon käyttösuositusta. 2.3 Tietotekniikan hyödyntäminen InfraRYL on laadittu tietokantaan ja saatavissa myös sähköisenä versiona Internetin kautta osoitteessa www.infraryl.fi ja RT-kortiston CD:llä. 3 InfraRYL 2006:n rakenne InfraRYL 2006 on sovitettu InfraRYL-hankkeen yhteydessä kehitettyyn Infra-rakennusosa- ja hankenimikkeistöön. InfraRYLin luvut, kappaleet ja lauseet ovat käytettävissä työselostusten ja määräluetteloiden laadinnassa. InfraRYL 2006 on järjestetty toimivuusvaatimuksiin, joiden pohjana ovat suunnitteluperusteet, ja teknisiin vaatimuksiin (työnosaluvut), jotka esittävät rakennustuotteiden (materiaalien), työn ja valmiin rakennusosan laatuvaatimukset, taulukko T2. InfraRYL osa 3 sisältää erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden sekä siltojen tekniset vaatimukset. 10 InfraRYL 2006 Osa 3

Johdanto Taulukko T2. InfraRYLiin sisältyvät toimivuusvaatimusten ja teknisten vaatimusten jaksot. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet InfraRYL osa 2 Järjestelmät InfraRYL osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat InfraRYL osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset 10000 Tierakenteet 70000 Vesihuoltojärjestelmät 51000 Ulkokentät 20000 Katurakenteet 53000 Vesiliikunta- ja -virkistyspaikat 30000 Ratarakenteet 54000 Maastoliikuntapaikat Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset (alustava) Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset (alustava) 10000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 30000 Järjestelmät 40000 Rakennustekniset rakennusosat 45300 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet 11000 Olevat rakenteet ja rakennusosat 31000 Vesihuollon järjestelmät 41000 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat (betoni, teräs ja puu) 45400 Leikkipaikkojen ja -alueiden rakenteet 12000 32000 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 42000 Sillat 46200 Liikuntapaikkojen varusteet 13000 Perustusrakenteet 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 14000 Pohjarakenteet 34000 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät 15000 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet 40000 Rakennustekniset rakennusosat 16000 Maaleikkaukset ja -kaivannot 43000 Laiturit 17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 44000 Perustus- ja tukirakenteet 18000 Penkereet, maapadot ja täytöt 45000 Ympäristörakenteet 20000 Päällys- ja pintarakenteet 21000 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 23000 Kasvillisuusrakenteet 24000 Ratojen päällysrakenteet InfraRYL 2006 Osa 3 11

Johdanto 3.1 Tekniset vaatimukset Teknisten vaatimusten otsikointi ja järjestys noudattavat INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön käyttö InfraRYLissä: INFRA 2006 nimikkeistö InfraRYL 2006 4100 Erittelemättömät 41000 Erittelemättömät rakennustekniset rakennustekniset rakennusosat rakennusosat 4200 Sillat 42000 Sillat Tekniset vaatimukset on jäsennetty urakoitsijan kustannuslaskennan ja työnohjauksen näkökulmasta. Niitä toivotaan käytettävän urakoitsijoiden laatujärjestelmissä. Teknisten vaatimusten otsikot on numeroitu kiinteällä desimaalinumeroinnilla (XX = luvun numero) seuraavasti: XX.1 Materiaalit (esimerkiksi 41310.1 Puutavara ja runkotarvikkeet) XX.2 Alusta (esimerkiksi 41310.2 Puurungon alusta) XX.3 Työn suoritus (esimerkiksi 41310.3 Puurungon asennus) XX.4 Valmis rakenne (esimerkiksi 41310.4 Valmis puurunko) XX.5 Vaatimusten- (esimerkiksi 41310.5 mukaisuuden Puurungon vaatimustenosoittaminen mukaisuuden osoittaminen) XX.6 Ympäristö- (esimerkiksi 41310.6 vaikutukset Puurunkoasennuksen ympäristövaikutukset) Otsikoiden sanallinen muotoilu vaihtelee käsiteltävän rakennustyön mukaan. InfraRYLin tekniset vaatimukset ovat hyvän rakennustavan vaatimuksia urakoitsijoille. Vaatimustekstit on otsikoitu sanalla. Vaatimuksen soveltamisohjeita, esimerkiksi luokkien käyttöalueita, ja ohjeita työmaalle sekä suunnittelijalle annetaan pienemmällä kirjasimella kirjoitetussa tekstissä. Nämä tekstit on otsikoitu sanalla. Teksteissä mainitut viitejulkaisut esitetään pienemmällä ja kursivoidulla kirjasintyypillä. Ne on otsikoitu sanalla. 3.2 Kelpoisuusasiakirja Rakennusprojektissa syntyy lukuisa joukko erilaisia suunnitelmia, muistioita, pöytäkirjoja, laskelmia, laadunvalvontamittausten ja laadunvalvontakokeiden tuloksia ja materiaalien tuoteselosteita. Näistä osa on syytä säilyttää myös työn valmistumisen jälkeen. Tästä aineistosta koottavaa hankekohtaista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvät asiakirja-arkistoa tai kansioita kutsutaan kelpoisuusasiakirjaksi (= luovutuskansio, laatukansio, sillan laaturaportti). Sitä ylläpidetään työmaalla ja se luovutetaan työn valmistuttua tilaajalle. 3.3 Termit ja käsitteet InfraRYLissä käytetyt termit ja käsitteet ja koottu Termihakemistoon, joka on kirjassa liiteosiossa kirjan lopussa. 3.4 Standardiviitteet Teknisten vaatimusten tarvikkeita koskevissa kohdissa (tunnusnumero xx.1, jossa xx luvun numero) viitataan usein standardeihin. Standardeilla on useimmiten suomalainen tunnus (SFS = Suomen Standardisoimisliitto) siitä riippumatta, onko niiden alkuperä suomalainen tai kansainvälinen. Joskus InfraRYLissä viitataan myös ulkomaiseen kansalliseen standardiin, esimerkiksi saksalaiseen DIN-, brittiläiseen BS- tai ruotsalaiseen SS-standardiin. Tavoitteena on, että useimmat tuotestandardit ovat yhteisiä Euroopan maille. Eurooppalaisia standardeja laatii CEN (Comité Europeén de Normalisation). Kun standardi on hyväksytty CENissä, se vahvistetaan Suomessa joko alkukielisenä (englannin-, ranskan- ja saksankielisenä) tai vahvistetaan ja julkaistaan suomeksi käännettynä. Standardin alkuperä näkyy standardin tunnuksesta: SFS-standardeiksi vahvistettujen eurooppalaisten standardien (EN = Norme Européenne) tunnuksessa on kirjaintunnus SFS-EN. SFS-EN standardin voimaansaattamisen jälkeen ennen kansallisten standardien kumoamista käytetään joko SFS-EN-standardeja tai suomalaisia SFS-standardeja. Vielä vahvistamattomiin eurooppalaisiin standardeihin viitataan InfraRYLin luvuissa tunnuksella pren. Esistandardeihin, jotka ovat voimassa standardissa esitetyn ajan ja sen jälkeen joko vahvistetaan varsinaiseksi standardiksi tai kumotaan, viitataan tunnuksella TS (aikaisemmin ENV). Julkisten hankintojen direktiivi määrää, että julkisiin hankintoihin liittyvissä tarjousasiakirjoissa (mm. rakennusselostuksissa) on ensisijaisesti viitattava eurooppalaiseen EN-standardiin. Yksityinen rakennuttaja voi vapaasti päättää, mistä tuotteista hänen rakennuskohteensa tehdään, kunhan säännösten vaatimustasoa noudatetaan. Standardit on koottu Kirjallisuusluetteloon. InfraRYLin standardiviitteitä on tarkoitus päivittää ja ylläpitää InfraRYL-nettisivulla osoitteessa www.infraryl.fi ja RTkortiston CD:llä. 4 Tuotehyväksyntä 4.1 CE-merkintä ja muut tuotehyväksynnät Eurooppalaisia tuote- ja testausstandardeja laaditaan, jotta vapaa tavarakauppa Euroopan unionin jäsenmaiden kesken olisi mahdollisimman helppoa. Jäsenmaat voivat silti vapaasti määrätä oman alueensa turvallisuustasosta rakennusmääräyksin, kunhan rakennustuotteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia teknisissä eritelmissä esitettyjen ominaisuuksien selvitysmenetelmien kanssa. CE-merkinnän kiinnittämisen mahdollistavia rakennuskohteen olennaisiin ominaisuuksiin liittyviä tuotestandardeja sanotaan yhdenmukaistetuiksi (harmonisoiduiksi) tuotestandardeiksi. Osa eurooppalaisista 12 InfraRYL 2006 Osa 3

Johdanto standardeista määrittää tuotteiden muita kuin olennaisia ominaisuuksia, esimerkiksi mittoja ja kokoja, pinnan rakennetta tai muita rakentamisessa tärkeitä ominaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuta rakenteen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Niiden noudattamista eivät viranomaiset vaadi. Tuotestandardeissa tulee usein olemaan sekä yhdenmukaistettu että vapaaehtoinen osa. Rakennustuotteiden yhdenmukaistettujen tuotestandardien laadinta on vielä kesken. Yhdenmukaistettujen standardien ohella toinen vaihtoehto tuotteen olennaisten vaatimusten osoittamiseksi on eurooppalainen tekninen hyväksyntä ETA, joka on myönteinen tekninen arviointi tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön. ETA on tuote- ja valmistajakohtainen ja myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. ETA perustuu joko eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntäohjeeseen (ETAG), tai se laaditaan suoraan konsensusmenettelyllä (CUAP). Yhdenmukaistetun standardin ja eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ETAn mukaisiin tuotteisiin voidaan kiinnittää CE-merkintä. EU:n komissio julkaisee kutakin yhdenmukaistettua tuotestandardia ja ETAGia koskevat CE-merkinnän siirtymäajat EU:n virallisessa lehdessä. Siirtymävaiheen aikana voidaan tuotehyväksyntänä käyttää CE-merkintää tai perinteisiä kansallisia tuotehyväksyntämenettelyjä. Kun yhdenmukaistettu standardi tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän CE-merkinnän siirtymäaika on päättynyt, tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä. CE-merkintä on osoitus siitä, että tuote vastaa teknistä eritelmää (yhdenmukaistettua standardia tai ETA:ta) ja että tehtaalla laadunvalvonta suoritetaan teknisen eritelmän mukaisesti. Koska rakennustuotteiden CE-merkintään siirtyminen on kesken ja koska Suomessa EU:n jäsenvaltioiden yleisestä käytännöstä poiketen CE-merkintä ei ole pakollinen kuin muutamille tuoteryhmille, voidaan rakennustuotteiden tietyt ominaisuudet usein edelleen osoittaa luotettavasti viranomaisille myös ao. ministeriön tuotehyväksynnällä. Tällaisia tiettyjä rakennustuotteita koskevia tuotehyväksyntämenettelyjä ovat mm. ympäristöministeriön tyyppihyväksyntä, varmennetut käyttöselosteet sekä rakennuspaikkakohtaiset kokeet ja niitä korvaava tuotteiden valmistuksen laadunvalvonta. 4.2 Kansalliset soveltamisasiakirjat NAS Rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut tuotestandardit esittävät harmonisoiduille ominaisuuksille eurooppalaisen testimenetelmän, laskentamenetelmän tai taulukkoarvot ja sen, miten ominaisuuksiin liittyvät arvot, luokitukset ym. esitetään CE- Taulukko T3. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot. Menettely Varmentamisen perusteet Valmistajan tehtävät Ilmoitetun laitoksen tehtävät 4 tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta 3 tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus 2 Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen perusteella 2+ Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen ja jatkuvan valvonnan perusteella 1 Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen 1+ Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta otettujen pistokoenäytteiden testaus InfraRYL 2006 Osa 3 13

Johdanto merkinnässä. Kansalliset viranomaiset voivat asettaa vaatimuksia vain harmonisoiduille ominaisuuksille. Jos rakennustuotteen jollekin harmonisoidulle ominaisuudelle ei aiotussa käyttökohteessa ole esitetty viranomaisvaatimuksia, CE-merkinnässä voidaan esittää kyseisen ominaisuuden kohdalla NPD-tunnusta merkkinä, ettei ominaisuutta ole selvitetty. Yleensä on jätetty kansalliseksi asiaksi päättää, mitkä ominaisuudet voidaan jättää selvittämättä ja mitä vaatimustasoja selvitettäville ominaisuuksille asetetaan eri käyttökohteissa. Kansallisissa soveltamisasiakirjoissa NAS esitetään, mitkä ominaisuudet on selvitettävä tietyn yhdenmukaistetun tuotestandardin mukaisille CE-merkityille rakennustuotteille eri käyttökohteissa Suomessa ja mikä on silloin vähimmäisvaatimustaso tai mitä luokituksia käytetään. Jos kansalliset määräykset esittävät joillekin tuoteryhmille kansalliset vaatimukset ja vaatimustasot riittävän selkeästi yhteensovitettuina CE-merkinnän selvitysmenetelmien kanssa, ei kansallisia soveltamisasiakirjoja tarvita. On otettava huomioon, että kansallisia soveltamisasiakirjoja laadittaessa asetetaan vaatimukset ja vaatimustasot viranomaisen kannalta. Hankekohtaisesti ja esimerkiksi kun valmistajalla on käytössä vapaaehtoinen tuotesertifiointi, voidaan käyttää näitä vaatimustasoja tiukempia vaatimuksia tai asettaa muita lisävaatimuksia. 4.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tarkoittaa niitä menettelyjä, joilla osoitetaan CE-merkityn rakennustuotteen valmistuksen, ominaisuuksien ja niiden valvonnan vastaavuus yhdenmukaistetussa tuotestandardissa tai ETA:ssa esitettyihin vaatimuksiin nähden. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot esitetään taulukossa T3. EU:n komissio päättää kunkin tuoteryhmän ja käyttökohteen osalta erikseen, mitä menettelyä edellytetään. Päätös esitetään mm. yhdenmukaistettujen tuotestandardien ZA-liitteessä sekä myönnetyissä ETA-hyväksynnöissä. 4.4 Sertifikaatit Rakennuttajat voivat edellyttää tuotteen standardinmukaisuuden ym. varmistamiseksi sertifiointimenettelyä, joka on puolueettoman elimen antama kirjallinen todistus siitä, että tietty tarvike on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Sertifiointia käytetään lähinnä vapaaehtoisena menettelynä, jolla lisätään uskottavuutta ostajan ja myyjän välillä. 14 InfraRYL 2006 Osa 3

41000 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat 41100 Betonirakenteet 17 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet 17 41120 Betonielementtirakenteet 27 41200 Teräsrakenteet 32 41210 Kantavat teräsrakenteet 32 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet 38 41300 Puurakenteet 43 41310 Puurunkorakenteet 44 41320 Puuverhous 61 41330 Puulevyverhous 65 41340 Puuelementtirakenteet 68

41100 41111.1 41100 Betonirakenteet 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet 41111 Muottityöt 41111.1 Muotit ja muottien tarvikkeet 41111.1.1 Muotit ja telineet Muotit ja telineet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niillä saavutetaan asiakirjoissa rakennusosille määrätty mittatarkkuus, rakenteen käyttöikä ja pinnan laatuluokka. Muottien materiaali on tähän tarkoitukseen tarkoitettua. Muottityössä käytetään samaa muottimateriaalia koko rakenteen alueella jotta saavutetaan suunnitelma-asiakirjoissa vaadittu pintalaatu. Maan alle jäävissä rakenteissa käytetään tähän tarkoitukseen soveltuvaa muottimateriaalia. Näkyviin jäävissä betonipinnoissa ei muottina käytetä käytettyä sahatavaraa. Suunnitellaan muottityö, työsaumat, muottikierto, muottimateriaalien purku ja puhdistus. Lisäksi varmistetaan muottien ja muottimateriaalien rakenteellinen mitoitus, kestävyys ja muottipintojen laatu. Käytettäessä itsetiivistyvää betonia tai huuhtoutumatonta betonia (uppobetonia) on muottien mitoituksessa otettava huomioon kasvavat muottikuormitukset. Muottipinta valitaan rakennusosille määrätyn mittatarkkuuden ja betonipinnan laadun mukaan. Muottia vasten valetun betonipinnan laatuvaatimukset ja eri muottimateriaalien vaikutus pintoihin on esitetty julkaisussa by 40. Pinnat jaetaan neljään luokkaan AA, A, B ja C. Paikalla valettujen betonirakenteiden sallitut mittapoikkeamat vaatimuksista on esitetty alla olevassa taulukossa, taulukko 41111:T1. Mittatarkkuusluokka mainitaan suunnitelma-asiakirjoissa ja sopimusasiakirjoissa. Rakenteellisen toiminnan kannalta vaaditut toleranssit on esitetty Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa B4 Betonirakenteet 1.1.2005. Muottityön yhteydessä tarkastetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiset varaukset, putkitukset, tartunnat, raudoitukset. Osakohtaisesti määritellään tärkeimmät vaatimukset mittatarkkuuksien suhteen: Luokka 1. Erikoisluokka. Myös pienet kohteet, esim. pintoihin liittyvät muurit. Luokka 2. Ainakin osittain näkyviin jäävät pinnat, esim. seinämäiset rakenteet, tukimuurit ja pilarit, myös sekarakenteet, joissa paikallavalua ja elementtejä, myös teräsrakenteita. Luokka 3. Pääsääntöisesti maan alle jäävät, perustusrakenteet yms. pinnat, joille ei aseteta erityisvaatimuksia. Rakenneluvuissa esitetään rakenteiden sijaintitoleranssit, katso esim. 42000 Sillat. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet by 47 Betonirakentamisen laatuohjeet B4 Betonirakenteet, ohjeet 42000 Sillat, InfraRYL. Taulukko 41111:T1. Paikalla valettujen rakenteiden mittatarkkuusvaatimukset. Luokka 1, mm Luokka 2, mm Luokka 3, mm Korkeus + 10 + 20 + 40 Pituus ja leveys + 20 + 40 + 80 Paksuus + 10 + 20 + 40 Sivun käyryys -seinä + 15 + 30 + 60 Reiän koko tai aukon korkeus ja leveys 5 + 15 5 + 15 5 + 15 Reiän sijainti tai aukon korkeus määritetystä tasosta + 10 + 20 + 40 Aukon alakulmien korkeuden ero 10 20 40 Seinän käyristymä tai poikkeama pystysuorasta L/400 L/300 L/200 Sivusijainti + 20 + 40 + 80 Sivusijainti ylä- tai alapuolisesta seinästä + 10 + 20 + 40 Vapaa väli + 20 + 40 + 80 Yläreunan korkeusasema vaakarakenteisiin liityttäessä + 10 + 20 + 40 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 17

41100 41111.2 41111.1.2 Muottipintojen pintakäsittelyaineet Muottipintojen pintakäsittelyyn käytetään sellaisia aineita ja työtapoja, että betonipinnoille asetetut vaatimukset täyttyvät. Pohjavesialueella ei käytetä mineraaliöljyjä. Muottipinnat käsitellään muottiöljyllä, joka estää betonin tarttumisen muottiin. Muottiöljyä käytetään mahdollisimman vähän, jotta valumat eivät heikennä betonipinnan ulkonäköä. Muotteja öljytessä varotaan likaamasta ympäröiviä rakenteita ja betonin raudoitusta. 41111.1.3 Lämmöneristysmateriaalit 41111.1.3.1 Lämmöneristyslevyt Betonivalujen yhteydessä käytettävät lämmöneristyslevyt ovat riittävän jäykkiä ja kokoonpuristumattomia siten, että betonirakenteen sijainti- ja rakentamistoleranssit täyttyvät, levyt eivät vaurioidu eivätkä niiden ominaisuudet huonone betonoitaessa tai muotteja purettaessa. Solumuovieristeet ovat luvun 14211 mukaiset. Lämmöneristyslevyissä mahdollisesti olevat tuuletus- yms. kanavat puhdistetaan tarvittaessa. Ne suojataan tukkeutumiselta ennen betonoinnin aloittamista ja puhdistetaan tarvittaessa betonoinnin jälkeen. On suositeltavaa, että valmiin lämmöneristyskerroksen paksuus ei poikkea keskimäärin enempää kuin 5 % asiakirjoissa määrätystä nimellispaksuudesta. 14211 Roudaneristykset solumuovista, InfraRYL osa 1. 41111.1.3.2 Kevytsora Kevytsoran vaatimukset ovat luvun 18141 mukaiset. 18141 Kevytsorapenkereet ja -rakenteet, InfraRYL osa 1. 41111.1.4 Reiät, varaukset ja muotteihin tai raudoitukseen kiinnitettävät osat Reiät ja varaukset sekä muotteihin tai raudoitukseen kiinnitettävät osat sijoitetaan siten, että niitä koskevat mittatarkkuusvaatimukset täyttyvät. Betonin kovettumisen jälkeen mahdollisesti tehtävät reiät ja varaukset eivät saa katkoa raudoitusta tai huonontaa raudoituksen ankkurointia ellei sitä ole otettu huomioon suunnitelma-asiakirjoissa. Kuormia siirtävillä metalliosilla on voimassaoleva varmennettu käyttöseloste. Paikalla valettujen rakenteiden mittatarkkuusvaatimukset on esitetty taulukossa 41111:T1. 41111.1.5 Liikunta- ja työsaumat Liikuntasaumat, niiden rakenteet ja tarvikkeet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Jos kyseessä on 1-luokan rakenne, työsaumat on aina esitettävä suunnitelma-asiakirjoissa. Betoninormien by 50 mukaan rasitusluokissa XS3, XD2, XD3, XF2 ja XF4 on käytettävä pestyä työsaumaa jos saumassa esiintyy sitä vastaan kohtisuoraa vetoa, katso taulukko 41113:T1. Betoni-betoni-liittorakenteet valmistetaan siten, että tartunta saadaan aikaan kauttaaltaan suunnitelmien mukaan. Betoni-teräs-liittorakenteet suunnitellaan ja valmistetaan julkaisun by 26 mukaisesti. Jos rakenteelle on asetettu tiiviysvaatimuksia, käytetään rakenteessa saumanauhaa tai varmistutaan sauman tiiviydestä muulla tavoin. Jos betonipinnat jäävät näkyviin ja rakenteelliset seikat sallivat, sijoitetaan työsaumat muottien saumojen kohdalle. Työsaumojen suunnitteluun liittyviä ulkonäkötekijöitä on käsitelty julkaisussa by 40. Betoni-teräs-liittorakenteiden suunnittelusta ja valmistuksesta on annettu ohjeita myös julkaisussa by 36. Lattioiden työ- ja liikuntasaumatyyppejä on esitetty julkaisussa by 45/bly7 Betonilattiat. by 26 Liittorakenteet. Suunnitteluohjeet by 36 Liittorakenteiden sovellusohjeet by 40 Betonirakenteiden pinnat by 45/bly7 Betonilattiat by 50 Betoninormit. 41111.2 Muottien alusta Muottien ja telineiden alustan tulee kestää kaikki sille tulevat rasitukset. Myös käytettäessä maata muottina tulee varmistua maan kantavuudesta. 41111.3 Muottien ja telineiden asentaminen Muotit ja telineet mitoitetaan ja kootaan siten, että rakenteille asetetut sijainti- ja rakentamistoleranssit täytetään. Ennen asennustyötä tarkastetaan että vaadittu kantokyky voidaan saavuttaa. Lisäksi tarkistetaan että suunnitelmien mukaiset tartunnat on asennettu paikoilleen. Työn aikana valvotaan muottien tiiviyttä ja muodonmuutoksia. Muottityön menetelmäkuvaus on esitetty alla olevissa Ratu-menetelmäkorteissa. Kortissa esitetään menetelmästä työkokonaisuus, työryhmä, materiaalit, koneet ja kalusto, työmenetelmä, työturvallisuus ja laadunvarmistus. 18 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41100 41111.4 Ratu menetelmäkortit: 1211-S Työmaatekniikka, nostot ja siirrot 21-0269 Lautamuottityö 21-0270 Levymuottityö 21-0271 Kasetti- ja kupumuottityö 21-0272 Pöytä- ja kulmamuottityö 21-0273 Suur- ja erikoismuottityö. 41111.4 Muottien ja telineiden purkaminen Muottien ja telineiden ei-kantavat osat voidaan purkaa, kun betoni on kovettunut riittävästi. Lujuus on vähintään 5 MPa, ellei lujuuden riittävyydestä tehdä erillistä selvitystä. Muotit puretaan siten, etteivät rakennusosat vahingoitu. Muottien kantavat osat (telineet) voidaan purkaa, kun on luotettavasti todettu, että betoni on riittävän lujaa. Ellei tarkempia selvityksiä tehdä, on lujuus vähintään 60%. Hyödynnettävissä oleva metallijäte kerätään erilleen ja toimitetaan uudelleenkäytettäväksi. Puhdas pintakäsittelemätön ja kyllästämätön puutavara voidaan hävittää polttamalla, jolloin se voidaan hyödyntää lämmityksessä. Puunkyllästyslaitokset antavat ohjeita kyllästetyn puutavaran hävittämisestä. Erityisesti kromia ja arseenia sisältävillä kemikaaleilla käsitellyn puutavaran (A-luokka) lahoamattomat jätteet kerätään uudelleenkäytettäväksi vesi- ja maarakennuskohteissa. Jos sopivia käyttökohteita ei ole, jätteet toimitetaan kaatopaikalle tai muuhun asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Poltto ei ole sallittua ilman kyllästysaineiden talteenottoa. Vanerilevy voidaan hävittää polttamalla muun puun yhteydessä. Lämpötilan tulee olla niin korkea, että palaminen tapahtuu mahdollisimman täydellisesti. Pienet määrät voidaan hävittää kompostoimalla. Ennen muottien purkua varmistetaan, että betonin lujuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 by 45/Bly 7 Betonilattiat by 50 Betoninormit by 201 Betonitekniikan oppikirja. 41111.5 Muottien ja telineiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Muotit tarkastetaan ennen betonointia. Tarkastuksesta tehdään merkintä esimerkiksi betonointipöytäkirjaan joka liitetään työmaan kelpoisuusasiakirjaan. by 401 Betonointipöytäkirja. Lomake. 41111.6 Muottien ja telineiden ympäristövaikutukset 41111.6.1 Uudelleenkäyttö Kappaletavarasta tehtyjen muottien puutavara sekä muottivaneri käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Kappalesahatavarasta tehdyt muotit ovat epäekologisia koska niitä käytetään yleensä ainoastaan kerran. 41111.6.2 Hävittäminen Uudelleenkäyttöön kelpaamaton puutavara hävitetään viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kyllästetty puutavara hävitetään kyllästysluokan edellyttämällä tavalla valmistajan ohjeiden mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 19

41100 41112.1 41112 Raudoitus 41112.1 Raudoitustarvikkeet 41112.1.1 Raudoitteet Raudoitteet valmistetaan käyttäen SFS-standardien mukaisia teräslaatuja ja hitsausliitoksia. Ruostumattomat teräkset ovat tyyppihyväksyttyjä. Niiden suunnittelussa käytettävistä arvoista on betoninormikortti. Betoniterästankojen erikoisjatkoksilla ja kuormia siirtävillä metalliosilla sekä nostoankkureilla on voimassa oleva ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama käyttöseloste, ellei niitä ole varustettu CE-merkinnällä. Jatkuvassa tuotannossa olevilla, kuormia siirtävillä metalliosilla on voimassa oleva käyttöseloste (lievennys by 50 kohta 4.1.2.4). Jänneterästen ominaisuuksista ja niiden käyttöön liittyvistä seikoista on riittävät ennakkoselvitykset jänneteräksiä koskevan varmennetun käyttöselosteen muodossa. by 50 Betoninormit SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10027-1 Terästen nimikejärjestelmät. Osa 1: Terästen nimikkeet SFS 1200 Betonirakenteiden yleiset teräkset. Lajit, nimikkeet ja merkinnät tuotteissa SFS 1201 Betoniteräkset ja raudoitteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Vaatimustasot ja testaus CEN/TR 15481 Betoniterästen hitsaus. Silloitushitsattavuus. Testausmenetelmät ja suoritusvaatimukset. SFS 1215 Betoniteräkset. Hitsattava kuumavalssattu harjatanko A500HW SFS 1251 Raudoitteiden hitsausliitosten lujuusluokitus SFS 1257 Betoniteräkset. Kylmämuokattu harjatanko B500K. Jos raudoitteen sijasta tai rinnalla käytetään teräskuituja, niillä on voimassa oleva käyttöseloste. 41112.2 Raudoituksen tuenta Välikkeet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Betonivälikkeiden betoni on ominaisuuksiltaan vähintään samanlaista kuin ympäröivä betoni. Välikkeet valitaan siten, että riittävä betonipeite saavutetaan. Käytettäessä työraudoitteita raudoitteiden tuennassa, tulee betonipeitteen täyttyä myös työraudoitteiden osalta. Muovivälikkeet on kehitetty tätä tarkoitusta varten. Maata vasten betonoitaessa käytetään välikkeitä, jotka eivät painu maan sisälle. Raudoituksen alustan vaatimukset esitetään rakennusosakohtaisissa luvuissa. 41112.3 Raudoittaminen Raudoitteiden ja raudoituksen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä raudoitustyössä noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annettuja ohjeita. Raudoitteet suunnitellaan ja valmistetaan siten, että niille asetetut mittavaatimukset saavutetaan esimerkiksi julkaisussa by 47 esitettyjä ohjeita käyttäen. Raudoitustangot tuetaan muotteihin välikkeiden tai työraudoituksen avulla niin tiheästi ja sidotaan toisiinsa tarvittaessa työraudoitusta käyttäen niin lujasti, että suunnitelma-asiakirjojen mukaiset suojaetäisyydet säilyvät myös betonoinnin aikana. Työmaalla hitsiliitosten tekemisessä käytetään ao. vaatimusluokan pätevyyden omaavaa hitsaajaa. Raudoitteiden sallitut mittapoikkeamat on esitetty RakMK:n osassa B4 kohdassa 4.2.7. Julkaisussa by 47 annetut mittapoikkeamat täyttävät myös RakMK B4:ssä esitetyt vaatimukset. ita raudoituksen mittojen valinnasta on annettu julkaisussa by 47 ja julkaisusarjassa by 30-1 4. otsikon alla esitetään vaatimuksia täydentäviä ohjeita, ohjeita työmaalle tai suunnittelijalle. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 by 30-1...4 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 1 Yleistä. 2 Perustukset. 3 Paikallavalu. 4 Elementit by 47 Betonirakentamisen laatuohjeet SFS 1251 Raudoitteiden hitsausliitosten lujuusluokitus SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat SFS-EN 287-1 Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus. 41112.4 Valmis raudoitus Raudoitus on asennettu siten, että sijaintia, tehollista korkeutta ja betonipeitettä koskevat vaatimukset täyttyvät. Raudoitustangot eivät saa olla niin ruostuneita, että ruoste heikentää terästen lujuutta ja tartuntaa. Kevyt pintaruoste raudoituksessa sallitaan. Betonipeitteen vähimmäisarvo on suunnitelma-asiakirjojen mukainen (by 50 Betoninormit, taulukko 217, katso ohje kohta 41113.3.1). Raudoitteiden pinnalla ei saa olla syöpymiä tai pintahilsettä. Korroosioasteet ja niiden käyttösuositukset esitetään julkaisussa Raudotteiden korroosioasteen määritys. by 50 Betoninormit 41113.3.1 Betonointi. Paikalla betonointi, InfraRYL Raudotteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003. 20 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41112.5 Raudoituksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Toimitettavat betoniteräkset ja raudoitteet täyttävät niille voimassa olevissa SFS-standardeissa asetetut vaatimukset ja ne ovat sertifioituja. Raudoitus tarkastetaan ennen valua. 1-luokan rakenteiden raudoituksen tarkastamisesta laaditaan pöytäkirja, joka liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. 41100 41112.5 Ennen raudoitteiden asentamista muottiin raudoitteet puhdistetaan ja tarkistetaan että tarvittavat kotelot, läpimenot ja putkitukset on asennettu. Varmistetaan, että raudoitteet on sidottu suunnitelmien mukaan ja sidontalankojen päät on taivutettu raudoitteen sisäpuolelle. Lisäksi pitää varmistaa että raudoitteiden betonipeitteen paksuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. ita raudoituksen mittojen valinnasta on annettu julkaisussa by 47 ja julkaisusarjassa by 30-1 4. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 by 30-1...4 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 1 Yleistä. 2 Perustukset. 3 Paikallavalu. 4 Elementit by 47 Betonirakentamisen laatuohjeet. 41112.6 Raudoituksen ympäristövaikutukset Purettavat tarvikkeet ja aineet lajitellaan. Hylätyt tarvikkeet ja aineet kuljetetaan pois rakennusalueelta, jotta ne eivät haittaa muita töitä. Rakennusjätteet käsitellään viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Ratu 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyö. Menetelmät RT 08-10521 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 21

41100 41113.1 41113 Betonointi Tässä luvussa esitetään paikalla betonoitavien rakenteiden vaatimukset, kun rakennusosakohtaisesti muuta ei ole esitetty. Rakennusosakohtaiset vaatimukset, esimerkiksi vaadittava asennustarkkuus esitetään kyseisissä rakennusosakohtaisissa luvuissa, esim. betonikaiteet luvussa 32111. Vaativien rakenteiden vaatimukset ovat jaksossa 42000. 32111 Betonikaiteet, InfraRYL, osa 2 42000 Sillat, InfraRYL. 41113.1 Betonoinnin tarvikkeet 41113.1.1 Betoni Tässä kohdassa käsitellään valmisbetoniin kohdistuvia vaatimuksia. Betonirakenteet luokitellaan 18 eri rasitusluokkaan käyttökohteen mukaan. Sama rakenne voi kuulua useampaan eri rasitusluokkaan. Betonin lujuusluokka ja säilyvyys- ym. ominaisuudet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Betonin tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja julkaisussa by 50 sille asetetut vaatimukset. Käytetty sementti on CE-merkittyä ja Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien mukaista. Seosaineet ja vesi ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman ja julkaisun by 50 ohjeiden mukaisia. Käytetty kiviaines on julkaisun by 43 ohjeiden mukaista. RakMK:n osassa B4 on esitetty vaatimuksia betonin osa-aineiden ja työnsuorituksen laadunvalvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden toteamisesta lujuusluokkaan K60 asti. Julkaisussa by 50 on esitetty lisäohjeet lujuusluokkaan K100 asti ja käyttöiälle 100 v. Betonin koostumuksen ja ominaisuuksien raja-arvot 50 vuoden suunnittelukäyttöiällä ovat taulukossa 41113:T1. Jälkihoidolla tarkoitetaan betonin kastelemista tai suojaamista valun jälkeen. Näillä toimenpiteillä estetään betonin liian nopea kuivuminen ja varmistetaan että betoni saavuttaa sille suunnitellut ominaisuudet. Betonin jälkihoito aloitetaan mahdollisimman pian tiivistyksen jälkeen. Jälkihoitoa jatketaan, kunnes betoni on saavuttanut suunnitellut ominaisuudet. Näin varmistetaan, että betonin kosteus ja lämpötila pysyvät kovettumiselle suotuisina ja betoni saavuttaa halutut ominaisuudet. Jälkihoitoon kuuluu myös oikeasta kovettumislämpötilasta huolehtiminen. Talvella kiinnitetään huomiota myös rakenteissa esiintyviin, mahdollisten lämpötilaerojen aiheuttamiin lämpöjännityksiin etenkin silloin, kun muotteja puretaan. Betonia kastellaan tai rakenteet suojataan kuivumiselta betonoinnin päätyttyä. Etenkin laattarakenteissa jälkihoidon nopea aloittaminen on tärkeää plastisen halkeilun välttämiseksi. Vaativissa valuolosuhteissa (alhainen ilman suhteellinen kosteus, kova tuuli tai voimakas auringonpaiste) tehdään erillinen varhaisjälkihoito heti massan levityksen ja tiivistyksen jälkeen. Varhaisjälkihoidolla estetään veden liian nopea haihtuminen betonin pinnalta. Erityisen herkkiä plastiselle halkeilulle ovat rasitusluokkiin XF, XD, XS ja XA tarkoitetut betonilaadut. Suositeltavia jälkihoidon vähimmäisaikoja on esitetty taulukossa 41113:T2. Tarkempia ohjeita jälkihoidosta ja betonin lämmityksestä on esitetty RakMK:n osassa B4 sekä julkaisussa by 201. Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuuskriteerit on esitetty myös standardissa SFS-EN 197-1. Betonin ominaisuudet, valmistus, betonointi ja vaatimustenmukaisuuden toteaminen on esitetty myös standardissa SFS-EN 206-1. Taulukko 41113:T1. Betonin koostumuksen ja ominaisuuksien raja-arvot, kun suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta (lähde Betoninormit 2004 by 50).Taulukon arvot koskevat betonia, johon on käytetty standardin SFS-EN 197-1 mukaista CEM I sementtiä ja kiviainesta, jonka ylänimellisraja on 16 32 mm. Rasitusluokat Karbonatisoitumisen Kloridin auheuttama korroosio Jäädytys sulatusrasitus Aggressiiviset aiheuttama korroosio Merivesi Kloridi muusta kuin merivedestä kemialliset ympäristöt X0 XC1 XC2 XC3 XC4 XS1 XS2 XS3 XD1 XD2 XD3 XF1 XF2 XF3 XF4 XA1 XA2 1) XA 2) Suurin V/S-suhde 0,50 0,45 0,45 0,55 0,55 0,45 0,60 0,50 0,50 0,45 0,40 Vähimmäislujuusluokka K15 K20 K30 K30 K35 K40 K45 K45 K35 K35 K45 K40 K45 K50 Vähimmäissementtimäärä 200 230 250 270 300 320 320 300 300 320 270 300 300 320 330 F-luku (vähimmäisarvo) 1,0 1,5 P-luku (vähimmäisarvo) 25 40 1) Jos SO 2-4 johtaa rasitusluokkiin XA2 tai XA3, käytetään sulfaatinkestävää sementtiä Taulukko 41113:T2. Jälkihoidon suositeltavat vähimmäisajat eri kovettumisolosuhteissa normaalisti kovettuvalle betonille (by 50, taulukko 4.15) Betonin lämpötila (C ) Aika (d) jolloin saavutetaan 60% nimellislujuudesta Aika (d) jolloin saavutetaan 70% nimellislujuudesta Aika (d) jolloin saavutetaan 80% nimellislujuudesta K30 K40 K50 K30 K40 K50 K30 K40 K50 10 11 9 7 17 15 13 26 24 22 20 6 4,5 4 9 7,5 6,5 14 12 12 30 3,5 3 2,5 5,5 4,5 4 8 7,5 7 40 2,5 2 1,5 3,5 3 3 5,5 5 5 22 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41100 41113.2 B4 Betonirakenteet, ohjeet by 43 Betonin kiviainekset by 50 Betoninormit by 201 Betonitekniikan käsikirja SFS-EN 197-1+A1 Sementti. Osa 1: Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus. 41113.1.2 Lisäaineet Betonin lisäaineiden tulee olla CE-merkittyjä tai niillä on oltava varmennettu käyttöseloste. Betoniin käytettävillä lisäaineilla tulee olla varmennettu käyttöseloste tai vastaavat ominaisuudet tulee esittää. 41113.2 Betonoinnin alusta Betonoinnin alustan vaatimukset esitetään rakennusosakohtaisissa luvuissa. 41113.3 Paikalla betonointi 41113.3.1 Paikalla betonointi, yleistä Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan ennen kutakin betonointia tarvittavilta osin. 1- ja 2 -luokan rakenteiden valmistuksesta tehdään betonointipöytäkirja. Betonointi tehdään betonityösuunnitelman mukaisesti siten, että betoni täyttää muotit tarkkaan ja ympäröi raudoituksen. Betonipintojen laatuluokka täyttyy. Raudoituksen betonipeitteen suojapaksuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Liikunta- ja työsaumat tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin tai niiden paikka sovitaan suunnittelijan kanssa. Maanvaraisia laattoja ja lattioita betonoitaessa noudatetaan julkaisussa by 45 annettuja ohjeita. Betonin jälkihoito aloitetaan mahdollisimman pian betonoinnin jälkeen. Sitä jatketaan niin pitkään, että betoni saavuttaa rasitusluokissa X0 ja XC1 60 % ja muissa kuin XF2 ja XF4 rasitusluokissa 70 % nimellislujuudestaan. Rasitusluokan XF2 ja XF4 rakenteet tai erityistä kulutuskestävyyttä vaativat rakenteet jälkihoidetaan kunnes ne ovat saavuttaneet 80 % nimellislujuudestaan. Jos betonointi tapahtuu kylmissä olosuhteissa tulee varautua talvibetonointiin ja laatia talvibetonointisuunnitelma. Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa tapahtuvat hitaasti. Tästä seuraa että betonin jäätymislujuuden (= minimilujuus jossa betoni kestää jäätymisen vaurioitumatta) ja muotinpurkulujuuden saavuttaminen viivästyy merkittävästi. Alhaisissa lämpötiloissa betonoitaessa myös betonipinnan hiertoajankohta siirtyy selvästi myöhäisemmäksi. Talvibetonointitoimenpiteisiin pitää ryhtyä kun vuorokauden keskilämpötila laskee + 5 o C:een. Tärkeimmät betonointisuunnitelmassa huomioon otettavat, etenkin talvibetonointia koskevat toimenpiteet ovat: tarkistetaan muottikaluston ja käytettävien lämmitysjärjestelmien yhteensopivuus selvitetään muottikierron tahdistaminen työaikatauluun määritetään työsaumojen sijoitus tarkistetaan muottikaluston riittävyys suunniteltuun muottikiertoon nähden määritetään betonin muotinpurkulujuus rakenneosittain tehdään alustava betonilaatujen valinta muottikiertovaatimusten perusteella (muotinpurkulujuuden saavuttaminen eri valuolosuhteissa lämmitys ja suojaus huomioon ottaen) suunnitellaan lämmitys ja lämpötilaseuranta selvitetään lämmityskaluston kunto ja määrä sekä hankitaan tarvittavat luvat selvitetään lämpösuojausten laatu ja määrä suunnitellaan muottien purkujärjestys sekä rakenteiden jälkituenta selvitetään koulutustarve. Betonointisuunnitelmassa ja pöytäkirjassa esitettävät asiat on esitetty lomakkeessa by 401. Betonityösuunnitelmassa kiinnitetään tarpeen mukaan huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: muotit ja niiden tukirakenteet raudoitus jako betonointiosiin perustiedot betonin ominaisuuksista betonointimenetelmä, betonin siirrot, tiivistäminen, betonointinopeus, työsaumat aikataulu, betonimenekki, työnjohto, henkilövahvuus, työvuorot, varautuminen häiriöihin, kokeiden vaatimat toimenpiteet jälkihoito, lujuuden ja muiden ominaisuuksien kehityksen seuranta, muottien ja tukirakenteiden purkaminen talvityöhön, lämpökäsittelyyn ja erityismenetelmiin liittyvät toimenpiteet. Betonointimenetelmiä on esitetty julkaisuissa RIL 149, by 201 sekä by 50. Maanvaraisten laattojen ja lattioiden betonointimenetelmiä on käsitelty julkaisuissa by 45/bly7. otsikon alla esitetään vaatimuksia täydentäviä ohjeita, ohjeita työmaalle tai suunnittelijalle. Raudoituksen betonipeitteen suojapaksuus rasitusluokittain ja käyttöiän mukaan on annettu julkaisun by 50 taulukossa 2.17. Betonipeitteen vähimmäisarvo voidaan määrittää myös by 50 liitteen 4 mukaisella käyttöiän laskennallisella mitoituksella. eivät koske B600KX raudoitusta. Maata vasten valettaessa betonipeite on vähintään 50 mm. by 45/BLY 7 Betonilattiat by 50 Betoninormit by 201 Betonitekniikan oppikirja by 401 Betonointipöytäkirja. Lomake RIL 149-1995 Betonityöohjeet. 41113.3.2 Liukuvalubetoni Liukuvalussa muotinsiirtoajankohta määritellään muista betonointitavoista poiketen muotin alta paljastuvan betonin sitoutumisasteen perusteella. Sitoutumisaste mitataan tunkeutumisvastuksen avulla. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 23

41100 41113.4 Liukuvalu soveltuu parhaiten rakenteisiin joiden poikkileikkaus on sama kautta rakenteen. Liukuvalu voidaan tehdä sekä pystysuunnassa että vaakasuunnassa. Liukuvalettavia betonisia reunatukia on käsitelty InfraRYL 2006, osassa 1 luvussa 221123. Liukuvalua on käsitelty Betonitekniikan oppikirjassa, by 201. Tyypillisiä liukuvalukohteita ovat siilot, hissikuilut, vesitornit ja melukaiteet. Ratu 23-0288 Liukuvalubetonointi. Menekit ja menetelmät by 201 Betonitekniikan oppikirja 221123 Liukuvalettavat betoniset reunatuet, InfraRYL, osa 1. 41113.3.3 Vedenalainen betonointi Vedenalaista betonointia käytettäessä tulee ottaa huomioon mahdollinen alhaisemmasta lämpötilasta seuraava betonin hidas sitoutuminen ja lujuudenkehitys. Vedenalaisessa betonoinnissa sementtiliiman liukeneminen veteen estetään sopivilla betonointimenetelmillä ja betonin valinnalla. Vedenalaiseen betonointiin on käytettävissä useita eri menetelmiä. Näistä käytössä ovat mm. Contractor-menetelmän sovellus (ks. jakso 42000), huuhtoutumattoman betonin (uppobetonin) käyttö, pumppaus siirrettävän ja suljettavan putken avulla sekä itsetiivistyvän betonin käyttö. Contractor-menetelmässä betoni siirretään valuputken avulla niin, että uusi betoni valetaan aina aikaisemmin valetun betonin sisään. Näin ollen veden haitallinen vaikutus kohdistuu ainoastaan pintakerrokseen. Contractor-valuun käytettävän betonin tulee olla tähän tarkoitukseen sopivaa. Contractor-valusta löytyy tietoa julkaisusta by 201 Betonitekniikan oppikirja sekä luvusta 42020 kohta 42020.3.7.3. Huuhtoutumaton betoni (uppobetoni) on erikoisbetoni, joka poikkeaa koossapysyvyydeltään ja valuvuusominaisuuksiltaan tavallisesta betonista. Huuhtoutumattoman betonin pinnasta huuhtoutuu veden vaikutuksesta vain vähäinen määrä sideainetta. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL by 201 Betonitekniikan oppikirja 2004. 41113.3.4 Itsetiivistyvä betoni Itsetiivistyvää betonia käytettäessä tulee muotteja mitoittaessa ottaa huomioon tärytettävää betonia korkeampi muottipaine. Valun alkuvaiheessa itsetiivistyvän betonin työstettävyyttä tulee seurata ja mitata työmaalla jotta varmistuttaisiin että betoni täyttää sille asetetut työstettävyysvaatimukset. Itsetiivistyvää betonia ensimmäistä kertaa käytettäessä suositellaan pidettäväksi aloituspalaveri kaikkien hankkeen osapuolten kanssa. Ennakkovaluja tulee suosia, jotta varmistetaan valitun betonilaadun ja rakenteen sopivuus. Itsetiivistyvällä betonilla on kyky täyttää muotit ja ympäröidä raudoitus ilman mekaanista tiivistystä. Itsetiivistyvä betoni poikkeaa nimenomaan muokkautuvuudeltaan tavanomaisesta betonista. Itsetiivistyvää betonia käytetään ahtaiden ja tiheästi raudoitettujen rakenteiden valuissa. Itsetiivistyvää betonia käyttämällä on mahdollista saavuttaa hyvä pintojen laatu. ITB itsetiivistyvä betoni 2004 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. 41113.4 Valmis paikalla valettu betonirakenne 41113.4.1 Valmis paikalla valettu betonirakenne, yleistä Valmis betonirakenne on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Sallitut mittapoikkeamat ovat taulukon 41111:T1 mukaiset, jos muuta ei ole esitetty. 1 ja 2 lk betonirakenteiden vaatimustenmukaisuus todetaan julkaisun by 50 mukaan, mikäli ei muuta ole sovittu hankekohtaisessa työselostuksessa. Rakennusosakohtaiset vaatimukset esitetään rakennusosakohtaisessa jaksossa 40000. Esimerkiksi siltojen vaatimukset esitetään jaksossa 42000. by 50 Betoninormit 42000 Sillat, InfraRYL. 41113.4.2 Betonianturat ja -perusmuurit Betonianturat ja -perusmuurit ovat kaikilta osiltaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Anturoiden ja perusmuurien pinnat täyttävät julkaisussa by 40 asetetut vaatimukset. Maalattavat pinnat täyttävät myös ko. vaatimukset, ellei erillistä selvitystä maalaamisesta tehdä. Heikointa C luokan pintavaatimusta käytetään yleensä vain näkymättömiin jääville pinnoille, kuten perustuksille. Anturat ja perusmuurit täyttävät julkaisussa by 50 asetetut, säilyvyyteen liittyvät vaatimukset. Betonipinnat korjataan tai päällystetään ohjeiden by 40 ja by 41 mukaisesti. Anturoiden ja perusmuurien rakenteista on annettu ohjeita julkaisussa by 30-2. by 30-2 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. Perustukset by 40 Betonirakenteiden pinnat by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet by 50 Betoninormit. 41113.4.3 Kantavat betoniseinät ja betonipilarit Kantavat betoniseinät ja betonipilarit ovat kaikilta osiltaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. 24 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41100 41113.5 Seinien mittapoikkeamat ovat taulukon 41111:T1 mukaiset. Seinäpinnat täyttävät julkaisussa by 40 asetetut vaatimukset. Maalattavat pinnat täyttävät myös ko. vaatimukset, ellei erillistä selvitystä maalaamisesta tehdä. Paikalla valettavat puhdasvalupinnat tehdään luokan A mukaan, ellei asiakirjoissa ole toisin määrätty. Pienin huomioon otettava huokoskoko voidaan suunnitelmaasiakirjoissa valita väliltä 2...5 mm. Seinät ja pilarit täyttävät julkaisussa by 50 asetetut, säilyvyyteen liittyvät vaatimukset. Pinnat täyttävät halkeilun osalta julkaisussa by 40 asetetut vaatimukset. Betonipinnat korjataan tai päällystetään ohjeiden by 40 ja by 41 mukaisesti. Seinät ja pilarit suunnitellaan ja valmistetaan Paikallavalurakentamisen ohjeiston osien 1 8 mukaisesti. Puhdasvalupinnat tehdään yleensä A- tai B-luokan pintoina. Tarvittaessa voidaan suunnitelma-asiakirjoissa lieventää huokosmäärään ja kokoon liittyviä vaatimuksia. by 40 Betonirakenteiden pinnat by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet by 47 Betonirakentamisen laatuohjeet by 50 Betoninormit Paikallavalurakentamisen ohjeisto osat 1...8. 41113.4.4 Maanvaraiset betonilaatat ja -lattiat Maanvaraiset betonilaatat ja -lattiat ovat kaikilta osiltaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Maanvaraiset betonilaatat ja -lattiat täyttävät julkaisussa by 45 asetetut vaatimukset. Sään vaikutuksille alttiiksi joutuvissa lattioissa betoni täyttää julkaisussa by 50 esitetyt vaatimukset. Ellei asiakirjoissa ole määrätty lattian luokkaa tasaisuuden, kulutuskestävyyden ja muiden laatutekijöiden osalta, käytetään julkaisussa by 45 suositeltua luokkaa. Jos suosituksessa on vaihtoehtoisia luokkia, lattia täyttää vähintään tavanomaiseen käyttöön tarkoitetun luokan vaatimukset. vaatimustenmukaisuutta ei erikseen tarvitse todeta. Lisäksi tarkastetaan rakenteet ja varmistutaan siitä, että näiden ohjeiden edellyttämät työnaikaiset tarkastukset on hyväksyttävästi tehty. Korjattavien tai säilyvyyden parantamiseksi päällystettävien betonipintojen kunto tutkitaan ohjeen by 42 mukaisesti. Käyttöselosteet yms. materiaalitodistukset, mittauspöytäkirjat yms. vaatimustenmukaisuuden osoittamisasiakirjat tallennetaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjoihin tulee liittää kaikki työmaalla tehdyt laaturaportit, kuten mittauspöytäkirjat, vastaanottokatselmuspöytäkirjat ja laaturaportit. Tarkastuksessa varmistetaan, että kaikki työn edellyttämät tarkastukset on asianmukaisesti tehty ja mahdolliset puutteet, virheet ja vauriot on korjattu ja hyväksytty. by 42 Betonijulkisivujen kuntotutkimus by 50 Betoninormit. 41113.6 Betonoinnin ympäristövaikutukset Betonoinnin ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja sen ympäristönsuojelutoimenpiteitä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: terveydelle haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön terveydelle haitallisten aineiden käyttöturvallisuudesta annetut tiedot ja ohjeet mahdolliset melu- ja pölyhaitat ongelmajätteiden käsittely rakennusjätteiden käsittely ja kierrätys ympäristöystävällisten materiaalien ensisijaisuus suojeltavat kohteet, arkeologiset löydökset ja muinaismuistot. by 45/bly 7 Betonilattiat by 50 Betoninormit. 41113.5 Paikalla valetun betonirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Betonirakenteen vaatimustenmukaisuus todetaan osoittamalla materiaalien laatu niistä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti tai arvostelemalla materiaalien laatu rakenteen valmistuksen yhteydessä tehtävien vaatimustenmukaisuuskokeiden tai valmiista rakenteesta otettujen näytteiden perusteella. Laadunvalvontasopimusmenettelyn piiriin kuuluvien tuotteiden InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 25

41100 41114.1 41114 Maakostealla betonilla tukeminen 41114.1 Maakostea betoni Maakostean betonin sementin vähimmäismäärä on 250 kg/m 3. Maakostea betoni on halutulla sementtimäärällä ja pienellä vesimäärällä tehtyä, irtonaista betonia. Sen pakkautuvuutta ennen betonin sitoutumista hyödynnetään erilaissa asennustöissä. Maakostea betoni ei täytä julkaisun by 50 rasitusluokkavaatimuksia, joten sitä ei voida käyttää kantavissa rakenteissa. Maakosteaa betonia käytetään muun muassa betoni- ja mosaiikkilaattojen sekä sidekivien alustana. Kiviaines on raekooltaan 0 8 mm. Vesimäärä on asennuksen tarpeet huomioon ottaen mahdollisimman pieni. by 50 Betoninormit. 41114.2 Maakostean betonin alusta Maakostealla betonilla betonoitavan rakenteen alusta on rakennusosakohtaisista lukujen 22110, 21431 ja 21441...21445 mukainen. 22110 Reunatuet, InfraRYL osa 1 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet, InfraRYL osa 1 21441 Luonnonkivilaatoitukset, InfraRYL osa 1 21442 Noppakiveykset, InfraRYL osa 1 21443 Nupukiveykset, InfraRYL osa 1 21444 Kenttäkiveykset, InfraRYL osa 1 21445 Liuskekiveykset, InfraRYL osa 1. 22110 Reunatuet, InfraRYL osa 1 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet, InfraRYL osa 1 21441 Luonnonkivilaatoitukset, InfraRYL osa 1 21442 Noppakiveykset, InfraRYL osa 1 21443 Nupukiveykset, InfraRYL osa 1 21444 Kenttäkiveykset, InfraRYL osa 1 21445 Liuskekiveykset, InfraRYL osa 1. 41114.5 Maakostealla betonilla tuetun rakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Maakostealla betonilla tuetun rakenteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan suunnitelma-asiakirjojen ja lukujen 22110, 21431 ja 21441...21445 mukaisesti. 22110 Reunatuet, InfraRYL osa 1 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet, InfraRYL osa 1 21441 Luonnonkivilaatoitukset, InfraRYL osa 1 21442 Noppakiveykset, InfraRYL osa 1 21443 Nupukiveykset, InfraRYL osa 1 21444 Kenttäkiveykset, InfraRYL osa 1 21445 Liuskekiveykset, InfraRYL osa 1. 41114.6 Betonoinnin ympäristövaikutukset Ei ole yleisiä vaatimuksia. 41114.3 Maakostealla betonilla tukeminen Maakostealla betonilla tuettavat rakenteet tehdään lukujen 22110, 21431 ja 21441...21445 mukaisesti. 22110 Reunatuet, InfraRYL osa 1 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet, InfraRYL osa 1 21441 Luonnonkivilaatoitukset, InfraRYL osa 1 21442 Noppakiveykset, InfraRYL osa 1 21443 Nupukiveykset, InfraRYL osa 1 21444 Kenttäkiveykset, InfraRYL osa 1 21445 Liuskekiveykset, InfraRYL osa 1. 41114.4 Valmis maakostealla betonilla tuettu rakenne Valmis maakostealla betonilla tuettu rakenne on suunnitelma-asiakirjojen mukainen ja täyttää lukujen 22110, 21431 ja 21441...21445 vaatimukset. 26 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41120 Betonielementtirakenteet 41120.1 Betonielementit 41120.1.1 Laadunvalvonta Betonivalmisosat valmistetaan ja asennetaan suunnitelma-asiakirjojen (piirustukset ja elementtityöselostus), julkaisun by 50 ja InfraRYL:n rakennusosakohtaisten vaatimusten mukaan. Valmisosatoimittajalla tulee olla Ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama tehtaan sisäinen laadunhallintajärjestelmä. Vaihtoehtoisesti tuotteen tulee olla CE-merkitty. Kohteen valmisosien valmistus saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun tehtaalla on pidetty tehdaskatselmus, jossa käsitellään ainakin seuraavat asiat: Valmisosatoimituksen sisältö Suunnittelutilanne ja suunnitteluaikataulu Mallielementit ja pintamallit Betonivalmisosien työselostus Tehtaan laadunvarmistus Materiaalit Valmisosien varastointi, kuljetus ja vastaanotto Lupa tuotannon aloittamiselle/jatkamiselle Valmistus- ja toimitusaikataulut. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. Laadunvarmistusta koskevat yleiset ohjeet on esitetty julkaisuissa by 50 ja julkaisuissa Tuotesertifioinnin yleiset ohjeet 2006 ja TR 15. by 50 Betoninormit Tuotesertifioinnin yleiset ohjeet 2006 TR 15 Betonielementit ja jännitetyt betonielementit 2007 SFS-EN 13369 Betonivalmiosien yleiset säännöt 2005 SFS-EN 13225 Pilarit ja palkit, 2005 SFS-EN 12794 Perustuspaalut, 2007 SFS-EN 14991 Perustuselementit, 2007. 41120.1.2 Betonipinnat Muottia vasten valetun betonipinnan laatuvaatimukset ja eri muottimateriaalien vaikutus pintoihin ovat julkaisun by 40 mukaiset. Pinnat jaetaan neljään luokkaan AA, A, B ja C. Elementtien näkyviin jäävien pintojen tulee täyttää rakenneosan käyttötarkoituksenmukaisen pintaluokituksen laatuvaatimukset. Rakenteen käyttöikä ja pinnan laatuvaatimukset ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Pinnan laatuvaatimusten yleisohjeena käytetään seuraavia vaatimuksia: näkyviin jäävät pinnat: luokka A tai B, värivaihtelu luokka B näkymättömiin jäävät pinnat: luokka C muottikankaan käyttö: luokka A, värivaihtelu luokka B. Rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa annetaan tarkempia vaatimuksia koskien erityisesti sillan kannen pintaa, laakerialustaa ja reunapalkkeja. Laatoitettujen pintojen laatuvaatimukset annetaan rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa tai elementtityöselityksessä. Rakenteen pinnan halkeilun osalta noudatetaan by 40 liitteen 3 luokkakohtaisia vaatimuksia, ellei rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa ole muuta esitetty (esim. sillat). by 40 Betonirakenteiden pinnat. 41120.1.3 Elementtien mittatarkkuus Elementtien valmistus- ja rakentamistoleranssien vaatimukset ovat julkaisun Betonielementtien toleranssit 2003 mukaisia. Sekä valmistuksen että rakentamisen osalta noudatetaan normaaliluokkaa (N). Erikoisluokka (E) voidaan valita ulkonäöllisesti vaativiin kohteisiin, joissa mittatarkkuudella on tärkeä merkitys. Rakennusosissa, joille on esitetty rakennusosakohtaisia vaatimuksia, otetaan huomioon lisäksi ko. vaatimukset mm. valmistus- ja rakentamistoleransseista. Mittatarkkuusluokka mainitaan suunnitelma-asiakirjoissa. Raudoituksen ja jänneterästen aseman poikkeamien sekä rakenteen poikkileikkauksen mittatarkkuuden tulee täyttää julkaisun by 50 mukaiset vaatimukset. Betonielementtien mitat annetaan suunnitelma-asiakirjoissa lämpötilassa +20 C. Suunnittelussa tulee huomioida, että rakenteen ominaismitat suunnitellaan lämpötilaan 0 C. Asia tulee esittää suunnitelma-asiakirjoissa. Rakennusosakohtaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi siltoja koskevat vaatimukset laakereiden sijainnista, kansielementtien hammastuksesta ja näkyviin jäävien saumojen hammastuksesta. Siltojen osalta valmiin rakenteen mittatoleranssivaatimukset on annettu luvuissa 42001 ja 42030. Veteen asennettavien betonielementtien asennustoleranssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon suuremmat työvarat. Tämä toteutuu parhaiten suunnittelemalla liitokset ja saumavalut selkeästi suuremmilla työvaroilla. Näkyviin jäävien pintojen ja saumojen rakentamistoleransseissa pyritään normaaliluokan tason lopputulokseen. Betonielementtien toleranssit 2003 by 50 Betoninormit 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL. 41120.1.4 Raudoitus 41100 41120.1 Betonielementtien raudoitus suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan paikalleen siten, että kaikki suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset täyttyvät. on esitetty julkaisussa by 50. Pakkas-suolarasitukselle ja mekaaniselle kulutukselle altistuvissa rakenteissa noudatetaan julkaisua Betonirakenneohjeet 2006. Lisäksi tarkennettuja vaatimuksia erityisesti koskien siltojen raudoitusten sijaintitoleransseja on annettu rakennusosakohtaisissa vaatimuksissa. Raudoitteet valmistetaan käyttäen SFS-standardien mukaisia teräslaatuja ja hitsausliitoksia. Betoniterästankojen erikoisjatkoksilla ja kuormia siirtävillä metalliosilla sekä nostoankkureilla tulee olla voimassa oleva ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama käyttöseloste, ellei niitä ole varustettu CE-merkinnällä. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 27

41100 41120.1 Jatkuvassa tuotannossa olevilla, kuormia siirtävillä metalliosilla on voimassa oleva käyttöseloste (lievennys by 50 kohta 4.1.2.4). Jänneterästen ominaisuuksista ja niiden käyttöön liittyvistä seikoista tulee olla riittävät ennakkoselvitykset jänneteräksiä koskevan varmennetun käyttöselosteen muodossa. Raudoitusten ja suunnitelma-asiakirjojen vastaavuus tarkastetaan ennen betonointia. 1-luokan rakenteiden raudoitusten tarkastamisesta laaditaan pöytäkirja. Raudoitus on asennettu siten, että tehollista korkeutta ja betonipeitettä koskevat vaatimukset täyttyvät. Betonipeitteen vähimmäisarvo on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Välikkeet voivat olla betonia tai muovia. Betonivälikkeiden betoni on ominaisuuksiltaan samanlaista kuin ympäröivä betoni. by 50 Betoninormit 2004 Betonirakenneohjeet 2006 SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10027-1 Terästen nimikejärjestelmät. Osa 1: Terästen nimikkeet SFS 1200 Betonirakenteiden yleiset teräkset. Lajit, nimikkeet ja merkinnät tuotteissa SFS 1201 Betoniteräkset ja raudoitteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Vaatimustasot ja testaus CEN/TR 15481 Betoniterästen hitsaus. Silloitushitsattavuus. Testausmenetelmät ja suoritusvaatimukset. SFS 1215 Betoniteräkset. Hitsattava kuumavalssattu harjatanko A500HW SFS 1251 Raudoitteiden hitsausliitosten lujuusluokitus SFS 1257 Betoniteräkset. Kylmämuokattu harjatanko B500K SFS 1259 Betoniteräs. Kylmämuokattu ruostumaton harjatanko B600KX. 41120.1.5 Elementtien kuljetus Betonielementtien nostopisteet ja -elimet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Sidonta kuljetuksen aikana on julkaisun Betonielementtien kuljetusohje mukainen. Elementteihin ei saa tulla kuljetuksen ja työmaalla tapahtuvien nostojen aikana halkeamia eikä muodonmuutoksia. Elementin vähimmäislujuus kuljetettaessa on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Betonielementtien lujuusvaatimus kuljetettaessa tulee esittää suunnitelma-asiakirjoissa. Suurikokoisten elementtien suunnittelussa tulee selvittää etukäteen elementtien painon, korkeuden ja leveyden aiheuttamat kuljetusten rajoitukset. Betonielementtien kuljetusohje. 41120.1.6 Elementtien varastointi työmaalla Elementit varastoidaan rakennustyömaalla siten, ettei niihin synny vaurioita, halkeamia tai pysyviä muodonmuutoksia. Pitkäaikaisesta varastoinnista tulee tehdä suunnitelma, jossa on otettu huomioon elementtien suojaus, tuenta ja alustan kantavuus pitkäaikaiskuormitukselle. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa muuta esitetä, tulee betonin lujuuden olla elementtejä siirrettäessä vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. 41120.1.7 Työmaalla valmistettavat elementit Työmaalla betonielementtejä valmistettaessa noudatetaan julkaisua by 50. by 50 Betoninormit 2004. 41120.1.7.1 Muotit ja muottien pinnat Kun elementtejä valmistetaan työmaalla, muotit ja niiden tukirakenteet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niillä saavutetaan suunnitelma-asiakirjoissa elementeille esitetty laatu, kuten elementtien mittatarkkuus ja betonipintojen laatu. Muottien materiaali on tähän tarkoitukseen tarkoitettua. Muoteissa käytetään samaa muottimateriaalia koko alueella, jotta saavutetaan suunnitelma-asiakirjoissa vaadittu yhtenäinen pintalaatu. Muottipintojen pintakäsittelyyn käytetään sellaisia aineita ja työtapoja, että betonipinnoille asetetut vaatimukset täyttyvät. Sileitä muottimateriaaleja käytettäessä tulee muottisaumojen sijoittelu ja viimeistely esittää työsuunnitelmissa. Muottikankaan käyttö, sen kiristäminen ja kiinnittäminen muottiin tulee varmistaa etukäteen kankaan käyttöohjeen mukaisesti. Itsetiivistyvää betonia käytettäessä muotit on suunniteltava betonimassan aiheuttamalle hydrostaattiselle paineelle. Mikäli muottimateriaalina käytetään lautamuottia, tulee suunnitelma-asiakirjoissa esittää laudan suunta. Rakenteiden ulkonurkissa käytetään viisteitä, ellei suunnitelmaasiakirjoissa ole toisin esitetty. Muottiöljyn vaikutukset betonin väriin tulee selvittää etukäteen. Muotit tarkastetaan ennen betonointia. Tarkastuksesta tulee tehdä merkintä elementtien laatuaineistoon. by 40 Betonirakenteiden pinnat. 41120.1.7.2 Reiät, varaukset ja betonoinnin yhteydessä asennettavat osat Kun betonielementtejä valmistetaan työmaalla, reiät ja varaukset sekä muotteihin tai raudoitukseen kiinnitettävät osat sijoitetaan siten, että niitä koskevat mittatarkkuusvaatimukset täyttyvät. Betonin kovettumisen jälkeen mahdollisesti tehtävät reiät ja varaukset eivät saa katkoa raudoitusta tai huonontaa raudoituksen ankkurointia, ellei sitä ole otettu huomioon suunnitelma-asiakirjoissa. 28 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41100 41120.2 Kuormia siirtävillä metalliosilla tulee olla voimassaoleva varmennettu käyttöseloste. Ennen betonointia tulee varmistaa, että kaikki reikävaraukset, läpimenot ja putkitukset on asennettu. Samoin tulee varmistaa kaikkien kiinnitysosien sijainti ja valunaikainen kiinnitys. Sidontalankojen päät taivutetaan raudoitteen sisäpuolelle. Reikien, varausten ja kiinnitysosien sijaintitoleranssit on määritelty julkaisussa Betonielementtien toleranssit 2003. Mikäli käytetään pienempiä toleransseja, tulee ne esittää ja määritellä valmistuspiirustuksissa. Betonielementtien toleranssit 2003 by 50 Betoninormit 2004. 41120.2 Betonielementtiasennuksen valmistelevat työt Betonielementtien alusrakenteen mittatarkkuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Paikalla valettujen betonirakenteiden mittatarkkuus on luvun 41110 ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Betonielementtien alusrakenteen ja kiinnityskohtien vaatimukset esitetään suunnitelma-asiakirjoissa ja rakennusosakohtaisissa luvuissa. Alusrakenteen ja elementtisuunnitelman mukaisen valmistuksen mittatarkkuuden tulee olla yhteensopivia. Asennustyön aloituskatselmus pidetään ennen asennusta. Asennustyön aloituskatselmuksessa käydään läpi ainakin seuraavat asiat: Elementtien asennustyöstä on laadittu asennussuunnitelma, ks. kohta 41120.3. Työmaan työturvallisuussuunnitelma on päivitetty koskien elementtiasennusta (VNp 629/94) Liittyvistä rakenteista tehdään tarkemittaus, jossa on mitattu kaikki elementtiasennukseen liittyvät rakenneosat; tasot, mitat ja sijainti. Toleranssin ylittävistä mittapoikkeamista on oltava erillinen selvitys. Asennusalustan tarkemittaustiedot ja muut mittaukseen liittyvät yksityiskohdat, kuten linja- ja korkeusmerkinnät tulee olla elementtiasentajan tiedossa ennen asennustyön aloittamista. Elementtiasennukseen liittyvät rakenteet tarkastetaan silmämääräisesti. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/94) ja sen nojalla annetut asetukset, RT STM-21323. 41120.3 Betonielementtien asentaminen 41120.3.1 Elementtien asentaminen Betonielementit asennetaan asennussuunnitelman mukaan. Elementtien nostopaikkojen kantavuus on varmistettava. Tarvittaessa nostopaikan kantavuudesta tulee laatia geoteknisen asiantuntijan suunnitelma. Olemassa olevan sillan tai muun rakenteen käyttäminen asennusalustana edellyttää aina omistajan lupaa ja tarvittaessa asiantuntijan selvitystä rakenteen kantavuudesta. Elementtien asennussuunnitelmassa esitetään ainakin seuraavat asiat: Työnjohto Asennuspaikalla tehtävät järjestelyt Asennuskalusto Elementtien asennusjärjestys ja aikataulu Asennustapa ja -toleranssit Elementtien työaikainen tuenta Elementtien saumaus ja liitokset Rakenteen jännittäminen Viimeistelytyöt Asennuksen laadunvalvonta Elementtirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Betonivalmisosien asennussuunnitelma, ohjeellinen malli. 41120.3.2 Elementtien tarkastaminen työmaalla Elementit tarkastetaan työmaalla silmämääräisesti. Tarkastettaessa kiinnitetään huomiota erityisesti elementtien kulmiin, reunoihin ja pintoihin. Työmaan vastaanottotarkastuksen yhteydessä käydään tarvittaessa läpi valmistajan laatimat elementtikohtaiset laaturaportit. Elementeille tehdään tarvittaessa tarkemittaus. Käyttöselosteen mukaisten rakenneosien (esim. jänneteräkset ja kiinnityslevyt) käyttöselosteet tarkistetaan ja samalla varmistetaan, että ne kuuluvat laadunvalvontasopimuksen piiriin. Virheellisiä tai vaurioituneita elementtejä saa käyttää vain, jos ne on korjattu tai niiden vauriot ovat vähäisiä, eikä vaurioilla ole vaikutusta rakenteen suunnitelman mukaisiin ominaisuuksiin. by 50 Betoninormit 2004 TR 15 Betonielementit ja jännitetyt betonielementit 2007 SFS-EN 13369 Betonivalmiosien yleiset säännöt 2005 SFS-EN 13225 Pilarit ja palkit, 2005 SFS-EN 12794 Perustuspaalut, 2007 SFS-EN 14991 Perustuselementit, 2007. 41120.3.3 Hitsiliitokset Kaikki rakenteelliset asennushitsit tulee esittää suunnitelma-asiakirjoissa. Asennushitsejä koskeva hitsaussuunnitelma tulee liittää osaksi asennussuunnitelmaa. Hitsaajilla tulee olla hitsausluokkaan vaadittava pätevyys, SFS-EN 287-1. Tarkemmat vaatimukset asennushitseistä on esitetty rakennusosakohtaisissa vaatimuksissa. SFS-EN 287-1 Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus. Osa 1: teräkset SFS-EN 729-2 Hitsauksen laatuvaatimukset. Metallisten materiaalien sulahitsaus. osa 2. Kattavat laatuvaatimukset. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 29

41100 41120.4 41120.3.4 Juotosvalut Juotosvaluissa on käytettävä sellaisia materiaaleja ja työmenetelmiä, että elementtien sauma saavuttaa edellytetyt ominaisuutensa kulloinkin vallitsevissa olosuhteissa. Kantavan sauman tulee vastata varsinaista betonirakennetta ja sen tulee olla mitoiltaan sellainen, että se käytettävillä työmenetelmillä on toteutettavissa. Juotosbetonien tulee olla mahdollisimman vähän kutistuvia ja niistä otetaan koekuutiot Betoninormien by 50 mukaan. Ulkotilaan jäävät juotosvalut tehdään pakkasenkestävällä betonilla. Juotosvaluissa on kiinnitettävä huomiota saumojen täyttymiseen suunnittelemalla kohteen vaatimusten mukaiset saumavälit, ks. by 50, 2.6.1.4. Kylmällä säällä tehtävissä juotosvaluissa elementtien pinnat lämmitetään niin, että pinnat ovat sulat ja käytettävät materiaalit saavuttavat vaaditut ominaisuutensa. Tarvittaessa käytetään juotosvalun lämmitystä. by 50 Betoninormit 2004 B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005. 41120.3.5 Elastiset saumat Saumausaineelta edellytetään riittävät säilyvyys-, tartunta- ja muodonmuutosominaisuudet. Rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa annetaan tarkempia vaatimuksia saumamassojen ominaisuuksista. Tämä koskee erityisesti tiesuolan ja mekaanisen kulutuksen kanssa tekemisiin joutuvia rakenteita, kuten siltoja, meluesteitä ja tukimuureja. Ennen saumaustyön aloittamista on saumaukseen liittyvät rakenteet ja pinnat tarkastettava. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: Saumattavien pintojen kosteus Sauman tartuntapintojen laatu (purseet ja lohkeamat sekä mahdollinen korjaustarve ja korjaustavat) Saumojen leveys. Liian kapeat saumat levennetään kohteeseen valitun massan kokonaismuodonmuutoskyvyn mukaiseksi Elementtien muoto ja sijainti tarkistetaan ennen saumaustyön aloittamista. by 50 Betoninormit 2004 SILKO 3.731 Saumausmassat RT 28 10528 Elastiset saumausmassat, saumaustarvikkeet RT 82 10527 Kiviainesten elementtijulkisivujen saumat. 41120.3.6 Elementtien paikkaaminen Jos elementtejä joudutaan valmistus-, varastointi-, kuljetus- tai asennusvaiheessa aiheutuneiden vaurioiden johdosta paikkaamaan, tulee paikkaamisesta esittää paikkaamissuunnitelma. Paikkaamiseen johtaneet syyt tulee selvittää ja arvioida paikkaustarpeen aiheuttaneen syyn vaikutukset elementin käyttökelpoisuuteen. SILKO -ohjeissa on esitetty korjausohjeita erityyppisille vaurioille. Elementtien paikkaamissuunnitelmassa esitetään ainakin seuraavat asiat: Paikkaamiseen johtaneet syyt Työnjohto Työjärjestelyt ja -olosuhteet Käytettävät aineet ja materiaalit Paikkaustyön kuvaus Paikkauksien jälkihoito Paikkauksien laadunvalvonta. SILKO 1.231 Betonin paikkaus, yleisohje SILKO 2.231 Paikkaus ilman muotteja, korjausohje SILKO 2.232 Paikkaus muottien avulla, korjausohje SILKO 3.231 Paikkausaineet, tarviketiedosto SILKO 3.211 Betonirakenteet, vakiobetonit. 41120.4 Valmis betonielementtiasennus Valmis betonielementtirakenne on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Mitta- ja sijaintipoikkeamat täyttävät rakennusosakohtaisten lukujen vaatimukset. 41120.5 Betonielementtiasennuksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valmiin betonielementtiasennuksen osalta tehdään vastaanottokatselmus. Katselmuksen tarkoituksena on varmistaa koko rakenneosan suunnitelma-asiakirjojenmukaisuus. Valmiin rakenteen mitat ja sijaintimittaukset tarkistetaan. Mahdolliset mitta- ja sijaintipoikkeamat raportoidaan osaksi kelpoisuusasiakirjaa. Tarvittaessa tulee mitta- ja sijaintipoikkeamien vaikutukset rakenteen toimintaan varmistaa suunnittelijalla. Valmiin rakenteen betonipinnat ja saumat tarkistetaan silmämääräisesti. Asennustyönaikaiset mittauspöytäkirjat, elementtien vastaanottokatselmuspöytäkirjat ja muu työnaikainen asennustyötä koskeva dokumentaatio luovutetaan tilaajalle. by 50 Betoninormit 2004. 41120.5.1 Peittyvien rakenteiden tarkastaminen Jos elementit peittyvät osittain tai kokonaan rakennustyön aikana tehdään asennustyön vaatimustenmukaisuuden tarkastus riittävässä laajuudessa ennen täyttötöitä. Tarkastuspöytäkirja liitetään osaksi lopullista dokumentaatiota. 30 InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet

41100 41120.6 by 50 Betoninormit 2004. 41120.5.2 Betonielementtirakenteen tarkastaminen Elementtiasennuksen vaatimustenmukaisuus todetaan julkaisun by 50 luvun 6 periaatteita noudattaen. Valmiit rakenteet tarkastetaan asianmukaisesti ennen kuin niitä millään tavalla korjataan, peitetään tai niiden tarkastaminen muutoin estyy. Asiakirjoihin tulee liittää kaikki työmaalla tehdyt laaturaportit, kuten mittauspöytäkirjat, vastaanottokatselmuspöytäkirjat ja laaturaportit. Tarkastuksessa varmistetaan, että kaikki työn edellyttämät tarkastukset on asianmukaisesti tehty ja mahdolliset puutteet, virheet ja vauriot on korjattu ja hyväksytty. Laadunvalvontasopimusmenettelyn piiriin kuuluvien elementtien valmistuksen osalta ei vaatimustenmukaisuutta tarvitse erikseen todeta. by 50 Betoninormit 2004. 41120.6 Ympäristövaikutukset Betonielementtien kuljetuksessa, työmaalla varastoinnissa ja asennuksessa noudatetaan ympäristöystävällistä rakennustapaa. Nämä tavoitteet toteutuvat, kun kaikki osapuolet toimivat omissa laatu- ja ympäristöjärjestelmissä asetettujen tavoitteiden periaatteiden mukaisesti. Asennustyön ja kuljetuksen aikaisten jätteiden, kuten suojamateriaalien, tukien ja siteiden yms. käsittelyssä pyritään kierrätykseen. InfraRYL 2006 Osa 3 41100 Betonirakenteet 31

41200 41210.1 41200 Teräsrakenteet 41210 Kantavat teräsrakenteet 41210.1 Teräkset 41210.1.1 Teräkset, yleistä Kantavissa rakenteissa käytetään suunnitelma-asiakirjojen ja standardien SFS-EN 10025-2 6 ja SFS-EN 10088-1 vaatimukset täyttäviä teräksiä. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetään vaatimukset yleensä ainakin seuraaville standardeissa SFS-EN 10025-2 6 ja SFS-EN 10088-1 esitettäville teräksen ominaisuuksille: lujuus iskusitkeys. Kuumasinkittävien teräsrakenteiden sinkkikerrospaksuudet ovat suunnitelma-asiakirjojen ja standardin SFS-EN ISO 1461 mukaiset. Teräslaji Taulukko 41210:T1. Suositeltavat teräslajit ja iskusitkeyden testauslämpötilat. Iskuenergia [J] Iskusitkeys SFS-EN 10025-2 S235J0 27 0 S235J2 27 20 S355J0 27 0 S355J2 27 20 S355K2 40 20 SFS-EN 10025-3 S420N 40 20 S420NL 27 50 S460N 40 20 S460NL 27 50 SFS-EN 10025-4 S420M 40 20 S420ML 27 50 S460M 40 20 S460ML 27 50 SFS-EN 10025-5 S355J0W 27 0 S355J2W 27 20 S355K2W 40 20 SFS- EN 10219-1 ja SFS- EN 10210-1 S355J2H 27 20 Testauslämpötila [ C ] Taulukossa 41210:T1 on esitetty suositeltavat teräslajit ja iskusitkeyden testauslämpötilat. Iskusitkeyden testauslämpötila ei tarkoita alinta käyttölämpötilaa. Kantavissa rakenteissa suositellaan käytettäviksi teräslajeja S355J2 tai S355K2, joiden iskusitkeys on yleensä riittävä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja saatavuus on hyvä. Putkiprofiilien teräslajiksi suositellaan S355J2H. Ainepaksuudeltaan alle 6 mm terästuotteille ei yleensä aseteta iskusitkeysvaatimuksia. Standardin SFS-EN ISO 1461 peruspaksuusvaatimus sinkkikerrokselle perustuu matalapiin (Si + P 0.04 %) teräksen käyttöön ja liitteessä F on määritetty paksumpien pinnoitteiden kerrospaksuusvaatimukset. Tavallisesti rakenneteräkset ovat niin sanottua keskipiin terästä eli Si-pitoisuus on välillä 0.15...0.25%. Tällöin saavutetaan suhteellisen paksu sinkkikerros (80-150 µm). Matalapiin teräksellä kerros on ohuempi, mutta pinnan laatu kiiltävämpi ja tasaisempi. Jos valmistuksessa käytetään kylmämuovausta, teräksiltä edellytetään kylmämuovattavuutta (SFS-EN 10025-2 6). Lamellirepeilylle alttiissa rakenteissa käytettäviltä teräksiltä voidaan edellyttää paksuussuuntaista sitkeyttä (SFS-EN 10164) tai ultraäänitarkastusta (SFS-EN 10160) sisäisten epäjatkuvuuksien havaitsemiseksi. SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-3 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 3: Normalisoidut ja normalisointivalssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-4 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraeteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-5 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 5: Ilmastokorroosiota kestävät rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-6 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 6: Nuorrutetut lujat levytuotteet. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo SFS-EN 10160 Vähintään 6 mm paksujen teräslevytuotteiden ultraäänitarkastus (Heijastusmenetelmät) SFS-EN 10164 Terästuotteet parannetuin paksuussuuntaisin murtokuroumaominaisuuksin. Tekniset toimitusehdot SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. SFS-EN 10210-1 Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10219-1 Kylmämuovatut, hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot. 32 InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet

41200 41210.1 41210.1.2 Teräslevyt Teräslevyt ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Paksuustoleranssi täyttää luokan A vaatimukset, ellei muuta edellytetä. Tarvittaessa teräslevyille voidaan asettaa tiukempia paksuustoleranssivaatimuksia, pinnanlaatua koskevia vaatimuksia tai sisäisiä epäjatkuvuuksia koskevia vaatimuksia (lähinnä vaihtorasitetut rakenteet). Standardissa EN 1090-2 vaatimukset on porrastettu toteutusluokan (4 kpl) mukaan. Toteutusluokissa 3 ja 4 levyjen pinnanlaadulta edellytetään luokkaa A2. Siltojen olennaiset kantavat rakenteet toteutetaan yleensä toteutusluokassa 4. Siltojen teräsrakenteita käsitellään luvussa 42040. EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 10029 Kuumavalssatut teräslevyt, paksuus 3 mm tai yli. Mitta-, muoto- ja painotoleranssit SFS-EN 10163-2 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnanlaatuvaatimukset toimitustilassa. Osa 2: Levyt ja leveät lattatangot SFS-EN 10088-2 Ruostumattomat teräkset. Osa 2: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL. 41210.1.3 Rakenneputket Rakenneputkien mitat ja mitta- ja muototarkkuudet, joita käsitellään standardeissa SFS-EN 10219 ja SFS-EN 10210, ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. SFS-EN 10219-1 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10219-2 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet SFS-EN 10210-1 Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10210-2 Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet. 41210.1.4 Muototangot ja profiilit Muototankojen ja profiilien mitat ja mitta- ja muototoleranssit ja pinnan ominaisuudet ovat suunnitelma-asiakirjojen ja standardien SFS-EN 10034, SFS-EN 10024, SFS-EN 10056-2, SFS-EN 10055, SFS-EN 10088-3 ja SFS-EN 10163-3 mukaisia. Standardin EN 1090-2 mukaisissa toteutusluokissa 3 ja 4 (lähinnä vaihtorasitetut rakenteet) kuumavalssatuilta muototangoilta edellytetään standardin SFS-EN 10163-3 mukaista luokkaa C1 pinnan ominaisuuksilta. SFS-EN 10163-3 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnanlaatuvaatimukset. Osa 3 Profiilit SFS-EN 10034 I- ja H-rakenneteräsprofiilit. Mitta ja muototoleranssit SFS-EN 10024 Kuumavalssatut viistolaippaiset I-teräsprofiilit. Mitta- ja muototoleranssit SFS-EN 10279 Kuumavalssatut U-teräsprofiilit. Mitta-, muoto- ja painotoleranssit SFS-EN 10056-2 Tasa- ja erikylkiset rakenneteräskulmaprofiilit. Osa 2: Mitta- ja muototoleranssit SFS-EN 10055 Kuumavalssatut tasakylkiset viistolaippaiset T-teräsprofiilit. Mitat ja mitta- ja muototoleranssit SFS-EN 10162 Rullamuovatut teräsprofiilit. Tekniset toimitusehdot. Mitta- ja muototoleranssit SFS-EN 10088-3 Ruostumattomat teräkset. Osa 3: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit, kirkkaat tuotteet ja puolivalmisteet. Tekniset toimitusehdot EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41210.1.5 Valmisosat Ankkurit, vaijerit ja harukset ovat standardien SFS-EN 1537, SFS 4154 ja SFS 4156 mukaisia ja täyttävät suunnitelma-asiakirjojen vaatimukset. Teräsköydet ovat standardien SFS-EN 10264-1, SFS-EN 10264-2, SFS-EN 10264-3 ja SFS-EN 10264-4 mukaisia. Vedettyjen rakenneosien mitoitusohjeita esitetään standardissa SFS-EN 1993-1-11. Tätä kirjoitettaessa (v. 2007) standardin SFS-EN 1993-1-11 kansallinen liite ei ole vielä valmis. SFS-EN 1537 Pohjarakennustyöt. Maa-ankkurit SFS 4154 Ilmajohtotarvikkeet. Kierrettävät harusankkurit SFS 4156 Ilmajohtotarvikkeet. Harus- ja kalliopylvästarvikkeet. Yleiskatsaus SFS-EN 1993-1-11 Eurocode 3 Design of steel structures Part 1-11: Design of structures with tension components SFS-EN 10264-1 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN 10264-2 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 2: Seostamattomat kylmävedetyt teräslangat yleisiin käyttötarkoituksiin SFS-EN 10264-3 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 3: Seostamattomat kylmävedetyt ja -muokatut teräslangat vaativiin käyttötarkoituksiin SFS-EN 10264-4 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 4: Ruostumattomat teräslangat. 41210.1.6 Kiinnitystarvikkeet Hitsauslisäaineina käytetään puikkohitsauksessa standardien SFS-EN ISO 2560 mukaisia tuotteita ja täytelankahitsauksessa standardien SFS-EN 758 ja SFS-EN ISO 18276 mukaisia tuotteita, jotka täyttävät perusaineen, hitsausprosessin, olosuhteiden, rakenteen muodon ja mittasuhteiden sekä käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset. Ruuveina, muttereina ja aluslevyinä käytetään SFS-EN standardien tai varmennettujen käyttöselosteiden mukaisia tuotteita, jotka täyttävät suunnitelmaasiakirjojen vaatimukset. Kitkaliitoksissa käytetään tarkkuusluokan A tuotteita. Mutterin lujuusluokan on oltava vähintään sama kuin ruuvin. Ainakin sen osan (mutteri tai ruuvin kanta), jota kiristettäessä kierretään, alla käytetään aluslevyä. InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet 33

41200 41210.2 Ulkoilmaan tarkoitetut ruuvit ovat kuumasinkittyjä tai muulla vähintään vastaavan korroosiosuojan antavalla menetelmällä käsiteltyjä tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Sähkösinkittyjä kiinnikkeitä ei käytetä ulkoilmassa. Ruuvien lujuusominaisuudet määritellään standardissa SFS-ISO 898-1 ja muttereiden lujuusominaisuudet standardissa SFS-EN 20898-2. Erityisesti kitkaliitoksissa aluslevyiltä on syytä vaatia vähintään seuraavia kovuusominaisuuksia: HV 200 400, kun ruuvin lujuusluokka on 8.8 HV 290 400, kun ruuvin lujuusluokka on vähintään 10.9. SFS-EN-ISO 898-1 Kiinnityselinten lujuusominaisuudet. Seostamattomat ja seosteräkset. Osa 1: Ruuvit ja vaarnaruuvit SFS-EN 20898-2 Kiinnityselimien lujuusominaisuudet. Osa 2: Mutterit. Metrinen kierre B7 Teräsrakenteet, ohjeet SFS-EN ISO 2560 Hitsausaineet. Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoterästen puikkohitsaukseen. Luokittelu SFS-EN 757 Hitsausaineet. Hitsauspuikot lujien terästen puikkohitsaukseen. Luokittelu SFS-EN 758 Hitsausaineet. Täytelangat seostamattomien terästen ja hienoraeterästen täytelankahitsaukseen suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua. Luokittelu SFS-EN ISO 18276 Hitsausaineet. Täytelangat lujien terästen MAG-hitsaukseen ja suojakaasuttomaan täytelankahitsaukseen. Luokittelu SFS-EN 1600 Hitsausaineet. Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. Luokittelu SFS-EN 12072 Hitsausaineet. Hitsauslangat ja hitsaussauvat ruostumattomien ja tulenkestävien terästen kaarihitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 17633 Hitsausaineet. Täytelangat ruostumattomien ja tulenkestävien terästen MAG täytelankahitsaukseen ja suojakaasuttomaan täytelankahitsaukseen. Luokittelu EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41210.1.7 Kuljetus, vastaanotto ja varastointi Toimitettu tarvike tai osakokoonpano on suunnitelmaasiakirjojen mukainen, ehjä ja puhdas, pintakäsitelty, suojattu, pakattu ja merkitty asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Osakokoonpano, jonka kokonaispaino on vähintään 1 000 kilogrammaa, varustetaan näkyvällä ja pysyvällä merkinnällä, josta ilmenee sen kokonaispaino. Jos tarkkaa painoa ei voida ilmoittaa, merkitään likimääräinen paino. Tarviketoimitukseen liitetään soveltuva ainestodistus, varmennettu käyttöseloste tai CEmerkintä. Levyiltä edellytetään yleensä tyypin 3.1 vastaanottotodistus, ellei suunnitelma-asiakirjoissa muuta vaadita. Tarvikkeet ja osakokoonpanot kuljetetaan vahingoittumista, esimerkiksi kaatumista, likaantumista ja kolhiintumista vastaan suojattuina ja tarvittaessa erillään toisistaan, jotta ne säilyvät käyttökelpoisina. Kantaville rakenteille tehdään työmaalla vastaanottotarkastus, jossa tarkastetaan ainakin seuraavat asiat: lähetysluettelot ja rahtikirjat kollien sisältö ja lukumäärä. Mahdolliset puutteet kirjataan rahtikirjaan osakokoonpanojen nostokohdat ja painotiedot nostoelimien suunnitelma-asiakirjojen mukaisuus kuljetusvauriot osien puhtaus mittapoikkeamat, hitsit ja pintakäsittelyt tarkastetaan silmämääräisesti. Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja liitetään kelpoisuusasiakirjaan. Tarvikkeet säilytetään rakennuspaikalla siten suojattuina, että ne eivät pääse vahingoittumaan. Varastoinnissa noudatetaan valmistajan tai suunnittelijan antamia ohjeita. Nippujen kaatuminen on estettävä varastossa ja purkaminen järjestetään päältäpäin. Ainestodistusvaatimuksia on käsitelty RakMK:n osassa B7 ja standardissa EN 1090-2. Ainestodistustyypit on esitetty standardissa SFS-EN 10204. Paaluille riittää yleensä 2.2 tyypin koetustodistus, ellei suunnitelma-asiakirjoissa muuta vaadita. B7 Teräsrakenteet, ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset Kantavien teräsrakenteiden vastaanottotarkastus. 41210.2 Kantavan teräsrakenteen alusta Kantavan teräsrakenteen alustan vaatimukset esitetään rakennusosakohtaisissa luvuissa. 41210.3 Kantavan teräsrakenteen valmistus ja asennus työmaalla 41210.3.1 Teräsrungon valmistus ja asennus, yleistä Osakokoonpanot valmistetaan ja asennetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti valittua toteutusluokkaa koskevia vaatimuksia noudattaen. Osakokoonpanojen nostot tehdään suunnittelijan ohjeiden ja nostosuunnitelman mukaisesti. Osakokoonpanot valmistetaan mahdollisimman pitkälle tehtaassa ja kootaan valmiiksi kokoonpanoiksi työmaalla yleensä pulttiliitoksin. Valmistusta koskevia ohjeita on esitetty RakMK:n osassa B7 ja standardissa EN 1090-2, jossa valmistusta koskevat vaatimukset on porrastettu neljään toteutusluokkaan, joista luokka 4 on kaikkein vaativin. Staattisesti kuormitetuissa rakenteissa noudatetaan yleensä luokkia 2 tai 3 koskevia vaatimuksia. B7 Teräsrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta 18.6.2003/578. 34 InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet

41200 41210.3 41210.3.2 Terästen käsittely Kun teräksiä muokataan kuuma- tai kylmämuovaamalla varmistutaan siitä, että teräksen ominaisuudet täyttävät muovauksen jälkeenkin niille asetetut vaatimukset. Teräkset katkaistaan esim. sahaamalla, leikkaamalla tai polttoleikkaamalla. Pinnoitettuja teräksiä katkaistaessa korjataan pinnoitteelle katkaisusta aiheutuvat vauriot. Kuuma- ja kylmämuovaukseen liittyviä vaatimuksia esitetään tuotestandardeissa. Jos teräksen valmistuksessa hyödynnetään lämpökäsittelyjä, tämä voi rajoittaa teräksen kuumamuovattavuutta. Termomekaanisesti valssattujen terästen (SFS-EN 10025-4) nimellislujuus saattaa alentua lämpötilan ylittäessä 650 C. EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. SFS-EN 10025-4 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. 41210.3.3 Reikien teko Reiät tehdään tehtaassa suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti esim. poraamalla. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa muuta esitetä, vapaareikä (= reiän halkaisija miinus kiinnikkeen halkaisija) on keskisarjan mukainen, kuitenkin enintään 2 mm. Reikien ympärille jääneet purseet poistetaan. Jos ruuvin kannan alla ei käytetä aluslaattaa, viistetään reiän reuna ruuvin kannan ja varren välistä pyöristystä vastaavasti vähintään 1,5 x 1,5 mm. Jos reikiä joudutaan tekemään työmaalla, pintakäsittely korjataan vastaamaan alkuperäistä käsittelyä. Ylimääräisiä reikiä ei saa tehdä ilman suunnittelijan lupaa. Hyvälaatuisella poralla saatava pinnanlaatu on yleensä riittävä, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole vaadittu sileämpää (hiottua) pintaa. Lävistäminen ja plasmaleikkaus voivat aiheuttaa paikallista karkenemista. Menetelmän soveltuvuus voidaan tarvittaessa varmentaa EN 1090-2:n mukaisin kokein. EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS 3898 ISO 273 EN 20273 Ruuvien vapaareiät. 41210.3.4 Liitokset Liitokset tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. 41210.3.4.1 Pulttiliitokset Liitettävät osat sovitetaan siten, että osien väliin jää korkeintaan 2 mm:n väli. Tarvittaessa käytetään sovitelevyjä. Ruuvien sijoittelussa noudatetaan reuna- ja keskiöetäisyyksille esitettyjä ohjeita. Ainakin kiristettäessä kierrettävän osan (ruuvin kanta tai mutteri) alle laitetaan aluslevy. Ei-esijännitetyt pulttiliitokset, joilta ei edellytetä kontrolloitua esijännittämistä, kiristetään tiiviiseen kosketukseen. Mutterit varmistetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Mutterin lujuusluokan on oltava vähintään sama kuin ruuvin. Esijännitettävät pulttiliitokset kiristetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti momenttimenetelmällä, yhdistetyllä menetelmällä tai vetojännityksen ilmaisevaa muokkautuvaa aluslaattaa käyttäen. Esijännitettäviksi tarkoitettujen ruuvien ja muttereiden tulee olla tarkoitettu yhdessä käytettäviksi. Kiinnitettäessä jaloudeltaan erilaisia metalleja toisiinsa, metallit eristetään toisistaan sähköä eristävällä väliaineella galvaanisen korroosion välttämiseksi. Tiivis kosketus voidaan katsoa saavutetuksi kiristettäessä käsivaraisesti tavallisen kokoisella ruuviavaimella ilman lisävartta tai, kun iskevä ruuviavain alkaa vasaroida. B7 Teräsrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen Teräsnormikortti 9/1998 Pulttiliitosten tyypit ja käyttöalueet, ruuvien esijännittäminen. 41210.3.4.2 Hitsausliitokset Hitsausta varten laaditaan suunnitelma, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat: hitsiluokka lisäaineiden valinta ja käsittely käytettävät railomuodot hitsaustyön ohjeistus (esim. hitsausohjeet WPS). Hitsausohjeen tulee olla kyseiseen työhön ja olosuhteisiin soveltuva ja asianmukaisesti hyväksytty hitsausohjeiden hyväksymistapa. Hitsaajilta edellytetään soveltuvan standardin mukaista voimassaolevaa todistusta. Hitsaus tehdään sateelta, lumelta ja tuulelta suojassa. Hitsauspaikalle järjestetään riittävä valaistus. Railot ovat kuivia eikä niissä ole ruostetta, maalia, öljyä tai muita epäpuhtauksia. Lisäaineiden säilymisestä kuivina työmaalla huolehditaan. Lisäaineet säilytetään kuivassa ja lämpimässä varastotilassa. Varsinaisella hitsauspaikalla lisäaineet suojataan sateelta ja puikot säilytetään erillisessä lämmitettävässä puikkosäiliössä. Kostuneita tai muuten vaurioituneita hitsauslisäaineita ei saa käyttää. Täytelankakelat poistetaan koneesta hitsauksen lopettamisen jälkeen ja viedään kuivaan, lämpimään varastoon säilytykseen. Hitsit tarkastetaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Kaikki hitsit tarkastetaan silmämääräisesti. Hitsiluokka on yleensä C, ellei erikseen muuta vaadita. Työmaalla hitsattaessa on erityisen tärkeää, että lisäaineiden käsittely, säilytys ja varastointi on ohjeistettu lisäaineen valmistajan esittämien vaatimusten mukaisesti. Ilmatiiviisti pakattuja hitsauspuikkoja voidaan yleensä käyttää 4 tunnin kuluessa pakkauksen avaamisesta ilman kostumisvaaraa. Kostuneet hitsauspuikot voidaan InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet 35

41200 41210.3 kuivata uudelleen valmistajan ohjeen mukaisesti, esim. +300 400 C:ssa 2 3 tuntia. Työmaalla hitsattaessa esilämmitys on suositeltavaa hitsattavan kohdan kuivuuden varmistamiseksi, kun lämpötila on alle +5 C. B7 Teräsrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat SFS-EN 287-1 Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus. Osa 1: Teräkset Ratu 08-3035 Rakennustyömaan hitsaukset. Hitsaajan pätevyyden toteaminen Teräsnormikortti 18/2005. Hitsausliitosten laadunvarmistus ohjeiden B7 mukaan. 41210.3.5 Pintakäsittely ja suojaus Teräksen pintakäsittely ja suojaus tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn menetelmän mukaisesti. Menetelmä valitaan rakenteeseen kohdistuvien rasitusten ja käyttöiälle asetetun vaatimuksen perusteella. Jos pintakäsittelyjä joudutaan tekemään rakennuspaikalla, käytetään tarvittaessa sääsuojia, lämminilmapuhaltimia ja ilmankuivaajia pintakäsittelylle soveltuvien olosuhteiden varmistamiseksi. Maalattavat pinnat maalataan välittömästi pinnan esikäsittelyn jälkeen. Maan sisään jäävien teräsrakenteiden korroosiosuojaus tehdään yleensä ylimitoituksena. Pysyvät esijännitetyt maa- ja kallioankkurit, joiden käyttöikä on yli kaksi vuotta, kuitenkin korroosiosuojataan. Ilmastokorroosiolle alttiiden rakenteiden suojaustarve määritetään ilmaston rasitusluokan perusteella (C1 C5), ks. 41210:liite 1. Betoniin upotettavat sinkityt osat passivoidaan. Vedessä olevat teräsrakenteet ylimitoitetaan tai korroosiosuojataan pinnoittamalla tai katodisella suojauksella, usein molempia yhdessä käyttäen. Teräsrakenteet muotoillaan siten, että vältetään kosteutta kerääviä kapeita rakoja ja kosteuden kerääntymistä rakenteen pinnalle. Teräksen ja sitä jalompien metallien suoraa kosketusta toisiinsa on varottava galvaanisen korroosion vuoksi. Teräsrakenteiden pintakäsittelyt tehdään yleensä valmistuksen yhteydessä ennen osakokoonpanojen kuljetusta rakennuspaikalle. Teräksen syöpyminen on yleensä luonnontilaisessa maapohjassa hidasta ja tasaista. Poikkeuksen muodostavat Länsi- ja Lounais- Suomen orgaanista ainesta sisältävät sulfidisavet. Maassa olevan teräksen korroosiosuojaus voidaan tehdä myös katodisesti ns. uhrautuvilla anodeilla tai tasasähkövirralla. Pienpaalutusohjeessa PPO-2007 esitetään taulukon 41210:T2 mukaiset ohjeet korroosion aiheuttamalle keskimääräiselle pinnan syöpymälle maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille. Yleisimmät korroosiosuojausmenetelmät ilmastokorroosiota vastaan ovat maalaus ja kuumasinkitys. Kuumasinkityn teräksen maalaukseen suositellaan kevyttä hiekkapesua suolojen poistamiseksi ja sen jälkeen maalausta noin tunnin kuluessa. Kun maalatun teräsrakenteen pinnalle asetetaan korkeita esteettisiä vaatimuksia, pinnan laatuaste on syytä valita huolellisesti. Maalaus edellyttää aina pinnan esikäsittelyä maalausjärjestelmän edellyttämään puhdistusasteeseen. Teräsrakenteen korroosiokestävyyttä voidaan parantaa seosaineilla. Ruostumattomista teräksistä meri-ilmastoon soveltuu parhaiten ns. duplex-teräs (austeniittisferriittinen mikrorakenne). Vedessä teräsrakenteisiin kohdistuu suurin rasitus vedenpinnan vaihtelualueella ja roiskevyöhykkeellä. Pinnoitteina voidaan käyttää maaleja tai pinnoitettuja metalliruiskutteita. Kuumasinkitys ilman pinnoitusta ei ole kestävä pehmeissä vesissä eikä myöskään merivedessä. B7 Teräsrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 12944-2 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu SFS-EN 12944-3 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 3: Rakenteen suunnitteluun liittyviä näkökohtia SFS-EN 12944-5 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät Taulukko 41210:T2. Korroosion aiheuttama keskimääräinen pinnan syöpymä [mm] maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella. Tavoite käyttöikä 5 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 75 vuotta 100 vuotta Tavanomaiset olosuhteet Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, siltti, savi, ) Tiivistämättömät, ei-aggressiiviset kivennäismaatäytöt (savi, hiekka, siltti, ) 0,00 0,30 0,60 0,90 1,20 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olosuhteet Saastuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden maa-alueet 0,15 0,75 1,50 2,25 3,00 Aggressiiviset luonnonmaat (suo, räme, turve, ) Tiivistämättömät, aggressiiviset täytöt (tuhka, kuona, ) 0,20 1,00 1,75 2,50 3,25 0,50 2,00 3,25 4,50 5,75 Huom. Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyissä täytöissä tiivistämättömän täytön luvut voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet täytyy ottaa huomioon. 5 ja 25 vuoden käyttöikää vastaavat arvot perustuvat mittauksiin; muut arvot on ekstrapoloitu. Korroosio ilmassa sadassa vuodessa: 1 mm normaali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta. 36 InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet

41200 41210.4 SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet RIL 230 2007 Pienpaalutusohje PPO 2007. SFS-EN ISO 8501-3 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 3: Hitsien, leikkaussärmien ja muiden pintavirheellisten alueiden esikäsittelyasteet. 41210.4 Valmis teräsrunko Valmis teräsrunko täyttää suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt mitta-, sijainti-, asennus- ja rakentamistarkkuusvaatimukset ja muut asentamiselle asetetut vaatimukset. Mittatarkkuusvaatimukset ovat rakennusosakohtaisissa luvuissa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Standardissa EN 1090-2 esitetään teräsrakenteiden valmistus- ja asennustoleranssit ja toleransseihin liittyvät luokittelut. Toleranssit on jaettu välittömästi varmuuteen vaikuttaviin olennaisiin toleransseihin ja toiminnallisiin toleransseihin, joille esitetään kaksi luokkaa siten, että luokka 2 on tiukempi. B7 Teräsrakenteet, ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41210.5 Teräsrungon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Aineiden ja tarvikkeiden vaatimustenmukaisuus todetaan ainestodistusten, varmennettujen käyttöselosteiden tai CE-merkinnän perusteella. Ennen asennustöiden aloittamista varmistetaan osakokoonpanojen valmistuksen vaatimustenmukaisuus hyväksytyn tarkastuslaitoksen valvonnan, projektikohtaisen valvonnan tai CE-merkinnän perusteella. Asennuksen vaatimustenmukaisuus todetaan hyväksytyn tarkastuslaitoksen valvonnan perusteella tai Suomen rakentamismääräyskokoelman teräsrakenteita koskevien ohjeiden mukaan projektikohtaisesti. asennushitsien tarkastuspöytäkirjat pulttiliitosten tarkastuspöytäkirjat rungon tarkemittauspöytäkirjat todennus, että runko vastaa suunnitelmia. B7 Teräsrakenteet, ohjeet. EN 1090-1 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 1: rakenneosien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41210.6 Teräsrungon ympäristövaikutukset Ympäristö suojataan viranomaisen edellyttämällä tavalla pölyltä, melulta ja muulta mahdolliselta haitalta. Hyödynnettävissä oleva metallijäte kerätään erilleen ja toimitetaan uudelleen käytettäväksi. Kierrätykseen kelpaamaton metallijäte, pakkaukset ja mahdollinen muu jäte hävitetään kunnallisen viranomaisen osoittamalla tavalla. Säilytettävät rakennusosat ja rakenteet suojataan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Teräsrakenteiden asennus- ja purkutöissä syntyvän rakennusjätteen käsittely ei yleensä edellytä erityisiä suojaus- tms. toimenpiteitä. RATU 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. issa B7 Teräsrakenteet kelpoisuusasiakirjan (laatupassi) sisällölle esitetään vähimmäissisältö seuraavasti. Laatupassin vähimmäissisältö: terästuotteiden ainestodistukset ja varmennettujen käyttöselosteiden numerot hitsausaineiden todistukset ruuvien ja muttereiden ainestodistukset tai varmennettujen käyttöselosteiden numerot projektieritelmä laatusuunnitelma hitsaussuunnitelma tarkastussuunnitelma hitsaajien pätevyystodistukset NDT-tarkastajien pätevyystodistukset hitsien tarkastuspöytäkirjat osakokoonpanojen tarkastuspöytäkirjat pinnoitteiden tarkastuspöytäkirjat InfraRYL 2006 Osa 3 41200 Teräsrakenteet 37

41220 41220.1 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet 41220.1 Ohutlevyteräkset 41220.1.1 Teräkset yleistä Ohutlevyteräksillä tarkoitetaan tässä kylmävalssattuja teräsohutlevyjä, joiden ainepaksuus on enintään 3 mm. Teräsohutlevyrakenteissa käytetään suunnitelma-asiakirjojen vaatimukset täyttäviä kuumasinkittyjä tai sinkki-alumiinipinnoitettuja standardin SFS-EN 10326 mukaisia rakenneteräksiä, standardin SFS-EN 10327 mukaisia muovattavia teräksiä, säänkestäviä teräksiä (SFS-EN 10025-5) tai standardin SFS-EN 10088-2 mukaisia ruostumattomia teräksiä. Teräsohutlevyjen lujuus, ainepaksuus sekä pinnoitteiden tyyppi ja pinnoitteiden paksuudet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Kantavissa rakenteissa teräsytimen vähimmäispaksuus on 0,5 mm. Ulkoilmaolosuhteissa käytettävissä tuotteissa sinkkipinnoitteen massan on oltava vähintään 350g/m 2 (yhteenlaskettu sinkkipinnoite levyn molemmilla puolilla) ilman orgaanista pinnoitetta ja 275 g/m 2 orgaanisen pinnoitteen kanssa. Sinkki-alumiinipinnoitteilla vastaavat minimiarvot ovat 300 g/m 2 ilman orgaanista pinnoitetta ja 255 g/m 2 orgaanisen pinnoitteen kanssa. Seuraavia standardien SFS-EN 10326 ja SFS-EN 10143 mukaisia kuumasinkittyjä rakenneteräslajeja voidaan käyttää kantavissa rakenteissa: S220GD, S250GD, S280GD, S320GD, S350GD, S400GD. Sinkkikerros ilmoitetaan lisämerkinnällä Z ja luvulla, joka kertoo sinkin yhteenlasketun massan levyn molemmin puolin ja sinkkialumiinipinnoite lisämerkinnällä ZA ja luvulla, joka ilmaisee sinkki-alumiinipinnoitteen yhteenlasketun massan levyn molemmin puolin. Esim. S350GD+Z275, S350GD + ZA300. Merkintä Z350 tarkoittaa 350 g/m 2 :n sinkkipinnoitetta levyn molemmilla puolilla vastaten noin 25 µm:n kerrosta. Merkintä Z275 tarkoittaa 275 g/m 2 sinkkipinnoitetta, joka vastaa noin 20 µm:n kerrosta. Sinkki-alumiinipinnoitteella vastaavasti merkintä ZA300 tarkoittaa 300 g/m 2 sinkki-alumiinpinnoitetta (23 µm) ja merkintä ZA255 tarkoittaa 255 g/m 2 sinkki-alumiinipinnoitetta (20 µm). Standardin SFS-EN 10327 mukaisista kuumasinkityistä muovattavista teräslajeista käytetyin on teräslaji DX51D. Kuumasinkityt ja sinkki-alumiinipinnoitetut teräsohutlevyt voivat olla lisäksi pinnoitettuja standardin SFS-EN 10169-2 mukaisella orgaanisella pinnoitteella. Yleisesti käytettyjä maalipinnoitteita ovat PVDF, Pural, polyesteri ja polyvinyylikloridi (PVC). Maalipinnoitteiden paksuudet ovat yleensä 25...40 µm paitsi PVC pinnoitteella, joka paksuus on yleensä 200 µm. Levyn sisäpuolinen pinnoite, joka ei ole alttiina säärasituksille, on yleensä ohuempi ja luokkaa 15 µm. SFS-EN 10326 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyrakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10327 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut muovattavat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10169-1 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Osa 1: Yleiset tiedot (määritelmät, materiaalit, toleranssit, koemenetelmät) SFS-EN 10169-2 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Osa 2: Rakennusten ulkokäyttökohteissa käytettävät tuotteet SFS-EN 10143 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset. Mitta- ja muototoleranssit SFS-EN 10292 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut kylmämuovattavat lujat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-5 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 5: Ilmastokorroosiota kestävät rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10088-2 Ruostumattomat teräkset. Osa 2: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot. 41220.1.2 Ohutseinäputket Ohutlevyrakenteissa käytettävien ohutseinäputkien mitat ja mitta- ja muototarkkuudet, joita käsitellään standardissa SFS-EN 10305, ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Ohutseinäteräsputkien ainepaksuus on yleensä alle 3 mm. SFS-EN 10305-1 Ohutseinäteräsputket. Tekniset toimitusehdot. Osa 1: Saumattomat kylmävedetyt putket. 41220.1.3 Kiinnitystarvikkeet Poraruuveina, kierteittävinä ruuveina, niitteinä ja ammuttavina nauloina käytetään EN-standardien tai varmennettujen käyttöselosteiden mukaisia tai CE-merkittyjä tuotteita, jotka täyttävät suunnitelma-asiakirjojen vaatimukset. Ulkoilmassa käytettävät kiinnikkeet ovat alumiinista, ruostumattomasta teräksestä, kuumasinkittyjä tai muulla vähintään vastaavan korroosiosuojan antavalla menetelmällä käsiteltyjä. Sähkösinkittyjä kiinnikkeitä ei käytetä ulkoilmassa. Ks. taulukko 41220:T1 kiinnikkeen valinnasta. 38 InfraRYL 2006 Osa 3 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet

41220 41220.2 Kun liitoksilta vaaditaan sitkeyttä, pora- ja kierteittäviä ruuveja ei yleensä voi käyttää yli 2 mm paksujen ohutlevyrakenteiden kiinnitykseen. Liitosten mitoitusohjeita on esitetty Suomen rakentamismääräysten ohjeissa B6 ja standardissa SFS-EN 1993-1-3. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet SFS-EN 1993-1-3. Eurocode 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1 3: Lisäohjeet kylmämuovatuille muotosauva- ja muotolevyrakenteille SFS-EN ISO 1478 Levyruuvit. Kierre SFS-EN ISO 1479 Levyruuvit. Kuusiokantaiset levyruuvit SFS-EN ISO 2702 Lämpökäsitellyt teräksiset levyruuvit. Lujuusominaisuudet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41220.1.4 Kuljetus, vastaanotto ja varastointi Toimitettu tarvike tai osakokoonpano on suunnitelmaasiakirjojen mukainen, ehjä ja puhdas, pintakäsitelty, suojattu, pakattu ja merkitty asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Tarviketoimitukseen liitetään soveltuva ainestodistus, varmennettu käyttöseloste tai CE-merkintä. Valmistaja, joka on tehnyt valmistuksen laadunvalvonnasta sopimuksessa hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai hyväksytyn testauslaitoksen kanssa, liittää jokaiseen toimituserään laadunvalvontasopimuksen mukaiset tiedot. Tarvikkeet ja osakokoonpanot kuljetetaan vahingoittumista ja kolhiintumista vastaan suojattuina ja tarvittaessa erillään toisistaan, jotta ne säilyvät käyttökelpoisina. Ohutlevyrakenteita vastaanotettaessa tarkistetaan toimituksen sisältö, levyjen kunto sekä suunnitelmienja sopimuksenmukaisuus. Kantaville ohutlevyrakenteille suoritetaan työmaalla vastaanottotarkastus, jossa tarkastetaan ainakin seuraavat asiat: lähetysluettelot ja rahtikirjat kollien sisältö ja lukumäärä. Mahdolliset puutteet kirjataan rahtikirjaan painotiedot kuljetusvauriot osien puhtaus. Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja liitetään kelpoisuusasiakirjaan. Tarvikkeet säilytetään rakennuspaikalla siten suojattuina, etteivät ne pääse vahingoittumaan. Sinkityt tuotteet varastoidaan aina kuivassa paikassa. Tuoteniput pidetään irti maasta tukipuiden päällä välivarastossa. Pitkäaikaisessa varastoinnissa sinkityt tuotteet peitetään suojapeitteillä sekä irrotetaan toisistaan puurimoilla. Ainestodistusvaatimuksia on käsitelty RakMK:n osassa B6 ja standardissa EN 1090-2. Ainestodistustyypit on esitetty standardissa SFS-EN 10204. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset Kantavien teräsrakenteiden vastaanottotarkastus. 41220.2 Ohutlevyrakenteen alusta Ohutlevyrakenteen alusta on rakennusosakohtaisissa luvuissa esitettyjen vaatimusten mukainen. 41220.3 Teräsohutlevyrakenteen valmistus ja asennus työmaalla 41220.3.1 Teräsohutlevyrakenteen valmistus ja asennus, yleistä Osakokoonpanot valmistetaan ja asennetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Painavien osakokoonpanojen nostot tehdään nostosuunnitelman mukaisesti. Osakokoonpanot valmistetaan mahdollisimman pitkälle tehtaassa ja kootaan valmiiksi kokoonpanoiksi työmaalla yleensä poraruuveja, kierteittäviä ruuveja, niittejä, ammuttavia nauloja ja pulttiliitoksia käyttäen. Ennen asennuksen aloittamista tutustutaan työselostukseen, piirustuksiin, asennussuunnitelmaan, laadunvalvontasuunnitelmaan ja tarkastetaan asennusalusta. Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan: rahtikirjat, lähetyslistat, kuljetusvauriot ja käsittelyvauriot. Käsin siirroissa ja -nostoissa vältetään menemistä levyn alle. Käsinostoissa on hyvä olla kolme henkilöä. Yksi ottaa ylhäällä levyä vastaan ja kaksi työntää levyn sivusta alhaalla. Asennustyön valvontaan kuuluvat seuraavat tarkastukset: rakenteiden sijainti, rakenteiden pysty- ja vaakasuoruus, ainepaksuus, muut mitat, toleranssit, nostot, varastointi, sisäinen kuljetus, suojaus ja liitokset. Valmistusta ja asennusta koskevia vaatimuksia ohjeita on esitetty RakMK:n osassa B6 ja standardissa EN 1090-2, jossa valmistusta koskevat vaatimukset on porrastettu neljään toteutusluokkaan, joista luokka 4 on kaikkein vaativin. Ohutlevyrakenteissa noudatetaan yleensä luokkaa 1 koskevia vaatimuksia. Valmistus- ja asennustoleransseja on esitetty RakMK:n osassa B6 ja standardeissa EN 1090-2 ja SFS-EN 508-1. B7 Teräsrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 508-1 Metalliset vesikatetuotteet. Kantavien teräksestä, alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen katteiden ominaisuuksien määrittely. Osa 1: Teräs SFS-EN 508-3 Metalliset vesikatetuotteet. Kantavien teräksestä, alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen katteiden ominaisuuksien määrittely. Osa 3: Ruostumaton teräs. 41220.3.2 Ohutlevyterästen käsittely Teräsohutlevyn työstämiseen käytetään ohutlevyn sahaukseen tarkoitettua hienohampaista, työstöön soveltuvaa käsisahaa, peltisaksia tai ns. nakertajaa. Katkaisulaikkaa tai kulmahiomakonetta ei käytetä ohutlevyjen työstöön. InfraRYL 2006 Osa 3 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet 39

41220 41220.4 Katkaisulaikkaa ei käytetä ohutlevyjen työstöön, sillä kuumat teräshiukkaset tarttuvat helposti levyyn ja ruostuvat siinä syövyttäen levyn pinnoitetta. Niittiliitoksia käytetään pääasiassa ohutlevyjen kiinnittämiseen toisiinsa. Yleisimmin käytetyt niitit ovat vetoniittejä, joissa olevan vetokaran avulla niitti muokataan liitoksessa paikalleen tiiviisti. EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 41220.3.3 Reikien teko Kierteittäviä ruuveja ja niittejä varten ohutlevyyn porataan reiät. Kiinnikkeelle tarkoitetun reiän tulee olla kiinnikkeelle sopiva. Poraamisessa syntyneet poralastut poistetaan valmiilta pinnalta. 41220.3.4 Liitokset Liitokset tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. 41220.3.4.1 Ruuviliitokset Kiinniketyyppi esitetään suunnitelma-asiakirjoissa ja valitaan kiinnitettävän levyn paksuuden, alustan ja kiinnitystapauksen perusteella. Ruuvit kiinnitetään muotolevyrakenteessa poimun pohjasta, ellei suunnitelmaasiakirjoissa erikseen muuta esitetä. Kiinnityksessä noudatetaan ruuvin valmistajan ja ohutlevytuotteen valmistajan ohjeita. Ruuvikiinnityksissä tulisi käyttää poraruuveja silloin, kun se on mahdollista. Poraruuvit soveltuvat käytettäväksi, kun porautuvuusvaatimus on korkeintaan 12 mm. Kierteittävillä ruuveilla oikea esiporaus on tärkeä. Teräväkärkisiä tiheäkierteisiä ruuveja käytetään ohuiden levyjen (alle 0,6 mm) kiinnittämiseen alustaan ja toisiinsa ilman esireikiä. 41220.3.5 Pintakäsittely ja suojaus Ilmastokorroosiolle alttiiden rakenteiden suojaustarve määritetään ilmaston rasitusluokan perusteella (C1 C5), (liite 41210: liite 1). Rasitusluokassa C2 kuumasinkittyjen teräsohutlevyjen sinkkipinnoitteen on oltava vähintään 350g/m 2 ilman orgaanista pinnoitetta (yhteenlaskettu pinnoitteen massa levyn molemmilla puolilla) ja sinkki-alumiinipinnoitettujen levyjen pinnoitteen on oltava vähintään 300g/m 2. Rasitusluokassa C3 pinnoitteena tulee olla vähintään 275g/m 2 kuumasinkitys tai 255g/m 2 sinkkialumiinipinnoite ja niiden lisäksi levyssä tulee olla standardin EN 10169-2 mukainen orgaaninen pinnoite. Kiinnike valitaan taulukon 41220:T1 tai varmennetun käyttöselosteen ohjeiden mukaisesti. Rakenteet muotoillaan siten, että vältetään kosteutta kerääviä kapeita rakoja ja kosteuden kerääntymistä rakenteen pinnalle. Teräksen ja sitä jalompien metallien suoraa kosketusta toisiinsa on varottava galvaanisen korroosion vuoksi. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 12944-2 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu SFS-EN 10169-2 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Osa 2: Rakennusten ulkokäyttökohteissa käytettävät tuotteet SFS-EN 10088 Ruostumattomat teräkset SFS-EN 1993-1-3 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1 3: Lisäohjeet kylmävalssatuille muotosauva- ja muotolevyrakenteille. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen Ohutlevyrakenteiden kiinnitykset 1994. Teräsrakenneyhdistys ry. 41220.3.4.2 Liitokset ammuttavin nauloin Naulausta käytettäessä alustan paksuuden on oltava vähintään 4 mm, kiinnitettävän yksittäisen levyn paksuus enintään 1,2 mm ja useamman päällekkäisen levyn yhteenlaskettu paksuus enintään 4 mm, ellei tuotekohtaisissa ohjeissa tai suunnitelma-asiakirjoissa erikseen muuta esitetä. 41220.3.4.3 Niittiliitokset Jos liitokselta vaaditaan vedenpitävyyttä, käytetään paineenkestävää niittiä, jossa vetokaran pää jää kokonaan niitin aineen sisään. 41220.4 Valmis ohutlevyrakenne Valmis ohutlevyrakenne täyttää suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt mitta-, sijainti-, asennus- ja rakentamistarkkuusvaatimukset ja muut asentamiselle asetetut vaatimukset. Mittatarkkuusvaatimukset ovat rakennusosakohtaisissa luvuissa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Standardissa EN 1090-2 esitetään teräsrakenteiden valmistus- ja asennustoleranssit ja toleransseihin liittyvät luokittelut. Toleranssit on jaettu välittömästi varmuuteen vaikuttaviin olennaisiin toleransseihin ja toiminnallisiin toleransseihin, joille esitetään kaksi luokkaa siten, että luokka 2 on tiukempi. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. 40 InfraRYL 2006 Osa 3 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet

41220 41220.5 Taulukko 41220:T1. Ohutlevyrakenteiden kiinnikkeen materiaali / SFS-EN 1993-1-3. Rasitusluokka Levymateriaali Kiinnikkeen materiaali Alumiini (vain niitit) Kuumasinkitty teräs. Kerrospaksuus > 45 µm Ruostumaton teräs C2 A, B, C X X X (a, (b X C3 B X X X (a, (b X C X (a, (b X C4 B X X (b* X C X X (a, (b X Monel c), vain niitit A = kuumasinkitty (vähimmäispinnoite 350g/m 2 ) tai sinkkialumiinipinnoitettu (vähimmäispinnoite 300 g/m 2 ) teräsohutlevy B = kuumasinkitty (vähimmäispinnoite 275g/m 2 ) tai sinkkialumiinipinnoitettu (vähimmäispinnoite 255 g/m 2 ) ja lisäksi standardin SFS-EN 10169-2 mukaisella orgaanisella pinnoitteella pinnoitettu teräsohutlevy C = ruostumaton teräs X = kiinniketyyppiä suositellaan syöpymissuojauksen kannalta = kiinniketyyppiä ei suositella syöpymissuojauksen kannalta a) = ruostumaton teräs 1.4006 (SFS-EN 10088) b) = ruostumaton teräs 1.4301, 1.4435 b*) = eristävä aluslevy levyn ja kiinnikkeen väliin C) = Nikkeli-kupariseos, jossa on 2/3 nikkeliä ja 1/3 kuparia. 41220.5 Ohutlevyrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ennen asennustöiden aloittamista varmistetaan osakokoonpanojen vaatimustenmukaisuus. Aineiden ja tarvikkeiden vaatimustenmukaisuus todetaan ainestodistusten, varmennettujen käyttöselosteiden tai CE-merkinnän perusteella. Valmistuksen vaatimustenmukaisuus todetaan hyväksytyn tarkastuslaitoksen valvonnan tai CE-merkinnän perusteella tai projektikohtaisesti kelpoisuusasiakirjan perusteella. Asennuksen vaatimustenmukaisuus arvioidaan Suomen rakentamismääräyskokoelman teräsrakenteita koskevien ohjeiden tai soveltuvan EN-standardin mukaisesti. issa B6 Teräsohutlevyrakenteet vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi esitetään seuraavia laadunvalvontatoimenpiteitä eri rakenneluokille. Teräsohutlevyt: Teräsohutlevyn valmistuksen todetaan tapahtuneen hyväksytyn tarkastuselimen valvonnassa tai rakenneluokissa 1 ja 2 tyypin 2.2 ainestodistus (koetustodistus) ja rakenneluokassa 3 tyypin 2.1 ainestodistus (laatuvakuutus). Ruuvit, niitit ja naulat: Varmennettu käyttöseloste tai rakenneluokissa 1 ja 2 koetustodistus 2.2 ja rakenneluokassa 3 laatuvakuutus 2.1. Jos varmennettua käyttöselostetta tai ainestodistusta ei ole, tuotteiden laatu todetaan kokeellisesti. Näytteet otetaan ja testataan hyväksytyn testauslaitoksen toimesta. Merkintöjen perusteella tarkastetaan aina: valmistajan nimi lujuus- ja mittatiedot kiinnikkeen aine ja pinnoite. Valmistuksen laadunvalvonta: Kun valmistusta ei ole tehty hyväksytyn tarkastuselimen, hyväksytyn testauslaitoksen valvonnassa tai ilmoitetun laitoksen valvonnassa, vaatimustenmukaisuus todetaan jokaisesta toimituserästä otettavin näyttein. Rakenneluokkaan 3 kuuluvia muotolevyrakenteita voidaan kuitenkin käyttää ilman toimituseräkohtaisia kokeita, kun toimituksen kokonaismäärä samaan kohteeseen on pienempi kuin 1000 kg. Valmiit pinnoitteet ja pinnoitetyöt: Teollisesti pinnoitettujen levyjen pinnoitteet tarkastetaan merkintöjen perusteella. Muissa tapauksissa maalauksen osalta tarkastetaan ainakin seuraavat asiat: maalaamattoman pinnan ruostumisaste pinnan puhdistusaste ja käytetty puhdistusmenetelmä eri maalikerrosten yhteensopivuus maalausjärjestelmä merkintöjen perusteella ohjeiden RakMK B6 sovellettavissa standardeissa ja maalitoimittajan tuoteselosteissa annettujen ohjeiden noudattaminen työtapojen, välineiden, olosuhteiden jne. osalta kerrospaksuuden mittauksia suoritetaan RakMK B6:n sovellettavan standardin edellyttämä määrä. Valmistustoleranssit: Mittatarkkuus todetaan tekemällä riittävä määrä mittauksia. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet EN 1090-1 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa1 : rakenneosien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset. 41220.6 Teräsohutlevyrakenteiden ympäristövaikutukset Ympäristö suojataan viranomaisen edellyttämällä tavalla pölyltä, melulta ja muulta mahdolliselta haitalta. Hyödynnettävissä oleva metallijäte kerätään erilleen ja toimitetaan uudelleen käytettäväksi. InfraRYL 2006 Osa 3 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet 41

41220 41220.6 Kierrätykseen kelpaamaton metallijäte, pakkaukset ja mahdollinen muu jäte hävitetään kunnallisen viranomaisen osoittamalla tavalla. Säilytettävät rakennusosat ja rakenteet suojataan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Teräsohutlevyrakenteiden asennus- ja purkutöissä syntyvän rakennusjätteen käsittely ei yleensä edellytä erityisiä suojaus- tms. toimenpiteitä. RATU 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. 42 InfraRYL 2006 Osa 3 41220 Ohut- ja muotolevyrakenteet

41300 41300 Puurakenteet Tässä osiossa käsitellään puurakenteita, jotka ovat pääsääntöisesti standardin SFS-EN 335-1 mukaisissa käyttöluokissa 3, 4 ja 5. Standardin SFS-EN 335-1 mukaisten käyttöluokkien kuvaukset esitetään taulukossa 41300:T1. Taulukko 41300:T1. Puurakenteiden käyttöluokat standardin SFS-EN 335-1 mukaan. Käyttöluokka Kuvaus 1 Olosuhde, jossa puu tai puupohjainen tuote on suojattu katteella säätä ja kastumista vastaan. 2 Olosuhde, jossa puu tai puupohjainen tuote on suojattu katteella säätä vastaan, mutta ympäröivän ilman kosteus on korkea, joka voi johtaa ajoittaiseen, mutta ei jatkuvaan kastumiseen. 3 Olosuhde, jossa puu tai puupohjainen tuote ei ole suojattu katteella ja puu ei ole kosketuksissa maahan. Se on joko jatkuvasti säälle alttiina tai on suojattu säätä vastaan, mutta kastuu ajoittain. 4 Olosuhde, jossa puu tai puupohjainen tuote on kosketuksissa maahan tai makeaan veteen ja siten pysyvästi altistettu kastumiselle. 5 Olosuhde, jossa puu tai puupohjainen tuote on pysyvästi altistettu suolaiselle vedelle. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General. InfraRYL 2006 Osa 3 41300 Puurakenteet 43

41310 41310.1 41310 Puurunkorakenteet 41310.1 Puutavara ja runkotarvikkeet 41310.1.1 Sahattu tai höylätty puutavara ja pyöreä puu Puutavaran vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Sahatavara on standardin SFS-EN 14081-1 mukaista. Sormijatkokset ovat standardin SFS-EN 385 mukaisia. Kantavien ja jäykistävien rakenteiden sahatavara on vähintään lujuusluokkaa C24. Pyöreän puutavaran lujuusluokka valitaan siten, että se vastaa vähintään edellä esitettyä sahatavaran vaatimusta. Sahatavara on vähintään laatuluokkaa C, näkyviin jäävän rungon osalla vähintään laatuluokkaa B. Pyöreän puutavaran laatuluokka valitaan siten, että se vastaa vähintään edellä esitettyjä sahatavaran vaatimuksia. Pyöreän puun pinta on kokonaan puhdas puun kuoresta. Sahatavaran yleisimmät dimensiot ja laatuluokat on esitetty RT-ohjekortissa RT 21-10750. Sahatavaran yleisimmät lujuusluokat ja lujuusominaisuudet on esitetty julkaisussa RIL 205-2007. SFS-EN 14081-1 Puurakenteet. Lujuuslajiteltu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen rakennuspuutavara. Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN 385 Finger jointed structural timber. Performance requirements and minimum production requirements RT 21-10750 Sahattu ja höylätty puutavara, RT-ohjetiedosto RIL 205-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi 5. 41310.1.1.1 Valmistuksen mittatarkkuudet Sahatun puutavaran poikkileikkausmittojen sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T1 luokan 1 mukaiset. Mitallistetun puutavaran poikkileikkausmittojen sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T1 luokan 2 mukaiset. Höylätyn puutavaran poikkileikkausmittojen sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T2 mukaiset. Pyöreän puutavaran halkaisijan sallittu mittapoikkeama valmistajan ilmoittamasta nimellismitasta on taulukon 41310:T3 mukainen. Pituuden mukaan lajitellun sahatavaran pituus saa poiketa valmistajan ilmoittamasta nimellismitasta 25 + 50 mm ja määrämittaan katkaistun sahatavaran pituus ± 2 mm. Pituuden mukaan lajitellun pyöreän puutavaran pituus saa poiketa valmistajan ilmoittamasta nimellismitasta 0 + 1 %, kuitenkin alle 2 m:n pituuksilla 0 + 20 mm. Taulukoiden 41310:T1, 41310:T2 ja 41310:T3 mittatarkkuusvaatimukset koskevat puutavaraa, jonka kos- Taulukko 41310:T1. Sahatun ja mitallistetun puutavaran valmistustarkkuudet. Ulottuvuus Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 20 % puun kuivapainosta Luokka 1 (sahattu) Luokka 2 (mitallistettu) Paksuus 100 mm 1 + 3 mm ±1 mm > 100 mm 2 + 4 mm ±1,5 mm Leveys 100 mm 1 + 3 mm ±1 mm > 100 mm 2 + 4 mm ±1,5 mm 44 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.1 Taulukko 41310:T2. Höylätyn puutavaran valmistustarkkuudet. Ulottuvuus Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 20 % puun kuivapainosta Paksuus 20 mm ± 0,5 mm > 20 mm ± 1 mm Leveys 100 mm ± 1 mm > 100 mm ± 1,5 mm Taulukko 41310:T3. Pyöreän puutavaran valmistustarkkuudet. Ulottuvuus Halkaisija 1) Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 20 % puun kuivapainosta + 20 mm Taulukko 41310:T4. Sahatavaran poikkileikkausmittojen korjaus 20 %:n kosteuteen. Puutavaran kosteus Korjaus 15 % mittaamalla saatua arvoa suurennetaan 1 %:lla 25 % mittaamalla saatua arvoa pienennetään 1 %:lla 30 % mittaamalla saatua arvoa pienennetään 2 %:lla Taulukko 41310:T5. Pyöreän puun poikkileikkausmitan korjaus 20 %:n kosteuteen. Puutavaran kosteus Korjaus < 20 % mittaamalla saatua halkaisijaa suurennetaan 0,25 % / 1 %:n kosteuden muutos > 20 % 30 % mittaamalla saatua halkaisijaa pienennetään 0,25 % / 1 %:n kosteuden muutos teus on 20 % puun kuivapainosta. Mikäli kosteus poikkeaa 20 %:sta, muutetaan sahatavaran poikkileikkausmitat 20 %:n kosteutta vastaavaksi taulukon 41310:T4 mukaan ja pyöreän puutavaran tapauksessa taulukon 41310:T5 mukaan. Jos mitallistetun puutavaran kosteus on esimerkiksi 25 % ja mittaamalla saatu poikkileikkauksen leveysmitta 102 mm, pienennetään leveysmittaa 1 %:lla. 1 102 mm 102 mm = 101mm 100 Puutavara täyttää mittatarkkuusvaatimukset, jos valmistajan ilmoittama nimellismitta on 100 mm (sallittu poikkeama nimellismitasta ± 1 mm). 41310.1.1.2 Toimitus Kukin lujuuslajiteltu sahatavarakappale on merkitty siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T6 tiedot. Taulukon 41310:T6 tietoja ei tarvitse esittää, jos sahatavaralle on myönnetty CE-merkki. Tällöin kukin lujuuslajiteltu sahatavarakappale on varustettu standardin SFS-EN 14081-1 mukaisella CE-merkillä. Mikäli sahatavaran loppukäyttö vaatii, että merkintä jätetään pois esteettisistä syistä, kunkin puutavaraerän mukana tulee toimittaa kaupalliset dokumentit, joista ilmenee taulukon 41310:T6 tiedot tai CE-merkityn sahatavaran tapauksessa CE-merkistä ilmenevät tiedot. Kukin lujuuslajiteltu pyöreä puutavarakappale on merkitty siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T7 tiedot. Taulukon 41310:T8 lisätiedot tulisi myös merkitä puutavaraan kappalekohtaisesti, mutta vaihtoehtoisesti ne voidaan esittää kaupallisissa dokumenteissa. Taulukoiden 41310:T7 ja 41310:T8 tietoja ei tarvitse esittää, jos pyöreälle puutavaralle on myönnetty CE-merkki. Tällöin kukin lujuuslajiteltu pyöreä puutavarakappale on varustettu CE-merkillä. Mikäli pyöreän puutavaran loppukäyttö vaatii, että merkintä jätetään pois esteettisistä syistä, kunkin puutavaraerän mukana tulee toimittaa kaupalliset dokumentit, joista ilmenee taulukoiden 41310:T7 ja 41310:T8 tiedot tai CE-merkityn pyöreän puutavaran tapauksessa CE-merkistä ilmenevät tiedot. Mikäli puutavaraa jatkokäsitellään, esimerkiksi: sormijatketaan, höylätään, kyllästetään, katkaistaan määrämittoihin, on jokaiseen puutavarakappaleeseen merkitty jatkokäsittelijän nimi tai tunnusmerkki sekä jatkokäsittelyn identifioivat merkinnät. Vaihtoehtoisesti edellä mainitut tiedot voidaan esittää kaupallisissa dokumenteissa. InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 45

41310 41310.1 Taulukko 41310:T6. Sahatavaran merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi tai tunnusmerkki b) Joko alla olevat tiedot tai viitenumero, jonka perusteella alla olevat tiedot sisältävä dokumentti on tunnistettavissa: yhden puulajin tapauksessa lajin koodi SFS-EN 13556 mukaisesti puulajien yhdistelmän tapauksessa lajin koodi SFS-EN 14081-1 taulukon 4 mukaisesti sahatavarastandardin numero eli SFS-EN 14081-1 jos on lajiteltu koneella, koodi joka identifioi alkuperämaan tai -alueen SFS-EN ISO 3166-1:n mukaisesti jos on lajiteltu visuaalisesti ja merkitty lujuusluokkaan, lajitteluluokka ja lajittelustandardi c) Jos on lajiteltu koneen avulla, kirjain M ja SFS-EN 338:n mukainen lujuusluokka, jos se tulee kyseeseen, muussa tapauksessa kirjain M ja lajitteluluokka ja lajittelustandardi. d) Jos on lajiteltu visuaalisesti, SFS-EN 1912:n mukainen lujuusluokka, tai lajitteluluokka ja lajittelustandardi, jos SFS-EN 1912:ssa ei ole vastaavaa lujuusluokkaa e) Kaikki rajoitukset liittyen erityiseen käyttöön f) Sanat KUIVANA LAJITELTU, mikäli tulee kyseeseen g) Jos on käsitelty suoja-aineilla, lisämerkintä EN 15228:n mukaisesti Taulukko 41310:T7. Pyöreän puutavaran merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi tai tunnusmerkki b) Lujuusluokka Taulukko 41310:T8. Pyöreän puutavaran merkintöjen lisätiedot. a) Taivutuslujuus b) Puristuslujuus c) Kimmomoduuli, keskimääräinen ja karakteristinen d) Tiheys e) Yhden puulajin tapauksessa lajin koodi SFS-EN 13556 mukaisesti f) Puulajien yhdistelmän tapauksessa lajin koodi SFS-EN 14081-1 taulukon 4 mukaisesti Puutavaran kosteus saa olla toimitettaessa enintään 24 % puun kuivapainosta. Mikäli puutavara on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Sahatavaraa voidaan toimittaa eripituisena, pituuden mukaan lajiteltuna tai määrämittoihin katkaistuna. Sahatavaran pituus voi vaihdella 0,3 m:n välein, kun pituus on 1,8 6,0 m, lukuun ottamatta määrämittoihin katkaistua sahatavaraa. Ulkokuivauksessa (tapulikuivauksessa) puutavaran kosteuspitoisuus asettuu 14 24 %:iin puun kuivapainosta (yleensä 18 % ± 2 % ns. ilmakuiva). Sahalla puutavara kuivataan yleensä vähintään 20 %:n ± 2 % kosteuteen. Tarvittaessa puutavara voidaan kuivata myös asiakkaan haluamaan kosteuteen. SFS-EN 14081-1 Puurakenteet. Lujuuslajiteltu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen rakennuspuutavara. Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN 13556 Pyöreä puu ja sahatavara. Euroopassa käytettävien puulajien nimikkeistö SFS-EN ISO 3166-1 Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Osa 1: Maiden nimien tunnukset SFS-EN 338 Rakenteellinen sahatavara. Lujuusluokat SFS-EN 1912 +A1 Structural timber. Strength classes. Assignment of visual grades and species EN 15228 Structural timber. Structural timber preservative treated against biological attack. 41310.1.1.3 Kuljetus ja varastointi Puutavara suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Puutavara varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että puutavara on irti maasta ja puutavaraan ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Puutavaran kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan puutavaran tuulettumisesta. Puutavaran kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Puutavaran suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona puutavara varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.2 Liimapuu Liimapuun vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaati- 46 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.1 Taulukko 41310:T9. Käyttöluokan asettamat vaatimukset liimapuulle. Käyttöluokka SFS-EN 335-1 mukaan 2 Valmistuksessa käytettävä ulkokäyttöön soveltuvaa liimaa 3 Käyttöluokan 2 vaatimukset Standardin SFS-EN 387 mukaisia sormijatkoksia ei saa käyttää, jos syysuunta muuttuu liitoksen kohdalla. 1) 4 Käyttöluokan 3 vaatimukset Suolakyllästetty tai kreosoottikyllästetty 2) 5 Käyttöluokan 3 vaatimukset Kreosoottikyllästetty 2) 1) Esimerkiksi sormijatkostekniikalla tehdyssä kolminivelkehän nurkkaliitoksessa syysuunta muuttuu liitoksen kohdalla ja näin ollen tällaisessa liitoksessa ei saa käyttää standardin SFS-EN 387 mukaisia sormijatkoksia, kun rakenteen käyttöluokka on 3. 2) Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta. mustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Liimapuu on standardin SFS-EN 14080 mukaista ja se on valmistettu standardin SFS-EN 386 mukaan. Liimapuun lamellien paksuus on enintään 45 mm ja lamellien sormijatkokset ovat standardin SFS-EN 387 mukaisia. Liimapuu täyttää taulukossa 41310:T9 esitetyt vaatimukset. Liimapuun pintaluokka on vähintään H. Halkaisemalla valmistetun liimapuun pintaluokka on vähintään H/R. Lamellien liimasauma saa olla värillinen. Liimapuun pintaluokat esitetään taulukossa 41310:T10. Taulukko 41310:T10. Liimapuun pintaluokat. SFS-EN 386 Glued laminated timber. Performance requirements and minimum production requirements SFS-EN 387 Glued laminated timber. Large finger joints. Performance requirements and minimum production requirements SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta. 41310.1.2.1 Valmistuksen mittatarkkuudet Liimapuun sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T11 mukaiset. Mittatarkkuusvaatimukset koskevat liimapuuta, jonka kosteus on 12 % puun kuivapainosta. Taulukko 41310:T11. Liimapuun valmistustarkkuudet. Pintaluokka R = raakahöylätty H = höylätty pinta P = puhtaaksi höylätty Kuvaus Pinnat saavat olla osittain työstämättömiä ja liimatahroja saa esiintyä. Halkaisemalla valmistetuissa kannatteissa pystysivut saavat olla sahapintaisia. Lamelleissa voi esiintyä vajaasärmäisyyttä ja liimatahroja. Mitallistettu leveys on sama kuin nimellisleveys. Pinnat höylätty. Joidenkin lamellien syrjä voi olla työstämätön. Pienehköjä liimatahroja voi esiintyä. Höylätty leveys on sama kuin nimellisleveys. Pinnat puhtaaksi höylättyjä. Pienehköjä liimatahroja voi esiintyä. Vakiomittaisissa palkeissa leveys on 4 mm nimellismittaa pienempi. Ulottuvuus α Suurin sallittu poikkeama, kun liimapuun kosteus on 12 % puun kuivapainosta Leveys kaikki leveydet ±2 mm Korkeus 400 mm 2 + 4 mm > 400 mm 0,5...+ 1 % Pituus 2 m ±2 mm > 2 m 20 m ±0,1 % > 20 m ±20 mm Poikkileikkauksen kulmat = 1:50 (n. 1,1 ) Liimapuun yleisimmät lujuusluokat ja lujuusominaisuudet on esitetty julkaisussa RIL 205-2007. RIL 205-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi 5 SFS-EN 14080 Puurakenteet. Liimapuu. InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 47

41310 41310.1 Liimapuun yleisimmät nimellismitat ovat 90 mm, 115 mm, 140 mm, 165 mm, 190 mm ja 215 mm. Lisäksi on saatavissa 240 mm:n, 265 mm:n ja 290 mm:n levyistä liimapuuta sekä halkaisemalla valmistettua 42 mm:n, 56 mm:n, 66 mm:n ja 78 mm:n levyistä liimapuuta. Halkaisemalla valmistettu liimapuu voi olla vannesahapintainen ja siinä voi esiintyä sydänjuovaa. Näin ollen tällaisen liimapuun käyttöä on vältettävä sellaisissa paikoissa, joissa liimapuulle asetetaan korkeat ulkonäkövaatimukset. Halkaistun liimapuun lujuus tulee erikseen todentaa käytetyille poikkileikkauksille. Mikäli käytetään 240 mm:n, 265 mm:n tai 290 mm:n levyistä liimapuuta, on leveys syytä varmistaa valmistajalta, koska liimapuun nimellisleveys voi vaihdella jonkin verran eri valmistajien kesken. Liimapuun korkeus määräytyy lamellien paksuuden ja paksuuden monikertojen mukaan. Yleisimmät lamellien paksuudet ovat 33,3 mm ja 45 mm. Lamellien leveys ja liimapuutuotteen muoto (kaarevuus) vaikuttavat oleellisesti käytettävien lamellien paksuuteen. 41310.1.2.2 Toimitus Liimapuutuotteet on merkitty kappalekohtaisesti siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T12 tiedot. Taulukon 41310:T12 tietoja ei tarvitse esittää, jos liimapuutuotteelle on myönnetty CEmerkki. Tällöin kukin liimapuutuote on varustettu standardin SFS-EN 14080 mukaisella CE-merkillä. Mikäli liimapuutuotteen loppukäyttö vaatii, että merkintä jätetään pois esteettisistä syistä, on kunkin tuote-erän mukana toimitettava kaupalliset dokumentit, jotka sisältävät taulukon 41310:T12 tiedottaice-merkityn liimapuutuotteen tapauksessa CE-merkistä ilmenevät tiedot. Lisäksi kaupallisissa dokumenteissa tulee esittää asiakkaan nimi, osoite, tilausnumero sekä toimitettujen liimapuutuotteiden mitat ja määrät. Liimapuutuotteen suojukseen on merkitty tuotteen mitat ja/tai tunnus. Liimapuutuotteen kosteus saa olla toimitettaessa enintään 24 % puun kuivapainosta. Mikäli liimapuutuote on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Taulukko 41310:T12. Liimapuutuotteen merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi tai tunnusmerkki b) Liimapuustandardin numero eli SFS-EN 14080 c) Viittaus dokumentoituun lujuusprofiiliin tai standardissa SFS-EN 1194 määritettyyn lujuusluokkaan d) Liimatyyppi e) Tuotantoviikko ja -vuosi Liimapuun kosteus valmistusprosessin jälkeen on 8 10 % puun kuivapainosta. SFS-EN 14080 Puurakenteet. Liimapuu. SFS-EN 1194 Timber structures. Glued laminated timber. Strength classes and determination of characteristic values. 41310.1.2.3 Kuljetus ja varastointi Liimapuutuotteet suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Liimapuutuotteet varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että tuotteet ovat irti maasta ja tuotteisiin ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Liimapuutuotteiden kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan liimapuutuotteiden tuulettumisesta. Liimapuutuotteiden kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Liimapuutuotteiden suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona liimapuutuotteet varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.3 Viilupuu (LVL) Viilupuun vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Viilupuu on standardin SFS-EN 14374 mukaista. Viilupuu täyttää taulukossa 41310:T13 esitetyt vaatimukset. Viilupuun yleisimmät lujuusluokat ja lujuusominaisuudet on esitetty julkaisussa RIL 205-2007. Taulukko 41310:T13. Käyttöluokan asettamat vaatimukset viilupuulle. Käyttöluokka SFS-EN 335-1 mukaan 2 Valmistuksessa käytettävä ulkokäyttöön soveltuvaa liimaa 3 Käyttöluokan 2 vaatimukset Standardin SFS-EN 387 mukaisia sormijatkoksia ei saa käyttää, jos syysuunta muuttuu liitoksen kohdalla. 1) Suolakyllästetty 1) Esimerkiksi sormijatkostekniikalla tehdyssä kolminivelkehän nurkkaliitoksessa syysuunta muuttuu liitoksen kohdalla ja näin ollen tällaisessa liitoksessa ei saa käyttää standardin SFS-EN 387 mukaisia sormijatkoksia, kun rakenteen käyttöluokka on 3. 48 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.1 Taulukko 41310:T14. Viilupuun valmistustarkkuudet. Ulottuvuus Suurin sallittu poikkeama, kun viilupuun kosteus on 12 % puun kuivapainosta Paksuus + (0,8 + 0,03 t) mm (0,4 + 0,03 t) mm Leveys < 400 mm ± 2 mm 400 mm ± 0,5 % Pituus kaikki pituudet ± 5 mm Poikkileikkauksen kulmat = 1:50 (n. 1,1 ) α t = nimellispaksuus RIL 205-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi 5 SFS-EN 14374 Puurakenteet. Rakenteellinen LVL. SFS-EN 387 Glued laminated timber. Large finger joints. Performance requirements and minimum production requirements SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General. 41310.1.3.1 Valmistuksen mittatarkkuudet Viilupuun sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T14 mukaiset. Mittatarkkuusvaatimukset koskevat viilupuuta, jonka kosteus on 12 % puun kuivapainosta. 41310.1.3.2 Toimitus Viilupuutuotteet on merkitty kappalekohtaisesti siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T15 tiedot. Taulukon 41310:T15 tietoja ei tarvitse esittää, jos viilupuutuotteelle on myönnetty CEmerkki. Tällöin kukin viilupuutuote on varustettu standardin SFS-EN 14374 mukaisella CE-merkillä. Mikäli viilupuutuotteen loppukäyttö vaatii, että merkintä jätetään pois esteettisistä syistä, tulee taulukon 41310:T15 tiedot tai CE-merkityn viilupuutuotteen tapauksessa CE-merkistä ilmenevät tiedot esittää pakkausmerkinnästä tai kunkin tuote-erän mukana toimitettavissa kaupallisissa dokumenteissa. Viilupuutuotteen kosteus saa olla toimitettaessa enintään 24 % puun kuivapainosta. Mikäli viilupuutuote on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Viilupuun kosteus valmistusprosessin jälkeen on 8 10 % puun kuivapainosta. SFS-EN 14374 Puurakenteet. Rakenteellinen LVL.. 41310.1.3.3 Kuljetus ja varastointi Viilupuutuotteet suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Viilupuutuotteet varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että tuotteet ovat irti maasta ja tuotteisiin ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Viilupuutuotteiden kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan viilupuutuotteiden tuulettumisesta. Viilupuutuotteiden kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Viilupuutuotteiden suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona viilupuutuotteet varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.4 Vanerilevyt Vanerilevyjen vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Vanerilevyt ovat standardin SFS-EN 13986 mukaisia. Vanerilevyt täyttävät taulukossa 41310:T16 esitetyt vaatimukset. Pinnoittamattomien havuvanerilevyjen pinta on vähintään laatuluokkaa III ja vastaavasti koivuviilupintaisten vanerilevyjen pinta vähintään laatuluokkaa WG. Vanerilevyjen laadut, dimensiot yms. ominaisuudet on esitetty Vanerikäsikirjassa. Yleisimpien vanerilevyjen lujuusominaisuudet on esitetty julkaisussa RIL 205-2007. Taulukko 41310:T15. Viilupuutuotteen merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi tai tunnusmerkki b) Viilupuustandardin numero eli SFS-EN 14374 c) Tuotteen tyyppi ja käyttöalue d) Asiaan kuuluvat tekniset ominaisuudet InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 49

41310 41310.1 Taulukko 41310:T16. Käyttöluokan asettamat vaatimukset vanerilevyille. Käyttöluokka SFS-EN 335-1 mukaan 2 Valmistuksessa käytettävä ulkokäyttöön soveltuvaa liimaa 3 Käyttöluokan 2 vaatimukset Levy pinnoitettu ja reunasuojattu tehtaalla SFS-EN 13986 Puulevyt rakennuskäytössä. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkinnät SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood- based products. Definition of use classes. Part 1: General RIL 205-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi 5 Vanerikäsikirja, Metsäteollisuus r.y. 41310.1.4.1 Valmistuksen mittatarkkuudet Vanerilevyjen sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41310:T17 mukaiset. Mittatarkkuusvaatimukset koskevat vanerilevyjä, joiden kosteus on 10 % ± 2 % puun kuivapainosta. 41310.1.4.2 Toimitus Vanerilevyt on merkitty kappale- tai pakkauskohtaisesti siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T18 tiedot. Taulukon 41310:T18 tietoja ei tarvitse esittää, jos vanerilevytuotteelle on myönnetty CEmerkki. Tällöin vanerilevyt tai niiden pakkaus on varustettu standardin SFS-EN 13986 mukaisella CE-merkillä. Mikäli kappale- ja pakkausmerkintä jätetään pois, on kunkin tuote-erän mukana toimitettava kaupalliset dokumentit, jotka sisältävät taulukon 41310:T18 mukaiset tiedot tai CE-merkityn vanerilevytuotteen tapauksessa CE-merkistä ilmenevät tiedot. Vanerilevyjen kosteus saa olla toimitettaessa enintään 24 % puun kuivapainosta. Mikäli vanerilevy on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Vanerilevyjen kosteus valmistusprosessin jälkeen on 7 9 % puun kuivapainosta. SFS-EN 13986 Puulevyt rakennuskäytössä. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkinnät SFS-EN 636 Vaneri. Spesifikaatiot. Taulukko 41310:T17. Vanerilevyjen valmistustarkkuudet. Ulottuvuus Suurin sallittu poikkeama, kun vanerilevyn kosteus on 10 % ± 2 % puun kuivapainosta Hiomaton vanerilevy Hiottu vanerilevy Yhden levyn mittapoikkeama Nimellispaksuuden mittapoikkeama Yhden levyn mittapoikkeama Nimellispaksuuden mittapoikkeama 3 mm ±1,0 mm ± 0,6 mm 12 mm ± 1,0 mm ± 0,6 mm + (0,2 + 0,03 t) mm > 12 mm ± 1,5 mm + (0,8 + 0,03 t) mm ± 0,6 mm (0,4 + 0,03 t) mm 25 mm ± 1,5 mm (0,4 + 0,03 t) mm ± 0,6 mm > 25 mm ± 1,5 mm ± 0,8 mm + (0,0 + 0,05 t) mm 30 mm ± 1,5 mm ± 0,8 mm (0,4 + 0,05 t) mm > 30 mm ± 1,5 mm ± 0,8 mm + (0,0 + 0,03 t) mm (0,4 + 0,03 t) mm Pituus ja leveys ± 3,5 mm Suorakulmaisuus 1000 mm:ä kohti ± 1,0 mm Reunan suoruus 1000 mm:ä kohti ± 1,0 mm t = nimellispaksuus Taulukko 41310:T18. Vanerilevyjen merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi tai tunnusmerkki b) Käyttöolosuhdeluokka (tekninen luokka) standardin SFS-EN 636 mukaan c) Kirjaimet S = rakenteellinen käyttö tai G = yleinen käyttö b) Formaldehydiluokka 50 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.1 41310.1.4.3 Kuljetus ja varastointi Vanerilevyt suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Vanerilevyt varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että levyt ovat irti maasta ja levyihin ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Vanerilevyjen kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan vanerilevyjen tuulettumisesta. Vanerilevyjen kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Vanerilevyjen suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona vanerilevyt varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.5 Painekyllästetty puutavara Painekyllästettävän puutavaran (raaka-aineen) vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Painekyllästys on tehty standardin SFS-EN 351-1 mukaan. Mikäli painekyllästettävän puutavaran vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Painekyllästettävä puutavara täyttää kohdissa 41310.1.1, 41310.1.2 ja 41310.1.3 esitetyt vaatimukset. Painekyllästys ei muuta puutavaran lujuus-, laatu- yms. ominaisuuksia. Painekyllästetyn puutavaran tuottajat ovat sopineet yleisen käytännön, että kyllästysluokitus määräytyy puutavaran paksuuden mukaan: A-luokka, kun puutavaran paksuus on 50 mm tai suurempi AB-luokka, kun puutavaran paksuus on alle 50 mm. A-luokan painekyllästettyä puutavaraa käytetään maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa sekä kantavissa ja erityistä turvallisuutta vaativissa rakenteissa, kuten portaissa, laitureissa, meluseinissä, silloissa jne. AB-luokan painekyllästettyä puutavaraa käytetään maanpinnan yläpuolisissa säälle alttiissa rakenteissa, kuten verhouksissa jne. Painekyllästettyä puutavaraa on saatavana vihreänä ja ruskeana. Molemmissa värivaihtoehdoissa kyllästysaineet ovat samat. Ruskea väri saadaan aikaiseksi väripigmentillä. Kreosoottiöljyllä kyllästetty puutavara on tarkoitettu vain ammattirakentajille, ei yksityisille kuluttajille. Kreosootilla kyllästettyä puutavaraa saa käyttää vain sähköpylväissä, ratapölkyissä, sekä silloissa tai näitä vastaavissa ulkorakenteissa. Aitatolpat eivät kuulu edellä mainittuihin ulkorakenteisiin. SFS-EN 351-1 Puun ja puupohjaisten tuotteiden kestävyys. Kyllästetty puu. Osa 1: Kyllästeen tunkeuman ja määrän luokitus Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta. 41310.1.5.1 Valmistuksen mittatarkkuudet Painekyllästetyn puutavaran poikkileikkausmittojen sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukoiden 41310:T1, 41310:T2, 41310:T3, 41310:T11 ja 41310:T14 mukaiset. 41310.1.5.2 Toimitus Painekyllästetty puutavara on merkitty kappale- tai pakkauskohtaisesti siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T19 tiedot. Mikäli kappale- ja pakkausmerkintä jätetään pois, on kunkin puutavaraerän mukana toimitettava kaupalliset dokumentit, jotka sisältävät taulukon 41310:T19 mukaiset tiedot. Lisäksi painekyllästetyn puutavaran merkinnöistä tai kaupallisista dokumenteista tulee selvitä puutavaran ominaisuudet, jotka vaaditaan esitettäväksi merkinnöillä ks. kohdat 41310.1.1, 41310.1.2 ja 41310.1.3. Mikäli painekyllästetty puutavara on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Painekyllästettyä puutavaraa ei yleensä kuivata kyllästämisen jälkeen vaan se kuivuu varastoinnin aikana ns. ilmakuivaksi. Näin ollen painekyllästetyn puutavaran toimituskosteus saattaa olla hyvin korkea riippuen kyllästyksen ajankohdasta. Rakenteita ja erityisesti liitoksia suunniteltaessa tulee huomioida, että painekyllästetyn puutavaran kosteus saattaa olla hyvin korkea rakentamisen aikana. Puutavaran kuivuminen valmiissa rakenteessa saattaa aiheuttaa vaurioita esimerkiksi liitoksiin, mikäli puutavaran kosteusmuodonmuutoksia ei ole huomioitu liitosten suunnittelussa. Liimapuun painekyllästys voidaan tehdä kahdella erilaisella tavalla, joilla on vaikutusta liimapuun kosteuteen painekyllästyksen jäl- Taulukko 41310:T19. Painekyllästetyn saha- ja liimapuutavaran merkintöjen tiedot. a) Kyllästyslaitoksen nimi b) Painekyllästettyä puutavaraa koskevan standardin numero eli SFS-EN 351-1 c) Kyllästysainetyyppi tai kyllästeen nimi d) Kyllästeen tunkeumaluokka e) Tunkeuman toleranssit, jos ne poikkeavat standardin SFS-EN 351-1 vaatimuksista f) Kyllästysluokka tai kyllästeen määrä g) Kuorman numero/vuosi InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 51

41310 41310.1 keen. Painekyllästys voidaan tehdä valmiille liimapuutuotteelle, jolloin liimapuutuotteen toimituskosteus saattaa olla hyvin korkea riippuen kyllästyksen ajankohdasta. Liimapuun painekyllästys voidaan tehdä myös siten, että liimapuun lamellit painekyllästetään ennen niiden kuivausta, höyläystä ja liimausta. Tällaisen liimapuutuotteen kosteus valmistusprosessin jälkeen on sama kuin painekyllästämättömän liimapuutuotteen. Kreosoottiöljyllä kyllästetyn puutavaran tulisi olla toimitettaessa niin kuiva, että puutavaran pinnalla ei ole paljon puuhun imeytymätöntä kreosoottiöljyä. Kreosoottikyllästetylle puutavaralle on tyypillistä, että sen pinnalla saattaa esiintyä kreosoottiöljyä vaikka puutavara olisi kuivunut pitkään. Tämä johtuu siitä, että kreosoottikyllästetyn puutavaran lämmetessä (esim. auringon paiste) puun sisällä oleva kreosoottiöljy pyrkii puun pinnalle. Taulukko 41310:T20. Suositeltavat käyttökohteet yleisen Thermo-Wood -tuoteluokituksen perusteella. Havupuut Thermo-S Käsittelylämpötila: 190 C ± 3 C rakennekomponentit, sisustukset ja kiintokalusteet, kuivat tilat, puutarhakalusteet, ikkuna- ja ovirakenteet, ulkoverhous, ikkunaluukut, räystäslaudat. Thermo-D Käsittelylämpötila: 212 C ± 3 C ulkoverhous, räystäslaudat, ulko-ovet, ikkunaluukut, ympäristörakenteet, terassit, puutarhakalusteet, virkistysalueiden kalusteet leikkialueiden kalusteet. SFS-EN 351-1 Puun ja puupohjaisten tuotteiden kestävyys. Kyllästetty puu. Osa 1: Kyllästeen tunkeuman ja määrän luokitus Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta. 41310.1.5.1 Kuljetus ja varastointi Painekyllästetty puutavara suojataan likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Painekyllästetty puutavara varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että puutavara on irti maasta ja puutavaraan ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Painekyllästetyn puutavaran kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan puutavaran tuulettumisesta. Ulkona painekyllästetty puutavara varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.6 Lämpökäsitelty puutavara Lämpökäsitelty puutavara on standardin CEN/TS 15679 mukaista. Lämpökäsiteltyä puutavaraa voidaan käyttää kantavissa ja jäykistävissä rakenteissa vain valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Lämpökäsiteltävän sahatavaran vähimmäislaatuvaatimukset ovat Thermo Wood -käsikirjan taulukoiden 1-2, 2-2 ja 2-3 mukaisia. Lämpöpuuyhdistys on määritellyt lämpökäsitellylle puutavaralle ThermoWood-tuoteluokituksen, jonka perusteella se jaetaan tuoteluokkiin Thermo-S ja Thermo-D. Merkintä Thermo tarkoittaa puun lämpökäsittelyä. Tunnuksella -S tarkoitetaan puun parantunutta mittapysyvyyttä (stability) ja tunnuksella -D puun parantunutta säänkestävyyttä (durability). Lämpöpuuyhdistyksen jäsenyritykset tuottavat edellä mainitun tuoteluokituksen mukaista lämpökäsiteltyä puutavaraa. Suositeltavat käyttökohteet havupuille esitetään taulukossa 41310:T20 ja lehtipuille taulukossa 41310:T21. Taulukko 41310:T21. Suositeltavat käyttökohteet yleisen Thermo-Wood -tuoteluokituksen perusteella. Lehtipuut Thermo-S Käsittelylämpötila: 185 C ± 3 C sisustukset ja kiintokalusteet, kuivat tilat, puutarhakalusteet Thermo-D Käsittelylämpötila: 200 C ± 3 C Käyttökohteet kuten luokassa Thermo-S. Haluttaessa tummempaa värisävyä käytetään luokan Thermo-D tuotteita. Yleistietoa lämpökäsitellystä puutavarasta on esitetty julkaisuissa ThermoWood -käsikirja, ThermoWood -pintakäsittelykäsikirja, ThermoWood -höyläysohje sekä RT-ohjekortissa RT 21-10908 Lämpökäsitelty puu. Lämpökäsittelylaitoksen sisäisen laadunvalvonnan ohjeita on esitettytuoteryhmäohjeessa TR 31. CEN/TS 15679 Thermal Modified Timber Definitions and characteristics ThermoWood -käsikirja ThermoWood -pintakäsittelykäsikirja ThermoWood -höyläysohje RT 21-10908 Lämpökäsitelty puu Tuoteryhmäohje TR 31. Lämpökäsitelty puu. 41310.1.6.1 Valmistuksen laatuvaatimukset Thermo-luokitellun puutavaran laatuvaatimukset ovat taulukon 41310:T22 mukaiset. 41310.1.6.2 Toimitus Lämpökäsitelty puutavara on merkitty kappale- tai pakkauskohtaisesti siten, että merkinnöistä ilmenee vähintään taulukon 41310:T23 tiedot. Mikäli kappale- ja pakkausmerkintä jätetään pois, on kunkin puutavaraerän mukana toimitettava kaupalliset dokumentit, jotka sisältävät taulukon 41310:T23 mukaiset tiedot. 52 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

Taulukko 41310:T22. Thermo-luokitellun puutavaran laatuvaatimukset. Muotovirhe Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 6 8 % puun kuivapainosta Lapevääryys < 10 mm 1) Syrjävääryys < 4 mm 1) Kuperuus < 2 % ² ) Kierous < 6 % ² ) Pintahalkeamat: halkeaman pituus % kappaleen paksuus 16...31 mm < 15 kappaleen paksuus 32...50 mm < 25 kappaleen paksuus 51...75 mm < 35 Sisähalkeamat: halkeama % kappaleen paksuus 16...31 mm < 5 kappaleen paksuus 32...50 mm < 10 kappaleen paksuus 51...75 mm < 15 1) Mittauspituus 2 m. 2) Kappaleen leveydestä. Taulukko 41310:T23. Lämpökäsitellyn puutavaran merkintöjen tiedot. a) Valmistajan nimi b) Viittaus tuotantolaitokseen ja sen laadunvalvontaan c) Valmistajan tuotelaji tai -koodi d) Viittaus lämpökäsitellyn puun standardiin CEN/TS15679 e) Puulajin nimi f) Tuotteen käyttöluokka Lämpökäsitellyn puutavaran kosteus valmistusprosessin jälkeen on 4 7 % puun kuivapainosta. CEN/TS 15679 Thermal Modified Timber Definitions and characteristics. 41310.1.6.3 Kuljetus ja varastointi Lämpökäsitelty puutavara suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Lämpökäsitelty puutavara varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että puutavara on irti maasta ja puutavaraan ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Lämpökäsitellyn puutavaran kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan lämpökäsitellyn puutavaran tuulettumisesta. Lämpökäsitellyn puutavaran kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Lämpökäsitellyn puutavaran suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona lämpökäsitelty puutavara varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41310.1.7 Liitostarvikkeet 41310 41310.1 Liittimien ja liitososien vaatimustenmukaisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Rakenteissa ja niiden osissa käytettävät liittimet ovat taulukon 41310:T24 mukaisia. Liitoksissa käytettävien teräsosien paksuus on vähintään 1,0 mm. RIL 240-2006 Puurakenteiden laadunvarmistus EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements SFS-EN 10230-1 Teräsnaulat. Osa 1: Irtonaulat yleiseen käyttöön SFS-EN ISO 10666 Itseporautuvat levyruuvit. Mekaaniset ja toiminnalliset ominaisuudet ISO 1891 Bolts, screws, nuts and accessories. Terminology and nomenclature. Valmistajan ilmoittamat ruuvikohtaiset ominaisuudet SFS-EN ISO 4014 Hexagon head bolts. Product grades A and B SFS-EN ISO 4016 Hexagon head bolts. Product grade C SFS-EN ISO 887 Pyöreät aluslaatat metrisiin ruuveihin ja muttereihin. Yleistä SFS-EN ISO 7094 + AC Pyöreät aluslaatat. Erittäin suurikokoiset. Tarkkuusaste C DIN 436 Neliölaatat EN 14545 Timber structures Connectors Requirements EN 912 Timber fasteners Specifications for connectors for timber. 41310.1.7.1 Liitostarvikkeiden korroosiosuojaus Standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 3 puurakenteissa liittimien ja liitososien korroosiosuojaus on vähintään taulukon 41310:T25 mukainen. Maahan tai makeaan veteen kosketuksissa olevissa standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 4 pysyviksi tarkoitetuissa puurakenteissa liittimet ja liitososat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, vähintään laadusta EN 1.4301. Suolaiseen veteen kosketuksissa olevissa standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 5 pysyviksi tarkoitetuissa puurakenteissa liittimet ja liitososat on valmistettu haponkestävästä teräksestä, vähintään laadusta EN 1.4401. Kuparia sisältävillä puunsuoja-aineilla käsiteltyjen (esim. painekyllästys) puutuotteiden liitoksissa liittimet ja liitososat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, vähintään laadusta EN 1.4301, kun rakenne on pitkäaikaisesti standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 3 olosuhteissa. Tästä voidaan kuitenkin poike- InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 53

41310 41310.1 Taulukko 41310:T24. Puurakenteiden liittimiä ja näiden ominaisuuksia kuvaavia standardeja ja muita ohjeita (lähde: RIL 240-2006). Naulat Ruuvit Pultit, mutterit ja aluslevyt Tappivaarnat Naulauslevyt Muotolevykiinnikkeet Vaarnalevyt Naulalevyt Standardit kirjallisuusluettelossa. EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements. SFS-EN 10230-1 Teräsnaulat. Osa 1: Irtonaulat yleiseen käyttöön. EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements. SFS-EN ISO 10666 Itseporautuvat levyruuvit. Mekaaniset ja toiminnalliset ominaisuudet. ISO 1891 Bolts, screws, nuts and accessories. Terminology and nomenclature. Valmistajan ilmoittamat ruuvikohtaiset ominaisuudet. EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements. SFS-EN ISO 4014 Hexagon head bolts. Product grades A and B. SFS-EN ISO 4016 Hexagon head bolts. Product grade C. ISO 4033 Hexagon nuts. Product grades A and B. ISO 4034 Hexagon nuts. Product grade C. SFS-EN ISO 887 Pyöreät aluslaatat metrisiin ruuveihin ja muttereihin.yleistä. SFS-EN ISO 7094 +AC Pyöreät aluslaatat. Erittäin suurikokoiset. Tarkkuusaste C. DIN 436 Neliölaatat. EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements. Lujuusluokka vähintään S235, halkaisija 6 30 mm, päät viistetty, läpimitan toleranssi 0/+0,1mm. EN 14545 Timber structures Connectors Requirements. Kiinnikkeen Eurooppalainen tyyppihyväksyntä ETA tai VTT:n lausunto. EN 14545 Timber structures Connectors Requirements. EN 912 Timber fasteners Specifications for connectors for timber. EN 14545 Timber structures Connectors Requirements. Tyyppikohtaiset VTT:n naulalevylausunnot tai CE-merkityn naulalevyn valmistajan ilmoittamat ominaisuudet (käyttöluokassa 3 vain ruostumaton teräs). Taulukko 41310:T25. Liittimien ja liitososien korroosiosuojauksen vähimmäisvaatimukset, (lähde: RIL 205-2007). Liitin Naulat ja ruuvit, joiden d = 4 mm Käyttöluokka 3 Fe/Zn25c, Z350 Pultit, tappivaarnat, naulat ja ruuvit, joiden d > 4 mm Fe/Zn 25c, Z350 Hakaset Naulalevyt ja teräslevyt, joiden paksuus on 3 mm Teräslevyt, joiden paksuus on 3...5 mm Teräslevyt, joiden paksuus on > 5 mm Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs Fe/Zn25c, Z350 Fe/Zn25c, Z350 ta rakenteissa, jotka eivät vaikuta henkilöturvallisuuteen (esim. koristeaita) ja käyttää tällaisissa rakenteissa kuumasinkittyjä teräsosia, joiden sinkkikerroksen paksuus on vähintään 90 µm sekä kuumasinkittyjä liittimiä. Muut painekyllästetyt puunsuoja-aineet paitsi kreosoottikylläste sisältävät kuparia, joka on sinkkiä syövyttävä aine. Lämpökäsitellyn puutavaran liitoksissa liittimet ja liitososat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, vähintään laadusta EN 1.4301. Standardin SFS-EN 335-1 mukaisissa käyttöluokissa 3, 4 ja 5 liittimet ja liitososat ovat samaa metallilaatua galvaanisen korroosion estämiseksi. Jännityskorroosiovaara otetaan huomioon käyttämällä standardin SFS-EN 1993-1-4 mukaisia ruostumattomia teräksiä. Ammoniakkikaasuille altistuvissa liitoksissa liittimet ja liitososat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, vähintään laadusta EN 1.4301. Kuumasinkityksen merkintä Z350 tarkoittaa, että sinkkikerroksen paksuus on 25 µm. 54 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.2 Ruostumaton teräs EN 1.4301 vastaa laatua AISI 304 tai SS2333. Haponkestävä teräs EN 1.4401 vastaa laatua AISI 316 tai SS2343. Nykyisin kyllästetty puutavara on pääsääntöisesti käsitelty korroosiota aiheuttavilla aineilla (esim. eräät kuparia ja orgaanisia tehoaineita sisältävät kyllästeet). Teräsosien jännityskorroosiovaara on olemassa rakenteissa, jotka altistuvat kloridipitoiselle ilmalle. Ammoniakkikaasuille altistuvia liitoksia on esimerkiksi lietesäiliön kattorakenteissa. Naulalevyjen käyttö rakenteellisissa liitoksissa edellyttää naulalevyrakenteiden ulkoista laadunvalvontaa suorittavan laitoksen antamaa todistusta naulalevyrakenteita valmistavan tehtaan laadunvalvonnasta. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General SFS-EN 1993-1-4 Eurocode 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1 4: Yleiset säännöt. Ruostumattomia teräksiä koskevat lisäsäännöt RIL 240 2006 Puurakenteiden laadunvarmistus RIL 205 2007 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi 5. Kemiallinen suojaus voi olla esimerkiksi joko suolakyllästys, kreosoottikyllästys tai epoksikäsittely. Rakennustarvikkeiden nostot tehdään siten ja sellaisilla nostovälineillä, että nostaminen ei aiheuta tarvikkeisiin haitallisia muodonmuutoksia ja heikennä tarvikkeiden laatua ja lujuusominaisuuksia. Käytettävät työ- ja kiinnitysmenetelmät eivät saa huonontaa puutavaran, runkotarvikkeiden ja valmiin rungon laatua eikä lujuusominaisuuksia. Puutavaran kosteus ei saa asennuksen aikana poiketa haitallisesti lopullisesta tasapainokosteudesta. Mittapoikkeamat otetaan asennettaessa huomioon kirjallisten asennusohjeiden edellyttämällä tavalla. 41310.3.1 Runkotolpat ja pilarit Standardin SFS-EN 335-1 mukaisissa käyttöluokissa 4 ja 5 kantavat runkotolpat ja pilarit ovat painekyllästettyä puutavaraa. Kantaviin rakenteisiin ei saa tehdä jatkoksia, reikiä ja loveuksia ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Puutavaran pituus on yleensäkin sellainen, että jatkosten määrä voidaan minimoida. 41310.2 Alusta Puurunkorakenteen alusta täyttää sille suunnitelmaasiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Alusta on puhdas, kiinteä ja niin tasainen, että valmiille rakennusosalle määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset täyttyvät. Kosteuden tunkeutuminen alustasta puurakenteeseen estetään esimerkiksi bitumikermillä. Kosteudeneristeenä käytetään bitumikermiä. Siveltävät kosteudeneristeet eivät ole riittäviä estämään kosteuden tunkeutumista alustasta puurakenteeseen. 41310.3 Puurungon asennus Kantavien ja jäykistävien rakenteiden sekä niiden osien tekemisessä noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia. Ennen puurungon asentamista käydään läpi asennustyön eri vaiheet ja niihin vaikuttavat seikat. Asentamista koskevat kirjalliset ohjeet ovat käytettävissä työmaalla asentamisen aikana. Puutavara ja runkotarvikkeet sekä puurunkorakenteen alusta täyttävät kohdissa 41310.1 ja 41310.2 esitetyt vaatimukset. Puutavara ei saa olla välittömässä kosketuksessa sellaisen materiaalin kanssa, joka kuljettaa vettä kapillaarisesti (esimerkiksi betoni). Puurungon osia ei saa asentaa betonivalun sisään, ellei niitä ole asianmukaisesti suojattu joko rakenteellisesti tai kemiallisesti käyttöluokkaan 4. 41310.3.2 Palkit ja muut kannattimet Standardin SFS-EN 335-1 mukaisissa käyttöluokissa 4 ja 5 palkit ja muut kannattimet ovat painekyllästettyä puutavaraa. Kantaviin rakenteisiin ei saa tehdä jatkoksia, reikiä ja loveuksia ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Puutavaran pituus on yleensäkin sellainen, että jatkosten määrä voidaan minimoida. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood- based products. Definition of use classes. Part 1: General. 41310.3.3 Liitokset Liitostarvikkeet ja liitostyypit täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Liitostarvikkeet täyttävät kohdassa 41310.1.7 esitetyt vaatimukset. Liitokset tehdään siten, että liitettävien kappaleiden välille ei jää turhaa väljyyttä. Liittimet eivät saa aiheuttaa puutavaraan halkeamia. Tarvittaessa puikkoliittimille esiporataan reiät taulukon 41310:T26 mukaan. Pulttiliitokset yms. tehdään siten, että niitä voidaan kiristää myös rakenteen valmistumisen jälkeen. Pultin kannan ja mutterin alla sekä kansiruuvin kannan alla käytetään aina aluslevyä. Liimaliitoksia ei saa tehdä työmaalla kantaviin rakenteisiin. InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 55

41310 41310.3 Taulukko 41310:T26. Puikkoliittimille porattavien reikien koko (lähde: RIL 240-2006). Liitin Porattava materiaali Suositus D Sallittu D Porauspituus Naula, ruuvi Metalli d + 1 mm d + 0,2 1 mm Läpi Esiporattava naula 1) Puu 0,7 d 0,5 d 0,8 d L (0 5 mm) Esiporattava ruuvi 2) Puu 0,7 d 0,5 d 0,7 d L (0 d mm) Kansiruuvi Sileä varrenosa d d + (0 1 mm), 3) 0,4 L ± 5 mm 5) puussa Kierreosa puussa 0,7d 0,6 d 0,75 d, 4) L (0 d) Tappivaarna 6) Puu d 0,95 d 1,0 d L + (0 5 mm) Tappivaarna 6) Metalli (d + 1 mm) 1,1 d [d + (0,5 1mm)] 1,1 d Läpi Pultti, kierretanko Puu d + 1 mm d + (0 1 mm) Läpi Pultti Metalli (d + 1 mm) 1,1 d [d + (0,5 2 mm)] 1,1 d Läpi Liimattu terästanko Puu 1,2 d 1,15 d 1,25 d L + (0 5 mm) Liimattu kansiruuvi Sileävarren osa d + 1 mm d + (0,5 1 mm) Ls ± 5 mm 7) puussa Kierreosa puussa 0,85 d 0,8 d 0,9 d L (0 d) D = reiän nimellishalkaisija, d = liittimen nimellishalkaisija, L = liittimen nimellispituus. 1) Esitetty suunnitelmassa esiporattavaksi. 2) Esitetty suunnitelmassa esiporattavaksi tai jos porakärjetön ruuvi, jonka d > 8 mm. 3) Väljä reikä sallitaan ainoastaan kantaosan puuhun (käytetään porattaessa liitososat erikseen). 4) Koskee havupuutavaraa ja puulevyjä. Lehtipuutavaralla (D-lujuusluokat) sallittu D = 0,7 d 0,85 d. 5) Osakierteiset ISO 1891, kohdan 25.1 mukaiset kansiruuvit, joiden kierreosan pituus on 0,6 L. 6) Jos reikä porataan samalla kertaa puuhun ja metalliin, sallittu D = d + 0 mm. 7) L s on ruuvin sileän varren pituus. 41310.3.4 Puutavaran home- ja kosteussuoja Puutavaran home- ja kosteussuojaus täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Home- ja kosteussuojaus tehdään taulukon 41310:T27 mukaisilla menetelmillä. Peittomaalilla pintakäsiteltävät vanerilevyt on varustettu maalauskalvolla. Pinnoitettujen vanerilevyjen reunat on suojattu kosteutta vastaan tehtaalla. Painekyllästettyä, pintakäsiteltyä ja pinnoitettua puutavaraa käytettäessä suojauskäsittelyn jälkeen työstetyt kohdat ja katkaisupinnat käsitellään siveltävällä puunsuoja-aineella puutavaran kosteussuojauksen valmistajan ohjeiden mukaan. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kuvan 41310:K1 mukaisia rakenteellisen suojauksen menetelmiä riippumatta siitä, millaista puutavaran kosteussuojausta käytetään. Pintakäsittelyn ajankohtana puutavaran kosteus saa olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Tehtaalla kosteussuojattu puutavara pyritään tilaamaan sellaisena, että sen työstäminen asennusvaiheessa voidaan minimoida. Myös painekyllästetyn puutavaran katkaisupinnat käsitellään siveltävällä puunsuoja-aineella kyllästetyn puutavaran valmistajan ohjeiden mukaan. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinanavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta RIL 240 2006 Puurakenteiden laadunvarmistus ISO 1891 Bolts, screws, nuts and accessories. Terminology and nomenclature. Esimerkkejä puurakenteiden pintakäsittely-yhdistelmistä esitetään taulukoissa 41310:T28 ja 41310:T29. Rasitusluokka 6 Kohtalainen ilmastorasitus ulkona. Luokan 6 mukainen ilmastorasitus esiintyy ulkona epäpuhtauksien rasittamassa kaupunki-ilmastossa ja rannikkoalueilla, joissa kloridipitoisuus on alhainen, kuten Suomessa. Kaupunki-ilmasto vallitsee suurehkoissa taajamissa ja kaupungeissa. Ilma sisältää epäpuhtautena mm. nokea, pölyä ja polttoaineiden palamistuotteena rikkiyhdisteitä. Rasitusluokka 7 Ankara ilmastorasitus ulkona. Luokan 7 mukainen ilmastorasitus esiintyy ulkona voimakkaiden epäpuhtauksien rasittamassa kaupunki- ja teollisuusilmastossa. Ankara ilmastorasitus esiintyy suurissa taajamissa ja kaupungeissa, joissa lähiympäristön teollisuus vaikuttaa maalipinnan tuhoutumisnopeuteen. Ulkonäköluokka Pu2 (P = peittävä käsittely, u = ulkomaalaus, 2 = ulkonäköluokka) Pinnan valmiiksimaalauksen tulee normaalilta katseluetäisyydeltä tarkasteltuna olla peittävä ja yleisvaikutelmaltaan yhdenmukainen ja tasavärinen. Värin ja kiillon tulee vastata vertailupintaa tai tehtyä mallipintaa siten, että värisävyssä ja kiillossa ei voi havaita yleissilmäyksellä eroja. Rajausten on oltava normaalilta katseluetäisyydeltä tarkasteltuna täsmällisiä. Valmiissa pinnassa sallitaan rakennusasiakirjoissa määritellyn mittatarkkuusluokan mukaista rakenteesta johtuvaa epätasaisuutta. Valmista pintaa arvioitaessa otetaan huomioon tuotteen ominaisuudet, alustan pinnan muoto (struktuuri), käytetty työmenetelmä sekä työsaumat. Valmiissa pinnassa ei sallita häiritsevässä määrin työtavasta johtuvia valumia, työsaumoja, jatkoksia eikä kiiltoeroja. 56 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.4 Taulukko 41310:T27. Puutavaran home- ja kosteussuojausmenetelmät. Puutavara Käyttöluokka 2, SFS-EN 335-1 Sahatavara, pyöreäpuu Homesuojaus pintakäsittelyllä Käyttöluokka 3, SFS-EN 335-1 Vaihtoehtoisia menetelmiä suolakyllästys pintakäsittely-yhdistelmä lämpökäsittely Käyttöluokat 4, SFS-EN 335-1 Käyttöluokat 5, SFS-EN 335-1 Vaihtoehtoisia menetelmiä Kreosoottikyllästys suolakyllästys kreosoottikyllästys Liimapuu Homesuojaus pintakäsittelyllä Vaihtoehtoisia menetelmiä suolakyllästys pintakäsittely-yhdistelmä Vaihtoehtoisia menetelmiä Kreosootttikyllästys suolakyllästys kreosoottikyllästys Viilupuu Homesuojaus pintakäsittelyllä Suolakyllästys Vaneri Homesuojaus pintakäsittelyllä Vaihtoehtoisia menetelmiä maalauskalvopinnoite + reunasuojaus + pintakäsittely-yhdistelmä fenolifilmipinnoite + reunasuojaus tai vastaava muu pinnoite Taulukko 41310:T28. Esimerkkejä puurakenteiden pintakäsittely-yhdistelmistä, (lähde: MaalausRYL 2001 / Aluevarusteet) Puutavara Sahattu havupuu Höylätty havupuu 7 7 7 7 7 Pu2 Pu2 Pu3 Pu2 Pu2 Rasitusluokka Ulkonäköluokka Kunnossapitoväli P P P P P 353 354 459 353 354 Tehtaalla 7 Pu3 P 452 pohjamaalattu havupuu Kyllästetty havupuu Sahattu kyllästetty havupuu Höylätty kyllästetty havupuu 6 6 6 6 7 Pu3 Pu3 Pu3 Pu3 Pu3 K K K K P 350 830 840 450 452 6 Pu2 P 415 Ulkonäköluokka Pu3 (P = peittävä käsittely, u = ulkomaalaus, 3 = ulkonäköluokka) Pinnan valmiiksimaalauksen tulee normaalilta katseluetäisyydeltä tarkasteltuna olla yleisvaikutelmaltaan peittävä. Pienehköt sävyerot sallitaan. Rajausten on oltava normaalilta katseluetäisyydeltä tarkasteltuna tyydyttäviä. Valmiissa pinnassa sallitaan rakennusasiakirjoissa määritellyn mittatarkkuusluokan mukaista rakenteesta johtuvaa epätasaisuutta. Valmista pintaa arvioitaessa otetaan huomioon tuotteen ominaisuudet, alustan pinnan muoto (struktuuri), käytetty työmenetelmä sekä työsaumat. Valmiissa pinnassa sallitaan vähäisessä määrin työtavasta johtuvia valumia, työsaumoja, jatkoksia ja kiiltoeroja. Kunnossapitoväli P = pitkä (10 20 vuotta). K = keskipitkä (5 10 vuotta). Käsittely-yhdistelmän tunnus, esimerkiksi 353 tarkoittaa, että käsittely-yhdistelmän viimeinen käsittely tehdään tuoteryhmän 35 tuotteella (vesiohenteiset dispersiomaalit ja -pinnoitteet ulkokäyttöön puualustalle rasitusluokassa 5...7), tunnuksessa numero 3 on tuoteryhmäkohtainen järjestysnumero. MaalausRYL 2001. Aluevarusteet SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General. Taulukko 41310:T29. Esimerkkejä lämpökäsitellyn puutavaran pintakäsittely-yhdistelmistä. Puutavara MaalausRYL 2001 mukainen käsittelyyhdistelmä Lämpökäsitelty puu 6 6 6 6 Pu3 Pu3 Pu3 Pu3 MaalausRYL 2001 mukainen käsittelyyhdistelmä Rasitusluokka Ulkonäköluokka Kunnossapitoväli K K K K 450 451 830 831 41310.4 Valmis puurunko Valmis puurunko täyttää asiakirjoissa rungolle ja valmiille rakennusosalle määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset. Näkyvissä rungon osissa ei saa olla ulkonäköä heikentäviä rikkoutumia. Pintakäsiteltävät pinnat ovat niin puhtaita, etteivät pinnoissa mahdollisesti olevat likatahrat tms. vaikeuta rungon pintakäsittelyä. Valmiiksi pintakäsitellyissä pinnoissa ei ole likatahroja. InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 57

41310 41310.4 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 1) Puuverhoukset jätetään riittävästi irti maasta. 2) Puupilarit jätetään riittävästi irti perustuksista. 3) Puuverhouksen liitokset tehdään jiiriliitoksilla tai käytetään suojalautoja/peltilistoja. 4) Puuverhouksen alareunaan tehdään tippanokka. 5) Pystysuuntaisen puuverhouksen jatkokset tehdään peltilistoilla. 6) Puupilareiden yläpäähän asennetaan suojahattu. 7) Aitojen ja kaiteiden johteet muotoillaan tai asennetaan yläpinnaltaan kaltevaksi. 8) Aitojen päällä käytetään suojasoiroa/-lankkua tai suojapellitystä. 9) Leveiden pääpalkkien yläpinta suojataan pellityksellä. Kuva 41310:K1. Esimerkkejä rakenteellisesta suojauksesta. 41310.4.1 Seinämäiset rakenteet Seinämäisten rakenteiden asennustarkkuudet ovat taulukon 41310:T30 mukaiset. Poikkeamat mitataan rakenteen huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia asennustarkkuuksia. Taulukko 41310:T30. Seinämäisten rakenteiden asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Suurin sallittu poikkeama Rakenteen sijainti perussuorasta ± 10 mm Runkotolppien väli ± 10 mm Rakenteen rungon suoruus ± 1,5 1) Rakenteen poikkeama pystysuorasta tai suunnitelman mukaisesta kaltevuudesta korkeus 3 m ± 5 mm korkeus > 3 m ± h/300 1) Mittauspituudesta, kun mittauspituus on vähintään 2 m. 58 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41310 41310.5 41310.4.3 Pilarit ja palkit Pilarirungon asennustarkkuudet ovat taulukon 41310:T31 mukaiset ja palkkirungon asennustarkkuudet taulukon 41310:T32 mukaiset. Poikkeamat mitataan rungon huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia asennustarkkuuksia. Taulukko 41310:T31. Pilarirungon asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Suurin sallittu poikkeama Sivusijainti perussuorasta ± 20 mm Vapaaväli ± 20 mm Pilarin yläpään ja/tai tukipintojen ±15 mm korkeusasema Suoruus ± 1,5 1) Poikkeama pystysuorasta korkeus 3 m ± 10 mm korkeus > 3 m ± h/300 1) Mittauspituudesta, kun mittauspituus on vähintään 2 m. käyttöä, tarvittavia liikkuma- ja asennusvaroja, väliaikaista tuentaa ja suojausta sekä kiinnitysten riittävyyttä ja pitävyyttä. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjat, koestustodistukset yms. liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka luovutetaan tilaajalle rungon tai sen osan vastaanottotarkastuksessa. Työn aikana kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vaaditut ominaisuudet ja olosuhteet pysyvät sellaisina kuin työtä aloitettaessa on sovittu. 41310.6 Ympäristövaikutukset 41310.6.1 Purku Mahdolliset asbesti- ja kyllästysainepitoisuudet sekä kosteus- ja homevauriot selvitetään ennen purkua. Purettavat tarvikkeet ja ainekset lajitellaan. Rakennusjätteen käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ohjeita. Taulukko 41310:T32. Palkkirungon asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Sivusijainti perussuorasta Vapaaväli Korkeusasema tuella Suoruus ja poikkeama esikorotuksesta, kun palkkia kuormittaa sen oma paino 41310.4.4 Liitokset Puurakenteiden liitosten asennustarkkuudet ovat taulukon 41310:T33 mukaiset. Poikkeamat mitataan rungon huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia asennustarkkuuksia. RIL 240 2006 Puurakenteiden laadunvarmistus. Suurin sallittu poikkeama ± 20 mm ± 20 mm ± 15 mm ± 1,5 1) 1) Mittauspituudesta, kun mittauspituus on vähintään 2 m. 41310.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ennen töiden aloittamista todetaan perustusten/alustan, puutavaran ja runkotarvikkeiden vaatimustenmukaisuus sekä työn edellyttämät kosteus- ja lämpötilaolot. Rungon asennuksen aikana valvotaan jatkuvasti asennusolojen sopivuutta, peittyvien työsuoritusten asianmukaisuutta, tarvikkeiden asiakirjojen mukaista Aikaisemmin mineriittilevyt sisälsivät asbestia. Tällaisia mineriittilevyjä on käytetty mm. julkisivuverhoiluissa ja vesikatteina. 41310.6.2 Uudelleenkäyttö Purettu puutavara käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Puretusta puutavarasta poistetaan kaikki metalliset kiinnitystarvikkeet, kuten naulat, ruuvit, naulauslevyt yms. ennen puutavaran työstämistä. Mikäli uudelleen käytettävä puutavara pintakäsitellään, selvitetään sen mahdolliset aikaisemmat pintakäsittelyt. Mikäli puretussa puutavarassa ei ole laho- tai hyönteisvaurioita, lujuutta heikentäviä halkeamia tai muodonmuutoksia, se voidaan käyttää uudelleen vastaavissa rakenteissa. 41310.6.3 Hävittäminen Puutavarasta syntyvän rakennusjätteen hävittäminen edellyttää käytetyn kosteussuojaus-/pintakäsittelyaineen selvittämistä. Uudelleenkäyttöön kelpaamaton puutavara hävitetään viranomaisten ohjeiden mukaan. Kyllästetty puutavara hävitetään kyllästysluokan edellyttämällä tavalla valmistajan ohjeiden mukaan. Puhdas pintakäsittelemätön ja kyllästämätön puutavara voidaan hävittää polttamalla, jolloin se voidaan hyödyntää lämmityksessä. Myös viilupuu- ja vanerituotteet (pinnoittamattomat, fenoli- tai melamiinifilmipintaiset tai tyypillisillä maaleilla maalatut) voidaan turvallisesti hävittää polttamalla polttolämpötilan ollessa vähintään +700 C. InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet 59

41310 41310.6 Taulukko 41310:T33. Liittimien asennustarkkuudet, (lähde: RIL 240-2006). Liitostekniikka Asennustarkkuus Erittely/ohjearvo Sallittu poikkeama/rako Naulaliitos puu-puu Liittimien sijoitus 1) Liitinväli a 1, a 2 ± max (10 %; d) Ruuviliitos puu-puu Päätyetäisyys a 3 0/ + 10 mm Reunaetäisyys a 4 d / + 10 mm Kannan upotus Kanta puun pintaan 0/ + 3 mm Naulauslevyliitos Reiän sijainti Reiät metallilevyssä ± 3 mm (myös ruuvattavat) Naulauslevyn sijoitus Molemmissa suunnissa ± 5 mm Muotolevykiinnikeliitos Kiinnikkeen sijoitus Yleensä ± 5 mm (hyväksytyt teolliset Kontaktipinnassa ± 2 mm 9) kiinnikkeet) Liittimien etäisyys puun d reunasta ja päädystä Rako puun pintaan Kiinnike kontaktissa vino rako max 3 mm Pulttiliitos Pultin sijainti Samanaikainen poraus 2) ± 5 mm 5) Reiän sijainti Erikseen poraus ± 1,5 mm 3) Kiristys Osat kontaktiin vino rako max 3 mm Tappivaarna Halkaisija d 0 / + 0,1 mm Pituus L ± 2 mm Pään viiste 30 Viisteen pituus 0,15 d ± 0,05 d Tappivaarnaliitos Liittimen sijainti 4) Samanaikainen poraus ± 3 mm Reiän sijainti 4) Erikseen poraus ± 1 mm 6) Tappivaarnan sileän osan max (2 mm; 0,05 t) 7) pituus puulamellissa t Rako liitosleikkeissä Urat tai listoitetut sauvat < min (3 mm; 0,25 t t ) 8) Vinoruuvaus Ruuvauskulma ± 5 Liimatankoliitos Tangon sijainti Asema ulostulon kohdalla ± 5 mm Liimaruuviliitos Reiän vinous Porauspituudella L a ± L a /50 Kontaktiliitokset Rako Kontakti vaaditaan vino rako max 3 mm 1) Puun syysuunnassa peräkkäisten naulojen tulee kuitenkin olla vähintään d verran limittäin toisiinsa nähden, jos a 1 <14d. 2) Poraus kaikkien osien läpi kerralla tai pitäen esiporattua osaa sabluunana. 3) Kun puuosissa on 1 mm väljät reiät ja metalliosissa 1,5 mm 2 mm väljät reiät. 4) Liitoksen leikepinnoilla kaikissa osissa. 5) Puunsyiden suuntaisessa rivissä liittimet saavat poiketa toisiinsa nähden poikittaissuunnassa, kuitenkin enintään 5 mm. 6) Kun puu-teräsliitoksien metalliosissa on 1 mm väljät reiät. 7) t on suunniteltu liittimen sileän osan pituus liitoslamellissa. 8) Rakopuupinnan ja metallilevyn välillä teräslevyllisessä liitoksessa, jossa t on teräslevyn paksuus. 9) Esimerkiksi kulmakiinnikkeen etäisyys puuosien liitossaumassa (esiasennus esim. NR-ristikkoon). Painekyllästetty puu luokitellaan erilliskierrätettäväksi jätteeksi. Kaikki käytöstä poistettu kyllästetty puutavara sekä mahdolliset työstöjätteet tulee toimittaa jätelaitosten ja puutavarakauppojen erilliskierrätyspisteisiin. Ellei puutavaran kosteussuojaus-/pintakäsittelyaineesta ole varmuutta, se suositellaan hävitettäväksi kuten kyllästetty puutavara. 60 InfraRYL 2006 Osa 3 41310 Puurunkorakenteet

41320 41320.1 41320 Puuverhous Seuraavat vaatimukset ovat voimassa, ellei kysymyksessä ole puuverhousjärjestelmä, jossa on valmistajan määrittelemät laatuvaatimukset ja asennusohjeet. 41320.1 Puutavara ja verhoustarvikkeet 41320.1.1 Verhouslaudat ja rimat Käytettävä puutavara täyttää kohdassa 41310.1 esitetyt vaatimukset. Verhouslaudat ja -rimat ovat sydänhalkaistua puutavaraa. Verhouslautojen ja -rimojen näkyviin jäävä pinta on vähintään laatuluokkaa B. Mikäli näkyvä pinta on sahapinta, tulee sen olla hienosahattu. Verhouslautojen ja -rimojen näkyviin jäävät särmät ovat täysisärmäisiä. Verhouslautojen paksuus on taulukon 41320:T1 mukainen ja verhousrimojen poikkileikkausmitat vähintään 45 x 45 mm. Verhousrimat on profiloitu siten, että riman alareunassa on tippanokka ja yläpinta kalteva ulospäin. Verhouslautoja ja -rimoja voidaan jatkaa standardin SFS-EN 385 mukaisilla sormijatkoksilla. Sormijatkoksen liimasauma tulee olla väritön. Taulukko 41320:T1. Verhouslaudan paksuus. Luokka 1 28 2 21 Paksuus, mm Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty, noudatetaan seuraavaa käyttösuositusta: Luokka 1: Leveä lauta (yli 120 mm), laajat verhouspinnat, joilla on erityisiä ulkonäkövaatimuksia, käyttöikä 30 v. Luokka 2: Vaatimattomat verhouspinnat. Lämpökäsitellyn puutavaran eläminen on pienempää kuin sahatavaran yleensä. Sitä käytettäessä voidaan valita luokkaa 1 ohuempi lauta. Laudan paksuus vaikuttaa rakenteen käyttöikään, pintakäsittelyn huoltoväliin yms. Puuverhouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä näkyviin jäävää puuverhousta (vrt. julkisivuverhous), joka on standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 3 olosuhteissa. Hienosahatulla pinnalla tarkoitetaan pinnan struktuuria, joka tehdään höyläyksen jälkeen erillisellä hienosahauslaitteella tai joka syntyy, kun puutavara sahataan kuivasta puutavara-aihiosta esimerkiksi vannesahalla. Tällä tavalla saadaan karhea pinta, jossa pintakäsittely pysyy paremmin. Verhouslautojen yleisimmät tyypit ja dimensiot on esitetty RT-kortissa RT 21-10750. 41310.1 Puurunkorakenteet. Puutavara ja runkotarvikkeet, InfraRYL SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General. SFS-EN 385 Finger jointed structural timber. Performance requirements and minimum pro-duction requirements RT 21-10750 Sahattu ja höylätty puutavara. 41320.1.2 Kiinnitystuet Käytettävä puutavara täyttää kohdassa 41310.1 esitetyt vaatimukset. Kiinnitystukien puutavara on vähintään laatuluokkaa C. Mikäli kiinnitystuet ovat metallia, täyttää niiden korroosiosuojaus samat vaatimukset, mitä kohdassa 41310.1.7.1 on esitetty metallisille liittimille ja liitososille. Kiinnitystukien puutavaran paksuus on vähintään sama kuin verhouslaudan paksuus. Kiinnitystukien k-jako on enintään 600 mm. 41320.1.3 Muototarkkuus Puutavaran muototarkkuus on sellainen, että mahdolliset muodonmuutokset (esimerkiksi lape- ja syrjävääryys, kierous tai kuperuus) eivät vaikeuta tarvikkeen kiinnittämistä ja ulkonäöltään yhtenäisen pinnan aikaansaamista. 41320.1.4 Toimitus Puutavaran toimitus täyttää vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa 41310.1 kunkin puutuotteen kohdalla. Pontattujen verhouslautojen kosteus saa olla asennuksen ajankohtana enintään 20 % puun kuivapainosta. Mikäli puutavara on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen InfraRYL 2006 Osa 3 41320 Puuverhous 61

41320 41320.2 kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. 41320.1.5 Kuljetus ja varastointi Puutavaran kuljetus ja varastointi täyttävät vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa 41310.1 kunkin puutuotteen kohdalla. 41320.1.6 Kiinnitystarvikkeet Liittimet täyttävät kohdassa 41310.1.7 esitetyt vaatimukset. Liittimet ovat täysikantaisia kampanauloja, kuumasinkittyjä lankanauloja tai ruuveja. Mikäli käytetään muita kiinnitysmenetelmiä kuin naula- tai ruuvikiinnitystä, ne ovat sellaisia, että niillä saavutetaan vähintään naula- ja ruuvikiinnitystä vastaavat lujuusominaisuudet Hakasia ei saa käyttää puuverhouksen asennuksessa. 41310.1 Puurunkorakenteet. Puutavara ja runkotarvikkeet, InfraRYL 41310.1.7 Puurunkorakenteet. Liitostarvikkeet, InfraRYL. 41320.2 Alusta Puuverhouksen alusta täyttää sille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Alusta on puhdas, kiinteä ja niin tasainen, että valmiille rakennusosalle määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset täyttyvät. Kosteuden tunkeutuminen alustasta puurakenteeseen estetään esimerkiksi bitumikermillä. Kosteudeneristeenä käytetään bitumikermiä. Siveltävät kosteudeneristeet eivät ole riittäviä estämään kosteuden tunkeutumista alustasta puurakenteeseen. Pystysuuntaisessa verhouslaudoituksessa huolehditaan verhouksen taustan tuuletuksesta kiinnitystukien ristiinasennuksella tai tätä vastaavalla menetelmällä. Rakennustarvikkeiden nostot tehdään siten ja sellaisilla nostovälineillä, että nostaminen ei aiheuta tarvikkeisiin haitallisia muodonmuutoksia ja heikennä tarvikkeiden laatua ja lujuusominaisuuksia. Käytettävät työ- ja kiinnitysmenetelmät eivät saa huonontaa puutavaran, verhoustarvikkeiden ja valmiin verhouksen laatua eikä lujuusominaisuuksia. Verhouslaudat kiinnitetään molemmista reunoistaan. Verhousrimat kiinnitetään riman keskeltä ruuvilla. Verhouslaudat ja -rimat kiinnitetään jokaiseen kiinnitystukeen. Puutavaran kosteus ei saa asennuksen aikana poiketa haitallisesti lopullisesta tasapainokosteudesta. Verhouslaudat asennetaan pääsääntöisesti kupera lape ulospäin. Mikäli tämä ei ole mahdollista laudan profiloinnin tai pintakäsittelyn takia, hajautetaan koverat verhouslaudat tasaisesti koko näkyvälle pinnalle siten, että saavutetaan ulkonäöltään yhtenäinen pinta. Puuverhouksessa sallitaan näkyviä sormijatkoksia, mutta sormijatkokset tulee hajauttaa tasaisesti koko näkyvälle pinnalle siten, että saavutetaan ulkonäöltään yhtenäinen pinta. Verhouslaudan kuivuessa sen poikkileikkaus tavallisesti muuttaa muotoaan siten, että laudan sydänpuolen lape kuperoituu. Näin ollen verhouslaudoissa, jotka on profiloitu sydänpuoli taustaan päin, näkyvä pinta saattaa olla kovera. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä laudan kuperoitumiseen vaikuttaa myös lautojen sahaus- ja kuivaustekniikka. Laudat asetettu kupera lape ulospäin Näkyvä pinta Osa laudoista asennettu kovera lape ulospäin Näkyvä pinta Kovera lauta 41320.3 Puuverhouksen asennus Puuverhouksen rakenteiden sekä niiden osien tekemisessä noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia. Verhous tehdään samaa puulajia olevasta puutavarasta, ellei asiakirjoissa toisin määrätä. Ennen puuverhouksen asentamista käydään läpi asennustyön eri vaiheet ja niihin vaikuttavat seikat. Asentamista koskevat kirjalliset ohjeet ovat käytettävissä työmaalla asentamisen aikana. Puutavara ja verhoustarvikkeet sekä puuverhouksen alusta täyttävät kohdissa 41320.1 ja 41320.2 esitetyt vaatimukset. Puutavara ei saa olla välittömässä kosketuksessa sellaisen materiaalin kanssa, joka kuljettaa vettä kapillaarisesti (esimerkiksi betoni). Kuva 41320:K1. Tyypillisiä verhouslautojen poikkileikkauksen kosteusmuodonmuutoksia. Alle 5 m korkeassa näkyvässä pinnassa pystysuuntaan asennetut verhouslaudat ja -rimat ovat niin pitkiä, että niiden jatkoksia ei tarvitse tehdä. Tätä korkeammissa näkyvissä pinnoissa pystysuuntaisten verhouslautojen ja -rimojen jatkoskohta toteutetaan erillisellä jatkosrakenteella tai käytetään sormijatkettua verhouslautaa tai -rimaa. Vaakasuuntaan asennetuissa verhouslaudoissa voidaan käyttää pontattuja jatkoksia. Ympäripontatun ver- 62 InfraRYL 2006 Osa 3 41320 Puuverhous

41320 41320.4 houslaudan jatkos voidaan sijoittaa kiinnitystukien välille. Vierekkäisten verhouslautojen jatkokset eivät saa sijaita samassa kohdassa vaan jatkokset hajautetaan tasaisesti koko näkyvälle pinnalle siten, että saavutetaan ulkonäöltään yhtenäinen pinta. Verhouslaudan jatkoskohtia saa olla laudan pituussuunnassa enintään 2 4 m:n välein. Vaakasuuntaan asennetut verhousrimat ovat niin pitkiä, että niiden jatkoksia ei tarvitse tehdä. Mikäli näkyvä pinta on niin pitkä, että verhousrimojen jatkoksia tarvitaan, toteutetaan jatkokset erillisellä jatkosrakenteella. Puuverhouksen nurkka- ja kulmaliittymät tehdään peitelautoja tai -listoja käyttäen, ellei asiakirjoissa ole määrätty niihin jiiriliitoksia. Näkyviin jäävän puuverhouksen alareuna muotoillaan siten, että verhouksen ulkoreunaan muodostuu tippanokka. Lomalaudoitetussa verhouksessa verhouslautojen limitys on vähintään 20 mm. Mittapoikkeamat otetaan asennettaessa huomioon kirjallisten asennusohjeiden edellyttämällä tavalla. Puuverhouksen erillisellä jatkosrakenteella tarkoitetaan tässä sellaista rakennetta, joka katkaisee koko näkyvän pinnan verhouksen. Tällöin jatkoskohdan tiivistys tehdään esimerkiksi peitelaudalla, -rimalla, -listalla tai käytetään pellistä valmistettua profiililistaa. Jatkoskohdan suunnittelussa tulee huolehtia verhouksen taustan tuuletuksen toimivuudesta, jatkoskohdan tiiviydestä vettä ja lunta vastaan sekä siitä, että jatkosrakenne ei ohjaa vettä rakenteen sisään tai verhouksen puutavaraan. 41320.3.1 Naula- ja ruuvikiinnitys Verhouslautojen ja -rimojen kiinnitystarvikkeet ja -menetelmät täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Verhouslautojen ja -rimojen kiinnitystarvikkeet täyttävät kohdassa 41320.1.6 esitetyt vaatimukset. Naulojen ja ruuvien pituus on sellainen, että niiden tunkeuma kiinnitysalustassa riittää pitämään verhouslaudat ja -rimat tukevasti kiinni alustassaan. Naulat ja ruuvit eivät saa kuitenkaan olla niin pitkiä, että ne vaurioittavat taustan rakenteita haitallisesti. Naulat ja ruuvit eivät saa aiheuttaa halkeamia verhouksen ja kiinnitystukien puutavaraan. Tarvittaessa nauloille ja ruuveille esiporataan reiät taulukon 41310:T26 mukaan. Uppokantaiset naulat ja ruuvit asennetaan siten, että niiden kanta on verhouslaudan ja verhousriman pinnan tasalla. Naulan pituus on yleensä riittävä, kun se lävistää verhouksen kiinnitystuen. Paineilmanaulainta käytettäessä huolehditaan siitä, että naulan kanta ei uppoa liian syvälle ja riko puun pintaa. 41320.3.2 Kosteussuojaus ja pintakäsittely Puuverhouksen kosteussuojaus ja pintakäsittely täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Puuverhouksen puutavaran kosteussuojaus täyttää kohdassa 41310.3.4 esitetyt vaatimukset. Pintakäsittelyn ajankohtana puutavaran kosteus saa olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Pintakäsiteltäväksi tarkoitetut puuverhouksen osat on esikäsitelty siten, että asennuksen jälkeen tarvitaan vain yksi pintakäsittelykerta ja esikäsittely vastaa väriltään lopullista pintakäsittelyä. 41310.3.4 Puurunkorakenteet. Puutavaran home- ja kosteussuoja, InfraRYL. 41320.4 Valmis puuverhous Valmis puuverhous täyttää suunnitelma-asiakirjoissa sille määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset. Näkyviin jäävä pinta on ehjä laadultaan ja ulkonäöltään yhdenmukainen. Valmiissa verhouksessa ei saa olla repeämiä, lohkeamia, lommoja, naarmuja, likatahroja, näkyviin tulleita kiinnitystarvikkeita, työstämisen aiheuttamia halkeamia eikä muita ulkonäköä heikentäviä rikkoutumia. Näkyviin jäävät saumat ovat silmämääräisesti tarkasteltuina suoria ja tasalevyisiä koko sauman pituudella. Jatkoskohdissa ei ole haitallisia rakoja eikä haitallista hammastusta. Näkyviin jäävät liitinrivit ovat silmämääräisesti tarkastellen suorat ja liittimet riveissä säännöllisin välein. Verhouksessa ei saa esiintyä koholla olevia uppokantaisten liittimien kantoja eikä puun pintaa syvemmällä olevia liittimien kantoja. Pintakäsiteltävien pintojen tulee olla niin puhtaita, etteivät pinnoissa mahdollisesti olevat likatahrat tms. vaikeuta verhouksen pintakäsittelyä. Valmiiksi pintakäsitellyissä tai pintakäsittelemättömiksi tarkoitetuissa pinnoissa ei ole likatahroja. 41320.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ennen töiden aloittamista todetaan alustan, puutavaran ja verhoustarvikkeiden vaatimustenmukaisuus sekä työn edellyttämät kosteus- ja lämpötilaolot. Puuverhouksen asennuksen aikana valvotaan jatkuvasti asennusolojen sopivuutta, peittyvien työsuoritusten asianmukaisuutta, tarvikkeiden asiakirjojen mukaista käyttöä, tarvittavia liikkuma- ja asennusvaroja, suojausta sekä kiinnitysten riittävyyttä ja pitävyyttä. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjat, koestustodistukset yms. kootaan työmaalla ylläpidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka luovutetaan tilaajalle puuverhouksen tai sen osan vastaanottotarkastuksessa. Työn aikana kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vaaditut ominaisuudet ja olosuhteet pysyvät sellaisina kuin työtä aloitettaessa on sovittu. InfraRYL 2006 Osa 3 41320 Puuverhous 63

41320 41320.6 41320.6 Ympäristövaikutukset 41320.6.1 Purku Puuverhouksen purkamisessa noudatetaan kohdassa 41310.6.1 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41320.6.2 Uudelleenkäyttö Puuverhouksesta puretun puutavaran uudelleenkäytössä noudatetaan kohdassa 41310.6.2 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41320.6.3 Hävittäminen Puuverhouksesta puretun puutavaran hävittämisessä noudatetaan kohdassa 41310.6.3 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41310.6.1 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Purku, InfraRYL 41310.6.2 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Uudelleenkäyttö, InfraRYL 41310.6.3 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Hävittäminen, InfraRYL. 64 InfraRYL 2006 Osa 3 41320 Puuverhous

41330 41330.1 41330 Puulevyverhous 41330.1 Puulevytavara ja verhoustarvikkeet Seuraavat vaatimukset ovat voimassa, ellei kysymyksessä ole puulevyverhousjärjestelmä, jossa on valmistajan määrittelemät laatuvaatimukset ja asennusohjeet. 41330.1.4 Toimitus Puutavaran toimitus täyttää vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa 41310.1 kunkin puutuotteen kohdalla. Mikäli puutavara on tarkoitus pintakäsitellä, saa sen kosteus pintakäsittelyn ajankohtana olla enintään 18 % puun kuivapainosta. 41330.1.1 Vaneri- ja viilupuulevyt Käytettävä puutavara täyttää kohdassa 41310.1 esitetyt vaatimukset. Vanerilevyt ovat tehtaalla pinnoitettuja ja reunasuojattuja. Viilupuulevyt ovat painekyllästettyjä. Verhouslevyn paksuus on vähintään 15 mm. Puulevyverhouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä vaneri- tai viilupuulevyistä tehtyä verhousta (vrt. julkisivuverhous), joka on standardin SFS-EN 335-1 mukaisen käyttöluokan 3 olosuhteissa. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood-based products. Definition of use classes. Part 1: General. 41330.1.2 Kiinnitystuet Käytettävä puutavara täyttää kohdassa 41310.1 esitetyt vaatimukset. Kiinnitystukien puutavara on vähintään laatuluokkaa C. Mikäli kiinnitystuet ovat metallia, täyttää niiden korroosiosuojaus samat vaatimukset, mitä kohdassa 41310.1.7.1 on esitetty metallisille liittimille ja liitososille. Kiinnitystukien puutavaran mitat ovat vähintään 21 mm x 95 mm. Kiinnitystukien k-jako on enintään 600 mm. 41330.1.3 Muototarkkuus Puutavaran muototarkkuus on sellainen, että mahdolliset muodonmuutokset (esimerkiksi lape- ja syrjävääryys, kierous tai kuperuus) eivät vaikeuta tarvikkeen kiinnittämistä ja ulkonäöltään yhtenäisen pinnan aikaansaamista. 41330.1.5 Kuljetus ja varastointi Puutavaran kuljetus ja varastointi täyttävät vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa 41310.1 kunkin puutuotteen kohdalla. 41330.1.6 Kiinnitystarvikkeet Liittimet täyttävät kohdassa 41310.1.7 esitetyt vaatimukset. Liittimet ovat täysikantaisia kampanauloja tai ruuveja tai puulevyverhousjärjestelmän valmistajan toimittamia liittimiä. Mikäli käytetään muita kiinnitysmenetelmiä kuin naula- tai ruuvikiinnitystä, ne ovat sellaisia, että niillä saavutetaan vähintään naula- ja ruuvikiinnitystä vastaavat lujuusominaisuudet. Hakasia ei saa käyttää puulevyverhouksen asennuksessa. 41310.1 Puurunkorakenteet. Puutavara ja runkotarvikkeet, InfraRYL 41310.1.7 Puurunkorakenteet. Liitostarvikkeet, InfraRYL. 41330.2 Alusta Puulevyverhouksen alusta täyttää sille suunnitelmaasiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Alusta on puhdas, kiinteä ja niin tasainen, että valmiille rakennusosalle määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset täyttyvät. Kosteuden tunkeutuminen alustasta puurakenteeseen estetään esimerkiksi bitumikermillä. InfraRYL 2006 Osa 3 41330 Puulevyverhous 65

41330 41330.3 Kosteudeneristeenä käytetään bitumikermiä. Siveltävät kosteudeneristeet eivät ole riittäviä estämään kosteuden tunkeutumista alustasta puurakenteeseen. 41330.3 Puulevyverhouksen asennus Puulevyverhouksen rakenteiden sekä niiden osien tekemisessä noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia. Levyverhous tehdään samaa puulajia ja levytyyppiä olevasta levytavarasta, ellei asiakirjoissa toisin määrätä. Ennen puulevyverhouksen asentamista käydään läpi asennustyön eri vaiheet ja niihin vaikuttavat seikat. Asentamista koskevat kirjalliset ohjeet ovat käytettävissä työmaalla asentamisen aikana. Puulevytavara ja verhoustarvikkeet sekä puulevyverhouksen alusta täyttävät kohdissa 41330.1 ja 41330.2 esitetyt vaatimukset. Puutavara ei saa olla välittömässä kosketuksessa sellaisen materiaalin kanssa, joka kuljettaa vettä kapillaarisesti (esimerkiksi betoni). Puulevyverhouksen taustan tuuletuksesta huolehditaan asentamalla kiinnitystuet siten, että taustan tuulettuminen on mahdollista tai käytetään jotakin muuta tuuletusmenetelmää. Rakennustarvikkeiden nostot tehdään siten ja sellaisilla nostovälineillä, että nostaminen ei aiheuta tarvikkeisiin haitallisia muodonmuutoksia ja heikennä tarvikkeiden laatua ja lujuusominaisuuksia. Käytettävät työ- ja kiinnitysmenetelmät eivät saa huonontaa puutavaran, verhoustarvikkeiden ja valmiin verhouksen laatua eikä lujuusominaisuuksia. Puulevyt kiinnitetään kaikista reunoistaan jokaiseen kiinnitystukeen, ellei levyjen välinen sauma ole pontattu. Asennuksessa huomioidaan, että verhouslevyillä on kosteuden ja lämpötilan muutoksista aiheutuvien liikkeiden vaatima liikkumavara. Rakenteellisesti toimivien verhouslevyjen kiinnityksissä noudatetaan rakennesuunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia. Puulevyjen kosteus ei saa asennuksen aikana poiketa haitallisesti lopullisesta tasapainokosteudesta. Näkyviin jäävän puulevyverhouksen saumat sekä nurkka- ja kulmaliittymät tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyillä menetelmillä tai puulevyverhousjärjestelmän valmistajan menetelmillä. Näkyviin jäävän puulevyverhouksen alareuna muotoillaan siten, että verhouksen ulkoreunaan muodostuu tippanokka. Läpäisykohdat ja rajoittuminen muihin rakennusosiin tehdään sovittaen ja kokeillen tasaisiksi, täsmällisiksi ja tiiviiksi. Mittapoikkeamat otetaan asennettaessa huomioon kirjallisten asennusohjeiden edellyttämällä tavalla. 41330.3.1 Naula- ja ruuvikiinnitys Verhouslevyjen kiinnitystarvikkeet ja -menetelmät täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Verhouslevyjen kiinnitystarvikkeet täyttävät kohdassa 41330.1.6 esitetyt vaatimukset. Naulojen ja ruuvien pituus on sellainen, että niiden tunkeuma kiinnitysalustassa riittää pitämään verhouslevyt tukevasti kiinni alustassaan. Naulat ja ruuvit eivät saa kuitenkaan olla niin pitkiä, että ne vaurioittavat taustan rakenteita haitallisesti. Naulat ja ruuvit eivät saa aiheuttaa halkeamia verhouslevyihin ja kiinnitystukien puutavaraan. Tarvittaessa nauloille ja ruuveille esiporataan reiät taulukon 41310:T26 mukaan. Uppokantaiset naulat ja ruuvit asennetaan siten, että niiden kanta on verhouslevyn pinnan tasalla. Naulan ja ruuvin kanta ei saa rikkoa mahdollista verhouslevyn kosteussuojauspinnoitetta liittimen reiän ympäriltä. Naulan pituus on yleensä riittävä, kun se lävistää verhouksen kiinnitystuen. Paineilmanaulainta käytettäessä huolehditaan siitä, että naulan kanta ei uppoa liian syvälle ja riko puun pintaa. 41330.3.2 Kosteusuojaus ja pintakäsittely Puulevyverhouksen kosteussuojaus ja pintakäsittely täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Puulevyverhouksen puutavaran kosteussuojaus täyttää kohdassa 41310.3.4 esitetyt vaatimukset. Pintakäsittelyn ajankohtana puutavaran kosteus saa olla enintään 18 % puun kuivapainosta. Pintakäsiteltäväksi tarkoitetut puulevyverhouksen osat on esikäsitelty siten, että asennuksen jälkeen tarvitaan vain yksi pintakäsittelykerta ja esikäsittely vastaa väriltään lopullista pintakäsittelyä. 41310.3.4 Puurunkorakenteet. Puutavaran home- ja kosteussuoja, InfraRYL. 41330.4 Valmis puulevyverhous Valmis puulevyverhous täyttää asiakirjoissa sille määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset. Näkyviin jäävä pinta on ehjä laadultaan ja ulkonäöltään yhdenmukainen. Valmiissa verhouksessa ei saa olla repeämiä, lohkeamia, lommoja, naarmuja, likatahroja, näkyviin tulleita kiinnitystarvikkeita, työstämisen aiheuttamia halkeamia eikä muita ulkonäköä heikentäviä rikkoutumia. Näkyviin jäävät saumat ovat silmämääräisesti tarkasteltuina suoria ja tasalevyisiä koko sauman pituudella. Jatkoskohdissa ei ole haitallisia rakoja eikä haitallista hammastusta. 66 InfraRYL 2006 Osa 3 41330 Puulevyverhous

41330 41330.5 Taulukko 41330:T1. Puulevyverhouksen asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Mittauspituus Suurin sallittu poikkeama Käyryys 1) 1000 mm 5 mm 2000 mm 10 mm Verhouksen poikkeama pystysuorasta 15 mm Sauman hammastus 2) 2 mm 1) Käyryys mitataan suoralla viivaimella asettamalla viivain levytyksen pintaan. Käyryyden lukuarvo saadaan mittaamalla viivaimen ja levytyksen etäisyys mittauspituuden huonoimmasta kohdasta. 2) Koskee avoimeksi jätettäviä saumoja tai listoitettavia saumoja ennen listoitusta. Näkyviin jäävän puulevyverhouksen asennustarkkuudet ovat taulukon 41330:T1 mukaiset. Poikkeamat mitataan huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia asennustarkkuuksia. Näkyviin jäävät liitinrivit ovat silmämääräisesti tarkastellen suorat ja liittimet riveissä säännöllisin välein. Verhouksessa ei saa esiintyä koholla olevia uppokantaisten liittimien kantoja eikä levyn pintaa syvemmällä olevia liittimien kantoja. Pintakäsiteltävien pintojen tulee olla niin puhtaita, etteivät pinnoissa mahdollisesti olevat likatahrat tms. vaikeuta verhouksen pintakäsittelyä. Valmiiksi pintakäsitellyissä tai pintakäsittelemättömiksi tarkoitetuissa pinnoissa ei ole likatahroja. 41330.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ennen töiden aloittamista todetaan alustan, puutavaran ja verhoustarvikkeiden vaatimustenmukaisuus sekä työn edellyttämät kosteus- ja lämpötilaolot. Puulevyverhouksen asennuksen aikana valvotaan jatkuvasti asennusolojen sopivuutta, peittyvien työsuoritusten asianmukaisuutta, tarvikkeiden asiakirjojen mukaista käyttöä, tarvittavia liikkuma- ja asennusvaroja, suojausta sekä kiinnitysten riittävyyttä ja pitävyyttä. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjat, koestustodistukset yms. liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka luovutetaan tilaajalle puuverhouksen tai sen osan vastaanottotarkastuksessa. 41330.6.2 Uudelleenkäyttö Puulevyverhouksesta puretun puutavaran uudelleenkäytössä noudatetaan kohdassa 41310.6.2 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41330.6.3 Hävittäminen Puulevyverhouksesta puretun puutavaran hävittämisessä noudatetaan kohdassa 41310.6.3 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41310.6.1 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Purku, InfraRYL 41310.6.2 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Uudelleenkäyttö, InfraRYL 41310.6.3 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Hävittäminen, InfraRYL. Työn aikana kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vaaditut ominaisuudet ja olosuhteet pysyvät sellaisina kuin työtä aloitettaessa on sovittu. 41330.6 Ympäristövaikutukset 41330.6.1 Purku Puulevyverhouksen purkamisessa noudatetaan kohdassa 41310.6.1 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. InfraRYL 2006 Osa 3 41330 Puulevyverhous 67

41340 41340.1 41340 Puuelementtirakenteet 41340.1 Elementit ja asennustarvikkeet Elementit täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Elementtien puurunkorakenteet täyttävät luvussa 41310 esitetyt vaatimukset. Elementtien puu- ja puulevyverhoukset täyttävät luvuissa 41320 ja 41330 esitetyt vaatimukset. 41310 Puurunkorakenteet, InfraRYL 41320 Puuverhous, InfraRYL 41330 Puulevyverhous, InfraRYL. 41340.1.1 ja mittatarkkuudet Seinämäisten elementtien sallitut mittapoikkeamat valmistajan ilmoittamista nimellismitoista ovat taulukon 41340:T1 mukaiset ja vaakarakenne-elementtien taulukon 41340:T2 mukaiset. Poikkeamat mitataan elementtien huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia valmistustarkkuuksia. Mittatarkkuusvaatimukset koskevat elementtejä, joiden puuosien kosteus on 15 % puun kuivapainosta. Jos elementtien valmistuksessa joudutaan käyttämään sahatavaraa, jonka kosteus poikkeaa 15 %:sta, otetaan puun kosteuden vaihteluista johtuvat elementtien mittamuutokset erikseen huomioon valmistuksen yhteydessä. 41340.1.2 Toimitus Elementteihin tai niiden suojukseen on merkitty ainakin valmistajan ja elementtien tunnukset sekä elementtien mitat ja paino. Elementeissä on suunnitelma-asiakirjojen mukaiset nostolenkit tai niihin on merkitty nostokohta ja -tapa. 41340.1.3 Kuljetus ja varastointi Elementit suojataan kastumista, likaantumista, kolhiintumista ja naarmuuntumista vastaan. Elementit varastoidaan aina kuivalla, tukevalla ja tasaisella alustalla siten, että elementit ovat irti maasta ja elementteihin ei pääse syntymään haitallisia muodonmuutoksia ja ulkonäköä heikentäviä virheitä. Elementtien kosteus ei saa lisääntyä haitallisesti kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Varastoinnin aikana huolehditaan elementtien tuulettumisesta. Elementtien kosteuden äkillisiä muutoksia vältetään varastoinnin aikana. Elementtien suojukset säilytetään ehjinä eikä niitä poisteta ennen asennusta. Jos vesi tiivistyy suojusten sisäpuolelle varastoinnin aikana, suojukset avataan tuulettumisen parantamiseksi. Ulkona elementit varastoidaan noin 0,3 m korkeiden korokkeiden päälle, jotta alusta tuulettuu ja roiskevesien haitat jäisivät vähäisiksi. 41340.1.4 Liitostarvikkeet Liittimet ja liitososat täyttävät kohdassa 41310.1.7 esitetyt vaatimukset. 41310.1.7 Puurunkorakenteet. Liitostarvikkeet, InfraRYL. 41340.2 Alusta Elementtien asennusalusta täyttää sille suunnitelmaasiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Asennusalusta on puhdas, kiinteä ja niin tasainen, että valmiille rakennusosalle määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset täyttyvät. Kosteuden tunkeutuminen alustasta puurakenteeseen estetään esimerkiksi bitumikermillä. Kosteudeneristeenä käytetään bitumikermiä. Siveltävät kosteudeneristeet eivät ole riittäviä estämään kosteuden tunkeutumista alustasta puurakenteeseen. 41340.3 Elementin asennus Elementtien asentamisessa noudatetaan suunnitelmaasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia. Ennen elementtien asentamista käydään läpi asennustyön eri vaiheet ja niihin vaikuttavat seikat. 68 InfraRYL 2006 Osa 3 41340 Puuelementtirakenteet

41340 41340.3 Taulukko 41340:T1. Seinämäisten elementtien valmistustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 15 % puun kuivapainosta Leveys < 2,1 m ± 5 mm 2,1 6,0 m ± 0,25 % > 6,0 m ± 20 mm Korkeus < 3,0 m ± 5 mm 3,0 6,0 m ± 0,25 % > 6,0 m ± 20 mm Paksuus ± 5 mm Nurkkapisteiden välisten ristimittojen ero elementin leveys < 2,1 m ± 10 mm elementin leveys 2,1 6,0 m ± 0,25 % elementin leveys > 6,0 m ± 30 mm Taulukko 41340:T2. Vaakarakenne-elementtien valmistustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Suurin sallittu poikkeama, kun puutavaran kosteus on 15 % puun kuivapainosta Leveys < 2,1 m ± 5 mm 2,1 6,0 m ± 0,25 % > 6,0 m ± 20 mm Pituus 6,0 m ± 0,25 % > 6,0 m ± 20 mm Paksuus ± 10 mm Nurkkapisteiden välisten ristimittojen ero elementin pituus 6,0 m ± 0,25 % elementin pituus > 6,0 m ± 30 mm Asentamista koskevat kirjalliset ohjeet ovat käytettävissä työmaalla asentamisen aikana. Elementit ja elementtien asennusalusta täyttävät kohdissa 41340.1 ja 41340.2 esitetyt vaatimukset. Elementit eivät saa olla välittömässä kosketuksessa sellaisen materiaalin kanssa, joka kuljettaa vettä kapillaarisesti (esimerkiksi betoni). Elementtien nostot tehdään siten ja sellaisilla nostovälineillä, että nostaminen ei aiheuta elementteihin haitallisia muodonmuutoksia ja heikennä elementtien laatua ja lujuusominaisuuksia. Käytettävät työ- ja kiinnitysmenetelmät eivät saa huonontaa elementtien ja valmiin elementtirakenteen laatua eikä lujuusominaisuuksia. Elementtien kosteus ei saa asennuksen aikana poiketa haitallisesti lopullisesta tasapainokosteudesta. Elementit suojataan asentamisen aikana haitalliselta kosteudelta. Mittapoikkeamat otetaan asennettaessa huomioon kirjallisten asennusohjeiden edellyttämällä tavalla. Asentamiseen vaikuttavat mm. aikataulu, asennustyön etenemisjärjestys, kulkutiet, asennuskoneiden paikat, sään aiheuttamat erikoistoimet, asennusalustat, mittaukset, tilapäiset tuennat, saumojen tiivistäminen ja tarkistusmittaukset. 41340.3.1 Elementtien väliset liitokset Liitostarvikkeet ja liitostyypit täyttävät niille suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Liitostarvikkeet täyttävät kohdassa 41340.1.4 esitetyt vaatimukset. Liitokset täyttävät kohdassa 41310.3.3 esitetyt vaatimukset. 41310.3.3 Puurunkorakenteet. Liitokset, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 41340 Puuelementtirakenteet 69

41340 41340.4 Taulukko 41340:T3. Seinämäisten elementtien asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Elementin sijainti perussuorasta ± 15 mm Elementin poikkeama pystysuorasta korkeus 3 m ± 10 mm korkeus > 3 m ± 15 mm Sauman leveys, poikkeama nimellismitasta ± 10 mm Sauman hammastus (puuverhous) 10 mm Elementin yläreunan hammastus 10 mm Näkyviin jäävän pystyverhouksen urien hammastus 5 mm sivusuunnassa päällekkäisissä elementeissä Suurin sallittu poikkeama Taulukko 41340:T4. Vaakarakenne-elementtien asennustarkkuudet. Ulottuvuudet ja sijainti Elementin sivusijainti perussuorasta Sauman hammastus elementin yläpinnassa Suurin sallittu poikkeama ± 15 mm 5 mm 41340.4 Valmis elementtien asennus Valmis elementtien asennus täyttää suunnitelma-asiakirjoissa sille määrätyt asennustarkkuus- ja muut laatuvaatimukset. Elementtien puurunko täyttää kohdassa 41310.4 valmiille puurungolle esitetyt vaatimukset. Elementtien puuverhoukset täyttävät kohdassa 41320.4 valmiille puuverhoukselle esitetyt vaatimukset ja puulevyverhoukset kohdassa 41330.4 valmiille puulevyverhoukselle esitetyt vaatimukset. Seinämäisten elementtien asennustarkkuudet ovat taulukon 41340:T3 mukaiset ja vaakarakenne-elementtien taulukon 41340:T4 mukaiset. Poikkeamat mitataan huonoimmasta kohdasta. Kaikki vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti. Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan vaatia tarkempia asennustarkkuuksia. 41340.4.1 Elementtien väliset liitokset Liitokset täyttävät kohdassa 41310.4.3 valmiille liitoksille esitetyt vaatimukset. 41310.4 Puurunkorakenteet. Valmis puurunko, InfraRYL 41320.4 Puuverhous. Valmis puuverhous, InfraRYL 41330.4 Puurunkorakenteet. Pilarit ja palkit, InfraRYL. 41340.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ennen töiden aloittamista todetaan asennusalustan, elementtien ja asennustarvikkeiden vaatimustenmukaisuus sekä työn edellyttämät kosteus- ja lämpötilaolot. Elementtien asennuksen aikana valvotaan jatkuvasti asennusolojen sopivuutta, peittyvien työsuoritusten asianmukaisuutta, tarvikkeiden asiakirjojen mukaista käyttöä, tarvittavia liikkuma- ja asennusvaroja, väliaikaista tuentaa ja suojausta sekä kiinnitysten riittävyyttä ja pitävyyttä. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjat, koestustodistukset yms. liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka luovutetaan tilaajalle elementtiasennuksen vastaanottotarkastuksessa. Työn aikana kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vaaditut ominaisuudet ja olosuhteet pysyvät sellaisina kuin työtä aloitettaessa on sovittu. 41340.6 Ympäristövaikutukset 41340.6.1 Purku Elementtien purkamisessa noudatetaan kohdassa 41310.6.1 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41340.6.2 Uudelleenkäyttö Elementeistä puretun puutavaran uudelleenkäytössä noudatetaan kohdassa 41310.6.2 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41340.6.3 Hävittäminen Elementeistä puretun puutavaran hävittämisessä noudatetaan kohdassa 41310.6.3 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 41310.6.1 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Purku, InfraRYL 41310.6.2 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Uudelleenkäyttö, InfraRYL 41310.6.3 Puurunkorakenteet. Ympäristövaikutukset. Hävittäminen, InfraRYL. 70 InfraRYL 2006 Osa 3 41340 Puuelementtirakenteet

42000 Sillat 42001 Sillat, yleinen osa 73 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet 85 42020 Sillan betonirakenteet 107 42030 Sillan betonielementtirakenteet 131 42040 Sillan teräsrakenteet 136 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 164 42060 Sillan puurakenteet 176 42070 Sillan peruslaatat 181 42100 Sillan tukirakenteet 184 42200 Sillan päällysrakenteet 191 42300 Sillan kannen pintarakenteet 194 42400 Sillan varusteet ja laitteet 218 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt 238

42001 42001.1 42001 Sillat, yleinen osa 42001.1 Sillat, yleistä 42001.1.1 Soveltaminen.1 InfraRYL jakson 42000 vaatimuksia noudatetaan sekä rakennettaessa että purettaessa siltoja ja siltarakenteita. Sitä voidaan soveltaen noudattaa myös sillankorjaustöissä..1 R Rautatiesilloissa ja rataan liittyvien rakenteiden uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan lisäksi InfraRYL jakson 42000 vaatimuksia, joissa on tunnuksena R. 42001.1.2 Muussa maassa valmistettu tuote.1 InfraRYL jaksossa 42000 mainituista, tuotteitatai testausmenetelmiä koskevista standardeista, muista asiakirjoista ja teknisistä vaatimuksista määrätään, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti tuote, joka on valmistettu tai saatettu markkinoille toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tai Turkissa tai valmistettu muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa, tulee katsoa hakemuksesta InfraRYL jaksossa 42000 esitettyjen laatuvaatimusten mukaiseksi, mikäli näin varmistetaan vaadittu laatutaso turvallisuuden, terveyden ja käyttökelpoisuuden osalta yhtäläisellä tavalla ja pysyvästi..2 Mikäli tuotteen vaatimustenmukaisuus tai käyttökelpoisuus on todistettava, esimerkiksi yleisellä tarkastushyväksynnällä tai yleisellä tarkastustodistuksella, voidaan tuotetta pitää samanarvoisena vain, jos sillä on vastaava käyttökelpoisuus- ja/tai vaatimustenmukaisuustodistus ja siinä on vaatimustenmukaisuusmerkintä..3 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaan muiden sopimusvaltioiden elinten suorittamat testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit on myös tunnustettava, mikäli elinten pätevyyden, riippumattomuuden, puolueettomuuden ja teknisen laitteiston perusteella voidaan luottaa siihen, että ne suorittavat testauksen, tarkastukset ja sertifioinnin yhtä asiallisesti ja todistusvoimaisesti. Elinten katsotaan täyttävän vaatimukset varsinkin siinä tapauksessa, että ne on hyväksytty 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun direktiivin 89/106/ETY 16 artiklan mukaisesti tähän tarkoituksen. 42001.1.3 Lyhenteet.1 Tästä sillanrakentamisen yleisten laatuvaatimusten luvusta "Yleinen osa" käytetään lyhennettä InfraRYL luku 42001..2 Koko asiakirjasta käytetään lyhennettä InfraRYL jakso 42000. 42001.1.4 Käsitteet Käsitteet esitetään Termihakemistossa. Termihakemisto, InfraRYL. 42001.1.5 Asiakirjat ja niiden sitovuus.1 InfraRYLin jaksossa 42000 esitetään urakoitsijaa sitovat vaatimukset, menettelykuvaukset ja ohjeet leveäpalstaisella tekstillä. Niitä selventävät ohjeelliset tiedot ja menettelykuvaukset esitetään kapeapalstaisella tekstillä..2 Kansainvälisissä urakoissa voidaan InfraRYL jakson 42000 tai sen viiteasiakirjan sijasta noudattaa myös muuta Tiehallinnon hyväksymää normia, standardia tai sen osaa..3 Luvuissa 42010...42500 esitetyt vaatimukset ja sitovat tiedot menevät yleensä pätemisjärjestyksessä luvussa 42001 esitettyjen vastaavien vaatimusten ja tietojen edelle..4 Jos luku 42001 on laadittu myöhemmin kuin jokin muu jakson 42000 luku, menee luku 42001 asiakirjojen pätemisjärjestyksessä sen edelle..4 R Rautatiesilloissa ne vaatimukset ja ne sitovat tiedot, jotka on merkitty tunnuksella R, menevät pätevyysjärjestyksessä osassa InfraRYL 42000 Sillat esitettyjen vaatimusten ja tietojen edelle. Rautatien ylittävissä silloissa ne menevät edelle kun kyseessä on tärinää, kosketussuojaa, ATUa tai sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 73

42001 42001.2 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sllan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL 42060 Sillan puurakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42100 Sllan tukirakenteet, InfraRYL 42200 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL 42300 Sillan kannen pintarakenteet, InfraRYL 42400 Sillan varusteet ja laitteet, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. 42001.1.6 Tuotantosuunnitelmat.1 Urakoitsija laatii työn toteuttamista varten tarpeelliset tuotantosuunnitelmat. Tuotantosuunnitelmiin kuuluvat mm. laatusuunnitelmat, tekniset työsuunnitelmat, työmaan aluesuunnitelma, tie- ja siltatöiden yhteensovittamissuunnitelma, liikenteenohjaussuunnitelma, työturvallisuussuunnitelma ja ympäristönsuojelusuunnitelma..1 R Rautatiesiltojen tuotantosuunnitelmat ja niiden muutossuunnitelmat toimitetaan tilaajan hyväksyttäväksi. 42001.2.2 Sillan sijainti 42001.2.2.1 Sillan sijainti pystytasossa.1 Sillan sijainnin sallittu poikkeama pystytasossa on moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja valtateiden silloilla, kaikilla ylikulku- ja risteyssilloilla sekä rautatiesilloilla ± 20 mm enimmäispoikkeaman ollessa ± 40 mm. Muiden teiden silloilla toleranssi on ± 40 mm enimmäispoikkeaman ollessa ± 80 mm. Sillan sijainnilla pystytasossa tarkoitetaan sillan reunapalkin ulkoreunan korkeusasemaa suunniteltuun verrattuna maa- ja välitukien kohdalla..2 Sillan sijainti pystytasossa tarkastetaan sillan päällysrakenteen yläpintaan maa- ja välitukien kohdalle asennettujen tarkkailutappien kohdalta (ks. kohta 42001.5.3)..2 R Jos rautatiesilta rakennetaan ennen kuin radan päällysrakenne on rakennettu, sillan sijainti tarkastetaan pystytasossa radan mittausperustan mukaisten monikulmiopisteiden suhteen. Jos silta rakennetaan sen jälkeen, kun radan päällysrakenne on tehty, ts. radan lopullinen sijainti vaakatasossa tunnetaan, tarkistetaan sillan sijainti myös toteutuneen ratalinjan suhteen..3 Mittaustulokset merkitään sillan laaturaporttiin. 42001.1.7 Pysyvien rakenteiden suunnitelmat ja niiden muuttaminen.1 Kaikki sopimusasiakirjojen edellyttämät pysyvien rakenteiden ja niiden muutosten suunnitelmat laaditaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti noudattaen Tiehallinnon julkaisemia ja erikseen antamia suunnitteluohjeita ja hyvää suunnittelutapaa. Tiehallinnon julkaisu Siltojen suunnitelmat sisältää ohjeet sillan eri suunnitelmavaiheiden asiakirjoista, niiden sisällöstä ja esittämistavasta. Siltojen suunnitelmat, 2000..2 Pysyvien rakenteiden suunnitelmat ja suunnitelmamuutokset toimitetaan tilaajan hyväksyttäviksi. 42001.2 Sillat, laatuvaatimukset 42001.2.1 Yleistä.1 Valmiin sillan ja sen osien on oltava sijainniltaan, mitoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Niiden on täytettävä jokainen laatuvaatimus erikseen. 42001.2.2.2 Sillan sijainti vaakatasossa.1 Sillan sijainnin sallittu poikkeama vaakatasossa on moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja valtateiden silloilla sekä rautateiden alikulkusilloilla ja alikäytävillä 20 mm ja muilla silloilla 40 mm enimmäispoikkeamien ollessa vastaavasti 40 mm ja 80 mm. Sillan sijainnilla vaakatasossa tarkoitetaan sillan reunapalkin ulkoreunan sijaintia vaakasuunnassa suunniteltuun verrattuna maa- ja välitukien kohdalla..2 Sillan sijainti vaakatasossa tarkastetaan sillan päällysrakenteen yläpintaan maa- ja välitukien kohdalle asennettujen tarkkailutappien kohdalta (ks. kohta 42001.5.3)..2 R Jos rautatiesilta rakennetaan ennen kuin radan päällysrakenne on rakennettu, sillan sijainti tarkastetaan vaakatasossa radan mittausperustan mukaisten monikulmiopisteiden suhteen. Jos silta rakennetaan sen jälkeen, kun radan päällysrakenne on tehty, ts. radan lopullinen sijainti vaakatasossa tunnetaan, tarkistetaan sillan sijainti myös toteutuneen ratalinjan suhteen..3 Mittaustulokset merkitään sillan laaturaporttiin. 74 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

42001 42001.2 42001.2.3 Sillan hyödyllinen leveys, ajoradan leveys sekä korotetun kevyenliikenteen väylän leveys.1 Sillan hyödyllisen leveyden, ajoradan leveyden sekä korotetun jalankulku- ja pyörätien leveyden sallittu poikkeama on +60 mm ja 30 mm. Enimmäispoikkeama on vastaavasti +120 mm ja 60 mm..1 R Lisäksi rautatiesilloilla kaide-etäisyyden sallittu poikkeama on +40 mm ja 10 mm. Enimmäispoikkeama on vastaavasti +80 mm ja 20 mm. Kaide ei saa kuitenkaan ulottua aukean tilan ulottuman mittojen sisäpuolelle..2 Leveydet mitataan siipimuurien uloimmista päistä, tukien kohdalta, aukkojen keskeltä ja sillan kapeimmalta kohdalta..2 R Rautatiesillan kaide-etäisyys mitataan lisäksi kapeimmalta kohdalta..3 Jos silta on vino, mittaus aloitetaan lyhyemmän siipimuurin päästä..4 Jos sillassa on vinot siipimuurit, mittaus aloitetaan päällysrakenteen päästä..5 Mitatut leveydet merkitään sillan laaturaporttiin. 42001.2.4 Sillan ja reunapalkin muoto pystysuunnassa.1 Sillan ja reunapalkin muodolla pystysuunnassa tarkoitetaan sillan reunapalkin ulkoreunan yläpinnan muotoa kahden vierekkäisen tukilinjan välillä sekä maatuen siipimuurien tai ulokkeen päissä. Muoto ilmaistaan reunapalkin yläpinnan korkeusasemana mittauspisteissä verrattuna reunapalkin todellisiin korkeuksiin viereisten tukien kohdalla. Mitattua arvoa verrataan suunnitelman mukaiseen muotoon..2 Sillan ja reunapalkin sallittu muotopoikkeama ylöspäin saa olla aukkojen keskellä ja maatuen siipimuurin tai ulokkeen päässä enintään L/1000 ja aukkojen neljännespisteissä enintään L/1500, missä L on jännemitta tai kaksi kertaa maatuen siipimuurin tai ulokkeen pituus. Suurempaa tarkkuutta kuin 20 mm ei kuitenkaan vaadita. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti L/500 ja L/750. Enimmäispoikkeamalle ei kuitenkaan käytetä pienempää arvoa kuin 40 mm. Maatuen siipimuurin pituus on etäisyys maatuen todelliselta laakerilinjalta siipimuurin päähän. Ulokkeen pituus mitataan päätytuen todelliselta laakerilinjalta ulokkeen siipimuurin päähän..3 Sillan ja reunapalkin sallittu muotopoikkeama alaspäin saa olla aukkojen keskellä ja maatuen tai ulokkeen päässä enintään L/1000, mutta korkeintaan 100 mm, sekä aukkojen neljännespisteissä enintään L/1500, mutta korkeintaan 70 mm. Suurempaa tarkkuutta kuin 20 mm ei kuitenkaan vaadita. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti L/500 ja 200 mm sekä L/750 ja 140 mm. Enimmäispoikkeamalle ei kuitenkaan käytetä pienempää arvoa kuin 40 mm..4 Sillan ja reunapalkin muoto pystysuunnassa tarkastetaan sillan päällysrakenteen ja maatukien yläpintaan tukien kohdalle, silta-aukkojen keskelle ja maatukien tai ulokkeiden siipimuurien päihin asennettujen tarkkailutappien kohdalta (ks. kohta 42001.5.3) sekä vastaavilta kohdilta aukkojen neljännespisteistä. Päällysrakenteen ja reunapalkin käyryysvaatimukset sekä niiden pintojen käyryys- ja aaltoiluvaatimukset esitetään rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa (InfraRYL luvut 42210, 42040 ja 42060)..5 Tulokset merkitään sillan laaturaporttiin. 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42060 Sillan puurakenteet, InfraRYL. 42001.2.5 Kohta on poistettu Poistettu. 42001.2.6 Sillan ja reunapalkin muoto vaakasuunnassa.1 Sillan ja reunapalkin muodolla vaakasuunnassa tarkoitetaan sillan reunapalkin ulkoreunan muotoa koko sillan pituudella..2 Sillan ja reunapalkin muotopoikkeama vaakasuunnassa saa olla sillan keskellä enintään L/1000 mutta korkeintaan 100 mm ja sillan neljännespisteissä enintään L/1500 mutta korkeintaan 70 mm. L on alakohdan 4 mukaisesta tapauksesta riippuen joko sillan pituus tai päällysrakenteen pituus. Suurempaa tarkkuutta kuin ± 20 mm ei kuitenkaan vaadita. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti sillan keskellä L/500 ja 200 mm sekä sillan neljännespisteissä L/750 ja 140 mm. Enimmäispoikkeamalle ei kuitenkaan käytetä pienempää arvoa kuin 40 mm..3 Muoto määritetään kummankin reunapalkin päältä ulkoreunasta päällysrakenteen päistä, sillan keskeltä ja sillan neljännespisteistä. Päällysrakenteen ja reunapalkin käyryysvaatimukset sekä niiden pintojen käyryys- ja aaltoiluvaatimukset esitetään rakenneosakohtaisissa vaatimuksissa (InfraRYL 42210, 42040 ja 42060). 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42060 Sillan puurakenteet, InfraRYL..4 Jos sillassa on päällysrakenteen suuntaiset siipimuurit, muototarkastelu ulotetaan siipimuurien päähän saakka. Muussa tapauksessa muoto määritetään sillan päällysrakenteen pituudelta..5 Tulokset merkitään sillan laaturaporttiin. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 75

42001 42001.3 42001.2.7 Sillan jännemitta ja vapaa-aukko.1 Sillan jännemitan, ulokkeen pituuden ja vapaa-aukon sallitut poikkeamat ovat + L/1000 ja L/2000, missä L on jännemitta, vapaa-aukko tai kaksi kertaa ulokkeen pituus. Poikkeama saa olla korkeintaan +100 mm ja 50 mm ja suurempaa tarkkuutta kuin +50 mm ja 25 mm ei vaadita. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti + L/500 ja L/1000 sekä + 200 mm ja 100 mm. Enimmäispoikkeamalle ei kuitenkaan käytetä pienempää arvoa kuin + 100 mm ja 50 mm. Ylikulkusilloissa aukean tilan ulottumaa ei saa alittaa..2 Kun sillan alusrakenteena ovat päällysrakenteeseen asti ulottuvat suurpaalut, noudatetaan jännemittojen ja vapaa-aukkojen toleransseissa InfraRYL 42018:ssa annettuja paalujen sijainnin laatuvaatimuksia..2 R Lisäksi rautateiden ylikulkusilloissa aukean tilan ulottuman mittoja ei saa alittaa..3 Jännemitat ja ulokkeiden pituudet määritetään reunimmaisten laakereiden kohdalta. Jännemitat voidaan määrittää joko suoraan mittaamalla tai välillisesti laskemalla laakereiden sijaintimittausten tuloksista. Jännemitat määritetään laakereiden alapinnan keskipisteiden välisenä etäisyytenä..4 Jos sillan jollakin tuella ei ole laakereita, määritetään jännemitta tukipinnan keskikohdalta..5 Jännemittaa ei määritetä, jos suunnitelmapiirustuksiin on sen sijasta merkitty vain vapaa-aukko..6 Vapaa-aukko ja kohtisuora vapaa-aukko mitataan kaikista silloista, joiden suunnitelmapiirustuksiin ne on merkitty. Mittaukset tehdään yleensä tukien yläpään korkeudelta, holvi- ja kaarisilloissa holvin tai kaaren kannan korkeudelta, tai suunnitelmapiirustuksiin merkityiltä kohdilta..7 Sillan laaturaporttiin merkitään mitatut jännemitat ja ulokkeiden pituudet sekä kunkin mitatun vapaa-aukon ja kohtisuoran vapaa-aukon pienin mitta. 42018 Suurpalutukset siltarakenteissa, InfraRYL. 42001.2.8 Sillan kulkuaukon vapaa korkeus.1 Sillan kulkuaukon vapaan korkeuden sallittu poikkeama on +50 mm ja 25 mm. Vesistösilloissa enimmäispoikkeamat ovat +200 mm ja 50 mm ja muissa silloissa +100 mm ja 50 mm. Ylikulkusilloissa aukean tilan ulottumaa ei saa alittaa..2 Vesistösillan kulkuaukon vapaa korkeus määritetään suunnitelmaan merkityn HW:n tai HWnav:n, merellä MW:n perusteella..3 Vapaa korkeus määritetään kulkuaukoittain suunnitelmaan merkityistä kohdista ja siitä kohdasta, missä se on pienin..4 Sillan laaturaporttiin merkitään mittaustulokset. 42001.2.9 Sillan kulkukorkeus.1 Sillan kulkukorkeuden sallittu poikkeama on +50 mm ja 25 mm. Enimmäispoikkeamat ovat +100 mm ja 50 mm. Rautatiesilloissa aukean tilan ulottuman mittoja ei saa alittaa..2 Kulkukorkeus määritetään suunnitelmaan merkityistä kohdista ja siitä kohdasta, missä se on pienin..3 Sillan laaturaporttiin merkitään mittaustulokset. Jos sillalla on useampia kulkukorkeutta rajoittavia aukkoja, laaturaporttiin merkitään pienin mitattu kulkukorkeus kustakin aukosta. 42001.2.10 Rakenneosan kaltevuus.1 Pilarin, seinämäisen tuen tai päätytuen pysty- tai vinopinnan kaltevuuden sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta arvosta on 0,5 %. Poikkeama saa kuitenkin olla enintään 40 mm pinnan ylä- ja alareunan välisenä vaakapoikkeamana mitattuna. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti 1,0 % ja 80 mm..2 Kaltevuus mitataan seinämäisen tuen ja päätytuen kaikista pinnoista, mutta pilarista riittää kaksi pilarin keskilinjoilta toisiaan vastaan kohtisuorista suunnista tehtävää mittausta..2 R Lisäksi rautatiesiltojen rakenneosien kaltevuus mitataan pinnasta tai särmästä, joka on lähinnä alimenevän radan keskilinjaa. Aukean tilan ulottuman mittoja ei saa tällöinkään alittaa..3 Mittaustulokset merkitään sillan laaturaporttiin. 42001.3 Sillat, laadunhallinta 42001.3.1 Yleistä.1 Laadunhallinnalla tarkoitetaan tässä asiakirjassa laatujohtamisen ja laadunvarmistuksen muodostamaa tehtäväkokonaisuutta. Laatujohtamisen osa-alueita ovat mm. organisaation suunnittelu, resurssien hallinnointi sekä laadunvarmistuksessa käytettävien toimintatapojen ja menettelyiden kehittäminen ja ylläpito..2 Siltaurakoissa käytetään urakoitsijoita, joilla on kolmannen osapuolen julkisesti todentama tai muu vastaava näyttö pätevyydestään ja muista edellytyksistään urakan toteuttamiseen. Tiehallinto tukeutuu siltaurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden hyväksymisessä Rakentamisen Laatu RALA ry:n, sertifiointielinten, Inspecta Sertifiointi Oy:n ja muiden vastaavien kolmansien osapuolten palveluihin. Sen lisäksi Tiehallinto tekee siltaurakoitsijoiden laadunhallinnan pistokoetarkastuksia ja hankeauditointeja..2 R Rautatiesiltojen rakennustyössä vaaditaan lisäksi kokemusta rautatieympäristöstä. Myös RHK voi tehdä siltaurakoitsijoiden sekä aliurakoitsijoiden luokittelua vaativuusryhmiin ja muutoksia luokitteluryhmien välillä. 76 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

42001 42001.4.3 Jos siltaurakoitsijan toiminnassa havaitaan vakavia puutteita, tilaaja voi antaa siitä urakoitsijalle kirjallisen huomautuksen. Ellei puutteita korjata tai urakoitsijan toiminnassa havaitaan toistuvia puutteita, tilaaja tekee asiasta ilmoituksen hyväksynnän myöntäneelle toimielimelle..3 R Rautatiesillan urakkaohjelmassa voidaan määritellä siltaurakan edellyttämä vaatimustaso ja urakointimenettelytapa. 42001.3.2 Organisaatio.1 Urakoitsija ilmoittaa urakan aloituskokouksessa kirjallisesti organisaationsa rakenteen sekä työn toteutuksesta vastaavien henkilöiden tehtävät ja toimivallan. 42001.3.3 Resurssit 42001.3.3.1 Henkilöstö.1 Kaikissa työvaiheissa käytetään ammattitaitoista ja kyseiseen työhön perehtynyttä työnjohtoa..2 Teknisesti vaativissa töissä käytetään ammattitaitoisia ja kokeneita työntekijöitä..3 Tietotuotannossa käytettävän henkilöstön on hallittava tuotantoprosessin valvonnassa sekä tuotteiden ja palveluiden laadun ohjauksessa ja varmistuksessa käytettävien tietokoneohjelmien käyttö sekä tilaajan vaatimien suunnitelmien ja raporttien tuottaminen..4 Vaadittaessa on henkilöstön koulutus, ammattitaito ja kokemus osoitettava tilaajan hyväksymällä tavalla. InfraRYL jakson 42000 Sillat muissa luvuissa annetaan osatöiden työnjohtajien ja työntekijöiden pätevyyttä koskevia tarkempia vaatimuksia..4 R Rautatiesiltojen rakentamisessa siltaurakoitsijoiden tai siltaurakan toteutusta valvovan organisaation henkilöstön pätevyys kuten siltapätevyys, koulutus, kokemus ja ammattitaito on osoitettava RHK:n hyväksymällä tavalla. RHK:n vaatimat pätevyydet on esitetty ohjeessa Ratatyön kelpoisuusvaatimukset. Ratatyön kelpoisuusvaatimukset. 42001.3.3.2 Alihankkijat.1 Teknisesti vaativissa alihankintatöissä käytetään urakoitsijoita, joiden laadunvarmistusmenettely on tilaajan ohjeiden mukainen tai tilaajan hyväksymän tarkastuslaitoksen hyväksymä..2 Urakoitsija esittää työssä käytettävät aliurakoitsijat hyvissä ajoin ennen kyseisen työvaiheen alkua. Tilaaja hyväksyy aliurakoitsijat urakoitsijan esityksestä ja varmistaa urakoitsijan soveltuvuuden tarvittaessa laadunvarmistusmenettelyn pistokoetarkastuksella. 42001.3.3.3 Työkoneet ja laitteet.1 Tarvittaessa on työkoneen tai laitteen luotettavuus ja turvallisuus osoitettava ennen sen käyttöönottoa työmaalla..2 Työkoneiden ja laitteiden luotettavuus ja turvallisuus tarkastetaan työturvallisuus- ja ympäristömääräysten mukaisesti..3 R Erityisesti on huomioitava rautatieliikenteen vaatimat työkoneiden turvaetäisyydet sekä jännitteisten rakenteiden turvallisuusvaatimukset ja työkoneiden maadoitustarpeet, liite 42001:liite R1. Liite 2001: liite R1, InfraRYL. 42001.3.3.4 Mittaus- ja testausvälineet.1 Vaatimustenmukaisuusmittauksiin ja -tarkastuksiin käytettävien mittaus- ja testausvälineet ovat niiden valmistajien edellyttämällä tavalla huollettuja ja kalibroituja. Tarkastus- ja mittausvälineiden merkitsemisen ja numeroinnin tulee olla selkeä sekä niiden kalibrointien dokumentoinnin ajan tasalla. 42001.3.3.5 Tietokoneet, tietokoneohjelmat ja tietojen suojaus.1 Tietokoneiden ja niiden käyttöjärjestelmien on oltava soveltuvia Windows-pohjaisen SILAVA-laadunvarmistusohjelmiston tai muun, ominaisuuksiltaan vastaavan ohjelmiston käyttöön..2 Siirrettäessä tilaajalle tietoja sähköisessä muodossa on tietojärjestelmän hallintakeinojen (esim. virusten torjunta) oltava kattavat. 42001.4 Sillat, laadunvarmistus 42001.4.1 Yleistä.1 Valmiin sillan ja rakennustyön hyvän laadun edellytyksiä ja laadunvarmistuksen keinoja ovat: yksityiskohtaiset ja laadukkaat pysyvien rakenteiden suunnitelmat selkeät ja yksityiskohtaiset tuotantosuunnitelmat jatkuva laadun ohjaus laaduntarkastus työvaiheittain laaturaportointi..2 Laadun varmistamiseksi laaditaan jäljempänä esitettyjen vaatimusten mukaiset laatu- ja muut tuotantosuunnitelmat. Kaikki suunnitelmat laaditaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti..3 Suunnitelmien laadinnassa otetaan huomioon tässä ja muissa sopimusasiakirjoissa esitetyt vaatimukset ja ohjeet sekä liikenteen, työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset..4 Suunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle sopimusasiakirjoissa määriteltyjen aikarajojen mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 77

42001 42001.4 Perustelluissa tapauksissa suunnitelmat voidaan toimittaa töiden edistymisen mukaisesti. Tällöin puhutaan suunnitelmien jatkuvasta päivittämisestä..5 Suunnitelmien muutoksiin hankitaan tilaajan edustajan lupa ennen töiden aloittamista..6 Työtä ohjataan, tarkkaillaan ja tarkastetaan laadunhallintajärjestelmän asiakirjoissa ja tuotantosuunnitelmissa kuvatulla tavalla..7 Vaadittujen suunnitelmien lisäksi laaditaan jäljempänä kuvatut tarkastus-, testaus- ja mittauspöytäkirjat sekä laatu- ja poikkeamaraportit, jotka luovutetaan tilaajan edustajalle..8 Urakoitsija säilyttää kaikkia suunnitelmia ja raportteja liitteineen vähintään takuutarkastukseen asti. 42001.4.2 Urakan laatusuunnitelma.1 Ennen rakennustöiden aloittamista laaditaan urakan laatusuunnitelma, joka kattaa kaikki sopimusasiakirjojen mukaiset työt. Urakan laatusuunnitelma on sopimuskohtainen, joko yhtä tai useampaa erillistä työmaata koskeva laatusuunnitelma..2 Urakan laatusuunnitelmassa esitetään mm. seuraavat asiat: työnjohto- ja laaduntarkastusorganisaatio (henkilöt, vastuut, toimivalta, tehtävät ja pätevyysvaatimukset) laadunvarmistuksen apuneuvot (esim. SILAVA tai muu vastaava laadunvarmistusohjelmisto) rakentamisaikataulu työvaiheiden tarkkuudella rakentamisessa ja laadunvarmistuksessa käytettävä erikoiskalusto varautuminen työn toteutukseen liittyviin riskeihin ja poikkeustilanteisiin omien töiden laadunvarmistus (mm. selvitys työmaan sisäisestä laadunohjauksesta, -tarkkailusta ja -tarkastuksesta sekä suunnitelmien läpikäynti työntekijöiden kanssa) alihankkijoiden töiden ja toimitusten laadun varmistaminen laatupoikkeamien käsittely yhteistyö tilaajan, suunnittelijan, alihankkijoiden ja muiden sillan rakentamisen osapuolien kanssa viestintälaitteet. Teetettäessä siltatöihin kuuluvia erikoistöitä alihankintana laaditaan niistä yleensä erillinen työkohtainen laatusuunnitelma (esim. teräsrakennetyön laatusuunnitelma), jossa esitetään kyseisestä työstä samat asiat kuin urakan laatusuunnitelmassa..3 Urakan laatusuunnitelmassa esitetään myös luettelo laadittavista työvaiheen laatusuunnitelmista ja teknisistä työsuunnitelmista..4 Urakan laatusuunnitelma toimitetaan tilaajalle urakan aloituskokouksessa. 42001.4.3 Työvaiheen laatusuunnitelma.1 Kaikista työvaiheista laaditaan työvaiheen laatusuunnitelma..2 Samassa suunnitelmassa voidaan esittää yhden tai useamman työvaiheen, esim. rakenneosan laadunvarmistus..3 Työvaiheen laatusuunnitelmaan sisällytetään mm. yleiskuvaus työvaiheen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä (ellei erillistä teknistä työsuunnitelmaa ole laadittu) työnaikainen laadunvarmistus (työtä edeltävät, sen aikana ja työn jälkeen tehtävät tarkastukset, mittaukset ja muut laadunohjaustoimenpiteet) työnaikaiset toleranssit, joita noudattamalla pyritään varmistumaan siitä, että rakenne valmistuttuaan täyttää sille asetetut laatuvaatimukset vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (vaatimustenmukaisuuskokeiden määrät, menettelyt, ajankohdat, välineet, vastuuhenkilöt, tutkimuslaitokset) vaatimustenmukaisuuskokeiden tulosten dokumentointi..4 Työvaiheen laatusuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien töiden aloittamista. 42001.4.4 Tekninen työsuunnitelma.1 Sillan rakennussuunnitelmassa ja InfraRYL jakson 42000 materiaalikohtaisissa luvuissa on lueteltu ne työt, joista laaditaan erillinen tekninen työsuunnitelma..2 Teknisessä työsuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti: käytettävät resurssit ja työkapasiteetit työtavat, -järjestys ja -vaiheet työaikataulu noudatettavat vaatimukset ja ohjeet..3 Tekniseen työsuunnitelmaan liitetään mm. terveydelle vaarallisten aineiden suomenkieliset käyttöohjeet, tuoteselosteet ja käyttöturvallisuustiedotteet..4 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen kyseisen työn aloittamista, ellei InfraRYL jakson 42000 muissa osissa ole annettu tarkentavia vaatimuksia..5 Jos työsuunnitelmassa poiketaan sillan rakennussuunnitelmasta, suunnitelma toimitetaan tilaajalle hyväksyttäväksi kaksi viikkoa ennen kyseisen työn aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää, miltä osin poiketaan suunnitelman vaatimuksista. 42001.4.5 Laaduntarkastus 42001.4.5.1 Yleistä.1 Tämän InfraRYL jakson 42000 eri luvuissa on esitetty tavallisimpien rakennusaineiden, rakenneosien, rakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden vaatimustenmukaisuuskokeiden minimimäärät. 78 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

42001 42001.4.2 Jos vaatimustenmukaisuuskokeiden tulokset tai muut havainnot antavat perusteltua aihetta epäillä laatuvaatimusten alituksia tapahtuneen, lisätään mittauksia ja testauksia niin paljon, että korjattavat kohdat rakenteessa ja/tai arvonvähennykset voidaan määrittää. 42001.4.5.2 Vaatimustenmukaisuuskokeiden suunnittelu ja tekeminen.1 Vaatimustenmukaisuuskokeet ja niiden tulosten esitystapa suunnitellaan siten, että tilaajan edustajalla on mahdollisuus toistaa suunniteltu tarkastus, testaus tai mittaus..2 Vaatimustenmukaisuuskokeet tehdään suunnitelma-asiakirjojen ja viiteasiakirjojen mukaisesti..3 Uusiin vaatimustenmukaisuuskokeisiin liittyvät tarkastus-, testaus- ja mittausmenetelmät hyväksytetään tilaajalla..4 Vaatimustenmukaisuuskokeen ajankohta ilmoitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi vuorokautta ennen mainittua koetta. 42001.4.5.3 Vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteutumapiirustukset.1 Vaatimustenmukaisuuskokeen pöytäkirjaan kirjataan, täyttääkö rakenne, rakennusaine, varuste tai laite sille asetetut laatuvaatimukset..2 Pöytäkirjaan kirjataan ainakin seuraavat asiat: tilaaja kohde rakentaja tai valmistaja rakennusaineen, varusteen tai laitteen toimittaja ominaismitat ja toleranssit tai raja-arvot tarkastuksen tai mittauksen tulokset toleranssien ylitykset ja niiden sijainti laaditut laatupoikkeamaraportit tarkastuksen, testauksen tai mittauksen tekijä päiväys ja allekirjoitukset..3 Poikkeaman vaikuttaessa sillan ulkonäköön kirjataan, onko vaikutus merkittävä, vähäinen vai olematon. Tarkastukset voivat olla silmämääräisiä, kuulohavaintoihin perustuvia tai erilaisin laittein tehtäviä tarkastuksia..4 Pöytäkirjojen avulla laaditaan toteutumapiirustukset sekä työ-, rakenneosa- ja siltakohtaiset yhteenvetoraportit. 42001.4.6 Poikkeamasta ilmoittaminen.1 Jokaisesta poikkeamasta ilmoitetaan tilaajan edustajalle heti kun se havaitaan. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisesti ja vahvistaa kirjallisesti mahdollisimman pian. Poikkeama saattaa liittyä rakennusaineeseen, rakenteeseen, varusteeseen tai laitteeseen. Tällöin puhutaan laatupoikkeamasta..2 Kaikista rakenteeseen jäävistä ja kaikista korjaustoimenpiteitä edellyttävistä laatupoikkeamista sekä kaikista toiminnallisista poikkeamista laaditaan poikkeamaraportti..3 Poikkeamaraportissa kuvataan tapahtunut poikkeama, siihen johtaneet syyt, ehdotus poikkeaman korjaamiseksi ja toimenpiteet sen toistumisen estämiseksi..4 Jos poikkeama ei ole korjattavissa tai sen korjaaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, esitetään raportissa syyt, joiden perusteella esitetään korjaamisesta luopumista..5 Poikkeamaraportti toimitetaan tilaajan edustajalle heti sen valmistuttua ja viimeistään viikkoa ennen mahdollisen korjaustyön aloittamista..6 Poikkeavuuden korjaamiseen tai puutteellisuuden poistamiseen tai peittämiseen ei saa ryhtyä ilman tilaajan edustajan lupaa. 42001.4.7 Poikkeavuuden korjaaminen ja puutteellisuuden poistaminen.1 Kaikki poikkeavuudet korjataan ja puutteellisuudet poistetaan, ellei tilaajan edustajan kanssa sovita arvonmuutosmenettelystä..2 Jokaisesta poikkeaman korjaamisesta tai puutteellisuuden poistamisesta laaditaan kirjallinen suunnitelma..3 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen korjaukseen ryhtymistä..4 Jos korjaus tai puutteellisuuden poistaminen muuttaa rakennetta tai sen toimintatapaa, toimitetaan suunnitelma tilaajan hyväksyttäväksi kaksi viikkoa ennen työn aloittamista. Korjauksista ja puutteellisuuksien poistamisesta esitetään tarkempia vaatimuksia ja ohjeita InfraRYL jakson 42000 muissa luvuissa. Korjaustöitä koskevia ohjeita on annettu myös SILKO:ssa. Siltojen korjausohjeet SILKO..5 Jos korjattu rakenne ei täytä alkuperäisiä vaatimuksia, laaditaan uusi poikkeamaraportti kohdan 42001.4.6 mukaisesti. 42001.4.8 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti 42001.4.8.1 Yleistä.1 Urakoitsija on velvollinen osoittamaan kaikkien rakenteessa käytettyjen rakennusaineiden, varusteiden ja laitteiden sekä rakenneosien ja valmiin rakenteen vaatimustenmukaisuuden. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 79

42001 42001.5.2 Jos kysymyksessä on rakennusaineen, varusteen tai laitteen tarkastettu valmistus, voidaan sen vaatimustenmukaisuus yleensä osoittaa pakkauksiin, kuormakirjoihin ja / tai tuotteisiin tehtyjen merkintöjen avulla. Rakenneosien valmistuksen tapahtuessa valmistuslaitoksessa, jolla on Tiehallinnon hyväksymä ja toimiva laadunhallintajärjestelmä, tilaajan edustaja valvoo vaatimustenmukaisuusmittauksia pistokoeluonteisesti..3 Jokaisesta siltatyöstä laaditaan jäljempänä esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden mukainen sillan laaturaportti..4 Sillan laaturaportti liitteineen luovutetaan tilaajan edustajalle..4 R Rautatiesillan laaturaportin tarkastaa ja allekirjoittaa tilaajan valvoja ja toimittaa sen arkistoitavaksi tilaajan arkistoon..5 Tarvittaessa tilaaja tekee pistokoeluonteisia tarkastuksia, testauksia ja mittauksia. Sillan vaatimustenmukaisuuden toteamisessa otetaan myös niiden tulokset huomioon. 42001.5 Sillat, mittaukset 42001.5.1 Yleistä.1 Työn toteuttamista varten laaditaan tarvittavat mittaussuunnitelmat. Sillan suunnittelun yhteydessä laaditaan yleensä rakentamista ja laadunvarmistusta varten mittausaineisto, jossa esitetään eri rakenneosien koordinaatit ja pisteiden koodit. Kunnissa siltojen mittaukset tulee tarkistaa kuntakohtaisesti tilaajalta..2 Urakoitsijan laatimissa mittaussuunnitelmissa esitetään mm. mittauksista vastaava henkilö mittauskalusto ja sen kalibrointi mittauksen lähtöpisteet ja rakennettavat apupisteet mittausten tarkkuuden kontrolloinnin periaatteet mitattavat kohteet mittaustulosten dokumentointi. 42001.4.8.2 Sillan laaturaportti.1 Sillan laaturaportissa, ks. julkaisu Sillan laaturaportti, laatimisohje, esitetään mm. sillan hoitoa, ylläpitoa ja käyttöä varten tarvittavat toteutumatiedot kuten sillan sijainti, hyödyllinen leveys, muoto, jännemitat, vapaa-aukot, kohtisuorat vapaa-aukot, kulkuaukon vapaa korkeus, kulkukorkeus ja rakenneosien kaltevuudet tiedot käytetyistä materiaaleista, varusteista ja laitteista yhteenveto siitä, täyttääkö silta ja sen osat sekä käytetyt rakennusaineet niille asetetut vaatimukset mahdolliset rakenteisiin jääneet poikkeavuudet ja vastaavat arvonvähennykset arvio sillan rakennussuunnitelman laadusta urakoitsijan näkökulmasta arvio hankintamenettelyn laadusta. SILAVA-ohjelmistoa käytettäessä merkitään laaturaporttiin myös koko rakenteen laatuluku. Sillan laaturapotti. Laatimisohje..2 Sillan laaturaportin liitteeksi kootaan urakoitsijan laatimat tuotantosuunnitelmat liitteineen, vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, mahdolliset työ- ja rakenneosakohtaiset yhteenvetoraportit, toteumapiirustukset, muistiot, joihin mahdolliset pysyvien rakenteiden suunnitelmamuutokset on kirjattu, sekä poikkeamaraportit ja korjaussuunnitelmat..3 Mittaustyönjohtajan on oltava rakennusmestari, mittausteknikko tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö, jolla on kokemusta mittaustöistä. 42001.5.2 Runkomittaus.1 Runkopisteistö perustuu suunnittelijan käyttämään pisteistöön. Lisäksi tarkistetaan liittyminen tien mittaukseen..2 Runkopisteistöön tulee kuulua vähintään kaksi korkeudeltaan tunnettua pistettä. Voidaan käyttää myös erillisiä korkeuskiintopisteitä..3 Pisteiden korkeudet määritetään valtakunnallisista korkeuskiintopisteistä lähtien ja niiden tulee olla samassa korkeusjärjestelmässä. Vesistön ylittävää siltaa mitattaessa tulee korkeudeltaan tunnetun pisteen olla molemmilla rannoilla. Pisteet rakennetaan pysyviksi..4 Pisteistön suhteellisen tarkkuuden tulee olla tasossa parempi kuin 1:50 000 ja korkeudessa parempi kuin 1:100 000. Tasosijainnin ei tarvitse kuitenkaan olla 4 mm:ä tarkempi eikä korkeuden 2 mm:ä tarkempi. Tarkkuusvaatimukset ovat samat kuin Tienrakennustöiden yleisten laatuvaatimusten ja työselitysten osan Yleiset perusteet kohdassa 50.5 esitetyt. Samaa ohjetta noudatetaan runkomittauksessa muiltakin osin..5 Jos pisteitä lisätään työn aikana, ne osoitetaan luotettaviksi mittauksin ja laskelmin. Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, osa Yleiset perusteet. 80 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

42001 42001.6 42001.5.3 Tarkkailutapit ja niiden sijaintimittaukset.1 Siltaan asennetaan sillan ja sen osien muodon, sijainnin ja mahdollisten siirtymien ja taipumien tarkkailua varten pyöreäpäisiä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä tappeja d = 10 mm seuraavasti: maatuilla siipimuurien päihin uloimpiin nurkkapisteisiin reunapalkin yläpintaan (yhteensä 2 kpl / maatuki) maatukien ja jokaisen välituen todellisten tukilinjojen kohdalle sekä jokaisen silta-aukon keskelle siltakannen molempiin reunoihin reunapalkin yläpinnan ulkoreunaan ulokkeiden päihin reunapalkin yläpinnan ulkoreunaan välitukien yläosaan sillan molemmille reunoille. Tarkkailutappi asennetaan reunapalkin ylemmän ulkonurkan viisteeseen siten, että tapin pää ja mittauskohta on reunapalkin ylä- ja sivupinnan leikkauspisteessä..2 Tarkkailutappien päähän tehdään risti, jonka avulla sen asema pysty- ja vaakatasossa voidaan mitata..3 Tarkkailutappien upotussyvyyden betoniin tulee olla vähintään 150 mm tai käytetään tehdasvalmisteisia ruostumattomia kiinnityslevyjä..4 Tarkkailutapit eivät saa koskettaa raudoituksia..5 Alusrakenteen pisteiden sijainti mitataan heti rakenneosan valmistuttua ja uudelleen koko sillan valmistuttua..6 Päällysrakenteen pisteiden sijainti mitataan koko sillan valmistuttua..7 Mittaustulokset luovutetaan tilaajan edustajalle ja liitetään sillan laaturaporttiin..8 Silloissa, joiden suurin jännemitta on vähintään 30 metriä, urakoitsija uusii mittauksen takuutarkastuksen yhteydessä. Tilaaja lisää mittaustulokset sillan laaturaporttiin. 42001.5.4 Työnaikaiset mittaukset 42001.5.4.1 Paikalleenmittaukset.1 Rakenteiden ja rakenneosien paikalleenmittauksista laaditaan yleensä erilliset mittaussuunnitelmat..2 Sillan paikalleenmittaussuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle urakan aloituskokouksessa..3 Rakenneosien paikalleenmittaussuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi päivää ennen mittaustyön aloittamista. Sillan ja rakenneosien mittaussuunnitelmat voidaan myös yhdistää yhdeksi suunnitelmaksi. Mittausmenetelmä ja -välineet valitaan siten, että suunnitelmaasiakirjoissa asetetut tarkkuusvaatimukset saavutetaan. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta mainittu, noudatetaan tämän InfraRYL luvun 42001 tarkkuusvaatimuksia valmiille siltarakenteelle. Sallittu mittauspoikkeama saa olla enintään 1/3 sallitusta rakenteen tai rakenneosan poikkeamasta. Siltamittauksista vastaavan henkilön tulee laskelmin osoittaa vaadittavan tarkkuuden saavuttaminen. 42001.5.4.2 Tarkistusmittaukset.1 Sillan rakentamisen aikana tehdään tarkistusmittauksia, joilla varmistetaan rakenteiden oikea sijainti sekä muoto- ja mittatarkkuus. Tarkistusmittauksella varmistetaan esim. muottien oikea sijainti, muoto ja mittatarkkuus ennen betonointia..2 Mittauksia tehdään työvaiheiden laatusuunnitelmien mukaisesti..3 Jos poikkeamia havaitaan, tehdään tarkistusmittaus myös mahdollisen korjauksen jälkeen. 42001.5.4.3 Vaatimustenmukaisuusmittaukset.1 Vaatimustenmukaisuusmittauksia tehdään valmiista rakenteesta laatusuunnitelmien mukaisesti..2 Mittaustulokset toimitetaan tilaajan edustajalle heti mittausten valmistuttua. 42001.5.4.4 Muodonmuutos- ja siirtymämittaukset.1 Rakennussuunnitelman tai rakennusmenetelmän sitä edellyttäessä ja muulloinkin perustelluista syistä tehdään rakennustyön aikana muodonmuutos- ja siirtymämittauksia..2 Muodonmuutos- ja siirtymämittauksista laaditaan erilliset mittaussuunnitelmat..3 Mittaussuunnitelma ja sitä täydentävät laskelmat toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen mittaustöiden aloittamista..4 Mittaukset annetaan mittauksen erikoisasiantuntijoiden suunniteltavaksi ja tarkkuusmittauksiin pystyvän mittausryhmän tehtäväksi. Käytettävät menetelmät selvitetään tarkasti ja laskentatilanne simuloidaan ennakolta, jotta voidaan olla varmoja, että erot mittauksissa ovat todella sillan liikkeitä eivätkä mittausvirheitä. Mittauksen hajonta selvitetään laskelmin. Päätelmät sillan liikkeistä tehdään saatu hajonta huomioon ottaen. Mittauksen tulee perustua rakenteeltaan luotettavaan korkeuspisteeseen. Ellei tällaista pistettä ole kohtuullisella etäisyydellä, mitataan vain sillassa olevien vaaituspisteiden keskinäisiä eroja. 42001.6 Vanhojen rakenteiden suojelu ja purkaminen.1 Vanhoilla rakenteilla tarkoitetaan siltapaikalla ennen rakennustöiden aloittamista olevia rakenteita..2 Vanhojen rakenteiden suojaamisesta, mahdollisesta tukemisesta tai siirtämisestä laaditaan suunnitelma. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 81

42001 42001.7.3 Vanhojen rakenteiden purkamisesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmia laadittaessa painotetaan teknisten näkökohtien ohella työturvallisuuden varmistamista ja ympäristönsuojelua..4 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle sekä rakenteen omistajalle joko urakan aloituskokouksessa tai viimeistään viikkoa ennen kyseisen työn aloittamista. 42001.7 Siltapaikan rakenteet ja viimeistelytyöt.1 Siltapaikan rakenteiden, kuten keilojen, luiskien, verhousten, portaiden jne., tekniset työsuunnitelmat toimitetaan tilaajan tarkastettavaksi viikkoa ennen töiden aloittamista..2 Töiden valmistuttua kaikki pysyvät rakenteet ja työn aikana käytetyt alueet siistitään..3 Siltatyön yhteydessä tehdyt tilapäisrakenteet (paalut, tukiseinärakenteet, telineet yms.) ja rakennusjätteet poistetaan tai katkaistaan uoman pohjan tasosta tai vähintään 0,3 m lopulliseksi jäävän maanpinnan alapuolelta, ellei niitä suunnitelmassa ole määrätty jätettäväksi paikoilleen esim. eroosiosuojaksi. Tien osuudella katkaisutaso on tien pinnasta 1,0 m..3 R Rautatiesillan toteutumapiirustuksiin merkitään siltapaikalle jätettyjen työnaikaisten rakenteiden sijainnit taso- ja leikkauspiirustuksissa. Työnaikaisten rakenteiden jättäminen rakentamispaikalle on hyväksytettävä tilaajalla ellei niiden jättämistä ole jo esitetty suunnitelmissa. Ellei suunnitelmissa ole muuta esitetty, työnaikaiset rakenteet poistetaan radan rakenteista 2,7 m:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta ulottuvalta alueelta 1,4 m:n syvyyteen kv:sta ulottuvalta alueelta saakka..4 Maan pinnan tai uoman pohjan alle näkymättömiin jääneiden tilapäisrakenteiden sijainti merkitään toteutumapiirustuksiin..5 Työmaan käytössä olleet tiet ja varastoalueiden pohjat kunnostetaan ja tarvittaessa maisemoidaan..6 Rakentamisen vuoksi kaatuneet, kuivuneet tai pahoin vaurioituneet puut raivataan pois..7 Kappaleiden 5 ja 6 edellyttämistä toimenpiteistä sovitaan tilaajan edustajan kanssa. Siltapaikan rakenteita suunniteltaessa ja tehtäessä sekä siltapaikkaa viimeisteltäessä noudatetaan soveltuvin osin SILKO-ohjeita sekä InfraRYLin vaatimuksia ja ohjeita. Siltojen korjausohjeet SILKO. InfraRYL infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 42001.8 Sillat, järjestys- ja turvallisuusvaatimukset 42001.8.1 Työmaan liikennejärjestelyt.1 Tieliikenteen, vesiliikenteen ja työmaan sisäisen liikenteen järjestelyistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Työmaan sisäisen liikenteen järjestelyt esitetään yleensä työmaa-alueen käytön suunnitelmassa (Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994). Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994. 42001.8.2 Töiden järjestely.1 Töiden yleinen järjestely esitetään työmaa-alueen käytön suunnitelmassa, jossa otetaan huomioon mm. työmaakuljetusten ja työmaan läpi kulkevan yleisen liikenteen vaatimukset työmaa-alueen ja työmaakaivantojen aitaaminen rakennusaineiden, tarvikkeiden ja rakennuselementtien varastointi rakenteisiin kelpaamattomien massojen läjitys ja varastointi toimisto-, huolto- ja sosiaalitilojen määrä ja sijoitus tilaa vaativat rakennuskoneet ja ajoneuvot elementtien, teräslohkojen, muottien, raudoitteiden yms. työmaalla tapahtuva valmistus viemäreiden, kaapeleiden, johtojen ja muiden rakenteiden ja rakennusten sijainti, siirrot ja suojelu työ- ja paloturvallisuuden sekä ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset työmaan järjestys ja siisteys kolmansien osapuolien intressit työmaan vieritse kulkevan yleisen liikenteen vaatimukset..2 Muilta osin töiden järjestely esitetään muissa tuotantosuunnitelmissa. 42001.8.3 Työturvallisuus.1 Tilaaja laatii rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirjan, joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta johtuvat toteuttamiseen liittyvät turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (629/1994, 5. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994, 5..2 Päätoteuttaja laatii ennen rakennustyön aloittamista työmaan turvallisuussuunnitelman..3 Turvallisuussuunnitelmassa esitetään eri töiden ja työvaiheiden tekeminen ja niiden ajoitus siten, että ne 82 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

voidaan toteuttaa turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville..4 Työvaihekohtaisia turvallisuussuunnitelmia tehdään: työ- ja tukitelineistä ja putoamisvaarallisista töistä elementtien asennustyöstä nostoista ja siirroista henkilönostoista kaivutöistä ja kaivantojen tuennasta purkutöistä räjäytystöistä hukkumisvaaran sisältävistä töistä sähkötapaturmavaarallisista töistä töistä kuiluissa sekä maanalaisissa tunneleissa ja rakennuskohteissa sukellustöistä painekammioissa tehtävistä töistä muista vastaavista töistä. Turvallisuussuunnitelmien laadinnassa voidaan käyttää apuna Tiehallinnon työsuojelukansiota ja SILKO-ohjetta 1.111 Työturvallisuus. Rakennus- ja kunnossapitohankkeen turvallisuusasioiden dokumentointi (työsuojelukansio) SILKO-ohje 1.111 Työturvallisuus..5 Kaikki työmaalla toimivat ovat tietoisia turvallisuusvaaroista, vallitsevista olosuhteista ja turvallisuussuunnitelmien sisällöstä ja noudattavat annettuja ohjeita..6 Kaikki liikennöidyllä tiellä työskentelevät suorittavat Tiehallinnon Tieturva 1 -kurssin. Lisäksi liikennejärjestelyistä ja työturvallisuusasioista vastaavien henkilöiden tulee olla suorittanut Tieturva 2 -kurssin..7 Ylikulkusiltojen teline- ja maadoitussuunnitelmat sekä junaturvallisuuteen vaikuttavien kaivantojen tuentasuunnitelmat hyväksytetään Ratahallintokeskuksella tai tämän valtuuttamalla asiantuntijalla..8 Työskenneltäessä ATU:n (aukean tilan) välittömässä läheisyydessä työtä tai tarkastusta tekeviltä henkilöiltä vaaditaan työturvallisuuspätevyys (turva). Pätevyys vaaditaan myös niiltä, jotka liikkuvat ATU:n välittömässä läheisyydessä tai joiden ohjaamat koneet tai niiden osat ovat tällä alueella tai voivat joutua liikenteenalaisen raiteen aukean tilan ulottuman sisäpuolelle. Työturvallisuuspätevyys edellyttää osallistumista Ratahallintokeskuksen järjestämään koulutukseen..8 R Ratakeskuksen tai rata-alueen päällikön myöntämä lupa tarvitaan, kun työ tai tarkastus edellyttää varsinaista työskentelyä, mittauksia, erikoistutkimuksia tai vastaavia toimenpiteitä kolmea metriä lähempänä raiteen keskilinjaa. Lupa tarvitaan myös, jos toiminta aiheuttaa vaaraa tai rajoituksia rautatieliikenteelle tai rautateiden henkilökunnalle..9 R Rataan vaikuttava työ ja työskentely rautatiealueella edellyttävät RHK:n lupaa. 42001.8.4 Ympäristönsuojelu 42001.8.4.1 Ympäristönsuojelun suunnittelu.1 Ympäristönsuojelutoimenpiteet esitetään työmaan ympäristönsuojelusuunnitelmassa. Suunnitelmassa on otettava huomioon lainsäädännön, Tiehallinnon yleisten ohjeiden ja urakka-asiakirjojen määräykset..2 Ympäristönsuojelussa otetaan huomioon mm. melu- ja pölyhaitat terveydelle haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön terveydelle haitallisten aineiden käyttöturvallisuudesta annetut tiedot ja ohjeet ongelmajätteiden käsittely rakennusjätteiden kierrätys ja käsittely ympäristöystävällisten materiaalien valinnan ensisijaisuus suojeltavat kohteet, arkeologiset löydökset ja muinaismuistot..3 Työmaan ympäristönsuojelusuunnitelmassa esitetään mm. ympäristöä kuormittavien aineiden varastointi jätteiden talteenottomenetelmät tavoitetasoineen jätteiden keräys- ja lajittelumenettely paikkoineen jätevesien käsittely toimenpiteet päästöjen rajoittamiseksi ongelmajätteiden varastointi ja hävittäminen mahdollisesti tarvittavan suojauksen edellyttämät rakenteet kuormitusotaksumineen ja laskelmineen..4 Kaikkien työmaalla toimivien pitää olla tietoisia töiden aiheuttamista ympäristöhaitoista ja suojelusuunnitelman sisällöstä ja noudattaa annettuja ohjeita..5 Haitallisille päästöille asetetaan tavoitearvot, joiden toteutumista valvotaan mm. mittauksin..6 Erityistä huomiota kiinnitetään öljyjen ja liuotteiden maahan ja vesistöön pääsyn estämiseen..7 Vesistöön päässeiden haitallisten aineiden leviämisen torjuntaan varaudutaan ennakolta. Ympäristönsuojelusuunnittelussa voidaan käyttää apuna mm. SILKO-ohjetta 1.112 Ympäristönsuojelu. SILKO-ohje 1.112 Ympäristönsuojelu. 42001.8.4.2 Jätteiden lajittelu, kierrätys ja hävittäminen 42001 42001.8.1 Sillanrakennusjätteistä lajitellaan erilleen betoni-, teräs-, kivi- ja asfalttijäte, kyllästämätön puujäte sekä maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjäte..2 Jäte lajitellaan erilleen, jos sen määrä ilman maa- ja kiviainesta sekä ruoppausjätettä on suurempi kuin viisi tonnia..3 Korjaus- ja pinnoitustöissä syntyvät jätteet kerätään ja lajitellaan aina..4 Kaikki kierrätykseen kelpaava aines kierrätetään. InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa 83

42001 42001.8.5 Kierrätykseen kelpaamaton aines kuljetetaan kaatopaikalle tai tarvittaessa ongelmajätelaitokseen, ellei sille ole tilaajan hyväksymissä suunnitelmissa varattu läjityspaikkaa. 42001.8.4.3 Ongelmajätteet.1 Vastuu ongelmajätteistä on niiden tuottajalla. Ongelmajätteet on lajiteltava, varastoitava ja kuljetettava voimassaolevia ohjeita noudattaen. Alueellinen ympäristökeskus antaa tarvittaessa päätöksiä ongelmajätteiden luokituksesta ja poikkeamisesta sitä koskevasta luettelosta..2 Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään..3 Ongelmajätteet pakataan asianmukaisesti, jolloin pakkaukseen merkitään sen käsittelyn vaatimat tiedot. Merkintöjä ei tarvitse yleensä tehdä päällykseen, jota käytetään vain jätteen kuljettamiseen. Jos jäte säilytetään aineen alkuperäisessä pakkauksessa eikä jäte olennaisesti poikkea siitä vaarallisesta aineesta, josta jäte suurimmaksi osaksi on muodostunut, voidaan käyttää pakkauksessa olevia alkuperäisiä varoitusmerkintöjä lisättynä jätemerkinnällä ja jätteen tuottajan tiedoilla..4 Kun ongelmajäte kuuluu kuljetuslainsäädännön kannalta vaarallisiin aineisiin, luokitellaan jäte myös kuljetusta varten ja laaditaan rahti- ja siirtoasiakirja sekä turvaohjekortti. Siirtoasiakirjan on oltava mukana siirron aikana ja se on luovutettava aina jätteen uudelle haltijalle ja annettava siirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle. Ongelmajätteet annetaan yleensä keräysluvan omaavan yrityksen kuljetettavaksi. Kreosootilla kyllästetyt puiset ratapölkyt, joita on käytetty esim. telineiden perustuksissa, on hävitettävä viranomaisten hyväksymässä jätteenpolttolaitoksessa. Niitä ei saa myydä eikä luovuttaa työmaalta yksityisille henkilöille. 84 InfraRYL 2006 Osa 3 42001 Sillat, yleinen osa

42010 42010.1 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet 42010.1 Soveltamisalue.1 Tätä osaa sillanrakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista noudatetaan tehtäessä siltojen maa- ja pohjarakennustöitä. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin luvuissa 42001, 42020, 42030, 42040 ja 42050 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita..2 Kohta poistettu..3 Maarakennustöissä noudatetaan soveltuvin osin julkaisun InfraRYL osa 1 vaatimuksia..3 R Rautatiesiltojen maarakennustöissä noudatetaan lisäksi soveltuvin osin junaturvallisuuteen ja rakentamiseen liittyen seuraavia ohjeita: Junaturvallisuussääntö Sähköratamääräykset Ratatekniset ohjeet, RATO..4 Urakoitsijaa sitovat vaatimukset ja ohjeet on esitetty leveäpalstaisella tekstillä. Niitä selventävät ohjeelliset tiedot ja menettelykuvaukset esitetään kapeapalstaisella tekstillä..5 R Rautatiesiltojen pohjarakentamisen erityispiirteitä ovat liikennöidyn, yleensä sähköistetyn raiteen vieressä tai raidevarauksen aikana rakentaminen, apusiltojen käyttö ja sillan siirtomenetelmä. Rakentamistöissä on otettava huomioon ATU- ja sähköratamääräykset, jännitekatkot ja raidevaraukset. Näiden maa- ja pohjarakennustöistä on laadittava erilliset suunnitelmat työselityksineen. Siirrettävän sillan ja apusillan erityispiirre on rakentaminen lyhyiden raidevarausten aikana. Näiden rakentamiseen liittyviä erityispiirteitä on esitetty julkaisussa RSO osassa 5, Sillan rakentaminen liikennöidylle raiteelle. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42020 Sllan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL Junaturvallisuussääntö Sähköratamääräykset. Ratahallintokeskuksen julkaisu B5 Ratatekniset ohjeet, RATO Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet RSO. Osa 5, Sillan rakentaminen liikennöidylle raiteelle. 42010.2 Tekniset työsuunnitelmat.1 Urakoitsijan on vähintään viikkoa ennen työvaiheen aloitusta esitettävä tilaajan edustajalle tiedoksi tai tarkastettavaksi jäljempänä luetellut tekniset työsuunnitelmat, joista tulee käydä ilmi ainakin kohdassa 42001.4.4 luetellut asiat. Teknisen työsuunnitelman muutos on esitettävä tilaajan edustajalle vähintään päivää ennen työvaiheen aloittamista..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa työsuunnitelmat tulee hyväksyttää RHK:n valtuuttamalla tarkastajalla. Suunnitelmat tulee toimittaa tarkastettavaksi kaksi viikkoa ennen toteutusta varten varattua raidevarausta tai jännitekatkoa ja ne on oltava hyväksyttyjä ennen töiden aloittamista. Kohdassa 42001.4.4 lueteltujen asioiden lisäksi teknisessä työsuunnitelmassa on esitettävä: työvaiheet tarkat aikataulut kaikista raidevarauksia vaativista työvaiheista kaluston määrä ja sijoittelu massojen siirrot varajärjestelmien suunnitelmat ja niiden käyttö liikennöitävällä raiteella, lyhyillä liikennekatkoilla esitetään lisäksi tuntiaikataulu massamääriin ja työsaavutukseen perustuen, mistä käy ilmi kriittisten työvaiheiden aikataulut..2 Ellei suunnitelma-asiakirjoissa muuta mainita, erilliset tekniset työsuunnitelmat on laadittava ainakin seuraavista töistä: yli 2 m syvät kaivannot räjäytys- ja louhintatyöt yli 0,6 m täytöt perustuksen alla työnaikaiset maapadot paalutustyöt paalutustyön työtelineet ja uivan kaluston käyttö..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa liikennöitävillä raiteilla, lyhyillä liikennekatkoilla tehtävistä maanrakennustöistä laaditaan erilliset tekniset työsuunnitelmat ainakin seuraavista töistä: kaivannot räjäytys- tai louhintatyöt täytöt perustusten alla työnaikaiset padot paalutustyöt InfraRYL 2006 Osa 3 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet 85

42010 42010.3 lopullinen kannen siirtosuunnitelma perustamistapoineen, sivusiirto- ja pystytunkkaussuunnitelmineen sekä siirtoradan rakenteiden kapasiteettilaskelmat paalutustyön työtelineet ja työkoneet sekä uivan kaluston käyttö työnaikaiset pysyviksi tarkoitetut tukiseinät työnaikainen pohjavedenpinnan alennus. 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL. 42010.3 Työvaiheen laatusuunnitelmat.1 Työvaiheen laatusuunnitelmat on laadittava kohdassa 42001.4.3 tarkoitetulla tavalla. Laatusuunnitelmien on katettava kaikki suunnitelma-asiakirjoissa ja teknisissä työsuunnitelmissa esitetyt vaatimukset. Työvaiheen laatusuunnitelmat on toimitettava tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen työvaiheen aloittamista. 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL..1 Työtä johtavan henkilön tulee olla vähintään teknillisen koulun tai AMK:n tutkinnon suorittanut. 42010.4 Pohjasuhteiden tarkistaminen.1 Sillan maankaivu- ja perustamistöiden aikana on tarkastettava, ovatko pohjasuhteet suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Urakoitsija laatii tarkastuksesta pöytäkirjan..2 Jos pohjasuhteet eivät vastaa tai on aihetta epäillä, etteivät pohjasuhteet vastaa suunnitelma-asiakirjoissa esitettyä, sovitaan jatkotoimenpiteistä erikseen tilaajan kanssa..3 Jos vesistön ylä- tai alavesipinta tai pohjavedenpinta kaivutason yläpuolella poikkeaa enemmän kuin ± 0,3 m suunnitelmassa esitetystä, siitä on ilmoitettava tilaajan edustajalle mahdollista suunnitelman tarkistusta varten..4 Kallion pinnan asema, rikkonaisuus ja rapautuneisuus on tarkastettava kallion pinnan puhdistamisen jälkeen..5 Perustettaessa tukea jyrkän louhitun tai luonnonrintauksen yläpuolelle kallion heikkousvyöhykkeet ja rakosuunnat on tarkastettava. 42001.5 Sillat, yleinen osa. Sillat, mittaukset. Yleistä, InfraRYL. 42010.6 Työnaikaiset tarkastukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Työnaikaisissa tarkastuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa sekä niihin liittyvissä dokumentoinneissa on noudatettava kohdan 42001.4.5... 42001.4.8 määräyksiä ja ohjeita. 42001.4.5 Sillat, laadunvarmistus. Laaduntarkastus. InfraRYL 42001.4.6 Sillat, laadunvarmistus. Poikkeamasta ilmoittaminen. InfraRYL 42001.4.7 Sillat, laadunvarmistus. Poikkeavuuden korjaaminen ja puutteellisuuden poistaminen. InfraRYL 42001.4.8 Sillat, laadunvarmistus. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti. InfraRYL. 42010.7 Työnjohto 42010.5 Penkereiden painuma- ja siirtymämittaukset.1 Penkereiden painuma- ja siirtymämittaukset on tehtävä suunnitelmassa esitetyissä tapauksissa kohdassa 42001.5. esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita soveltaen. Mittaustulokset on esitettävä graafisesti aikapainumakäyrinä. 86 InfraRYL 2006 Osa 3 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet

42011 42011 Alustavat työt.1 Alustavat työt kuten purku- ja poistotyöt on tehtävä vahingoittamatta säilytettäviä rakenteita..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa alustavia töitä ovat myös tarvittavista raidevarauksista ja jännitekatkoista sopiminen. Alustavat työt tehdään noudattaen InfraRYL jaksoa 11 000 ja ohjetta RMYTL osa 2, Alustavat työt..2 Siltapaikalla olevien johtojen, kaapeleiden ja muiden maanalaisten rakenteiden tarkka sijainti on selvitettävä ja työssä on noudatettava laitteiden omistajien antamia määräyksiä ja työohjeita. 11000 Olevat rakenteet ja rakennusosat, InfraRYL, osa 1 Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset. Osa 2 Alustavat työt. RMYTL, Ratahallintokeskuksen julkaisuja D6. InfraRYL 2006 Osa 3 42011 Alustavat työt 87

42012 42012.1 42012 Kaivu- ja louhintatyöt 42012.1 Yleistä 42012.1.1 Soveltamisalue.1 Tässä kohdassa käsitellään siltatöiden yhteydessä tehtäviä kaivu- ja louhintatöitä..2 Töissä noudatetaan jäljempänä esitetyn lisäksi ohjetta RIL 181-1989 ja InfraRYL jaksoja 16000 ja 17000..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa kaivu- ja louhintatöissä noudatetaan lisäksi: Tuettujen kaivantojen suunnittelu, rakentaminen ja rakentamisen valvonta rautatiealueiden kaivantotöissä Louhintatyöt rautatien läheisyydessä RMYTL osa 6 Kalliorakennustyöt. RIL 181-1989 Rakennuskaivanto-ohje 16000 Maaleikkaukset ja -kaivannot, InfraRYL, osa 1 17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit, InfraRYL, osa 1 Tuettujen kaivantojen suunnittelu, rakentaminen ja rakentamisen valvonta rautatiealueiden kaivantotöissä. VR Ratayksikkö, georyhmä Louhintatyöt rautatien läheisyydessä, B19 Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset. Osa 6 Kalliorakennustyöt. RMYTL. Ratahallintokeskuksen julkaisuja D1. yli kuukauden kestävissä pumppauksissa ympäristön pohjaveden pintojen havainnointi ja varottavien rakennusten siirtymisen tarkkailutoimenpiteet kaivumassojen sijoitus ja turvallisuus- ja ympäristöasiat..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tulee teknisessä työsuunnitelmassa esittää kohdan 42012.1.2 alakohdassa 2 esitettyjen asioiden lisäksi: sivussa rakennettavan kannen sijoittaminen liikennöitävään rataan nähden kaivannon luiskien ja tukiseinien geotekniset mitoituslaskelmat..3 Louhintasuunnitelmassa esitetään mm: käytettävät räjähdysaineet ja -välineet porareikien sijoitus (etenemät, reikävälit) pohjan taso panostustapa ja panosten sytytysjärjestys nykyisten rakenteiden katselmukset ja tärinämittaukset. 42012.2 Kaivantojen työalusta.1 Noudatetaan tässä luvussa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42012.1.2 Tekninen työsuunnitelma.1 Kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista ja kaikista louhintatöistä on laadittava tekninen työsuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on kaikista tuettavista kaivannoista laadittava ohjeen tarkoittama tekninen työsuunnitelma. Kaikki kaivu- ja tuentasuunnitelmat esitetään työvaiheittain ja niiden tulee perustua laskelmiin..2 Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: kaivannon luiskakaltevuudet ja tukemistavat kaivannon luiskien ja tukiseinien geotekninen mitoitus tukiseinärakenteiden rakennemitoitus rakennepiirustukset kaivannon kuivana pitäminen pohjaveden alentamissuunnitelma 42012.3 Kaivantojen tekemisen laatuvaatimukset 42012.3.1 Toleranssit.1 Peruskuopan pohjan kaivussa sallitut sijaintipoikkeamat pystytasossa ovat + 50 mm ja 300 mm..2 Vedenalaisessa kaivussa kaivusyvyyden ollessa > 5 m veden pinnasta sallitut poikkeamat pystytasossa ovat + 50 mm ja 500 mm..3 Maanvaraisen perustuksen pohjassa kallion särmät ja suuret irtokivet louhitaan tai poistetaan vähintään 300 mm perustamistason alapuolelle..4 Pohjan epätasaisuus kaivutyön jäljiltä saa olla välillä (kaivun alin kohta)... (alin kohta +150 mm) ja vedenalaisessa kaivussa kaivusyvyyden ollessa > 5 m välillä (alin kohta)...(alin kohta + 250 mm) kuitenkin niin, ettei yllä mainittu sijaintipoikkeama pystytasossa (+50 mm) ylity. 88 InfraRYL 2006 Osa 3 42012 Kaivu- ja louhintatyöt

42012 42012.3.5 Kaivutyössä syntyneet epätasaisuudet ja ylisyvä kaivu on täytettävä ja tiivistettävä..6 Peruskuopan kaivu- ja täyttökorkeutta päätettäessä on otettava huomioon myös (kohtien 42070.4.1 ja 42070.4.2) peruslaatan yläpinnan korkeusasemaa ja peruslaatan paksuutta määrittelevät toleranssit..7 Kallioperustuksen pohjan louhintatoleranssit ovat 0/-400 mm. Vedenalaisessa louhinnassa toleranssit ovat 0/ -500 mm. Kallion ulkonemat eivät saa ulottua teoreettisen poikkileikkauksen sisäpuolelle..8 Louhinnan epätasaisuus saa olla välillä (alin kohta)...(alin kohta +150 mm) ja vedenalaisessa louhinnassa (alin kohta)...(alin kohta + 250 mm), kuitenkin niin, ettei yllä mainittu sijaintipoikkeama pystytasossa (0 mm), ylity. 42070.4.1 Sillan peruslaatat. Sillan peruslaatan sijainti, InfraRYL 42070.4.2 Sillan peruslaatat. Sillan peruslaatan mittatarkkuus, InfraRYL. 42012.3.2 Kaivantojen tukeminen.1 Kaivutyö ja tukeminen on tehtävä huolellisesti kaivantosuunnitelman mukaan ja siten, että kaivannon pohjan ja ympärillä olevan maan häiriintyminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tukiseinän tulee liittyä tiiviisti maata vastaan. Tukiseinän yläreuna ulotetaan vähintään 0,3 m ympäröivää maanpintaa korkeammalle..2 Talvityössä on otettava huomioon maan mahdollinen jäätyminen tukiseinän takana. Jäätyminen on estettävä, mikäli sitä ei ole teknisessä työsuunnitelmassa otettu huomioon..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tulee raidevarausten aikana tehtävässä tukiseinän asennuksessa aina varautua myös päältä lyövän kaluston käyttöön. Yleisin tukiseinätyyppi on yläpäästään vastapontteihin tuettu teräsponttiseinä. Noin kolmen metrin kaivusyvyydellä pontteja ei yleensä tarvitse lyödä lukkoon tukiseinän poiston helpottamiseksi. Seinään jääneet raot tiivistetään esimerkiksi hitsaamalla teräslevyllä rako umpeen. Rakennettaessa tukiseinää erittäin tiiviiseen, kiviseen tai lohkareiseen maahan, on pontti mitoitettava kestämään lyönti. Joissain tapauksissa tällaisissa olosuhteissa voidaan käyttää myös settiseinää. Settiseinää rakennettaessa on erityisesti laadittava työmenetelmät siten ettei liikennöidylle raiteelle aiheudu työnaikaisia tai pysyviä painumia. Settiseinä rakennetaan RHK:N ohjeiden: Tuettujen kaivantojen suunnittelu rautatiealueiden kaivantotöissä, Tuettujen kaivantojen rakentaminen rautatiealueiden kaivantotöissä ja Tuettujen kaivantojen rakentamisen valvonta rautatiealueiden kaivantotöissä mukaan. Suunnitelmien mukaisen teräspontin upotussyvyyden saavuttaminen on osoitettava ATUn ulkopuolella tehtävällä koepontituksella. Apusiltakaivannoissa seinä tuetaan suunnitelman edellyttämiltä tasoilta kaivun edistymisen mukaan sisäpuolisia tukia tai ulospäin ankkuroituja tukia käyttäen. Tukiseinää ei saa tukea apusiltarakenteisiin kuin poikkeustapauksessa. Edellisen pontin vajoaminen seuraavaa lyötäessä estetään esim. hitsaamalla tai käyttämällä pontin yläpäässä jarrukappaleina pieniä passiivipukkitukia. Tuettujen kaivantojen suunnittelu rautatiealueiden kaivantotöissä, Ratahallintokeskus Tuettujen kaivantojen rakentaminen rautatiealueiden kaivantotöissä, Ratahallintokeskus Tuettujen kaivantojen rakentamisen valvonta rautatiealueiden kaivantotöissä, Ratahallintokeskus..3 Väliaikaiset tukirakenteet on purettava. Maan sisään tai veden alle jätettävistä apurakenteista on laadittava piirustukset, jotka on luovutettava tilaajan edustajalle tiedoksi ja merkittävä sillan toteutumapiirustuksiin..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on vastapontteja oltava vähintään kaksi/ankkuri. Vetotankojen sijoittelussa ja asentamisessa on otettava huomioon, etteivät ne haittaa radan kunnossapitotöitä eivätkä vaikuta radan turvalaitetekniikkaan. Ankkurit ja vetotangot koevedetään julkaisun Rakennuskaivanto-ohje mukaisesti. Radan turvalaitteista eristäminen voidaan tehdä esimerkiksi putkittamalla ankkuri eristävällä materiaalilla. RIL 181 1989 Rakennuskaivanto-ohje..4 Siinä tapauksessa, että perustus on maanvarainen, ei puuponttiseiniä saa poistaa peruslaatan pohjan alapuolelta..5 Työn aikana on tarkkailtava seinärakenteen mahdollisia liikkeitä. Irronneet vaakatuet on kiilattava kiinni ja mahdollisesti ylikuormitetut osat vahvistettava. Mikäli työssä syntyy pitempiaikainen tauko, on tukiseinät tarkistettava ja tarpeen vaatiessa korjattava ja vahvistettava ennen töiden jatkamista..6 Puutukiseinään käytettävien uralankkujen paksuuden tulee olla vähintään 50 mm ja vaakatukiin sekä juoksuihin käytettävän materiaalin poikkileikkaus vähintään 100 x 100 mm²..7 Samoin kuin paalutustöistä, myös teräsponttiseinistä on urakoitsijan laadittava työn edistymisen mukaan toteutumapiirustus, johon on merkittävä kunkin lankun alapään tunkeutumistaso. Seinä tuetaan suunnitelman edellyttämiltä tasoilta kaivun edistymisen mukaan kapeissa kaivannoissa yleensä sisäpuolisia tukia käyttäen. Jos seinämän on oltava vesitiivis, tiivistetään kallioon ulotettavat teräsponttiseinät juuri kaivannon sisäpuolelle maankaivun jälkeen valettavalla teräsbetonipalkilla tai muulla sopivalla tavalla. Jos peruskuopan tukena ja samalla peruslaatan valumuottina käytetään puuponttiseiniä, ne saa yleensä jättää paikoilleen. Lankut katkaistaan maanpinnan tasosta, vesistösilloissa uoman pohjan korkeudelta, ei kuitenkaan peruslaatan yläpinnan alapuolelta, ellei ympäristölupaviraston lupaehdoissa ole muita vaatimuksia. Teräsponttiseinät lyödään paalutuskonetta, täryjunttaa tai riittävän tehokasta ponttivasaraa käyttäen. Ennen lyöntiä asennetaan maanpintaan ohjauspalkit, jotta pontit saadaan pysymään halutussa suunnassa. Kallistumisen estämiseksi pontit lyödään ryhmissä ensimmäisessä vaiheessa niin syvälle kuin niiden pystyssä pysyminen vaatii. Toisessa vaiheessa kaikki ryhmän pontit lyödään lopulliseen syvyyteen ja lyöntiä jatketaan uudella ryhmällä. InfraRYL 2006 Osa 3 42012 Kaivu- ja louhintatyöt 89

42012 42012.3 Lyötäessä pontteja erittäin tiiviiseen, kiviseen tai lohkareiseen maahan, johon teräsponttia on vaikea saada tunkeutumaan, menetellään esimerkiksi seuraavasti: Ponttien lyönti järjestetään kaivun edistymisen myötä, mikäli tämä tuki- ja kaivujärjestelyjen puolesta on mahdollista. Kivet ja lohkareet poistetaan seinälinjan kohdalla ennakkoporauksilla ja tarvittaessa räjäytyksillä. Kivet ja lohkareiset massat poistetaan ponttiseinälinjan kohdalta kaivinkoneella ennen ponttien lyöntiä. 42012.3.3 Kaivutyöt.1 Avokaivannosta kaivettaessa peruskuoppa on luiskattava suunnitelman mukaan siten, ettei työn suunnitelmanmukaista toteutusta eikä olemassa olevia rakenteita vaaranneta eikä työstä aiheudu vahinkoa ulkopuolisille..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa vaatimus on, että karkearakeisessa kitkamaassa kaivanto voidaan lyhytaikaisesti lyhyissä kaivannoissa tehdä Kv-tasolta 1,8 m:n etäisyydeltä liikennöidyn raiteen keskeltä kaltevuuteen 1:1,5. Jyrkemmät luiskat on tehtävä raidevarauksen aikana tai ne on tuettava. Hienorakeisissa maalajeissa kaivuluiska on suunniteltava tapauskohtaisesti..2 Kaivumassojen läjityksellä ei saa aiheuttaa sortumis- eikä vahingonvaaraa. Kaivumassoja ei saa läjittää vesistöön, ellei suunnitelmassa ole näin esitetty..3 Maapohja ei perustamistasossa eikä sen alapuolella saa löyhtyä. Jos häiriintymisen estämiseksi käytetään suodatinkerrosta, se tiivistetään. Kaivun ulottuessa lähelle perustamistasoa (< 0,5 m) ei työkoneilla yleensä saa liikkua kaivualustalla. Jotta kaivannon pohjalla liikkuminen, sateet ja mahdollinen jäätyminen eivät löyhdytä maapohjaa perustamistasossa, tehdään loppukaivu erillisenä työnä välittömästi ennen perustusten tekoa. Loppukaivu, joka maalajista riippuen on 0,1...0,5 m, tehdään varovasti konetyönä tasateräisellä kauhalla kaivinkoneen liikkuessa kaivannon ulkopuolella tai pakottavissa tilanteissa käsin lapiotyönä. Kaivutyön ulottuessa pohjaveden pinnan alapuolelle voi rakennuskuopan pohjasta tai luiskasta nouseva vesi jo pienehkön virtauspaineen vallitessa aiheuttaa pohjavesieroosiota ja rakennuspohjan löyhtymistä. Mikäli kaivua näissä olosuhteissa edelleen jatketaan, voi seurauksena olla kaivannon pohjannousu tai sen nopea löyhtyminen. Häiriintymisen syy on selvitettävä ja kaivantosuunnitelma tarkistettava. Kaivua jatkettaessa on pohjan löyhtymisen jatkuminen kaivun myötä yhä syvemmälle estettävä lisätoimenpitein esimerkiksi ponttiseiniä käyttämällä, pohjaveden pintaa alentamalla tai vedenalaisella kaivulla..4 Perustuksia ei saa valaa häiriintyneen pohjamaan varaan. Jos pohjamaan häiriintymisen estämiseksi käytetään alusbetonia, on betonimassan täytettävä lujuusluokan K20 puristuslujuusvaatimukset..5 Rakennustyön aikana on estettävä maapohjan jäätyminen..6 Lyöntipaaluille perustettaessa kaivu on tehtävä ennen paalutusta ja paalutus on tehtävä ilman apupaalua, ellei suunnitelmassa ole muuta esitetty. Luiskien pysyvyyttä arvioitaessa on huomattava, että paalutuksen aiheuttama tärinä ja huokospaineen kasvu pienentää savien ja silttien luonnontilaista lujuutta. Rautatiesiltojen pohjarakenteissa lisäksi: Siirrettävien siltojen taustapaalurakenteiden kaivu tehdään paalutuksen jälkeen. Kapeita paaluvälejä kaivettaessa on valittava riittävän kapea kauha, jotta kaivutyö ei turhaan hidastu raidevarauksen aikana ja jotta kaivu voidaan suorittaa riittävän varovasti paaluja vaurioittamatta..7 Kaivutyöt paalujen läheisyydessä on tehtävä siten, etteivät paalut siirry sivusuunnassa eikä pohja pääse nousemaan..8 Veden alla kaivettaessa vedenpinta kaivannossa on pidettävä vähintään ympäröivän vedenpinnan tasossa. Jos vedenpinnan korkeus on suunnitelmassa esitettyä korkeammalla, ponttiseinin tuetussa kaivannossa tarkistetaan ennen veden poistoa, että riittävä varmuus pohjalaatan ylösnousua vastaan on olemassa. Vastaavasti, jos perustamistasoa on jouduttu alentamaan, on varmuus tarkistettava. 42012.3.4 Kaivannon kuivanapito.1 Peruskuopan kuivanapito on toteutettava työsuunnitelman mukaan avokuopasta pumppaamalla tai pohjaveden pintaa alentamalla. Kaivannon ulottuessa pohjaveden pinnan alapuolelle hyvin koossapysyvässä ja huonosti vettä läpäisevässä pohjamaassa (savi, tiivis pohjamoreeni) kuivanapito voidaan useimmiten tehdä suoraan kaivannosta pumppaamalla. Myös karkeissa kitkamaissa voidaan pumpata suoraan kaivannosta, mikäli pumppauskapasiteetti riittää ja haitallisen eroosion tai hydraulisen murtumisen vaaraa ei ole olemassa. Pitempien työnaikaisten keskeytysten ajaksi on kaivanto täytettävä vedellä vähintään pohjaveden pinnan tasoon asti. Veden valumaojat ja pumppauskuopat sijoitetaan riittävän syvinä peruslaatan ulkopuolelle. Pumppauskuopat on suotavaa varustaa suojarenkailla. Pumppauskuoppien ja -kaivojen ympärille on eroosioherkissä maalajeissa tehtävä suodatinkerros, joka estää maaaineksen kulkeutumisen pumpattavan veden mukana. Kaivantoon tuleva vesi pyrkii usein löyhdyttämään ja syövyttämään luiskan juurta pumpattaessa vettä suoraan avokaivannosta. Luiskan vakavuuden parantamiseksi ja kaivannon pohjasta nousevan veden virtauspaineen sekä pumpattavan vesimäärän pienentämiseksi kaivanto ympäröidään tarvittaessa ponttiseinillä. Vesimäärän rajoittamiseksi ponttiseinät ulotetaan tiiviiseen, vettä läpäisemättömään tai vähän läpäisevään maakerrokseen (esim. pohjamoreeniin). Eroosioherkissä maalajeissa, kuten hienohiekka, siltti ja eräät moreenit, tehdään virtaavan veden aiheuttaman peruskuopan pohjan löyhtymisen estämiseksi kaivannon pohjalle perustamistason alapuolelle suodatinkerros, jonka kautta vesi johdetaan pumppauskuoppiin tai -kaivoihin. Suodatinkerroksen rakenne riippuu pohjamaan rakeisuudesta ja veden virtauspaineesta. Jos pohjamaa on rakeisuudeltaan hiekkaa hienompi, tehdään pohjalle suodatinkerros, jossa käyttöluokan N3 suodatinkankaan päälle levitetään 0,2...0,5 m soraa tai mursketta..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on yli kuukauden kestävissä pumppauksissa suunniteltava ympäristön pohjaveden pintojen havainnointi ja muut mahdolliset tarkkailutoimenpiteet. 90 InfraRYL 2006 Osa 3 42012 Kaivu- ja louhintatyöt

Apusillan alla tehtävien kehäsiltojen kohdalla kaivannot ovat useimmiten syviä ja niiden perustus- ja kaivutyöt tehdään suunnitelman mukaan joko kuivatyönä tai vedenalaisena työnä. Siirrettävien laattasiltojen työnaikaiset kaivannot ovat suhteellisen matalia. Perustus- ja kaivutyöt tehdään kuivatyönä ja kaivantojen kuivanapito toteutetaan pumppaamalla ja ojittamalla. Rata-alueilla imukärkien asennus tehdään vesihuuhtelulla kivettömässä siltti- ja hiekkamaassa tai suojaputken avulla poraamalla kivisessä maassa ja moreenissa. Suodatinputkien ympärys täytetään suodatinhiekalla imukärkien osalta. Putken yläosa täytetään savella tai muulla tiiviillä materiaalilla ilmatiiviyden saavuttamiseksi. Käytössä tulee olla varapumppu ja jatkuva valvonta. Imupumpun tehon tulee olla riittävä arvioidun pumppaustuoton ja nostokorkeuden suhteen..2 Pohjaveden pumppaus tulee aloittaa vähintään kaksi viikkoa ennen pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvien kaivutöiden aloitusta. 42012.3.5 Räjäytys- ja louhintatyöt.1 Räjäytys- ja louhintatöissä on noudatettava InfraRYL:n luvussa 17100 Kallioavoleikkaukset esitettyjä lakeja, asetuksia ja järjestysohjeita..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa noudatetaan räjäytys- ja louhintatöissä lisäksi julkaisua Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Rata-alueella ja sen läheisyydessä tehtäviä räjäytystöitä koskevat menettelyohjeet esitetään julkaisussa Louhintatyöt rautatien läheisyydessä..2 Työt on tehtävä työsuunnitelman mukaan siten, että niistä ei aiheudu ympäristölle vahinkoa, kohtuutonta haittaa tai häiriötä. 17100 Kallioavoleikkaukset, InfraRYL, osa 1 Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 19. Porauksessa kiinnitetään erityistä huomiota porareikien oikeaan suuntaukseen ja syvyyteen. Poraus tehdään betonirakenteiden työvarat huomioon ottaen mahdollisimman tarkasti leikkauksen seinämien teoreettisten tasojen mukaisesti. Jos porausreiät ovat ylipitkiä, tulee huolehtia siitä, että panostusta ei niissä uloteta reiän pohjaan saakka. Perustamistason saamiseksi tasaiseksi ja ohiporauksen pienentämiseksi on syytä käyttää pohjissa normaalia tiheämpää reikäväliä. Porausta voidaan tehdä myös vaakaporauksena, jos tämä on työteknisesti mahdollista. Leikkauspintojen ja pohjien louhinta tehdään yleensä tarkkuuslouhintana jälkilouhinta- tai raonräjäytysmenetelmää käyttäen. Louhinta tehdään seinien pysyvyyden kannalta sopivaa menetelmää käyttäen. Kohteissa, joissa silta perustetaan leikkausseinän päälle, louhitaan leikkausseinässä ja sen läheisyydessä oleva kallion osa erittäin varovasti, että paikalleen jäävä kallio ei rikkoudu. Kallioleikkauksen seinälinja porataan teoreettisen seinätason mukaisena ja seinä louhitaan tarkkuuslouhintana. Valmiissa seinässä tulee porareikien taustojen yleensä olla näkyvissä. Vedenalainen louhinta tulee kysymykseen vesialueilla kallioon ulotettavien perustusten peruskuoppien louhinnassa, rapautuneen tai rikkonaisen kallion poistossa ja pohjien tasoituksessa. Louhinta tehdään kohteesta riippuen vedenpinnan yläpuolelta tai sukeltajatyönä. Ennen porausta kallion pinta yleensä puhdistetaan työvarat huomioon ottaen riittävän laajalta alueelta. Vaikka vedenpinnan yläpuolelta tehty poraus ja panostus suojaputkella ei edellytä välttämättä kallion pinnan paljastamista ennen louhintaa, on se kuitenkin syytä tehdä, jotta kalliopinnan vaihteluista saadaan tarkka tieto louhintasuunnitelman laatimista ja louhimista varten. Vedenalaisen louhinnan ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota paineaaltoon ja meluun sekä vesialueen käyttöön koskeviin määräyksiin. Louhinta vedenpinnalta tehdään menetelmällä, jossa poraus ja panostus tehdään lautalta tai telineiltä ohjausputken avulla. Sukeltajatyönä louhitaan yleensä siten, että sukeltaja tekee sekä porauksen että panostuksen..3 Kallioperustuksen alle ei saa jäädä sellaista irtonaista ainesta, joka lähtee pois rusnaamalla kankea tai paineilmavasaraa käyttäen..4 Kalliolle perustettaessa kallion pinta on tasattava perustuksen kohdalla vaakasuoraksi tai porrastettava suunnitelman mukaan..5 Jos perustukseen kohdistuu pääasiassa pystysuoria kuormia, voidaan pinta jättää tasaamatta suunnittelijan luvalla, jos pinnan kaltevuus on pienempi kuin 15..6 Seinämällä tarkoitetaan tässä päätytuen peruslaatan etupuolella olevaa yleensä lähes pystysuoraa louhittua seinämää..7 Seinämän louhintatoleranssi on 0 + 300 mm..8 Seinämät on rusnattava ja irtonaiset lohkareet poistettava tai kiinnitettävä kalliopultein..9 Seinämien louhinnassa ja niiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin InfraRYL:in lukua 17100 Kallioavoleikkaukset. 17100 Kallioavoleikkaukset, InfraRYL, osa 1. 42012.4 Valmis siltakaivanto.1 Valmis siltakaivanto täyttää tämän luvun vaatimukset. Toleranssit ovat kohdan 42012.3.1 mukaiset. 42012.5 Siltakaivannon vaatimustenmukaisuuden toteaminen 42012 42012.4.1 Perustuksen pohjan tiiviys tarkastetaan ensiksi silmämääräisesti ja koetintangolla. Jos tarkastuksen perusteella epäillään hydraulista murtumaa, asia varmistetaan hyväksyttävällä tavalla esim. paino- tai heijarikairauksella..2 Pohjan sijainti pystytasossa tarkastetaan vaaitsemalla pohjan korkeus vähintään kuudesta pisteestä. Sitä varten peruslaatta jaetaan kolmeen satunnaiseen osaan, joista kustakin vaaitaan korkein ja matalin kohta..3 Kuivatyönä tehtävien pohjien tasaisuus tarkastetaan oikolaudalla. InfraRYL 2006 Osa 3 42012 Kaivu- ja louhintatyöt 91

42012 42012.6.4 Vedenalaisen perustuksen pohjan vaatimustenmukaisuus on tarvittaessa osoitettava vedenalaista videokuvausta käyttäen. 42012.6 Siltakaivannon ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 92 InfraRYL 2006 Osa 3 42012 Kaivu- ja louhintatyöt

42013 42013.1 42013 Täytöt 42013.1 Yleistä 42013.1.1 Soveltamisalue.1 Tässä kohdassa käsitellään siltatöiden yhteydessä maamateriaaleilla tehtäviä täyttöjä..2 Näissä erotetaan mm. seuraavat laatuvaatimuksiltaan erilaiset täytöt: maanvaraisen perustuksen alapuolelle tehtävä täyttö paalutetun perustuksen peruslaatan alle tehtävä täyttö perustuksen peruskaivannon ympärystäyttö ja sillan taustan täyttö ajoradan tai telineperustusten kohdalla muu sillan peruskuopan tai taustan täyttö vedenalaiset täytöt maanvaraisesti perustetun siirtoradan alapuolelle tehtävä täyttö. 42013.1.2 Tekninen työsuunnitelma.1 Kaikista maanvaraisten siltaperustusten alle tehtävistä yli 600 mm paksuista täytöistä on tehtävä tekninen työsuunnitelma..1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tehdään kaikista maanvaraisten perustusten alle tai siirtorataa varten tehtävistä täytöistä sekä kaikista raidevarausten aikana tehtävistä täytöistä kohdan 42010.2 mukainen tekninen työsuunnitelma..2 Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: täyttömateriaali tiivistyskalusto tiivistystyöohje tiiviysvaatimukset laaduntarkkailumittaukset. 42010.2 Sillan maa- ja pohjarakenteet. Tekniset työsuunnitelmat, InfraRYL. 42013.2 Täyttöjen työalusta.1 Noudatetaan tässä luvussa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42013.3 Täyttöjen tekemisen laatuvaatimukset 42013.3.1 Täytöt perustusten alla.1 Maanvaraisen perustuksen alla on käytettävä täyttömateriaalina suhteistunutta, jakavan kerroksen vaatimukset täyttävää soraa, mursketta tai louhetta..2 Levitys ja tiivistys työkoneella on tehtävä koko alueen laajuisina kerroksina..3 Louheen on oltava rapautumatonta. Louhe ei saa sisältää raivausjätettä, maata, jäätä, tms. epäpuhtauksia ja louheen maksimiraekoko saa olla enintään 300 mm. Louhetäytön ylin kerros kiilataan ja tiivistetään kuten louhepengertä rakennettaessa..4 Sora- ja mursketäytön kerrospaksuus 50 kn täryjyrällä on 400 mm ja 80 kn täryjyrällä 600 mm sekä jyräyskertojen vähimmäismäärä 6..5 Tilan puutteen takia sora- ja mursketäytön tiivistys voidaan tehdä täryjyrien sijasta tärylevyä käyttäen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus on 2 kn tärylevyllä 200 mm ja 5 kn tärylevyllä 400 mm. Tiivistyskertojen vähimmäismäärä on 5..6 Louhetäytöt tiivistetään >80 kn täryjyrällä ohjeellisena kerrospaksuutena 1000 mm ja jyräyskertojen määränä 10..7 Pohjamaan ollessa häiriintymisherkkää savea, silttiä tai silttimoreenia, on alimman kerroksen tiivistämisessä vältettävä täryttämistä pohjan häiriintymisen estämiseksi. Rautatiesiltojen pohjarakenteissa pohjamaan ollessa häiriintymisherkkää savea, silttiä tai silttimoreenia alimman kerroksen tiivistämisessä on vältettävä pohjan häiriintymistä. Häiriintymisen estämiseksi perustus kaivetaan 200 mm ylisyväksi ja pohjalle asennetaan käyttöluokan N4 suodatinkangas ja 200 mm mursketta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vähintään 50 mm:n alusbetonikerrosta..8 Tiivistystyön yhteydessä on tiivistettävä materiaali kasteltava lähelle optimivesipitoisuutta. Karkeissa täyttömateriaaleissa voidaan käyttää runsasta kastelua, välttäen kuitenkin virtaavan veden aiheuttamaa täytemateriaalin lajittumista ja kaivannon pohjan liettymistä (hienorakeiset maalajit). InfraRYL 2006 Osa 3 42013 Täytöt 93

42013 42013.4.9 Talvityössä tiivistyksessä on käytettävä mahdollisimman raskasta jyrää. Täytteen pinta on suojattava lumisateelta suojapeitteellä sekä suojattava routaantumiselta. Talvityössä ei veden käyttö ole sallittua jäätymisvaaran vuoksi..10 Penkereen varaan perustettavien siltatukien alueella on ennen täyttöä poistettava maanpinnasta humusmaa ja muu kokoonpuristuva maa-aines. Jos pohjamaassa on kiviä, jotka ulottuvat pohjan yläpuolelle alimpaan tiivistettävään kerrokseen enemmän kuin 2/3 tämän kerroksen paksuudesta tai jotka ulottuvat 0,5 m lähemmäksi perustamistasoa, on kivet rikottava tai poistettava ja syntyneet kuopat täytettävä ja tiivistettävä ennen pengerrystyötä..11 Täyttötyöt perustusten alle on tehtävä kuivatyönä riittävän tiiviyden saavuttamiseksi. Täyttö ja tiivistys on tehtävä keskeytyksettä ja täyttömateriaalin on oltava tiivistettäessä sulaa..12 Perustuksen alle tehtävän muun kuin louhetäytön kuivairtotilavuuspainon tulee olla vähintään 95 % parannetulla proctorkokeella määritetystä maksimikuivairtotilavuuspainosta..13 Levykuormituskokeen E 2 oltava vähintään 175 MN/m 2 ja suhteen E 2 /E 1 < 2,2..14 Täytteen yläpinnan sallittu epätasaisuus on (+ 50, 100) mm, ellei suunnitelmassa ole muuta sanottu..14 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tehdään maanvaraisen siirtorataperustuksen alla ylin 50 mm:n täyttökerros kivettömästä hiekasta. Siirtorataperustuksen täytön yläpinnan sallittu epätasaisuus on ±10 mm. Siirtorataperustuksen täytön yläpinta tasataan laudalla hiertäen oikeaan tasoon..15 Elementtiperustusten osalta sallitut poikkeamat on esitetty elementtirakenteisten siltojen tyyppipiirustuksissa tai suunnitelmassa..16 Paalutettujen anturoiden alle tulevat täytöt on tehtävä niin, ettei anturan valuaikana tapahdu haitallisia painumia ja että paaluperustukset eivät täytteen liikkeiden johdosta saa lisärasituksia..17 Jos paalutetun perustuksen paalut joudutaan lyömään täytteen läpi, on täyttömateriaalina käytettävä karkeata hiekkaa tai soraa (raekoko enintään 100 mm). Täyttö on levitettävä kerroksittain, mutta paalujen kohtaa ei tiivistetä. 42013.3.2 Sillan peruskuopan ja taustan täyttö.1 Sillan peruskuopan ja taustan täyttö on tehtävä siltaan liittyvän ajoradan alapuolisella osalla tai mahdollisten maanvaraisten telineperustusten kohdalla jakavan kerroksen vaatimukset täyttävästä sorasta, murskeesta tai louheesta (raekoko enintään 300 mm) kerroksittain tiivistäen kuten perustuksen alle tehtävä routimaton täyttö. Ratasilloissa siirrettävän siltakannen taustatäytöt tasoon (puskupalkin alapinta 100 mm) tehdään ennen kannen siirtoa..2 Muualla voidaan tiivistyskertoja vähentää 50% edellisestä ja täyttömateriaali saa olla muutakin routimatonta kiviainesta..3 Peruskuopan täyttö ulotetaan luonnollisen maanpinnan, vesiväylän pohjan tai tien päällysrakenteen alapinnan tasoon saakka. Tien päällysrakenteen alapinta vastaa ratarakenteissa radan alusrakenteen alapintaa..4 Täyttö ei saa vahingoittaa betonipintoja eikä niiden mahdollisia kosteudeneristyksiä. Betonipintaa vasten pitää olla vähintään 0,5 m paksuinen kerros < 63 mm mursketta tai soraa louhetäyttöjäkin käytettäessä..5 Veden alla on täytemateriaalina käytettävä soraa tai sitä karkeampaa materiaalia..6 Sillan vesiaukon on täytettävä kohdassa 42014 esitetyt vaatimukset..7 Jos sillan päätytuet eivät ole erillisiä rakenteita, vaan kiinnittyvät jäykästi sillan päällysrakenteeseen (vrt. esim. kehäsillat), ei täytteen korkeusero sillan eri puolilla saa nousta kerralla tiivistettävän kerroksen paksuutta suuremmaksi. Tien poikkisuunnassa täytekerrokset on tehtävä vaakasuoriksi..8 Sillan taustan kaivannon alimpaan kohtaan tehdään väylään nähden poikittainen salaojitus. Tämä esitetään sillan yleispiirustuksessa. 42014 Uomat ja väylät, InfraRYL. 42013.3.3 Sillan päiden siirtymärakenteet rautatiesilloissa Rautatiesillan päissä penger muotoillaan siten, että sillan siipimuurin päästä 10 m:n matkalla pengerleveys on 4,0 m reunimmaisen raiteen keskilinjasta, minkä jälkeen pengerleveys kapenee normaalin radan poikkileikkauksen mukaiseksi seuraavan 5 m:n matkalla. 42013.4 Valmis siltarakenteen täyttö.1 Valmis siltarakenteen täyttö täyttää tämän luvun vaatimukset. 42013.5 Täyttöjen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Perustusten alapuolelle tehtävän yli 600 mm paksuisen täytteen tiivistyksen kerrospaksuudet ja jyräyskerrat määritetään työn alussa koejyräyksellä, jossa saa- 94 InfraRYL 2006 Osa 3 42013 Täytöt

42013 42013.6 vutettu tiiviysaste mitataan levykuormituskokeella tai volymetrilla ja täyttö rakennetaan koejyräyksessä määritetyillä kerrospaksuuksilla ja ylityskerroilla. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan työmenetelmätarkkailuna, josta laaditaan pöytäkirja..2 Muut täytöt rakennetaan kohdan 42013.3.1 tiivistysohjeiden mukaan ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan työmenetelmätarkkailuna, josta laaditaan pöytäkirja..3 Täyttömateriaalin rakeisuus määritetään työn alussa ja kutakin alkavaa 500 m 3 itd määrää kohti..4 Täytteen pinnan epätasaisuus mitataan oikolaudalla. Sallittua suuremmat poikkeavuudet korjataan..4 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa raidevarausten aikana tehtävien täyttöjen laadunvalvonta tehdään työtapatarkkailuna, jonka on perustuttava InfraRYL:n yleisiin työohjeisiin tai ennakkokokeisiin. Muulloin noudatetaan näitä ohjeita. 42013.6 Siltarakenteen täytön ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42013 Täytöt 95

42014 42014 Uomat ja väylät.1 Uoman pohjan korkeustoleranssi on + 0, 200 mm..2 Uoman mitat tarkastetaan mittauksin väylää vastaan kohtisuorilta linjoilta, joiden keskinäinen etäisyys on 20 m..3 Väylän pohjan korkeus tarkastetaan haraamalla koko väylän pohja. Harauksesta laaditaan pöytäkirja..4 Rakentaja haraa vene- ja uittoväylät. Rakentajan allekirjoittama harauspöytäkirja luovutetaan tilaajan edustajalle..5 Virallisen laivaväylän harauksen tekee merenkulkuviranomainen. Rakentajan ja merenkulkuviranomaisen allekirjoittama harauspöytäkirja luovutetaan tilaajan edustajalle. 96 InfraRYL 2006 Osa 3 42014 Uomat ja väylät

42015 42015 Työpadot.1 Työnaikaisen maapadon suunnitelma on toimitettava tilaajan edustajalle vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista..2 Maapatoon käytettävistä materiaaleista on esitettävä ennakkoon tilaajan edustajalle materiaalien rakeisuus- ja vedenläpäisevyystiedot. InfraRYL 2006 Osa 3 42015 Työpadot 97

42016 42016 Maapohjan vahvistukset.1 Sillan perustusten tai tulopenkereiden kohdalla tehtävien vahvistustöiden yleisinä laatuvaatimuksina on käytettävä InfraRYL:n kyseisiä kohtia. Niiltä osin kun InfraRYLissä ei vielä ole laatuvaatimuksia, noudatetaan julkaisua Perustamis- ja vahvistamistyöt, InfraRYL 2006:n täydennys..2 Tällaisia pohjanvahvistuksia ovat mm: pengerpaalutus, jakso 13000 pystyojitus, luku 14120 pudotustiivistys, luku 14111 syvästabilointi, luku 14131 lujitteet ja telat, luvut 14151, 14152, 13391 sekä Perustamis- ja vahvistamistyöt, InfraRYL 2006:n täydennys luiskapaalutus, luku 13213, Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys massanvaihto, luvut 61110, 18360 (TYLT 4120) pengerkevennykset, luvut 18141, 18143..2R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa käytetään lisäksi: pengerlaatat ja massanvaihto, RMYTL osa 3 Perustamis- ja vahvistamistyöt. 13100 Paalutus, InfraRYL, osa 1 13213 Puupaalut, InfraRYL, osa 1 päivitys 2008 13391 Telat, InfraRYL, osa 1 päivitys 2008 14111 Pudotustiivistetyt maarakenteet, InfraRYL, osa 1 14120 Liuskapystyojitetut maarakenteet, InfraRYL, osa 1 14131 Pilaristabiloidut rakenteet, InfraRYL, osa 1 14151 Verkolla lujitetut maarakenteet, InfraRYL, osa 1 14152 Kankaalla lujitetut maarakenteet, InfraRYL, osa 1 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön, InfraRYL, osa 1 18141 Kevytsorapenkereet- ja rakenteet, InfraRYL, osa 1 18143 Solumuovipenkereet, InfraRYL, osa 1 18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt, InfraRYL osa 1 päivitys 2008 Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys. Tiehallinto Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset. Osa 3 Perustamis- ja vahvistamistyöt. RMYTL. Ratahallintokeskuksen julkaisuja D4. TYLT 4120 Massanvaihtoon liittyvät täytöt ja penkereet (myös louhe). Luiskapaalutuksesta ja massanvaihdosta on tätä kirjoitettaessa valmistumassa InfraRYL luvut 13213, 13391 ja 18360. Ennen kuin ne ilmestyvät syksyllä 2008, käytetään TYLTin osaa 4120 ja Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys. InfraRYLin täydennysosaan on koottu InfraRYLin osassa 1 julkaisematta jääneet laatuvaatimukset puupaaluista, paaluhatuista ja -laatoista, teloista sekä luiskapaalutuksesta. 98 InfraRYL 2006 Osa 3 42016 Maapohjan vahvistukset

42017 42017.0 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa 42017.0 Yleistä.1 Tässä kohdassa käsitellään paalutustöitä, joissa käytetään poikkileikkaukseltaan massiivisia enintään 350 x 350 mm 2 tai putkimaisia alle ø 300 mm läpimittaisia paaluelementtejä ja pudotusjärkäleellä tai muulla iskevällä laitteella varustettua paalutuskonetta..2 Paalujen ja paalutarvikkeiden sekä lyöntipaalutustöiden osalta on noudatettava tässä kohdassa esitetyn lisäksi standardia SFS-EN 12699 ja Infra RYL:in lukua 13200. Teräsbetonipaalutusten osalta noudatetaan myös julkaisua LPO-2005 ja Teräspaalutusten osalta julkaisua PPO-2007. SFS-EN 12699 Pohjarakennustyöt. Maata syrjäyttävät paalut 13200 Paaluperustukset, InfraRYL, osa 1 RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Pienpaalutusohjeet PPO-2007. Lyöntipaalutusohjeista käytetään jäljempänä lyhennystä LPO-2005 ja pienpaalutusohjeista lyhennystä PPO-2007..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa noudatetaan lisäksi RMYTL osaa 3..3 Kohta poistettu..4 Paalutustyönjohtajan ja hänen apulaistensa pätevyysvaatimukset ja tehtävät ovat julkaisun LPO-2005:n kohdan 8.1 mukaiset ja julkaisun PPO-2007 kohdan 7.2 mukaiset..5 Betonitöiden osalta noudatetaan luvun 42020 vaatimuksia. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset. Osa 3, Perustamis- ja vahvistamistyöt. RMYTL. Ratahallintokeskuksen julkaisuja D4. 42017.1 Paalut ja paalutarvikkeet 42017.1.1 Teräsbetonipaalujen laatuvaatimukset.1 Paaluina käytetään LPO-2005 kohdan 6 mukaisia paaluja. Paalujen tulee täyttää tuotelehden Teräsbetoninen lyöntipaalu; Paalutusluokat II ja Ib; 2005 mukaiset valmistustoleranssit..2 Lyöntipaalujen valmistuksessa käytetyn betonin ja sen osa-aineiden on täytettävä luvussa 42020 Sillan betonirakenteet esitetyt vaatimukset. Betonin kiviaineksena käytetään murskattua kiviainesta..3 Maa- ja kalliokärkien sekä paalujatkosten tulee olla LPO-2005 kohdan 6 mukaisia, Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä tuotteita..4 Paalut ja paalutarvikkeet valmistetaan RakMK:n ohjeiden osan B4 mukaisesti tilaajan hyväksymän jatkuvan valvonnan alaisessa tuotantolaitoksessa. Paalut on valmistettava, varastoitava, käsiteltävä ja kuljetettava LPO-2005 kohtien 6 ja 8 mukaisesti. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL B4 Betonirakenteet, ohjeet RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Teräsbetoninen lyöntipaalu; Paalutusluokat II ja Ib; 2005, tuotelehti. 42017.1.2 Teräsbetonipaalujen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Paalujen mitat tarkastetaan ja niiden vaatimustenmukaisuus mittatarkkuuden osalta osoitetaan tuotelehden Teräsbetoninen lyöntipaalu ja julkaisun Betonielementtien toleranssit kohtien 1 ja 11 mukaisesti..2 Paalujen vaatimustenmukaisuus betonin puristuslujuuden osalta osoitetaan RakMK osan B4 kohdan 6.3 mukaisesti olosuhdekoekappaleista tai rakennekoekappaleista..3 Paalujen toimituslujuuden toteamiseksi tehtyjen puristuslujuuskokeiden tuloksia voidaan käyttää hyväksi osoitettaessa betonin vaatimustenmukaisuutta puristuslujuuden osalta, jos valmistussuunnitelmassa on InfraRYL 2006 Osa 3 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa 99

42017 42017.2 voitu luotettavasti osoittaa, että paalujen betoni ennen rakenteen käyttöönottoa saavuttaa suunnitelmanmukaisen lujuuden..4 Jos betonin puristuslujuus todetaan rakennekoekappaleista, menetellään seuraavasti: Viimeksi valetusta paalusta porataan kaksi koekappaletta betonointikertaa kohti, kuitenkin vähintään yksi jokaista alkavaa 100 m 3 kohti. Lisäksi huolehditaan siitä, että koekappaleiden määrä koko toimitusta kohti on vähintään kuusi. Kaikkien koekappaleiden on täytettävä asetettu vaatimus. Jos jokin koetuloksista alittaa vaatimuksen, porataan paaluista lisäkoekappaleet, joiden lukumäärä on sama kuin ensimmäisellä kerralla. Vertailulujuus lasketaan tämän jälkeen kaikkien koekappaleiden puristuslujuustulosten perusteella..5 Paalun valmistajan on raportoitava vähintään joka toisen päivän tuotannostaan mielivaltaisesti valitun paalun osalta ainakin seuraavat mitat: lyöntipään vinous jatkoskappaleen vinous betonipeitteen paksuus (haka- ja pääteräkset erikseen) halkeamaleveys muotin suoruus > 5 m matkalla ja muottien määrä kullekin paalukoolle..6 Kalliokärkien ja jatkosten vaatimustenmukaisuus materiaalien osalta osoitetaan ainestodistusten ja kuormakirjojen avulla. Teräsbetoninen lyöntipaalu; Paalutusluokat II ja Ib; 2005, tuotelehti Betonielementtien toleranssit B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42017.1.3 Teräspaalujen laatuvaatimukset.1 Paalumateriaalien on täytettävä tuotestandardeissa SFS-EN 10219-1 ja SFS-EN 10219-2 annetut määräykset..2 Teräspaalut on jatkettava hitsaamalla tai julkaisun PPO 2007 vaatimukset täyttävällä pultti-, holkki- tai muhvijatkoksella..3 Jatkosmateriaali on valittava ainekoostumukseltaan sellaiseksi, ettei korroosiovaara paalussa lisäänny eikä jatkokseen synny ns. galvaanista paria..4 Teräspaalu on varustettava kohtisuoraan katkaistulla kärkikappaleella tai kalliokärjellä. Kalliokärjen laatuvaatimuksia on esitetty julkaisun PPO 2007 kohdassa 5.4.1. SFS-EN 10219-1 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10219-2 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Pienpaalutusohjeet PPO-2007. 42017.1.4 Teräspaalujen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Paalujen ja paalutarvikkeiden valmistuksen on oltava tilaajan hyväksymän jatkuvan laadunvalvonnan alaista..2 Paalun ja paalutarvikkeiden vaatimustenmukaisuus materiaalien osalta osoitetaan ainestodistusten ja kuormakirjojen avulla..3 Hitsattujen jatkosten tarkastamisessa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin julkaisun PPO-2007 kohtaa 5.3.3. Jatkoksen laatuluokka on C/SFS-EN ISO 5817..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on rautatieliikenteen kuormittamissa rakenteissa jatkoshitsien laatuluokan oltava C/SFS-EN ISO 5817, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty. SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat Pienpaalutusohjeet PPO-2007. 42017.2 Lyöntipaalutustyön työalusta.1 Noudatetaan tässä luvussa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42017.3 Lyöntipaalutustyö siltarakenteissa 42017.3.1 Lyöntipaalutustyön tekninen työsuunnitelma.1 Paalutustyöstä laaditaan tekninen työsuunnitelma (paalutustyösuunnitelma), joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista..2 Teknisen työsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: siltapaikan olosuhteet (pohjasuhteet, vesistötiedot, tieyhteydet, ajankohta ja aikataulu) yleiset työmaajärjestelyt (pengerrykset, kaivannot, työalustat, apusillat, lautat) pohjatutkimusten täydennystarve koepaalutustarve ja koepaalutussuunnitelma pohjarakennustöiden työjärjestys paalujen varastointi ja siirto työkohteeseen apupaalun käyttö paalujen lyöntijärjestys paalutuskoneen tiedot järkäleen paino ja mitat iskutyynyn rakenne ja mitat apupaalun paino ja mitat loppulyöntiohjeen määrittämistapa toimenpiteet lyöntivaikeuksien varalta ehjyysmittaukset 100 InfraRYL 2006 Osa 3 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa

42017 42017.3 laaduntarkkailumittaukset ympäristövaikutusten huomioiminen työnaikaiset tarkkailumittaukset ja työturvallisuusasiat..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tulee teknisen työsuunnitelman sisältää lisäksi turvallisuussuunnitelman. Paalutuskoneeseen asennettavan melusuojausrakenteen tarve esitetään siltakohtaisissa suunnitelmissa..3 Apupaalun käyttö on sallittua, jos se on jo suunnitelmassa esitetty tai suunnitelma on laadittu käyttäen paalutusluokkaa III. Muussa tapauksessa apupaalun käyttämiselle on saatava suunnittelijan lupa. Apupaalua ei saa käyttää luokan IB paalutuksissa. Apupaalun tilalla on joskus taloudellista käyttää ylipitkiä paaluja. Tämä tulee kyseeseen yleensä vain vesistöpaalutuksissa. Erityistapauksissa ylipitkien paalujen käyttäminen voi olla perusteltua IB luokan paalutuksissa, kun halutaan välttää apupaalun käyttöä ja paalutusluokan muutosta II luokkaan. Apupaalun käyttökielto ei koske yksittäisten paalujen "sukeltamista". Esimerkkejä paalutuksessa esiintyvistä mahdollisista vaikeuksista ovat: vaikeudet paalujen pituuden arvioinnissa täytteen, roudan tai tiiviin maakerroksen läpäisy maan kivisyydestä ja lohkareisuudesta johtuva paalun rikkoutumisvaara tavallista suurempi jousto (esim. suurempi kuin 0,001 x paalupituus + 5 mm) paalun jatkaminen betonoimalla paalujen rikkoutuminen lyöntityön aikana jo lyötyjen paalujen siirtyminen tai ylösnousu yksittäisten paalujen tunkeutuminen odotettua huomattavasti syvemmälle ja apupaalun käyttö mahdollinen työnaikana todettava kalliokärkien tarve sekä paalutuksen aiheuttama huokospaine, maaperän häiriintyminen, luiskien vakavuus. Paalutustyösuunnitelmassa esitetään toimenpiteet ympäristövaikutusten huomioimiseksi, mikäli työskentelypaikan läheisyydessä on mm: varottavia rakenteita (painuma, nousu, sivusiirtymä) johtoja maassa tai ilmassa sortumisalttiita luiskia (siirtymä, huokospaineen nousu) ja melu- tai tärinähaitoista kärsiviä rakenteita, laitteita yms. Paalutuksesta aiheutuvaa tärinää voidaan varsinkin hienorakeisessa maassa ja löyhässä hiekassa vähentää käyttämällä painavaa järkälettä ja pientä pudotuskorkeutta. Pehmeän savikerroksen päällä olevan routakerroksen tai tiiviin maakerroksen puhkaisu esimerkiksi poraamalla vähentää tehokkaasti paalun lyönnistä aiheutuvaa maanpinnan heilahtelua. Melua voidaan vähentää: käyttämällä tarkoitukseen sopivaa iskutyynyä ympäröimällä paalu ja iskutyyny sekä mahdollisesti myös järkäle sopivilla suojuksilla ja rajoittamalla melun leviämistä ympäristöön meluaidoilla yms. esteillä. Paalun lyönti voi aiheuttaa lähellä sijaitsevien rakenteiden vaurioitumista, siirtymistä, luiskien sortumista ja tärinää. Haittatekijöiden vähentämiseksi paalujen lyöntijärjestys suunnitellaan tarkoituksenmukaiseksi: Karkearakeisissa maissa, jotka yleensä tiivistyvät paalutuksen aikana, lyödään ensimmäiseksi lähinnä vaurioitumiselle altista rakennetta olevat paalut. Hienorakeisissa maissa paalut syrjättävät maata, jolloin paalun lyönti häiritsee ympäröiviä maakerroksia ja pienentää niiden leikkauslujuutta. Tällaisissa olosuhteissa lyödään yleensä ensin 1...2 lähinnä varottavaa rakennetta (johtokaivanto, tukiseinä yms.) sijaitsevaa paaluriviä. Sen jälkeen maa jätetään rauhoittumaan ja paalutusta jatketaan kauempana ko. kohteesta. Kun paalutusta myöhemmin jatketaan vaurioalttiin kohteen lähellä, häiriövaikutus jää tällä työjärjestyksellä mahdollisimman pieneksi. Paaluryhmissä viimeiseksi lyödyt paalut pysähtyvät yleensä korkeammalle kuin ensin lyödyt paalut. Tämän vuoksi tukipaalutuksessa lyödään yleensä samansuuntaisten paalujen rivistä ensin keskimmäiset paalut ja edetään asteittain ulommaksi. Kitkapaalutuksessa lyödään ensin uloimmat paalut ja edetään asteittain sisemmäksi. Siltapaalutusryhmissä, joissa vaakasuoria kuormituksia otetaan vinopaaluilla, lyödään uloimmat vinopaalut ensin, jotta ne varmasti tunkeutuvat riittävän syvälle. Luiskissa voidaan luiskan juuren tukemiseksi lyödä ensin alimmat paalurivit, jolloin ne saattavat siirtyä tai kallistua ylempiä paalurivejä lyötäessä. Jos paalujen tulee lyönnin jälkeen sijaita mahdollisimman tarkasti suunnitelluilla paikoillaan, voidaan paalut lyödä uomaa kohti edeten, mikäli luiskan vakavuus lyönnin aikana varmistetaan tarvittaessa paalutuksen etenemistä hidastaen tai muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymällä. Merkittävimmät häiriötekijät (painumat, siirtymät yms.) rajoittuvat yleensä sekä kitka- että koheesiomaassa vyöhykkeeseen, joka jää paalun kärjestä ylöspäin kaltevuudessa 1:1 piirrettyjen linjojen sisäpuolelle. 42017.3.2 Lyöntipaalutustyön laatuvaatimukset.1 Paalut on lyötävä suunnitelman mukaiseen tavoitetasoon. Niiden on täytettävä suunnitelman ja työsuunnitelman mukaiset loppulyöntivaatimukset. Jos paalun alapään korkeus poikkeaa > 2 m tavoitetasosta, on otettava välittömästi yhteys paalutuksen suunnittelijaan..2 Suunnitelmissa on esitetty kantavuuden ja ehjyyden toteamiseksi tehtävien iskuaaltomittausten määrä. Jos epäillään paalujen rikkoutuneen, on tehtävä iskuaaltomittaus perustuksen kaikista paaluista..3 Paaluja on käsiteltävä työmaalla siten, että ne säilyvät ehjinä käsittelyn kaikissa vaiheissa..4 Paalu on nostettava paalutuskoneeseen paaluun merkitystä nostokohdasta (yhden pisteen nosto). Nostaminen nostosilmukasta on kielletty..5 Paalujen sijainnin mittaus on tehtävä luvun 42001 mukaisesti. Paalujen paikat merkitään maastoon selvästi tarkastettavissa olevilla merkeillä 20 mm tarkkuudella runkopisteiden sijaintiin verrattuna. Kaikkien paalujen, paalurivien ja -ryhmien sijainti on tarkastettava. Paalujen sijainti on varminta merkitä maastoon mittakeppien lisäksi mittalinjoilla kahdessa suunnassa tai optisin mittausvälinein, jotta paalun paikka voidaan nopeasti merkitä uudelleen mittakepin mahdollisesti kaatuessa. Mittalinja muodostuu esimerkiksi kahdesta kaltevuusmallista tai pystysuorasta linjakepistä. Mallit sijoitetaan sellaisiin kohtiin, etteivät ne vaurioidu tai liiku työn aikana. Vedenalaisessa paalutuksessa tai hyvin pehmeällä pohjalla paalutettaessa paalujen paikat varmistetaan ohjausputkella ja teräskehikolla tai mallilaatalla. Mallilaattaa käytettäessä on seurattava, ettei paalun pään siirtyminen olennaisesti esty esimerkiksi maan kivisyydestä johtuen. Tarvittaessa laatan reikää suurennetaan, jolloin estetään paalun taipuminen ja mahdollinen rikkoutuminen. Tilaajan edustaja antaa aina erikseen luvan mallilaatan käytölle. InfraRYL 2006 Osa 3 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa 101

42017 42017.4.6 Paalujen sallittu poikkeama teoreettisesta sijainnista on julkaisun LPO-2005 kohdan 7.13 ja PPO-2007 kohdan 6.14.5 mukainen..6 R Rautatiesiltojen pohjarakenteiden erityispiirteet: Paalulaattaelementtejä käytettäessä paalun sijainti ja kaltevuus on mitattava ennen kuin paalun pään lyöntiä jatketaan radan korkeusviivan alapuolelle. Tämän perusteella lasketaan paalun sijainti katkaisutasossa..7 R Rautatiesiltojen pohjarakenteiden loppulyöntivaatimukset tai kantavuusvaatimus esitetään paalutussuunnitelmassa..8 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa liikennöidyllä raiteella paalujen katkaisu suoritetaan kahdessa vaiheessa; ensimmäinen katkaisu paalujen hyväksymisen jälkeen tehdään ratapölkkyjen ja raiteen tuennan alueella tasoon kv -0,50 m ja toinen katkaisu tehdään lopulliseen katkaisutasoon. Katkaisu korkeusviivan tasolta voidaan tehdä, kun paalun kyljen etäisyys raiteen keskilinjasta on >1,5 m. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Pienpaalutusohjeet PPO-2007. 42017.4 Valmis sillan paalutus.1 Valmis sillan paalutus täyttää tämän luvun vaatimukset. 42017.5 Paalutuksen vaatimustenmukaisuuden toteaminen.1 Paalutustyöstä pidetään julkaisujen LPO-2005 ja PPO-2007 mukaista pöytäkirjaa. Pöytäkirjan ja mittaustulosten perusteella laaditaan paalutustyön toteutumapiirustus..2 Paalutuspöytäkirja liitetään toteutumapiirustukseen. Toteutumapiirustus liitteineen luovutetaan tilaajan edustajalle..3 Toteutumapiirustus muodostuu tasopiirustuksista ja tarvittaessa lisäksi 1...2 leikkauspiirustuksesta..4 Tasopiirustus laaditaan rakennesuunnitelmaan sisältyvää paalukarttaa hyväksi käyttäen. Piirustuksessa esitetään: paalun numero paalun pään sijaintipoikkeamat valitussa koordinaatistossa paalunkärjen taso katkaisutasot käytetyt jatkokset kärjet sekä peruslaatan mitat ja peruslaatan alapinnan korkeustaso..5 Leikkauspiirustus (-piirustukset) laaditaan kairauslinjojen pituusleikkauksia hyväksi käyttäen siten, että leikkaukseen merkitään kahden lähimmän paalurivin paalut todelliseen asemaan ja kaltevuuteen..6 Lyöntipaalutuksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan paalutuksen aikana tehtyjen ja dokumentoitujen havaintojen ja mittaustulosten (toteutumapiirustusten ja paalutuspöytäkirjojen) perusteella vertaamalla tuloksia suunnitelma-asiakirjoissa ja paalutustyösuunnitelmassa esitettyihin vaatimuksiin..7 Jos paalut eivät ole tunkeutuneet suunniteltuun tavoitetasoon tai paalujen sijainti- ja kaltevuuspoikkeamat ylittävät toleranssien raja-arvot tai työtapa on poikennut hyväksytystä suunnitelmasta, osoitetaan paalutuksen vaatimustenmukaisuus lisäselvityksin, esimerkiksi laskemalla paalukuormat uudelleen. Tällöin voidaan paaluryhmissä sallia yksittäisen paalun osalta poikkeamista johtuva 15 % suuruinen suurimman sallitun paalukuorman ylitys. Vetokapasiteetin ylitys käsitellään tapauskohtaisesti..8 Paalukuormien laskettujen arvojen ylittäessä raja-arvot tai koekuormituksen osoittaessa, ettei paalutuksen kantavuus ole riittävä, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin..9 Jos paalutus ei ole hyväksyttävissä, lyödään yleensä tarvittava määrä lisäpaaluja..10 Lisäpaalujen lyönti edellyttää suunnitelman muutosta..11 Sillan laaturaporttiin liitetään seuraavat tilaajan edustajan tarkastamat asiakirjat: paalutuspöytäkirjat paalujen mittaus- ja sijaintitiedot raportit koekuormituksista raportit ehjyysmittauksista toteutumapiirustukset ja laatupoikkeamaraportit. RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Pienpaalutusohjeet PPO-2007. 42017.6 Sillan paalutuksen ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 102 InfraRYL 2006 Osa 3 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa

42018 42018.0 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa 42018.0 Yleistä.1 Tässä kohdassa käsitellään paalutustöitä, joissa paalujen kantavuus on 1,5 MN tai enemmän ja paalujen läpimitta on vähintään 300 mm..2 Käsiteltävät paalutyypit ovat: kaivinpaalu Franki-paalu Vibrex-paalu teräsputkipaalu suuriläpimittaiset porapaalut..3 Suurpaalutustöissä on noudatettava jäljempänä esitetyn lisäksi InfraRYL lukuja 13212, 13241 ja 13250,ohjetta SPO-2001 ja ohjetta TPPO sekä standardeja SFS-EN 1536 ja SFS-EN 12699. Suurpaalutusohjeista käytetään jäljempänä lyhennystä SPO-2001 ja Teräsputkipaalut-ohjeesta lyhennystä TPPO..3 R Ratasiltojen pohjarakenteiden suurpaalutöissä noudatetaan myös ohjeita Siltapaalujen laadunvarmistus iskuaaltomittauksella, Teräsputkipaalut rautatiesilloissa, sekä porapaalutuksessa Tiehallinnon Porapaalutusohjetta..4 Kohta poistettu..5 Paalutustyönjohtajan ja hänen apulaistensa pätevyysvaatimukset ja tehtävät on esitetty SPO 2001:n kohdassa 8.2..6 Paalutustyöhön liittyvien betonitöiden johtamisessa noudatetaan soveltuvin osin luvun 42020 vaatimuksia. 13212 Teräspaalut, InfraRYL, osa 1 13241 Kaivinpaalut, InfraRYL, osa 1 13250 Porapaalut, InfraRYL, osa 1 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL SFS-EN 12699 Pohjarakennustyöt. Maata syrjäyttävät paalut Porapaalutusohje RIL 212-2001 Suurpaalutusohje 2001, SPO-2001 SFS-EN 1536 Pohjarakennustyöt. Kaivettavat paalut Siltapaalujen laadunvarmistus iskuaaltomittauksella. Teräsputkipaalut TPPO Teräsputkipaalut rautatiesilloissa. 42018.1 Suurpaalut ja paalutarvikkeet 42018.1.1 Paalujen ja paalutarvikkeiden laatuvaatimukset.1 Suurpaaluihin käytettävien materiaalien on täytettävä SPO-2001 kohdassa 6 esitetyt vaatimukset..2 Teräsputkipaalujen kalliokärkenä on käytettävä TPPO kohdan 6 mukaista kalliokärkeä. Levykärkenä on suositeltavaa käyttää vahvistettua levykärkeä. 42018.1.2 Paalujen ja paalutarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan SPO-2001 kohdan 6.3.3 mukaisesti..2 Teräsputkipaalujen ja paalutarvikkeiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan ainestodistusten avulla..3 Teräsputkipaalujen ja paalutarvikkeiden valmistuksen tulee olla tilaajan hyväksymän laadunvalvonnan alaista..4 Hitsattujen jatkosten tarkastamisessa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan SPO-2001 kohtaa 8.3.5.3.2. 42018.2 Suurpaalutuksen työalusta.1 Noudatetaan tässä luvussa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42018.3 Suurpaalutustyö 42018.3.1 Suurpaalutustyön tekninen työsuunnitelma.1 Paalutustyöstä on laadittava SPO-2001 kohdan 8.1 mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on luovutettava tilaajan edustajalle vähintään kaksi päivää ennen paalutustyön aloittamista. InfraRYL 2006 Osa 3 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa 103

42018 42018.4.1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa paalutustyön tekninen työsuunnitelma luovutetaan tilaajan edustajalle vähintään yksi viikko ennen paalutustyön aloittamista..2 Paalutuskoneesta on esitettävä mittaustulos lyöntitehosta vastaavissa olosuhteissa..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa teknisen työsuunnitelman tulee sisältää SPO-2001 kohdassa 8.1 mainitun lisäksi mm. jännitekatkojen ja raidevarausten mukainen lyöntiaikataulu maa- ja ilmakaapeleiden ja -johtimien siirrot paalutuskaluston määrä ja sijoittelu/liikkuminen työn aikana paalutuskoneen vaatima työtila, puomin kaltevuudet sekä koneen sijoittuminen raiteeseen ja paalutustyötä rajoittaviin rata- ja sähköistysrakenteisiin nähden hitsaussuunnitelma varautuminen paalun tunkeutumista helpottaviin toimenpiteisiin seurannat ja mahdolliset toimenpiteet paalutustyön aikana; mm. radan painumat, nousut ja siirtymät, joiden sallitut raja-arvot on esitetty RATOn osassa 15 Radan kunnossapito. Teräsputkipaalut TPPO RIL 212 2001. Suurpaalutusohje 2001, SPO-2001 Ratatekniset ohjeet (RATO). Osa 15 Radan kunnossapito. 42018.3.2 Suurpaalutustyön laatuvaatimukset.1 Paalujen, niiden rakenneosien ja valmiin paalutuksen on täytettävä suunnitelmissa ja SPO-2001:ssä niille asetetut vaatimukset. Putkipaalujen yläpäiden betonimassan jälkitärytys tehdään 1,5 m:n matkalla. Ennen jälkitärytystä täytyy betonin pinnalta poistaa erottunut huonolaatuinen massa..2 Paalujen sallitut sijaintipoikkeamat on esitetty SPO-2001 kohdassa 7.4.1..3 Paalupituudessa on otettava huomioon PDA-mittausten vaatima lisämitta 2xD. Paalujen arvioitu tunkeutumistaso/-vyöhyke esitetään pohjatutkimusleikkauksessa. PDA-mittausten jälkeen on varmistettava, etteivät paalut nouse loppulyöntien jälkeen. Pitkien paalujen ollessa kyseessä on mahdollista, että paalutustyön yhteydessä esiintyy maaperän ominaisuuksista ja veden nosteesta johtuvaa paalun lyötävyyttä haittaavaa 'pumppaamista', mikä ilmenee suurena joustona. Tätä ilmiötä ja samalla paalun nousua voidaan ehkäistä käyttämällä putkessa vesipainotusta tai muuta urakoitsijan esittämää ja rakennuttajan hyväksymää menettelyä..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa tulee urakoitsijan tarkastaa ennen paalutustyöhön ryhtymistä suunnitelmat vastaamaan raiteen todellista sijaintia olemassa olevalle raiteelle rakennettaessa..4 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa paalujen työnaikainen katkaisu määritellään siten, että se ei haittaa junaliikennöintiä tai radan kunnossapitoa. Paalun yläpää ei saa katkaisun jälkeen kuitenkaan ulottua radan kv-tason yläpuolelle. Katkaisutaso esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Teräsputkipaalujen yläpäät suljetaan veden- ja sepelinpitäväksi katkaisun jälkeen. RIL 212 2001 Suurpaalutusohje 2001, SPO-2001. 42018.4 Valmis sillan suurpaalutustyö.1 Valmis sillan suurpaalutus täyttää tämän luvun vaatimukset. 42018.5 Suurpaalutustyön vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Paalutuksesta pidetään SPO-2001 liitteiden 1 4 mukaista paalutuspöytäkirjaa. 42018.5.1 Kaivinpaalujen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa kallioon perustettavan kaivinpaalun alapää meislataan aina vaakasuoraksi. Pohjan tasaisuus ja puhtaus tarkistetaan koetintangoilla..2 R Jos rautatiesiltojen pohjarakenteissa kaivinpaalun alapäässä havaitaan tarkastusporauksessa maa-ainesta, paalun kalliokontaktia parannetaan injektoinnilla SPO 2001 kohdan 8.3.2.5 mukaisesti. Urakoitsijan on laadittava korjaussuunnitelma paalun alapään ja paalun varren työvirheiden korjaavista toimenpiteistä rakennuttajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Lopuksi tarkastusputket täytetään sementtilaastilla (w/c ~0,5) vedenalaisen betonoinnin työohjeita noudattaen. Tarkastusputkeen ei saa jäädä vettä, joka jäätyessään aiheuttaisi paalun pystyhalkeamia. 42018.5.2 Teräsputkipaalujen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa PDA-mittaus tehdään kaikille putkipaaluille, jos sillan kansilohkoa kohden on yhdellä tuella yhtä raidetta kohti enintään 104 InfraRYL 2006 Osa 3 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa

42018 42018.6 kaksi paalua. Muutoin mitataan puolet paaluista ja vähintään kaksi paalua tukea tai perustusta kohti. Koekuormitettavien paalujen lukumäärää lisätään, jos pohjasuhteet ovat erityisen vaikeat tai paalutuksessa havaitaan tavallisuudesta poikkeavia seikkoja. Mahdolliset kantavuusmittausten jatkoanalyysit tehdään suunnitelman mukaan..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa paalu täyttövaletaan kuivatyönä. Paalu voidaan valaa myös vedenalaisena valuna, jos yläosan huonolaatuinen betoni poistetaan ylivalamalla tai muulla tilaajan hyväksymällä tavalla. Mikäli huonolaatuista betonia ei voida poistaa, ei paalua saa valaa vedenalaisena valuna..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on paalun pohjan oltava puhdas ja kuivatyönä valettaessa kuiva ennen valua. 42018.5.3 Porapaalujen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa paalu täyttövaletaan kuivatyönä. Paalu voidaan valaa myös vedenalaisena valuna, jos yläosan huonolaatuinen betoni poistetaan ylivalamalla tai muulla tilaajan hyväksymällä tavalla. Mikäli huonolaatuista betonia ei voida poistaa, ei paalua saa valaa vedenalaisena valuna. Jos paalun pohjalle vuotaa kalliosta vettä, voidaan pohjalle valaa betonitulppa vedenalaisena valuna. Betonimassan erottuminen on tällöin pyrittävä minimoimaan esimerkiksi suhteituksen tai tarkoitukseen sopivien lisäaineiden tai valusukan avulla. Kun paalun pohja on saatu vedenpitäväksi, vesi pumpataan pois, paalu raudoitetaan ja valetaan..2 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa on paalun pohjan oltava puhdas ja kuivatyönä valettaessa kuiva ennen valua..3 R Rautatiesiltojen pohjarakenteissa kallion ehjyys on varmistettava ennakkoon kolme metriä paalun alapään alapuolelle tehtävillä porakonekairauksilla. 42018.6 Sillan suurpaalutuksen ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita sekä julkaisun SPO-2001 ympäristövaikutuksia koskevia ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL RIL 212 2001. Suurpaalutusohje 2001, SPO-2001. InfraRYL 2006 Osa 3 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa 105

42019 420191 42019 Muut siltojen maa- ja pohjarakenteet 420191 Lyöntipaalutukset puupaaluilla.1 Puupaalutuksissa noudatetaan ohjeita LPO-2005 ja Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys. päältä ja mitoitetaan normaaleina puutelineinä. Sillake on jäykistettävä riittävillä vaaka- ja vinositeillä vedenpinnan ja katkaisutason välisellä osalla. Toinen tapa käyttää paaluja telineinä on ulottaa ne suoraan lähes kannen alapinnan tasoon, jolloin paalujen päähän tulevat vain niskat, koolaus ja muotti. Tällöin telineet mitoitetaan ja suunnitellaan paaluperustuksena unohtamatta jäykistäviä siteitä sillan pituus- ja poikkisuunnassa. RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005, Teräsbetoni- ja puupaalut Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys. Tiehallinto. 420192 Porapaalutukset.1 Porapaalutuksissa noudatetaan luvussa 13250 ja julkaisussa Porapaalutusohje esitettyjä yleisiä laatuvaatimuksia. 13250 Porapaalut, InfraRYL, osa 1 Porapaalutusohje. 420193 Paalutustöiden työtelineet ja uiva kalusto.1 Paalutustelineistä ja uivan kaluston käytöstä on laadittava suunnitelmat, jotka toimitetaan tilaajan edustajalle tiedoksi vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista..2 Teline ei saa työn aikana liikahdellessaan koskettaa jo valettuja paaluja paalujen betonin sitoutumisen aikana..3 Vapaana vedessä olevien työtelinepaalujen sidonta tulee tarkistaa todellisen pohjaprofiilin mukaisesti niin, että saavutetaan riittävä varmuus nurjahdusta ja mahdollisia vaakavoimia ajatellen. Usein tämä piilossa oleva telineen osa tulee heikommin rakennetuksi kuin näkyvissä olevat osat. Kun työtelinepaaluja on tarkoitus käyttää varsinaisen siltakannen telineiden alustana, paalut voidaan katkaista n. 1,5 2 m:n korkeudelta maanpinnasta (tai vedenpinnasta) ja rakentaa katkaisutasoon esim. paalutuskonetta varten työsillakepaaluja apuna käyttäen. Varsinaiset kannen telineet tuetaan siten työsillakkeen 106 InfraRYL 2006 Osa 3 42019 Muut siltojen maa- ja pohjarakenteet

42020 42020.0 42020 Sillan betonirakenteet Kappalenumeron jälkeen oleva R tarkoittaa, että kyseinen kappale otetaan huomioon vain rautatierakenteissa. 42020.0 Yleistä 42020.01 Soveltamisalue.1 InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 esitettyjä laatuvaatimuksia käytetään rakennettaessa paikallavalettavia ja elementtirakenteisia betonirakenteita sekä asetettaessa laatuvaatimuksia korjauskohteisiin..2 InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden lisäksi noudatetaan sillan rakennussuunnitelmassa sekä luvussa 42001 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita..3 Kohdassa 42020.1 esitetään materiaaleja ja niiden valmistamista koskevia vaatimuksia ja ohjeita. Kohdissa 42020.3 ja 42030.1 3 esitetään työnsuoritusta koskevat vaatimukset sekä eräitä työtapoja koskevia ohjeita. Luvussa 42030 esitetään sillan betonielementtirakenteen, luvussa 42070 sillan peruslaattojen ja luvuissa 42100... 42500 rakenneosakohtaiset vaatimukset ja ohjeet sekä rakenneosien vaatimustenmukaisuuden osoittamista ja siihen liittyvää dokumentointia koskevat vaatimukset. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL 42142 Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. 42020.02 Tekniset työsuunnitelmat.1 Ellei sillan rakennussuunnitelmassa muuta esitetä, laaditaan ainakin seuraavat erilliset tekniset työsuunnitelmat: teline- ja muottisuunnitelmat raudoitustyösuunnitelmat betonityösuunnitelmat jännittämistöiden suunnitelmat elementtien valmistussuunnitelma (tarvittaessa) elementtien käsittely- ja kuljetussuunnitelma elementtien asennussuunnitelma betonipinnan suoja-ainekäsittelyn suunnitelma..2 Edellä lueteltuja suunnitelmia voidaan tarvittaessa koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi tai jakaa osiin..3 Suunnitelmien laadintaa koskevat vaatimukset ja ohjeet on esitetty kohdissa 42020.3 ja 42030.1.2. 42020.03 Työnjohto.1 Betonitöitä johtamaan määrätään betonityönjohtaja, joka täyttää RakMK ohjeiden B4 kohdassa 1.2 asetetut vaatimukset. Betonitöiden johtamisessa noudatetaan lisäksi RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.1 määräyksiä. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42020.04 Laadunvarmistus ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Laadunvarmistuksessa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan kohdissa 42001.3, 42001.4 ja 42001.5 sekä RakMK ohjeiden B4 kohdissa 5, 6 ja 7.3 sekä InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42001.3 Sillat, yleinen osa. Sillat, laadunhallinta, InfraRYL 42001.4 Sillat, yleinen osa. Sillat, laadunvarmistus, InfraRYL 42001.5 Sillat, yleinen osa. Sillat, mittaukset, InfraRYL B4 Betonirakenteet, ohjeet 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL 42142 Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 107

42020 42020.1 42020.05 Kontaktitappien asentaminen sähkökemiallisia mittauksia varten.1 Betonirakenteisiin asennetaan raudoituksen yhteydessä kontaktitapit sähkökemiallisia mittauksia varten. Kontaktitappien sijainti esitetään sillan rakennussuunnitelmassa..2 Tappeina käytetään ø12 mm kuumasinkittyä hitsattavaa betoniterästankoa (A 500 HW). Tappien ulkonema rakenteen pinnasta on 30 mm ±10 mm. Tapit hitsataan lähinnä pintaa oleviin päätankoihin. Sinkitys poistetaan tapista hitsausalueelta. Tangon näkyviin jäävän pään on oltava kuumasinkitty..2 Kovettuneella betonilla on oltava sillan rakennussuunnitelman mukaiset lujuus-, säilyvyys- ja muut ominaisuudet. Kovettuneen betonin on täytettävä myös eri rasitusluokkaryhmissä käytettävät siltaosakohtaiset julkaisussa Siltabetonien P-lukumenettely esitetyt betonin laatuvaatimukset betonin lujuuden, P-luvun, sementtimäärän ja vesi-sementtisuhteen osalta..3 Betonimassa valmistetaan ympäristöministeriön hyväksymän tarkastajan valvomassa valmistuslaitoksessa..4 Itsetiivistyvän betonin valmistamisessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan tässä luvussa 42020 myöhemmin esitettyjä ohjeita. 42020.1 Sillan betonirakenteiden materiaalit 42020.1.1 Betoni 42020.1.1.1 Osa-aineet.1 Betonin osa-aineiden on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja standardissa SFS-EN 206-1 ja sen kansallisessa liitteessä niille asetetut vaatimukset, ellei jäljempänä ole muuta mainittu. Tällä hetkellä voimassaolevat vaatimukset on esitetty ohjeiden B4 kohdissa 4.1.1.1 ja 7, standardissa SFS-EN 206-1 ja sen kansallisessa liitteessä (ohjeet B4 liite 3). issa edellytetään mm., että betonin valmistamisessa käytetään standardin SFS-EN 197-1+A1 mukaisia sementtilaatuja ohjeet B4:n liitteen 3 taulukon F.2-(FI) mukaisin rajoituksin, sementti on CE-merkittyä ja kaikki seosaineet kuuluvat joko Turvatekniikan keskuksen tarkastuksen piiriin tai ovat CE-merkittyjä. Lentotuhkan on oltava A-luokan tuhkaa ja sen hehkutushäviön on oltava alle 5 % ja korkealujuusbetonissa alle 3 %. Kiviaineksen on oltava rapautumatonta ja sen kloridipitoisuus saa olla enintään 0,02 painoprosenttia. Itsetiivistyvän betonin kiviaineksen laatua, erityisesti hienojen lajitteiden rakeisuutta ja kosteutta on seurattava tavanomaista tarkemmin. SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS-EN 197-1+A1 Sementti Osa 1: Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuus..2 Meriveden käyttö betonin valmistuksessa sekä kloridipohjaisten lisäaineiden käyttö on kielletty. Jäljempänä on annettu tarkempia betonin osa-aineita koskevia vaatimuksia mm. pakkasenkestävään betoniin käytettävistä osa-aineista. 42020.1.1.2 Betonimassa ja betoni.1 Betonimassalla on oltava sellaiset ominaisuudet, että se tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä käyttäen tiivistettynä ja jälkihoidettuna kovetuttuaan täyttää kaikki suunnitelmassa ja tässä luvussa betonille asetetut vaatimukset. Siltabetonien P-lukumenettely. 42020.1.1.3 Betonimassan valmistaminen.1 Betonin koostumus valitaan ottaen huomioon sillan rakennussuunnitelmassa ja tässä luvussa esitetyt vaatimukset sekä vallitsevat olosuhteet ja käytettävät työmenetelmät. Betonin koostumuksen valinnassa on otettava huomioon myös eri rasitusluokkaryhmissä käytettävät siltaosakohtaiset julkaisussa Siltabetonien P-lukumenettely, esitetyt betonin laatuvaatimukset P- luvun, sementtimäärän ja vesi-sementtisuhteen osalta. Betonin koostumus voidaan valita aikaisempien laadunvalvontaja vaatimustenmukaisuuskokeiden tulosten perusteella..2 Jos aikaisempia tuloksia ei ole käytettävissä, tehdään ennakkokokeet vaadittujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Betonin osa-aineiden määrät mitataan standardin SFS-EN 206-1 kohdan 9.7 mukaisesti. Siltabetonien P-lukumenettely SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus..3 Jos sulfaatinkestävää portlandsementtiä käytetään kloridikorroosiorasitetuissa rakenneosissa kuten meriveden vaihtelualueen ja roiskeiden alaisissa rakenteissa, reunapalkeissa ja risteys- ja alikulkusiltojen pilareissa, lisätään betonin tiiviyden parantamiseksi betonimassaan silikaa 3...5 % sideaineen määrästä..4 Itsetiivistyvän betonin valmistamisessa betonin laadusta, laadun toteamiseksi tehtävistä ennakkokokeista ja käytettävistä koemenetelmistä sekä vastuurajoista betonoinnin aikana ja kohteen toteutustavasta on sovittava ennakolta massan valmistajan ja urakoitsijan välillä aloituskokouksessa (ks. kohta 42020.3.4.2 alakohta 11). 108 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.1 42020.1.1.4 Laadunvalvonta.1 Betonin laatua valvotaan valmistusvaiheessa ohjeiden B4 kohdan 5.2 ja tässä luvussa myöhemmin esitettyjen ohjeiden mukaisesti..2 Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden suunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen ennakkokokeiden aloittamista..3 Ennen betonimassan sijoittamista muottiin osoitetaan, että betonimassa täyttää siltä vaaditut ominaisuudet. Tämä tapahtuu toimittamalla tilaajan edustajalle ennakkokokeiden tulokset ja suhteitustiedot liitteenä 42020:liite 1 olevalla lomakkeella viimeistään viikkoa ennen rakenteen betonointia..4 Tuoreen ITB:n koostumuksen määrittämiseksi, koossapysyvyyden ja itsetiivistyvyysominaisuuksien varmistamiseksi tehdään ennakkokokeina 42020:liite 4 mukaisista kokeista aina vähintään painuma-leviämä koe, T50-ajan määritys, J-rengas koe, massan silmämääräinen arvostelu ja P-lukubetoneissa lisäksi ilmamäärän mittaus. Koevalun käyttö on suositeltavaa ITB:n koostumuksen varmistamisessa..5 ITB:n ennakkokokeiden betoni valmistetaan samalla sekoittimella kuin työmaalle toimitettava betoni..6 ITB:n valmistajalla on oltava ennakkokokein varmistettu ohje notkeuden korjaamista varten, jossa massan lämpötilan vaikutus notkeuteen on myös selvitetty. Massan lämpötila riippuu pääasiassa valuhetken ulkolämpötiloista. Karkeina massan lämpötilan vaihtelurajoina voidaan käyttää lämpötiloja + 10 + 25 C..7 Notkeuden korjaamisen vaikutus tuoreen ITB:n ilmamäärään tutkitaan ennakkokokeilla..8 Itsetiivistyvän betonin laadunvalvontakokeiden koemenetelmät ja näytteenotto on esitetty liitteessä 42020:liite 4. B4 Betonirakenteet, ohjeet Liite 42020:liite 1, InfraRYL Liite 42020:liite 4, InfraRYL. puristuslujuustuloksista lasketaan vertailulujuus B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 kohdan 6.3.3 mukaisesti. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on enintään K40, on pinnasta mitatun lujuuden oltava vähintään 5 MPa korkeampi kuin suunnitelman mukainen lujuus. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on K45, puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla ja lisäksi puristuslujuuden tunnistustestauksena standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B mukaisesti käyttäen vähintään kolmea koekappaletta. Kimmovasaramenetelmää ei voida käyttää, kun betonin puristuslujuusvaatimus on > 45 MPa. Kimmovasaraa ei voida myöskään käyttää jäätyneen pinnan testaamiseen. Kimmovasaran käyttäjän ohje. Tiehallinnon selvityksiä 28/2006 B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus..3 Betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus voidaan tutkia myös puristuslujuuden tunnistustestauksena standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B mukaisesti seuraavassa esitetyin poikkeuksin. Arvosteluerää kohden valmistetaan vähintään 6 koekappaletta ja vähintään 1 koekappale alkavaa 100 betoni-m³ kohti. Rakennuspaikalla tehtäviä koekappaleita tulee olla vähintään puolet arvosteluerän koekappaleista. Rakennuspaikalla tehtävät koekappaleet tulee testata hyväksytyssä koetuslaitoksessa. Arvosteluerä katsotaan hyväksyttäväksi, jos yksittäiset koetulokset ja peräkkäisten tulosten keskiarvo täyttävät standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B taulukon B.1 mukaiset vaatimukset. Itsetiivistyvän betonin puristuslujuuskoekappaleet valmistetaan liitteen 42020:liite 4 mukaisesti ilman ulkopuolista tiivistystä. Kohdan tarkoittama tunnistustestaus on esitetty myös lähteen by 50 Betoninormit 2004 kohdassa 6.3.2.6. SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus by 50 Betoninormit 2004 Liite 42020:liite 4, InfraRYL. 42020.1.1.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ellei sillan rakennussuunnitelmassa ole muuta mainittu, testataan betonin puristuslujuus 28 vuorokauden iässä. Jos tämä ei ole mahdollista muutetaan testaustulosten lukuarvot yleisesti hyväksyttäviä kertoimia käyttäen vastaamaan 28 vuorokauden lujuutta..2 Kovettuneen pakkasenkestävän (P-lukubetoni) betonin, joka on valmistettu kohdan 42020.1.2 mukaisesti, puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla julkaisun Tiehallinnon selvityksiä 28/2006 mukaisesti. Testauskohtien.4 Jos puristuslujuustulokset eivät täytä vaatimuksia tai työn aikana on todettu, ettei betonointi, jälkihoito tai lämpösuojaus ole onnistunut suunnitellulla tavalla (esim. valupinnoissa esiintyy useissa kohdin harvavalua tai halkeilua), voi tilaaja määrätä vaatimustenmukaisuuden osoitettavaksi rakenteesta irrotettavien koekappaleiden avulla. (Ks. RakMK ohjeet B4, kohta 6.3.3). Jos työn aikana on todettu itsetiivistyvän betonin erottumista, voidaan rakenteen vaatimustenmukaisuus osoittaa joko rakennekokein tai tutkimalla eri valuosien betonin vaatimustenmukaisuus kimmovasaramenetelmällä tilaajan ohjeiden mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 109

42020 42020.1.5 Betonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden suhteen osoitetaan kohdassa 42020.1.2.4 esitetyllä tavalla..6 Betonin vaatimustenmukaisuus muiden ominaisuuksien suhteen osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 6.3.4 mukaisesti. Koekappaleet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa..7 Kohdissa 42020.1.2, 42020.1.3, 42020.3.5, 42020.3.6, 42020.3.7 ja 42020.3.8 on lisäksi esitetty lisävaatimuksia massiivisten rakenteiden, kylmällä säällä valetun betonin, vedenalaisen betonin ja ruiskubetonin ja itsetiivistyvän betonin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi..8 Kohdassa 42030.5.1 on esitetty vaatimuksia betonielementtien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi betonin puristuslujuuden suhteen. B4 Betonirakenteet, ohjeet 42030.5.1 Sillan betonielementtirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja korjaavat toimenpiteet, InfraRYL. 42020.1.1.6 Dokumentointi.1 Betonin valmistuksesta rakennuspaikalla tai valmisbetonilaitoksessa tehdään RakMK ohjeiden B4 kohdan 5.1 mukaiset muistiinpanot..2 Työmaalla tehdyt muistiinpanot luovutetaan tilaajan edustajalle..3 Valmisbetonilaitoksella tehdyt muistiinpanot sekä laadunvalvontakokeiden tulokset säilytetään tilaajan mahdollisia tarkastuksia varten vähintään kymmenen vuotta. B4 Betonirakenteet, ohjeet. Siltabetonien P-lukumenettely. 42020.1.2.3 Valmistus ja laadunvalvonta Valmistus.1 Ks. julkaisu Siltabetonien P-lukumenettely kohta 3..2 Ennakkokokeet tehdään julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.2 mukaisesti. Itsetiivistyvää betonia käytettäessä tulee ennakkokokein selvittää kuljetusmatkan, lämpötilan, valumenetelmän ja rakennuspaikalla tehtävän massan notkeuden korjaamisen vaikutus tuoreen betonin ilmamäärään, ilman pysyvyyteen ja jakaantumiseen valetussa ja jälkihoidetussa betonissa..3 Muilta osin noudatetaan kohdissa 42020.1.1.1.1.1.3 betonille ja sen osa-aineille sekä betonimassan valmistamiselle asetettuja vaatimuksia. Siltabetonien P-lukumenettely. Laadunvalvonta.4 Ks. julkaisu Siltabetonien P-lukumenettely kohta 4.1..5 Betonimassan vaaditut ominaisuudet selvitetään työn aikana mittaamalla ilmamäärä ja laskemalla P-luku julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.3 mukaisesti..6 Ilmamäärä mitataan standardin SFS-EN 12350 7 mukaisella painemittarimenetelmällä. Itsetiivistyvän betonin ilmamäärän mittaamisessa noudatetaan liitteen 42020:liite 4 mukaista menettelyä. Painemittarimenetelmässä suositellaan käytettäväksi laitetta, jonka painesäiliön tilavuus on vähintään 8 dm 3, kun kiviaineksen suurin raekoko on 16 mm tai suurempi. Tärysauvatiivistyksessä sauvan nostoajaksi suositellaan vähintään 5 sekuntia. 42020.1.2 Pakkasenkestävä betoni 42020.1.2.1 Yleistä.1 Pakkasenkestävä betoni (P-lukubetoni) valmistetaan luvun 42020 ja julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely mukaisesti..2 Betoni suhteitetaan ja ennakkokokeet tehdään julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely mukaisesti ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan em. julkaisussa ja jäljempänä kohdassa 42020.1.2.4 esitetyllä tavalla. Siltabetonien P-lukumenettely. 42020.1.2.2 Laatuvaatimukset.1 Pakkasenkestävän betonin on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt puristuslujuus- ja pakkasenkestävyysvaatimukset, kohdan 42020.3.4.6 jälkihoitoa koskevat vaatimukset ja julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 3 suhteitusta koskevat vaatimukset. Siltabetonien P-lukumenettely SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus. Osa 7: Ilmamäärä, Painemenetelmät Liite 42020:liite 4, InfraRYL. 42020.1.2.4 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 P-luku lasketaan suhteitustietojen ja ilmamäärän perusteella käyttäen julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdassa 4.3 esitettyä kaavaa 1 tai julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.4 mukaisesti. P-lukujen keskiarvon on täytettävä suunnitelmassa asetettu vaatimus. Yksi kolmesta peräkkäisestä P-luvusta saa alittaa vaatimuksen enintään 20 %..2 Kovettuneen betonin vaatimustenmukaisuutta pakkasenkestävyyden suhteen ei tarvitse erikseen osoittaa, jos betonimassa on todettu tältä osin kelvolliseksi. Tällöin edellytetään kuitenkin, että puristuslujuus on ennakkokokeiden mukainen, massa on tiivistynyt hyvin ja betoni on suojattu ja jälkihoidettu tilaajan hyväksymällä tavalla. 110 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.1.3 Elleivät kaikki edellä luetellut ehdot täyty, harkitsee tilaaja tapaus tapaukselta täydentävien tutkimusten tarpeellisuuden..4 Täydentävää tutkimusta varten porataan rakenteesta näytteet, joille tehdään standardin SS 137244 mukainen 56 kierroksen pakkassuolakoe. Pakkasenkestävyysluku P lasketaan koetulosten perusteella kaavalla. 42020.1.3.2 Laatuvaatimukset.1 Ellei jäljempänä ole muuta esitetty koskevat ruiskubetonia edellä kohdissa 42020.1.1 ja 42020.1.2 esitetyt vaatimukset..2 Poiketen siitä, mitä on esitetty kohdassa 42020.1.2, ei pakkasenkestävälle ruiskubetonille aseteta minimi-ilmamäärävaatimusta. jossa m 56 on standardin SS 137244 mukaisella hyväksytyssä koetuslaitoksessa tehdyllä pakkassuolakokeella todettu 56 kierroksen rapautuma g/m 2 ja k sid on julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kaavan 3 mukainen betonin vanhenemisen ja sideaineen laadun huomioon ottava kerroin..5 Täydentävästä tutkimuksesta laaditaan tilaajan hyväksymä suunnitelma RakMK ohjeiden B4 kohdan 6.3.3 mukaisesti. Poranäytteiden paikat valitaan siten, että tutkittavan rakenneosan betonista saadaan mahdollisimman kattava ja oikea kuva..6 Täydentävän tutkimuksen perusteella määritettyjen P-lukujen keskiarvon on täytettävä suunnitelmassa asetettu vaatimus. Korkeintaan yksi kolmesta peräkkäisestä tuloksesta saa alittaa vaatimuksen enintään 20 %. Siltabetonien P-lukumenettely SS 137244 Betongprovning Hårdnad betong Avflagning vid frysning B4 Betonirakenteet, ohjeet. Ruiskubetonin osa-aineiden valintaa koskevia ohjeita on annettu julkaisun by 29 kohdassa 3.1 ja SILKO-ohjeessa 1.232 Betonointi ruiskuttamalla. by 29-1988 Ruiskubetoniohjeet SILKO 1.232 Betonointi ruiskuttamalla. 42020.1.3.3 Valmistus.1 Ruiskubetonin valmistuksessa noudatetaan soveltuvin osin edellä esitetyissä kohdissa betonia ja sen osa-aineita sekä betonin valmistusta koskevia vaatimuksia ja ohjeita. Ruiskubetonin valmistusta koskevia yksityiskohtaisia ohjeita on annettu kohdassa 42020.3.8 sekä julkaisun by 29 kohdassa 5.4 ja SILKO-ohjeissa 1.232 Betonointi ruiskuttamalla ja 2.234 Korjaus ruiskubetonoinnilla. by 29-1988 Ruiskubetoniohjeet SILKO 1.232 Betonointi ruiskuttamalla SILKO 2.234 Korjaus ruiskubetonoimalla. 42020.1.2.5 Dokumentointi.1 Ks. kohta 42020.1.1.6. 42020.1.3 Ruiskubetoni 42020.1.3.1 Yleistä.1 Ruiskubetoni luokitellaan rakenteellisten vaatimusten ja toimintatavan mukaan neljään laatuluokkaan..2 I-laatuluokan kohteissa edellytetään, että työnjohtajalla ja ruiskuttajalla on vähintään yhden vuoden kokemus ruiskubetonointitöistä..3 II-laatuluokan kohteissa edellytetään, että työnjohtajalla ja ruiskuttajalla on vähintään kuuden kuukauden kokemus ruiskubetonointitöistä..4 III- ja IV-laatuluokan kohteissa ei ruiskuttajalle aseteta pätevyysvaatimuksia, mutta jos ruiskuttajan kokemus on vähäinen, tehdään työ ruiskubetonointitöistä kokemusta omaavan työnjohtajan alaisuudessa..5 Edellä esitetyn lisäksi on työnjohtajan aina täytettävä kohdan 42020.03 vaatimukset. 42020.1.3.4 Laadunvalvonta.1 Betonin vaaditut ominaisuudet selvitetään ja varmistetaan ennakkokokeiden avulla. Ennakkokokeiden sijasta tai rinnalla voidaan käyttää myös aikaisemmasta tuotannosta saatuja tietoja. Ennakkokokeiden avulla selvitetään (märkämenetelmää käytettäessä) mm. kiihdytteen annostus ja sen vaikutus betonin ominaisuuksiin. Jos betonilta vaaditaan pakkasenkestävyyttä, tehdään ennakkokokeet kohdan 42020.1.2.3 alakohdan 2 mukaisesti. 42020.1.3.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ruiskubetonin vaatimustenmukaisuus puristuslujuuden ja vedenpitävyyden osalta osoitetaan joko ruiskutetuista koelaatoista tai rakenteesta otettujen näytteiden avulla liitteen 42020:liite 2 kohdan 1 ja 2 mukaisesti..2 Betonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden osalta osoitetaan kohdan 42020.1.2.4 alakohtien 4...6 mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 111

42020 42020.1.3 Betonin vaatimustenmukaisuus muiden vaadittujen ominaisuuksien osalta osoitetaan tilaajan hyväksymällä tavalla. Liite 42020:liite 2, InfraRYL. 42020.1.3.6 Dokumentointi.1 Urakoitsijan on toimitettava tilaajan edustajalle tiedot betonin osa-aineista ja niiden suhteista, ennakkokokeiden tulokset sekä kaikkien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tehtyjen kokeiden ja mittausten tulokset. 42020.1.4 Sementtipohjaiset laastit 42020.1.4.1 Yleistä 42020.1.4.3 Saumaus- ja paikkauslaastit.1 Laastin on täytettävä suunnitelmassa esitetyt käyttöja työskentelyolosuhteiden mukaan määräytyvät vaatimukset. Laastin on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä ja sillä on oltava hyväksyttävä käyttöseloste..2 Kun laasti täyttää edellisessä kohdassa esitetyt vaatimukset, ei ennakkokokeita eikä vaatimustenmukaisuuskokeita vaadita, jos vaatimustenmukaisuus voidaan luotettavasti varmistaa laastin valmistajan ja rakentajan laadunhallintajärjestelmien avulla. Muussa tapauksessa tehdään ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeet tilaajan käyttöönsä hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Paikkauslaasteja koskevia tietoja on annettu SILKO-ohjeessa 3.231 Paikkausaineet..1 Ellei jäljempänä ole muuta esitetty koskevat sementtipohjaisia laasteja ja niiden osa-aineita edellä kohdissa 42020.1.1 ja 42020.1.2 esitetyt vaatimukset..2 Laastien vaatimustenmukaisuus vaadittujen ominaisuuksien suhteen osoitetaan tilaajan hyväksymällä tavalla. Sementtipohjaista laastia, jossa on polymeeriä yli 5 %, voidaan nimittää myös polymeerisementtilaastiksi (ks. kohta 42020.1.5). 42020.1.4.2 Injektointilaasti.1 Jänteiden suojaputkien Injektointilaastin aineiden ja suhteituksen on oltava tilaajan hyväksymä ja standardin SFS-EN 447 mukainen..2 Laastin tulee täyttää standardin SFS-EN 447 kohdassa 4 laastin osa-aineille asetetut vaatimukset..3 Laastin vesisementtisuhde saa olla enintään 0,44..4 Laastin ominaisuuksien on täytettävä standardin SFS-EN 447 kohdassa 5 esitetyt notkean tilan juoksevuus- ja vedenerottumisvaatimukset ja kovettuneen tilan tilavuudenmuutosvaatimukset. Laastin lujuuden tulee täyttää standardin SFS-EN 447 kohdassa 5 esitetyt lujuusvaatimukset tai RakMK ohjeiden B4 kohdassa 6.3.5 esitetyt vaatimukset..5 Laasti annostellaan ja sekoitetaan standardin SFS-EN 447 mukaisesti..6 Kokeiden suoritustapa on esitetty standardissa SFS-EN 445..7 Kokeet tehdään injektointiin käytettävästä massasta. Kokeiden määrät on esitetty standardissa SFS-EN 446. SILKO 3.231 Paikkausaineet..3 Laastin vaatimustenmukaisuus puristuslujuuden suhteen osoitetaan käyttäen halkaisijaltaan 100 mm:n lieriökoekappaleita, joiden korkeus on 100 mm. 42020.1.5 Polymeeripitoiset rakennusaineet 42020.1.5.1 Yleistä.1 Polymeeripitoisten rakennusaineiden on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa niille asetetut vaatimukset..2 Polymeeripitoisen rakennusaineen ominaisuudet varmistetaan yleensä ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden avulla. Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskoesuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle ennen ennakkokokeiden tekemistä. Tiedot osa-aineista ja niiden suhteista sekä ennakkokokeiden tuloksista toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen työn aloittamista..3 Polymeeripitoisten rakennusaineiden puristuslujuus tutkitaan yleensä huoneen lämpötilassa. Jos osa-aineiden ominaisuudet tai niiden suhteet antavat siihen aihetta, voi tilaajan edustaja määrätä koekappaleet puristettavaksi käyttöolosuhteita vastaavassa lämpötilassa..4 Jos rakennusaineelle on asetettu värivaatimus, on väri hyväksytettävä tilaajalla ennen töiden aloittamista riittävän suuren näytekappaleen avulla..5 Polymeeripitoisten rakennusaineiden jälkihoito suoritetaan osa-aineiden valmistajien antamien ohjeiden sekä ennakkokokeiden antamien tulosten pohjalta. 42020.1.5.2 Polymeeripitoinen betoni ja laasti SFS-EN 447 Jänneterästen injektointilaastit. Tavallisen laastin määrittely SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit.testausmenetelmät SFS-EN 446 Jänneterästen injektointilaastit. Injektointimenettelyt B4 Betonirakenteet, ohjeet. Yleistä.1 Polymeeripitoisen betonin ja laastin sideaineena on sementin ja polymeerin muodostama komposiitti. Jos polymeeriä on enintään 5 % sementin painosta, jolloin 112 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

tuotetta kutsutaan polymeerimuunnosbetoniksi (PMC), polymeeri toimii lähinnä lisäaineen tavoin. Tällöin betoni valmistetaan ja testataan kohdan 42020.1.1 mukaisesti. Jos polymeeriä on yli 5 % sementin painosta, jolloin kysymyksessä on polymeerisementtibetoni (PCC), noudatetaan kohdassa 42020.1.5.1 sekä jäljempänä annettuja ohjeita. Polymeeripitoisia betoneita ja laasteja koskevia lisätietoja on annettu mm. SILKO-ohjeessa 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaaleina. Vakiobetoneita koskevia tietoja on annettu SILKO-ohjeessa 3.211 Vakiobetonit. SILKO 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina SILKO 3.211 Vakiobetonit. Polymeerisementtibetoni.2 Polymeerisementtibetonissa käytettävät lateksit sisältävät polymeeriä yleensä noin 50 % lateksin märkäpainosta. Sementtinä käytetään portlandsementtiä yleensä enintään 380 kg/m 3. Kiviaineksen suurin raekoko 4 mm..3 Polymeerisementtibetonin puristuslujuus tutkitaan ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42020.1.1.5 alakohdan 3 mukaisesti. Koekappaleet jälkihoidetaan samalla tavalla kuin rakenteeseen tuleva betoni. Koekappaleet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa..4 Polymeerisementtibetonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden suhteen osoitetaan kohdan 42020.1.2.4 alakohtien 4...6 mukaisesti. Käytettäessä tilaajan käyttöönsä hyväksymässä suhteituksessa esitettyä lateksivalmistetta ja tilaajan käyttöönsä hyväksymää jälkihoitomenettelyä sideainekerroin on 1 ja jälkihoitokerroin on 1. Polymeerisementtilaasti.5 Polymeerisementtilaastissa kiviaineksen suurin raekoko on < 4 mm..6 Laastin vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten paikkauslaastin vaatimustenmukaisuus kohdassa 42020.1.4.3..7 Jos laastissa on polymeeriä yli 10 % sementin painosta, ei laastin pakkasenkestävyyttä tarvitse tutkia, kun P-lukuvaatimus P30. 42020.1.5.3 Betonimuovi ja polymeerimassa.1 Betonimuovissa (PC) ja polymeerimassassa (paikkausmassassa) sideaineena on polymeeri. Betonimuovissa kiviaineksen suurin raekoko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan 4 mm:stä yli 20 mm:iin ja polymeeriä käytetään 100 300 kg/m 3. Polymeerimassassa hiekan raekoko on alle 4 mm ja polymeeripitoisuus 250 600 kg/m 3. Betonimuoveja ja polymeerimassoja koskevia lisätietoja on annettu mm. SILKO-ohjeissa Polymeerit sillankorjausmateriaaleina 1.202 ja Paikkausaineet 3.231. SILKO 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina SILKO 3.231 Paikkausaineet..2 Betonimuovin puristuslujuuden mittauksessa käytetään lieriökoekappaleita, joiden halkaisija on 100 mm ja korkeus 100 mm. Koekappaleita tehdään ja testataan yksi kappale jokaisesta sekoituserästä..3 Puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42020.1.1.5 alakohdan 3 mukaisesti..4 Betonimuovin pakkasenkestävyyttä ei tarvitse osoittaa..5 Polymeerimassojen vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten paikkauslaastin vaatimustenmukaisuus kohdassa 42020.1.4.3. 42020.1.6 Kuitubetoni- ja laasti 42020.1.6.1 Yleistä.1 Jäljempänä esitetyt vaatimukset ja ohjeet koskevat betonia ja laastia sekä polymeeripitoista betonia ja laastia, joissa käytetään teräs- tai muovikuituja..2 Kuidutetun betonin ja laastin on täytettävä sille suunnitelmassa ja jäljempänä asetetut vaatimukset..3 Betonin ominaisuudet tutkitaan ennakkokokeiden ja vaatimustenmukaisuuskokeiden avulla. Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskoesuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle ennen ennakkokokeiden tekemistä. Tiedot betonin osa-aineista, kuiduista ja niiden suhteista sekä ennakkokokeiden tuloksista toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen betonointia..4 Kuidutetun betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42020.1.1.5 alakohdan 3 mukaisesti. Arvosteluerää kohden tehdään vähintään 6 koekappaletta ja vähintään 1 koekappale alkavaa 100 betoni-m³ kohti. Rakennuspaikalla tehtäviä koekappaleita tulee olla vähintään puolet arvosteluerän koekappaleista. Rakennuspaikalla tehtävät koekappaleet ja valmisbetonilaitoksen koekappaleista vähintään puolet tulee testata hyväksytyssä koetuslaitoksessa..5 Kuidutetun betonin, joka on valmistettu kohdan 42020.1.2 mukaisesti, pakkasenkestävyys tutkitaan kohdan 42020.1.2.4 mukaisesti..6 Jos vetolujuudelle on asetettu vaatimus, tehdään vetolujuuden tutkimista varten jokaisesta arvosteluerästä kolme sauvamaista koekappaletta, joiden koko on 100 x 100 x 500 mm 3. Vetolujuus tutkitaan taivutuskokeella. Kaikkien testaustulosten on täytettävä asetettu vaatimus..7 Kuidutetun laastin vaatimustenmukaisuus osoitetaan soveltaen edellä esitettyjä ohjeita. 42020.1.6.2 Teräskuiduilla kuidutettu betoni ja laasti 42020 42020.1.1 Kuitujen määrä teräskuiduilla kuidutetussa betonissa vaihtelee käyttötarpeesta ja kuitutyypistä riippuen yleensä välillä 50 75 kg/m 3. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 113

42020 42020.1 Kuituja sekoitettaessa on paakkuuntumisen estämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Massa notkistetaan siten, että painuma ei ylitä 130 mm. 42020.1.6.3 Muovikuiduilla kuidutettu betoni ja laasti.1 Kuitujen määrä muovikuiduilla kuidutetussa betonissa vaihtelee käyttötarkoituksesta ja kuitutyypistä riippuen yleensä välillä 0,9...2,7 kg/m 3. Muovikuidut sekoitetaan siten, että kuidut jakaantuvat tasaisesti. 42020.1.7 Betoniterästangot.1 Betoniterästankojen tulee olla sertifioituja ja niiden jatkosten on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä. Tankojen on täytettävä SFS-standardien tai vastaavat vaatimukset..2 Pinnoitteessa ei saa olla paljain silmin havaittavia vaurioita..3 Huokoisuustarkastuksessa todettavia huokosia saa olla keskimäärin enintään 5 kpl/m..4 Pinnoitteen tartunnan tulee olla sellainen, ettei se halkeile taivutuskokeessa eikä siinä ole taivutuskokeen jälkeen märkäsienimenetelmällä todettavia vaurioita enempää kuin 5 kpl/m..5 Pinnoitettujen tankojen kriittisen tartuntalujuuden keskiarvon on oltava vähintään 80 % pinnoittamattomien tankojen kriittisestä tartuntalujuudesta, kun kriittinen tartuntalujuus on pienempi arvoista: teräksen kuormittamattoman pään liukumaa 0,05 mm tai 0,25 mm vastaava jännitys. Muut betoniterästangot.6 Käytettäessä muita kuin SFS-standardin mukaisia betoniterästankoja on pinnoitettujen tankojen täytettävä tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaiset vaatimukset. Liite 42020:liite 3, InfraRYL..2 Betoniterästankojen ja niiden jatkosten laatua valvotaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 5.3.1 mukaisesti. Betoniterästankojen, niiden hitsausjatkosten ja mekaanisten jatkosten vaatimustenmukaisuus osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohtien 6.4.1, 6.4.2 ja 6.4.3 mukaisesti. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42020.1.8 Epoksipinnoitetut betoniterästangot 42020.1.8.1 Materiaalivaatimukset.1 Betoniterästankojen on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä..2 Epoksipinnoitteen ja sen korjausaineen on täytettävä tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaiset vaatimukset. Esim. ISO 14656:1999 on eräs hyväksyttävä standardi. ISO 14656:1999 Epoxy, powder and sealing material for the coatings of steel for the reinforcement of concrete. 42020.1.8.2 Pinnoitettuja betoniterästankoja koskevat vaatimukset SFS-standardien mukaiset terästangot.1 Käytettäessä SFS-standardien mukaisia betoniterästankoja on pinnoitettujen tankojen täytettävä silmämääräisissä tarkastuksissa ja liitteessä 42020:liite 3 kuvatuissa kokeissa laatuvaatimukset kohdan 42020.1.8.2 alakohdista 2...5. 42020.1.8.3 Laadunvalvonta ja korjaustoimenpiteet.1 Yleensä edellytetään, että pinnoitetut tangot kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin. Vaihtoehtoisesti tilaaja voi hyväksyä menettelyn, jonka mukaisesti valmistukseen liittyen tehdään laatusuunnitelma, joka toimitetaan tilaajalle..2 Tankojen kunto tarkastetaan niiden saavuttua työmaalle. Työmaalle toimitettujen tankojen pinnoitteessa ei saa olla vaurioita, joiden koko on suurempi kuin 50 mm², eikä vaurioiden yhteispinta-ala saa olla suurempi kuin 2 % tangon kokonaispinta-alasta. Kaikki paljain silmin havaittavat vauriot korjataan tilaajan hyväksymällä tavalla..3 Vastaavanlaiset tarkastukset ja korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi ennen betonointia. 42020.1.8.4 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Jos pinnoitetut tangot kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin, ei työmaakohtaisia vaatimustenmukaisuuskokeita tehdä. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan pinnoitettujen tankojen mukana toimitettavien dokumenttien ja betoniterästangoissa tai tankonipuissa olevien tunnusten avulla..2 Jos tankojen pinnoittaminen ei kuulu tarkastetun valmistuksen piiriin ja valmistuksessa käytetään SFSstandardien mukaisia betoniterästankoja, tutkitaan pinnoitetut tangot liitteessä 42020:liite 3 kuvattuja menetelmiä käyttäen seuraavien kohdan 42020.1.8.4 alakohtien 3...6 mukaisesti..3 Kaikki pinnoitetut betoniterästangot tarkastetaan silmämääräisesti. 114 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

.4 Pinnoitteen huokoisuus tutkitaan yhdestä täysimittaisesta tangosta ja haasta kerran kutakin tankoläpimittaa ja alkavaa 20 tangon erää kohti tangon koko pituudelta..5 Pinnoitteen tartunta tutkitaan taivutuskokeen avulla yhdestä näytteestä kutakin tankoläpimittaa ja taulukosta 42020:T1 saatavaa alkavaa tonnimäärää kohti. Taivutuskoetta varten tarvittavan näytteen pituus on 1,5 m. Taulukko 42020:T1. Otanta betoniterästangon pinnoitteen tartuntatutkimuksia varten. Tangon läpimitta 16 mm 1 20...32 mm 2.6 Pinnoitettujen tankojen tartunta betoniin tutkitaan tartuntavetokokeen avulla. Tartuntavetokokeita varten otetaan vähintään yksi näyte kutakin alkavaa 40 tangon erää kohti, yhteensä vähintään 2 kpl. Näytteet valitaan halkaisijaltaan lähinnä 20 mm olevista tangoista. Näytteen on oltava suora ja pituudeltaan 1,5 m. Kutakin pinnoitettua koetankoa kohti valitaan yksi samaa valmistuserää edustava pinnoittamaton tanko..7 Ellei asiasta toisin sovita, valitsee tilaajan edustaja pinnoitetut tangot, joista näytteet otetaan..8 Jos käytetään muita kuin SFS-standardin mukaisia betoniterästankoja eikä pinnoittaminen kuulu tarkastetun valmistuksen piiriin, osoitetaan pinnoitettujen betoniterästankojen vaatimustenmukaisuus tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaisesti. Jos jokin testin tulos ei täytä vaatimusta, tutkitaan samasta tarkastuserästä kaksinkertainen määrä näytteitä testillä, josta on saatu hylätty tulos. Jos uusintakokeiden tulokset täyttävät vaatimukset, katsotaan erä kelvolliseksi. Jos jokin tulos alittaa vaatimuksen, eivät tarkastuserään kuuluvat teräkset täytä tutkittavan ominaisuuden osalta vaatimuksia. Liite 42020:liite 3, InfraRYL. Tonnimäärä 42020.1.8.5 Dokumentointi.1 Tilaajan edustajalle toimitetaan asiakirjat, joista käyvät selville seuraavat tiedot: tunnistetiedot betoniterästangoista pinnoittamo ja pinnoitettujen tankojen toimituserä epoksipulverin valmistaja ja toimituserä korjausaine pinnoitettujen tankojen koetustulokset (jos kysymyksessä ei ole tarkastettu valmistus) pinnoituserä ja -ajankohta sekä standardit tai ohjeet, joiden mukaisesti tanko on pinnoitettu pinnoitteen koetulokset (erikseen pyydettäessä) valmistajan ilmoittama aika, jonka aikana pinnoitetut tangot voidaan taivuttaa valmistajan vakuutus, josta käy selville, että pinnoite ja pinnoitetut tangot täyttävät tilaajan niille asettamat vaatimukset tarkastuslaitoksen nimi tai tunnus, jos sellaista on käytetty..2 Valmistajan ja tarkastuslaitoksen tekemien tarkastusten ja kokeiden tulokset säilytetään pinnoittamossa tilaajan mahdollisia tarkastuksia varten 10 vuoden ajan toimitusajankohdasta lukien. 42020.1.9 Jänneraudoitteet, jänteet ja jännemenetelmät.1 Jänneraudoitteiden (esim. punosten, lankojen ja tankojen), jänteiden ja jännemenetelmien on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa ja voimassaolevissa käyttöselosteissa esitetyt vaatimukset. Käyttöselosteiden on oltava työmaalla..2 Jänneraudoitteiden korroosioaste saa olla enintään 2. Korroosioaste määritetään julkaisun Raudoitteiden korroosioasteen määritys mukaisesti..3 Jos jänneraudoitteista ja jänteistä on tehty laadunvalvontasopimus hyväksytyn tutkimuskeskuksen kanssa tai niiden valmistuksen valvonta on järjestetty muulla vastaavalla tilaajan käyttöönsä hyväksymällä tavalla, ei työmaakohtaisia vaatimustenmukaisuuskokeita tarvitse tehdä. Terästen ja jänteiden on täytettävä niille asetetut vaatimukset sekä luovutettujen dokumenttien että silmämääräisen tarkastuksen perusteella..4 Ellei jänneraudoitteiden ja jänteiden valmistuksen laadunvalvonta ole järjestetty tilaajan käyttöönsä hyväksymällä tavalla tai jos silmämääräisessä tarkastuksessa tai luovutettujen dokumenttien perusteella todetaan, että ne eivät täytä asetettuja vaatimuksia, tutkitaan niiden vaatimustenmukaisuus RakMK ohjeiden B4 kohdan 6.4.5 mukaisesti..5 Ankkurikappaleet, jatkokset ja suojaputket varusteineen tarkastetaan silmämääräisesti ja mittaamalla. Jos poikkeavuuksia havaitaan suhteessa käyttöselosteen vaatimuksiin, on tarvikkeet ja varusteet hyväksytettävä tilaajalla..6 Teräksisten suojaputkien ja niiden liitoskappaleiden tulee täyttää standardin SFS-EN 523 mukaiset laatuvaatimukset. Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003 B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS-EN 523 Teräsnauhasta valmistetut jänneterästen suojaputket. Terminologia, vaatimukset, laadunvalvonta. 42020.1.10 Muut teräsosat 42020 42020.1.1 Muita teräsosia koskevat vaatimukset on esitetty RakMK ohjeiden B4 kohdassa 4.1.2.4..2 Voimia siirtävät tangot ja teräsosat valmistetaan valvotuissa olosuhteissa. Tangot ja teräsosat kuljetetaan työmaalle siten, etteivät niiden ominaisuudet heikkene. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 115

42020 42020.2 Tankojen ja teräsosien valmistus tapahtuu valvotuissa olosuhteissa silloin, kun tuotanto kuuluu tarkastetun valmistuksen piiriin tai valmistusta valvotaan laatusuunnitelman puitteissa..3 Kuumasinkittyjä teräsosia koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa 42050.4.2. Betonivalun sisään jäävien kuumasinkittyjen teräsosien sinkityksen tulee olla vähintään 8 viikkoa vanhaa, ellei sen vaatimustenmukaisuutta toisin osoiteta. Jos kylmissä olosuhteissa käytetään pakkasessa kovettuvia erikoislaasteja ja kyseiseen valuun asennetaan kuumasinkittyjä teräsosia, on varmistettava, etteivät erikoislaastin lisäaineet tuhoa kuumasinkitystä tai paisuta varauskoloa sitä rikkovasti..4 Muiden teräsosien laatua valvotaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 5.3.1 mukaisesti ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 6.4.4 mukaisesti..5 Alumiinisia suojaputkia ei saa käyttää betonivalun sisällä betonivalun halkeiluriskin vuoksi..6 Jos kuumasinkittyjä teräsosia asennetaan erikoisvaluun, on varmistuttava, etteivät erikoislaastin lisäaineet tuhoa kuumasinkitystä ja paisuta varauskoloa sitä rikkovasti. 42020.2 Sillan betonirakenteiden alusta Sillan betonirakenteiden alusta täyttää rakennusosakohtaisissa luvuissa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettävät vaatimukset ja ohjeet. 42020.3 Työnsuoritus 42020.3.1 Yleistä.1 Työt tehdään suunnitelmallisesti. Laadunvarmistus järjestetään siten, että sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt laatuvaatimukset täyttyvät..2 Työtä varten laaditaan kohdassa 42020.02 luetellut erilliset tekniset työsuunnitelmat (vrt. myös kohta 42001.4.4). Lisäksi laaditaan kohtien 42001.4.2 ja 42001.4.3 mukaiset urakan ja työvaiheiden laatusuunnitelmat..3 Työt suunnitellaan ja tehdään ja niitä valvotaan jäljempänä annettujen vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. 42050.4.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Sinkkipinnoitteen laatuvaatimukset, InfraRYL B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Urakan laatusunnitelma, InfraRYL 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus, tekninen työsuunnitelma. InfraRYL. 42020.1.11 Muottikankaat.1 Tiehallinto hyväksyy käyttöönsä muottikankaan..2 Muottikankaan vaikutukset betonipinnan ominaisuuksiin tulee selvittää tutkimuksin. Muottikankaan ominaisuuksista tulee selvittää vähintään muottikankaan vaikutus betonipinnan tiiviyteen, säilyvyyteen, lujuuteen ja ulkonäköön, erityisesti huokoisuuteen ja värivaihteluihin..3 Rakennuspaikalla tulee olla muottikankaan käyttöohje. Käyttöohjeesta tulee ilmetä muottikankaan kuljetus ja varastointi työmaalla mahdolliset erityisvaatimukset ja esikäsittelyt muoteille asentaminen tai pingottaminen lauta-, vaneri- ja teräsmuotteihin asentaminen nurkissa ja reikien ympärillä mahdollisten vaurioiden korjaus käsittely ennen betonointia. Käyttöohjeesta tulee ilmetä myös kankaalla päällystettyjen muottien kuljetukseen, varastointiin ja asennukseen liittyvät erityispiirteet betonointiin liittyvät erityistoimenpiteet (esim. tärytys) muottien purku ja purettujen muottien puhdistus ja huolto edellytykset uudelleenkäytölle. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42020.3.2 Telineet ja muotit 42020.3.2.1 Suunnitelmat.1 Telinesuunnitelmasta vastaavalla suunnittelijalla tulee olla vähintään rakennusinsinöörin tutkinto sekä kokemusta siltojen telinesuunnittelusta..2 Urakoitsijan edustajan tarkastama ja hyväksymä telinesuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen sillan pääty- tai välitukien ja viimeistään kaksi viikkoa ennen päällysrakenteen telinetöiden aloittamista..3 Rautatien ylittävän sillan telinesuunnitelma lähetetään aina viimeistään kaksi viikkoa ennen telinetöiden aloittamista tarkastettavaksi Tiehallintoon (Siltatekniikka, suunnittelu) ja tiedoksi Ratahallintokeskuksen käyttämälle asiantuntijalle. Lisäksi telinesuunnitelma, jossa on yleisen liikenteen kulkuaukkoja tai kun telineissä käytetään teräksistä kannatinkalustoa, sekä teräksisen liittopalkkisillan telinesuunnitelma tai tavanomaisesta poikkeava telinesuunnitelma (esimerkiksi kaarija holvisillat) lähetetään aina tiedoksi Tiehallintoon (Siltatekniikka, suunnittelu)..4 Telinesuunnitelmaa laadittaessa kaikki esiintyvät kuormitustapaukset otetaan huomioon sekä selvitetään niiden vaikutus teline- ja siltarakenteeseen. Telineelle annetaan sillan kannen taipuman lisäksi ennakkokorotus, joka vastaa telinetukien painumia ja kannattimien taipumia. Telinepainumat ja taipumat tulee rajoit- 116 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 taa myös siten, että sillan rakennemitat pysyvät toleranssien sisällä. Telineen ja muotin muodonmuutokset tai niiltä tulevat kuormat eivät saa aiheuttaa sillan rakenteisiin halkeilua eikä sellaisia pysyviä jännityksiä, joita ei ole otettu tai oteta huomioon sillan suunnitelmassa. Rautatien ylittävän sillan telinesuunnitelman tulee sisältää telineiden toteutustapaehdotuksen, maadoituksen ja kosketussuojauksen ottaen huomioon junaliikenteen vaatimukset. Tukitelineiden suunnittelussa, rakentamisessa ja purkamisessa noudatetaan ohjeita Siltojen tukitelineet ja RIL 147 Tukitelineet ja muotit. Työtelineiden suunnitelmissa ja rakentamisessa noudatetaan soveltuvin osin kyseisen työtelinetyypin SFS standardia. Siltojen tukitelineet RIL 147-2006 Tukitelineet ja muotit..5 Itsetiivistyvää betonia käytettäessä muotit on suunniteltava betonimassan aiheuttamalle hydrostaattiselle paineelle, ellei erillisselvityksin tai koevaluin ole toisin osoitettu. Muottien tiiviys on varmistettava ennen valua. Muottipinnan laatuvaatimusten ollessa suuret, on muottien oltava valettaessa tiiviit. Vinot pinnat tulee yleensä muotittaa. Käyttämällä yläpinnassa jäykempää betonia voidaan valaa yläpintoja aina 5 % kaltevuuteen asti. Betonoitaessa reunapalkki samassa valussa kuin kansilaatta, voidaan menetellä siten, että odotetaan kansilaatan betonin jäykistymistä niin kauan, että reunapalkin betonin valumista laattaan ei tapahdu..6 Sileiden muottimateriaalien (teräsmuotti, vaneri tai vastaava) käyttö näkyviin jäävissä betonipinnoissa esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Sileitä muottimateriaaleja käytettäessä urakoitsijan on esitettävä tekninen työsuunnitelma, josta käy ilmi muottisaumojen sijoittelu ja viimeistely. Saumojen sidekohtien tulee olla siistejä ja niiden on sijaittava linjakkaasti. 42020.3.2.2 Muotti ja teline.1 Muottimateriaali valitaan siten, että sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt laatuvaatimukset ja luvuissa 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 esitetyt betonipintojen laatuvaatimukset täyttyvät. Sileitä muottimateriaaleja käytettäessä teknisessä työsuunnitelmassa esitetään muottisaumojen sijoittelu ja viimeistely. 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL 42142 Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL..2 Muottikankaan, sen kiinnitystavan ja muottikankaan alla käytettävän muottimateriaalin tulee olla tilaajan käyttöönsä hyväksymiä. Rakennuspaikalla tulee olla muottikankaan käyttöohje. Kasteltuja lautamuotteja käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota muottikankaan kiinnittämiseen siten, että muotin kosteusvaihteluista ei aiheudu muottikankaan rypistymistä. Vanerimuotteja käytettäessä muottikankaan rypistymisriski on oleellisesti pienempi..3 Kalustotelineillä tulee olla tilaajan käyttöönsä hyväksymä käyttöseloste tai vastaava käyttöohje. Muotissa ei saa olla niin suuria rakoja, että sementtiliiman valuminen niistä heikentää rakenteen ikää tai likaa alapuolisia rakenteita, ympäristöä, liikenneaukon läpi kulkevia ajoneuvoja tai henkilöitä. Näkyviin jäävät ulkonevat kulmat viistetään 20 x 20 mm² kolmiorimalla. Rakenteeseen jäävät muottisiteet ja niiden suojaputket (muottivälikkeet) tai esim. telinekonsolit eivät saa aiheuttaa rakenteen ulkonäön heikkenemistä eikä betonirakenteen halkeiluvaaraa. Reunapalkkien muotit tuetaan muotin ulkopuolisin sitein. Reunapalkissa ei käytetä betonipintaa lävistäviä muottisiteitä. Rautatiesiltojen reunapalkeissa on alumiinimuottisiteiden käyttö sallittua. Betonin sisään jäävien telinerakenteiden ja teräksisten muottisiteiden päiden ympärille tehdään varauskolot, joiden syvyys on vähintään sama kuin teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuus. Teräksisten telinekonsolien varaus tehdään rakenteeseen sisäänpäin laajenevaksi. Alumiinisia muottisiteitä käytettäessä varauskolojen syvyys on vähintään 20 mm. Alumiinisia muottisiteitä voidaan käyttää ilman varauskoloa näkyvissä betonipinnoissa, jotka eivät ole alttiina jatkuvalle kastumiselle ja suolavedelle tai joita ei pinnoiteta tai laatoiteta. Jos näkyviin jäävä pinta pinnoitetaan tai laatoitetaan, muottisiteiden päiden varauskolot tehdään rakenteen molemmin puolin. Näkyviin jäävissä pinnoissa muottisiteinä voidaan käyttää ilman varauskoloa muoviputken tai eterniittiputken sisään asennettuja poistettavia terässiteitä. Pysyvästi veden alle jäävissä ja maanvastaisissa pinnoissa käytetään teräs- tai alumiinisiteitä ilman varauskoloa. Toispuoleisen vedenpaineen alaisissa rakenteissa käytetään tilaajan hyväksymiä vedenpitäviin rakenteisiin tarkoitettuja muottisiteitä. Liikuntasaumavälissä ja mm. kaidekolovarauksissa käytetään solumuovia tai vastaavaa materiaalia, joka ei kasteltaessa paisu, lämmetessä haitallisesti laajene tai päästä väriä. Kevennysputkien ja muiden varausten sekä niiden siteiden tulee kestää valunaikaiset rasitukset. Niiden mitat ja sijoitus saavat muuttua enintään 20 mm. Rautatiesilloissa julkisivuilta pinnoitettavissa tai laatoitettavissa rakenteissa on ennen maanvastaisen betonipinnan kosteudeneristystä alumiinisten muottisiteiden molemmat päät katkaistava vähintään 20 mm:n syvyydeltä ja paikattava SILKO-hyväksytyllä valumattomalla paikkauslaastilla. Jos julkisivuja ei pinnoiteta tai laatoiteta eikä varauduta pinnoittamaan, alumiinisten muottisiteiden päihin ei tehdä piikkaussyvennyksiä ja laastipaikkauksia. Teräksisten muottisiteiden päitä ei saa jättää missään betonipinnassa ilman suojaavia laastipaikkauksia. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 117

42020 42020.3 42020.3.2.3 Telineiden ja muottien purkaminen.1 Telineet ja muotit on purettava siten, ettei liian nopea kuormituksen siirtyminen telineeltä siltarakenteelle aiheuta vauriota. Purku ei saa vaarantaa työturvallisuutta tai yleistä liikennettä..2 Jännitettyjen rakenteiden telineet eivät saa estää jännittämisestä aiheutuvia kokoonpuristumia ja telineet on tarvittaessa laskettava jännitystyön aikana niin, ettei telinetukien ja -kannattimien kimmoisen muodonmuutoksen palautumisesta aiheudu liian suuria jännityksiä siltarakenteelle. Telineiden laskeminen esitetään jännittämistöiden suunnitelmassa..3 Siltakansia jännittäessä ulokkeena toimivien kannen osien, kuten siipien ja puskupalkkien telineet tulee purkaa ennen jännittämistyötä, jotta niiden muodonmuutokset pääsevät vapaasti tapahtumaan..4 Yleensä edellytetään, että betonin puristuslujuus on vähintään 80 % nimellislujuudesta ennen kantavien telineiden purkua. Sivumuotit puretaan aikaisintaan silloin, kun betonin puristuslujuus on 5 MPa. 42020.3.2.4 Laadunvalvonta.1 Teline- ja muottitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma..2 Telineiden ja muottien tulee olla hyväksytyn suunnitelman mukaisia (ks. kohta 42020.3.2.1)..3 Telinesuunnittelija tarkastaa ja hyväksyy telinerakenteet ennen betonointia. Betonityönjohtaja voi tarkastaa tavanomaiset puutelineet, joissa ei ole kulkuaukkoja. Tarkastuksesta tehdään aina merkintä työmaapäiväkirjaan..4 Betonityönjohtaja tarkastaa muotit ennen betonointia. Tarkastuksesta tehdään aina merkintä työmaapäiväkirjaan. Betonityönjohtajan on valvottava telineiden ja muottien kestävyyttä ja painumia valutyön aikana. 42020.3.3 Raudoitustyö 42020.3.3.1 Suunnitelma.1 Raudoitustyösuunnitelmassa esitetään mm. esivalmisteisten raudoitteiden käyttö, pinnoitettujen betoniterästankojen käsittelyyn liittyvät asiat sekä betoniterästankojen ja jänteiden tuenta. Raudoitustyösuunnitelma laaditaan varmistamaan sitä, että valmis raudoitus täyttää sille sillan rakennussuunnitelmassa ja RakMK ohjeiden B4 kohdissa 4.2.3 ja 4.2.7 sekä jäljempänä esitetyt vaatimukset..2 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen raudoitustöiden aloittamista. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42020.3.3.2 Betoniterästankojen ja jänteiden sijaintitoleranssit.1 Raudoitteiden mitoissa on otettava huomioon muottien ja raudoitteiden valmistus- ja asennustoleranssit siten, että raudoitus mahtuu rakenteeseen ja ettei raudoitusta suojaava betonipeite alitu..2 Betoniterästankojen sijainnin on täytettävä RakMK ohjeiden B4 kohdissa 4.2.3 ja 4.2.7 esitetyt vaatimukset. Sen lisäksi edellytetään, että tankojen sijainti täyttää seuraavat toleranssit: taivutetun rakenteen yhdensuuntaisten vedettyjen pääraudoitustankojen keskinäinen etäisyys rakenteen toimivassa suunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm muiden yhdensuuntaisten tankojen keskinäinen etäisyys ± 50 mm, enimmäispoikkeama ± 75 mm yhdensuuntaisten tankojen vapaan välin vähimmäisarvoa ei saa alittaa 5 mm enempää tangon pituussuuntainen poikkeama ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm..3 Ankkurijänteiden sijaintitoleranssit: jänteen etäisyys taivutussuunnassa kauempana jänteestä olevasta rakenteen reunasta saa poiketa korkeintaan 2 % teoreettisesta etäisyydestä. (Suurempaa tarkkuutta kuin ± 5 mm ei kuitenkaan vaadita. Toisaalta poikkeama ei saa olla suurempi kuin 20 mm.) yhdensuuntaisten jänteiden väli taivutuksen suunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm jänteiden väli muussa kuin taivutuksen suunnassa ± 20 mm, enimmäispoikkeama ± 30 mm ankkurikappaleen sijainti pysty- ja vaakasuunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm ankkurikappaleen sijainti jänteen pituussuunnassa rakenteen päissä ± 30 mm, enimmäispoikkeama ± 45 mm ankkurikappaleen sijainti jänteen suunnassa kentässä ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm ankkurin suunta saa poiketa korkeintaan 1 % ankkuroitavan jänteen suunnasta, enimmäispoikkeama 1,5 %..4 Tartuntajänteiden sijaintitoleranssit: jänteen asema rakenteen toimivassa suunnassa 1,5 % rakenteen mitasta (suurin vaadittu tarkkuus on kuitenkin ± 5 mm eikä poikkeama toisaalta saa olla koskaan 15 mm suurempi) jänteen taitekohdan sijainti elementin pituussuunnassa ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm muut toleranssit samat kuin ankkurijänteillä..5 Enimmäispoikkeamia pienemmät, mutta sijaintitoleransseja suuremmatkin poikkeamat voidaan hyväksyä, jos laskelmin osoitetaan, että niistä ei ole haittaa rakenteen varmuudelle, toiminnalle tai liittyville rakenneosille. Ne eivät saa estää rakenneosan moitteetonta betonointia. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 118 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 42020.3.3.3 Raudoitteiden ja jänteiden kuljetus, varastointi ja käsittely.1 Kaikkia betoniterästankoja ja erityisesti jänneraudoitteita, jänteitä sekä epoksipinnoitettuja tankoja ja raudoitteita on käsiteltävä siten, että ne eivät vaurioidu kuljetuksen, varastoinnin, siirtojen, katkaisun, taivutusten ja asennuksen aikana. Kuljetuksen, varastoinnin ja siirtojen aikana epoksipinnoitetut betoniterästangot tuetaan puisten välikkeiden avulla. Siirrot tehdään nostamalla, käyttäen nostoliinoja. Pinnoitetut betoniterästangot niputetaan riittävän tiheästi olevilla pehmustetuilla siteillä, siten että teräkset eivät pääse hankautumaan toisiaan vasten siirtojen aikana. Katkaistaessa ja taivutettaessa epoksipinnoitettuja betoniterästankoja pehmustetaan kuljettimien rullat ja taivutuskoneen teräksiä koskettavat pinnat (esim. kumilla tai nahalla). Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen katkaisupinnat ja käsittelyssä vaurioituneet alueet käsitellään epoksipinnoitteen korjausaineella (ks. kohta 42020.1.8.1). Irtonainen pinnoite poistetaan vaurion ympäristöstä. Vaurio puhdistetaan teräsharjaamalla. Korjausaine levitetään kuivaan vauriokohtaan. 42020.3.3.4 Raudoitteiden asentaminen.1 Näkyviin jäävien pintojen raudoitteet sidotaan paikoilleen käyttäen kuumasinkittyjä tai muita ruostumattomia ja löystymättömiä siteitä. Siteiden päät eivät saa jäädä vaadittuun suojabetonikerrokseen. Raudoitteet tuetaan tai sidotaan paikoilleen käyttäen tilaajan käyttöönsä hyväksymiä tukia, välikkeitä ja siteitä siten, etteivät ne työn aikana siirry pois paikoiltaan tai taivu haitallisessa määrin. Raudoitteiden suunnitelmanmukainen asema ja etäisyys muottipinnasta varmistetaan käyttämällä työtankoja, erillisiä tukia tai välikkeitä. Välikkeitä on oltava niin tiheässä, etteivät ne murru tai pääse haitallisesti painumaan muottilaudoitukseen. Välikkeiden on oltava riittävän lujia, säilyviä ja betonin värisiä sekä muodoltaan sellaisia, ettei niiden kohdalle muodostu onteloita. Talvitöissä käytetään höyrytyksen ja lämmityksen kestäviä välikkeitä ja siteitä. Välikkeen korkeuden on oltava 2...4 mm suurempi kuin välikkeen varassa olevan betoniterästangon betonipeite. Välikejakoa suunniteltaessa otetaan huomioon tankojen painon lisäksi työnaikainen pintakuorma, vähintään 1,5 kn/m². Leimapaine tavanomaisia lautamuotteja käytettäessä ei saa olla suurempi kuin 4,5 N/mm². Lisäksi otetaan huomioon työraudoituksen taipuma. Muottien pohjille pudonneet siteet poistetaan huolellisesti ennen betonointia. Epoksipinnoitetut betoniterästangot sidotaan käyttäen muovisia tai muovipinnoitettuja siteitä ja tuetaan käyttäen ei-metallisia tukia. Luvuissa 42070, 42111 ja 42210 on lisäksi annettu raudoitteiden tuentaa koskevia rakenneosakohtaisia ohjeita. Ruostumattomat ja tavalliset raudoitteet tulee asentaa siten, että ne eivät ole suorassa kosketuksessa toisiinsa. 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL. 42020.3.3.5 Laadunvalvonta ja korjaavat toimenpiteet.1 Laadunvalvontamittaukset tehdään ja poikkeavuudet korjataan työn edistymisen mukaisesti. Ks. myös kohta 42020.1.8.3..2 Mittaustulokset luovutetaan asianmukaisesti allekirjoitettuna tilaajan edustajalle ennen betonointia..3 Raudoitus tarkastetaan ennen betonointia..4 Jänteiden suojaputket ja halkaisuteräkset tarkastetaan ennen betonointia ja putkissa esiintyvät reiät, kolhut jne. korjataan..5 Suunnittelija tarkastaa päällysrakenteen raudoituksen ja jännitettyjen siltojen jänteiden suojaputkien ja ankkurointialueiden raudoitteiden asennukset ja tekee tarkastuksista merkinnän työmaapöytäkirjaan. 42020.3.3.6 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Raudoitustyön vaatimustenmukaisuus osoitetaan raudoituksen tarkastuksen tuloksena syntyvän pöytäkirjan avulla tai muulla tilaajan hyväksymällä tavalla. 42020.3.4 Betonityöt 42020.3.4.1 Yleistä.1 Betonin valmistukseen, laadunvalvontaan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvät vaatimukset ja ohjeet on esitetty edellä kohdassa 42020.1. Betoni kuljetetaan työmaalle yleensä sekoitin- tai pyörintäsäiliöautoilla siten, että kuljetuksen aikana ei tapahdu haitallista massan erottumista ja sitoutumista. 42020.3.4.2 Suunnitelma.1 Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan tarvittavilta osin ennen kutakin betonointia. Myös betonimassan ominaisuuksia saatetaan joutua muuttamaan aikaisemmista valukohteista saatujen kokemusten perusteella. Tällöin noudatetaan soveltaen edellä kohdassa 42020.1 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita..2 Betonityösuunnitelma sisältää soveltuvin osin kohdan 42020.3.4.2 alakohtien 3...12 mukaiset tiedot..3 Tiedot betonointikohteesta: betonointikohteen ja betonointityön yleiskuvaus (esim. rakenteen massiivisuus ja liittyvät rakenteet) betonille asetetut erityisvaatimukset (mm. P-lukuvaatimus), työskentelyolosuhteiden asettamat vaatimukset (esim. varautuminen kuivan, lämpimän ja tuulisen sään varalta), jne. käytettävissä oleva kalusto ja tekniikat..4 Työnjohto ja työvoima: vastaava betonityönjohtaja InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 119

42020 42020.3 työvuorot työryhmät ja niiden tehtävät varahenkilöstö..5 Aikataulu: lähtötiedot (esim. muottien ja työsaumapintojen puhdistamisen sekä muiden valmistelutöiden vaatima aika, sallitut nousu- ja kiertonopeudet, laskeutumistauot, muut suunnitellut tauot, työsauman rakentamisen sekä pinnan suojauksen ja viimeistelyn vaatima aika) betonointinopeudet rakenneosittain betonimassan toimitusaikataulu työaikataulu..6 Betonoinnin valmistelu ja betonointi: valmistelu kovettumisenaikaisten lämpötilakenttien ja lujuudenkehityksen suunnittelu (vrt. kohta 42020.3.5) toimenpiteet halkeilun rajoittamiseksi liittyvissä rakenteissa ilmamäärän mittaukset työmaalla massan siirto betonointikohteeseen tiivistys jälkitärytys ja sen ajankohta, huomioon ottaen käytettävät lisäaineet työsauman tekeminen tartuntojen kiinnittäminen varautuminen häiriöihin varautuminen kylmän sään varalta (vrt. kohta 42020.3.6) vedenalaisen betonoinnin vaatimukset (vrt. kohta 42020.3.7)..7 Pintojen viimeistely, jälkihoito ja suojaus: halkeilun rajoittamistoimenpiteet betonin kypsymisen varhaisvaiheessa ja sitoutumisen ja kovettumisen aikana varhaisjälkihoitoaineen käyttö jälkihierto jälkihoitoaineen käyttö tai muu jälkihoito- ja suojaustoimenpide..8 Toimenpiteet betonin kovettumisen aikana: lämpötilamittaukset lujuudenkehityksen seuranta varautuminen häiriöihin..9 Korjaus- ja viimeistelytyöt..10 Suunnitelma luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen kyseisen rakenneosan betonointia. Vedenalaisen betonoinnin osalta noudatetaan tästä poikkeavaa menettelyä (ks. kohdat 42020.3.7.3 ja 42020.3.7.4)..11 Itsetiivistyvää betonia käytettäessä betonoitavaan kohteeseen on perehdyttävä huolellisesti ja ennen betonointisuunnitelman tekoa on pidettävä työmaakokous, jossa sovitaan kohteen toteutustavasta. Työmaakokouksessa tulee olla mukana suunnittelija, tilaajan edustaja, betonityön johtaja sekä betonin toimittajan edustaja. Työmaakokouksen pöytäkirja liitetään laadunvalvonta-asiakirjoihin. Työmaakokouksessa käsiteltäviä asioita ovat: valettava rakenne (mitat, raudoitus, varaukset) rakenteen vaatimukset (pakkasenkestävyys, lujuus, kiviaineksen suurin raekoko) muotti (materiaalit, suunnittelu, lujuus) olosuhteet (tila, massansiirto, sääolot) vastuiden jako (massa, rakenne, betonointilupa) massan siirrot (siirtoastia, pumppu, hihna, ränni) laatukriteerit betonille sekä mittaustavat henkilöstön pätevyys toiminta häiriötilanteissa..12 Betonointisuunnitelmaa laadittaessa on itsetiivistyvän betonin ja betonoinnin vaatimat erityisominaisuudet otettava huomioon. Tällaisia ovat mm.: betonin valettavuudelle asetettavat vaatimukset laadunvalvonnassa käytettävät työmaakokeet ja niiden hyväksyttävyyskriteerit muottien lujuudelle ja tiiviydelle asetetut vaatimukset massan normaalimassaa hitaampi valmistus työmaalla tehtävien laadunvalvontamittausten vaatima aika työmaalla betonin notkeuden korjauksen vaatima aika sääolosuhteiden vaikutus betonointiin. Urakoitsijan on oltava riittävän ajoissa yhteydessä betonin toimittajaan, jotta tarvittaviin ennakkokokeisiin ja muihin valun valmisteluihin, kuten mahdolliseen koevaluun, jää riittävästi aikaa. Massan normaalimassaa hitaampi valmistus, laadunvalvontamittausten vaatima aika ja betonin laadun korjaus työmaalla vaikuttavat betonointinopeuteen. Ulkoisten olosuhteiden vaikutus betonointiin on pyrittävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Kuumalla säällä itsetiivistyvä betoni voi jäykistyä nopeasti ja betonoinnin onnistuminen edellyttää sujuvaa toimintaa työmaalla. Toisaalta viileissä olosuhteissa työstettävyysaika voi olla hyvin pitkä ja massan sitoutuminen voi hidastua merkittävästi. 42020.3.4.3 Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelulla luodaan edellytykset sille, että valmis rakenne täyttää asetetut vaatimukset. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: betonin lämpötilan ja lujuuden kehittyminen kovettumisen aikana (ks. tarkemmin kohta 42020.3.5) betonin saannin varmistaminen toimituskatkon sattuessa varautuminen sähkökatkoksiin ja betonointikaluston vaurioihin muotti- ja työsaumapintojen puhdistaminen työsaumapintojen ja lautamuottien kasteleminen työ- ja liikuntasaumarakenteiden kiinnitysten tarkastaminen valukuormille. Työsaumapinnat kastellaan hyvissä ajoin, yleensä 12 14 tuntia ennen betonointia. Lautamuotit kastellaan siten, että ne ovat betonointia aloitettaessa tiiviit ja niin kosteat, ettei sementtiliima imeydy niihin. Viimeisen kastelukerran jälkeen muottipinnoille jääneen veden on ehdittävä haihtua ennen betonointia. Levymuotit öljytään ennen raudoituksen asentamista. Muottiöljy levitetään tasaisesti muottipinnalle valmistajan ohjeita noudattaen. 120 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 42020.3.4.4 Betonointi.1 Betonointi on tehtävä siten, että betonimassa ei erotu, muotti täyttyy kaikilta osin, raudoitus ei siirry, betonimassa tiivistyy riittävästi ja että betonimassan haitallista painumista ei esiinny. Massa siirretään muottiin niin pienissä erissä ja sellaista menetelmää käyttäen, että raudoitus ei siirry betonoinnin aikana pois paikoiltaan. Massan vapaa pudotuskorkeus on enintään 1,0 m. Jos pudotuskorkeus on suurempi, käytetään valuputkea. Kiertonopeus valitaan siten, ettei alempi kerros ehdi sitoutua ennen sen päälle tulevan kerroksen betonointia. Massa otetaan muotteihin ja tiivistetään 250 300 mm kerroksina. Samalla jälkitärytetään edellinen valukerros. Optimaalinen tärytysaika riippuu mm. betonimassan ominaisuuksista, valmiille rakenteelle asetetuista vaatimuksista ja täryttimen tehosta. Esim. kun betoni on jäykkää ja kiviaineksen suurin raekoko on 32 mm tai suurempi, käytetään normaalitehoista tärytintä (suurtaajuusmuuttaja tärysauva ø 55 65 mm) ja 800 s/m 3 tärytysaikaa. Kun betoni on notkeaa tai nesteytettyä, valitaan pienempitehoinen tärytin ja lyhyempi tärytysaika. Kantavien laattojen ja palkkien yläpinta jälkitärytetään ennen betonin sitoutumista, ei kuitenkaan liian aikaisin. Pystysuorien rakenteiden betonoinnissa rajoitetaan nousunopeus niin, ettei haitallisia painumia synny. Rakenteen poikkileikkausmuutoksen kohdalla pidetään tarvittaessa tauko ja suoritetaan betonin jälkitärytys. Seinämäisten rakenteiden suurin nousunopeus on 300 mm/h. Pilareissa suurin nousunopeus on 500 mm/h. Suurempaa nousunopeutta voidaan käyttää, jos massa hidastetaan ja jälkitärytetään edellyttäen, että tämä on otettu huomioon muotteja mitoitettaessa. Valettaessa palkkeja ja laattoja yhtä aikaa niitä tukevien seinien ja pilareiden kanssa pidetään alapuolisen rakenneosan valun jälkeen riittävän pitkä laskeutumistauko. Betoni jälkitärytetään ennen betonoinnin jatkamista. Jos palkin pohjalla on tiheä raudoitus, otetaan sinne hienojakoista ja notkistettua massaa niin paksulti, että tankojen alapuolella oleva tila täyttyy. Samanlaista massaa käytetään tarvittaessa myös muualla tiheästi raudoitetuilla alueilla. Valettaessa palkit ja kansilaatta samalla kertaa pidetään palkin valamisen jälkeen valutauko ja jälkitärytetään valettu betoni ennen kannen betonointia. Erityistä huomiota kiinnitetään ennen betonointia asennettujen kevennysputkien, varausten, muottien, elementtien, kiinnikkeiden yms. alustojen täyttymiseen ja täryttämiseen. Jos reunapalkki valetaan jälkityönä, vähennetään betonimassan vesimäärää käyttäen notkistetta. Halkeilun pienentämiseksi liittyvissä rakenteissa vanhan ja uuden rakenneosan lämpötilaero pidetään mahdollisimman pienenä lämmittämällä ja lämmöneristämällä vanhempaa osaa. Lämpötilaerovaatimus on esitetty kohdan 42020.3.5.1 alakohdassa 4. IT-massa saa valua vaakatasossa enintään 5 m. Korkealaatuisten pintojen aikaansaamiseksi valun on tapahduttava ilman keskeytyksiä. Valutauko ei saa olla niin pitkä, että kerrosten välille muodostuu raja. Valutauon pituuteen vaikuttavat betonin koostumus ja lämpötila. Yleensä kuormien toimitusväli ei saa olla suurempi kuin 45 minuuttia. IT-betonia käytettäessä yläpinnan viimeistelyyn voidaan käyttää kevyesti värähtelevää tärypalkkia sekä puu- ja teräshiertoa..2 Itsetiivistyvän betonin betonointilupa on kuormakohtainen. Luvan antaja vastaa aloituskokouksessa sovittujen betonin laatuvaatimusten ja tasalaatuisuuden täyttymisestä. 42020.3.4.5 Työsaumojen tekeminen ja käsittely.1 Työsaumat tehdään by 50 Betoninormien 2004 kohdan 4.2.4.10 ohjeiden ja luvussa 42020 annettujen määräysten mukaisesti. Työsaumat tehdään ja niiden pinnat käsitellään ennen seuraavan osan betonointia siten, että rakenteesta tulee monoliittinen ja kaikki muut laatuvaatimukset täyttävä rakenne. Työsaumojen rajaamat rakenneosat betonoidaan yhtäjaksoisesti. Jos valu joudutaan lopettamaan kesken, rakennetaan työsauma suunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti. by 50 Betoninormit 2004..2 Työsaumoissa ei saa käyttää työsaumaverkkoa. Työsaumana käytetään yleensä ns. pestyä työsaumaa. Työsauma korkeapainepestään siten, että betonin kiviaines paljastuu. Pesun oikea aika selvitetään ennakkokokeilla. Vaakasuora työsauma karhennetaan esim. harjaamalla betonin pinta sitoutumisen alkuvaiheessa. Työsauma voidaan korvata vähintään 1,5 m levyisellä hidastetulla betonikaistalla. Betonia hidastetaan niin paljon, että työtä jatkettaessa uusi betonimassa voidaan täryttäen liittää vanhaan. Veden haihtuminen hidastetusta betonista estetään varhaisvaiheen jälkihoitoaineen, muovikalvon tai muun tähän tarkoitukseen soveltuvan peitteen avulla. Työsaumojen vesitiiviyttä voidaan parantaa mm. työsaumaan asennettavan injektointiletkun / injektoinnin, paisuvan saumanauhan ja työsauman maanvastaiselle puolelle asennettavan, kosteuden johdosta paisuvan tiivistysmaton avulla. 42020.3.4.6 Pintojen jälkihoito, viimeistely ja suojaus.1 Pintojen kosteajälkihoitoaika on vähintään 7 vuorokautta, elleivät kovettumisolosuhteet vaadi pitempää jälkihoitoa. Valupinnat sekä muottia vasten valetut pinnat jälkihoidetaan, suojataan kuivumiselta ja tarvittaessa lämpösuojataan (myös kesällä) lämpötilaerojen rajoittamiseksi siten, että betonin lujuuden kasvu varmistuu ja betonipinnan halkeilu vältetään. Pinnat hierretään suunnitelman edellyttämällä tavalla. Ratasilloissa massiivisissa betonirakenteissa aurinkoisissa tai tuulisissa olosuhteissa levitetään hyväksytty varhaisjälkihoitoaine (ei vahapohjainen) jälkitärytetylle betonipinnalle estämään valupinnan liian nopeaa kuivumista ja antamaan betonipinnalle hidastusvaikutusta ja vähentämään betonin plastisen painuman aiheuttamaa halkeilua odoteltaessa betonin jälkihiertoajankohtaa. Varhaisjälkihoitoaine saa sekoittua betonin pintamassaan jälkihierron aikana. Jälkihierron jälkeen tehdään normaalit jälkihoitotoimenpiteet. Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä varhaisvaiheen jälkihoitoaine on aine, joka levitetään betonipinnalle välittömästi tiivistyksen jälkeen ennen jälkihiertoa. Muotteja kastellaan tarvittaessa kosteajälkihoitovaatimusten edellyttämä aika. Muottien poisto ei saa huonontaa betonipinnalle vaa- InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 121

42020 42020.3 dittua jälkihoitoa eikä aiheuttaa betonin säilyvyyttä ja ulkonäköä heikentävää halkeilua. Jos muotit puretaan aikaisemmin kuin jälkihoitoaika täyttyy, betonipinnat jälkihoidetaan jälkihoitoaineella heti muotin purun jälkeen. Aurinkoisella ja/tai tuulisella säällä ja käytettäessä korkealujuusbetonia valupinnalle levitetään välittömästi varhaisvaiheen jälkihoitoaine tai muovikalvo veden haihtumisen estämiseksi. Pinnan hiertämisen jälkeen heti, kun pinta kestää vettä, se kastellaan sumuttamalla tai ruiskutetaan tehokas varsinainen jälkihoitoaine ja suojataan uudelleen tiiviillä peitteellä. Tarvittaessa vettä sumutetaan peitteen alle. IT-betonin jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska veden erottuminen on IT-betonissa sen suuresta hienoainesmäärästä johtuen erittäin vähäistä. Jälkihoito tulee aloittaa välittömästi valun jälkeen, koska pienestä vedenerottumisesta johtuen plastisen kutistumishalkeilun riski on suuri..2 Varsinaisen jälkihoitoaineen on estettävä veden haihtuminen siten, että haihtuva vesimäärä on 550 g/m² 72 tunnin aikana (normin ASTM C 156 mukaisesti mitattuna). Aine levitetään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti..3 Edellä esitetyt vaatimukset täyttävän jälkihoidon katsotaan vastaavan 3,5 vuorokauden mittaista kosteajälkihoitoa. Normaaliolosuhteissa riittää, että 3,5 vuorokauden jälkeen valusta tehdään yksi uusintaruiskutus tai korvataan uusintaruiskutus 3,5 vuorokauden kosteajälkihoidolla..4 Polymeerisementtibetonia ja betonimuovia käytettäessä pinnat jälkihoidetaan valmistajan ohjeita noudattaen..5 Pinnat, joihin tehdään suoja-ainekäsittely, suojataan esim. peitteillä suolarasitukselta suoja-ainekäsittelyn tekemiseen asti. Muottikangasta vasten valettu pinta, johon ei tule suoja-ainekäsittelyä, suojataan suolarasitukselta vähintään kahden kuukauden ajan valusta esim. ajoittamalla valu sopivaan vuodenaikaan tai suojaamalla pinta peitteillä..6 Pinnat, joita ei ole valettu muottikangasta vasten eikä käsitellä suoja-aineella, suojataan esim. vähäiseltä ja satunnaiselta suolarasitukselta vähintään kolmen kuukauden ajan..7 R Jos ratasilloissa vesieristyksen päälle tulee asfalttipäällyste ilman suojabetonia, betonipinnan suihkupuhdistuksen lisäksi on tehtävä jälkihierron jälkeen levitetyn varsinaisen jälkihoitoaineen jäämien testaus VTT:n testausohjeen Jälkihoitojäämien toteaminen betonin pinnasta, VTT TEST 375 93 mukaan. Jälkihoito-ohjeet on annettu VTT:n julkaisemassa ohjeessa Jälkihoito-opas 1995..8 R Ratasilloissa tilaajan valvoja antaa betonoinnin aloitus- ja lopetusluvat. Betonielementtien toleranssit. 2003 Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003 SILKO 1.202 Betonirakenteet. Polymeerit sillankorjausmateriaalina ASTM C156-05 Standard Test Method for Water Retention by Liquid Membrane-Forming Curing Compounds for Concrete Jälkihoitojäämien toteaminen betonin pinnasta, VTT TEST 375 93 Jälkihoito-opas, tutkimusselostus RTE 30007/95. 42020.3.4.7 Tartuntojen kiinnittäminen.1 Tartuntojen sijainnin tulee täyttää raudoitteiden sijaintitoleransseista kohdassa 42020.3.3.2 asetetut vaatimukset. Betoniin tulevat tartuntaraudoitteet (raudoituskori) asennetaan paikoilleen yleensä ennen betonointia. Betonointi suoritetaan raudoituskorin kohdalla erityistä huolellisuutta noudattaen. Betonia otetaan raudoituskorin sisä- ja ulkopuolelle siten, ettei betonimassa siilaannu korin lävitse. Massa tiivistetään huolellisesti sekä korin sisä- että ulkopuolelta. Tilaajan edustajan luvalla voidaan joissakin tapauksissa painaa ja tukea tartunnat jälkikäteen paikoilleen ennen betonin sitoutumista. Vaihtoehtoisesti teräkset kiinnitetään betonin kovetuttua niitä varten porattuihin reikiin injektoimalla alla olevia ohjeita soveltaen. Kalliotartunnat kiinnitetään käyttäen juotoslaastia tai -massaa, jolla on riittävät betoniteräksiä suojaavat ominaisuudet. Täyttö aloitetaan letkun avulla reiän pohjalta. Tartunnat painetaan injektoituun reikään ja tuetaan paikoilleen kovettumisen ajaksi. Tartunnat voidaan kiinnittää kallioon sementtilaastia käyttäen. Tällöin laastin vesi-sementtisuhde on 0.50. Laastin kiviaineen suurin raekoko on 3 mm ja kallioon poratun reiän halkaisija vähintään 10 mm suurempi kuin teräksen halkaisija. Kuivissa olosuhteissa reikä puhdistetaan ennen injektointia paineilmalla tai voimakkaalla imurilla. Reiän tiiviys todetaan täyttämällä reikä vedellä. Jos vesi ei pysy reiässä, se injektoidaan sementtilaastilla ja porataan auki uudelleen ja varmistetaan sen tiiviys. Jos reiässä on likaista vettä, se puhdistetaan painamalla puhdasta vettä injektointiputken avulla reiän pohjalle. Tämän jälkeen jatketaan kuten edellä. Tartuntojen vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa 42020.3.4.10. 42020.3.4.8 Korjaus- ja viimeistelytyöt.1 Telineiden asennuskolot ja -reiät, muottisiteiden kolot sekä betonoinnin jälkeen havaitut harvavalut, halkeamat ja muut poikkeavuudet ja puutteellisuudet korjataan tilaajan hyväksymiä korjausaineita ja työtapoja käyttäen. Rakenteet viimeistellään vastaamaan asetettuja vaatimuksia. Jos betonivaluun jätetyt teräksiset ja alumiiniset muottisiteet katkaistaan siteiden päiden varauskolojen pohjilta (ks. kohta 42020.3.2.2), varauskolot paikataan Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä valumattomalla paikkauslaastilla tai -massalla. Betonivaluun jätetyt teräksiset telinepalkit katkaistaan asennuskolojen pohjalta ja kolot paikataan kuten edellä. Jos palkit on kiilattu alusrakenteisiin jätettyihin reikiin, päättää tilaajan edustaja tapaus tapaukselta täytetäänkö reiät betonilla, paikkauslaastilla tai paikkausmassalla vai peitetäänkö ne teräslevyillä vai suojataanko reiät esim. kuumasinkityillä teräsverkoilla. Jos reiät täytetään betonilla tai juotoslaastilla, käytetään betonoinnissa painelaatikkoa. Jos reiät peitetään teräslevyillä, käytetään kuumasinkittyjä levyjä ja ruuveja. Jos muottisiteiden ympärillä on käytetty muovi- tai eterniittiputkia, teräksiset muottisiteet poistetaan ja putket suljetaan joko betoninvärisillä tulpilla tai laastipaikoilla. Paikan värisävy varmistetaan kokeilemalla. Maanvastaisissa rakenteissa olevien putkien päätyosat täytetään vedenpitävästi paikkauslaastilla ja muovi- tai kumitulpilla. 122 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 Muut kuin sallitut halkeamat ja maanvastaisten rakenteiden vuotavat halkeamat injektoidaan. Ks. SILKO-ohjeet 2.236, 2.237, 2.239 ja 3.235. Muottilaudoituksen jätteet ja valupurseet poistetaan näkyvistä pinnoista. Sidelangat ja naulat katkaistaan. Korjaus- ja paikkaustöistä on annettu yksityiskohtaisia ohjeita SILKO-ohjeissa. SILKO 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi SILKO 2.237 Sementti-injektointi SILKO 2.239 Halkeaman imeytys SILKO 3.235 Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet. 42020.3.4.9 Laadunvalvonta.1 Betonitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma..2 Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot..3 Itsetiivistyvän betonin valun yhteydessä betonin hyväksymiseen ja laadunvalvontaan liittyvät kokeet on esitetty betonointisuunnitelmassa..4 Itsetiivistyvän betonin hyväksymiskokeet tehdään aluksi viidelle ensimmäiselle toimitetulle kuormalle. Jos betoni näissä kokeissa täyttää vaatimukset, tehdään hyväksymiskokeet tämän jälkeen joka kolmannelle kuormalle. Jokaiselle kuormalle tehdään aina ennen betonointiluvan antamista silmämääräinen tarkastus. Ellei betonointisuunnitelmassa ole toisin määrätty, hyväksymisrajoina voidaan käyttää seuraavia arvoja: painuma-leviämä: 650 750 mm T50-aika: 3 5 s (sekuntia) erottuminen: erottumisluokka 0 ilmamäärä: P-lukuvaatimusten vaatimukset. Ellei muita hyväksymisvaatimuksia kuormalle ole ennakolta määrätty, käytetään kuorman hyväksymiseen valupaikalla leviämäkoetta, T50-ajan määritystä ja massan silmämääräistä tarkastusta, jolla arvioidaan massan erottumista. Pakkasenkestävän IT-betonin ilmamäärä mitataan aina valupaikalla..5 IT-betonikuorma on sekoitettava työmaalla ennen näytteenottoa. Sekoitusajan tulee olla vähintään 3 5 minuuttia. Työmaalla tapahtuvalla sekoituksella varmistetaan, että mahdollisesti matkalla erottunut kuorma sekoittuu tasalaatuiseksi. ITBkuormaa on hyvä sekoittaa aika ajoin kuljetuksen aikana, varsinkin jos kuljetusmatka on pitkä..6 ITB-massan notkeutta ei saa työmaalla säätää vedellä. Massan korjauksen tulee perustua ennakolta laadittuun suunnitelmaan. Jos toimitetun kuorman tuoreen betonin laatu poikkeaa suunnitellusta myös korjaamisen jälkeen, betonikuorma hylätään. Mikäli itsetiivistyvän betonin laatu ei täytä sovittuja vaatimuksia, massan ominaisuuksia voidaan työmaalla korjata massan notkeustason ja stabiiliuden suhteen, mutta ei ilmamäärän suhteen. Korjattaessa itsetiivistyvän betonin notkeutta lisäaine annostellaan suoraan betonimassaan. Sekoitusaika riippuu auton sekoitustehosta. Sekoitusajan tulee olla 1 minuutti kuutiota kohti ja vähintään 3 minuuttia. Massan säädön jälkeen otetaan uusi näyte ja tehdään laaduntarkastusmittaukset uudelleen. 42020.3.4.10 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonitöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan tutkimalla kovettuneen betonin ominaisuudet kohdassa 42020.1.1.5 kuvatulla tavalla sekä tarkastamalla betonoitu rakenne..2 Tartuntojen kiinnittyminen betonirakenteeseen tai kallioon tutkitaan tartuntavetokokeen avulla. Tutkittavan teräksen on irtoamatta kestettävä vetovoima, joka on 65 % sen myötölujuudesta. Vetokoe tehdään joka 20:lle ja vähintään kolmelle tartunnalle. Jos joku tartunnoista pettää, tutkitaan kaikki tartunnat. Tartunnat, jotka eivät täytä vaatimustenmukaisuuskriteeriä korvataan uusilla tartunnoilla..3 Tartuntojen kiinnittymistä betonirakenteeseen tai kallioon ei tarvitse tutkia edellä esitetyllä tavalla, jos tartuntoihin ei kohdistu vetorasituksia..4 Vedettyjen betonirakenteeseen kiinnittyvien tartuntojen kiinnittymistä ei tutkita, kun tartunnat on asennettu paikoilleen ennen betonointia..5 Mikäli IT-massa on valettu ilman betonointilupaa (ks. kohta 42020.3.4.4 alakohta 2) tai vastoin sovittuja laatukriteerejä, rakenteen laatuvaatimusten täyttyminen todetaan rakennekokein. 42020.3.4.11 Dokumentointi.1 Betonoinnista pidetään pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. Vastaavasti pidetään pöytäkirjaa tartuntojen vetokokeista. Pöytäkirjat luovutetaan tilaajan edustajalle..2 Kaikki tarkastuksissa todetut poikkeavuudet kuten harvavalut ja halkeamat (korjatut ja korjaamatta jätetyt) merkitään rakenneosan mittapiirustuksiin. Piirustukset toimitetaan tilaajan edustajalle. 42020.3.5 Massiivisten rakenteiden betonointi 42020.3.5.1 Suunnitelma.1 Massiivisten rakenteiden betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma (ks. myös kohta 42020.3.4.2). Rakenne katsotaan massiiviseksi, jos se on mitoiltaan niin suuri, että on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin hydrataatiolämmöstä johtuvien tilavuuden muutosten aiheuttaman halkeilun rajoittamiseksi..2 Massiivisten rakenteiden muotit, betonointi ja valupinnan jälkihoito, viimeistely ja suojaus tai jäähdytys suunnitellaan siten, ettei betonin korkean lämpötilan aiheuttamaa lujuuskatoa synny eikä lämpötilan muutok- InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 123

42020 42020.3 sista ja lämpötilaeroista ja muista syistä johtuvaa halkeilua pääse tapahtumaan. Jollei lämpötilaa voida kohtuullisin kustannuksin pitää riittävän alhaisena (enintään +60 C), otetaan odotettavissa oleva lujuuskato huomioon suhteituslujuutta määrättäessä..3 Betonimassan koostumus ja lämpötila sekä valupinnan suojaus suunnitellaan siten, ettei lämpötilaero betonoitavan rakenneosan minkään poikkileikkauksen eri osien välillä (esim. lämpötilaero pilarin tietyssä poikkileikkauksessa sisäosan ja pinnan välillä) ole suurempi kuin 20 C..4 Jos betonoitava rakenneosa ei pääse lämmön nousun ja laskun aikana vapaasti liikkumaan, huolehditaan lisäksi siitä, ettei betonoitavan ja tähän liittyvän rakenteen keskimääräisten lämpötilojen ero ylitä 20 C. Urakoitsijan on laadittava tekninen työsuunnitelma kyseisen vaatimuksen toteuttamisesta lämmöneristein ja vastuslangoin..5 Myöhemmin valettavan rakenneosan betonin koostumus on oltava mahdollisimman vähän kutistuvaa esimerkiksi käyttämällä notkistavaa lisäainetta ja mahdollisimman suurta kiviaineksen enimmäisläpimittaa. Betonimassan lämpötila ja lämpötilan nousu pidetään riittävän alhaisena vähentämällä sementin määrää esim. notkistavan lisäaineen avulla, käyttämällä normaalisti kovettuvaa tai alhaislämpösementtiä, korvaamalla osa sementistä masuunikuonalla tai lentotuhkalla tai jäähdyttämällä betonia tai sen osa-aineita. Liittyvissä rakenteissa asennetaan tarvittaessa aikaisemmin valettavan rakenteen sisään lämpövastuslankoja. Jotta lämpötilaerot rakenteen sisällä eivät muodostu liian suuriksi, muotit tarvittaessa lämpöeristetään ja valupinta peitetään lämpöä eristävällä peitteellä. Korkealujuusbetoneita ja IT-betoneita käytettäessä voi lämpötilan muutoksista johtuvia ongelmia esiintyä jo ohuissa rakenteissa. Ellei lämpötiloja, niiden kohoamista ja lämpötilaeroja voida arvioida aikaisemmista töistä saatujen kokemusten perusteella, selvitetään asia etukäteen laskennallisia menetelmiä käyttäen tai kokeellisesti. Suunnitelmassa esitetään muotinpurkuajankohta ja toimenpiteet lämpötilan nousun aiheuttamien ongelmien välttämiseksi (esim. lämpösuojaus, jäähdytys tai lämmittäminen). Muotit puretaan ja mahdollisesti käytetyt peitteet poistetaan siten, että rakenteen lämpötila laskee tasaisesti ja että lämpötilaerot pysyvät sallituissa rajoissa. 42020.3.5.2 Laadunvalvonta.1 Ks. kohta 42020.3.4.9..2 Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan tilaajan hyväksymällä tavalla. Betonin lujuudenkehitys voidaan arvioida lämpötilamittaustietojen perusteella laskennallisesti käytössä olevilla tietokoneohjelmilla. Poikkeuksen muodostavat jännitetyt rakenteet sekä rakenteet, joihin liittyy turvallisuusriskejä. Tällöin lujuudenkehitystä seurataan myös ns. olosuhdekoekappaleiden avulla. Lämpötilamittaukset tehdään käyttäen betonin sisään asennettuja mittausantureita. Betonin pinnan lämpötila mitataan 20 mm:n syvyydestä. Rautatiesilloissa lisäksi liittyvien rakenteiden lämpötilan mittauspisteet sijoitetaan sekä betonipinnalle että betonin sisään molempiin rakenteisiin, uuteen rakenteeseen 250 mm:n etäisyydelle vaakasauman yläpuolelle ja vanhaan rakenteeseen 250 mm pystyseinästä sivusuuntaan. 42020.3.5.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato otetaan huomioon arvosteltaessa rakenteen betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuutta..2 Ellei tarkempia selvityksiä tehdä, otaksutaan, että betonin puristuslujuuden alenema on 20 %, kun betonin korkein lämpötila on + 80 C. Vastaavasti otaksutaan, että lujuuden alenema on nolla, kun betonin korkein lämpötila on + 60 C. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti..3 Jos betonin lämpötila ylittää + 80 C, betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus todetaan rakennekokein ohjeiden B4 kohdan 6.3.3 mukaisesti..4 Jos betonin lämpötila ylittää + 80 C, lämpötilan vaikutus betonin pitkäaikaiskestävyyteen tulee tutkia rakenteesta irrotetuista näytteistä tilaajan hyväksymän koeohjelman mukaisesti. Betonin korkea kovettumislämpötila voi synnyttää betoniin epästabiileja hydrataatiotuotteita, jotka voivat heikentää betonin pitkäaikaiskestävyyttä. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 42020.3.5.4 Dokumentointi.1 Lämpötilamittausten tulokset kirjataan. Mittaustulokset sekä mahdolliset lujuuskatoon ja lujuudenkehitykseen liittyvät laskelmat luovutetaan tilaajan edustajalle. 42020.3.6 Betonointi kylmällä säällä 42020.3.6.1 Suunnitelma.1 Suunnitelma kylmällä säällä betonointia varten laaditaan ottaen huomioon kylmien olosuhteiden betonimassalle, betonoinnille, jälkihoidolle ja suojaukselle asettamat vaatimukset. Ks. myös kohta 42020.3.4.2. Kylmällä säällä betonointiin on syytä varautua aina, kun vuorokauden keskilämpötilan odotetaan laskevan alle + 5 C. Tyypillisiä kylmällä säällä betonointiin liittyviä suunnittelun lähtökohtia ovat mm. vaadittu muottien ja telineiden purkulujuus, vallitsevat sääolosuhteet, betonimassan jäähtymisnopeus kuljetusten ja siirtojen aikana, betonin lämmöntuotto kovettumisvaiheessa, lämmityslaitteiden lämmöntuotto sekä erilaisten lämpösuojausten ominaisuudet. Eräänä suunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää ohjeiden RIL 149 kohdan 6.3.1 toimenpideluetteloa. RIL 149-1995 Betonityöohjeet. 124 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 42020.3.6.2 Betonoinnin valmistelu.1 Jos valettava rakenneosa ei pääse vapaasti liikkumaan alustansa tai liittyvän rakenteen suhteen, huolehditaan siitä, ettei poikkileikkausten keskimääräinen lämpötilaero ylitä 20 C. Valettavan rakenneosan alla oleva perusmaa tai kallio, liittyvät rakenteet sekä muotit ja raudoitus lämmitetään, sulatetaan ja lämpösuojataan ennen betonointia. 42020.3.6.3 Betonointi.1 Betonimassan lämpötilan on oltava betonoitaessa vähintään + 5 C eikä se saa missään vaiheessa laskea 0 C alapuolelle. Massan lämpötila arvioidaan etukäteen laskennallista menetelmää käyttäen julkaisun RIL 149 kohdan 6.7.2 mukaista periaatetta noudattaen..2 Kylmällä säällä betonoitaessa lisäaineesta johtuva sementin sitoutumisen alkua siirtävä vaikutus on tunnettava. Ohuissa rakenneosissa massan lämpötila voi laskea liian alas, jos lisäaineen sitoutumisen alkua siirtävä vaikutus on pitkä. Tämä on otettava huomioon massan lämpötilassa korottamalla sitä tai lämmittämällä rakenneosaa. RIL 149 1995 Betonityöohjeet. 42020.3.6.4 Jälkihoito ja lämpösuojaus Betoni jälkihoidetaan kohdan 42020.3.4.6 mukaisesti. Lämpösuojauksen ja lämmityksen avulla varmistetaan betonin kovettuminen suunnitellulla tavalla. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei lämpötilaero rakenneosan poikkileikkauksen eri osien välillä, lämpötilan nouseminen tai veden ja lämmön haihtuminen valupinnasta aiheuta rakenteeseen halkeamia. Jos käytetään kosteajälkihoitoa, kerätään käytetty vesi talteen, ennen kuin se pääsee jäätymään. Vaihtoehtoisesti käytetään kostutettuja peitteitä tai massaa, joka sitoo vapaan veden. Lämmitys ja lämpösuojaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei betonin lämpötila nouse korkeammaksi kuin + 60 C. Valupinta lämpöeristetään niin nopeasti kuin mahdollista. Eristeen avulla huolehditaan siitä, että lämpötilaero valupinnan ja rakenteen sisäosien välillä on enintään 20 C. Lämmitystä jatketaan, kunnes telineiden purkulujuus on saavutettu. Lämmitys lopetetaan viimeistään vuorokausi ennen muottien purkamista. 42020.3.6.5 Laadunvalvonta.1 Ks. kohta 42020.3.4.9..2 Joidenkin lisä- ja seosaineiden vaikutuksesta betonin lujuudenkehitys hidastuu normaalia kylmemmissä olosuhteissa olennaisesti. Ellei aineiden vaikutuksia tunneta aikaisemmasta tuotannosta saatujen kokemusten perusteella riittävän tarkasti, selvitetään ne ennakkokokeiden avulla..3 Betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan edellä kohdassa 42020.3.5.2 esitetyllä tavalla. 42020.3.6.6 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato otetaan huomioon kohdassa 42020.3.5.3 esitetyllä tavalla. 42020.3.6.7 Dokumentointi.1 Ks. kohta 42020.3.5.4. 42020.3.7 Vedenalainen betonointi 42020.3.7.1 Yleistä.1 Vedenalaiset rakenteet betonoidaan kohdassa 42020.3.7.3 annettujen ohjeiden mukaisesti (menettely A) tai muulla urakoitsijan valitsemalla tavalla (menettely B). Käytettäessä menettelyä A osoitetaan rakenteen vaatimustenmukaisuus jäljempänä kohdassa 42020.3.7.6 esitetyllä tavalla ilman rakennekoekappaleita. Menettelyä B käytettäessä osoitetaan rakenteen vaatimustenmukaisuus rakennekoekappaleiden avulla ellei asiasta toisin sovita. 42020.3.7.2 Yleiset laatuvaatimukset.1 Sillan rakennussuunnitelmassa esitetään vedenalaisille betonitöille hankekohtaiset laatuvaatimukset..2 Vedenalaisten betonitöiden laadunvarmistustoimenpiteet työnsuorituksen ja betonin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi esitetään sillan rakennussuunnitelmassa. Laadunvarmistustoimenpiteenä voi olla videokuvaus, vesipainekoe porareiästä, sydännäyteporaus, injektointi, kuituoptinen mittausmenetelmä tai ultraäänimittaus yksin tai yhdistettynä keskenään. 42020.3.7.3 Suunnitelma (Menettely A).1 Vedenalainen rakenne betonoidaan käyttäen contractor-menetelmää tai soveltaen sitä jäljempänä tarkemmin määritellyillä tavoilla..2 Betonia suhteitettaessa ja betonityösuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon seuraavaa: Betonimassasta tehtävien normikoekappaleiden vertailulujuuden on oltava vähintään 5 MPa suurempi kuin suunnittelulujuus. Betonimassa suhteitetaan hyvin koossa pysyväksi ja siinä käytetään riittävän pitkää hidastusta. Massan kartiokokeella mitatun painuman on oltava välillä 100...170 mm. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 125

42020 42020.3 Sideaineen kokonaismääränä käytetään betonointia aloitettaessa vähintään 350 kg/m 3 ja muulloin vähintään 300 kg/m 3. Tarvittaessa massassa käytetään sementin ja hienoaineksen huuhtoutumista pienentävää lisäainetta. Betonointiputket tuetaan paikoilleen siten, että ne eivät liiku vaakasuunnassa betonoinnin aikana. Betonointi aloitetaan muotin alimmasta kohdasta käyttäen tarvittaessa aloitustulppaa ja betonointi tapahtuu yhtäjaksoisesti. Keskeytys ei saa olla betonoinnin missään vaiheessa yhtä tuntia pidempi. Betonipinnan nousunopeuden on oltava vähintään 300 mm tunnissa. Nousunopeus voi kuitenkin olla pienempi ja keskeytys betonoinnissa pidempi, jos massaa hidastetaan vastaavasti enemmän. Valuputkina käytetään halkaisijaltaan 250 mm pystysuoria betonointiputkia, joiden välimatka on korkeintaan neljä metriä ja etäisyys muotista enintään kaksi metriä. Betonoitavan rakenteen paksuuden ollessa alle kaksi metriä saa valuputkien väli olla korkeintaan kaksi kertaa rakenteen paksuus ja etäisyys muotista korkeintaan rakenteen paksuuden suuruinen. Lisäksi huolehditaan siitä, että betonoinnin päättyessä betonointiputkien yläpään korkeus valupinnasta on vähintään neljä metriä ja veden pinnasta vähintään 1,5 m. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pienempiä valuputkia, jolloin betoni pumpataan paineella suoraan betonointiputkiin. Betonointiputken tai sen alapään läpimitan on oltava tällöin vähintään 20 % suurempi kuin jakeluputken läpimitta. Rakenne voidaan betonoida myös käyttäen betonipumpun jakeluputkea tai sen jatkeena olevaa linjaputkea, jota nostellaan betonoinnin aikana ylös ja siirretään betonoinnin etenemisen mukaan vaakasuunnassa. Putken alapäässä on tällöin oltava läppälaite, jonka avulla estetään betonimassan valuminen veteen putken siirron aikana. Jatkettaessa betonointia kuivatyönä tyhjennetään muotin yläosa vedestä vasta, kun betoni on saavuttanut vähintään 5 MPa lujuuden. Rakenneosa betonoidaan yleensä ylikorkeaksi. Ylimääräinen betoni poistetaan tarvittaessa kokonaan ja aina liittyvien rakenteiden kohdalta. Uppobetonia käytettäessä ylikorkeutta ei kuitenkaan tarvita. Jos valussa käytetään tärytystä, tärytin on sammutettava sauvatärytintä laskettaessa betonimassan sisään ja nostettaessa ylös..3 Betonin suhteitustiedot, ennakkokokeiden tulokset ja betonityösuunnitelma toimitetaan tilaajan hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen rakenneosan betonointia. 42020.3.7.4 Suunnitelma (Menettely B).1 Menettelyä B käytettäessä betoni suhteitetaan ja betonointitapa valitaan siten, että betonimassa, kovettunut betoni ja valmis rakenne täyttävät sillan rakennussuunnitelmassa asetetut vaatimukset..2 Betonin suhteitustiedot, ennakkokokeiden tulokset ja betonityösuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen rakenneosan betonointia. 42020.3.7.5 Laadunvalvonta.1 Ks. kohta 42020.3.4.9 ja 42020.3.5.2..2 Laadunvalvonnassa noudatetaan sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vedenalaisten betonitöiden laadunvalvontaohjeita..3 Betonoinnin aikana valvotaan, ettei vettä pääse valuputkeen. Jos näin tapahtuu, tehdään siitä merkintä betonointipöytäkirjaan. Paikka, jossa ylimääräistä vettä on päässyt sekoittumaan betoniin, merkitään rakenneosan mittapiirustukseen..4 Betonointipöytäkirjaan tehdään lisäksi tarkat merkinnät kaikista poikkeamista betonityösuunnitelmasta..5 Betonin lämpötiloja seurataan kohdassa 42020.3.5.2 esitetyllä tavalla. 42020.3.7.6 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (Menettely A).1 Betonitöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan sillan rakennussuunnitelman mukaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä kuten suhteitustietojen, betonimassasta tehtyjen normikoekappaleiden sekä työn aikana ja valmiista rakenteesta tehtyjen kokeiden ja havaintojen perusteella..2 Betonin puristuslujuus tutkitaan kohdan 42020.1.1.5 alakohdan 3 mukaisesti. Tällöin standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B taulukon B.1 K-lujuuden (fck) tulee olla vähintään 5 MPa korkeampi kuin suunnittelulujuus. Jos vaatimustenmukaisuuskriteerit eivät täyty tai työn aikana on todettu poiketun hyväksytystä suunnitelmasta tai valmista rakennetta tarkastettaessa löydetään poikkeavuuksia (esim. harvavalua), voi tilaajan edustaja määrätä rakenneosan vaatimustenmukaisuuden osoitettavaksi rakenteesta porattavien koekappaleiden avulla. Näytteitä porataan tällöin taulukon 42020:T2 mukaisesti..3 Poralieriö on läpimitaltaan 100 mm. Jokaisesta poratusta tangosta sahataan kolme lieriötä (korkeus 100 mm) laboratoriokokeita varten..4 Porausten paikat ja lieriönäytteiden ottokohdat määrittää tilaajan edustaja. Porauskohdat ja näytteet valitaan siten, että rakenneosan betonista saadaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva. Taulukko 42020:T2. Porausten määrät veden alla betonoidun rakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Rakenneosan tilavuus 0...100 m³ 100...200 m³ > 200 m³ Porausten määrä 2 4 6 126 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus. 42020.3.7.7 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (Menettely B).1 Menettelyä B käytettäessä rakenneosan vaatimustenmukaisuus todetaan sillan rakennussuunnitelman mukaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä, tarkastamalla työn lopputulos ja tutkimalla vaaditut betonin ominaisuudet rakennekoekappaleiden avulla..2 Poraussuunnitelma laaditaan ja koekappaleet otetaan edellä esitetyllä tavalla. 42020.3.7.8 Dokumentointi.1 Sen lisäksi, mitä on vaadittu dokumentoitavaksi edellä kohdissa 42020.3.5.4 ja 42020.3.7.5, merkitään rakenneosan mittapiirustukseen porauskohdat sekä lieriönäytteiden paikat. 42020.3.8 Ruiskubetonointi 42020.3.8.1 Suunnitelma.1 Ruiskubetonoinnista laaditaan suunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen betonointia. Suunnitelmassa esitetään mm.: mallityö ruiskubetonointimenetelmä ruiskubetonille ja sen osa-aineille asetettavat vaatimukset kalustolle ja suojavälineille asetettavat vaatimukset työnjohdon ja ruiskuttajan pätevyysvaatimukset ruiskubetonin valmistaminen ja kuljetus ruiskutettavalle pinnalle ja ruiskutusolosuhteille asetettavat vaatimukset ruiskubetonin tartuntalujuus ja paksuus ruiskutusohjeet pinnan käsittely, suojaus ja jälkihoito laadunvalvonta vaatimustenmukaisuuden osoittaminen dokumentointi. 42020.3.8.2 Kalusto.1 Märkämenetelmää ja nestemäistä kiihdytettä käytettäessä ruiskutuslaitteistossa on oltava sellainen laite, jolla sen annostusta säädellään. Annostin kalibroidaan ennen työn aloittamista ja kalibrointi tarkistetaan viikoittain. Annostimessa on oltava mittari, josta käy selville kulloinkin pumpattavan kiihdytteen määrä. Annostimen tarkkuuden on oltava sellainen, että kiihdytteen määrän vaihtelu jää pienemmäksi kuin 30%. Rautatiesilloissa betonialustalle tehtävissä ruiskubetonoinneissa käytetään ensisijaisesti kuivamenetelmää. 42020.3.8.3 Ruiskutettavan pinnan käsittely Ruiskutettava pinta puhdistetaan irtonaisista aineksista, pölystä ja heikkolujuuksisesta betonista. Puhdistuksen jälkeen poistetaan pinnassa oleva ylimääräinen vesi ennen ruiskutusta. Vanha betonipinta tai muu huokoinen pinta pidetään kosteana noin vuorokauden ajan ennen ruiskutusta. Ruiskutettavan pinnan yksityiskohtaisia käsittelyohjeita on annettu kohdan 42020.3.8.1 julkaisuissa, ks. viitteet edellä. 42020.3.8.4 Ruiskutus Ruiskutus tehdään niin ohuina kerroksina, että tuore massa kiinnittyy hyvin alustaansa. Kerrosten tulee olla kuitenkin niin paksuja, että pintojen jälkihoito voidaan tehdä hyvin. Seuraavaa kerrosta ei ruiskuteta, ennen kuin edellinen kerros on kovettunut riittävästi. Ennen ruiskuttamista poistetaan hukkaroiske ja tarkastetaan edellisen kerroksen kiinnittyminen alustaansa. Hierrettävässä pinnassa käytetään massaa, jonka suurin raekoko on 4 mm. Muita ruiskutus- ja tarkastusohjeita on annettu kohdan 42020.3.8.1 julkaisuissa. 42020.3.8.5 Pintojen viimeistely, jälkihoito ja suojaus.1 Pintoja jälkihoidetaan vähintään seitsemän vuorokautta. Jälkihoitoa jatketaan, kunnes betonin lujuus on vähintään 60 % suunnittelulujuudesta. Vedenpitävyyttä vaadittaessa jälkihoitoa jatketaan, kunnes lujuus on 80 % suunnittelulujuudesta. Suunnitelman laadinnassa voidaan käyttää apuna ohjeita by 29 Ruiskubetoniohjeet ja SILKO-ohjeet 1.232 ja 2.234. Ks. myös kohta 42020.1.3 ja InfraRYL:in jaksot 15000 ja 17000. SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus by 29-1993 Ruiskubetoniohjeet 15000 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet, InfraRYL, osa 1 17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit, InfraRYL, osa 1 SILKO 1.232 Betonointi ruiskuttamalla SILKO 2.234 Korjaus ruiskubetonoimalla. Ruiskubetonipinnat viimeistellään, jälkihoidetaan ja suojataan kohdan 42020.3.4.6 mukaisesti. Jos ruiskubetonirakenne tehdään kahtena tai useampana erikseen ruiskutettavana kerroksena, välikerrokset kosteajälkihoidetaan. Vesikastelu aloitetaan, kun pinta kestää kastelun, kuitenkin viimeistään silloin, kun pintaan ilmestyy vaaleita läikkiä. 42020.3.8.6 Laadunvalvonta.1 Ks. kohta 42020.3.4.9. Ruiskutuksen laadunvalvonnasta on annettu ohjeita kohdan 42020.3.8.1 julkaisuissa. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 127

42020 42020.3 42020.3.8.7 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ruiskubetonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdassa 42020.1.3.5 esitetyllä tavalla..2 Jos betonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan ruiskutetuista koelaatoista otettujen näytteiden avulla, edellytetään, että varsinaista rakennetta betonoitaessa käytetään samanlaista massaa ja että ruiskutus tapahtuu samalla tavalla kuin koekappaleita tehtäessä. Lisäksi edellytetään, että jälkihoito on tehty betonityösuunnitelman mukaisesti ja että betonointi on silmämääräisen tarkastuksen mukaan onnistunut suunnitellulla tavalla. Jos näin ei ole tapahtunut, voi tilaajan edustaja vaatia, että betonointityön vaatimustenmukaisuus osoitetaan rakenteesta porattujen näytteiden avulla. Rakenteesta porataan näytteitä mm. silloin, kun epäillään, että betoniterästankojen taustat eivät ole täyttyneet..3 Tilaajan edustajan niin vaatiessa määritetään ruiskubetonin kerrospaksuus poraamalla reikä sen läpi ja mittaamalla reiästä kerroksen paksuus. Reiät täytetään mittauksen jälkeen tilaajan hyväksymällä tavalla. Kerrospaksuusmittauksia tehdään yksi jokaista 50 m 2 kohden, kuitenkin vähintään kolme jokaiselta erikseen ruiskutetulta alueelta. Kerrospaksuuksia ei tarvitse selvittää poraamalla, jos paksuus voidaan mitata luotettavasti muulla tavalla..4 Tartunta alustaan ja eri kerrosten välillä määritetään vaadittaessa liitteen 42020:liite 2 kohdan 3 mukaisesti. Tilaajan edustaja määrää tartuntalujuuden tutkittavaksi, jos on perusteltua syytä otaksua, että ruiskubetonoidun kerroksen tartunta alustaansa tai aikaisemmin betonoituun kerrokseen ei ole riittävä. Liite 42020:liite 2, InfraRYL. 42020.3.8.8 Dokumentointi.1 Jos vaatimustenmukaisuuden toteamisessa käytetään rakenteesta porattuja näytteitä, merkitään porauskohdat mittapiirustuksiin, jotka luovutetaan tilaajan edustajalle. 42020.3.9 Jännittämistyö 42020.3.9.1 Suunnitelma.1 Jännittämistöistä laaditaan tekninen työsuunnitelma, joka toimitetaan tilaajalle hyväksyttäväksi kaksi viikkoa ennen jännittämistöiden aloittamista. Suunnitelma laaditaan tilaajan käyttöönsä hyväksymälle lomakkeelle..2 Suunnitelmassa esitetään seuraavat asiat: työnjohtaja ja työntekijät aikataulu jännemenetelmä jännetyypit ja laskenta-arvot betonin lujuus jännittämishetkellä suurin sallittu jännevoima ankkurointiliukuma, venymiin sisältyvät muodonmuutokset ja rakenteen kimmoinen kokoonpuristuma puristimien ja mittalaitteiden ominaistiedot ja kalibrointi jännittämisjärjestys lasketut venymät ja jännittämisvoimat jännittämisen eri vaiheissa muotin tukirakenteiden säätö ja purkaminen betonin lujuudenkehityksen seuranta injektointi muut asiat. 42020.3.9.2 Jännittämisvoiman ja venymän sallitut poikkeamat.1 Jännittämisvoiman suurin sallittu poikkeama jännittämissuunnitelman arvosta on yhdessä jänteessä ± 5 % ja jänteiden yhteenlasketussa voimassa ± 3 %. Venymän suurin sallittu poikkeama suunnitelman arvosta on yhdessä jänteessä + 5,0 % ja jänteissä yhteensä + 3,0 %. Lisäksi jännittämisvoiman ja venymän poikkeamien itseisarvojen summa saa olla enintään 5 % yksittäisessä jänteessä ja 3 % jänteissä yhteensä..2 Jos suunnitelman mukaista venymää ei saavuteta yhdessä jänteessä lasketulla voiman arvolla, saa voimaa lisätä korkeintaan 5 %. Jos sallituissa rajoissa olevaa venymää ei vieläkään saavuteta, selvitetään syy ja tarkistetaan jännittämissuunnitelma. Vastaavasti menetellään, jos venymä ylittyy yksittäisessä jänteessä lasketulla voiman arvolla yli 5 %..3 Jos sallituissa rajoissa oleva yksittäisen jänteen venymä saavutetaan laskettua pienemmällä voimalla, saa voiman negatiivisen poikkeaman itseisarvon ja venymän poikkeaman summa olla enintään 5 %. Jos voiman ja venymän poikkeamien summa ylittää sallitun arvon, selvitetään syy ja tarkistetaan suunnitelma. 42020.3.9.3 Jännittämisen valmistelu.1 Jänneraudoitteet puhdistetaan ennen asennusta. Jänneraudoitteissa ei saa olla syöpymiä. Ne saavat olla korkeintaan kevyesti pintaruostuneita. Jänneterästen korroosioaste saa olla enintään kaksi määritettynä ohjeen Raudotteiden korroosioasteen määrittely -menettelytapaa noudattaen..2 Betonin lujuuden tulee olla riittävä (suunnitelmanmukainen) ennen jännittämistä. Betonin lujuudenkehitystä seuraamalla varmistutaan siitä, että rakenne kestää jännittämisvaiheessa sille tulevat rasitukset. Lujuudenkehitystä tarkkaillaan kimmovasarakokeilla, lämpöastevuorokausien avulla ja testaamalla rakenteen kanssa samoissa olosuhteissa säilytettyjä koekappaleita (olosuhdekoekappaleet). 128 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42020 42020.3 Olosuhdekoekappaleita tehdään betonointikertaa kohti vähintään kolme kappaletta betonoinnin päättyessä. Lämpötilamittaukset tehdään betoniin asennetuista putkista tai käyttäen mittausantureita. Myös ulkoilman tai rakennetta ympäröivän veden lämpötilaa tarkkaillaan. Ennen jännittämisen aloittamista puretaan muotit ankkurointialueelta ja rakenteen sivulta ja varmistutaan, ettei rakenteessa ole betonointivaurioita. Lisäksi varmistetaan, että jännittämisestä aiheutuvat rakenteen pituudenmuutokset ja muut muodonmuutokset pääsevät tapahtumaan suunnitellulla tavalla. Liikkuvien laakereiden asennuslevyt poistetaan ennen rakenteen jännittämistä. Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003. 42020.3.9.4 Jännittäminen.1 Rakenne jännitetään käyttäen Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää jännemenetelmää. Käyttöselosteen on oltava työmaalla..2 Jännittämisestä on ilmoitettava tilaajan edustajalle viimeistään kaksi vuorokautta ennen työn aloittamista..3 Jännittämistyön aikana betonin lämpötilan on oltava vähintään + 5 C. Ympäristön lämpötilan tulee olla yli 10 C. Jännittämisen avulla varmistetaan, että rakenteeseen syntyy suunnitelman mukainen jännitystila. Jännittämisessä käytetään kalibroitua kalustoa. Kalibrointitodistus ei saa olla yhtä vuotta vanhempi. Voiman ja venymän mittauksen epätarkkuus saa olla enintään 2 %. Jännittämisen aikana kannatintelineet lasketaan jännittämistyösuunnitelman mukaisesti..4 Jänneraudoitteiden (esim. punosten, lankojen tai tankojen) päitten katkaisuajankohta jännittämisen jälkeen ilmoitetaan tilaajan edustajalle ennen katkaisutyötä. Jälkijännittämisen estävien työvaiheiden suoritus ei ole sallittua ennen kuin jännittämispöytäkirjat on esitetty tilaajan edustajalle. 42020.3.9.5 Injektointi.1 Injektoinnissa noudatetaan standardissa SFS-EN 445 esitettyjä vaatimuksia injektointilaitteiden ja injektointimenettelyn suhteen..2 Jännittämistyöt suunnitellaan siten, että jänteet voidaan injektoida heti jännittämisen jälkeen..3 Jännittämistyön ajoittuessa kylmälle säälle suojataan rakenne siten, että ilman ja rakenteen lämpötila on vähintään + 5 C. Injektointilaastin lämpötilan on oltava vähintään + 10 C..4 Laastin ja rakenteen lämpötila ei saa injektoitaessa ylittää + 25 C..5 Injektoinnin aloittamisen ajankohta ilmoitetaan tilaajan edustajalle ennen injektointityötä. Jos lämpötila laskee yllättäen eikä rakennetta voida tämän vuoksi heti injektoida, lämmitetään rakennetta niin paljon, että injektointi voidaan tehdä suuremmitta viivytyksittä. Ellei näin voida menetellä, jänneraudoitteet suojataan väliaikaisesti pitämällä ilman suhteellinen kosteus suojaputkissa alle 40 %:ssa. Suojaputkia ei saa huuhdella vedellä. Suojaputket injektoidaan yhtäjaksoisesti yksi kerrallaan ja injektointia jatketaan niin kauan, että suojaputken toisesta päästä ja apuputkista purkautuva laasti on täysivahvuista. Apuputket suljetaan työn edistymisen mukaan. SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät..6 Jos suojaputki injektoinnin aikana tukkeutuu, laaditaan korjaussuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle tarkastettavaksi..7 Kylmällä säällä pidetään rakenne vähintään +5 C lämpötilassa vähintään yksi vuorokausi ennen ja kolme vuorokautta jälkeen injektoinnin. 42020.3.9.6 Laadunvalvonta.1 Jännittämistöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma ottaen huomioon standardissa SFS-EN 446 esitetyt menettelyt..2 Jänneraudoitteet ankkureineen ja halkaisuteräksineen tarkastetaan ennen rakenteen betonointia..3 Jännittämisen aikana tarkkaillaan mm. rakenteen kokoonpuristumista, taipumaa ja halkeamien syntymistä. Laskettua suurempien muodonmuutosten tai halkeamien ilmaantuessa jännittäminen keskeytetään..4 Selvitetään vaurioiden syyt ja laaditaan suunnitelma vaurioiden korjaamista ja jännittämistyön loppuun suorittamista varten..5 Injektointilaastin laadunvalvonnassa noudatetaan standardissa SFS-EN 445 esitettyjä koemenetelmiä ja standardin SFS-EN 446 kohdan 8.4 mukaista näytteenottotiheyttä. Tilavuudenmuutoskokeena suositellaan käytettäväksi standardin SFS-EN 445 kohdan 3.4.3 mukaista astiamenetelmää. SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät SFS-EN 446 Jänneterästen injektointilaastit. Injektointimenettelyt..6 Jännittämisestä ja injektoinnista laaditaan pöytäkirjat tilaajan käyttöönsä hyväksymälle kaavakkeelle. 42020.3.9.7 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Jännittämistöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan jännittämis- ja injektointipöytäkirjojen avulla. InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet 129

42020 42020.4 42020.3.9.8 Dokumentointi.1 Jännittämis- ja injektointipöytäkirjat, betonin ja laastin puristuslujuustiedot sekä rakenteen muodonmuutosten mittaustulokset luovutetaan tilaajan edustajalle. 42020.4 Valmiit sillan betonirakenteet.1 Valmiit sillan betonirakenteet ovat lukujen 42001, 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden mukaiset. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL 42142 Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. 42020.5 Sillan betonirakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Katso kohta 42020.04. 42020.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 130 InfraRYL 2006 Osa 3 42020 Sillan betonirakenteet

42030 42030.0 42030 Sillan betonielementtirakenteet 42030.0 Soveltamisalue.1 Elementtirakenteita koskevat luvussa 42001 ja kohdassa 42020.0 esitetyt yleiset vaatimukset ja ohjeet, ellei jäljempänä ole muuta mainittu..2 Elementtien valmistuksessa käytettäviä materiaaleja ja elementtien valmistusta koskevat kohdissa 42020.1 ja 42020.3 esitetyt materiaalivaatimukset sekä materiaalien valmistukseen ja työn suoritukseen liittyvät ohjeet..3 Jäljempänä käytetään julkaisun Betonielementtien toleranssit kohdassa 1 määriteltyjä käsitteitä. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL Betonielementtien toleranssit. 2003. 42030.1 Elementtien valmistus, käsittely, kuljetus ja asennus 42030.1.1 Yleistä Elementtien valmistus valmistuslaitoksessa.1 Elementit valmistetaan tarkastetun valmistuksen piiriin kuuluvassa valmistuslaitoksessa..2 Valmistuslaitoksella on oltava tarkastajan hyväksymä, toimiva laadunhallintajärjestelmä. Laadunhallintajärjestelmäasiakirjoissa käsitellään ainakin seuraavat asiat: organisaatio tuotantotilat ja varastot koneet ja laitteet vaakojen sekä testaus- ja mittausvälineiden kalibrointi ja niiden käyttöohjeet raaka-aineet ja tarvikkeet sekä niiden vastaanottotarkastukset muottien rakentaminen sekä niiden mittojen tarkastus, puhdistus ja käsittely raudoitteiden, nostolenkkien ja muiden metalliosien valmistus ja asennus sekä niiden sijainnin ja mittojen tarkastus betonimassan koostumus ja valmistus sekä massakokeet ja kokeet kovettuneella betonilla elementtien betonointi, pintojen käsittely, jälkihoito, suojaus ja lämpökäsittely sekä näihin työvaiheisiin liittyvät työnaikaiset tarkastukset muottien purkulujuuden määrittäminen ja muottien purkaminen elementtien jännittämislujuuden määrittäminen ja jännittäminen sekä työvaiheeseen liittyvät kalibroinnit ja tarkastukset elementtien merkitseminen valmiiden elementtien tarkastaminen elementtien siirrot, varastointi ja tukeminen elementtien kuljetus työmaalle elementtien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen materiaalien ja tarvikkeiden hankintaan sekä elementtien valmistukseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvien tietojen dokumentointi sisäinen laaturaportointi ja reklamaatioiden käsittely..3 Tilaajan edustajalla on oikeus tutustua elementtien valmistuslaitoksen laadunhallintajärjestelmäasiakirjoihin. Elementtien valmistus työmaalla.4 Elementtien valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä paikallavalettavien rakenteiden tekemiseen liittyviä vaatimuksia ja ohjeita. 42030.1.2 Suunnitelmat.1 Elementtien valmistukseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä erillisiä työ- ja laatusuunnitelmia ei yleensä laadita, ellei suunnitelma tai elementtien valmistuslaitoksen laadunhallintajärjestelmä niitä edellytä. Suunnitelmat laaditaan, jos elementtien valmistus tapahtuu työmaalla tai valmistuslaitoksen laadunhallintajärjestelmäasiakirjat eivät ole näiltä osin riittävän yksityiskohtaiset..2 Elementtien asennuksesta laaditaan asennussuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle vähintään viikkoa ennen asennustöiden aloittamista..3 Asennussuunnitelmassa esitetään ainakin seuraavat asiat: työnjohto asennuspaikalla tehtävät järjestelyt asennuskalusto InfraRYL 2006 Osa 3 42030 Sillan betonielementtirakenteet 131

42030 42030.2 elementtien asennusjärjestys ja -aikataulu asennustapa ja -toleranssit elementtien työnaikainen tuenta elementtien saumaus ja liitokset täydennysvalut rakenteen jännittäminen viimeistelytyöt asennuksen laadunvalvonta elementtirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen..4 Elementeistä kootun rakenteen jännittämisestä ja injektoinnista laaditaan jännittämissuunnitelma, jossa käsitellään samat asiat kuin paikallavalettavien rakenteiden jännittämissuunnitelmassa (ks. kohta 42020.3.9.1). 42020.3.9.1 Sillan betonirakenteet. Suunnitelma, InfraRYL. 42030.1.3 Elementtien valmistus.1 Elementtien lämpökäsittelystä tehdään yksityiskohtainen kuvaus. Siinä esitetään mm. lämmitysmenetelmä, betonin lämpötila betonoitaessa ja sen jälkeen eri vaiheissa, vaiheiden kesto, lämpötilan ja lämpötilaerojen mittaustapa ja arvio betonin lujuudenkehityksestä sekä veden haihtumisen estäminen..2 Elementtien lämpökäsittelyn aiheuttama lujuuskato otetaan huomioon betonin suhteituslujuutta valittaessa. Lujuuskato selvitetään ennakkokokeiden tai muun luotettavan selvityksen perusteella (vrt. kohta 42020.3.5.2). Elementtien pystypintoihin ruiskutetaan heti muottien purkamisen jälkeen Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä jälkihoitoaine. Kuivalla säällä ja muulloinkin, kun halkeamien muodostumisvaara on ilmeinen, elementit suojataan paketoimalla ne muovikalvon sisään (ks. kohta 42020.3.4.6). 42020.3.5.2 Sillan betonirakenteet. Laadunvalvonta, InfraRYL 42020.3.4.6 Sillan betonirakenteet. Pintojen jälkihoito, viimeistely ja suojaus, InfraRYL. 42030.1.4 Elementtien nostolaitteet ja -lenkit.1 Elementtien nostolaitteet ja -lenkit tehdään ohjeiden B4 kohdan 4.1.2.4 mukaisesti..2 Nostokiinnikkeiden sijaintitoleranssit ovat: pituussuunnassa ± 100 mm poikkisuunnassa ± 50 mm. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005. 42030.1.5 Elementteihin tehtävät merkinnät.1 Elementteihin tehdään RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.5.1 mukaiset pysyvät merkinnät..2 Merkinnät tehdään elementtien päihin sellaisiin paikkoihin, että ne ovat luettavissa vielä asennuksen jälkeen ennen saumojen betonointia..3 Elementtien numerot tai muut tunnukset merkitään toteumapiirustuksiin. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005. 42030.1.6 Elementtien siirrot ja varastointi.1 Elementteihin ei saa siirron ja varastoinnin aikana tulla halkeamia eikä pysyviä muodonmuutoksia..2 Ellei laskelmin muuta osoiteta, betonin puristuslujuuden on oltava elementtejä siirrettäessä vähintään 70 % suunnittelulujuudesta..3 Lisäksi huolehditaan siitä, että siirron edellyttämät jänteet on jännitetty ja mahdollisesti tarvittavat lisätuet on asetettu paikoilleen. 42030.1.7 Elementtien kuljetus.1 Elementtien kuljetusta ja nostoja varten laaditaan kirjalliset ja tapauskohtaiset ohjeet. issa käsitellään mm. seuraavat asiat: nostoelimet ja -kohdat elementtien tuentatapa ja -pisteet elementtien suojaus..2 Elementit suojataan kuljetuksen aikana likaantumiselta ja suolaroiskeelta..3 Elementteihin ei saa tulla kuljetuksen ja työmaalla tapahtuvien nostojen aikana halkeamia eikä pysyviä muodonmuutoksia. Ellei elementeiltä vaadittua kuljetuksen aikaista lujuutta selvitetä laskelmin, kuljetetaan elementit valmistuspaikalta työmaalle vasta sitten, kun betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden. 42030.2 Elementtien asennusalusta.1 Sillan betonielementtien asennusalusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42030.3 Elementtien asentaminen 42030.3.1 Asennuskalusto.1 Elementtien asentamiseen varataan sellainen kalusto, että työ voidaan tehdä luotettavasti työn tuloksen laadusta ja työturvallisuudesta tinkimättä. 42030.3.2 Nostopaikan kantavuus ja vahvistaminen.1 Nostopaikan kantavuus selvitetään riittävää asiantuntemusta käyttäen. Tarpeen vaatiessa maaperän kantavuutta parannetaan. Nostopaikan kantavuuden arvioiminen ja tarvittavien vahvistustoimenpiteiden suunnittelu on annettava vaativissa tapauksissa pätevän geoteknisen asiantuntijan tehtäväksi. 132 InfraRYL 2006 Osa 3 42030 Sillan betonielementtirakenteet

42030 42030.3.2 Kantavuustarkasteluihin liittyvät laskelmat ja maaperän vahvistussuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle. 42030.3.3 Sillan käyttö asennusalustana.1 Olemassa olevan sillan tai jo asennetun sillan osan käyttäminen asennusalustana edellyttää tilaajan lupaa. Mahdollisesti tarvittavat kantavuustarkastelut teetetään tilaajan käyttöönsä hyväksymällä tavalla joko sillan suunnittelijalla tai vastaavan pätevyyden omaavalla asiantuntijalla..2 Kantavuustarkasteluihin liittyvät laskelmat toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen asennuksen aloittamista. Täydennysvaluja suunniteltaessa ja valmisteltaessa pidetään huolta siitä, että pinnat, joita vasten betonoidaan, ovat riittävän karkeita. Kylmällä säällä elementit lämmitetään niin, että pinta, jota vasten valetaan, on sula. Täydennysvalujen ja saumausten lämpösuojauksia suunniteltaessa huolehditaan siitä, että lämpö ei karkaa elementtien kautta. 42030.3.6 Valmistajan tunnusmerkkien sijoittaminen.1 Valmistaja saa sijoittaa rakenteeseen tunnusmerkkinsä tilaajan edustajan hyväksymällä tavalla. Ks. myös kohta 42030.1.5 elementteihin tehtävät merkinnät. 42030.3.4 Elementtien väliaikainen tukeminen.1 Tarpeen vaatiessa elementit tuetaan asennuksen aikana paikoilleen väliaikaisesti. Ellei työnaikaista tuentaa ole esitetty suunnitelmassa, on urakoitsijan mitoitettava tuet itse määräyksenmukaisille kuormille..2 Työnaikaisia tukia varten ei elementteihin saa tehdä pysyviä kiinnikkeitä ilman tilaajan edustajan lupaa. 42030.3.5 Saumaukset, liitokset ja täydennysvalut.1 Saumaukset tehdään Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä saumauslaastilla tai -massalla. Saumausaineelta edellytetään riittäviä säilyvyys-, tartunta- ja muodonmuutosominaisuuksia. Sen on säilytettävä toimintakykynsä lämpötila-alueella 40 C...+ 70 C sekä kestettävä tiesuolojen, laimeiden happojen ja emästen sekä otsonin ja UV-säteilyn vaikutusta. Suojaamattoman kansirakenteen saumassa käytettävän saumausaineen on lisäksi kestettävä öljyn ja bensiinin vaikutusta. Näkyvän sauman saumausaineen on oltava väriltään harmaa, ellei suunnitelmassa esitetä muuta väriä. Hyväksyttäviä saumausmassoja on esitetty SILKO-ohjeessa 3.731. SILKO 3.731 Saumausmassat..2 Juotosvalut betonilla, juotoslaastilla tai -massalla sekä liimaukset epoksiliimalla tehdään RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.5.3 mukaisesti..3 Hitsauskiinnitykset tehdään luvun 42040 Sillan teräsrakenteet, vaatimuksia ja ohjeita noudattaen. Suunnitelmaan kuulumattomia hitsausliitoksia ei saa tehdä ilman tilaajan edustajan lupaa. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL. 42030.3.7 Rakenteen jännittäminen ja injektointi.1 Jännittämistä ja injektointia koskevat kohdassa 42020.3.9 esitetyt vaatimukset ja ohjeet. Ennen jännittämistä varmistutaan siitä, että elementit sopivat toisiinsa suunnitelman edellyttämien toleranssien puitteissa. 42020.3.9 Sillan betonirakenteet. Jännittämistyöt, InfraRYL. 42030.3.8 Viimeistelytyöt.1 Elementit korjataan ja viimeistellään kohdan 42020.3.4.8 mukaisesti..2 Asennuksessa käytetyt apurakenteet puretaan. Rakenne ja asennuspaikka siistitään kaikilta osiltaan. 42030.3.9 Työnaikaiset tarkistukset.1 Elementtien kunto ja mitat tarkastetaan ennen asentamista. Sellaisia elementtejä, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia ei saa asentaa paikoilleen ilman tilaajan edustajan lupaa..2 Elementtien muoto ja sijainti tarkastetaan ennen saumausta..3 Saumausbetonin, -laastin, -massan ja epoksiliiman riittävästä lujuudesta varmistutaan ennen rakenteen jännittämistä. 42020.3.4.8 Sillan betonirakenteet. Korjaus- ja viimeistelytyöt, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42030 Sillan betonielementtirakenteet 133

42030 42030.4 42030.4 Valmis elementtirakenne 42030.4.1 Mittatarkkuus Rakentamistoleranssit.1 Valmiin sillan mittatarkkuusvaatimukset (rakentamistoleranssit) ja enimmäispoikkeamat on esitetty kohdassa 42001.2. Tämän lisäksi edellytetään, että julkaisussa Betonielementtien toleranssit määritellyt normaaliluokan mukaiset rakentamistoleranssit täyttyvät..2 Laakerin sijainti elementin pituus- ja poikkisuunnassa saa poiketa ominaisarvosta ± 5 mm. Enimmäispoikkeama on ± 10 mm. Etäisyydet mitataan laakerin keskikohdalta..3 Kun liikenne kulkee suoraan elementtien päällä, saa päällysrakenteen elementtien välinen hammastus elementtien yläpinnan tasossa olla enintään 5 mm. Enimmäispoikkeama on 10 mm..4 Sauman hammastus saa olla näkyvissä pinnoissa enintään 5 mm. Enimmäispoikkeama on 10 mm. Elementtien valmistustoleranssit.5 Elementtien valmistustoleranssien vaatimukset on esitetty julkaisussa Betonielementtien toleranssit..6 Jos rakentamistoleranssit, urakoitsijan käyttämä työtarkkuus tai asennustoleranssit edellyttävät elementeiltä suunnitelmasta poikkeavia mittoja tai edellä esitettyä suurempaa valmistustarkkuutta, on urakoitsijan muutettava elementtien mittoja tai valmistustoleransseja siten, että valmiin rakenteen mittatarkkuusvaatimukset täyttyvät. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.7 Elementtien mitat tarkastetaan ja niiden vaatimustenmukaisuus mittatarkkuuden osalta osoitetaan julkaisun Betonielementtien toleranssit mukaisesti..8 Elementtirakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista on käsitelty kohdassa 42030.5.1. 42001.2 Sillat, yleinen osa. Laatuvaatimukset, InfraRYL Betonielementtien toleranssit. 2003. 42030.4.2 Betonipeitteen paksuus.1 Raudoitusta ja työraudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus ei saa alittaa suunnitelmassa esitettyä nimellisarvoa enempää kuin 5 mm. Enimmäispoikkeama on 10 mm..2 Betonipeitteen paksuudesta vähennetään pinnan profiloinnin (esim. harjaus, pesu tai uritus) syvyys. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.3 Betonipeitteen paksuus tarkastetaan jokaisen elementin kaikilla pinnoilla betonipeitemittarilla alueelta, jonka pinta-ala on vähintään 10 % koko tarkastettavan pinnan alasta. Mittauksia tehdään mittausalueella vähintään yksi jokaista tarkastettavan tangon pituusmetriä kohti satunnaisista paikoista ja kuitenkin aina yhteensä vähintään 6 kpl. Tarkastettavalla tangolla tarkoitetaan mittauskohdassa lähinnä pintaa olevaa raudoitusta tai työraudoitusta. Tarkastettavan alueen sijainnin määrittää tilaajan edustaja, ellei asiasta muuta sovita..4 Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan pinnoittain betonipeitteen paksuuden toleranssin ylitykset ja niiden sijainti sekä betonipeitteen paksuuden pienin ja suurin arvo. 42030.4.3 Pinnat Muottia vasten valetut pinnat.1 Elementtien muottia vasten valettujen pintojen on täytettävä esitetyt vastaavat pintojen vaatimukset..2 Laakerin kohdalla pinnan poikkeama tasosta (tasopoikkeama) saa olla enintään 2 mm. Hierretyt pinnat.3 Hierrettyjen pintojen on täytettävä ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat kohdan 4.1.3 puuhierretylle AA-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Pintojen halkeilu.4 Pintojen halkeilun on täytettävä edellä esitetyt vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.5 Pintojen vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin ohjeessa by 40 Betonirakenteiden pinnat sekä edellä kuvattuja paikalla betonoitujen rakenteiden pintojen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyviä menettelyitä. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet. 42030.5 Elementtirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 42030.5.1 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja korjaavat toimenpiteet.1 Elementtien betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan joko kimmovasaramenetelmällä tai noudattamalla standardin SFS-EN 206-1:n kohdan 8.2.1.3 mukaisia ehtoja. Tällöin P-lukubetoneista tulee muodostaa oma betoniperhe. Elementtirakenteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan ja korjaavat toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kohdan 42020.04 mukaisesti ottaen huomioon, mitä vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja korjaavista toimenpiteistä on esitetty kohdissa 42030.4, 42020.3.3.6, 42020.3.4.10, 42020.3.5.3, 42020.3.6.6, 42020.3.8.7 ja 42020.3.9.7. Standardin SFS-EN 206-1:n kohdan 8.2.1.3 mukainen puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on esitetty myös lähteen Betoninormit 2004 by 50 kohdassa 6.3.2.4. 134 InfraRYL 2006 Osa 3 42030 Sillan betonielementtirakenteet

42020.04 Sillan betonirakenteet, Laadunvarmistus ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.3.6 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.4.10 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.5.3 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.6.6 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.8.7 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42020.3.9.7 Sillan betonirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL SFS-EN 206 1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus by 50 Betoninormit 2004..2 Elementtien toimituslujuuden toteamiseksi tehtyjen puristuslujuuskokeiden tuloksia voidaan käyttää hyväksi osoitettaessa betonin vaatimustenmukaisuutta puristuslujuuden osalta, jos valmistussuunnitelmassa on voitu luotettavasti osoittaa, että betoni ennen rakenteen käyttöönottoa saavuttaa suunnitelmanmukaisen lujuuden..3 Tilaajan edustajan kanssa voidaan sopia myös betonin puristuslujuuden tutkimisesta rakennekoekappaleista. Tällöin menetellään seuraavasti: Viimeksi valetusta elementistä porataan kaksi koekappaletta betonointikertaa kohti, kuitenkin vähintään yksi jokaista alkavaa 100 m 3 kohti. Lisäksi huolehditaan siitä, että koko toimitusta kohti koekappaleiden määrä on vähintään kuusi. Kaikkien koekappaleiden puristuslujuuden on täytettävä asetettu vaatimus. Jos jokin koetuloksista alittaa vaatimuksen, porataan elementeistä lisäkoekappaleet, joiden lukumäärä on sama kuin ensimmäisellä kerralla. Vertailulujuus lasketaan tämän jälkeen kaikkien koekappaleiden puristuslujuustulosten perusteella..4 Elementtien toimittajan on luovutettava kirjallinen selvitys paalujen lujuudenkehityksestä puristuslujuus- ja lämpötilanmittaustuloksineen tilaajan edustajalle. 42030.5.2 Dokumentointi.1 Elementtien valmistukseen, käsittelyyn ja kuljetuksiin liittyvät suunnitelmat ja muistiinpanot säilytetään tilaajan mahdollisia tarkastuksia varten vähintään 10 vuotta..2 Työmaalla tehtyihin töihin liittyvät suunnitelmat ja muistiinpanot luovutetaan tilaajan edustajalle. 42030.6 Ympäristövaikutukset Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42030 42030.6 InfraRYL 2006 Osa 3 42030 Sillan betonielementtirakenteet 135

42040 42040.0 42040 Sillan teräsrakenteet 42040.0 Teräsrakenteiset sillat, yleistä 42040.0.1 Soveltamisalue.1 Näitä sillanrakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia ja ohjeita käytetään tehtäessä tai korjattaessa teräksisiä siltoja ja niihin verrattavia rakenteita. Niitä noudatetaan soveltuvin osin myös tehtäessä rakenteita muusta metallista kuin teräksestä..2 Tässä luvussa esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden lisäksi noudatetaan suunnitema-asiakirjoissa ja luvussa 42001 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL. 42040.0.2 Tekniset työsuunnitelmat.1 Teräsrakenteiden valmistuksesta, asentamisesta ja pintakäsittelystä laaditaan kohdassa 42001.4.4 esitetyllä tavalla erilliset tekniset työsuunnitelmat..2 Työvaiheet suunnitellaan siten, että rakenneosat, rakenne asennettuna ja valmis silta täyttävät suunnitelma-asiakirjoissa asetetut laatuvaatimukset..3 Tekniset työsuunnitelmat on jätettävä tilaajan edustajalle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen työn tai työvaiheen aloittamista..3 R Raidevarauksen vaativissa työvaiheissa tekniset työsuunnitelmat on toimitettava tarkastettavaksi kaksi viikkoa ennen toteutusta varten varattua raidevarausta..4 Teknisiin työsuunnitelmiin pitää tehdä valvojan vaatimat tai työaikana esille tulevat korjaukset..5 Tarkastettuun työsuunnitelmaan ei saa tehdä muutoksia sopimatta niistä tilaajan edustajan kanssa. Valmistussuunnitelmaa käsitellään tarkemmin kohdassa 42040.3.2.1.1, asennussuunnitelmaa kohdassa 42040.3.9.4.2 ja pintakäsittelyn työsuunnitelmaa kohdassa 42050.3.1.2. Teknisten työsuunnitelmien kokoamisessa voidaan käyttää hyväksi yrityksen laatujärjestelmään kuuluvia yleisiä ohjeita. 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL 42050.3.1.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Pintakäsittelyn työsuunnitelma, InfraRYL. 42040.0.3 Laatusuunnitelmat.1 Kohdissa 42001.4.2 ja 42001.4.3 esitettyjen vaatimusten mukaan laaditaan koko työtä sekä rakenneosia ja työvaiheita koskevat laatusuunnitelmat. Laatusuunnitelmien kokoamisessa voidaan käyttää hyväksi yrityksen laatujärjestelmään kuuluvia yleisiä ohjeita tai jollekin rakennetyypille valmiiksi laadittuja laatusuunnitelmia. Laatusuunnitelmat voivat olla erillisiä suunnitelmia tai teknisten työsuunnitelmien osia. 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Urakan laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL. 42040.0.4 Työnjohto ja työvoima.1 Terässiltojen valmistusta tai asennusta johtavalla työnjohtajalla on oltava teräsrakenteiden valmistukseen soveltuva teknillisen koulun tai opiston tutkintoa vastaava koulutus ja B7:n mukainen teräsrakenteiden vastaavan työnjohtajan pätevyys tai vastaavat tiedot ja kokemusta raskaiden teräsrakenteiden valmistuksesta ja asennuksesta (ks. myös kohta 42040.3.9.4.1)..2 Pintakäsittelytöitä johtavalla työnjohtajalla on oltava alaan soveltuva teknillinen koulutus ja vähintään kahden vuoden kokemus teräsrakenteiden pintakäsittelytöistä tai koulutuksen puuttuessa vähintään viiden vuoden kokemus vastaavista pintakäsittelytöistä..3 Työvoiman on oltava joko koulutuksen tai työkokemuksen perusteella ammattitaitoista..4 Koneiden ja laitteiden käyttäjien on saatava niiden valmistajan tai maahantuojan järjestämä ohjaus, ellei opetus sisälly ammattikoulutukseen tai valmistaja itse järjestä pätevää työnohjausta..5 Hitsaajien ja hitsausliitosten tarkastajien pätevyysvaatimukset on esitetty kohdissa 42040.3.4.6 ja 42040.3.4.9..6 Maalaustöitä tekevillä työntekijöillä tulee olla korroosionestomaalarin ammattitutkinto tai sitä vastaava tutkinto tai vähintään kahden vuoden työkokemus vastaavista korroosionestomaalaustöistä. 136 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.1 B7 Teräsrakenteet, ohjeet. 42040.0.5 Työtilat ja kalusto.1 Terässiltojen valmistajalla, asentajalla ja pintakäsittelijällä on oltava käytettävissä sellaiset työtilat, työvälineet, koneet ja laitteet, joilla vaadittu laatutaso saavutetaan ja joilla laatu voidaan osoittaa. 42040.0.6 Laadunvalvonta, vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Työnaikaisissa tarkastuksissa, laadunohjauksessa, vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa, dokumentoinnissa ja laaturaportoinnissa noudatetaan kohdassa 42001.4 sekä jäljempänä tässä asiakirjassa esitettyjä vaatimuksia. 42001.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus, InfraRYL. Kuumavalssattujen rakenneterästen yleiset tekniset toimitusehdot on määritelty standardissa SFS-EN 10025-1. Kuumavalssattujen seostamattomien rakenneterästen tekniset toimitusehdot on määritelty standardissa SFS-EN 10025-2. Kuumavalssattujen normalisoitujen ja normalisointivalssattujen hitsattavien hienoraerakenneterästen tekniset toimitusehdot on esitetty standardissa SFS-EN 10025-3. Termomekaanisesti valssattujen hitsattavien hienoraerakenneterästen tekniset toimitusehdot on esitetty standardissa SFS-EN 10025-4. Ilmastokorroosiota kestävien eli ns. säänkestävien terästen tekniset toimitusehdot on määritelty standardissa SFS-EN 10025-5. SFS-EN 10025-1 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 1: Yleiset tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-3 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 3: Normalisoidut ja normalisointivalssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-4 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10025-5 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 5: Ilmastokorroosiota kestävät rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. 42040.1 Teräsrakenteisen sillan materiaalit ja rakenneosat 42040.1.1 Yleiset laatuvaatimukset.1 Pysyviin rakenteisiin ei saa käyttää aineita eikä tarvikkeita, joiden laatua ja vaatimustenmukaisuutta ei ole etukäteen todettu..2 Tuotteiden valmistuksen on oltava hyväksyttävän laadunvalvonnan alaista ja laadunvalvontakokeiden tulosten tulee olla saatavissa. 42040.1.2 Rakenneteräkset 42040.1.2.1 Mekaaniset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet.1 Käytettävän teräksen tulee täyttää kaikki suunnitelmassa mainitussa määrittelystandardissa asetetut mekaanisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset. Rakenneteräksen nimikkeet ja tunnukset on merkitty suunnitelmaan standardin SFS-EN 10027-1 mukaisesti. koskevat mm. terästen lujuusominaisuuksia, hitsattavuutta, laatuluokkaa, toimitustilaa, tiivistämistapaa ja kemiallista koostumusta. SFS-EN 10027-1 Terästen nimikejärjestelmät. Osa 1: Terästen nimikkeet..2 Terästen toimitus voi tapahtua myös muun vastaavan hyväksyttävän standardin perusteella. Terästen piipitoisuuden sekä hiiliekvivalentin (CEV) tulee näkyä ainestodistuksissa..3 Aineen paksuussuunnassa sitkeyttä vaativissa osissa käytettävien terästen luokka on Z 25 standardin SFS-EN 10164 mukaan, ellei suunnitelmassa ole muuta vaadittu. SFS-EN 10164 Terästuotteet parannetuin paksuussuuntaisin murtokuroumaominaisuuksin. Tekniset toimitusehdot. 42040.1.2.2 Muut vaatimukset.1 Mitoiltaan ja muodoiltaan valssaustuotteiden on oltava suunnitelmassa määriteltyjen tai niitä vastaavien mittastandardien mukaisia..2 Kuumavalssattujen teräslevyjen paksuuden sallittu poikkeama nimellispaksuudesta on standardin SFS-EN 10029 luokan A mukainen ja tasomaisuustoleranssi saman standardin luokan S mukainen. Nämä ovat enimmäispoikkeamia..3 Tasomaisuudessa ei osia yhteen sovitettaessa sallita kuitenkaan yli 3 mm:n poikkeamaa millään mittauspituudella. Tämä on enimmäispoikkeama..4 Rakenneosien mittatarkkuus ja muut laatuvaatimukset voivat edellyttää myös parempaa tarkkuutta kuin standardit, joiden perusteella toimitus tapahtuu. (Vrt. 42040.3.1.4 ja 42040.3.2.1.3)..5 Valssaustuotteen pinnan on oltava laadultaan sellainen, että siitä voidaan valmistaa vaatimukset täyttävä rakenneosa. (Vrt. 42040.3.1.3)..6 Kuumavalssattujen teräslevyjen pinnan laadun on täytettävä standardin SFS-EN 10163-2 luokan A ja alaluokan 2 vaatimukset. Tämä on enimmäispoikkeama..7 Jos valmistusmenetelmä edellyttää särmäämistä, tilataan teräkset särmättävyystakuulla. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 137

42040 42040.1.8 Levyä vastaan kohtisuorassa suunnassa vetorasitettujen teräslevyjen on täytettävä suunnitelmassa mahdollisesti esitetyt ultraäänitarkastusvaatimukset. Ultraäänitarkastettujen levyjen tarkastusluokat ja laatuluokittelu on esitetty standardissa SFS-EN 10160. SFS-EN 10029 Kuumavalssatut teräslevyt, paksuus 3 mm tai yli. Mitta-, muoto-, ja painotoleranssit SFS-EN 10163-2 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnan laatuvaatimukset toimitustilassa. Osa 2: Levyt ja leveät lattatangot SFS-EN 10160 Vähintään 6 mm paksujen teräslevytuotteiden ultraäänitarkastus (Heijastusmenetelmät). 42040.1.2.3 Laadunvalvonta, vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Rakenneterästen vaatimustenmukaisuus osoitetaan vastaanottotarkastusten ja niistä tehtyjen raporttien avulla..2 Vastaanottotarkastuksessa todetaan pistokokein teräsmateriaalien mitat ja tasomaisuus ja silmämääräisesti pinnan laatu..3 Tarkastuksessa todetaan myös, että kaikista toimituserän teräksistä löytyy sulatusnumero tai muu tunniste, jonka perusteella on löydettävissä standardin SFS-EN 10204 mukaiset ainestodistukset. Hyväksyttäviä ainestodistuksia ovat em. standardin mukaiset vastaanottotodistukset 3.1 ja 3.2 sekä niitä vastaavat muiden standardien mukaiset todistukset. Niissä esitetään toimitukseen kuuluvista tarkastuseristä standardissa SFS-EN 10168 esitettyjen tietoryhmien tiedot. Kemiallisessa koostumuksessa esitetään aina teräksen piipitoisuus..4 Kannatinrakenteiden osien (esim. pääpalkkien laipat ja uumat) tulee olla sulatuksittain jäljitettävissä osakohtaisesti. Muiden rakenneosien (esim. nurkkalevyt ja jäykisteet) jäljitettävyyden ei tarvitse olla osakohtainen. Myös kylmämuokatut putket ja muut profiilit sekä ohuehkot kuumavalssatut tangot voidaan kuitenkin merkitä ja käsitellä nippuina, jos sekaantumisen vaaraa ei ole..5 Teräksiä tilattaessa käytetään vastaanottotodistusta 3.1, ellei työkohtaisesti muusta sovita. Jos aineskappaleet halutaan tarkastaa terästehtaalla, käytetään vastaanottopöytäkirjaa 3.2. Myös koetustodistus 2.2 voidaan hyväksyä, jos edellä tarkoitettua vastaanottotodistusta ei tuotteen valmistukseen tai toimitukseen liittyvistä syistä ole mahdollista saada. Tarkistuskokeita toimituserästä otetuista näytteistä voidaan kuitenkin vaatia, jos se on rakenneosien rasitustilan takia tai muista syistä perusteltua..6 Jos ainestodistus ei vastaa edellä esitettyä vaatimusta, mutta valmistuserää osoittavat tunnukset ovat löydettävissä, toimituserä hyväksytään, jos siitä tehdään näytteenotto ja aineenkoestus soveltuvan standardin mukaan ja koetulokset täyttävät vaatimukset..7 Jos valmistuserää osoittavat merkinnät puuttuvat tai ovat epäselviä, aineskappaleet hyväksytään vain, jos jokaisesta tuotteesta otetaan näytteet ja niistä saadaan hyväksyttävät koetulokset..8 Jos kuitenkin voidaan luotettavasti osoittaa, että toimituserä kuuluu samaan valmistuserään, ei kappalekohtaista koestusta tarvitse suorittaa, vaan hyväksymisessä voidaan menetellä kuin edellä alakohdassa.6 selvitetyllä tavalla..9 Materiaalin tarkastusraporttiin merkitään teräslaji, valmistaja, mitat, sulatusnumero ja merkintä pinnan laadun tarkastuksesta. Siihen liitetään kustakin teräslajista vähintään yksi tyypillinen toimituserän teräksiin liittyvä ainestodistus. SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset SFS-EN 10168 Terästuotteiden ainestodistukset. Tietoryhmät ja niiden kuvaukset. 42040.1.3 Muut teräsmateriaalit 42040.1.3.1 Yleistä Tässä kohdassa käsitellään sellaisia materiaaleja, jotka lujuutensa, seostuksensa tai valmistustapansa puolesta eivät kuulu kohdassa 42040.1.2 käsiteltyihin rakenneteräksiin. Tällaisia ovat mm. nuorrutusteräkset, lujat rakenneteräkset, koneteräkset, ruostumattomat ja haponkestävät teräkset sekä valutuotteet, köydet ja ohutlevyvalmisteet. 42040.1.3.2 Laatuvaatimusten esittäminen Muiden teräsmateriaalien laatuvaatimukset määritellään suunnitelmassa viittauksena soveltuviin standardeihin tai valmistajan laatulehtiin. Jos laatuvaatimus on esitetty tuotenimellä, hyväksytään myös muut vastaavat tuotteet, jotka täyttävät samat, käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset laatuvaatimukset. 42040.1.3.3 Vaatimustenmukaisuus.1 Vaatimustenmukaisuus osoitetaan vastaanottotarkastusten ja niistä tehtyjen raporttien avulla sekä valmistajan antamilla koetustodistuksilla edellyttäen, että jokaiseen aineskappaleeseen tai tuote-erään on pysyvästi ja luotettavasti merkitty sellainen valmistuserää osoittava tunnus, jolla aineenkoetustulokset voidaan kohdistaa yksikäsitteisesti. Kaikista kuumavalssatuista teräslevyistä on löydettävä valmistuserän sulatusnumero. Ohuet levyt ja tangot sekä langat ja köydet voidaan kuitenkin merkitä nippuina, vyyhteinä tai keloina, jos ne tuodaan valmistuspaikalle tehtaan pakkauksissa..2 Erikoisterästen, teräsvalujen ja takeiden ainestodistus on standardin SFS-EN 10204 mukainen vastaanottotodistus 3.1. ellei muuta ole vaadittu..3 Valukappaleista vaaditaan myös todistus ultraäänitarkastuksesta, jossa jokaisesta sulatuserästä vähintään 10 % kappaleista on tarkastettu, ellei suunnitelmassa ole enempää vaadittu tai tarkastuksen tulos anna muuhun aihetta. 138 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.1.4 Kustakin teräsmateriaalityypistä merkitään materiaalin tarkastusraporttiin teräslaji, valmistaja, mitat, sulatusnumero ja pinnan laatu. Siihen liitetään kustakin teräslajista vähintään yksi tyypillinen toimituserän teräksiin liittyvä ainestodistus. SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset. 42040.1.4 Liitosaineet- ja tarvikkeet 42040.1.4.1 Yleistä Tässä tarkoitettuja liitosaineita ja -tarvikkeita ovat mm. hitsauksen lisäaineet, ruuvit, mutterit ja aluslaatat sekä erikoispultit ja vaarnatapit..1 Jos tuotteiden valmistus tapahtuu hyväksyttävän tarkastuslaitoksen valvonnassa (tarkastettu valmistus), vaatimustenmukaisuus osoitetaan pakkauksista ja tuotteista löytyvien merkintöjen avulla, jotka merkitään materiaalin tarkastusraporttiin. 42040.1.4.2 Hitsauksen lisäaineet.1 Hitsauksen lisäaineiden, puikkojen, lankojen, jauheiden ja kaasujen laatuvaatimukset määräytyvät perusaineen, hitsausmenetelmän, olosuhteiden, rakenteen muodon ja mittasuhteiden sekä sen käyttötarkoituksen perusteella..2 Hitsauksen lisäaineina käytetään tuotteita, jotka kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin. Niiden tulee olla EN-standardien mukaisia tai niillä tulee olla tyyppihyväksyntä tai muu valmistajan hankkima hyväksyntä..3 Hitsauksen lisäaineiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan pakkausten tyyppimerkintöjen ja tuotenimien perusteella. 42040.1.4.3 Ruuvitarvikkeet.1 Ruuvien, muttereiden ja aluslaattojen laatuvaatimukset määräytyvät suunnitelmassa esitettyjen merkintöjen ja niihin liittyvien standardien perusteella. Ruuvien lujuusominaisuudet määritellään standardissa SFS-EN ISO 898-1 ja muttereiden lujuusominaisuudet standardissa SFS-EN 20898-2. SFS-EN ISO 898-1:2006 Kiinnityselinten lujuusominaisuudet. Seostamattomat ja seosteräkset. Osa 1: Ruuvit ja vaarnaruuvit SFS-EN 20898-2 Kiinnityselimien lujuusominaisuudet. Osa 2: Mutterit. Metrinen kierre..2 Jos kysymyksessä on tarkastettu valmistus, osoitetaan vaatimustenmukaisuus pakkausmerkintöjen perusteella. Ellei näin voida menetellä, tehdään ruuveille ja muttereille vaatimustenmukaisuuskokeet soveltuvien standardien mukaisesti..3 Aluslaattojen vaatimustenmukaisuus osoitetaan vastaavalla tavalla esim. kovuuskokeita tekemällä. Ellei standardeissa muuta määrätä, on aluslaattojen kovuuden oltava ruuvien lujuusluokista riippuen seuraavissa rajoissa: lujuusluokalla 8.8 200...400 HV lujuusluokalla 10.9 290...400 HV Nämä rajat ovat enimmäispoikkeamia..4 Materiaalien tarkastusraporttiin merkitään ruuvitarvikkeiden lujuusluokat, standardi, mitat, laatutodistus, pintakäsittely ja valmistaja. 42040.1.4.4 Vaarnat.1 Leimuhitsauksella kiinnitettävien vaarnapulttien on täytettävä seuraavat vaatimukset: perusaine terässfs-en 10025-2 S235J2C+N valmistustapa kylmämuokkaus tai lastuava työstö lujuusarvot hitsattuina: murtolujuus Rm = 450...600 N/mm² alempi myötöraja ReL 350 N/mm² murtovenymä A 5 15% edellä esitetyt lujuuden ja venymän arvot ovat enimmäispoikkeamia valmistustarkkuus hitsauslaitteiden asettamien vaatimusten mukainen tarvikkeet puhtaita hitsausta ja betonin tartuntaa haittaavista aineista valokaarisuojat keraamisia ja tarkoitukseen sopivia..2 Jos vaarnapulttien valmistukseen ei liity kylmämuokkausta, materiaalina käytetään terästä SFS-EN 10025 S355J2+N.3 Vaarnapulttien on oltava CE-merkittyjä tuotteita..4 Vaarnapulttien vaatimustenmukaisuus osoitetaan materiaalien vastaanottotarkastuksen ja siitä tehtävän raportin sekä standardin SFS-EN 10204 mukaisella koetustodistuksella 2.2 tai sitä vastaavalla muun soveltuvan standardin mukaisella todistuksella. Jos kysymyksessä on tarkastettu valmistus, ei ainestodistuksia vaadita..5 Vaarnapulttien tarkastusraporttiin merkitään vaarnojen tyyppi, valmistaja, raaka-aine, mitat ja pinnan laatu. Siihen liitetään vähintään yksi toimituserän vaarnoihin liittyvä ainestodistus..6 Muiden vaarnatyyppien vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä periaatteita. SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset. 42040.1.5 Muut aineet ja tarvikkeet.1 Muiden aineiden ja tarvikkeiden laatuvaatimukset esitetään suunnitelmassa tai ne määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Tällaisia voivat olla esim. kumit, muovit, liimat, saumamassat, kitit ja voiteluaineet. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 139

42040 42040.2.2 Pinnoitusaineita koskevat vaatimukset esitetään luvussa 42050..3 Aineiden ja tarvikkeiden on säilyttävä käyttökelpoisina sillan suunnitellun käyttöiän ( 100 vuotta), ellei sillan osaa ole suunniteltu vaihdettavaksi..4 On käytettävä sellaisia tuotteita, joiden valmistus on tarkastettua ja laadunvalvontakokeiden tulokset ovat saatavissa. Vaadittavia tietoja ovat tuoteselosteet, käyttöohjeet, tyyppihyväksyntäpäätökset sekä laadunvalvonta- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden tulokset. Koetulokset voidaan kohdistaa toimituserään vain valmistuseriä osoittavien tunnusten avulla..5 Jos laadusta ei saada riittävästi luotettavia tietoja tai koetuloksia ei voida yhdistää toimitettuihin tuotteisiin, tehdään vaatimustenmukaisuuskokeet toimituserittäin..6 Vaatimustenmukaisuus osoitetaan ja materiaaliraportti kootaan kohdassa 42040.1.2.3 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL. 42040.3.1.2 Puhdistus.1 Ennen rakenneosien valmistusta valssihilse, ruoste ja muut epäpuhtaudet poistetaan levyistä ja muototangoista niiltä osin kuin ne haittaavat polttoleikkausta ja hitsausta. Puhdistusaste on vähintään Sa 2 standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan. Puhdistetun teräspinnan saa suojata ns. konepajapohjamaalilla, jos se on valmistuksen tai pintakäsittelyn kannalta edullista ja jos se on mainittu hyväksytyssä pintakäsittelysuunnitelmassa. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat..2 Jos käytetään konepajapohjamaalia, jätetään hitsien kohdat maalaamatta tai maali poistetaan ennen hitsaamista. 42040.2 Alustan vaatimukset.1 Sillan maarakenteet ovat luvun 42010 mukaisia. 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet, InfraRYL. 42040.3 Teräsrakenteisen sillan rakentaminen 42040.3.1 Materiaalin esikäsittely 42040.3.1.1 Luettelointi ja merkinnät.1 Erilaisten aineiden ja tarvikkeiden sekaantuminen valmistuksen yhteydessä on estettävä. Aineskappaleet luetteloidaan käyttöönotettaessa. Luetteloon merkitään sisäänottopäivämäärä, teräslaji, mitat, sulatusnumero tai muu valmistuserän tunnus. Luetteloa laadittaessa ei saa käyttää hyväksi tietoa toimituserään kuuluvista sulatusnumeroista. Epäselvät merkinnät tulkitaan yhdessä valvojan kanssa. Luetteloa verrataan lähetyslistoihin ja ainestodistuksiin..2 Jos rakenteessa käytetään useampia teräslajeja tai muita ulkonäöltään samanlaisia mutta ominaisuuksiltaan erilaisia materiaaleja, on materiaalien sijainnit rakenteessa oltava valmistuksen jälkeenkin todettavissa. Materiaalin käyttö voidaan taltioida merkitsemällä piirustuksiin ja osaluetteloihin tai tarkoitusta varten laadittuihin rakennekaavioihin, mistä sulatuksesta mikin osa on valmistettu. Esityksen on oltava tärkeimpien rakenneosien, kuten laippojen ja uumalevyjen osalta yksikäsitteinen. Sulatusnumeroiden siirtämisestä rakenneosiin sovitaan erikseen. 42040.3.1.3 Pintavikojen poisto.1 Levyjen ja muototankojen pintaviat poistetaan, jos ne heikentävät merkittävästi lujuutta tai korroosion kestävyyttä taikka ulkonäköä..2 Lovet, halkeamat, säröt ja muut epätasaisuudet saa tasoittaa juoheiksi hiomalla standardin SFS-EN 10163-2 mukaisesti siten, että hiontasyvyys, hiottujen alueiden koko ja vastakkaisilta puolilta hiottujen alueiden jäännöspaksuus täyttää ko. standardin luokan A vaatimukset. Syntynyt kuoppa ei saa haitata osien yhteensovitusta tai rakenteen ulkonäköä. Korjausjäljen on oltava tasainen ja kaltevuudessa 1:10 tai loivempi. Työn jälkeen tarkastetaan magneettijauhemenetelmällä, että vika on kokonaan poistunut..3 Pintavikojen korjaamisesta hitsaamalla laaditaan yksityiskohtainen tekninen työsuunnitelma (standardin SFS-EN 10163-2 alaluokka 2)..4 Pintavikojen korjaussuunnitelmassa käsitellään kaikki hitsaukseen liittyvät asiat (vrt. 42040.3.4.2) mahdollisesti tarvittava lämpökäsittely mukaan luettuna. Lämpökäsittelyssä noudatetaan teräksen valmistajan suosituksia, ellei muusta sovita..5 Kaikki pintavikojen korjaushitsit hiotaan pinnan tasoon ja tarkastetaan 100 %:sti hitsin laatuun ja laajuuteen sopivalla menetelmällä. SFS-EN 10163-2 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnan laatuvaatimukset toimitustilassa. Osa 2: Levyt ja leveät lattatangot. 42040.3.1.4 Oikaisu.1 Ellei rakenneosilta vaadita parempaa tarkkuutta (vrt. 42040.3.2.1.5), on aineskappaleiden täytettävä seuraavat suoruusvaatimukset: 140 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

levyjen ja lattatankojen aaltomaisuuden korjausrajat ovat kohdan 42040.1.2.2 mukaiset muototankojen käyryyden korjausraja on L/1000..2 Teräksen on täytettävä mekaanisille ominaisuuksille asetetut vaatimukset myös oikaisun jälkeen..3 Jos oikaisu tehdään kylmänä, teräksen plastinen muodonmuutos ei saa ylittää 5 % (taivutussäteen ja ainepaksuuden suhde R:t 10), ellei oikaisun jälkeen tehdä teräksen valmistajan ohjeiden mukaista lämpökäsittelyä..4 Oikaisu on tehtävä soveltuvien standardien ja teräksen valmistajan ohjeiden mukaan..5 Oikaistaessa teräskappaleita kuumana (kuumamuovaus) on teräksen oltava kuumamuovauslämpötilassa (+ 750...+ 950 C). Sen sijaan käytettäessä ns. kuumilla oikaisua, on teräksen oltava lämpötila-alueella + 550...+ 650 C. Termomekaanisesti valssatuilla teräksillä (SFS-EN 10025-4) lämpötilan +650 C ylittäminen aiheuttaa teräksen lujuusominaisuuksien merkittävää heikkenemistä. Näitä teräksiä ei saa kuumamuovata. SFS-EN 10025-4 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. 42040 42040.3 pultti- ja kitkaliitosten tekeminen osakokoonpano koeasennus nostot ja siirrot pintakäsittelyn työvaiheet ja varastointi..6 R Maadoitussuunnitelmassa esitettyjen korvakkeiden tai vastaavien osien kiinnittäminen teräsrakenteeseen esitetään valmistussuunnitelmassa. Liitoksen tulee täyttää kohdan 42460.3.2 alakohdan.7 R vaatimukset. 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL 42050.3.1.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Pintakäsittelyn työsuunnitelma, InfraRYL 42460.3.2 Sillan maadoitus. Sähköiset vaatimukset, InfraRYL. 42040.3.2.1.2 Työkohtainen laatusuunnitelma.1 Työkohtainen laatusuunnitelma laaditaan kohdan 42001.4.2 mukaisesti..2 Laatusuunnitelmassa määritellään mm. käytettävät resurssit eli työnjohto, työntekijät ja tarkastajat ja heidän pätevyytensä, työkoneet ja -välineet sekä valmistus- ja varastointitilat. 42040.3.2 Rakentamisen vaatimukset 42040.3.2.1 Rakenneosat, yleistä 42040.3.2.1.1 Valmistussuunnitelma.1 Valmistussuunnitelmassa käsitellään kaikki rakenneosien valmistuksen vaiheet..2 Valmistussuunnitelma sekä ne laatujärjestelmäasiakirjat, joihin suunnitelmassa on viitattu, toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen valmistuksen aloittamista. Ks. myös kohta 42001.4.4..3 Tarvittaessa suunnitelmaan liitetään laskelmat tai niitä vastaavat selvitykset rakenteiden lujuudesta, vakavuudesta ja muodonmuutoksista käsittelyn eri vaiheissa. Se voi koostua useasta erillisestä suunnitelmasta. Esimerkiksi hitsaussuunnitelma (ks. kohta 42040.3.4.2) voi olla valmistussuunnitelman osa tai erillinen suunnitelma..4 Valmistussuunnitelmassa otetaan huomioon myös kuljetuksen, asennuksen ja pintakäsittelyn asettamat vaatimukset..5 Asennusta ja pintakäsittelyä varten laaditaan erilliset suunnitelmat (ks. kohdat 42040.3.9.4.2 ja 42050.3.1.2)..6 Valmistussuunnitelman konepajatöitä koskevassa osassa käsitellään tarpeen mukaan ainakin seuraavat asiat: materiaalin tilaus, vastaanotto ja varastointi materiaalin esikäsittely paloittelu ja muotoilu hitsaaminen vaarnojen kiinnittäminen Laatusuunnitelmaan voidaan liittää otteita valmistajan laatujärjestelmään kuuluvista asiakirjoista..3 Laatusuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle tarkastettavaksi viimeistään viikkoa ennen rakenneosien valmistuksen aloittamista. 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Urakan laatusuunnitelma, InfraRYL. 42040.3.2.1.3 Työvaiheen laatusuunnitelma.1 Työvaiheen laatusuunnitelmassa (tarkastussuunnitelmassa) esitetään työvaiheen laadunvarmistustoimenpiteet ja vaatimustenmukaisuus. Työvaiheen laatusuunnitelma voi olla yksi, koko valmistuksen kattava suunnitelma tai siihen voi kuulua myös useampia erillisiä suunnitelmia (esim. materiaalien, hitsaustöiden, muiden liitosten, vaarnojen hitsauksen ja rakenneosien mittojen laadunvarmistus)..2 Työvaiheen laatusuunnitelmassa käsitellään kohdassa 42001.4.3.3 esitetyt asiat..3 Työvaiheen laatusuunnitelma tai kopio laatujärjestelmään kuuluvista vastaavista asiakirjoista toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi päivää ennen työn aloittamista. 42001.4.3.3 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Työvaiheen laatusuunnitelma. InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 141

42040 42040.3 42040.3.2.1.4 Muutokset rakennesuunnitelmaan.1 Valmistajan on huomautettava suunnitelmassa havaitsemistaan virheistä ja puutteista sekä sellaisista rakenneratkaisuista, joita on mahdotonta toteuttaa siten, että vaadittu laatutaso voidaan saavuttaa ja tarkastuksin todeta..2 Sillan alusrakenteiden sijainti- ja mittapoikkeamat otetaan teräsrakenteen valmistuksessa huomioon muuttamalla rakenteen suunnitelmanmukaisia mittoja. 42040.3.2.1.5 Rakenneosien mittatarkkuus.1 Palkkien ja pilarien sekä muiden sauvamaisten rakenneosien sallitut mittapoikkeamat ja poikkeamien enimmäispoikkeamat valmiissa rakenteessa on esitetty taulukossa 42040:T1..2 Osien yhteensopivuus tai suunnitelmassa esitetyt vaatimukset voivat edellyttää parempaa valmistustarkkuutta. Osien mitat on annettu rakennepiirustuksissa lämpötilassa +20 C, ellei muuta mittauslämpötilaa ole annettu. Ne ovat teoreettisia, joten mahdolliset työvarat, railot, hitsauksen aiheuttamat muodonmuutokset ym. valmistukseen liittyvät tekijät on otettava osien mitoissa huomioon. v3 b1/2 v1 l1 m v2 h2 h2 h3 h3 h b2 v2 b1 l4 l2 l4 Kuva 42040:K1. Palkin poikkileikkausmitat. l3 t g Kuva 42040:K2. Uuman jäykisteen tai laipan reunan aaltomaisuus, kannattajan sivukäyryys. fv±f1 fp ± f2 l1 fp = suunnitelman mukainen muoto fv = suunnitelman mukainen käyryys Kuva 42040:K3. Laipan pituus ja sivuttaiskäyryys. Kuva 42040:K4. Rakenneosan muoto pystysuunnassa. 142 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 Taulukko 42040:T1. Rakenneosien sallitut mittapoikkeamat (Tiesilloissa luokka 2 vastaa enimmäispoikkeamaa). Poikkeama Tunnus Kuva Mitta pituus Suhteellinen poikkeama, Pienin poikkeama, % 1) mm 1) Luokka 1 Luokka 2 Luokka 1 Luokka 2 Koko rakenneosan: pituus l1 3 l1 ± 0.1 ± 0.2 ± 2 ± 4 muoto vaakasuunnassa f1 3 l1 0.05 0.1 4 8 muoto pystysuunnassa f2 4 l1 + 0.1/ 0.05 + 0.2/ 0.1 + 4/ 2 + 8/ 4 2) kiertymä f3 5 l1 0.1 0.2 4 8 3) 5 b3 0.25 0.5 4) Uuman: korkeus h1 1 h1 ± 0.25 ± 0.5 ± 4 ± 8 5) vinous v3 1 h1 0.5 1.0 2 4 5) asema v1 1 b1 0.5 1.0 4 8 5) käyryys v2 1 h2, h1, l2 0.5 1.0 2 4 5, 6) jatkosten yhteensopivuus ep 7 t 10 20 1 2 11) Laipan: leveys b1 1 b1 + 1.0/ 0.25 + 2.0/ 0.5 + 4/ 1 + 8/ 2 5, 7) kaltevuus k 6 b1 0,5 1,0 2 4 8) b 1/2 0,5 1,0 1 2 8) aaltomaisuus g 2 l3 0,25 0,5 2 4 9) 1 b1 0,5 1,0 10) jatkosten yhteensopivuus paksuussuunnassa ep 7 t 5,0 10,0 1 2 11) leveyssuunnassa el 7 b1 1,0 2,0 3 6 7, 12) Jäykisteen: leveys b2 1 b2 + 2.0/ 0.25 + 4.0/ 1.0 + 4/ 1 + 8/ 2 7) asema / vaakajäykiste h3 1 h1 ± 0.25 ± 0.5 ± 5 ± 10 5) asema / pystyjäykiste l4 1 l1 ± 0.05 ± 0.1 ± 10 ± 20 13, 14) aaltomaisuus g 2 l3 0.25 0.5 2 4 9) 1 b2 1 2.0 10) Laipan ja uuman jatkoksen ja poikkileikkausmuutoksen sijainti sillan pituussuunnassa Laakerin vastinpinnan tasomaisuus m 1 l1 ± 0.1 ± 0.2 ± 2 0 ± 50 0.5 1 15) Huom. 1) Suhteellinen poikkeama tarkoittaa ilmoitettua prosenttiosuutta mittapituudesta. Pienintä poikkeamaa pienempää sallitun poikkeaman tai enimmäispoikkeaman arvoa ei vaadita. Jos suhteelliselle poikkeamalle ei anneta arvoja, pienimmän poikkeaman arvoja käytetään sallittuna poikkeamana ja enimmäispoikkeamana. 2) Positiivinen poikkeama tarkoittaa ylöspäin ja negatiivinen alaspäin. 3) Mitta f3 tarkoittaa uumien kohdilta mitattujen alapinnan korkeuksien eroa. 4) Tätä käytetään, jos antaa pienemmän arvon kuin l1:n perusteella saatu. 5) Rakenneosien väliset liitokset voivat edellyttää pienempiä mittapoikkeamia. 6) Käyryysvaatimus koskee jokaista mittapituutta (h2, h1 ja l2). Pienempi kutakin osa-/kokonaiskenttää koskevista poikkeamavaatimuksista on määräävä. h2 = vierekkäisten vaakajäykisteiden välinen etäisyys tai alimman tai ylimmän vaakajäykisteen etäisyys lähimmästä laipasta. 7) Jatkosten kohdalla liitettävien levyjen leveysvirhe on tasattava lineaarisesti matkalla 10 x leveysero. 8) Laipan muoto ei kuitenkaan saa olla sellainen, että se keräisi vettä seisomaan rakenteen päälle. 9) Mittapituus l3 voidaan valita mielivaltaisesti. Aaltomaisuus mitataan laipan/jäykisteen reunalla. 10) Tätä käytetään, jos antaa pienemmän poikkeaman kuin l3:n perusteella saatu. 11) Mittapituutena t käytetään paksumman liitettävän levyn paksuutta. 12) Mittapituutena b1 käytetään leveämmän liitettävän laipan leveyttä. 13) Ellei liittyminen muihin rakenteisiin (ristikot, laipat) edellytä suurempaa tarkkuutta. 14) Ei koske tukijäykisteiden asemia, vaan niiden asemanpoikkeamat on määritelty erikseen taulukossa 42040:T3. 15) Poikkeama koskee laakerin ylälevyn ja päällysrakenteen liitospintaa. Poikkeama tarkoittaa suurinta poikkeamaa (poikkeus huomautukseen 1). Suunnitelmissa voidaan asettaa tiukempia vaatimuksia poikkeamalle. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 143

42040 42040.3 b3 Kuva 42040:K5. Kiertymä. b1 k Kuva 42040:K6. Laipan kaltevuus. b1/2 Kotelopalkin pohjalevyn osalla taulukkoa 42040:T1 sovelletaan seuraavasti: pohjalevyn leveys vastaa laipan leveyttä, suhteelliset poikkeamat puolet taulukon arvoista uuman aseman poikkeamaa laskettaessa b1 = (pohjalevyn leveys kotelon uumien väli) pohjalevyn käyryys vastaa uumalevyn käyryyttä (h2, h1 ja l2 vastaavia mittoja pohjalevystä) pituusjäykiste vastaa uuman vaakajäykistettä poikkijäykiste vastaa uuman pystyjäykistettä pohjalevyn ulkoreunojen aaltomaisuus vastaa laipan aaltomaisuutta, b1 lasketaan kuten edellä. l1 k f3 Jos kohdassa 42040.3.9.1 esitettävän taulukon 42040:T3 vaatimusten täyttäminen edellyttää edellä esitettyä tiukempia vaatimuksia rakenteen osien mittapoikkeamille, on ne erikseen määriteltävä rakenneosia valmistettaessa..3 Rakentajan on mitattava ja raportoitava rakennuttajalle kaikki taulukossa 42040:T1 esitetyt mitat jäljempänä alakohdissa.8.14 esitetyssä laajuudessa..4 Suunnitelmissa esitettyjen rakenteen osien mittapoikkeamista on tehtävä poikkeamaraportit..5 Valmistuksen kannalta tarpeelliset taulukossa 42040:T1 esitetyt mitat raportoidaan sisäisesti seuraavalle työvaiheelle..6 Mittapöytäkirjaan kirjataan ainakin nimellismitta, sallitut poikkeamat tai raja-arvot ja mitattu mitta. Jos mitta tarkastetaan useammasta pisteestä, merkitään pöytäkirjaan ainakin kaikki raja-arvon ylittävät mitat tai lähinnä raja-arvoa oleva mitta. Ks. myös kohta 42001.4.5.3..7 Jos suunnitelmassa ei ole esitetty ristimittoja, niiden ominaisarvot lasketaan ja vastaavat mitatut mitat merkitään pöytäkirjoihin..8 Laippojen leveydet mitataan palkin molemmista päistä, keskeltä ja aina silloin kun leveys vaihtuu. Laippojen kaltevuudet mitataan palkin päistä ja neljäsosapisteistä..9 Uuman korkeus, epäkeskeisyys, vinous ja vaakajäykisteiden sijainti mitataan palkin päistä ja neljännespisteistä..10 Uuman käyryys mitataan jokaisesta osakentästä sekä jokaisesta pystyjäykisteiden ja laippojen rajoittamasta kokonaiskentästä tai ellei jäykisteitä ole, palkin neljännespisteistä..11 Laippojen ja uuman jäykisteiden aaltomaisuus mitataan palkin tai jäykisteen koko pituudelta..12 Jäykisteiden leveys mitataan jokaisen jäykisteen tasaleveän osuuden päistä ja jos jäykisteen pituus on 4 metriä, myös jäykisteen keskeltä. UUMAN JA LAIPAN PAKSUUDEN SUUNNASSA: LAIPAN LEVEYDEN SUUNNASSA: a2 a2 ep a2 ep a2 ep ep t t b1 b1 a1 a1 a1 a1 ep = a1+a2 2 ep = a1-a2 2 el = a1+a2 2 el = a1-a2 2 Kuva 42040:K7. Yhteensopivuus uuman ja laipan jatkoksissa. 144 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3.13 Laakerin kosketuspinnan tasomaisuus tarkastetaan palkin suunnassa ja sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa..14 Uuman jatkosten yhteensopivuus mitataan uuman korkeuden neljäsosapisteissä ja laipan jatkosten yhteensopivuus laipan reunoilla..15 Vaatimustenmukaisuuden osoittamista, dokumentointia ja raportointia koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa 42040.3.8.6. 42001.4.5.3 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. Vaatimustenmukaisuuden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteutumat, InfraRYL. 42040.3.2.1.6 Muut laatuvaatimukset.1 Suljettujen koteloiden on oltava ilmatiiviitä, ellei niitä ole pinnoitettu tai suojattu muulla tavalla korroosiolta. (Vrt. 42050.3.5.4)..7 Leikattaessa mekaanisesti puristamalla osoitetaan menetelmäkokeilla ennakolta, että leikkauspinta on vapaa halkeamista ja että materiaalin kovuus leikkauksen vaikutusalueella on enintään 350 HV..8 Väsytyskuormitetuissa rakenneosissa, kuten tie- ja rautatiesiltojen päällysrakenteissa, mekaanisesti puristamalla tapahtuvaa leikkausta ei sallita..9 Paloittelu pitää tehdä sahaamalla tai muulla hyväksyttävällä työstömenetelmällä, jos osien mittatarkkuudelle tai leikkauspinnan ominaisuuksille asetetut vaatimukset taikka materialin ominaisuudet sitä edellyttävät. Laatuvaatimus koskee pieniä profiileja (rakenneputket, avoprofiilit yms.), joiden poikkileikkaus on enintään 300 mm..10 Ellei leikkausreunan muotoa ole esitetty suunnitelma-asiakirjoissa, rakenteessa vapaaksi jäävien reunojen särmät pyöristetään hiomalla noin 2 mm:n säteellä. Koteloiden ilmatiiviyden tarkastusmenetelmä on esitetty kohdassa 42040.3.8.6. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL. 42040.3.3 Paloittelu ja muotoilu 42040.3.3.1 Leikkaus.1 Leikkauksesta ei saa aiheutua materiaalia vahingoittavaa kylmämuokkausta tai lämpövaikutusta eikä halkeamia..2 Polttoleikatun pinnan kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi on alueella 3 /standardin SFS-EN ISO 9013 taulukko 4, profiilisyvyyden keskiarvo Rz5 on alueella 3 / standardin taulukko 5 ja toleranssiluokka 1 /standardin taulukko 6 (merkitään ISO 9013-332), ellei suunnitelmassa ole muuta vaadittu. Leikkausjälkeä saa parantaa hiomalla. SFS-EN ISO 9013 Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu. Geometriset tuotemäärittelyt ja laatutoleranssit SFS-EN ISO 9013/A1 Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu. Geometriset tuotemäärittelyt ja laatutoleranssit..3 Kaikista polttoleikatuista pinnoista tulee poistaa polttoleikkauskuona esimerkiksi kevyesti hiomalla..4 Maalattavaksi tulevat polttoleikatut pinnat on karhennettava kauttaaltaan. Karhennus voidaan tehdä esimerkiksi kevyellä hionnalla tai suihkupuhdistamalla särmikkäällä teräsrakeella..5 Syvennykset viimeistellään juoheiksi kaltevuuteen 1:10 tai loivemmiksi..6 Hitsauskorjauksesta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma (vrt. 42040.3.4.2). 42040.3.3.2 Taivutus ja särmääminen.1 Kylmänä taivutettaessa ei saa alittaa materiaalistandardissa tai teräksen valmistajan tuoteselosteessa määriteltyjä pienimpiä taivutussäteitä. Niitä pienempisäteiset taivutukset tehdään kuumamuovauslämpötilassa. (Vrt. 42040.3.1.4).2 Taivutusta ei saa tehdä lämpötilassa, joka on kylmän ja kuumamuovauslämpötilan välillä (n. 100...825 C)..3 Särmäämällä muotoiltavat osat tehdään teräksestä, jolle valmistaja antaa särmättävyystakuun..4 Särmättäessä poikkeustapauksessa terästä, jota ei ole toimitettu särmättävyystakuulla, varmistetaan työn onnistuminen ennakkokokeilla ja laadunvalvonnassa tehdään 100 %:nen säröntodenta. 42040.3.3.3 Reikien tekeminen.1 Reikien nimellismitat ja toleranssit määräytyvät suunnitelman ja liitoksia koskevien soveltuvien standardien perusteella..2 Reikien on oltava pyöreitä, suoria, sileitä ja ehytpintaisia. Hyväkuntoisella poralla saatava pinnanlaatu on riittävä, ellei suunnitelmassa ole vaadittu sileämpää (hiottua) pintaa..3 Purseet poistetaan ja reiän särmät viistetään vähintään 1.5 x 1.5 mm..4 Jos reiät tehdään lävistämällä, osoitetaan työmenetelmän soveltuminen ennakkokokeilla..5 Lävistämällä tehtyjen reikien säröntodenta tehdään koekappaleille 100 %:sti ja valmistukseen kuuluvassa laadunvalvonnassa pistokokein ( 10 %)..6 Väsytyskuormitetuissa rakenneosissa reikien lävistäminen ei ole sallittua. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 145

42040 42040.3 42040.3.3.4 Koneistaminen.1 Koneistaminen tehdään suunnitelmissa esitettyjen vaatimusten mukaan. Ellei suunnitelmissa ole esitetty vaatimuksia pintojen profiilisyvyydestä, se saa olla enintään Ra = 12.5 µm. Tämä on myös enimmäispoikkeama. 42040.3.3.5 Laadunvalvonta, vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Paloittelun ja muotoilun laatua valvotaan ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan kaikkien asetettujen vaatimusten suhteen tarkastuksien ja niistä tehtyjen raporttien avulla..2 Tarkastuksissa todetaan vähintään polttoleikkauksen laatu- ja tarkkuusluokka ja pinnan karheus, särmien pyöristys, taivutussäteet ja lämpötila sekä reikien koko ja laatu..3 Kaikkien suunnitelmaan merkittyjen reikien paikat tarkastetaan mittaamalla myös ristimitat. Katso myös kohta 42001.4. 42001.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus. InfraRYL. 42040.3.4 Hitsausliitokset 42040.3.4.1 Hitsien laatuvaatimukset.1 Hitsien laatuvaatimukset määräytyvät suunnitelmassa ilmoitetun laatuluokan ja standardin SFS-EN ISO 5817 perusteella..2 Laipan jatkosten hitsit on aina hiottava 50 mm:n leveydeltä laipan reunasta ja uuman kohdalta perusaineen tasoon..3 Pinnoitettavien rakenneosien hitseissä ja niiden ympäristössä ei saa olla hitsin laatuluokasta riippumatta kuonaa, roiskeita eikä sellaisia pintaan ulottuvia yksittäisiä huokosia, joita ei voida luotettavasti peittää..4 Korroosionestomaalaus, metalliruiskutus ja kuumasinkitys edellyttävät hitseiltä standardin SFS 8145 mukaista terästyön laatuastetta 05. (Vrt. 42050.2.1.1, 42050.2.2.1 ja 42050.2.2.2).5 Säänkestävästä teräksestä tehtyjen rakenneosien hitsien laatuvaatimukset ovat samat kuin alakohdissa 1...3 sillä erolla, että pintaan ulottuvia yksittäisiä huokosia ei tarvitse korjata. SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet 42050.2.1.1 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL 42050.2.2.1 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL 42050.2.2.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL..6 R B-luokan jatkoshitsit hiotaan. Hiontasyvyys saa olla enintään 10 % liitettävän ohuemman levyn paksuudesta. 42040.3.4.2 Hitsaussuunnitelma.1 Hitsaussuunnitelman tulee sisältää käytettävien hitsausohjeiden (WPS) lisäksi ainakin seuraavat asiat soveltuvin osin: selvitys perusaineen hitsattavuudesta hitsausolosuhteet esilämmityksen tarpeellisuus suurin työlämpötila railon muodot ja railojen viimeistely hitsausasennot hitsausmenetelmät ja laitteet (myös vaarnojen hitsaus) lisäaineet: puikot, langat, jauheet ja suojakaasut sekä niiden säilytys menetelmäkokeet (myös pultinhitsauksessa) hitsaajien pätevyys hitsattujen kappaleiden lämpökäsittely hitsien jälkikäsittely hitsien viimeistely. Hitsausohjeissa (WPS) SFS-EN ISO 15607 esitetään ainakin seuraavat asiat: esilämmityksen tarpeellisuus suurin työlämpötila railon muodot ja railojen viimeistely hitsausasennot hitsausmenetelmät ja laitteet lisäaineet: puikot, langat, jauheet ja suojakaasut lämpötilan mittaustapa hitsausjärjestys hitsausenergia: kuljetusnopeus, jännite ja virranvoimakkuus (tai puikolla saatava palon pituus) palkojen lukumäärä ja järjestys..2 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle tarkastettavaksi viimeistään viikkoa ennen hitsaustöiden aloittamista..3 Menetelmäkokeiden vaatima aika on otettava huomioon hitsaussuunnitelmaa laadittaessa..4 Menetelmäkokeiden hyväksyttävien koetulosten pitää olla käytettävissä ennen kuin hitsaussuunnitelma voidaan kokonaisuudessaan tarkastaa. SFS-EN ISO 15607 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Yleisohjeet. 42040.3.4.3 Railot.1 Railojen mittojen ja muodon on oltava standardin SFS-EN ISO 9692-1 mukaisia, ellei menetelmäkokeilla osoiteta muita railon muotoja edullisemmiksi..2 Railot sovitetaan hitsausmenetelmän ja hitsin laatuluokan edellyttämällä tarkkuudella..3 Railojen on oltava puhtaita hitsin laatua heikentävistä aineista, kuten maalista, rasvasta ja kosteudesta. 146 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3.4 Sellaisia lisäaineita, joiden laatua ei voida tunnistaa, ei saa käyttää. 30 KUN R=50 24 KUN R=35 10 R3 R t 42040.3.4.5 Hitsausjärjestys.1 Hitsausjärjestys valitaan sellaiseksi, että hitsausliitokset täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset ja että rakenneosiin ja rakenteisiin ei synny lujuuden tai käytön kannalta haitallisia jännityksiä eikä muodonmuutoksia..2 Hitsausjärjestys suunnitellaan sellaiseksi, että rakenne saavuttaa lopullisen jäykkyytensä mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jolloin hitsien kutistumisesta aiheutuvat sisäiset jännitykset jäävät yleensä pieniksi valmiissa rakenteissa. R 10 R3 Kuva 42040:K8. Notsikolo. R 30 KUN R=50 24 KUN R=35 R50, KUN t > 25 mm R35, KUN t < 25 mm Palkin jatkoksen hitsausjärjestykseksi suositellaan kuvassa 42040:K9 esitettyjä tapoja. Hitsauksen aiheuttamia muodonmuutoksia ehkäistään esitaivutuksella tai muilla sopivilla toimenpiteillä. Rakenneosien paikallista kuumennusta voidaan käyttää myös hyväksi hitsauksesta aiheutuvien muodonmuutosten ja jännitysten vähentämisessä. Niissä ei saa olla leikkaushilsettä ja purseita eikä hitsausta haittaavia epätasaisuuksia..3 Lämpökäsittelyssä on noudatettava teräksen valmistajan ohjeita ja suosituksia. (Vrt. 42040.3.1.4). Railojen muodon suunnittelussa voidaan käyttää esimerkiksi standardia SFS-EN ISO 9692-1. SFS-EN ISO 9692-1 Hitsaus ja sen lähiprosessit. Railomuotosuositukset. Osa 1: Terästen puikko-, metallikaasukaari-, kaasuhitsaus, TIG- ja sädehitsaus..4 Hitsauksen ja pintakäsittelyn helpottamiseksi uuman jäykisteiden sisäkulma leikataan kuvan 42040:K8 mukaiseksi. 42040.3.4.6 Hitsaaminen.1 Hitsaamisen konepajalla ja asennuspaikalla tulee täyttää standardissa SFS-EN ISO 3834-2 esitetyt laatuvaatimukset. Hitsaamiseen liittyviä suosituksia (esilämmitys, vetyhalkeamien estäminen, lisäaineiden käsittely, siltahitsit jne.) on esitetty standardissa SFS-EN 1011-2. 42040.3.4.4 Lisäaineet.1 Lisäaineet valitaan perusaineen ja hitsausmenetelmän asettamat vaatimukset huomioon ottaen siten, että hitsausliitos täyttää suunnitelma-asiakirjojen mukaiset laatuvaatimukset..2 Hitsausaineen ja -liitoksen lujuus- ja iskusitkeysvaatimukset ovat samat kuin perusaineella, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta vaadittu. Perusainetta huomattavasti lujempaa lisäainetta ei yleensä saa käyttää. Lisäaineen valinnan osalta katso ohje RakMK B7 ja Tiehallinnon terässiltoja koskevat ohjeet. B7 Teräsrakenteet, ohjeet..3 Hitsattaessa on lisäaineiden oltava kuivia ja puhtaita. Lisäaineiden säilytyksessä ja kuivauksessa on noudatettava lisäainevalmistajan antamia lisäainekohtaisia varastointi- ja kuivausohjeita. SFS-EN ISO 3834-2 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 2: Kattavat laatuvaatimukset SFS-EN 1011-2 Hitsaus. Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus..2 Hitsaustyöstä on laadittava hitsikohtaiset kirjalliset hitsausohjeet (WPS) SFS-EN ISO 15607..3 Kaikkien päittäisliitosten ja läpihitsautumista edellyttävien hitsien sekä sellaisten pienahitsien, joiden tunkeumaa aiotaan käyttää hyväksi hitsien kokoa määritettäessä, hitsausohjeiden tulee perustua standardin SFS-EN ISO 15614-1 mukaisiin menetelmäkokeisiin, jotka ovat valmistaja-, ja eri työnjohdon ja hitsausinsinöörin ollessa kyseessä, myös tuotantolaitoskohtaisia. Saman valmistajan aikaisemmin samalla perusaineella ja samoilla lisäaineilla tekemät ja muutenkin vertailukelpoiset menetelmäkokeet voidaan hyväksyä uudessa teräsrakennetyössä..4 Hitsaajalta edellytetään standardin SFS-EN 287-1 ja hitsausoperaattorilta vähintään standardin SFS-EN 1418 mukaista pätevyyttä. Pätevyys voidaan todeta myös muulla hyväksyttävällä tavalla. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 147

42040 42040.3 A) PALKKILOHKOJEN LIITOS h/4 1 3 h/4 SFS-EN ISO 15614-1 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Hyväksyntä menetelmäkokeella. Osa 1: Terästen kaari- ja kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus SFS-EN 287-1 Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus. Osa 1: Teräkset SFS-EN 1418 Hitsaushenkilöstö. Hitsausoperaattoreiden pätevyyskokeet. Metallisten materiaalien mekanisoitu ja automaattinen sulahitsaus sekä vastushitsaus. h h/4 h/4 2 3 42040.3.4.7 Lämpökäsittely.1 Kohta poistettu. B) VALSSATTUJEN JA HITSATTUJEN PALKKIEN JATKOS 1 h 1 1 3 2 DET.1 DET.1 Hitsattavat kappaleet esilämmitetään, jos perusaine, ainevahvuus, olosuhteet tai hitsausmenetelmä sitä edellyttävät. määräytyvät teräksen ja lisäaineiden valmistajien ohjeiden perusteella..2 Lämpökäsittely on esitettävä yksityiskohtaisesti hitsaussuunnitelmassa, jossa määritellään käytettävät laitteet, lämpötilan mittaukset, lämmön pitoaika sekä jäähdyttämisaika ja -olosuhteet..3 Esilämmitetyn alueen pitää olla riittävän leveä, jotta haluttu jäähtymisnopeuden hidastuminen saavutetaan. Esilämmitys ja lämpötilan mittaus on tehtävä standardin SFS-EN ISO 13916 mukaisesti. Hitsausvaihe 1. Laipat hitsataan noin 1/3 hitsin lopullisesta tilavuudesta Hitsausvaihe 2. Uuman hitsaus tehdään samanaikaisesti kun laippojen jatkokset hitsataan täyteen. Hitsausvaihe 3. Uuman ja laipan hitsien jäähdyttyä tehdään hitsaamatta jätetyt kaulahitsit. Kuva 42040:K9. Esimerkkejä hitsausjärjestyksestä. Hitsauksesta tai muista syistä aiheutuneet vääristymät saadaan yleensä oikaista kuumennusta käyttäen. (Vrt. 42040.3.1.4) SFS-EN ISO 13916 Hitsaus. Esikuumennuslämpötilan, välipalkolämpötilan ja ylläpitolämpötilan mittausohjeet..4 Jos suunnitelma tai laatuvaatimusten saavuttaminen sitä edellyttää, tehdään hitsatuille kappaleille jännitystenpoistohehkutus tai normalisointi perusaineen valmistajan ohjeiden mukaan..5 Hitsausolosuhteet on järjestettävä sellaisiksi, että vaatimusten mukainen työn tulos on mahdollinen. Ainakin seuraavista asioista on huolehdittava: railojen kastuminen tai likaantuminen on estettävä hitsauspaikalla ei saa olla suojakaasuun haitallisesti vaikuttavia ilmavirtauksia hitsattujen kappaleiden liian nopea jäähtyminen on estettävä hitsaajan työskentelyolosuhteiden tulee olla asianmukaiset hitsaaminen työmaalla tuulisissa ja kylmissä, alle 5 C:n, olosuhteissa edellyttää sääsuojan käyttöä hitsiä tai hitsattua kappaletta ei saa jäähdyttää esim. vedellä..6 Ellei olosuhteisiin liittyviä haittatekijöitä voida kokonaan poistaa, on työn onnistuminen varmistettava menetelmäkokeilla tai niihin verrattavalla koetyöllä..7 Hitsauksen lisäaineet on suojeltava kastumiselta ja säilytettävä lisäaineiden valmistajan säilytysohjeiden mukaisesti. SFS-EN ISO 15607 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Yleisohjeet 42040.3.4.8 Hitsien korjaaminen.1 Korjaamisen takia rakenteen lujuus ei saa heikentyä eivätkä muut sen käyttöön vaikuttavat ominaisuudet huonontua..2 Alamittaisia pienahitsejä ei tarvitse vahvistaa, jos alitus on paikallinen (pituudeltaan enintään 500 mm ja korkeintaan 20 % sauman pituudesta, kun sauman pituus on < 2500 mm) ja mitattu a-mitta on enintään 1 mm vaadittua pienempi silloin kun vaatimus on yli 5 mm ja enintään 0,5 mm vaadittua pienempi kun vaatimus on 5 mm. Teräsrakenteen valmistajalla on oikeus korjata hitsi..3 Hitsin liian suuri a-mitta on poistettava hiomalla, mikäli sen mitta ylittää suunnitelmassa esitetyn luokan raja-arvot standardin SFS-EN ISO 5817 mukaan arvosteltuna, ja jos siitä on jännitysten jakautuman, väsytyskestävyyden tai rakenteen ulkonäön kannalta haittaa..4 Jos hitsejä korjauksessa avataan ja hitsataan uudelleen, on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, jos- 148 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 sa käsitellään soveltuvin osin samat asiat kuin hitsaussuunnitelmassa..5 Hitsien korjaussuunnitelma on esitettävä tilaajan edustajalle ennen kuin korjaukseen ryhdytään. Kirjallista korjaussuunnitelmaa ei tarvita, jos työ on tavanomainen ja vaikutuksiltaan yksinkertainen..6 Korjaushitsauksen onnistuminen osoitetaan tarvittaessa menetelmäkokeilla..7 Ennen hitsien lopullista tarkastamista on hitseistä ja niiden ympäristöstä poistettava kaikki kuona ja roiskeet. Sytytysjäljet saadaan poistaa hiomalla perusainetta noin 1 mm juoheasti. Hitsin pinnan tasaisuutta, muotoa ja liittymistä perusaineeseen voidaan parantaa esimerkiksi hiomalla. TIG-käsittely on myös yleensä sallittu. Jos hitsaussuunnitelman hyväksyminen edellyttää menetelmäkokeita, on TIG-käsittely otettava mukaan kokeisiin. Korjausta varten hitsiä avataan vähintään 10-kertaisen hitsin paksuuden tai a-mitan matkalta kuitenkin vähintään n. 75 mm. Korjaushitsauksessa esilämmitys saattaa olla tarpeen, vaikka varsinainen hitsaus ei sitä edellyttäisikään. Korjausten yhteydessä suositellaan 50 C korkeampaa esilämmitystä kuin valmistuksessa. Kuumentamalla korjauskohdan ympäristöä voidaan hitsauksesta aiheutuvia sisäisiä jännityksiä pienentää. Jos hitsausvirhe on paikallinen sekä laadultaan ja sijainniltaan sellainen, että rakenteen kestävyys on vielä riittävä, ei seuraavaksi alemmassa laatuluokassa sallittavia hitsausvirheitä yleensä tarvitse korjata. SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat. 42040.3.4.9 Vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Tarkastajalla on oltava standardin SFS-EN 473 tason 2 mukainen tai sitä vastaava pätevyys NDT-tarkastuksiin. Pätevyyden tulee koskea kaikkia käytettäviä tarkastusmenetelmiä..2 Tarkastuksessa käytetään tarkastusmenetelmään soveltuvia ja toimintavarmoja laitteita. Ne on kalibroitava ohjeiden mukaisin määräajoin ja tarvittaessa muulloinkin..3 Tarkastuksen laajuus on seuraava, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta määrätty: a) Kaikki hitsit tarkastetaan silmämääräisesti koko pituudeltaan. b) Ultraäänitarkastus (UT) tehdään 100 %:sti kaikille laipan päittäishitseille ja uuman jatkosten asennushitseille sekä sellaisille T-liitoksille, joissa on levyn paksuussuunnassa vetorasituksia. Sama koskee laipan ja uuman välistä K-hitsiä, jos se on määrätty hiottavaksi tai se on tehty asennuspaikalla. 10 %:sti tarkastetaan kaikki muut päittäis- ja K-hitsit sekä muut sellaiset läpihitsatut liitoshitsit, joista UT-menetelmällä voidaan saada luotettava tarkastuksen tulos. Tavallisia pienahitsejä ei tarvitse tarkastaa, ellei se tunkeuman toteamisen takia ole tarpeen. Jos aineen vahvuus on < 6 mm, UT-tarkastus korvataan radiografisella tarkastuksella. c) Radiografisella tarkastuksella (RT) täydennetään UT-tarkastusta. Jos aineen vahvuus on < 6 mm, päittäishitsit kuvataan kohdassa b) esitetyssä laajuudessa. Paksuudeltaan 6...40 mm hitsit kuvataan, jos UT-tarkastuksessa löytyy virheitä, joiden laatua ja laajuutta ei UT-menetelmällä voida luotettavasti määrittää. Yli 40 mm paksuja hitsejä ei kuvata. d) Magneettijauhetarkastuksen (MT) kohteita ovat kaikki hiotut hitsit, B-luokan jatkoshitsien päätteet ja laipan jatkosten hiotut reuna-alueet..3 R Rautatiesilloissa teräskaukalosiltojen pohjalevyn jatkoshitsi hiotaan perusaineen tasoon ja liitos tarkistetaan sekä ultraääni- (UT) että magneettijauhetarkastuksella (MT)..4 Jos 10 %:n tarkastuksessa havaitaan virhe, jota hitsiluokassa ei sallita, laajennetaan tarkastusta siten, että virheen laajuus voidaan varmuudella määrittää..5 Tarkastukset ja raportointi tehdään seuraavien standardien mukaan: silmämääräinen tarkastus SFS-EN 970; hitsiluokat ja hyväksymisrajat SFS-EN 5817 mukaan. Tarkastuspöytäkirjaan merkitään myös hitsin pienin mitattu a-mitta ultraäänitarkastus SFS-EN 1714 tarkastustaso B; hyväksymisperuste SFS-EN 1712 hyväksymisraja 2 ja hitsausvirheiden tyypit SFS-EN 1713 mukaan radiografinen tarkastus SFS-EN 1435; hyväksymisrajat SFS-EN 12517 mukaan ja magneettijauhetarkastus SFS-EN 1290; hyväksymisperuste SFS-EN 1291 hyväksymisraja 1..6 Ainettarikkomaton tarkastus (NDT) tehdään standardin SFS-EN 1011-2 mukaisesti. Koska vetyhalkeamia voi syntyä hitsauksen jälkeenkin, yleensä vaaditaan että lopputarkastus pitää tehdä vasta vähintään 16 tunnin kuluttua. Aikarajaa voidaan lyhentää, kun kyseessä on ohuet ainepaksuudet ja teräksen myötölujuus on alle 500 N/mm 2. Aikarajaa voidaan pidentää kun kyseessä on yli 50 mm:n ainepaksuus ja teräksen myötölujuus on yli 500 N/mm 2. Aikaraja pitää mainita tarkastuspöytäkirjoissa. Tällaista aikarajaa ennen lopputarkastusta ei tarvita hitseille, joille on tehty vedynpoistohehkutus tai jännityksenpoistohehkutus..7 Tarkastuksen tulokset esitellään tilaajan edustajalle, ennen kuin hitsejä aletaan korjata, ellei työkohtaisesti toisin sovita..8 Laaturaporttiin merkitään lohkoittain tiedot tehdyistä tarkastuksista ja maininta täyttääkö hitsit asetetut vaatimukset sekä mahdolliset poikkeamat ja korjaukset..9 Tarkastuspöytäkirjat ja poikkeamaraportit liitetään laaturaporttiin. SFS-EN 473 Rikkomaton aineenkoetus. NDT-henkilöiden pätevöinti ja sertifiointi. Yleisperiaatteet SFS-EN 970 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Sulahitsausliitosten silmämääräinen tarkastus SFS-EN 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat SFS-EN 1714 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus SFS-EN 1714/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 149

42040 42040.3 SFS-EN 1714/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraänitarkastus SFS-EN 1712 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1712/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1713 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen SFS-EN 1713/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen SFS-EN 1713/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen SFS-EN 1435 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus SFS-EN 1435/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus SFS-EN 1435/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus SFS-EN 12517 1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Osa 1: Teräksestä, nikkelistä, titaanista ja niiden seoksista hitsattujen hitsausliitosten arviointi radiografisella kuvauksella. Hyväksymisrajat SFS-EN 12517/A2. Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1290 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus SFS-EN 1290/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus SFS-EN 1290/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus SFS-EN 1291 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1291/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1291/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat SFS-EN 1011 2 Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus. 42040.3.5.3 Liitososat.1 Yhteen liitettävät osat muotoillaan ja sovitetaan siten, että liitospinnat menevät tiiviisti vastakkain..2 Paksuuserot tasoitetaan viistämällä tai täytelevyillä, joiden yhteenlaskettu paksuus saa olla enintään 0,15 d tai 6 mm, missä d tarkoittaa ruuvin varren nimellishalkaisijaa. Pulttiliitoksissa saa ruuvien kiristysvoimaa käyttää liitososien pakottamiseen..3 Hitsausta ei saa käyttää liitososien tilapäiseenkään kiinnitykseen..4 Ellei suunnitelmassa tai kohdassa 42050.3.1.2 tarkoitetussa pintakäsittelysuunnitelmassa muuta vaadita, maalataan liitospinnat hyväksyttävällä sinkkipölymaalilla, jonka nimelliskerrospaksuus on 60 µm. Liitospinnat voivat olla myös kuuma- tai ruiskusinkittyjä..5 Esikäsittelyn tulee täyttää pinnoitteen asettamat laatuvaatimukset..6 Osia yhteen liitettäessä tulee liitospintojen olla puhtaat ja pinnoitteen kovettunut. 42050.3.1.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Pintakäsitelyn työsuunnitelma, InfraRYL. 42040.3.5 Pulttiliitokset 42040.3.5.1 Yleistä Pulttiliitokset jaotellaan toimintatapansa mukaan seuraavasti: Tavallisessa pulttiliitoksessa on ruuvin reikä varren suhteen väljä, joten tarvitaan pieni siirtymä, ennen kuin voimat siirtyvät liitososasta toiseen Sovitepulttiliitoksessa ruuvin varsi on sovitettu reikäänsä tiiviisti, joten voimat siirtyvät ilman sanottavaa siirtymää. Edellä kuvatut toimintatavat ovat liitoksille asetettuja toiminnallisia laatuvaatimuksia. Suunnitelmassa voidaan käyttää muitakin nimityksiä. Epäselvissä tapauksissa suunnittelija määrittelee liitosten toimintatavan. 42040.3.5.2 Tarvikkeet.1 Ruuvien, muttereiden ja aluslaattojen on oltava asennettaessa puhtaita kiristystä haittaavista, korroosiota aiheuttavista tai muuten haitallisista aineista..2 Varastointi ja käsittely pitää järjestää siten, että toimitustilan mukainen tai kiristämistä varten tehty pintakäsittely säilyy..3 Eri laatuluokkiin kuuluvat tarvikkeet on eroteltava ja varastoitava siten, että sekaantumisen vaaraa ei ole..4 R Rautatiesiltojen pulttiliitoksissa käytetään kuumasinkittyjä ruuveja, muttereita ja aluslaattoja, ellei suunnitelmassa ole esitetty käytettäväksi muita em. vaatimuksista poikkeavia osia ja tarvikkeita. 42040.3.5.4 Vapaareiät.1 Ellei suunnitelmassa muuta vaadita, tehdään tavallisen pulttiliitoksen vapaareiät standardissa SFS 3898 ISO 273 EN 20273 määritellyn keskisarjan mukaan..2 Ellei ruuvin kannan puolella käytetä aluslaattaa, viistetään reiän reuna ruuvin kannan ja varren välistä pyöristystä vastaavasti. (Vrt. myös 42040.3.3.3)..3 Liitososien kokoamisen jälkeen rei'issä ei saa olla 1 mm suurempaa kohdistusvirhettä ja ruuvien pitää mennä pakottamatta paikoilleen. Tarvittaessa saa tavallisen pulttiliitoksen reikien yhteensopivuutta parantaa suurentamalla vapaareikää enintään 1 mm..4 Sovitepulttiliitoksen vapaareiät saavat olla enintään 0,3 mm ruuvin vartta väljempiä. SFS 3898 ISO 273 EN 20273 Ruuvien vapaareiät. Sovitepulttiliitoksen reiät tehdään osien valmistusvaiheessa n. 3 mm nimellismittaansa pienemmiksi. Lopulliseen mittaansa ne suurennetaan sen jälkeen, kun liitososat on koeasennus- tai asennusvaiheessa sovitettu lopulliseen asentoonsa ja puristettu liikkumattomasti vastakkain. Reiät viimeistellään kalvamalla. Ruuvien pinnoite otetaan vapaareikää mitattaessa huomioon. 150 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 Taulukko 42040:T2. Tavallisen pulttiliitoksen ja sovitepulttiliitoksen pulttien (lujuusluokat 5.6, 8.8 ja 10.9) vaaditut esijännitysvoimat ja kevyesti öljyttyjen ruuvien kiristysvääntömomentit. Nimellishalkaisija, mm Esijännitysvoima, kn Kiristysvääntömomentti, Nm 5.6 8.8 10.9 5.6 8.8 10.9 12 21 35 48 50 80 110 16 39 64 90 120 200 280 18 47 79 110 170 280 390 20 58 97 136 230 380 530 22 69 116 162 300 500 700 24 82 137 191 390 650 910 27 108 180 253 580 960 1340 30 132 220 308 780 1300 1820 42040.3.5.5 Ruuvien kiristäminen.1 Ellei suunnitelmassa muuta vaadita, kiristyksen jälkeen ruuvien kierteistetyllä osalla jännityspoikkipinnalle lasketun jännityksen on oltava n. 60 % ruuvin myötöjännityksestä ja kaikissa liitoksen ruuveissa sama kiristysaste..2 Kevyesti öljytyillä kierteillä tämä vaatimus saavutetaan taulukossa 42040:T2 annetuilla kiristysvääntömomentin arvoilla. Muulla tavalla käsitellyille pulteille kiristämisen vastaavat ohjearvot määritetään kokeilla, joilla osoitetaan, että taulukon 42040:T2 mukainen esijännitysvoima saavutetaan. Kokemus on osoittanut, että toimitustilassa (kevyesti öljyttyinä) pultin sisäinen kitka vaihtelee paljon. Pienempään hajontaan voidaan päästä käsittelemällä kierteet soveltuvilla voiteluaineilla. Jos mutterien kierteet käsitellään mehiläisvahalla, saadaan samalla kiristysvääntömomentilla n. kaksinkertainen esijännitys verrattuna toimitustilassa oleviin pultteihin. (Vrt. taulukko 42040:T2.) Koetulosten hajonta on myös pienempi..3 Jos suunnitelmassa asetetaan kiristykselle tai pultin esijännitykselle tarkkuusvaatimuksia, pitää kiristysvääntömomentin ja esijännitysvoiman välinen riippuvuus määrittää kokeellisesti. Myös kohdassa 42040.3.6.5 käsiteltyä kiertokulmamenetelmää voidaan käyttää riittävän kiristyksen varmistamiseen..4 Liitoksissa, joissa useita pultteja tai liitososia joudutaan pakottamaan pulteilla, pitää kiristys tehdä kahdessa vaiheessa pulttiryhmän keskeltä aloittaen..5 Kiristämisen jälkeen mutterit varmistetaan..6 Mutteri tulee varmistaa lysmistämällä kierteet, käyttämällä lukkomutteria tai toisella mutterilla. Hitsausta ei saa käyttää mutterin varmistamiseen. 42040.3.5.6 Vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Vaatimustenmukaisuus osoitetaan tarkastus- ja mittauspöytäkirjoilla, jotka liitetään laaturaporttiin..2 Tarkastuksessa todetaan liitosten yhteensopivuus, reikien koko ja laatu sekä pulttien koot, laadut ja lukumäärät..3 Liittimien esijännitysvoima mitataan yleensä kalibroidulla momenttiavaimella. 42040.3.6 Kitkaliitokset 42040.3.6.1 Kitkaliitosten laatuvaatimukset.1 Valmiissa kitkaliitoksessa liitososien välillä on oltava suunnitelmassa tai soveltuvassa standardissa vaadittu esipuristus..2 Liitospintojen kitkakertoimen on täytettävä kohdassa 42040.3.6.4 tai suunnitelmassa asetetut vaatimukset..3 Kiristämiseen käytetään suunnitelmassa määriteltyjä ruuveja. Liitintyypin vaihtaminen edellyttää suunnitelman muuttamista. 42040.3.6.2 Reiät.1 Ellei suunnitelmassa muuta vaadita, ovat ruuvien vapaareiät standardissa SFS 3898 ISO 273 EN 20273 määritellyn keskisarjan mukaisia..2 Ruuvien tulee mennä pakottamatta paikoilleen..3 Porauslastuja ja -purseita ei saa olla rei'issä eikä liitospinnoilla..4 Reiän reunassa tulee olla ruuvin kannan puolella viiste n. 1,5 x 1,5 mm, jos kannan alla ei käytetä aluslaattaa..5 Muille reikien särmille asetetut vaatimukset ovat kohdan 42040.3.3.3 mukaiset. Jos reiät porataan koeasennus- tai asennusvaiheessa, ne voidaan tehdä enintään 1 mm ruuvin nimellishalkaisijaa suuremmiksi, elleivät liitoksen toiminnalliset syyt aseta muita vaatimuksia..6 Porattaessa tai kalvettaessa ei porausnestettä saa päästää valmiiksi käsitellyille kitkapinnoille. SFS 3898 ISO 273 EN 20273 Ruuvien vapaareiät. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 151

42040 42040.3 t1 työstetään t2 dt.5 Sinkkisilikaattimaalissa tulee olla metallista sinkkiä vähintään 80 paino-% kuivakalvosta..6 Muut kitkapinnoilla käytettävät pinnoitteet voidaan hyväksyä menetelmäkokeiden perusteella. Menetelmäkokeissa koesarjojen tulee olla riittävän laajoja (yleensä vähintään 6 kpl), jotta hajonta voidaan myös määrittää. Kuva 42040:K10a. Kitkaliitoksen sovitus, dt < 2 mm. t1 KÄYTETÄÄN TÄYTELEVYÄ, JOS dt > 2 mm täytelevy Kuva 42040:K10b. Kitkaliitoksen sovitus, dt 2 mm. 42040.3.6.3 Liitososien sovittaminen.1 Liitososien tulee sopia koko liitoksen alueella toisiinsa siten, että liittimien esijännitysvoimasta ei tarvitse käyttää 10 % enempää tiiviin kosketuksen aikaansaamiseen..2 Jos jatkettavien levyjen paksuudet poikkeavat toisistaan, paksuusero tasoitetaan joko työstämällä paksumman levyn päätä juoheasti tai käyttämällä täytelevyä. (Katso kuvat 42040:10a ja 42040:K10b)..3 Jatkoslevyt on taivutettava ennen liitoksen tekemistä..4 Täytelevyjen on oltava lujuus- ja kitkaominaisuuksiltaan samanlaisia kuin liitososat..5 Kitkaliitosten sovitustarkkuus on otettava huomioon mm. osien valmistustarkkuudessa sekä hitsausjärjestystä ja kokoonpanoa suunniteltaessa. 42040.3.6.4 Liitospintojen käsittely.1 Liitospinnoilla tulee olla yhteen liitettäessä vaadittavat kitka- ja korroosionesto-ominaisuudet..2 Kitkakertoimen tulee olla µ 0,5, ellei suunnitelmassa aseteta muita vaatimuksia. Tämä on saavutettavissa pinnan terävämuotoisella profiililla, jonka syvyys on 30...40 µm, joko ilman pinnoitetta tai ohuella sinkkisilikaattimaalilla pinnoitettuna..3 Ellei kitkakerrointa todeta menetelmäkokeella, viimeistellään puhdistetut pinnat hiekkapuhaltamalla. Kvartsihiekan raekoko on 1...1,5 mm ja ilmanpaine 7 baaria..4 Hiekkapuhalletut liitospinnat (Sa 2,5/SFS-EN ISO 8501-1) pinnoitetaan sinkkisilikaattimaalilla siten, että saavutetaan tasainen maalikerros, jonka nimellispaksuus on 40...60 µm. t2 dt.7 Osia yhteen liitettäessä tulee liitospintojen olla puhtaat, kuivat ja pinnoitteen kovettunut..8 Kitkaa heikentävien sinkkisuolojen muodostumisen estämiseksi kitkaliitoksen kiristys on tehtävä saman työvuoron aikana kuin sinkkipölymaalaus. Jos väliaika on pitempi, on sinkkisuolat poistettava pyyhkäisysuihkupuhdistuksella (ks. kohta 42050.2.1.1). Sinkkisilikaattimaali vaatii kovettuakseen vähintään 50 %:n suhteellisen kosteuden. Tarvittaessa pintoja voidaan kostuttaa ohuella vesisumutuksella tai kostealla rievulla. Sinkkipölymaalin kovettumisen voi tarkastaa maalin liuotteella. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat 42050.2.1.1 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Maalaustyön alusta, esikäsittely, InfraRYL. 42040.3.6.5 Liittimien kiristäminen.1 Kitkaliitoksen ruuvit kiristetään sellaisilla menetelmillä ja laitteilla, että vaadittu esipuristus liitospintojen välillä saavutetaan luotettavasti..2 Kitkaliitoksen ruuvit kiristetään seuraavien ohjeiden mukaan, ellei muuta menettelyä osoiteta työntuloksen kannalta edullisemmaksi..3 Ellei suunnitelmissa ole toisin määrätty, esikiristetään ensin joka toinen ruuvi sen jännityspituudesta riippumatta noin 60 %:iin lopullisesta arvostaan. Tätä vastaavat esijännitysvoimat ja kiristysvääntömomentit ovat noin 80 % taulukon 42040:T2 arvoista. Taulukon 42040:T2 kiristysvääntömomentin arvot ovat ruuveille ja muttereille, joiden kierteet on kevyesti öljytty, mikä vastaa normaalia toimitustilaa. Kierteissä voidaan käyttää myös muita tarkoitukseen soveltuvia voiteluaineita, jolloin esikiristykseen tarvittavat momentit ovat pienempiä ja pulttien esijännitysvoiman hajonta pienenee. (Vrt. 42050.3.5.5).4 Ruuvien jännityspituuden ollessa 6 10xd esikiristetään tämän jälkeen loput ruuvit noin 60 %:iin lopullisesta arvostaan aloittaen liitoksen keskikohdalta ja edeten vuorotellen keskikohdan kummaltakin puolen liitoksen reunoja kohti. Esikiristyksen jälkeen kaikki ruuvit jännitetään lopulliseen kireyteen kiertämällä mutteria tai kantaa siten, että mutteri kiertyy ruuvin varren suhteen kulmaan 120. Mutterin asennot merkitään siten, että kiertokulma voidaan luotettavasti todeta..4 R Rautatiesilloissa kiertokulmamenetelmää ei sallita. 152 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 MERKINNÄT ESIKIRISTYKSEN JÄLKEEN A 1 2 terävät viivat esim. vedenkestävällä tussilla MERKINNÄT LOPULLISEN KIRISTYKSEN JÄLKEEN Avoimet raot esim. jatkettujen levyjen päiden välissä, täytetään kitillä pohjamaalauksen jälkeen..4 Olosuhteiden ja rakentamisen aikataulun niin vaatiessa pitää tiivistäminen tehdä väliaikaisella pinnoitteella, joka poistetaan kokonaan lopullisen pintakäsittelyn yhteydessä..5 Poistettaessa rasvaa ruuvien kannoista ja muttereista ei liuotinta saa käyttää niin runsaasti, että sitä tunkeutuu liitospintojen väliin..6 Kitkaliitosten tiivistäminen otetaan huomioon pintakäsittelysuunnitelmassa. (vrt. 42050.3.1.2) 1 2 2 1 42050.3.1.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Pintakäsittelyn työsuunnitelma, InfraRYL. B RUUVIN VARSI EI OLE KIERTYNYT Kuva 42040:K11. Kiertokulman merkinnät. Kiertokulmat suositellaan merkittäväksi kuvan 42040:K11 mukaisesti..5 Ruuvien jännityspituuden ollessa < 6 x d tai >10 x d kiristetään kaikki ruuvit alakohdan.3 mukaisen esikiristyksen jälkeen lopulliseen kireyteensä RakMK B 7 kohdan 9.3.4 mukaisesti aloittaen liitoksen keskikohdalta ja edeten vuorotellen keskikohdan kummaltakin puolen liitoksen reunoja kohti..6 Kierteissä käytetään öljyä tai voiteluainetta, joka vastaa laadultaan ruuvin valmistajan esittämää voiteluainetta. Vastaavan voiteluaineen soveltuvuus käyttötarkoitukseen varmistetaan ennakkokokeella kiristysvääntömomentin ja esijännitysvoiman vaikutuksen osalta. 42050.3.5.5 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Rautatiesiltojen tukikerroksen alla ja sivulla olevat pinnat, InfraRYL B 7 Teräsrakenteet, ohjeet..7 R Kiristämistyön yhteydessä vääntynyt tai kierteiltään vahingoittunut ruuvi korvataan uudella ruuvilla ja mutterilla. 42040.3.6.6 Liitoksen viimeistely.1 Kaikki raot liitososien välissä ja ympärillä sekä liittimien eri osien ja perusaineen välillä tiivistetään siten, että kosteus ei pääse tunkeutumaan liitososien väliin..2 Tiivistämiseen käytetään sellaisia maaleja ja kittejä, jotka soveltuvat rakenteen korroosionestopinnoitukseen. Hyvin sovitetut liitokset voidaan tiivistää sivelemällä niihin pohjamaalia. C RUUVIN VARSI ON KIERTYNYT 42040.3.6.7 Vaatimuksenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Vaatimuksenmukaisuus osoitetaan tarkastus- ja mittauspöytäkirjoilla, jotka liitetään laaturaporttiin..2 Tarkastuksessa todetaan liitoksen yhteensopivuus, liitospintojen pintakäsittely (vrt. 42050.5.1), reikien koko ja laatu sekä kitkaruuvien koko, laatu ja lukumäärä..3 Kiristettäessä varmistetaan liittimeen syntyvä esijännitysvoima mittaamalla kiristysvääntömomentti kalibroidulla momenttiavaimella ja lopullinen kiertokulma kiertokulmamerkinnöistä. 42050.5.1 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Korroosionestomaalauksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja raportointi, InfraRYL. 42040.3.7 Vaarnat 42040.3.7.1 Vaarnojen yleiset laatuvaatimukset.1 Leimuhitsauksella kiinnitetyn vaarnapultin tulee olla hitsautunut koko poikkipinnaltaan..2 Vaarnapultti ei saa olla enempää kuin 2 mm suositusmittaansa pitempi. Suositusmitalla tarkoitetaan täydellisesti hitsaantuneen vaarnapultin pituutta. Vaarnapulttien valmistaja ilmoittaa sen tuoteselostuksessaan tai se määritetään tyyppihyväksyntä- tai menetelmäkokeiden perusteella..3 Lyöntikokeen jälkeen ehjiksi osoittautuneet vaarnapultit saavat jäädä vinoon, elleivät työmenetelmät tai vaarnapulttien toiminta rakenteessa vaadi niiden oikaisemista..4 Pienahitsillä kiinnitettyjä vaarnapultteja koskevat samat laatuvaatimukset kuin leimuhitsattuja pultteja..5 Pienahitsin tulee ympäröidä vaarnapultti kokonaan. (Vrt. 42040.3.7.3).6 Muita vaarnoja koskevat laatuvaatimukset riippuvat vaarnatyypistä ja kiinnitystavasta. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 153

42040 42040.3 42040.3.7.2 Vaarnojen hitsaaminen.1 Hitsaamiseen saadaan käyttää vain sellaisia vaarnapultin hitsaamiseen kehitettyjä leimuhitsauslaitteita, joiden toimintavarmuus on osoitettu valmistajakohtaisin menetelmäkokein. Hitsauspistooli ja ohjausyksikkö testataan yhdessä virtalähteen kanssa..2 Vaarnapulttien, suojarenkaiden ja hitsauskohdan perusaineen on oltava puhtaita. Perusaine suihkupuhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2,5 standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan..3 Hitsauskohdan tulee olla kuiva..4 Vaarnapultin keskikohdan tulee sijaita vähintään 30 mm:n päässä laipan päittäishitsin reunasta..5 Perusaineen kovuus hitsauskohdassa ei saa ylittää 400 HV..6 Jos perusaineen lämpötila hitsattaessa on alle 0 C, kovuus määritetään menetelmäkokeella..7 Menetelmäkokeissa perusaineen, olosuhteiden ja laitteiden on oltava samat kuin varsinaisessa työssä..8 Aloitettaessa pulttien hitsausta uudessa työkohteessa on tehtävä koetyö, jossa pultteja hitsataan vähintään 10 kpl samaan perusaineeseen, jota sillassa käytetään. Kaikille pulteille tehdään sointi- ja lyöntikoe. Jos pultteja irtoaa, on koetyö uusittava, kunnes oikeat hitsausarvot ja työmenetelmät löydetään..9 Irtoamisen syyn selvittämiseksi on tarvittaessa tehtävä menetelmäkokeita, joihin kuuluu veto-, taivutus- ja kovuuskokeita sekä hitsausliitosten tutkimista NDTmenetelmillä ja makrohieitten avulla. Menetelmäkokeissa sovelletaan standardia SFS-EN ISO 14555. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat SFS-EN ISO 14555 Hitsaus. Metallisten materiaalien kaaritapitushitsaus. 42040.3.7.3 Vaarnojen korjaukset.1 Puutteelliseksi jääneen tai muulla tavalla heikoksi osoittautuneen hitsin saa korjata pienahitsillä, jonka a 5 mm, jos pultin halkaisija on 20 mm ja a 6 mm, jos halkaisija on 22 mm..2 Korjaushitsauksesta pitää tehdä kohdassa 42040.3.4.2 tarkoitettu hitsaussuunnitelma..3 Murtuneiden pulttien jäljet tasoitetaan hiomalla. Uusi vaarna hitsataan murtopaikan viereen..4 Ne lyöntikokeessa vinoon menneet vaarnapultit, jotka eivät saa kohdassa 42040.3.7.1 määritellyistä syistä jäädä vinoon, oikaistaan hitaasti taivuttaen. (Vrt. kuva 42040:K12). 42040.3.7.4 Vaarnojen vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Kaikki hitsatut vaarnapultit tarkastetaan silmämääräisesti..2 Hitsattujen vaarnapulttien pituus tarkastetaan mittaamalla vähintään 5 % pulttien määrästä. Mitattavat vaarnapultit valitaan silmämääräisesti. Jos poikkeavia vaarnapultteja löydetään, lisätään tarkastusten määrää niin, että saadaan luotettava kuva koholla olevien vaarnapulttien määrästä..3 Kaikki vaarnapultit, jotka ovat enemmän kuin 2 mm suositusmittaansa pitempiä, tutkitaan lyöntikokeella tai niiden kiinnitys vahvistetaan pienahitsillä. (Vrt. 42040.3.7.3)..4 Kaikille vaarnapulteille tehdään sointikoe, jossa vasaralla napauttamalla saatetaan vaarnapultti värähtelemään. Kaikille soinnin perusteella epäilyttäviksi todetuille vaarnapulteille tehdään lyöntikoe, ellei niitä vahvisteta pienahitsillä..5 Sointikokeessa tyydyttäviksi todetuille ja pienahitsillä vahvistetuille vaarnapulteille tehdään lyöntikokeita vähintään yksi alkavaa 200 vaarnapulttia kohti. Tämän lisäksi tehdään kaksi ylimääräistä lyöntikoetta kutakin murtunutta vaarnapulttia kohti..6 Lyöntikoe ja taivutus tehdään kuvassa 42040:K12 esitetyllä tavalla..7 Lyöntikokeessa vaarnapultti lyödään isolla vasaralla yhdellä iskulla vähintään 30 vinoon. Vaarnapulttia ei hyväksytä, jos siihen tai kiinnityshitsiin on syntynyt murtumia tai säröjä..8 Kaikki lyöntikokeessa taivutetut vaarnapultit tarkastetaan silmämääräisesti ja sointikokeella. Kiinnityshitsien säröt tutkitaan magneettijauhekokeella kohdan 42040.3.4.9 mukaan..9 Tarkastuksen tulokset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan, joka liitetään laaturaporttiin. 42040.3.8 Kokoonpano 42040.3.8.1 Kokoonpanon yleiset laatuvaatimukset.1 Osien kokoonpano rakenteeksi suunnitellaan sellaiseksi, että kaikki osat voidaan sovittaa hallitusti paikoilleen ja että liitokset voidaan tehdä niitä koskevien laatuvaatimusten mukaisesti. (Vrt. kohta 42040.0.2).2 Jos rakenteen kokoonpano edellä esitettyjen vaatimusten mukaisesti on mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa, tulee valmistajan huomauttaa siitä kohdan 42040.3.2.1 alakohdassa.4 tarkoitetulla tavalla ja tehdä esitys suunnitelman muuttamiseksi. 154 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 LYÖNTIKOE PYSTYYNTAIVUTUS 30 30 Kuva 42040:K12. Lyöntikoe ja pystyyntaivutus. 42040.3.8.2 Mittaus Suunnitelmissa on annettu rakenteiden teoreettiset mitat lämpötilassa +20 C, ellei muuta ole ilmoitettu..1 Liitostavasta johtuvat muodonmuutokset ennakoidaan kokoonpanomittoja asetettaessa..2 Mittaukset tehdään sellaisella tarkkuudella, että mahdollinen mittausvirhe on enintään 1/10 rakenteille tai rakenneosille asetetuista mittatarkkuusvaatimuksista. 42040.3.8.3 Osien sovittaminen.1 Osat sovitetaan toisiinsa siten, että kokoonpano- ja asennusliitokset sekä valmiit rakenteet täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset. Osien sovitustarkkuus vaikuttaa mm. hitsien laatuluokkaan (vrt. SFS-EN ISO 5817). SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat..2 Suunnitelmaan merkityt puskuliitokset sovitetaan siten, että liitospinnat ovat tiiviissä kosketuksessa. Liitospintojen välillä saa olla enintään 0,50 mm leveä paikallinen rako, jonka pituus ei saa ylittää 1/10 kosketuspinnan pituudesta..3 Puskuliitokseen ei saa hitsata hitsiä, ennen kuin liitoksen sovitustarkkuus on todettu. 42040.3.8.4 Väliaikaiset kiinnitykset.1 Kaikki rakenneosien siirroissa, nostoissa ja kokoonpanossa tarvittavat väliaikaiset tai pysyviksi tarkoitetut kiinnikkeet ja reiät esitetään yksityiskohtaisesti valmistussuunnitelmassa..2 Väliaikaiset kiinnitykset eivät saa heikentää rakenteen lujuusominaisuuksia eikä sen käyttökelpoisuutta..3 Siltojen teräsrakenteisiin ei saa tehdä mitään suunnitelmaan kuulumattomia reikiä eikä hitsejä ilman tilaajan lupaa..4 Pulteilla koottavissa rakenteissa ei saa käyttää hitsauskiinnityksiä, ellei siitä ole mainintaa suunnitelmassa..5 Kiinnikkeitä ei saa hitsata rakenneosiin ilman tilaajan lupaa..6 Kiinnikkeiden hitsit on poistettava siten, että niistä ei ole lujuuden, ulkonäön tai pintakäsittelyn kannalta haittaa..7 Kiinnikkeitä ei saa sijoittaa näkyviin pintoihin..8 Asennuslohkoihin saa kiinnittää nostokorvakkeita sekä muita siirtoja ja kuljetusta helpottavia osia pysyvästi vain, jos ne sijoitetaan ulkonäön kannalta haitattomiin paikkoihin ja ne eivät heikennä rakenteen kantavuutta. Hitsien käyttö kiinnityksessä on rajoitettua. Hitsit lisäävät rakenteen alttiutta haurasmurtumalle. Sen vuoksi kiinnikkeiden hitsaus saattaa vaatia esilämmitystä, vaikka kokoonpanohitsaus ei sitä vaatisikaan. Kiinnikkeiden hitsit voidaan poistaa hiomalla. 42040.3.8.5 Kokoonpanoliitokset.1 Liitoksia koskevat vaatimukset ovat kohtien 42040.3.4, 42040.3.5 ja 42040.3.6 mukaiset..2 Yhdistetyissä kitka- ja hitsausliitoksissa hitsaus tehdään ennen liittimien kiristämistä. 42040.3.8.6 Kokoonpanon vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Rakenneosien mittauksesta laaditaan pöytäkirjat, joihin merkitään kohdan 42001.4.5.3 mukaisesti ainakin mittaustulokset, teoreettiset mitat sekä sallitut poikkeamat ja niiden ylitykset. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 155

42040 42040.3.2 Jos mittaustulos ylittää raja-arvon, selvitetään sallittua poikkeamaa suuremman poikkeavuuden esiintymisalue ja korjataan rakenneosa hyväksyttävällä tavalla, ellei ole sovittu arvonvähennysmenettelystä..3 Liitosten osalta vaatimustenmukaisuuden osoittamista ja dokumentointia koskevat vaatimukset on esitetty kohdissa 42040.3.4.9, 42040.3.5.6, 42040.3.6.7 ja 42040.3.7.4..4 Ilmatiiviiksi suunniteltujen koteloiden tiiviys (kannatinrakenteet) todetaan painekokeella, jossa käytetään 0,1 baarin ylipainetta, ellei muuta painetta ole määrätty käytettäväksi. Kokeesta tehdään pöytäkirja. Sekundäärirakenteissa (esim. palkkisiltojen poikkiristikkojen sauvat) koteloiden tiiviys todetaan 100 %:n silmämääräisen tarkastuksen perusteella. Tarkastuksista tehdään merkinnät laaturaporttiin. 42001.4.5.3 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteumapiirustukset, InfraRYL. 42040.3.9 Rakentaminen 42040.3.9.1 Rakenteen muoto- ja mittatarkkuus.1 Sillan, jossa on teräsrakenteita, on valmiina täytettävä kohdassa 42001.2 asetetut sillan yleiset mitta- ja muototarkkuusvaatimukset..2 Ellei suunnitelmassa ole asetettu muita tarkkuusvaatimuksia, ovat asennetun teräsrakenteen mitta- ja muotopoikkeamien sallitut arvot ja enimmäispoikkeamat taulukon 42040:T3 mukaiset. Sillan alusrakenne tai kansirakenne, (esim. betonielementit) voivat vaatia parempaa tarkkuutta kuin mitä taulukossa on esitetty. Taulukossa 42040:T3 esitettyä tiukemmat sallitut poikkeamat ja enimmäispoikkeamat esitetään suunnitelma-asiakirjoissa..3 Teräsrakenteen asentajan on mitattava ja raportoitava rakennuttajalle kaikki taulukossa 42040:T3 esitetyt mitat alakohdissa.6.14 esitetyssä laajuudessa..4 Kaikista sallitun poikkeaman ylittävistä mittapoikkeamista on tehtävä poikkeamaraportti..5 Mittauspöytäkirjaan kirjataan ainakin nimellismitta, sallitut poikkeamat tai raja-arvot ja mitatut mitat. Jos mitta tarkastetaan useammasta pisteestä, merkitään pöytäkirjaan ainakin kaikki raja-arvon ylittävät mitat tai lähinnä raja-arvoa oleva mitta. Ks. myös kohta 42001.4.5.3. Jos rakenteen muodon mittatarkastuksissa tarvitaan ristimittoja, joita ei yleensä ole esitetty suunnitelmissa, niiden arvot lasketaan suunnitelmissa annettujen mittojen perusteella. 42001.4.5.3 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteumapiirustukset, InfraRYL..6 Sillan jännemitat mitataan kunkin kannattimen kohdalta. Jännemitta on peräkkäisten tukien tukijäykisteiden painopisteakselin vaakasuora etäisyys kannatinta pitkin mitattuna. e5 e5 fp + f4 l5 l5 d1 = = d1 fp= SUUNNITELMAN MUKAINEN MUOTO Kuva 42040:K13. Kannatinrakenne sivulta. POIKKIKANNATTIMET TUKILINJA l7 l6 l5 f5 l7 TUKILINJA Kuva 42040:K14. Kannattimen sivukäyryys. 156 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 Taulukko 42040:T3.Valmiin rakenteen sallitut mittapoikkeamat (Luokka 2 vastaa tiesilloissa entistä hylkäysrajaa). Mitattava asia Tunnus Kuva Mitta pituus Suhteellinen poikkeama, % 1) Pienin poikkeama, mm 1) Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 1 Luokka 2 Pääkannattimet jännemitat l5 13 l5 +0.1/ 0.05 +0.2/ 0.01 +50/ 25 +100/ 50 2) rakennekorkeus h4 15 h4 ±0.25 ±0.5 ±4 ±8 3) muoto pystysuunnassa jänteen keskellä f4 13 l5 +0.1/ 0.05 +0.2/ 0.1 ±20 ±40 neljäsosapisteissä f4 13 l5 +0.07/ 0.04 +0.14/ 0.07 ±15 ±30 4) muoto vaakasuunnassa jänteen keskellä f5 14 l5 0.1 0.2 20 40 neljäsosapisteissä f5 14 l5 0.07 0.14 15 30 5) kallistuma v4 15 h4 0.5 1.0 2 4 kannattimien välinen etäisyys b4 15 b4 0.2 0.4 4 8 6) korkeusero samassa f6 15 b4 0.25 0.5 4 8 7) poikkileikkauksessa laakerin vastinpinnan kaltevuus sillan suunnassa 1 18 F1 5 10 8) poikkisuunnassa 2 18 F2 5 10 8) Poikkikannattimet rakennekorkeus h5 16 h5 ±0.25 ±0.5 ±4 ±8 3) muoto pystysuunnassa f7 16 b4 +0.1/ 0.1 +0.2/ 0.2 +4/ 4 +8/ 8 muoto vaakasuunnassa f8 16 b4 0.1 0.2 4 8 9) kallistuma v5 16 h5 0.5 1.0 2 4 5) kannattimien välinen etäisyys l6 14 l6 ±0.25 ±0.5 ±10 ±20 10) asema l7 14 17 ±0.1 ±0.2 ±20 ±40 11) Sauvarakenteet lisäksi sauvan akselin käyryys f9 17 S 0.1 0.2 5 10 12) sauvan epäkeskisyys nurkassa rakenteen tasossa e1 17 d3 10 20 13) rakenteen tasosta e2 17 2 4 2 4 13) Asema laakerin suhteen sillan suunnassa e3 18 20 40 14) sillan poikkisuunnassa e4 18 10 20 14) Sijainti alusrakenteen suhteen sillan suunnassa e5 13,18 d1 1.0 2.0 20 40 15) sillan poikkisuunnassa e6 15,18 d2 1.0 2.0 10 20 16) 1) Suhteellinen poikkeama tarkoittaa ilmoitettua prosenttiosuutta mittapituudesta. Pienintä poikkeamaa pienempää sallitun poikkeaman tai enimmäispoikkeaman arvoa ei vaadita. Jos suhteelliselle poikkeamalle ei anneta arvoja, pienimmän poikkeaman arvoja käytetään sallittuna poikkeamana ja enimmäispoikkeamana. + -merkkinen poikkeama tarkoittaa muodosta puhuttaessa poikkeamaa ylöspäin. 2) Sillan jännemittojen summalle sovelletaan pisimmän jänteen mukaan laskettua arvoa (tai pienimmän poikkeaman arvoa). Jännemitalla tarkoitetaan teräsrakenteen tukijäykisteiden keskikohtien välistä etäisyyttä. Yksittäisen jänteen poikkeaman suurimmat arvot kohdan 42001.2.7 alakohdan 1 mukaan. 3) Rakennekorkeudella tarkoitetaan kantavan teräsrakenteen rakennekorkeutta tai sauvarakenteilla ns. systeemikorkeutta. 4) Muodolla pystysuunnassa ja sivukäyryydellä tarkoitetaan teräksisten kannattimien pystysuuntaista ja vaakasuuntaista muotoa. Muoto mitataan aina jänteittäin sillan toteutuneiden tukien asemien suhteen. Sallittujen poikkeamien ja enimmäispoikkeamien arvot muissa pisteissä voidaan tarvittaessa interpoloida parabolisesti. 5) Kallistuma mitataan kannattimen teoreettisesta asemasta, joka ei välttämättä ole pystyasento. 6) Kannattimien välinen etäisyys mitataan kannattimien ylä- ja alareunalla. Jos kannattimia on useampia kuin kaksi, mitataan kaikkien vierekkäisten kannattimien välit sekä äärimmäisten kannattimien väli. Viimeksi mainitussa tapauksessa mittapituutena suhteellista poikkeamaa määrättäessä käytetään äärimmäisten kannattimien välistä teoreettista etäisyyttä. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 157

42040 42040.3 7) Korkeusero tarkoittaa kannattimien alapinnoilta mitattujen korkeuksien eroja. Korkeus mitataan aina uuman kohdalta tai sauvarakenteissa alalaipan alapinnan keskilinjalta. Jos kannattimia on useampia kuin kaksi, mitataan kaikkien vierekkäisten kannattimien väliset korkeuserot sekä äärimmäisten kannattimien välinen korkeusero. Viimeksi mainitussa tapauksessa mittapituutena suhteellista poikkeamaa määrättäessä käytetään äärimmäisten kannattimien välistä teoreettista etäisyyttä. 8) Poikkeama tarkoittaa kannattimen alapinnan kaltevuuspoikkeamaa teoreettisesta, yksikkönä millimetri / metri ( ). 9) Sivukäyryys tarkoittaa levypalkkirakenteen sivukäyryyttä, jolloin mittapituutena b4 käytetään kannattimien väliä tai kaksinkertaista ulokepituutta. Sauvarakenteisen poikkikannattimen käyryydet käsitellään sauvojen akselin käyryytenä. 10) Mittapituutena l6 käytetään peräkkäisten poikkikannattimien teoreettista etäisyyttä. 11) Mittapituus l7 tarkoittaa teoreettista etäisyyttä lähimmän tuen poikkikannattimesta. 12) Mittapituus S on varsinaisen sauvan pituus. 13) Epäkeskisyys tarkoittaa ko. sauvan painopisteakselin kohtisuoraa etäisyyttä kahden muun sauvan painopisteakselien leikkauspisteestä. Saman nurkan epäkeskisyyksistä suurin on määräävä. 14) Etäisyys e3 mitataan tukijäykisteiden todelliselta painopisteakselilta tai sauvarakenteen todellisesta solmupisteestä. 15) Mittapituus d1 on välituen pilarin sillan suuntainen mitta laakerin kohdalla tai maatuella teoreettisen laakerilinjan ja maatuen rintamuurin etureunan välinen etäisyys kaksinkertaisena. 16) Mittapituus d2 on välituen pilarin tukilinjan suuntainen mitta, jos välituella on erilliset pilarit jokaisen laakerin kohdalla. Jos taas välituella on yksi seinämäinen pilari, mittapituus d2 on pilarin kokonaisleveys jaettuna laakerien lukumäärällä. Maatuella mittapituus d2 on puolet vierekkäisten laakerien välisestä tukilinjan suuntaisesta etäisyydestä. Sallittu poikkeama on kuitenkin maa- ja välituella aina = 40 mm ja enimmäispoikkeama = 80 mm. h4 b4 v4.7 Kannattimien rakennekorkeus mitataan jokaisen poikkikannattimen ja/tai -ristikon kohdalta..8 Kannattimen muoto pystysuunnassa tarkastetaan kohdilta, joille suunnitelmassa on annettu korkeustiedot, kuitenkin vähintään kannattimen päistä, keskeltä ja jänteen neljäsosapisteistä. e6 b4 = d2 fk+f6 e6 = Muoto tarkistetaan yleensä: ennen ja jälkeen lohkojen yhteen hitsaamisen sen jälkeen, kun teräsrakenne on asennettu paikoilleen kun rakenne on täysin valmis. Muoto tarkistetaan kuitenkin aina kaikissa niissä vaiheissa, joihin suunnitelmissa on annettu korkeustiedot. Mittaukset tehdään kannattimen ylä- tai alalaipan tasossa. fk= KANNATTIMIEN SUUNNITELMAN MUKAINEN KORKEUSERO.9 Kannattimien sivukäyryys, välit ja kallistumat tarkastetaan poikkipalkkien ja/tai -ristikoiden kohdilta. Kuva 42040:K15. Kannattimen sivukäyryys. a b b4 a b4 h5 h5 f7 b a - a b - b h5 f8 SAUVAN TEOREET- TINEN AKSELI v5 Kuva 42040:K16. Poikkikannattimet. 158 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 h4 1 f9 s = 1-1 = e2 42001.2 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42001.2.7 Sillat, yleinen osa. Sillan jännemitta ja vapaa-aukko, InfraRYL 42001.4.5.3 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteumapiirustukset, InfraRYL. e1 = = 1 d3 Kuva 42040:K17. Poikkikannattimet. Kannattimien sivukäyryys, välit ja kallistuma tarkastetaan yleensä: ennen paikoilleen asennusta kun ko. osa rakennetta on koottu lopulliseen muotoonsa teräsrakenteen ollessa lopullisessa asemassaan sekä täysin valmiista rakenteesta..10 Kannattimien keskinäinen korkeusero mitataan niitä yhdistävien poikkipalkkien ja/tai -ristikoiden kohdilta..11 Poikkikannattimien rakennekorkeus, kallistuma ja kannattimien väliset etäisyydet sekä asemat lähimpiin tukiin nähden mitataan kannattimien molemmista päistä. Jos poikkikannatin on palkki, muoto pystysuunnassa ja sivukäyryys mitataan kannattimien keskeltä. Jos poikkikannatin on ristikko, mitataan etäisyydet ja asemat sekä ylä- että alapaarteen tasossa..12 Kannatinristikon, kaaren tai muun sauvarakenteen rakennekorkeus tarkastetaan laakereiden kohdalta, jänteen keskeltä ja neljäsosapisteistä..13 Sauvan akselin käyryys tarkastetaan sauvan ulkopinnalta sauvan keskikohdalta kummankin pääjäyhyysakselin suunnassa..14 Sauvan epäkeskeisyys nurkassa ja nurkan poikkeama kannatintasosta mitataan jokaisessa ristikon nurkassa. 42040.3.9.2 Koeasennus 42040.3.9.2.1 Yleistä.1 Koeasennuksen tarve selvitetään rakenteen valmistus- ja asennussuunnitelmia tehtäessä ellei koeasennusta ole vaadittu tehtäväksi siltasuunnitelmassa. Jos liitosten sovitustyö asennuksen yhteydessä ei ole aikataulun, vallitsevien olosuhteiden tai muun syyn takia mahdollista taikka tarkoituksenmukaista, kootaan rakenneosat koeasennuksessa rakenteiksi tai yhtenäisiksi rakenneosiksi siten, että asennusosien yhteensopivuus voidaan varmistaa. Yksinkertaisissa rakenteissa koeasennus voidaan korvata tarkoilla laadunvalvontamittauksilla. 42040.3.9.2.2 Koeasennuksen vaatimukset.1 Koeasennuksessa rakenne tuetaan jännityksettömään tilaan ellei suunnitelmassa ole annettu mittoja ja muotoa muussa kuormitustilassa..2 Asennusliitosten sovitusta koskevat ja muut yksityiskohtaiset vaatimukset esitetään valmistus- tai asennussuunnitelmassa..3 Ellei jännityksetöntä tilaa voida järjestää, pitää rakenteen muodonmuutokset määrittää koeasennuksen eri vaiheissa ja ottaa ne mittauksissa ja rakenneosien välisiä liitoksia tehtäessä huomioon..4 Koeasennuksessa asennusliitokset valmistellaan siten, että ne menevät asennettaessa työstämättä paikoilleen. Liitoksiin, joissa on liitostavasta johtuvaa väljyyttä tai muuta liikuntavaraa, tulee tehdä kohdistusmerkit oikean asennon varmistamiseksi. e3 e5 e3 e3 2 1 d2 = d1 = = = d1 Kuva 42040:K18. Palkin ja ristikon asema laakerin suhteen. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 159

42040 42040.3 Rakenteen koeasennus voidaan tehdä myös osissa siten, että vain tärkeimmät tai monimutkaisimmat asennusosat koeasennetaan ja muihin asennusliitoksiin jätetään työvaraa. Esim. ristikkoja kaarikannattimet voidaan koeasentaa vaakatasossa. 42040.3.9.3 Siirrot, kuljetus ja varastointi 42040.3.9.3.1 Yleistä.1 Siirrot ja kuljetukset otetaan valmistus- ja asennussuunnitelmissa huomioon. Niihin liitetään tarvittaessa myös rakenneosien varastointia koskevat suunnitelman osat..2 Yleisvaatimus on, että rakenneosien ja rakenteiden laatu ei saa heikentyä siirtojen, kuljetusten tai varastoinnin aikana eikä niitä varten tehtyjen kiinnikkeiden ja tukien vaikutuksesta. Ne eivät saa myöskään heikentää myöhemmin tehtävien työvaiheiden, kuten esimerkiksi pinnoituksen laatutasoa. Jos suunnitelman mukainen lohkojako on siirtojen ja kuljetuksen kannalta epäedullinen, voi valmistaja tai asentaja esittää siihen muutosta. Sen vaikutus valmistukseen ja asentamiseen tulee selvittää etukäteen. Pinnoitteen vaurioituminen nostojen, varastoinnin ja kuljetuksen aikana vaikuttaa laatutasoa alentavasti ja kustannuksia lisäävästi..3 Valmistajan tai asentajan on selvitettävä, tarvitaanko rakenneosien siirtojen ja kuljetuksen aikaisen vakavuuden varmistamiseksi tai pysyvien muodonmuutosten estämiseksi lisäjäykisteitä tai muita tukemistoimenpiteitä. Nostolenkkien ja -korvakkeiden tarve on selvitettävä myös. Edellä tarkoitetut rakenteiden yksityiskohtaiset suunnitelmat sisällytetään valmistussuunnitelmaan..4 Pysyvien rakenneosien lisääminen tai muuttaminen käsitellään suunnitelman muutoksena. Katso kohta 42001.1.7. 42001.1.7 Sillat, yleinen osa. Pysyvien rakenteiden suunnitelmat ja niiden muuttaminen, InfraRYL. 42040.3.9.3.2 Nostot.1 Nostoista ei saa aiheutua rakenteisiin lujuuden kannalta haitallisia jännityksiä eikä sellaisia pysyviä muodonmuutoksia, jotka heikentävät kantokykyä, kestävyyttä, muita käyttöominaisuuksia tai ulkonäköä. Tämä vaatimus on otettava nostokohtia ja -kiinnikkeitä suunniteltaessa sekä nostoapulaitteita käytettäessä huomioon..2 Kiinnikkeiden ja nostolaitteiden varmuustason on oltava työturvallisuutta koskevien viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukainen..3 Nostoissa vaikuttavat sysäykset otetaan rasituksia määritettäessä huomioon..4 Nostoissa ei saa käyttää sellaisia tarraimia tai muita apulaitteita, jotka aiheuttavat paikallisia vääntymiä tai pintavikoja. Myös pinnoitteen vaurioituminen pitää rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Rakenteen jännitysten ja muodonmuutosten kannalta varottavia seikkoja ovat mm. hoikkien levypalkkien kiepahtaminen sekä puristusrasitusten syntyminen kaari- ja ristikkorakenteiden hoikkiin vetosauvoihin, jolloin ne helposti nurjahtavat. Pinnoitettujen rakenneosien käsittelyn kannalta on eduksi, jos nostolenkit ja vastaavat kiinnikkeet kiinnitetään pysyvästi. (Vrt. 42040.3.8.4) 42040.3.9.3.3 Rakenneosien tuenta.1 Tuentaa suunniteltaessa otetaan huomioon alustan liikkeet sekä kaikki rakenteisiin kohdistuvat kuormat ja muut vaikutukset..2 Rakenteisiin ei saa tehdä rakenne- tai valmistussuunnitelmaan kuulumattomia reikiä tai hitsata kiinnikkeitä. (Vrt. 42040.3.8.4) Korkeat palkit, joilla on kapea ylälaippa (liittopalkit), voivat kuljetuksen ja siirtojen aikana menettää vakavuutensa kiepahtamalla. Tämä voidaan estää siirron aikaisilla lisäjäykisteillä tai lisäämällä puristetun laipan leveyttä, mikä on aina käsiteltävä suunnitelman muutoksena. Kuljetuksen aikana rakenteisiin kohdistuu oman painon lisäksi tuulikuorma sekä vaaka- ja pystysuoria hitausvoimia. 42040.3.9.3.4 Suojaaminen.1 Siirtojen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana estetään, tarvittaessa suojauksia apuna käyttäen, rakenneosien ominaisuuksien huononeminen sään, liikenteen ja muiden haitallisten tekijöiden vaikutuksesta siinä määrin, että niitä ei puhdistus- ja korjaustoimenpiteiden jälkeenkään saada täyttämään kaikkia niille asetettuja vaatimuksia. Veden kerääntyminen koteloihin ja liitoksiin lisää korroosion vaaraa, ja talvella jää voi halkaista rakenneosia tai aiheuttaa niihin pysyviä muodonmuutoksia. Kuljetuksen aikana rakenneosat saattavat likaantua mm. pölystä, kurasta, suolasta ja bitumista siten, että kuljetuksen aikainen pinnoite ei sitä kestä tai sitä ei saada niin puhtaaksi, että päälle tuleva pinnoite täyttäisi laatuvaatimukset..2 Kitkaliitokset on suojattava huolellisesti, jotta liitospinnat täyttävät yhteen liitettäessä niille asetetut vaatimukset. Tarpeen vaatiessa on kuljetuksen ja suojaustoimenpiteiden vaikutukset kitkaominaisuuksiin selvitettävä kokeilla. (Vrt. 42040.3.6.4) 42040.3.9.4 Asentaminen 42040.3.9.4.1 Yleistä.1 Asennustyön johtajan on koulutuspohjan ja kokemuksen perusteella ymmärrettävä asennettavan rakenteen käyttäytyminen eri työvaiheissa asennusmenetelmän edellyttämällä tarkkuudella sekä hallittava työmenetelmät perusteellisesti. (ks. kohta 42040.0.3) 160 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3.2 Asennussuunnitelman laatijan on oltava hyvin perehtynyt siltojen asentamiseen sekä asentamisessa käytettävien koneiden ja laitteiden toimintaan. Häneltä tai häntä avustavalta suunnittelijalta, joka tekee asennuksen suunnittelussa mahdollisesti tarvittavan suunnittelun ja lujuuslaskelmat, edellytetään lisäksi kokemusta terässiltojen suunnittelusta..3 Työvoiman pätevyysvaatimukset liittyvät asennusmenetelmän sekä koneiden ja laitteiden käytön hallintaan..4 Hitsaajien pätevyysvaatimukset on määritelty kohdan 42040.3.4.6 alakohdassa.4. 42040.3.9.4.2 Asennussuunnitelma.1 Asennussuunnitelmassa esitetään sillan osien kokoaminen ja paikoilleen siirtäminen valmiiksi siltarakenteeksi kaikkine siihen liittyvine toimenpiteineen ja selvityksineen. Sen on oltava kirjallinen..2 Asennussuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle tarkastettavaksi viimeistään viikkoa ennen asennuksen aloittamista. Tyyppikohtaisia asennussuunnitelmia voidaan käyttää hyväksi ja noudattaa sellaisenaankin, jos olosuhteet ja asennusmenetelmä sen sallivat..3 Asennussuunnitelmaa laadittaessa käsitellään ja otetaan huomioon ainakin: asennuksen aikaiset olosuhteet siltapaikalla asennusvaiheisiin liittyvät kuormitustilanteet ja muut vaikutukset työmaan vaikutusalueella kulkevan liikenteen vaatimukset ja sen aiheuttamat häiriöt vesioikeuden antaman tai muun rakennusluvan asettamat ehdot rakenteen ominaisuudet aikataulu käytettävissä oleva kalusto ja työvoima sekä työturvallisuus. Asennustyöhön vaikuttavia olosuhdetietoja ovat mm.: luonnonolosuhteet kuten tuulisuus pohjatutkimustulokset tiedot vesistöstä ja vesiliikenteestä vanhat rakenteet alusrakenne- ja maarakennustöiden järjestelyt käytettävissä olevat työmaa-alueet ja kulkuyhteydet..4 Suunnitelmaan liittyviä pohjatutkimuksia on täydennettävä tarvittaessa telineiden tai muiden apurakenteiden kohdilta..5 Asennussuunnitelmassa esitetään piirroksilla ja teksteillä mm. seuraavat asiat kohteen edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa: asennustyön järjestely ja alueen käyttö eri vaiheissa apurakenteet asennusosien kokoonpano siirrot ja niitä koskevat olosuhderajoitukset asennusliitosten tekeminen ja niihin liittyvät yksityiskohtaiset tekniset työsuunnitelmat laakerointi työn yksityiskohtainen aikataulu. Asennussuunnitelman perustana voi olla suunnitelmiin liittyvä, rakennesuunnittelijan laatima rakenteen asennustapaehdotus. Se perustuu yleensä tavanomaisiin työmenetelmiin ja asennuskalustoihin. Asennustapaehdotuksessa esitetyt voimat ja siirtymät ovat suuntaa antavia. Asennussuunnitelman laatijan on tarkistettava ne asennuskalustoon sopiviksi vaikka käytettävä asennustapa olisi sama kuin asennustapaehdotuksessa. Asennussuunnitelman laatija voi esittää rakenteen asennettavaksi myös muulla parhaaksi katsomallaan tavalla..6 Jos asennussuunnitelma edellyttää suunnitellun rakenteen muuttamista (jakoa asennusosiin tai rakenteen mittoja tms.), käsitellään tämä suunnitelman muutoksena..7 Asennussuunnitelmaan liitetään sellaiset laskelmat, joilla yhdessä suunnitelmaan liittyvien laskelmien kanssa osoitetaan rakenteiden varmuus sekä määräävät tai mitattavat siirtymät ja muodonmuutokset kaikissa asennusvaiheissa. Kuormituksina käytetään julkaisujen Siltojen kuormat (TIEL 2172072-99) jarakentei- den kuormitusohjeet (RIL 144-2002) mukaisia kuormia. Rakennuttaja voi tarvittaessa antaa näitä täydentäviä ohjeita..8 Asennettavaan rakenteeseen ja apurakenteisiin kohdistuvat tuulikuormat lasketaan Rakenteiden kuormitusohjeiden (RIL 144-2002) mukaan. Jos tuulen mahdollisesti aiheuttama vahinko rajoittuu pelkästään taloudellisiin menetyksiin, voi tuulenpaineena käyttää 75 % em. ohjeen antamista arvoista. Kestoltaan verraten lyhytaikaisessa siirto- tai asennusvaiheessa voi tuulikuormaa laskettaessa käyttää tuulen nopeutena 20...25 m/s edellyttäen, että säätilan muutokset voidaan riittävällä tarkkuudella ennakoida. Hyvin lyhytaikaisissa siirroissa voi tuulikuorman määrittää vielä pienemmästä nopeudesta, kuitenkin vähintään 15 m/s edellyttäen lisäksi, että rakenne voidaan nopeasti esim. tukea harustamalla tai vahvistaa muulla tavalla suurempaa tuulikuormaa vastaan. Siltojen kuormat, TIEL 2172072-99 RIL 144-2002 Rakenteiden kuormitusohjeet..9 Asennuksen eri vaiheissa sallitut tuulen nopeudet on merkittävä asennussuunnitelmaan. Rakenteen pysyvät kuormat sekä poikkileikkausarvot ovat saatavissa joko tilaajan edustajalta tai tämän luvalla suoraan suunnittelijalta. On huomattava, että rakenteen todellinen paino saattaa poiketa teoreettisesti lasketusta arvosta. Asennuspainoissa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös telineiden, muottien ja raudoituksen paino. Näiden paino pitää merkitä asennussuunnitelmaan. Rakennetta siirrettäessä siihen kohdistuu tärinästä ja sysäyksistä aiheutuvia lisärasituksia. Ne otetaan huomioon sysäyskertoimen avulla, jonka tulee olla 1,1..10 Apurakenteiden suunnitteluperusteita ovat soveltuvat viranomaisten antamat määräykset ja ohjeet. Suun- InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 161

42040 42040.3 nitelmat on laadittava niin yksityiskohtaisesti, että apurakenteiden valmistus sujuu asennustyön edellyttämien vaatimusten mukaisesti..11 Jos apurakenteet tulevat vesiväylän, rautatien, tien tai kadun vaikutusalueelle, on niiden suunnitelmat esitettävä ao. viranomaisten tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi..12 Suunnitelmat on laadittava kaikista sellaisista apurakenteista, joiden varaan asennettava rakenne tai sen osia tuetaan varastoinnin, siirtojen tai asentamisen aikana. Myös niistä apurakenteista, joiden varaan tuetaan nostoon tai siirtoon käytettäviä koneita tai laitteita, on laadittava suunnitelmat. Myös penkereet ja muut maarakenteet ovat suunniteltavia apurakenteita..13 Apurakenteiden suunnitelmat sisältää selvitykset suunnitteluperusteista, rakennepiirustukset, lujuuslaskelmat ja mahdollisesti tarvittavat työselitykset tai vastaavat valmistusohjeet..14 Suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin julkaisua Tukitelineet ja muotit (RIL 147-2007) ja sitä täydentävää ohjetta Siltojen tukitelineet 1996. RIL 147-2007 Tukitelineet ja muotit Siltojen tukitelineet. TIEL 217 0009. 42040.3.9.4.3 Asennuksen laatusuunnitelmat.1 Työkohtaisessa laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan organisaatio, työnjohdolle ja työvoimalle asetettavat pätevyysvaatimukset, työssä ja sen valvonnassa käytettävä erikoiskalusto sekä varautuminen työhön liittyviin riskeihin, poikkeuksellisiin tilanteisiin jne. (Vrt. myös kohta 42001.4.2.).2 Työvaiheen laatusuunnitelmassa esitetään mm. eri asennusvaiheisiin liittyvät rakenteen mittojen muodon, siirtymän ja muodonmuutosten mittaaminen nosto- ja tukivoimien mittaaminen asennusliitosten laadunvalvonta laakerointiin liittyvät mittaukset ja tarkastukset ja viimeistelyyn ja pintakäsittelyyn liittyvät tarkastukset (vrt. 42050). Vrt. myös kohta 42001.4.3. 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Urakan laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL. 42040.3.9.4.4 Nostot ja siirrot.1 Asennukseen liittyviä nostoja ja siirtoja varten tehtävät kiinnikkeet esitetään liitoksineen yksityiskohtaisesti valmistus- tai asennussuunnitelmassa (Vrt. 42040.3.9.2.2). Niitä koskevia rajoituksia on käsitelty myös kohdassa 42040.3.8.4..2 Kiinnikkeet poistetaan rakennetta vaurioittamatta, ellei niitä ole suunniteltu pysyviksi..3 Nostoihin ja siirtoihin käytetään vain sellaista kalustoa, jolla työ voidaan hallitusti ja turvallisesti suorittaa..4 Kaluston luotettavuus on tarvittaessa osoitettava lujuuslaskelmin tai muulla luotettavalla tavalla. Sen käyttökelpoisuus on tarkastettava ennen asennustyöhön ryhtymistä. Käyttöohjeiden tulee olla seikkaperäiset..5 Työn aikana on tehtävä kaikki toimintavarmuuden edellyttämät huolto- ja säätötoimenpiteet. Kriittisiä työvaiheita varten on varauduttava varakalustoon tai kaluston korjaamiseen viivytyksettä. 42040.3.9.4.5 Asennusliitokset.1 Asennusliitoksia koskevat kohdissa 42040.3.4, 42040.3.5 ja 42040.3.6 sekä suunnitelmassa asetetut vaatimukset..2 Työolosuhteet tehdään tarvittaessa suojauksia ja apulaitteita käyttäen sellaisiksi, että liitosten vaadittu laatutaso voidaan varmuudella saavuttaa ja tarkastuksin luotettavasti todeta..3 Asennukseen liittyvää rakenneosien väliaikaista tuentaa ja kiinnitystä koskee samat rajoitukset kuin kokoonpanossa. (Vrt. kohta 42040.3.8.4.).4 Asennusliitoksia tehtäessä varaudutaan asennusosien liikkeisiin. Asennusosien asennusaikaiset liikkeet voivat aiheutua mm. lämpötilan muutoksista tai lämpötilaeroista apurakenteiden siirtymistä tai muodonmuutoksista nosto- tai siirtolaitteiden liikkeistä tai muodonmuutoksista. Lämpötilan muuttumisesta aiheutuu pituudenmuutosten lisäksi liitososien välillä kulmanmuutoksia. Rakenneosien epätasainen lämpeneminen aiheuttaa lisäksi kiertymistä. Aurinkoisella säällä saattaa asennusliitosten tekeminen olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Asennushitsejä tehtäessä saattaa esilämmitys olla olosuhteiden takia välttämätöntä, vaikka vastaavat hitsit eivät valmistuspaikalla edellytä sitä. Paarteiden peitelevyjä jatkettaessa voidaan suuret hitsausjännitykset välttää kuumentamalla muuta palkkia jatkoksen kohdalta siten, että sen lämpöpitenemä vastaa peitelevyn jatkoshitsin kutistumaa..5 Asennusliitosten tarkastaminen sovitetaan työvaiheisiin siten, että mahdolliset korjaukset voidaan tehdä rakenteen laatua heikentämättä..6 Jos asennushitseissä havaitaan virheitä, on virheiden syyt selvitettävä, ennen kuin korjaamiseen ryhdytään. Kitkaliitoksia tehtäessä on tärkeätä varmistaa, että liitospinnat ovat liittämishetkellä vaatimusten edellyttämässä kunnossa. Asennustyön yhteydessä saattaa pulteille tulla osien yhteen pakottamisesta aiheutuvia vetovoimia, jotka pienentävät liitoksien kitkaa ja siten heikentävät liitoksen lujuutta. Tämä voidaan välttää valitsemalla asennusjärjestys oikein, sovittamalla liitokset ennakolta huolellisesti sekä järjestämällä väliaikaiset tuet siten, että pakkovoimia ei synny. 162 InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet

42040 42040.3 42040.3.9.4.6 Viimeistely.1 Rakenne ja siltapaikka puhdistetaan asennustyön jäljiltä (vrt. kohta 42001.7)..2 Pintakäsittelyn puhdistukselle asettamat vaatimukset esitetään kohdassa 42050. 42001.2 Sillat, yleinen osa. Laatuvaatimukset, InfraRYL 42001.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus, InfraRYL. 42001.7 Sillat, yleinen osa. Siltapaikan rakenteet ja viimeistelytyöt, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely. InfraRYL. 42040.3.9.4.7 Vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi.1 Vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa 42001.4..2 Asennetun sillan vaatimustenmukaisuus osoitetaan tekemällä mittauksia ja silmämääräisiä tarkastuksia sekä vertaamalla tuloksia asetettuihin laatuvaatimuksiin..3 Ennen vaatimustenmukaisuusmittauksia tarkastetaan, että rakenne on oikein tuettu eikä siihen kohdistu ylimääräisiä kuormia tai muita vaikutuksia. Rakenteen eri osien ja ilman lämpötilat tarkistetaan ja niiden vaikutus rakenteiden mittoihin määritetään..4 Sillan mitat ja muoto tarkastetaan kohdan 42001.2 sekä tämän asiakirjan kohdan 42040.3.9.1 mukaisesti..5 Teräsrakenteen mitat ja muoto tarkastetaan ennen kansirakenteen tekoa..6 Jos mittaustulos ylittää raja-arvon, selvitetään sallittua suuremman poikkeavuuden esiintymisalue ja korjataan rakenneosa hyväksyttävällä tavalla ellei sovita arvonvähennysmenettelystä..7 Asennusliitosten vaatimustenmukaisuuden osoittamista ja laadunvalvontaa koskevat samat vaatimukset kuin muitakin liitoksia. (Vrt. 42040.3.4.9, 42040.3.5.6, 42040.3.6.7 ja 42040.3.7.4).8 Asennuksen yhteydessä suljettujen koteloiden tiiviys osoitetaan kohdassa 42040.3.8.6 asetettujen vaatimusten mukaisesti..9 Ennen laakereiden kiinnijuottamista mitataan sillan tukireaktiot, ellei se ole kannatinrakenteen tukiehtojen takia tarpeetonta tai sillan koon tai muun rakenteen ominaisuuksista johtuvan syyn johdosta mahdotonta. Mittaustulosten perusteella määritetään laakerien oikeat korkeusasemat. Jos kannattimet ovat jatkuvia tai kysymyksessä on vääntöjäykkä kotelo- tai arinarakenne, on tukireaktiot yleensä mitattava. Mittaustuloksia tulkittaessa on huomattava, että rakenneosien välisillä ja sisäisillä lämpötilaeroilla on vaikutusta tukireaktioihin. Tämän vuoksi mittaus on syytä tehdä silloin, kun lämpötilaerot ovat tasoittuneet, esim. pilvisellä säällä..10 Mittaustulokset esitetään selkeissä ja johdonmukaisissa mittaus- ja tarkastuspöytäkirjoissa sekä yhteenvetoraportissa. InfraRYL 2006 Osa 3 42040 Sillan teräsrakenteet 163

42050 42050.0 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 42050.0 Teräsrakenteiden pintakäsittely, yleistä.1 Tätä yleisten laatuvaatimusten kohtaa noudatetaan uusien teräsrakenteiden pintakäsittelyssä sekä kunnossapitokäsittelyissä..2 Tätä yleisten laatuvaatimusten kohtaa voidaan soveltaa myös silloin, kun vanhoja teräsrakenteita pintakäsitellään. Tässä kohdassa on asetettu laatuvaatimuksia sekä annettu työtapaa, laadunvalvontaa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevia ohjeita: korroosionestomaalaukselle, kuumasinkitykselle ja metalliruiskutukselle. Lisäksi on käsitelty pinnoittamattoman teräspinnan viimeistelyä sekä koteloiden sisäpuolista korroosionestoa. Termihakemistossa esitettyjen käsitteiden lisäksi käytetään SILKO-ohjeessa 1.351 määriteltyjä pintakäsittelyalan käsitteitä. Rautatiesiltojen teräsrakenteiden vuositarkastuksista, puhtaanapidosta, hoidosta ja huoltokorjauksista on esitetty laatuvaatimukset RATOn osassa 8, Sillat. Termihakemisto. InfraRYL Ratatekniset ohjeet (RATO). Osa 8 Sillat SILKO 1.351 Pintakäsittely. 42050.1 Teräsrakenteiden pinnoitteet 42050.1.1 Pinnoitteiden yleiset laatuvaatimukset.1 Pinnoitteen korroosionesto- ja muiden ominaisuuksien tulee olla kestäviä. Uusien siltojen pinnoitteessa ei saa olla viiden (5) vuoden kuluttua eikä vanhojen siltojen pinnoitteessa kolmen (3) vuoden kuluttua merkkejä ruostumisesta eikä muitakaan silmin havaittavia vikoja..2 Pinnoitteen on värisävyltään ja muilta ulkonäköön vaikuttavilta ominaisuuksiltaan oltava erityisesti edustavilta pinnoiltaan tasalaatuinen. Pinnoitteen tasalaatuisuudelle voidaan määritellä laatuvaatimus valmistamalla työn alussa rakenteeseen kuuluva vertailupinta, jonka käsittelystä sovitaan ja johon pinnoitetusta kohteesta tehtyjä havaintoja verrataan. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN 12944 7. SFS-EN 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta..3 Pinnoitteen tulee täyttää suunnitelmassa, jäljempänä tässä luvussa ja tarkastetussa pintakäsittelytyösuunnitelmassa asetetut paksuusvaatimukset..4 Pinnoitteen tartunnan alustaansa ja eri kerrosten välisen tartunnan on täytettävä pinnoitetyypille asetetut vaatimukset..5 Pinnoitteessa ei saa olla huokosia tai muuta edellä mainitsematonta vikaa, joka heikentää sen korroosionesto-ominaisuuksia..6 Teräsrakenteiden korroosionestossa maaliyhdistelmillä noudatetaan näitä yleisiä laatuvaatimuksia, pintakäsittelyn laatu- ja työsuunnitelmaa sekä maalinvalmistajan ohjeita. Tarkentavia tietoja standardisarjassa SFS-EN 12944-1 8. Mekaanisesta tai muusta ulkoisesta vaikutuksesta rakenteen käyttöönoton jälkeen syntynyttä vikaa ei oteta pinnoitteen laatua ja kestävyyttä arvosteltaessa huomioon. SFS-EN 12944-1 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 1: Yleistä SFS-EN 12944-2 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu SFS-EN 12944-3 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 3: Rakenteen suunnitteluun liittyviä näkökohtia SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely SFS-EN 12944-5 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät SFS-EN 12944-6 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 6: Laboratoriomenetelmät toimivuuden testaamiseksi SFS-EN 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta SFS-EN 12944-8 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 8: Erittelyjen laatiminen uudisrakenteille ja huoltomaalaukseen. 164 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

42050 42050.2 42050.1.2 Korroosionestomaalien materiaalivaatimukset.1 Aineiden toimituksessa ja varastoinnissa noudatetaan aineiden valmistajan ohjeita. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN 12944-7..2 Aineet toimitetaan työpaikalle alkuperäispakkauksissa, joissa tulee olla kaikki lakien, asetusten ja muiden viranomaismääräysten mukaiset merkinnät. Merkintöjen tulee olla yhdistettävissä materiaalin valmistajan laadunvalvontaan..3 Maalausjärjestelmän eri kerrosten tulee värisävyltään poiketa selvästi toisistaan valvonnan helpottamiseksi. Ohuet pintamaalikerrokset saavat kuitenkin olla samanvärisiä. SFS-EN 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta..4 Tuotteiden tulee varastoinnin aikana säilyttää ominaisuutensa ja niiden on oltava yksikäsitteisesti tunnistettavissa. Varastoinnissa noudatetaan valmistajan ohjeita. 42050.2 Teräsrakenteiden pintakäsittelyn alusta 42050.2.1 Maalaustyön alusta 42050.2.1.1 Esikäsittely.1 Esikäsittelytyö tehdään työsuunnitelmassa määritellyllä tavalla vaadittuun esikäsittelyasteeseen. Maalausjärjestelmän maalien tuoteselosteessa esitetään esikäsittelyastevaatimus. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN 12944-4..2 Esikäsiteltävät ja maalattavat pinnat tarkastetaan ennen esikäsittelyä tai sen aikana. Pinnoitteen kestävyyden kannalta haitalliset epätasaisuudet ja terävät särmät poistetaan. Rakenteen terästyön laatuastevaatimus on 05 standardin SFS 8145 mukainen. Jos ruostumisaste on osittainkin D standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan arvosteltuna, on rakenteiden vaatimustenmukaisuus selvitettävä ennen pinnoitusta. Esikäsittelyaste ja esikäsittelyyn kuuluvat toimenpiteet määräytyvät käsiteltävien pintojen ominaisuuksien sekä pinnoitejärjestelmän maalien asettamien vaatimusten perusteella. SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat..3 Ruosteenpoistoaste/esikäsittelyaste määritellään ja arvioidaan standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan..4 Konepajapohjakäsittelyä ei siltamateriaaleille tehdä, ellei sitä ole sisällytetty valmistus- tai pintakäsittelysuunnitelmaan..5 Konepajapohjalla käsitellyt pinnat esikäsitellään ennen lopullista pinnoitusta maalausjärjestelmän edellyttämällä tavalla (Tarkentavia tietoja standardissa SFS 8145)..6 Maalattaviksi tulevat kuumasinkityt pinnat esikäsitellään maalausjärjestelmän asettamien vaatimusten mukaisesti..7 Sinkkipölymaaleilla maalatut ja ruiskusinkityt pinnat esikäsitellään samalla tavalla kuin kuumasinkityt, jos niitä ei maalata välimaalilla tai tiivistyslakalla, ennen kuin sinkkisuoloja ehtii muodostua. Sinkkisuolojen muodostumista tapahtuu haitallisessa määrin ulko-olosuhteissa 2...4 tunnin aikana ja hallituissa sisäolosuhteissa noin yhden työvuoron kuluessa. Siksi vasta kuumasinkitty pinta tulisi maalata niin nopeasti kuumasinkityksen jälkeen, ettei sinkkisuoloja ole ehtinyt muodostua sinkityksen pintaan. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet..8 Jos maalattavalle pinnalle on ehtinyt muodostua sinkkisuoloja, puhdistetaan pinta pyyhkäisysuihkupuhdistuksella standardin SFS-EN 12944-4 mukaan esikäsittelyasteeseen ZnSaS (kts. standardi SFS 5873) ja maalataan tämän jälkeen niin nopeasti, ettei sinkkisuoloja ehdi muodostua..9 Uusia maalikerroksia levitettäessä on maalattavien pintojen oltava puhtaita suolasta ja muusta liasta..10 Suihkupuhdistuksessa käytettävien rakeiden ja puhallusilman puhtaus pitää tutkia ennen työn aloittamista ja tarpeen vaatiessa työn aikana, jotta heikon tartunnan takia tehtävältä uudelleen puhdistamiselta voidaan välttyä..11 Pultti- ja kitkaliitoksissa on öljy tai muu voiteluaine poistettava muttereista ja ruuvien kannoista liuottimella ennen suihkupuhdistusta. Kitkaliitoksissa on kitkapintoja varottava. (Vrt. kohta 42040.3.6.6).12 Jos maalattu tai jatkomaalattava maalipinta on likaantunut, on se pestävä ennen seuraavan maalikerroksen levitystä. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN 12944-4. InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 165

42050 42050.3 Pinnat kastellaan vedellä ja pestään harjaa sekä tarvittaessa tarkoitukseen ja ympäristöön soveltuvaa (esim. alkalista) pesuainetta käyttäen. Harjauksen jälkeen ne puhdistetaan painepesulla 100...150 baarin paineella noin 0,5 metrin etäisyydeltä ja huuhdellaan lopuksi runsaalla puhtaalla makealla vedellä. SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle 42040.3.6.6 Sillan teräsrakenteet. Liitoksen viimeistely. InfraRYL..13 Pinnan puhtaus tarkastetaan kokeella, jossa pestyä, märkää pintaa pyyhitään valkoisella nukkaamattomalla kankaalla n. 100 mm:n matkalta. Kokeessa kankaaseen saa tarttua likaa vain vähäisessä määrin. Puhtaus todetaan puhdistamalla pinta uudelleen ja toistamalla pyyhkiminen. Tarkastuskerroilla saatuja tuloksia verrataan keskenään ja puhtaalla pinnalla saatuun koetulokseen. Koetuloksia arvioidaan myös vertaamalla niitä pinnan puhtauteen kankaaseen tarttuneen lian perusteella..14 Maalattavan pinnan kokonaissuolapitoisuuden määrittämistä varten tarvittava näyte otetaan Breslemenetelmällä standardin SFS-EN ISO 8502-6 mukaan. Liukoiset suolat kerätään tutkittavalta pinnalta ennen suihkupuhdistusta ionivaihdetulla vedellä ja tarkoitusta varten suunniteltujen, pintaan kiinnitettävien kennojen avulla. Liuos kerätään talteen ja siirretään erilliseen astiaan. Liuoksen kokonaissuolapitoisuus määritetään standardin SFS-EN ISO 8502-9 mukaisella johtokykyyn perustuvalla menetelmällä tai tutkitaan laboratoriossa. Kokonaissuolapitoisuus saa olla korkeintaan 5 µg/cm 2, ellei pintakäsittelysuunnitelmassa määrätä toisin. Määrityksiä tehdään ensimmäiseltä tarkastusalueelta kolme, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa pistokoetarkastuksia. Jos kokonaissuolapitoisuus ylittää ohjearvon, pinnat on pestävä makealla vedellä ja suolapitoisuusmääritys on uusittava. SFS-EN ISO 8502-6 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 6: Liukoisten epäpuhtauksien uutto analysointia varten. Bresle-menetelmä SFS-EN ISO 8502-9 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 9: Kenttämenetelmä vesiliukoisten suolojen määrittämiseksi konduktiometrisesti. 42050.2.2 Esikäsittely ennen pinnoitusta 42050.2.2.1 Esikäsittely ennen kuumasinkitystä.1 Esikäsittelyssä noudatetaan standardia SFS-EN 12944-4 soveltuvin osin..2 Sinkittävistä kappaleista poistetaan valssihilse, paksut ruostekerrokset, hitsauskuona ja -roiskeet, öljy, rasva ja muut epäpuhtaudet sekä maali ennen peittausta..3 Terästyön laatuasteen on oltava sinkittäville pinnoille 03 ja sinkityksen jälkeen maalattaville pinnoille 04 standardin SFS-EN 8145 mukaan arvosteltuna. Teräskappaleiden on oltava metallinpuhtaita ennen kuumasinkitystä. Kappaleiden soveltuminen kuumasinkitykseen todetaan esikäsittelyn yhteydessä. Hitsien on oltava tiiviitä, ja liitoksissa ei saa olla avoimia rakoja joihin peittausnesteitä voi jäädä eikä sellaisia suljettuja osia tai rakoja, joissa kehittyvä kaasun paine voi aiheuttaa räjähdyksen tai haitallisen muodonmuutoksen. Tarvittaessa rakenneosiin tehdään paineen tasaamista ja sinkin valumista varten reikiä rakenteiden suunnittelijan kanssa sovittaviin kohtiin. SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely SFS-EN 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet. 42050.2.2.2 Esikäsittely ennen metallipinnoitusta.1 Esikäsittelyssä noudatetaan standardia SFS-EN 12944-4 soveltuvin osin..2 Pintojen puhdistusaste on Sa3 standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan..3 Pinnan karheusvaatimus on keskikarhea G standardin SFS-EN ISO 8503-2 mukaan arvosteltuna. SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat. SFS-EN ISO 8503-2 Teräspintojen käsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Teräspinnan määrittely. Osa 2: Pintaprofiilin arviointimenetelmä suihkupuhdistetulle teräkselle. Vertailukappalemenetelmä. 42050.3 Teräsrakenteiden pintakäsittelytyö 42050.3.1 Teräsrakenteiden pintakäsittelytyö, yleistä 42050.3.1.1 Laatusuunnitelmat.1 Kohdassa 42001.4.2 tarkoitetussa työkohtaisessa (urakan) laatusuunnitelmassa esitetään pintakäsittelystä ainakin: aikataulu työjohdosta, pintakäsittelystä ja laadunvalvonnasta vastaava henkilöstö ja heidän pätevyytensä työssä ja tarkastuksissa käytettävä mittauskalusto ja mittalaitteiden kalibrointi varautuminen työssä esiintyviin riskeihin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin korjaustoimenpiteet vaatimustenmukaisuus. 166 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

42050 42050.3.2 Kohdassa 42001.4.3 tarkoitetussa työvaiheen laatusuunnitelmassa esitetään ainakin: rakenteen jako työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin (vrt. 42050:liite 1). Suositeltava työalueen koko on 4...8 tunnin aikana suihkupuhdistettava alue. Tarkastusalueen suositeltava koko on noin 100 m 2. Jokaiselta tarkastusalueelta valitaan vertailualue, jolta vaadittava määrä mittauksia tehdään. työnaikaiset laadunvarmistustoimenpiteet ja laadunvalvontamittaukset työ-, tarkastus- ja vertailualueittain työvaiheen vaatimustenmukaisuus. Siihen kuuluu mm.: mitattavat ja tarkastettavat asiat ja niihin liittyvät laatuvaatimukset ja hyväksymisrajat tarkastusten ja mittausten laajuus, ajankohta ja mittauskaaviot tarkastus- ja mittausmenetelmät, kalusto ja vastuuhenkilö sekä tarkastusten ja mittausten dokumentointi (pöytäkirjamallit). Työvaiheen laatusuunnitelmaa tehtäessä pintakäsittelytyö kokonaisuudessaan voidaan käsitellä yhtenä työvaiheena. Pienissä pintakäsittelytöissä työkohtainen ja työvaiheen laatusuunnitelma voidaan yhdistää yhdeksi pintakäsittelyn laatusuunnitelmaksi. 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Urakan laatusuunnitelma. InfraRYL 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma. InfraRYL Liite 42050:liite 1, InfraRYL. 42050.3.1.2 Pintakäsittelyn työsuunnitelma 42050.3.1.2.1 Suunnitelman muoto ja sisältö Pintakäsittelyn työsuunnitelma on kohdassa 42001.4.4 ja kohdassa 42040.0.2 tarkoitettu erillinen tekninen työsuunnitelma, jossa määritellään pintakäsittelyn vaiheet ja pinnoitustyö ja -aineet..1 Pintakäsittelyn työsuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen pintakäsittelyn aloittamista. Työsuunnitelman perusteena ovat suunnitelmassa ja tässä asiakirjassa esitetyt rakenneosien pintakäsittelyä koskevat vaatimukset ja ohjeet sekä suunnitelmassa määritelty pintakäsittely. Työsuunnitelmassa voidaan ehdottaa myös jotain muuta kuin suunnitelmassa esitettyä tiehallinnon hyväksymää pintakäsittelyjärjestelmää kohdassa 42050.3.1.2.2 esitetyissä rajoissa. 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Tekninen työsuunnitelma. InfraRYL 42040.0.2 Sillan teräsrakenteet. Tekniset työsuunnitelmat, InfraRYL..2 Poikkeamat suunnitelmassa määritellystä pintakäsittelystä käsitellään suunnitelman muutoksina. Työsuunnitelma toimitetaan tällöin tilaajalle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen pintakäsittelytöiden aloittamista..3 Työsuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti, millä tavalla ja mitä tuotteita käyttäen pintakäsittely toteutetaan. Siinä määritellään yksikäsitteisesti pintakäsittelyjärjestelmä ja sille asetettavat laatuvaatimukset. Tuoteselosteet ja mahdolliset muut tuotteiden koostumusta, ominaisuuksia tai käyttöä koskevat selvitykset liitetään pintakäsittelysuunnitelmaan..4 Pinnan esikäsittelylle asetettavat laatuvaatimukset määritellään yksityiskohtaisesti. Myös kaikki välivaiheisiin liittyvät puhdistus- tai muut toimenpiteet selvitetään..5 Suunnitelmaa laadittaessa tarkistetaan myös, että rakenneosien valmistussuunnitelmassa (vrt. 42040.0.2, 42040.3.2.1.1 ja 42040.3.4.2) määritelty terästyön laatuaste (SFS 8145) on pintakäsittelyjärjestelmän kannalta riittävä..6 Työsuunnitelmassa rakenne jaetaan työalueisiin, joiden ohjeellinen koko on 4...8 tunnin aikana käsiteltävä alue. (vrt. 42050:liite 1).7 Betonin kanssa kosketuksiin joutuvat teräspinnat on käsiteltävä siten, että pinnoite kestää betonin alkalisuuden aiheuttaman erikoisrasituksen ja että rajakohtaan ei jää vaikeasti huollettavaa aluetta..8 Liittopalkkisiltojen teräspalkkien ylälaippa pinnoitetaan kuvan 42050:K1 mukaan..9 Jos teräsbetonisen kansilaatan ja teräspalkin välillä ei ole liittovaikutusta (vaarnoja), betonia vasten tulevat pinnat käsitellään kuvan 42050:K2 mukaisesti..10 Myös puukantisten teräspalkkisiltojen ylälaippa maalataan kuvan 42050:K2 mukaisesti..11 Betonin sisään menevät tangot ym. teräsosat maalataan kuvassa 42050:K3 osoitetulla tavalla. Alkydimaalit ovat yleisimmät silloissa käytettävät maalit, jotka eivät kestä betonin alkalisuutta eivätkä puun kyllästysaineita. Pinnoitekerrosten rajakohtien tekeminen on suunniteltava huolella. Sinkkipölymaalin ja teräspinnan välissä ei hyväksytä muita maalikerroksia. 42040.3.2.1.1 Sillan teräsrakenteet. Valmistussuunnitelma. InfraRYL 42040.3.4.2 Sillan teräsrakenteet. Hitsaussuunnitelma. InfraRYL SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet 42050:liite 1, InfraRYL..12 Korroosionestomaalauksesta esitetään lisäksi ainakin: teräspintojen sekä tarvittaessa myös maalattujen pintojen esikäsittely (sisältäen pinnan karheuden ja puhallusmateriaalin) mahdollinen konepajapohja mukaan luettuna maalausjärjestelmä tiehallinnon tunnuksin käytettävät tuotteet ja niiden värisävyt kerroksittain (tuoteselosteet ja värikartat liitteiksi) maalikerrokset ja niiden kuivakalvon nimellispaksuudet sallittuine vaihtelurajoineen märkäkalvon paksuudet vahvennusmaalaukset InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 167

42050 42050.3 vaikeasti maalattavien kohtien maalaus rakojen ja huokosten kittaus maalauksessa käytettävät laitteet ja työvälineet maalikerrosten rajaukset eri materiaalien välisten saumakohtien pintakäsittely olosuhteille asetettavat vaatimukset kuivumis- ja päällemaalausajat olosuhdetekijät huomioon ottaen paikkamaalausta koskevat ohjeet suorituspaikat ja mahdolliset suojaustoimenpiteet ja -rakenteet ympäristön suojelu ja jätteiden käsittely sekä pintakäsittelijä ja vastaavan työnjohtajan nimi..13 Kuumasinkitys suoritetaan standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti ja siitä esitetään lisäksi ainakin: sinkkikerroksen vaadittu paksuus kohdan 42050.4.2 mukaan esikäsittelyn työvaiheet ja käytettävät aineet sinkin lämpötila ja jäähdytystapa kappaleiden mahdollinen tuenta ja muut toimenpiteet korjaustoimenpiteet sekä käsittelylaitos ja vastaavan työnjohtajan nimi..14 Metalliruiskutus suoritetaan standardin SFS-EN ISO 2063 mukaisesti. Siitä esitetään lisäksi ainakin: alustan esikäsittely ruiskutettavan metallin koostumus ja olomuoto kerrospaksuudet sallittuine vaihtelurajoineen käytettävät työvälineet olosuhteille asetettavat vaatimukset suorituspaikat ja mahdolliset suojaustoimenpiteet ja rakenteet ympäristön suojelu ja jätteiden käsittely korjaustoimenpiteet sekä metalliruiskuttaja ja vastaavan työnjohtajan nimi. *)**) **) >100 100 1. KONEPAJALLA TEHTÄVÄT MAALAUKSET MAALAUSJÄRJESTELMÄN MUKAAN 2. VAHVENNUSMAALAUS VÄLIMAALILLA MAALAUSJÄRJESTELMÄN MUKAISEN VÄLIMAALIN PÄÄLLE 3. VIIMEINEN PINTAMAALI SILTAPAIKALLA 3 1 2 **) 200 *) TAI LÄHIMPÄÄN VAARNARIVIIN SAAKKA **) ALKALINKESTÄVÄ MAALI Kuva 42050:K1. Liittopalkin ylälaipan pinnoitus. **) **) **) >100 100 1. KONEPAJALLA TEHTÄVÄT MAALAUKSET MAALAUSJÄRJESTELMÄN MUKAAN 2. VAHVENNUSMAALAUS VÄLIMAALILLA MAALAUSJÄRJESTELMÄN MUKAISEN VÄLIMAALIN PÄÄLLE 3. VIIMEINEN PINTAMAALI SILTAPAIKALLA 3 1 2 **) 200 **) ALKALINKESTÄVÄ MAALI Kuva 42050:K2. Betonilaatan ja teräspalkin rajakohdan maalaus. 168 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

42050 42050.3 1. KONEPAJALLA TEHTÄVÄT MAALAUKSET MAALAUSJÄRJESTELMÄN MUKAAN 2. VIIMEINEN PINTAMAALI SILTAPAIKALLA 2 100 **) 100 **) 1 **) ALKALINKESTÄVÄ MAALI Kuva 42050:K3. Betonin sisään upotettujen tankojen maalaus..15 Jos pintakäsittelyjärjestelmä on muu kuin maalaus, kuumasinkitys tai metalliruiskutus, mainitaan pintakäsittelysuunnitelmassa mm. aineet, kerrospaksuudet vaihtelurajoineen, pinnoitteen ominaisuudet ja työtapa. Aineita ja työmenetelmiä kuvaavat esitteet liitetään pintakäsittelysuunnitelmaan..16 Kreosoottiöljyllä kyllästetyn puurakenteen kanssa kosketuksiin joutuvat teräspinnat käsitellään kyllästysaineen rasituksen kestävällä pinnoitteella esim. uretaanitervalla, ellei suunnitelmassa ole esitetty kyseiselle rakenteen osalle muuta pintakäsittelyä..17 Pintakäsittelyssä käytettävien tuotteiden ominaisuuksiltaan erilaisten pinnoitekerrosten rajakohdat esitetään pintakäsittelysuunnitelmassa. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS-EN ISO 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset. 42050.3.1.2.2 Hyväksyttävät siltapinnoitteet.1 Siltojen pintakäsittelytöissä saa käyttää vain hyväksyttyjä pinnoitejärjestelmiä..2 Maalausjärjestelmän ja siinä käytettävien tuotteiden tulee olla tilaajan hyväksymiä..3 Suositeltavat ja muut hyväksytyt maalausjärjestelmät on esitetty käyttörajoituksineen SILKO-ohjeissa 3.351 tai 3.352 ja niitä täydentävissä Tiehallinnon kirjeissä. Järjestelmät määritellään Tiehallinnon numeroilla (esim. TIEL 4.12). Hyväksyttyjen maalausjärjestelmien luetteloa päivitetään käyttökokemusten ja hyväksymistestien tulosten perusteella. R.3 Rautatiesilloissa suositeltavat ja muut hyväksytyt maalausjärjestelmät on esitetty käyttörajoituksineen SILKO-ohjeissa 3.351 tai 3.352 sekä RHK:n hyväksymät, edellisiä täydentävät maalausjärjestelmät liitteessä 42050:liite R1. Järjestelmät määritellään Tiehallinnon numeroilla esim. TIEL 4.12 ja vastaavasti numerolla RHK 5.2. Hyväksytyt maalausjärjestelmät ja niissä käytettävät tuotteet on esitetty SILKO-ohjeissa 3.351 tai 3.352 ja niitä täydentävissä Tiehallinnon ja RHK:n kirjeissä tai luetteloissa "Ratahallintokeskuksen hyväksymät aineet ja kemikaalit". SILKO 3.351 Uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät. TIEL 2230097 SILKO 3.352 Maalausjärjestelmät. TIEL 2230097 Ratahallintokeskuksen hyväksymät aineet ja kemikaalit 371/739/00..4 Maalituotteiden valmistuksen tulee olla valvottua. Valvonnan tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn laadunhallintajärjestelmään ja täyttää tilaajan asettamat vaatimukset..5 Muita hyväksyttäviä pinnoitusmenetelmiä ovat kuumasinkitys ja metalliruiskutus sinkillä tai alumiinilla tai niiden seoksella..6 Kuumasinkitystä ei saa käyttää, ellei sitä ole otettu rakenteen varmuustarkastelussa huomioon. Suunnitelmassa voi olla myös kuumasinkityn pinnan maalaamista koskeva vaatimus..7 Muita pinnoitusmenetelmiä koskevia vaatimuksia ja ohjeita on esitetty kohdassa 42050.3.5. 42050.3.2 Korroosionestomaalaustyö.1 Maalaustyössä on otettava huomioon maalin tuoteselosteissa ja valmistajan ohjeissa asetetut olosuhteita, maalin lämpötilaa ja työtä koskevat vaatimukset, sekä suunnitelmassa olevat vaatimukset. Tarkentavia tietoja standardeissa SFS 5873 ja SFS-EN ISO 12944-7. InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 169

42050 42050.3.2 Maali levitetään kerroksiksi, joiden paksuus on pintakäsittelysuunnitelmassa määritellyissä rajoissa..3 Kaikkien kerrosten on annettava kuivua vähintään maalin tuoteselosteessa ilmoitetun päällemaalausajan ennen seuraavan yhtenäisen maalikerroksen levittämistä..4 Vaikeasti maalattavat kohdat, kuten notsikolot, reiät ja ahtaat raot on käsiteltävä kunkin ruiskumaalauskerran yhteydessä siveltimellä tai telalla ja siveltimellä sen varmistamiseksi, että myös näissä vaikeasti maalattavissa kohdissa on suunnitelmassa vaadittu kalvonpaksuus. Tämä varmistusmaalaus tehdään märkää märälle tekniikkaa käyttäen..5 Laippojen reunat, kulmat ja särmät, niitit, ruuvien kannat ja kierteet sekä reikien reunat vahvennusmaalataan ylimääräisellä välimaalikerroksella sivellintä tai telaa ja sivellintä käyttäen..6 Raot ja pintaan aukeavat, hitsin laatuluokassa sallittavat yksittäiset huokoset, jotka eivät täyty maalilla, kitataan ilmatiiviisti maaliyhdistelmään soveltuvalla kitillä..7 Maalaustyön aikana on ilman suhteellisen kosteuden oltava maalin tuoteselosteessa esitettyjen vaatimusten mukainen. Maalattavan pinnan lämpötilan on oltava vähintään 3 C yli kastepisteen. Kuivumisen ja kovettumisen aikana ylläpidetään, tarvittaessa suojauksia apuna käyttäen, sellaisia olosuhteita, että maalikalvon ominaisuudet kehittyvät suotuisasti. Välineiden, joilla maali levitetään on oltava maalityypille ja maalattavalle kohteelle sopivia. Niitä pitää käyttää ja huoltaa siten, että ne pysyvät koko työn ajan moitteettomassa kunnossa. Telan käyttö siltojen maalauksessa ei ole sallittua muualla kuin vaikeasti maalattavien kohtien vahvennusmaalauksessa ja silloinkin maalaus on viimeisteltävä siveltimellä. Asennushitsien kohdat rakenneosissa jätetään riittävän leveältä alalta maalaamatta. Maalikerrokset lopetetaan ns. harsorajalla noin 200 mm:n välein. Hitsin railosta ja sen välittömästä läheisyydestä poistetaan hitsin lämmöstä vahingoittunut maali terveeseen maalipintaan saakka. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle SFS-EN 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta..8 Korjausmaalaus tehdään alkuperäisen maalausjärjestelmän mukaisesti vaadittuun kuivan maalikalvon paksuuteen noudattaen maalien tuoteselosteiden ohjeita ja vaatimuksia. Tarkentavia tietoja SILKO-ohjeessa 1.351. SILKO 1.351 Pintakäsittely. 42050.3.3 Metallipinnoiteen ruiskutustyö.1 Metalliruiskutus tehdään standardin SFS-EN ISO 2063 ja työtä varten laaditun pintakäsittelysuunnitelman mukaisesti (vrt. kohta 42050.3.1.2.1)..2 Olosuhteet ruiskutukselle on järjestettävä sellaisiksi, että pinnoite täyttää sille asetetut laatuvaatimukset..3 Ilman suhteellisen kosteuden on oltava alle 70 % sekä ilman ja rakenteen lämpötilan vähintään + 5 C. SFS-EN ISO 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset. 42050.3.4 Jälkikäsittely.1 Ruiskusinkityt pinnat tiivistetään lakalla ellei pintakäsittelysuunnitelmassa vaadita niiden maalaamista. Lakkaukseen ja maalaukseen käytetään hyväksyttäviä tuotteita..2 Aikaisemmin ruiskusinkityt pinnat pitää esikäsitellä kohdassa 42050.2.1.1 vaaditulla tavalla..3 Tiivistys tehdään välittömästi ruiskutuksen jälkeen, ennen kuin pölyyntymistä, likaantumista tai sinkkisuolojen muodostumista ehtii tapahtua..4 Alumiinilla ruiskutetun pinnan jälkikäsittelyä koskevat vaatimukset määritellään pintakäsittelysuunnitelmassa, ellei niitä ole esitetty suunnitelmassa. 42050.3.5 Muut menetelmät 42050.3.5.1 Yleistä.1 Muut pinnoitusmenetelmät kuin maalaus, kuumasinkitys ja ruiskusinkitys voivat tulla kysymykseen, jos ne on määrätty rakenne- tai hyväksytyssä pintakäsittelysuunnitelmassa tai ne kuuluvat rakennusaineiden ja tarvikkeiden normaaliin toimitustilaan. Kysymyksessä voi olla myös tilapäissuojaus. 42050.3.5.2 Teräspinnat ilman pinnoitetta.1 Ne säänkestävästä teräksestä tehdyt rakenteet, joita ei suunnitelmassa ole määrätty maalattavaksi, suihkupuhdistetaan asteeseen Sa 2½ standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan tasaisen värisävyn varmistamiseksi. Betonin valusta ja muista rakentamistoimenpiteistä aiheutuva lika ja muut jäljet poistetaan rakenteen pinnoilta..2 Ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksessa käytetään sellaisia hitsauslisäaineita ja teräspinnat käsitellään siten, että korroosiota ei pääse tapahtumaan. Hitsisaumat hiotaan tai peitataan korroosionkestävyyden varmistamiseksi. Esikäsittelyssä noudatetaan standardia SFS-EN 12944-4 soveltuvin osin. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat SFS-EN ISO 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely. 170 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

42050 42050.4 42050.3.5.3 Tilapäiset korroosionestomenetelmät.1 Siltarakenteissa voidaan käyttää rakennuttajan luvalla joko rakennusajaksi tarkoitettuja tai käytön aikana määräajoin uusittavaksi tai vahvistettavaksi suunniteltuja tilapäisiä korroosionestomenetelmiä. Kalvon muodostavia tilapäisiä korroosionestoaineita ovat mm.: emulgoivat ruosteenestoaineet ruosteenestoöljyt ruosteenestonesteet, joista muodostunut kalvo voi olla vahamainen, lakkamainen, öljymäinen tai rasvakalvo ruosteenestorasvat sekä lämpimänä levitettävät kiinteät ruosteenestoaineet, kuten vaseliinit, vahat ja sulatemuovit. Levitysmenetelmiä ovat mm.: ruiskuttaminen lastalevitys kastaminen sively tai harjaaminen ja sisäinen täyttö. Kaasumaisia korroosionestoaineita ovat kaasufaasi-inhibiitit (VPI tai VCI). Ne soveltuvat käytettäviksi kotelomaisissa rakenteissa. Niistä haihtuva kaasu sitoutuu metallipinnalle estäen korroosion. Ne voidaan levittää pulveroimalla tai ruiskuttamalla metallipinnalle, tai voidaan käyttää inhibiittejä sisältäviä pusseja tai nauhoja, jotka sijoitetaan rakenteiden sisälle. Kaasufaasi-inhibiittejä valmistetaan eri tarkoituksiin. Niillä voi olla myös haitallisia ominaisuuksia. Ne saattavat vahingoittaa tiettyjä orgaanisia yhdisteitä kuten maaleja ja lakkoja. Suojattavissa hitsatuissa kappaleissa ei saa olla hitsauskuonaa eikä varsinkaan happamia epäpuhtauksia..2 Tilapäisiä korroosionestomenetelmiä käytettäessä on pintakäsittelysuunnitelman perustuttava aineiden valmistajalta saatuihin käyttöohjeisiin..3 Tilapäisten korroosionestomenetelmien soveltuvuus, huoltokäsittely huomioonottaen, osoitetaan koetustodistuksilla tai vastaavilla vaatimustenmukaisuustodistuksilla sekä aineiden koostumusta ja vaikutustapaa koskevilla selvityksillä..4 Käytetyt aineet sekä työ- ja laadunvarmistusmenetelmät dokumentoidaan. Aineiden sekä työ- ja laadunvarmistusmenetelmien yksityiskohtainen dokumentointi on huoltokäsittelyjen suunnittelun ja ajoituksen kannalta välttämätöntä. 42050.3.5.4 Koteloiden suojaaminen.1 Sellaiset kotelot, joita ei voida maalata tavanomaisilla menetelmillä ja joita ei tehdä ilmatiiviiksi, käsitellään ruiskuttamalla sisäpinnoille tarkoitukseen soveltuvia, tilapäisiä korroosionestoaineita taikka käyttämällä kaasufaasi-inhibiittiä..2 Suojattavat kotelot on valmistettava suihkupuhdistetuista osista (puhdistusaste vähintään Sa 2 standardin SFS-EN ISO 8501-1 mukaan) siten, että suojattavat pinnat jäävät puhtaiksi. Puhdistusaste riippuu pinnoitukseen käytettävistä tuotteista. Se määritellään pintakäsittelysuunnitelmassa. Suojaus on tehtävä ennen kuin ruostuminen on alkanut..3 Käsittelyreiät suljetaan siten, että ne voidaan työkaluilla avata tarkastusta ja huoltokäsittelyä varten..4 Koteloiden tuuletukseen suunnitelmassa esitettyjä aukkoja ei saa sulkea eikä pienentää. Kotelomaisissa rakenteissa voidaan korroosionestopinnoite tai muu suojaus korvata tai sen kestävyyttä ja suojaavaa vaikutusta lisätä kuivatusjärjestelyllä, joka pitää suhteellisen kosteuden kriittisen kosteuden alapuolella (< 40 %), jolloin korroosiota ei tapahdu tai se on hyvin hidasta. Hermeettisesti ilmatiiviiksi todettuja (vrt. 42040.3.8.6 alakohta 4) koteloita ei tarvitse suojata. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat 42040.3.8.6 Sillan teräsrakenteet. Kokoonpanon vaatimustenmukaisuus, dokumentointi ja raportointi. InfraRYL. 42050.3.5.5 Rautatiesiltojen tukikerroksen alla ja sivulla olevat pinnat.1 R Rautatiesiltojen tukikerrokseen rajoittuvat teräspinnat eristetään kohdan 42310.3.3.2 alakohdan.1 R mukaisesti, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty. 42310.3.3.2 Sillan kannen pintarakenteet. Nestemäisenä levitettävän eristyksen tekeminen teräskannelle, InfraRYL. 42050.4 Valmis teräsrakenteen pintakäsittely 42050.4.1 Korroosionestomaalipinnan laatuvaatimukset.1 Kohdassa 42050.1.1 esitettyjen pinnoitteiden yleisten laatuvaatimusten lisäksi maalipinnoitteen on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset..2 Paikallisen kalvonpaksuuden eli mittausalueiden kalvonpaksuusmittaustulosten keskiarvon pitää jokaisella vertailualueella olla vähintään nimelliskalvonpaksuus, ja keskiarvo saa olla enintään kaksi kertaa nimelliskalvonpaksuus..3 Yksittäisen kalvonpaksuuden mittaustuloksen mittausalueella (kolmen yksittäisen mittauslukeman keskiarvon) pitää olla vähintään 80 % nimelliskalvonpaksuudesta, ja se saa olla enintään kolminkertainen nimelliskalvonpaksuuteen verrattuna. (Ks. SFS 5873, kohta 5.2).4 Jos edellisissä kohdissa esitetyt vaatimukset eivät täyty, menetellään seuraavasti: Jos vertailualueelta mitattu paikallinen kalvonpaksuus on alle nimelliskalvonpaksuuden, kyseinen tarkastusalue mitataan kokonaisuudessaan ja nimelliskalvonpaksuuden alittavat alueet kartoitetaan ja korjataan. InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 171

42050 42050.4 Jos vertailualueelta mitattu paikallinen kalvonpaksuus on yli kaksinkertainen nimelliskalvonpaksuuteen verrattuna, kyseinen tarkastusalue mitataan kokonaisuudessaan, ylittävät alueet korjataan ja niiden kuntoa seurataan, ellei sovita arvonvähennysmenettelystä. Jos vertailualueelta mitatut yksittäiset kalvonpaksuudet ovat yli kolminkertaisia, kyseinen tarkastusalue mitataan kokonaisuudessaan, ja ylittävät alueet kartoitetaan ja korjataan. Tämä korjausvaatimus ei koske kohtia, joissa maalausteknisesti ei ole voitu välttää ylimääräisiä, päällekkäisiä maalikerroksia. Maalikerrosten lukumäärä voidaan varmistaa kiilauran leikkaavalla menetelmällä (SFS-EN ISO 2808, menetelmä 5B)..5 Maalikalvon paksuus mitataan ja raportoidaan erikseen pohjamaalista ja valmiista pinnoitteesta. Vastaavat mittaukset ja raportointi tehdään myös työmaalla paikkausmaalauksena korjatuista kohdista siten, että saadaan riittävä tieto näiden kohtien kalvonpaksuudesta. Konepajalla tehdyn maalauksen jälkeen mitattuja kalvonpaksuuksia käytetään hyväksi valmistajan ja asentajan sisäisessä laadunvarmistuksessa. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle SFS-EN ISO 2808 Maalit ja lakat. Kalvonpaksuuden määrittäminen..6 Valmiille maalipinnoitteelle standardin SFS-EN 4624 mukaan tehdyssä vetokokeessa murtumisen on tapahduttava pääosin koheesiomurtumana maalikalvossa. Mitattujen vetokoetulosten keskiarvon on oltava: 2 N/mm² alkydi-, sinkkiepoksi/kloorikautsu- ja sinkkisilikaatti-/kloorikautsu-järjestelmille 3 N/mm² sinkkiepoksi/epoksi-, sinkkiepoksi/hartsimodifioituepoksi- ja sinkin päälle maalatuille epoksi/polyuretaani-järjestelmille, sekä 4 N/mm² sinkkiepoksi/epoksi/polyuretaani-, sinkkisilikaatti/epoksi-/polyuretaani- ja teräksen päälle maalatuille epoksi/polyuretaani-järjestelmille, ellei tartunnalle ole maalausjärjestelmän hyväksynnän yhteydessä (vrt. SILKO 3.351 tai 3.352) asetettu muita vaatimuksia. Pintakäsittely on hylättävä, jos irtoaminen tapahtuu kokonaan alustasta ja vetokoetulosten keskiarvo on 5 N/mm 2 vetokoetulosten keskiarvo on pienempi kuin 50 % edellä esitetyistä keskiarvovaatimuksista yksittäinen vetokoetulos pienempi kuin 25 % edellä esitetystä keskiarvovaatimuksesta. Irtoamisen syyt ja vian laajuus on selvitettävä ja heikon tartunnan alueet korjattava uusintamaalauksena. SFS-EN 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi vetokokeella SILKO 3.351 Uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät SILKO 3.352 Maalausjärjestelmät. Niiltä alueilta, jotka eivät täytä vaatimusta, mutta joilta mitatut arvot ovat enimmäispoikkeamia suuremmat, voidaan periä arvonvähennys..7 Tartuntavetokoe voidaan korvata pienillä pinnoilla standardin SFS-EN ISO 2409 mukaisella hilaristikkotestillä. Hyväksyttävä tulos vastaa standardin taulukon 1 luokitteluastetta 0 2..8 Tartuntakokeita on tehtävä valmiiksi pinnoitetusta rakenteesta 3 kpl jokaista alkavaa 1000 m² kohti ja vähintään 6 kpl..9 Vetokokeita tehtäessä maalikalvojen on oltava kuivia ja kovettuneita. Ellei maalityypin ominaisuuksista muuta johdu, pidetään kuukauden kuivumisaikaa optimiolosuhteissa (lämpötila n. +23 C ja suhteellinen kosteus n. 50 %) riittävänä. Jos olosuhteet poikkeavat edellä mainitusta, ilmoittaa maalin valmistaja kokeissa sovellettavan kuivumisajan. Tartunta alustaan voi heikentyä, jos suihkupuhdistuksessa käytetyt rakeet ovat rasvaisia tai puhallusilmassa on rasvaa. Myös puhallusletkuista irtoava kumi saattaa heikentää tartuntaa. Maalikerrosten välinen tartunta voi heikentyä, jos rakenneosat on maalattu konepajalla pohja- ja välimaaleilla ja ne likaantuvat kuljetuksen aikana tai muissa käsittelyvaiheissa. Eräät maalityypit (mm. epoksi ja polyuretaani) kovettuvat tartunnan kannalta haitallisesti, jos maalauksen väliaika venyy liian pitkäksi. Maalien päällemaalattuvuusajat ilmoitetaan maalien tuoteselosteissa. Tartunnan riittävyys voidaan todeta menetelmäkokeilla. Valmistuspaikalla työn alussa tehdyillä vetokokeilla voidaan selvittää, onko tartunta alustaan riittävä, ennen kuin koko rakenne esikäsitellään ja maalikerroksia levitetään. Koko pinnoiteyhdistelmälle ennen rakenneosien siirtoa asennuspaikalle tehty koe antaa hyvän vertailupohjan selvitettäessä mm. kuljetuksesta aiheutuneen likaantumisen vaikutusta ja puhdistuksen onnistumista. Taulukko 42050:T1. teräs- ja sinkittyjen pintojen maalipinnoitteiden tartuntavetolujuudelle hyväksyntätesteissä ja vaatimustenmukaisuusmittauksissa, yhteenveto. Maalausjärjestelmä Tartuntavetolujuus SFS-EN 4624 [N/mm 2 ] TIEL Vaatimustenmukaisuusmittaukset siltapaikalla Hyväksyntätestit Keskiarvo Enimmäispoikkeama keskiarvo 3.1; 3.2; 3.3, 4.21, 4.22 2 2 < 1 < 0,5 4.1; 4.2; 4.20 3 3 < 1,5 < 0,75 3.4; 4.6; 4.8; 4.9; 4.12 4 4 < 2 < 1 Muut yhdistelmät 2 2 < 1 < 0,5 Enimmäispoikkeama yksitt. mittaus 172 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

42050 42050.4 SFS-EN ISO 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi vetokokeella SFS-EN ISO 2409 Maalit ja lakat. Hilaristikkokoe..10 Maalatun pinnan laatua arvostellaan silmämääräisesti. Kohteena olevaa pintaa tarkastellaan kohtisuoraan vähintään 2 m:n etäisyydeltä. Valaistuksena on kohteessa vallitseva luonnonvalo tai erikoistapauksissa pintaa vasten kohtisuoraan suunnattu keinovalo..11 Arvosteltavia asioita ovat mm. pinnan värisävy, kiiltoaste, rypistyminen, valuminen, karheus, huokoisuus, kupliminen, halkeilu, tasaisuus ja maalaamattomat alueet. Pinnoitteen kiiltoa ja tasaisuutta arvosteltaessa otetaan pohjan mahdollinen epätasaisuus huomioon. Maalipinnoitteen huononemisen arviointi sekä virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon arviointi tehdään standardin SFS-EN ISO 4628 osien 1 6 avulla ja mukaisesti..12 Ylälaipan jatkosten paikkamaalaus on tehtävä ennen kansilaatan valua. SFS-EN ISO 4628-1 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 1: Yleistä ja merkintäjärjestelmä SFS-EN ISO 4628-2 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 2: Rakkuloitumisasteen arviointi SFS-EN ISO 4628-3 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 3: Ruostumisasteen arviointi SFS-EN SO 4628-4 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 4: Halkeilemisasteen arviointi SFS-EN ISO 4628-5 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 5: Hilseilyasteen arviointi SFS-EN ISO 4628-6 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden virheentymisen arviointi. Yleisten virhetyyppien intensiteetin, määrän ja koon merkintä (luokittelu). Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. 42050.4.2 Sinkkipinnoitteen laatuvaatimukset.1 Sinkkikerroksen paksuuden tulee olla taulukon 42050:T2 mukainen, ellei suunnitelmassa määrätä toisin. Taulukko 42050:T2. Tiehallinnon vaatimukset kuumasinkkipinnoitteiden paksuudelle siltarakenteissa. Teräksen ainesvahvuus Keskimääräinen kerrospaksuus (minimi) 1), µm 6 mm 100 90 3, < 6 mm 85 75 1.5, < 3 mm 60 50 Paikallinen kerrospaksuus (minimi) 2), µm 1) Paikallisten kerrospaksuuksien keskiarvo. 2) Paikallisella kerrospaksuudella tarkoitetaan tässä mittausalueen yksittäisten mittauslukemien (5 kpl) keskiarvoa.yksittäiset mittauslukemat voivat olla tätä alhaisempia. Taulukon 42050:T2 mukaisten paksuusvaatimusten saavuttamiseksi suositellaan, että kuumasinkittävän teräsmateriaalin piipitoisuus on 0.16...0.22%..2 Muuten kuumasinkityksen tulee täyttää standardin SFS-EN ISO 1461 vaatimukset..3 Näkyviin jäävien (edustavien) pintojen värin on oltava tasainen..4 Pinnoitteen tarttuvuus alustaansa testataan standardin SFS-EN ISO 2063 mukaisesti..5 Kuumasinkityissä kappaleissa ei saa olla haitallista valumaa, eikä kuonakerroksia. Sinkityt tuotteet tulee kuljettaa ja varastoida siten, ettei niihin tule haitallisessa määrin ns. valkoruostetta..6 Ruuvien, muttereiden ja muiden liitososien (lingottavien tuotteiden) sinkkikerroksen paksuuden tulee olla standardin SFS-EN ISO 1461 taulukon 3 mukainen..7 Sinkin maksimilämpötila on kappalekuumasinkityksessä + 460 C ja ruuvien, muttereiden ja muiden liitososien kuumasinkityksessä + 570 C..8 Kuumasinkittyjä rakenneosia ei saa oikoa kuumennusta apuna käyttäen..9 Asennettaessa kuumasinkittyjä teräsosia valettavan betonirakenteen sisään, tulee haitallinen vedyn muodostuminen estää. Vetyreaktion estäminen on esitettävä työsuunnitelmassa. Vedyn muodostumista betonoinnin yhteydessä voidaan vähentää sinkityn teräsosan riittävän pitkällä ilmastorasituksella, keinovanhentamisella tai pinnoituksella. Myös betonin alhainen vesisementtisuhde vähentää vetyreaktiota. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS-EN ISO 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset..10 Kuumasinkittävien rakenteiden suunnittelussa noudatetaan standardien SFS-EN ISO 14713 ja PSK 2702 ohjeita ja suosituksia. SFS-EN ISO 14713 Teräs- ja rautarakenteiden korroosionesto. Sinkki- ja alumiinipinnoitteet. isto PSK 2702 Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle. 42050.4.3 Metallipinnoitteen laatuvaatimukset.1 Pinnoitetta koskevat vaatimukset ovat standardin SFS-EN ISO 2063 mukaiset. Pinnoitteen paksuus mitataan standardin SFS-EN ISO 2178 mukaan. Pinnoitteen tartuntakoe tehdään standardin SFS-EN ISO 2063 mukaisena naarmutuskokeena..2 Sinkkipinnoitteen tulee olla standardin SFS-EN ISO 2063 mukaista sinkkiä..3 Pinnoitteen on oltava paksuudeltaan ja tiiviydeltään tasalaatuinen. InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 173

42050 42050.5.4 Kohdassa 42050.4.1 esitettyjä vaatimuksia noudatetaan soveltuvin osin. SFS-EN ISO 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset SFS-EN ISO 2178 Metallien pinnoitteet. Magneettisten perusmetallien epämagneettiset pinnoitteet. Paksuuden mittaus. Magneettinen menetelmä. 42050.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 42050.5.1 Korroosionestomaalauksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja raportointi.1 Työnaikaisen ja valmiin maalipinnan tarkastukset tehdään laatusuunnitelman mukaan soveltaen standardia SFS 5873. Kyseisen standardin taulukossa 9 on esitetty pintakäsittelyn aikana ja työn valmistuttua tehtävät mittaukset ja tarkastukset. Taulukossa on esitetty myös hyväksymisperusteet ja korjaustoimenpiteet. Tarkentavia ohjeita standardissa SFS-EN 12944-7..2 Kaikki valmiit työvaiheet tarkastetaan silmämääräisesti. Tarkastuksessa todetaan muun muassa: pintojen puhtaus maalattujen pintojen mahdolliset virheet, kuten valuminen, kupliminen, ryppyyntyminen, huokoisuus, kraatterinmuodostus, halkeileminen vaikeiden kohtien, kuten särmien ja ahtaiden kohtien maalautuminen pintamaalauksesta lisäksi värisävy ja kiiltoaste sekä niiden tasaisuus..3 Standardin SFS 5873 taulukossa 9 on esitetty pintakäsittelyn aikana ja työn valmistuttua tehtävät mittaukset ja tarkastukset. Taulukossa on esitetty myös hyväksymisperusteet ja korjaustoimenpiteet..4 Kalvonpaksuuden mittaukset tehdään sovitun standardimenetelmän mukaisesti, käyttäen hyväksyttäviä mittalaitteita, sekä noudattaen mittalaitteen valmistajan käyttöohjeita. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN ISO 2178. Mittarit säädetään aina ennen käyttöä mittarin valmistajan ohjeiden mukaan käyttämällä likimain mitattavan maalikerroksen paksuista säätöliuskaa ja standardin SFS 5873 mukaista sileää kalibrointilevyä. Tarkentavia tietoja standardissa SFS-EN ISO 2808. Mittauksiin vaikuttavia tekijöitä on selostettu myös standardissa SFS-EN ISO 2064..5 Kalvonpaksuuden mittausta varten valitaan jokaista edustavan pinnan alkavaa 100 m 2 :n pinta-alaa (tarkastusalue) kohti yksi 10 m 2 :n vertailualue, jolta valitaan 20 mittausaluetta. Liitteessä 42050:liite 1 on esitetty esimerkki maalattavan pinnan jakamisesta työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle SFS-EN ISO 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta SFS-EN ISO 2178 Metallien pinnoitteet. Magneettisten perusmetallien epämagneettiset pinnoitteet. Paksuuden mittaus. Magneettinen menetelmä SFS-EN ISO 2808 Maalit ja lakat. Kalvonpaksuuden määrittäminen SFS-EN ISO 2064 Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Paksuuden mittauksen käsitteet ja määritelmät 42050:liite 1, InfraRYL..6 Tartuntamittaukset tehdään standardin SFS-EN 4624 ja laatusuunnitelman mukaisesti..7 Vaatimustenmukaisuus osoitetaan vertaamalla silmämääräisten tarkastusten ja mittausten tuloksia asetettuihin vaatimuksiin. Kaikille pinnoille tehdään ennen pohjamaalikerroksen levitystä silmämääräinen tarkastus, jossa todetaan terästyön laatuaste ja pinnan puhtaus. Myös jokaisen maalikerroksen levittämisen jälkeen pinnat tarkastetaan silmämääräisesti. Maalikalvon paksuudet tarkastetaan kerroksittain. SFS-EN 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi vetokokeella..8 Vaatimustenmukaisuusmittaukset tehdään pohjamaalista ja kokonaisesta maalikalvosta sekä erikseen työmaalla tehtävistä paikkamaalauksista. Olosuhdetiedot tarkastetaan työvuoroittain..9 Kaikista tarkastuksista ja mittauksista tehdään pöytäkirja, joka liitetään laatuporttiin. Pöytäkirjamalleja on esitetty SILKO-ohjeen 1.351 liitteessä 4..10 Maalipinnoitteen korjausta koskevia vaatimuksia on esitetty kohdassa 42050.4.1. Katso myös kohta 42001.4. SILKO 1.351 Pintakäsittely 42001.4 Sillat, yleinen osa, laadunvarmistus, InfraRYL. 42050.5.2 Kuumasinkityksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja raportointi.1 Sinkityslaitokselta edellytetään hyväksyttävää laadunvarmistusmenettelyä. Laatua valvotaan sen mukaisesti..2 Kuumasinkitsijän on laadittava sinkityksestä tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelmat, ellei yrityksellä ole laatujärjestelmää, joka sisältää vastaavat ohjeet (vrt. kohdat 42050.3.1.1 ja 42050.3.1.2.1)..3 Sinkkikerroksen paksuus mitataan kohdan 42050.5.1.4 ohjeita soveltaen. Näytteenotto, mittausalueet ja mittausten määrä on esitetty standardissa SFS-EN ISO 1461. 174 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely

.4 Kuumasinkityksestä annetaan todistus tai vastaavat tiedot muulla tavalla vaatimustenmukaisuuden toteamista varten. Todistuksessa selvitetään mm.: esikäsittelyt peittauksen eri vaiheet ja käytetyt aineet sinkin lämpötila linkous tai muu viimeistely jäähdytystapa sinkkikerroksen paksuuden mittaustulokset muoto- ja mittatarkkuus, jos rakenteen muoto on muuttunut oleellisesti kuumasinkityksessä laatuvaatimusten alitukset ja niiden sijainti ja korjaustapa sekä käsittelylaitos ja laadusta vastaavan henkilön nimi. Katso myös kohta 42001.4. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät 42001.4 Sillat, yleinen osa. Sillat, laadunvarmistus, InfraRYL. 42050.5.3 Ruiskupinnoitteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Laatua valvotaan kohdan 42050.3.1.1 mukaisia laatusuunnitelmia noudattaen..2 Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin kohtaa 42050.5.1. Katso myös kohta 42001.4. 42001.4 Sillat, yleinen osa, laadunvarmistus, InfraRYL. 42050.6 Ympäristövaikutukset 42050.6.1 Työ- ja ympäristönsuojelu.1 Työ- ja ympäristönsuojelussa noudatetaan kohtia 42001.8.3 ja 42001.8.4. Rautatiesilloissa työ- ja ympäristönsuojelussa sekä jätehuollossa noudatetaan RHK:n ohjeita, jotka on annettu internetissä osoitteessa www.rhk.fi/normit.htm..2 Työturvallisuus, juna- ja muu liikenne otetaan huomioon urakkaohjelman, työturvallisuusasiakirjan mukaisesti..3 Ympäristönsuojelussa noudatetaan SILKO-ohjeen 1.112 luvun 2 suojelutoimenpiteitä, ellei urakkaohjelmassa tai suunnitelmassa ole muuta esitetty. 42001.8.3 Sillat, yleinen osa. Työturvallisuus, InfraRYL 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL SILKO 1.112 Ympäristönsuojelu. 42050 42050.6 InfraRYL 2006 Osa 3 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely 175

42060 42060.0 42060 Sillan puurakenteet 42060.0 Yleistä 42060.0.1 Soveltaminen.1 Tätä lukua noudatetaan sekä rakennettaessa että purettaessa siltoja ja siltarakenteita. Sitä voidaan soveltaen noudattaa myös sillankorjaustöissä..1 R Näitä rautatiesiltojen rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia käytetään rakennettaessa puurakenteisia siltoja ja siltakansia. Tätä ohjetta voidaan noudattaa myös rakennettaessa puurakenteisia tasoristeyksiä ja muita rataan liittyviä rakenteita. 42060.0.2 Käsitteet.1 Käsitteet ja termit esitetään termihakemistossa. 42060.1 Materiaalivaatimukset 42060.1.1 Pyöreä ja sahattu puutavara.1 Puutavaran on oltava painekyllästettyä mäntyä eikä siinä saa olla jäljellä kuorta. Painekyllästyksen laatuvaatimukset ovat kohdassa 42060.1.3..2 Putavaran on oltava lujuusleimattua ja varustettu RS/MT- tai RS/BS-laatumerkillä..3 Lujuusluokan on oltava kantavissa rakenteissa vähintään T30 ja muissa rakenteissa vähintään T24..4 Sormijatketun sahatavaran on oltava valmistettu ympäristöministeriön hyväksymän laadunvalvonnan alaisena ja varustettu J-laatumerkillä. Termihakemisto, InfraRYL. 42060.0.3 Asiakirjat.1 Asiakirjojen käyttö ja pätemisjärjestys esitetään luvussa 42001, jota käytetään rinnan tämän luvun kanssa..2 Muita ohjeita, normeja ja standardeja noudatetaan niiltä osin kuin suunnitelma-asiakirjoissa tai tässä luvussa niihin viitataan. Ympäristöministeriön hyväksymää laadunvalvontaa suorittaa Inspecta Sertifiointi Oy. 42060.1.2 Liimattu puutavara.1 Puutavaran on oltava painekyllästettyä mäntyä. Painekyllästyksen laatuvaatimukset ovat kohdassa 42060.1.3. Viiteasiakirjana käytetty Puurakenteiden suunnitteluohjeet perustuu Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeeseen B10 Puurakenteet, et 2001, joka on tullut voimaan 1.1.2001. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL RIL 120-2004 Puurakenteiden suunnitteluohjeet. 42060.0.4 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 on esitetty kohdassa 42001.4.8. 42001.4.8 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti, InfraRYL..2 Liimapuun on oltava valmistettu ympäristöministeriön hyväksymän laadunvalvonnan alaisena ja varustettu L-laatumerkillä. Ympäristöministeriön hyväksymää laadunvalvontaa suorittaa Inspecta Sertifiointi Oy..3 Liimapuun valmistuksessa on käytettävä säänkestäviä liimoja, joiden tulee täyttää standardin SFS-EN 301 asettamat vaatimukset..4 Liimapuukannattimien pintaluokan tulee olla höylätty pinta..5 Valmistustietoja osoittavan L-laatumerkin on oltava sellaisessa paikassa, että se jää näkyviin valmiissa rakenteessa. 176 InfraRYL 2006 Osa 3 42060 Sillan puurakenteet

42060 42060.1 a a a - a < 3 mm Kuva 42060:K1. Liimapuupalkkien yläpintojen samanmuotoisuuden tarkastaminen. SFS-EN 301 Adhesives, phenolic and aminoplastic, for load-bearing structures: Classification and performance requirements. Jos laatumerkki joudutaan siirtämään esim. palkin päästä, se kiinnitetään palkin kylkeen noin 1,5 m palkin päästä ja 0,2 m palkin alareunasta. Taulukko 42060:T1. Liimapuupalkkien mittojen sallitut poikkeamat. Liimapuupalkkien mittojen sallitut poikkeamat Pituus ± 10 mm Korkeus ± 1 % Leveys ± 2 % Sivukäyryys koko pituudella ± 0,15 % Pystykäyryyden poikkeama esikorotusmuodosta, mittauspituus 2 m ± 0,15 %.7 Sillan palkkien keskinäiseltä yhdenmuotoisuudelta vaaditaan, että tasaiselle alustalle asetettujen palkkien yläpintojen korkeusero oikolaudalla mitattuna on enintään 3 mm palkiston koko pituudella (kuva 42060:K1). Palkkien korkeuseroja voidaan joskus pienentää palkkien järjestystä tai suuntaa vaihtamalla. Palkkien järjestys ja suunta on syytä merkitä palkkeihin valmistajan tarkastuksen yhteydessä. Liimapuisten kansilaattaelementtien mittojen sallitut poikkeamat ovat taulukon 42060:T2 mukaiset..9 Vanerin on oltava filmipintaista havupuuvaneria. 42060.1.3 Lahontorjunta.1 Puutavaran kyllästämisen on täytettävä standardin SFS-EN 351 kyllästysluokan A vaatimukset..2 Puutavaran kyllästämisen on oltava tehty ympäristöministeriön hyväksymän laadunvalvonnan alaisena ja puutavaran on oltava varustettu NTR-laatumerkillä. Taulukko 42060:T2. Liimapuisten kansilaattaelementtien mittojen sallitut poikkeamat. Liimapuisten kansilaattaelementtien mittojen sallitut poikkeamat Pituus Leveys Koko sillan elementtien leveyksien summa Paksuus Vierekkäisten elementtien välinen paksuusero Elementtien pituussuuntainen (syyn suuntainen) pystykäyryyden poikkeamamittauspituudella 2 m sivukäyryys Lamellien puskujatkoksen tiiviys; lamellien päiden välinen rako yläpinnassa ± 10 mm ± 5 mm ± 20 mm + 5 mm / 2 mm 3 mm ± 0,15 % ± 3 mm 3 mm SFS-EN 351 Puun ja puupohjaisten tuotteiden kestävyys. Kyllästetty puu. Ympäristöministeriön hyväksymää laadunvalvontaa suorittaa Inspecta Sertifiointi Oy..3 Kreosoottikyllästetyn puutavaran pinnan tulee olla niin kuiva, ettei siinä asennusvaiheessa ole tahraavaa kreosoottiöljyä..4 Puun työstöpintoihin on imeytettävä lahontorjunta-ainetta, mieluimmin kreosoottia. Suolakyllästetyn puun näkyviin pintoihin on kuitenkin imeytettävä muuta soveltuvaa pinnansuojausainetta. Lahontorjunta-aineita ei pidä imeyttää alle 0 C lämpötilassa. Kreosootti on lämmitettävä ennen imeyttämistä, kun lämpötila on alle +10 C. Muulloinkin lämmittäminen on suositeltavaa, koska se parantaa aineen imeytymistä puuhun. Suolakyllästetyn puun pinnansuojausaineeksi soveltuvat öljypitoiset puunsuoja-aineet. Lakkaus ei sovellu tähän tarkoitukseen. InfraRYL 2006 Osa 3 42060 Sillan puurakenteet 177

< 3 mm 42060 42060.2 < 3 mm A Kuva 42060:K2. Palkiston yläpinnan tarkastaminen. 42060.1.4 Liittimet ja liitososat.1 Liitoksissa käytettävien teräsosien tulee olla kuumasinkittyjä standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti..2 Sinkkipinnoitteen kerrospaksuuden on oltava nauloissa, pulteissa, muttereissa, aluslevyissä ja hammaslevyissä standardin SFS-EN ISO 1461 taulukon 3 mukainen sekä liitos- ja kiinnityskappaleissa standardin SFS-EN ISO 1461 taulukon 2 mukainen. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. 42060.2 Alustan vaatimukset.1 Sillan maarakenteet ovat luvun 42010 mukaisia. 42010 Sillan maa- ja pohjarakenteet, InfraRYL. 42060.3 Puurakennetyöt 42060.3.1 Kuljetus ja varastointi.1 Puutavaraa on käsiteltävä niin, ettei se vaurioidu kolhuista..2 Puutavara on tuettava siten, ettei virheellinen asento aiheuta haitallisia muodonmuutoksia..3 Puutavara on suojattava niin, ettei se pääse kostumaan sateen tai maakosteuden vuoksi, mutta tuulettuu hyvin. 42060.3.2 Liimapuupalkkien asentaminen.1 Liimapuupalkkeja on käsiteltävä niin, etteivät ne kolhiinnu. Palkkeja saa nostaa vain kunnollisia nostovöitä käyttäen..2 Asennettujen palkkien yläpinnat saavat poiketa enintään 3 mm oikolaudalla määritettävästä tasosta. Vaatimus on voimassa palkiston koko pituudella, kuva 42060:K2..3 Jos siltaan asennetaan liimapuiset kansielementit, kannen lappeiden välinen kulma A tehdään kansielementin muodon mukaiseksi suunnitelmasta riippumatta, kuva 42060:K2..4 Yläpintojen liian suuret muotoerot on korjattava höyläämällä. Vain poikkeustapauksessa, jos yhden tai kahden palkin yläpinta on lyhyeltä matkalta muita alempana, saa tilaajan edustajan luvalla käyttää palkin päälle kiinnitettävää täytettä, esim. filmipintaista vaneria. Bitumihuovan tai muun pehmeän täytteen käyttö on kielletty. Palkkien välisiä pieniä korkeuseroja voidaan korjata laakerien kohdalle asetettavilla säänkestävillä täytelevyillä, jotka voivat olla esim. lyijyä, neopreenikumia, alumiinia tai kuumasinkittyä terästä. 42060.3.3 Syrjäankkukansi.1 Puutavaran kosteus rakentamisaikana saa olla korkeintaan kosteusluokan 2 ulkokuiva mukainen. Puutavaran ollessa kosteampaa tulee kansilankkujen välille rakoja ja kuormituksen rasituksesta naulat katkeavat helposti. Liimapuukannattimet on varastoitava noin 0,3 m korkealle alustalle pystyasentoon tuettuina. Alustan on oltava suora ja painumaton. Muovisuojus on leikattava alareunastaan auki tuuletuksen edistämiseksi..4 Kreosoottikyllästettyä puutavaraa ei tarvitse peittää..2 Muut materiaalivaatimukset on esitetty kohdassa 42060.1.1..3 Kansilankut on järjestettävä siten, että vierekkäisissä lankuissa on sama vuosirenkaiden suunta..4 Ellei jatkosten paikkaa ole suunnitelmassa esitetty, vierekkäisten lankkujen jatkokset porrastetaan vähintään 0,6 m..5 Kannen yläpinnassa vierekkäisten lankkujen kesken ei saa olla yli 3 mm korkeaa hammastusta..6 R Junaliikenteen ja radan sähköistyksen vuoksi ylikäytävien puukansien on oltava vesitiiviitä. 178 InfraRYL 2006 Osa 3 42060 Sillan puurakenteet

42060.3.4 Liimapuinen elementtikansi.1 Materiaali- ja mittatarkkuusvaatimukset ovat kohdassa 42060.1.2..2 Liimapuisia kansielementtejä on käsiteltävä niin, etteivät ne kolhiinnu. Elementtejä saa nostaa vain kunnollisia nostovöitä käyttäen. Rautatien ylittävissä silloissa suositellaan ensisijaisesti käytettävän liimapuurakenteista elementtikantta sen vesitiiviyden ja kulutuskestävyyden takia. 42060.3.5.3 Pulttiliitokset 42060 42060.4.1 Pulttiliitokset on tehtävä siten, että ne voidaan myöhemmin kiristää..2 Pulttien reiät on porattava pultin paksuuden mukaan ilman väljyyttä..3 Samalla pultilla yhteen liitettävät osat on porattava yhtä aikaa. Pyöreän puun liitoksissa on varauduttava puun läpimittojen vaihteluun tekemällä pultit ja niiden kierteet riittävän pitkiksi..3 Elementtien välisissä saumoissa on käytettävä esipuristettua paisuvaa saumanauhaa..4 Kiinnityspulttien kolot on täytettävä Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä polymeeribitumipohjaisella plastisella saumausmassalla ohjeen Saumausmassat mukaan..5 R Junaliikenteen ja sähköistyksen vuoksi ylikäytävien puukansien on oltava vesitiiviitä. SILKO 3.731 Saumausmassat. Jos maatuella olevan kynnysparrun ja viimeisen kansielementin väliin jää mittavirheiden kertymisen vuoksi rako, naulataan kansielementin syrjään sopivan paksuinen painekyllästetty lankku nauloilla 150 x 51 sik-sak-kuvioon k 150 mm lyöden. Lankun leveys on sama kuin kansielementin paksuus. 42060.3.5 Liitokset 42060.3.5.1 Yleistä.1 Siirretty kohdaksi 42060.1.4.1..2 Siirretty kohdaksi 42060.1.4.2..3 Toisiinsa liitettävät osat on sovitettava tarkasti toisiaan vasten..4 Puristettujen rakenneosien jatkokset on sovitettava keskeisiksi..5 Liitoksissa ei saa käyttää täytteenä ohuita puukiiloja eikä päittäisliitoksissa sellaista suunnitelmaan kuulumatonta täytettä, jossa puristus tulee syitä vastaan kohtisuoraan..6 Paalupukeissa paalujen ja niiden siteiden liitoskohdissa puut on liitettävä tiukasti toisiinsa pultilla. Paalujen loveamista on vältettävä ja sen sijaan tarvittaessa on käytettävä säänkestäviä täytekappaleita. 42060.3.5.2 Naulaliitokset.1 Naulojen pienimmät sallitut etäisyydet ja muut naulausta koskevat vaatimukset ovat Puurakenteiden suunnitteluohjeiden kohdan 5.31 mukaiset..4 Pulttien pienimmät sallitut etäisyydet ovat julkaisun Puurakenteiden suunnitteluohjeet kohdan 5.31 mukaiset..5 Pultin kannan ja mutterin alla on käytettävä standardin SFS 4683 mukaista aluslevyä, ks. taulukko 42060:T3. Taulukko 42060:T3. Standardin SFS 4683 mukaisia aluslevyjä. Aluslevy 50 x 50 x 5 mm 12 mm 60 x 60 x 7 mm 16 mm 80 x 80 x 8 mm 20 mm RIL 120-2004 Puurakenteiden suunnitteluohjeet SFS 4683 Nelikulmaiset aluslaatat puurakenteiden rasitetuille ruuveille..6 Rakennettaessa pultit on kiristettävä niin, että aluslevyt painuvat hiukan puun sisään, mutta ei yli 1 mm..7 Hammaslevyt on kiristettävä niin, että hampaat painuvat kokonaan puun sisään..8 Pulttiliitokset on jälkikiristettävä 6...12 kk:n kuluttua sillan valmistumisesta. 42060.4 Valmis rakenne.1 Valmis sillan puurakenne täyttää tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen vaatimukset. 42060.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Sillan puurakenteiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan suunnitelma-asiakirjojen ja julkaisun RakMK B10 Puurakenteet mukaisesti. B10 Puurakenteet, ohjeet. Pultin halkaisija RIL 120-2004 Puurakenteiden suunnitteluohjeet. InfraRYL 2006 Osa 3 42060 Sillan puurakenteet 179

42060 42060.6 42060.6 Ympäristövaikutukset.1 Kreosoottiöljykyllästeillä tai arseeni- ja kromipitoisella kyllästysaineella käsitelty puu on ongelmajätettä. Tällaiset jätteet on aina toimitettava käsitellyn puun erilliskeräilypaikkaan tai ongelmajätteen vastaanottopaikkaan. Maahan hautaaminen tai polttaminen ei ole sallittua..2 Kreosoottikyllästettyä sekä arseenia ja kromia sisältävää kyllästettyä puutavaraa ei saa myydä eikä luovuttaa yksityisille henkilöille..3 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 180 InfraRYL 2006 Osa 3 42060 Sillan puurakenteet

42070 42070.1 42070 Sillan peruslaatat 42070.1 Sillan peruslaatan materiaalit.1 Sillan peruslaatan materiaalit ovat kohdan 42020.1 mukaiset. 42020.1 Sillan betonirakentet. Sillan betonirakenteiden materiaalit, InfraRYL. 42070.2 Sillan peruslaatan alusta.1 Sillan peruslaatan alusta täyttää lukujen 42011 42019 vaatimukset. 42011 Alustavat työt, InfraRYL 42012 Sillan kaivu- ja louhintatyöt, InfraRYL 42013 Sillan täytöt, InfraRYL 42014 Uomat ja väylät, InfraRYL 42015 Sillan työpadot, InfraRYL 42016 Sillan maapohjan vahvistaminen, InfraRYL 42017 Lyöntipaalutukset siltarakenteissa, InfraRYL 42018 Suurpaalutukset siltarakenteissa, InfraRYL 42019 Muut siltojen maa- ja pohjarakenteet, InfraRYL. 42070.3 Sillan peruslaatan tekeminen.1 Sillan peruslaatta tehdään kohdan 42020.3 mukaisesti. 42020.3 Sillan betonirakenteet. Työnsuoritus, InfraRYL. 42070.4 Valmis sillan peruslaatta 42070.4.1 Sillan peruslaatan sijainti Peruslaattojen sijainti vaakatasossa.1 Peruslaatan sallittu sijaintipoikkeama vaakatasossa runkopisteiden tai maastoon pysyvästi merkityn mittasuoran suhteen on 100 mm. Enimmäispoikkeama on 200 mm..2 Peruslaatan sijainti vaakatasossa tarkastetaan laatan nurkkapisteiden kohdilta..3 Jos samalla tuella on kaksi peruslaattaa tai useampia peruslaattoja, on niiden keskipisteiden välisen etäisyyden sallittu poikkeama ± 50 mm. Enimmäispoikkeama on ± 200 mm. Peruslaatan yläpinnan korkeusasema.4 Peruslaatan yläpinnan korkeusaseman sallitut poikkeamat ovat + 100 mm ja 50 mm. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti + 200 ja 100 mm. Sallitut poikkeamat eivät sisällä veden alla betonoidun laatan sallittua ylipaksuutta. Ellei asiaa tarkemmin selvitetä, otaksutaan ylipaksuudeksi 200 mm..5 Korkeusasema tarkastetaan laatan nurkkapisteiden kohdalta. Jos peruslaatan pituus tai leveys on suurempi kuin 10,0 m, tarkastetaan korkeusasema myös peruslaatan sivun keskikohdalta. Sillan laaturaporttiin kirjattavat asiat.6 Sillan laaturaporttiin kirjataan kohdassa 42001.4.8.2 esitetyn lisäksi tuittain peruslaatan yläpinnan korkeustiedot. Lisäksi ilmoitetaan, onko veden alla betonoidun laatan sallittu ylipaksuus piikattu pois, jos sillan rakennussuunnitelmassa on esitetty sitä koskeva vaatimus. 42001.4.8.2 Sillat, yleinen osa. Sillan laaturaportti, InfraRYL. 42070.4.2 Sillan peruslaatan mittatarkkuus Peruslaatan leveys ja pituus.1 Peruslaatan vaakamittojen sallittu mittapoikkeama on ± 100 mm. Enimmäispoikkeama on ± 200 mm..2 Peruslaatan leveys ja pituus mitataan laatan sivuilta ja päistä laatan yläpinnan tasossa. Jos laatan pituus tai leveys ylittää 10,0 m, tarkastetaan mitta myös laatan puolivälistä. Peruslaatan paksuus.3 Peruslaatan paksuuden sallitut poikkeamat ovat + 100 mm ja 50 mm. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti + 200 ja 100 mm. Kallionvaraisen peruslaatan paksuuden sallitussa poikkeamassa hyväksytään lisäksi kalliopinnan epätasaisuuden aiheuttama tilaajan hyväksymä peruslaatan lisäkorkeus..4 Peruslaatan paksuus määritetään perustamistason ja peruslaatan yläpinnan korkeusmittausten perusteella. Perustamistason korkeus määritetään kohdan InfraRYL 2006 Osa 3 42070 Sillan peruslaatat 181

42070 42070.4 42012.3 mukaisesti. Peruslaatan yläpinnan korkeusaseman mittaaminen on esitetty kohdan 42070.4.1 alakohdassa 5. 42012.3 Kaivu- ja louhintatyöt. Kaivantojen tekemisen laatuvaatimukset, InfraRYL. 42070.4.3 Sillan peruslaatan betonipeitteen paksuus Maata tai kalliota vasten betonoitava pinta.1 Raudoitusta ja työraudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus ei missään kohdassa saa alittaa suunnitelmassa määritettyä nimellisarvoa enempää kuin 25 mm..2 Betonipeitteen paksuus tarkastetaan mittaamalla tankojen etäisyys peruskuopan pohjasta niistä kohdista, joissa se on pienimmillään. Näiden kohtien sijainti ja mittaustulokset ilmoitetaan mittauspöytäkirjassa. Jos sallittujen poikkeamien ylityksiä havaitaan, korjataan raudoituksen tuenta ja uusitaan mittaus. Tilaajan edustajalle luovutetaan asennetun raudoituksen mittaustiedot..3 Perusmaan varaan raudoituksia tuettaessa ei keskimääräinen jännitys välikkeen alla saa olla suurempi kuin 0,2 N/mm². Välikkeen tukipinnan on oltava vähintään 5000 mm². Välikkeitä käytetään vähintään 4 kpl/m². Muottia vasten valetut pinnat ja laatan yläpinta.4 Raudoitusta ja työraudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus ei missään kohdassa saa alittaa suunnitelmassa määritettyä nimellisarvoa enempää kuin 10 mm. Enimmäispoikkeama on 15 mm..5 Betonipeitteen paksuus tarkastetaan kaikilla pinnoilla betonipeitemittarilla alueelta, jonka pinta-ala on vähintään 10 % tarkastettavan pinnan alasta. Mittauksia tehdään mittausalueella vähintään yksi jokaista tarkastettavan teräksen pituusmetriä kohti satunnaisista paikoista ja kuitenkin aina yhteensä vähintään 6 kpl. Tarkastettavalla teräksellä tarkoitetaan mittauskohdassa lähinnä pintaa olevaa raudoitusta tai työraudoitusta. 42070.4.4 Sillan peruslaatan tartuntojen sijainti.1 Betoniterästankojen tartuntojen sijaintia koskevat yläpuolisen rakenteen raudoituksen sijaintia koskevat vaatimukset..2 Tartuntojen sijainti ja tuenta tarkastetaan ennen peruslaatan betonointia. Tarkastuksesta tehdään merkintä tarkastuspöytäkirjaan. 42070.4.5 Sillan perus- ja pengerlaatan pinnat 42070.4.5.1 Sillan peruslaatan pinnat.1 Muottia vasten valetun pinnan on täytettävä ohjeen by 40 luokan C vaatimukset..2 Betonipinnan laatuluokka osoitetaan ohjetta by 40 ja jäljempänä esitettyjä täydentäviä ohjeita soveltaen. Tarkastus- ja mittauspöytäkirjaan tehdään merkinnät kohdan 42001.4.5.3 mukaisesti. Jos pinta ei jonkin laatutekijän tai joidenkin laatutekijöiden osalta täytä asetettuja vaatimuksia, voidaan se korjata, jonka jälkeen pinta tarkastetaan ja luokitellaan uudelleen. Pinnalla tarkoitetaan esim. yhtä peruslaatan päätypintaa. 42001.4.5.3 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuskokeiden pöytäkirjat, yhteenvetoraportit ja toteumapiirustukset, InfraRYL by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet..3 Valuvioista mitataan pinnoittain niiden lukumäärä 100 m² kohti ja suurin koko. Valuviat korjataan aina..4 Huokosten koko- ja määrämittausten avulla selvitetään laatuvaatimusten täyttyminen tai alittavan alueen suuruus ja sijainti. Valuhuokosten mittaus aloitetaan pinnan huonoimmalta alueelta. Huokosten määrien mittauksessa voidaan käyttää apuna 500 mm x 500 mm rajauskehikkoa. Tarkastettavan pinnan mittausalueen sijainnin määrittää tilaajan edustaja, ellei asiasta muuta sovita..6 Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan pinnoittain betonipeitteen paksuuden toleranssin ylitykset ja niiden sijainti sekä betonipeitteen mitattu paksuuden pienin ja suurin arvo..7 Veden alla betonoitaessa ja silloin kun muotti jätetään paikoilleen, tarkastetaan tankojen etäisyydet muottipinnasta ennen betonointia. Samalla tarkastetaan välikkeiden riittävyys. Jos havaitaan sallittua suurempia poikkeavuuksia, korjataan raudoitus ja sen tuenta. Tarkastuksesta tehdään merkintä tarkastuspöytäkirjaan..5 Nystermän, syvennyksen, hammastuksen, valupurseen, valuhaavan sekä pinnan käyryyden ja aaltoilun osalta tehdään silmämääräinen tarkastus. Tarvittaessa tarkastusta täydennetään mittauksin. Kuivatyönä valetun peruslaatan yläpinta.6 Kuivatyönä valetun peruslaatan yläpinnan on täytettävä ohjeen by 40 puuhierretylle A-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Värivaihtelua koskevia vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta..7 Pohjaveden yläpuoliset pinnat tehdään kalteviksi siten, ettei vesi muodosta lätäköitä pinnalle..8 Peruslaatan yläpinta tarkastetaan ja luokitellaan noudattaen ohjeessa by 40 ja edellä tässä kohdassa esitettyjä mittaus- ja tarkastus- ja dokumentointiohjeita. 182 InfraRYL 2006 Osa 3 42070 Sillan peruslaatat

42070 42070.5 Veden alla valetun peruslaatan yläpinta.9 Veden alla valetun peruslaatan yläpintaan valuvaiheessa mahdollisesti muodostuvat "patit" tasataan. Peruslaatan pintojen halkeilu.10 Pinnoissa sallittu halkeamakoko on 0,4 mm. Rengaskehän pohjalaatassa sallittu halkeamakoko on 0,2 mm..11 Leveydeltään suurimman sallitun halkeamaleveyden suuruisten tai tätä pienempien halkeamien yhteenlaskettu sallittu pituus yhden neliömetrin alueella on 1,0 m. Leveydeltään alle 0,10 mm halkeamia ei tarkastelussa oteta huomioon..12 Halkeaman pituus mitataan ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat liitteen 3 mukaisesti..13 Muut kuin sallitut halkeamat injektoidaan tai imeytetään kapillaarisesti Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä aineella ja menetelmällä. Ks. SILKO-ohjeet 2.236 Halkeaman injektointi epoksilla ja 2.239 Halkeaman kapillaarinen imeytys. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet SILKO 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi SILKO 2.239 Halkeaman imeytys. 42070.4.5.2 Sillan pengerlaatan pinnat.1 Pengerlaatan yläpinnan on täytettävä ohjeen by 40 puuhierretylle A-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Värivaihtelua koskevia vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta..2 Pengerlaattojen pinnoissa suurin sallittu halkeamakoko on 0,2 mm. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet. 42070.5 Sillan peruslaatan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Sillan peruslaatan vaatimustenmukaisuus osoitetaan lukujen 42020 ja 42070 mukaisesti. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. 42070.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42070 Sillan peruslaatat 183

42100 42111.0 42100 Sillan tukirakenteet 42110 Pääty- ja välituet Määrämittausohjeessa pääty- ja välituet on käsitelty erikseen nimikkeinä 4211 ja 4212. 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet 42111.0 Soveltamisalue.1 Seuraavassa esitetyt vaatimukset ja ohjeet koskevat sillan pääty- ja välitukia sekä kehäsiltojen jalkoja. 42111.1 Pääty- ja välitukien materiaalit.1 Materiaalien vaatimukset ovat kohdan 42020.1 mukaiset. 42020.1 Sillan betonirakenteet. Sillan betonirakenteiden materiaalit, InfraRYL. 42111.2 Pääty- ja välitukien alusta.1 Noudatetaan luvun 42070 ja muita jakson 42000 vaatimuksia ja ohjeita soveltuvin osin. 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42000 Sillat, InfraRYL. 42111.3 Pääty- ja välitukien tekeminen.1 Sillan betonirakenteiset pääty- ja välituet tehdään kohdan 42020.3 mukaisesti. 42020.3 Sillan betonirakenteet. Työnsuoritus, InfraRYL. 42111.4 Valmiit pääty- ja välituet 42111.4.1 Pääty- ja välitukien sijainti Pääty- ja välitukien sijainti vaakatasossa.1 Pääty- ja välituen sijainnin sallittu poikkeama vaakatasossa suunnitelman mukaisesta sijainnista runkopisteiden tai maastoon pysyvästi merkityn mittasuoran suhteen on sekä tukilinjan että sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa ± 40 mm. Sijainti vaakatasossa mitataan tuen yläpään tasossa tarkkailutappien (ks. kohta 42001.5.3 alakohta 1) kohdilta. Enimmäispoikkeama on ± 60 mm..2 Pääty- ja välitukien on sijaittava siten, että valmiin sillan sallitut rakentamispoikkeamat eivät ylity (ks. kohta 42001.2)..3 Pääty- ja välitukien sijainti peruslaattaan nähden saa poiketa suunnitelmanmukaisesta sijainnista sekä tukilinjan suunnassa että kohtisuorassa suunnassa sitä vastaan enintään 60 mm. Enimmäispoikkeama on 90 mm..4 Kahden vierekkäisen samalla tukilinjalla olevan välituen keskinäinen etäisyys saa poiketa suunnitelmanmukaisesta etäisyydestä enintään 30 mm. Enimmäispoikkeama on 90 mm..5 Tukien etäisyydet peruslaatan reunoista ja vierekkäisten välitukien keskinäiset etäisyydet mitataan tukien alapään tasossa kohdista, joissa poikkeamat suunnitelmanmukaisiin arvoihin ovat suurimmat. Tukien yläpintojen korkeusasema.6 Tuen yläpinnan korkeusaseman sallittu poikkeama on ± 20 mm. Enimmäispoikkeama on ± 40 mm..7 Tuen yläpinnan korkeusasema mitataan tarkkailutappien (ks. 42001.5.3 alakohta 1) kohdilta..8 Laakeritason korkeusasema ja muut mitat tarkistetaan ottaen huomioon laakereiden niille asettamat mahdolliset lisävaatimukset. 42001.2 Sillat, yleinen osa, laatuvaatimukset, InfraRYL 42001.5.3 Sillat, yleinen osa. Tarkkailutapit ja niiden sijaintimittaukset, InfraRYL. 184 InfraRYL 2006 Osa 3 42100 Sillan tukirakenteet

42100 42111.4 42111.4.2 Pääty- ja välitukien mittatarkkuus Poikkileikkausmitat.1 Pääty- ja välituen poikkileikkausmitoissa sallitaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.7 taulukossa 4.2 esitetyt poikkeamat. Enimmäispoikkeamat ovat edellä esitetyn taulukon 2-kertaiset arvot..2 Suorakaiteen muotoisten tukien poikkileikkausmitat tarkastetaan yleensä mittaamalla tuen leveys ja paksuus sekä tuen ala- että yläpäästä. Pyöreän pilarin halkaisija mitataan tukilinjan suunnassa ja kohtisuorassa suunnassa sitä vastaan..3 Leveän, yleensä seinämäisen rakenteen (tuen leveys suurempi kuin 5,0 m) paksuus mitataan tasavälein enintään 5,0 m:n etäisyydellä toisistaan olevien pystytasojen kohdalta tuen ala- ja yläpäästä. Tuen alapään paksuus selvitetään esim. mittaamalla muotin alaosan leveys ja muotin etäisyys peruslaatan reunasta ennen betonointia. Betonoinnin jälkeen mitataan etäisyydet peruslaatan reunasta uudelleen ja määritetään tuen alapään paksuus mittaustulosten perusteella. B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005..4 Korkeiden rakenteiden (korkeus yli 5,0 m) poikkileikkausmitat tarkastetaan tasavälein ja enintään 5,0 m:n etäisyydellä toisistaan olevien vaakatasojen kohdalta. Rakenteiden käyryys.5 Tukien käyryyden poikkeama mielivaltaisella, vähintään 1,5 m:n mittauspituudella saa olla enintään ± 0,3 % suunnitelmanmukaiseen muotoon verrattuna, kuitenkin enintään ± 30 mm. Käyryys tarkastetaan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittauksin. Enimmäispoikkeama on vähintään 1,5 m:n mittauspituudella ± 0,6 %, kuitenkin enintään ± 60 mm. Tukien käyryys mitataan rakenteen pinnan käyryytenä. en by 40 Betonirakenteiden pinnat mukaiset pinnan käyryyden ja aaltoilun laatuvaatimukset 1,5 m:n mittauspituudella on esitetty jäljempänä kohdassa 42111.4.4. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet..6 Reunapalkin käyryys mitataan puolen metrin välein sillan pituussuunnassa paalutuksen suuntaan edeten. Rakenteiden kaltevuudet.7 Pääty- ja välituen yläpinnat tehdään kalteviksi siten, ettei vesi muodosta lammikoita rakenteen yläpinnalle. Pilarin, seinämäisen välituen tai päätytuen pysty- tai vinopinnan sallittu kaltevuus poikkeama on esitetty kohdassa 42001.2.10. 42001.2.10 Sillat, yleinen osa. Rakenneosan kaltevuus, InfraRYL. 42111.4.3 Pääty- ja välitukien betonipeitteen paksuus.1 Raudoitusta ja työraudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus ei missään kohdassa saa alittaa suunnitelmassa määritettyä nimellisarvoa enempää kuin 5 mm. Alituksen enimmäispoikkeama on 10 mm. Välikkeitä käytetään raudoituksen tukemiseen riittävästi, jotta raudoitus ei pääse taipumaan liian lähelle pintaa. Välikkeet kiinnitetään alumiininauloilla. Suorakaiteen muotoisissa pilareissa käytetään työteräksiä ja välikkeitä nurkkien molemmin puolin ja pyöreissä pilareissa vähintään neljässä pystyrivissä. Välikejako on korkeintaan 1,2 metriä. Seinissä välikkeitä käytetään vähintään 1,0 metrin ruuduissa. Niissä seinissä, joissa välikkeiden kiinnittäminen ei ole mahdollista naulaamalla, käytetään välikkeitä, jotka pysyvät paikoillaan luotettavasti ilman naulausta. Palkkien raudoitteiden tuennassa noudatetaan kohdassa 42210.4.3 annettuja ohjeita. 42210.4.3 Betonirakenteet päällysrakenteessa. Päällysrakenteen betonipeitteen paksuus, InfraRYL..2 Betonipeitteen paksuus tarkastetaan kaikilla pinnoilla betonipeitemittarilla alueelta, jonka pinta-ala on vähintään 10 % tarkastettavan pinnan alasta. Mittauksia tehdään mittausalueella vähintään yksi jokaista tarkastettavan tangon pituusmetriä kohti satunnaisista paikoista ja kuitenkin aina yhteensä vähintään 6 kpl. Tarkastettavalla tangolla tarkoitetaan mittauskohdassa lähinnä pintaa olevaa raudoitusta tai työraudoitusta. Tarkastettavan pinnan mittausalueen määrittää tilaajan edustaja, ellei asiasta muuta sovita..3 Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan pinnoittain betonipeitteen paksuuden toleranssin ylitykset ja niiden sijainti sekä betonipeitteen paksuuden pienin ja suurin arvo..4 Kohdat, joissa laatuvaatimus alittuu, merkitään rakenteeseen..5 Veden alla betonoitaessa ja silloin, kun väli- tai päätytuen muotti jätetään paikoilleen, tarkastetaan betoniterästankojen etäisyydet muottipinnasta ennen betonointia. Samalla tarkastetaan välikkeiden riittävyys. Jos sallittua suurempia poikkeavuuksia tai puutteellisuuksia välikkeiden laadussa tai määrässä havaitaan, korjataan raudoitus ja sen tuenta. Tarkastuksesta tehdään merkintä tarkastuspöytäkirjaan. 42111.4.4 Pääty- ja välitukien pinnat Muottia vasten valetut pinnat.1 Näkyviin jäävän pinnan on täytettävä ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat luokan A vaatimukset. Betonipinnan värivaihtelun on täytettävä värivaihteluluokan B vaatimukset..2 Näkymättömiin jäävän pinnan on täytettävä luokan C mukaiset vaatimukset. InfraRYL 2006 Osa 3 42100 Sillan tukirakenteet 185

42100 42111.5.3 Muottikangasta vasten valetun pinnan on täytettävä ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat kohdan 3.2.6 luokitustaulukossa esitetyt luokan A ja värivaihteluluokan B vaatimukset. Huokosten ja valuvikojen osalta pinnan on täytettävä em. luokitustaulukon vaakasuorassa valettujen pintojen luokan AA vaatimukset..4 Kohta poistettu..5 Betonipinnan laatuluokka osoitetaan pinnoittain ohjetta by 40 Betonirakenteiden pinnat ja jäljempänä esitettyjä täydentäviä ohjeita soveltaen. Tarkastuspöytäkirjaan merkitään kunkin laatutekijän osalta laatuvaatimusten alitukset ja niiden sijainti ellei muuta ole vaadittu. Jos pinta ei jonkin laatutekijän osalta täytä asetettuja vaatimuksia, voidaan se korjata, jonka jälkeen pinta tarkastetaan ja luokitellaan uudelleen..6 Aaltoilu ja käyryys tarkastetaan kuljettamalla 1500 mm pituista viivainta ensiksi pystyasennossa vaakasuunnassa pinnan päästä päähän siten, että koko pinta tulee tarkastetuksi. Tämän jälkeen kuljetetaan viivainta vaakaasennossa ylhäältä alas siirtyen systemaattisesti esim. vasemmalta oikealle, jolloin jälleen koko pinta tulee tarkastetuksi. Kaarevat pystysuorat pinnat tarkastetaan pystysuorassa olevaa viivainta käyttäen..7 Valuvioista kirjataan tarkastuspöytäkirjaan pinnoittain niiden lukumäärä 100 m 2 kohti ja suurin koko. Valuviat korjataan aina..8 Valuhaavat, kuopat, syvennykset, hammastukset, valupurseet ja nystermät tarkastetaan silmämääräisesti ja mittaamalla pinnoittain niiden koko ja määrä..9 Valuhuokoset mitataan aluksi pinnoittain huonoimmalta 500 mm x 500 mm suuruiselta alueelta. Tämän jälkeen selvitetään laatuvaatimuksen alittavan alueen suuruus. Tarkastettavaan pintaan merkitään laatuvaatimuksen alittava alue. Pinnalla tarkoitetaan kaikkia yhden tuen muottia vasten valettuja pintoja. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet..10 Pääty- ja välitukien yläpinnan on täytettävä ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat kohdan 4.1.3 puuhierretylle AA-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Pinnan värivaihtelun on täytettävä värivaihteluluokan C vaatimus..11 Pääty- ja välituen yläpinnan tarkastuksessa, mittauksessa ja tulosten dokumentoinnissa noudatetaan soveltaen edellä tässä kohdassa esitettyjä mittaus-, tarkastus- ja dokumentointiohjeita. Pinnalla tarkoitetaan yhden väli- tai päätytuen kaikkia yläpintoja. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet. Pääty- ja välitukien pintojen halkeilu.12 Maanvastaisissa pinnoissa ei saa olla rakenteen läpi ulottuvia vuotavia halkeamia. Vedenpinnan vaihtelualueilla ja tieltä roiskuvan suolaveden ja -sumun vaikutusalueella sallittu halkeamakoko on 0,2 mm. Jännitetyissä rakenteissa (esim. tukien poikkipalkit) sallittu halkeamakoko on 0,1 mm. Muissa pinnoissa sallittu halkeamakoko 0,3 mm. Suolattavilla tieosilla tieltä roiskuvan suolaveden ja -sumun vaikutusalueen katsotaan ulottuvan viiden metrin etäisyydelle ja neljän metrin korkeuteen ajoradan reunasta mitattuna..13 Leveydeltään suurimman sallitun halkeamaleveyden suuruisten tai tätä pienempien halkeamien yhteenlaskettu sallittu pituus yhden neliömetrin alueella on vedenpinnan vaihtelualueilla ja tieltä roiskuvan suolaveden ja -sumun vaikutusalueella ja jännitetyissä rakenteissa enintään 0,5 m ja muissa pinnoissa enintään 1,0 m. Halkeaman pituus mitataan ohjeen by 40 liitteen 3 mukaisesti. Leveydeltään alle 0,10 mm halkeamia ei tarkastelussa oteta huomioon..14 Rakenteen läpi ulottuvat vuotavat halkeamat sekä muut kuin sallitut halkeamat injektoidaan tai imeytetään kapillaarisesti Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä aineella ja menetelmällä..15 R Ratasilloissa urakoitsijan on esitettävä korjaustavoista ja -materiaaleista tekninen työsuunnitelma rakennuttajan tai sen valtuuttaman organisaation tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Ks. SILKO-ohjeet 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi ja 2.239 Halkeaman imeytys. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet SILKO 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi SILKO 2.239 Halkeaman imeytys. 42111.5 Pääty- ja välitukien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Sillan teräsbetonisten pääty- ja välitukien vaatimuksenmukaisuus osoitetaan luvun 42020 ja tämän luvun mukaisesti. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. 42111.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 186 InfraRYL 2006 Osa 3 42100 Sillan tukirakenteet

42130 42131.2 42130 Sillan tukirakenteiden eristykset 42131 Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys 42131.1 Maata vasten olevien betonipintojen eristysmateriaalit.1 Eristysmateriaalit ja -rakenteet täyttävät kohdissa 42131.3.2 42131.3.5 esitettävät vaatimukset. Kumibitumin on täytettävä kohdassa 42310.1 esitettävät vaatimukset. 42310.1 Eristys. Eristyksen materiaalien laatuvaatimukset, InfraRYL. 42131.2 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristyksen alusta.1 Noudatetaan tässä luvussa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. 42131.3 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristäminen 42131.3.1 Yleistä.1 Sillan rakennussuunnitelmassa esitetään kosteudeneristettävät pinnat ja eristystavat..2 R Rautatiesilloissa siltarakenteiden maanvastaiset betonipinnat korjataan ja kosteudeneristetään, jos maanvastaisen betonipinnan laatuluokka ei täytä sille asetettua vaatimusta. Siltarakenteiden maanvastaiset betonipinnat kosteudeneristetään myös, jos betonirakenteen näkyviin jäävät pinnat pinnoitetaan tai laatoitetaan tai niihin varaudutaan, tällaiset eristettävät betonipinnat esitetään siltasuunnitelmissa. Kun betonirakenteiden julkisivu maalataan, pinnoitetaan tai laatoitetaan, rakenteen takapintaan on tehtävä kosteuseristys. Jos edellä mainittu rakenne on halkeilualtis, tai vesivuoto on vahingollista, tehdään betonin maanvastaiselle pinnalle vedeneristys. Kosteuden- ja vedeneristettävät pinnat esitetään siltasuunnitelmissa..3 R Rautatiesilloissa julkisivuilta pinnoitettavissa tai laatoitettavissa rakenteissa ennen kosteuseristyksen tekoa on alumiinisten muottisiteiden molemmat päät katkaistava vähintään 20 mm:n syvyydeltä betonipinnasta ja paikattava SILKO-hyväksytyllä julkaisun Siltojen korjausohjeet (SILKO) valumattomalla paikkauslaastilla. Siltojen korjausohjeet (SILKO). 42131.3.2 Kaksinkertainen kumibitumisively.1 Betonipinnan on oltava puhdas ja kuiva ennen eristystä. Tartuntasively tehdään kumibitumiliuoksella KBL 20/100 (0,2...0,3 kg/m²). Eristys tehdään kaksinkertaisena kumibitumisivelynä KB 100 vähintään (2 x 1 kg/m²). Eristys päätetään näkyvillä pinnoilla noin 200 mm suunnitelman mukaisen maanpinnan alapuolelle. Kumibitumiliuoksen ja kumibitumin on täytettävä kohdan 42310.1 laatuvaatimukset..2 Tartuntasively ja kumibitumisivelyt tarkastetaan silmämääräisesti ja ainemenekkien mukaan. 42310.1 Eristys. Eristyksen materiaalien laatuvaatimukset, InfraRYL. 42131.3.3 Kermieristys.1 Tartuntasively tehdään kumibitumiliuoksella KBL 20/100 (0,2...0,3 kg/m²). Kumibitumiliuoksen on täytettävä Siltojen vedeneristysten silko-hyväksyntätutkimusohje liitteen 2 laatuvaatimukset..2 Kermieristys tehdään yksikerroskermieristyksenä. Kermien on täytettävä Siltojen vedeneristysten silkohyväksyntätutkimusohje liitteen 6 käyttöluokka 3:n laatuvaatimukset..3 Kermit kiinnitetään myös yläpäästään naulaamalla alustaansa..4 Kermin kiinnitys tarkastetaan ristiviiltokokeella kohdan 42310.5.2 alakohdan 3 mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa 3 42130 Sillan tukirakenteiden eristykset 187

42130 42131.4 42310.5.2 Eristys. Kermieristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL Siltojen vedeneristysten silko-hyväksyntätutkimusohje. Tiehallinnon selvityksiä 33/2007. 42131.3.4 Nestemäisenä asennettava eristysmassa.1 Eristys tehdään ja tarkastetaan kohtien 42310.3.2.3 ja 42310.5.4 mukaisesti. 42310.3.2.3 Eristys. Nestemäisinä levitettävät eristykset, InfraRYL 42310.5.4 Eristys. Nestemäisenä levitettävän eristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL. 42131.3.5 Pystysalaojamatot ja -levyt.1 Pystysalaojamattojen tai -levyjen on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä..2 Pystysalaojamattojen tai -levyjen on päästettävä siltarakenteesta suotautuva kosteus poistumaan, mutta estettävä ulkopuolelta tulevan kosteuden pääsy rakenteeseen. 42131.4 Valmis maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristys.1 Valmis maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristys on tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42131.5 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Maata vasten olevien betonipintojen kosteudeneristyksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohtien 42310.5.2 ja 42310.5.3 ja tämän luvun mukaisesti. 42310.5.2 Eristys. Kermieristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42310.5.3 Eristys. Nestemäisenä levitettävän eristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL. 42131.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 188 InfraRYL 2006 Osa 3 42130 Sillan tukirakenteiden eristykset

42140 42141.1 42140 Sillan tukirakenteiden verhoukset 42141 Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous 42141.1 Betonipinnan kiviverhoukset 42141.1.1 Yleistä.1 Tässä luvussa käsitellään alusrakenteissa käytettävää, paksuista kivilaatoista tehtyä kiviverhousta. Kiviverhousratkaisuja on esitetty julkaisuissa Siltojen betonirakenteiden pinnat, suunnittelu ja Siltojen betonirakenteiden pinnat, Siltakohtaisten laatuvaatimusten ja työtapaehdotusten mallit. Siltojen betonirakenteiden pinnat, suunnittelu Siltojen betonirakenteiden pinnat, Siltakohtaisten laatuvaatimusten ja työtapaehdotusten mallit..2 Kiviverhotulle rakenteelle asetetaan samat mitta- ja muototarkkuusvaatimukset kuin vastaavalle verhoamattomalle rakenteelle. Mittaukset tehdään kivien etupintojen reunoilta..3 Verhouskivien on oltava hyvälaatuista graniittia tai muuta hyväksyttävää syväkivilajia. Rakennuskivien ominaisuudet on esitetty SILKO-ohjeessa 1.501 Luonnonkivi verhousmateriaalina. SILKO 1.501 Luonnonkivi verhousmateriaalina. Enimmäispoikkeamat ovat vastaavasti ± 60 ja ± 10 mm. Kiven pituuden on oltava sama tai suurempi kuin sen korkeus, ei kuitenkaan alle 400 mm..2 Kivien korkeus ja pituus tarkastetaan työn aikana. Sallitun poikkeaman ylittäviä kiviä ei saa käyttää..3 Mitat tarkastetaan myös valmiista rakenteesta ensin silmämääräisesti ja tämän jälkeen mittaamalla kriittisistä paikoista. Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan kunkin vaatimuksen osalta suurimmat havaitut poikkeamat. Saumapintojen leveydet.4 Vaakasuorien saumapintojen (tukipintojen) pienemmän mitan on oltava vähintään 80 mm. Mitat tarkastetaan työn aikana saumapinnoittain. Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan saumoittain pienin mitattu mitta. Jos tukipintavaatimuksen alituksia havaitaan, korjataan rakenne. 42141.1.3 Kiviverhouksen pinnat.1 Lohkopintaisen kiven etupintaan tehdään koppi (kiven etupinnan poikkeama perustasosta), jonka korkeus on enintään 50 mm. Kivien etupintojen reunoihin tehdään 40...50 mm leveät tasaiset kaistat. Pinnassa ei saa esiintyä yli 10 mm syvyisiä saumaustason takapuolelle ulottuvia kuoppia..2 Koppi ja kuopat tarkastetaan työn aikana silmämääräisesti. Rajatapauksissa niiden suuruus mitataan. Jos ylityksiä havaitaan, kivi hylätään..3 Kiviverhousten ulkopintojen on oltava puhtaita..4 Vaatimustenmukaisuus rakenteen mittatarkkuuden osalta osoitetaan soveltaen kohdassa 42111.4.2 esitettyä menettelyä. 42111.4.2 Betonirakenteiset pääty- ja välituet. Pääty- ja välitukien mittatarkkuus, InfraRYL. 42141.1.2 Verhouskivien mittatarkkuus Kivien mitat.1 Kivien korkeus saa vaihdella niiden ollessa eri kerroksissa ± 30 mm ja samassa kerroksessa ± 5 mm. 42141.2 Betonipinnan kiviverhouksen alusta.1 Sillan betonipinnan kiviverhouksen alusta täyttää luvun 42111 vaatimukset. 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42140 Sillan tukirakenteiden verhoukset 189

42140 42141.3 42141.3 Betonipinnan kiviverhouksen tekeminen 42141.3.1 Kiviverhouksen saumat.1 Sauman leveys on 20 mm ± 5 mm..2 Saumojen leveydet tarkastetaan työn aikana heti sauman valmistuttua. Jos mittatoleranssin ylityksiä havaitaan, korjataan rakenne. Saumat tarkastetaan myös valmiista rakenteesta. Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan saumaleveyksien mitatut suurimmat ja pienimmät arvot..3 Sauman pintaosa saumataan vähintään 25 mm syvyydeltä tilaajan käyttöönsä hyväksymällä pakkasenkestävällä saumauslaastilla. Kiviverhouksen saumat tiivistetään ennen betonointia siten, ettei betonia pääse valumaan näkyville pinnoille. Saumapintojen etureunoille asetetaan saumarimat ja niiden taakse teräs-, betoni-, muovi- tai kivikappaleet siten, että kivet saadaan tuettua tukevasti oikeaan asentoon. Betonin kovetuttua saumarimat poistetaan ja saumat saumataan. 42141.4 Valmis kiviverhottu betonipinta.1 Valmis kiviverhottu betonipinta täyttää tämän luvun vaatimukset..1 Teräslevyverhouksen on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt vaatimukset. Työnsuoritus.2 Teräslevyt hitsataan yhteen käyttäen ruostumattomia lisäaineita kyseisen teräslaadun standardia noudattaen..3 Hitsisaumat peitataan tarkoitukseen soveltuvalla peittausmassalla valmistajan ohjeita noudattaen..4 Teräslevyihin tehdyt aukot paikataan ja paikkausten taustat täytetään tilaajan edustajan hyväksymällä tavalla. Teräslevyjä on käsiteltävä varovasti puhtain työkaluin ja nostolaittein varoen naarmuttamasta niitä..5 Muilta osin työnsuorituksessa noudatetaan soveltuvin osin luvuissa 42040 ja 42050 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.6 Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin luvussa 42040 esitettyjä vaatimuksia. 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, IntraRYL. 42141.5 Kiviverhotun betonipinnan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Kiviverhotun betonipinnan vaatimustenmukaisuus osoitetaan tämän luvun, kohdan 42111.4.2 ja suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. 42111.4.2 Betonirakenteiset pääty- ja välituet. Pääty- ja välitukien mittatarkkuus, InfraRYL. 42141.6 Betonipinnan kiviverhoksen ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42142 Betonipinnan teräslevyverhous Laatuvaatimukset 190 InfraRYL 2006 Osa 3 42140 Sillan tukirakenteiden verhoukset

42200 42210.1 42200 Sillan päällysrakenteet 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa 42210.1 Päällysrakenteen materiaalit.1 Betonirakenteisen päällysrakenteen materiaalit ovat kohdan 42020.1 mukaiset. 42020.1 Sillan betonirakenteet. Sillan betonirakenteiden materiaalit, InfraRYL. 42210.2 Päällysrakenteen alusta.1 Noudatetaan soveltuvin osin jakson 42000 vaatimuksia ja ohjeita. 42000 Sillat, InfraRYL. 42210.3 Päällysrakenteen tekeminen.1 Sillan betonirakenteinen päällysrakenne tehdään kohdan 42020.3 mukaisesti. 42020.3 Sillan betonirakenteet. Työnsuoritus, InfraRYL. 42210.4 Valmis päällysrakenne 42210.4.1 Päällysrakenteen sijainti Päällysrakenteen sijainti vaaka- ja pystytasossa.1 Päällysrakenteen sijaintia sekä sen mittaamista ja dokumentointia koskevat yleiset vaatimukset on esitetty kohdassa 42001.2..2 Tuella olevan poikkipalkin aseman sallittu poikkeama laakerin suhteen sillan pituussuunnassa on ± 10 mm. Enimmäispoikkeama on ± 20 mm..3 Pääkannattajan epäkeskeisyyden sallittu poikkeama laakerin suhteen sillan poikkisuunnassa on ± 10 mm. Enimmäispoikkeama on ± 20 mm..4 Maatuen otsamuurin ja päällysrakenteen välisen raon leveyden sallittu poikkeama on ± 10 mm. Enimmäispoikkeama on ± 20 mm..5 Päällysrakenteen sijainti alusrakenteiden ja laakereiden suhteen tarkastetaan ennen päällysrakenteen raudoitusta. Jos sallittua suurempia poikkeavuuksia havaitaan, muotti korjataan. Tarkastuksista ja niiden tuloksista tehdään merkintä tarkastuspöytäkirjaan. Liittopalkkisillan kansilaatan sijainti palkiston suhteen.6 Liittopalkkisillan kansilaatan sillan poikkisuuntaisen sijainnin sallittu poikkeama alla olevan teräspalkiston suhteen on ± 20 mm. Enimmäispoikkeama on ± 30 mm..7 Sijainnilla tarkoitetaan kansilaatan keskilinjan epäkeskeisyyttä kannen alla olevaan teräspalkistoon nähden. Se määritetään jänneväleittäin mittaamalla sillan poikkisuuntaisten ulokkeiden pituudet ennen kannen betonointia. Pituudet mitataan tukien kohdalta, aukkojen keskeltä ja jänteiden neljännespisteistä..8 Jos sallittua suurempia poikkeavuuksia havaitaan, muotti korjataan. Tarkastuksesta ja sen tuloksista tehdään merkintä tarkastuspöytäkirjaan. 42001.2 Sillat, yleinen osa, laatuvaatimukset, InfraRYL. 42210.4.2 Päällysrakenteen mittatarkkuus Poikkileikkausmittoja koskevat vaatimukset.1 Päällysrakenteen poikkileikkausmitoissa sallitaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.7 taulukossa 4.2 esitetyt poikkeamat. Enimmäispoikkeamat ovat edellä mainitun taulukon 2-kertaiset arvot. B4 Betonirakenteet, ohjeet. Vaakamittojen tarkastaminen.2 Päällysrakenteen vaakasuorat mitat tarkastetaan ennen raudoitustöitä muoteista. Mittaukset tehdään päällysrakenteen päistä, tukien kohdalta, aukkojen puolivälistä ja jännevälien neljäsosapisteistä..3 Valmis päällysrakenne mitataan päistä ja tukien kohdilta. Lisäksi päällysrakenne tarkastetaan silmämääräisesti. Jos vaakamittojen sallittua suurempia ylityksiä ei havaita, tehdään siitä merkintä tarkastuspöytäkirjaan. InfraRYL 2006 Osa 3 42200 Sillan päällysrakenteet 191

42210 42210.4 Muussa tapauksessa mitataan vaakamitat arvonvähennysten määrittämisen vaatimalla tarkkuudella. Sillan hyödyllinen leveys sekä ajoradan ja korotetun jk- ja pp- tien leveydet tarkastetaan kohdan 42001.2.3 mukaisesti. Pystymittojen varmistaminen.4 Laattojen paksuudet ja palkkien korkeudet varmistetaan esim. betonoitaessa käytettävien, oikeaan korkeuteen asennettavien ohjureiden avulla. Niiden yläpinnan korkeudet mitataan 5,0 m:n välein paalutuksen suunnassa edeten ja päällysrakenteen päästä aloittaen. Ohjureiden paikallaan pysyminen betonoinnin aikana varmistetaan luotettavalla tavalla..5 Laattojen reunojen paksuudet ja reunapalkkien korkeudet mitataan päällysrakenteen päistä ja tukien kohdilta. Reunapalkkien korkeudet mitataan lisäksi aukkojen puolivälistä ja jännevälien neljäsosapisteistä. Lisäksi päällysrakenteen pystymitat tarkastetaan silmämääräisesti. Yläpinnan kaltevuudet.6 Päällysrakenteen yläpinnan pituus- ja poikkikaltevuuden sallittu poikkeama on ± 0,5 %. Enimmäispoikkeama on ± 1 %. Vesi ei saa jäädä seisomaan lätäköiksi pinnoille..7 Pituuskaltevuus tarkastetaan vaaitsemalla yläpinnan korkeus 5,0 m:n välein sekä sillan keskilinjalta että molempien reunapalkkien vierestä. Poikkikaltevuus tarkastetaan tielinjaa vastaan kohtisuorassa suunnassa 5,0 m:n välein päällysrakenteen taitepisteistä edeten paalutuksen suunnassa päällysrakenteen päästä aloittaen. Sillan ja reunapalkin muoto.8 Sillan ja reunapalkin muotoa sekä sen mittaamista ja dokumentointia koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa 42001.2. Päällysrakenteen käyryys.9 Näkyviin jäävän betonirakenteisen päällysrakenteen käyryyden poikkeama mielivaltaisella, vähintään 1,5 m:n mittauspituudella saa olla enintään 0,25 % tai korkeintaan 100 mm suunnitelman mukaiseen muotoon verrattuna. Yli 0,5 % tai yli 200 mm poikkeamaa käyryydessä ei hyväksytä. Päällysrakenteen käyryys mitataan rakenteen pinnan käyryytenä..10 Eri rakenneosien käyryys tarkastetaan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittauksin. en by 40 Betonirakenteiden pinnat mukaiset pintojen käyryyden ja aaltoilun laatuvaatimukset 1,5 m:n mittauspituudella on esitetty kohdassa 42210.4.4. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet 42001.2 Sillat, yleinen osa, laatuvaatimukset, InfraRYL 42001.2.3 Sillat, yleinen osa. Sillan hyödyllinen leveys, ajoradan leveys sekä korotetun kevyenliikenteen leveys, InfraRYL..11 Reunapalkin käyryys mitataan puolen metrin välein sillan pituussuunnassa paalutuksen suuntaan edeten. Jos sillassa on sillan pituussuuntaiset siipimuurit, määritetään käyryys siipimuurien päihin asti. 42210.4.3 Päällysrakenteen betonipeitteen paksuus.1 Raudoitusta ja työraudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus ei missään kohdassa saa alittaa suunnitelmassa määritettyä nimellisarvoa enempää kuin 5 mm. Enimmäispoikkeama on 10 mm. Välikkeitä käytetään raudoitteiden tukemiseen riittävästi, jotta tangot eivät pääse taipumaan liian lähelle pintaa. Palkin alapinnassa käytetään vähintään kahta työtankoa (harjatankoa), halkaisija 12 mm, joiden alla välikejako on korkeintaan 500 mm. Palkin kyljissä ja muissa hakaraudoitetuissa pystypinnoissa käytetään vähintään kahta sivupinnan suuntaista työtankoa (harjatankoa), halkaisija 10...12 mm sekä niiden ja muottilaudoituksen välissä välikkeitä, joiden väli on enintään 1,2 metriä. Palkin yläpinnan raudoitus tuetaan yleensä pukkien varaan. Reunapalkkien raudoitus tuetaan ilman työtankoja käyttäen riittävää välikemäärää. Seinämäisten rakenteiden pystypintojen työtankojen väli on enintään 1,2 m..2 Betonipeitteen paksuus tarkastetaan kaikilla pinnoilla betonipeitemittarilla alueelta, jonka pinta-ala on vähintään 5 % koko tarkastettavan pinnan alasta. Mittauksia tehdään mittausalueella vähintään yksi jokaista tarkastettavan tangon pituusmetriä kohti satunnaisista paikoista ja kuitenkin aina vähintään 6 kpl. Tarkastettavalla tangolla tarkoitetaan mittauskohdassa lähinnä pintaa olevaa raudoitusta tai työraudoitusta. Tarkastettavan pinnan mittausalueen määrittää tilaajan edustaja, ellei asiasta muuta sovita..3 Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan pinnoittain betonipeitteen paksuuden toleranssin ylitykset ja niiden sijainti sekä betonipeitteen paksuuden pienin ja suurin arvo..4 Kohdat, joissa laatuvaatimus alittuu, merkitään rakenteeseen. 42210.4.4 Päällysrakenteen pinnat Muottia vasten valetut pinnat.1 Päällysrakenteen muottia vasten valetun, näkyvän pinnan on täytettävä ohjeen by 40 luokan A vaatimukset. Betonipintojen värivaihtelun on täytettävä värivaihteluluokan B vaatimukset..2 Näkymättömiin jäävän pinnan on täytettävä ohjeen by 40 luokan C vaatimukset. Näkymättömiin jääviä pintoja ovat esim. kotelopalkin sisäpinnat. 192 InfraRYL 2006 Osa 3 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa

42210 42210.5 by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet..3 Muottikangasta vasten valetun pinnan on täytettävä ohjeen by 40 kohdan 3.2.6 luokitustaulukossa esitetyt luokan A ja värivaihteluluokan B vaatimukset. Huokosten ja valuvikojen osalta pinnan on täytettävä em. luokitustaulukon vaakasuorassa valettujen pintojen luokan AA vaatimukset..4 Kohta poistettu..5 Pintojen vaatimustenmukaisuus osoitetaan ja tulokset dokumentoidaan kohdassa 42111.4.4 esitettyjä ohjeita soveltaen. Pinnalla tarkoitetaan muottia vasten valettuja joko päällysrakenteen näkyviä pintoja tai näkymättömiä pintoja (yleensä pintoja, joille on asetettu samat laatuvaatimukset). by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet 42111.4.4 Betonirakenteiset pääty- ja välituet. Pääty- ja välitukien pinnat, InfraRYL. Yläpinnat.6 Päällysrakenteen eristettävän yläpinnan on täytettävä ohjeen by 40 kohdan 4.1.3 puuhierretylle AA-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Käyryyttä ja aaltoilua koskevat vaatimukset ovat kuitenkin seuraavat: enintään 3 mm 1,5 metrin matkalla ja enintään 2 mm 0,5 metrin matkalla. Lisäksi edellytetään, että vesi ei saa jäädä seisomaan lätäköiksi pinnoille. Värivaihtelua koskevaa vaatimusta ei sovelleta. Ellei pinta täytä vaatimuksia, se korjataan tilaajan hyväksymällä tavalla esim. hiomalla kohoumat pois tai täyttämällä kuopat juotoslaastilla tai -massalla (ks. SILKO-ohjeet 3.231 Paikkausaineet ja 2.231 Paikkaus ilman muotteja). Paikkausaineen tarttuminen alustaansa varmistetaan poistamalla sementtiliima, pöly ym. tartuntaa heikentävät aineet korjattavalta pinnalta ennen korjausaineen levittämistä. Tämän lisäksi selvitetään ennakkoon, tarttuuko paikkauksen päälle tuleva eriste paikkausaineeseen. Tartunnan parantamiseksi sirotellaan tarvittaessa kvartsihiekkaa sitoutumattoman paikkauslaastin päälle. Ylimääräinen hiekka poistetaan korjatulta pinnalta paikkauslaastin kovetuttua. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet SILKO 3.231 Paikkausaineet SILKO 2.231 Paikkaus ilman muotteja..7 Reunapalkkien ja muiden betonisten näkyviin jäävien yläpintojen on täytettävä täytettävä ohjeessa by 40 puuhierretylle AA-luokan pinnalle asetetut vaatimukset. Pintojen värivaihtelun on täytettävä värivaihteluluokan B vaatimukset..8 Päällysrakenteen yläpintojen tarkastuksessa noudatetaan soveltaen edellä tässä kohdassa esitettyjä mittaus-, tarkastus- ja dokumentointiohjeita. Pinnalla tarkoitetaan joko päällysrakenteen eristettävää yläpintaa, molempia reunapalkkien yläpintoja tai muita betonista valetun rakenteen pinnoittamattomia yläpintoja, joille on asetettu samat laatuvaatimukset. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet. Päällysrakenteen pintojen halkeilu.9 Jännitetyissä rakenteissa ja reunapalkin yläpinnassa ei sallita 0,1 mm suurempia halkeamia. Muissa pinnoissa sallittu halkeamakoko on 0,2 mm..10 Leveydeltään suurimman sallitun halkeamaleveyden suuruisten tai tätä pienempien halkeamien yhteenlaskettu pituus yhden neliömetrin alueella saa olla enintään 0,5 m. Leveydeltään alle 0,10 mm halkeamia ei tarkastelussa oteta huomioon. Halkeaman pituus mitataan ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat liitteen 3 mukaisesti..11 Reunapalkeissa sallitaan yksi sallitun halkeamaleveyden suuruinen poikkihalkeama yhden metrin matkalla. Reunapalkkien ylä- ja sivupinnoissa ei sallita sillan pituussuuntaista halkeilua..12 Rakenteen läpi ulottuvat vuotavat halkeamat sekä muut kuin sallitut halkeamat injektoidaan tai imeytetään kapillaarisesti Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä aineella ja menetelmällä. Ks. SILKO-ohjeet 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi ja 2.239 Halkeaman imeytys. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet SILKO 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi SILKO 2.239 Halkeaman imeytys. 42210.5 Päällysrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Päällysrakenteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan tämän luvun ja luvun 42020 mukaisesti. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. 42210.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa 193

42300 42300.1 42300 Sillan kannen pintarakenteet 42300.1 Soveltamisalue.1 Tätä osaa sillanrakennuksen yleisistä laatuvaatimuksista noudatetaan siltojen kansien pintarakennetöissä. Rautatiesilloilla vedeneristys ja sen suojarakenteet eivät ole tiesuolojen rasitusten alaisia, eikä rautatiesiltakansilla esiinny vedeneristyksen kuplimisongelmaa ja vedeneristeen irtoamista alustastaan. kalusto, mm. patatyyppi kerrospaksuuden mittaaminen ja massamenekin seuraaminen eristyksen suojaaminen eristyksen reunojen ja läpivientien tiivistäminen varautuminen sääolosuhteiden muutoksiin sääsuojan käyttö paloturvallisuus ja työturvallisuus ympäristönsuojelu, SILKO-ohje 1.111..4 Kansien pintarakennetöissä noudatetaan soveltuvin osin luvun 21410 vaatimuksia ja ohjeita ja Asfalttinormeja. Betonitöiden osalta noudatetaan Termihakemiston mukaisia käsitteitä ja määritelmiä..4 R Asfalttipäällysteisten laiturisiltojen ja RHK:n omistamien ylikulkusiltojen ja ylikäytäväsiltojen kansien pintarakennetöissä noudatetaan Tiehallinnon ohjetta. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL, osa 1 Asfalttinormit 2008 Termihakemisto, InfraRYL. 42300.2 Käsitteet.1 Käsitteet esitetään Termihakemistossa. Termihakemisto, InfraRYL. 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL Ratu S-1186 Tulitöiden turvallisuus Katto- ja vedeneristystöiden turvallisuusopas Toimivat Katot SILKO 1.111 Yleisohjeet, työturvallisuus. 42300.4 Laatusuunnitelma.1 Pintarakennetöiden laatusuunnitelma laaditaan kohdassa 42001.4.3 tarkoitetulla tavalla. Laatusuunnitelmassa on esitettävä myös eristysurakoitsijan omassa laadunvalvonnassa käytettävät mittalaitteet. Urakoitsijan omassa laadunohjauksessa käytettäviä mittalaitteita ovat esim. pintalämpömittari, ilman kosteusmittari, betonin kosteusmittari, kastepistekiekko tai kastepistetaulukko, eristysalustan pinnan karheuden mittausvälineet ja oikolauta. 42300.3 Tekninen työsuunnitelma.1 Urakoitsija toimittaa vähintään viikkoa ennen kunkin työvaiheen aloitusta tilaajalle teknisen työsuunnitelman, josta käy ilmi ainakin kohdassa 42001.4.4 luetellut asiat..2 Eristystyön teknisessä työsuunnitelmassa esitetään mm.: pinnan ja pinnalle mahdollisesti kondensoituneen kosteuden kuivatus ennen eristystä mahdollisten betonipinnan virheiden ja epätasaisuuksien korjaustarpeet pinnan esikäsittely ja tartuntakäsittely eristyskerrokset työvaiheittain sekä limityskaavio eristyksen asennustapa 42001.4.3 Sillat, laadunvarmistus. InfraRYL. 42300.5 Dokumentointi ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Dokumentoinnissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kohdan 42001.4.8 vaatimuksia. 42001.4.8 Sillat, laadunvarmistus. InfraRYL. 194 InfraRYL 2006 Osa 3 42300 Sillan kannen pintarakenteet

42300 42300.6 42300.6 Työnjohto.1 Pintarakennetöitä johtavan henkilön on oltava siltaeristystöihin perehtynyt ja eristystöistä vähintään kahden vuoden kokemuksen omaava. Betonitöiden johtamisessa noudatetaan luvun 42020 vaatimuksia..2 Eristysurakoitsijan tulee olla tilaajan käyttöönsä hyväksymä. Luettelo Tiehallinnon hyväksymistä urakoitsijoista on nähtävänä internetissä osoitteessa www.tiehallinto.fi\sillat. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42300 Sillan kannen pintarakenteet 195

42310 42310.0 42310 Eristys 42310.0 Eristyksen yleiset laatuvaatimukset.1 Kannen vedeneristys on vesitiivis. Vesitiiviydellä tarkoitetaan sitä, että eristys ja saumat kestävät vuotamatta siltapaikalla vallitsevat ilmasto-olosuhteet, vedenpaineen ja liikenteen aiheuttaman rasituksen sekä lämpötilasta ja kutistumasta aiheutuvat rakenteiden muodonmuutokset..2 Eristys kestää sillalla esiintyvien tiesuolojen, laimeiden happojen ja emästen vaikutuksia..3 Eristysmateriaali on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä. Eristysmateriaalien ja eristysrakenteiden SILKOhyväksyntävaatimukset on esitetty Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteissä 2...9. SILKO-ohjeissa (kansio 3) ja sitä täydentävissä kirjeissä on lueteltu Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymät eristysmateriaalit. Pintarakenne, eristysalustan käsittely ja eristysmateriaalit esitetään sillan suunnitelma-asiakirjoissa. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteissä 2...9 esitetyt vaatimukset ovat valmiiden eristystöiden vaatimustenmukaisuuskokeiden vaatimuksia vain niiltä osin kuin kohdassa 42310.5 on erikseen sanottu, mutta kaikilta osin ne ovat tuotteiden SILKO- hyväksyntävaatimuksia. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje SILKO-ohjeet kansio 3, tarviketiedostot..4 Eristyskerrosten tulee tarttua alustaansa ja toisiinsa siten, etteivät ne liu'u eristysalustan tai toistensa suhteen sillan käyttöönoton jälkeen..5 Valmis vedeneristys suojataan luvun 42320 mukaisesti, ellei tilaaja ole erikseen hyväksynyt muuta menettelytapaa. Suojaustapa ja -materiaali esitetään suunnitelma-asiakirjoissa..6 Suojaus on tehtävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa eristyksen valmistumisesta. Eristys suojataan esim. vanerilla, jos sen pinnalla kuljetaan autolla ennen suojauskerroksen tekemistä. Päällysteen alin kerros tehdään mahdollisimman pian eristyksen suojauksen jälkeen, jolloin eristyksen vaurioitumisriski vähenee..7 Materiaalien SILKO-hyväksyntä on voimassa 5 vuotta, ellei Tiehallinto muuta sovi..8 Eristystyöt on tehtävä sääsuojan sisällä: jos kermi, nestemäinen eristysmateriaali tai tiivistysepoksi asennetaan muulloin kuin 15.5. 31.8. välisenä aikana tai jos mastiksieristys tehdään tiivistysepoksin kanssa muulloin kuin 15.5. 31.8. tai ilman tiivistysepoksia muulloin kuin 15.5. 30.9. välisenä aikana..8 Sääsuojaa on hyvä käyttää muulloinkin, jos sääolot sitä edellyttävät työn sujuvan etenemisen vuoksi tai vaadittavan laatutason saavuttamiseksi..9 Sääsuoja mitoitetaan, pystytetään ja kiinnitetään siten, että se kestää tuulen, sateen ja lumen aiheuttaman kuormituksen murtumatta. Sääsuojaa ei saa tukea eristysalustaan kohdista, joissa eristystyö on käynnissä..10 Sääsuoja on vesitiivis kaikissa sääolosuhteissa koko alueellaan ja ulottuu reunapalkin ulkopuolella vähintään reunapalkin pystypinnan puoliväliin asti ja sen esteettömän korkeuden kannesta mitattuna sääsuojan sisäpuolella tulee olla vähintään 2,5 m. Sääsuoja ulottuu sillan päästä päähän, kun sillan kokonaispituus on enintään 40 m. Sitä pitemmillä silloilla voidaan käyttää siirrettävää sääsuojaa. Suositeltavaa on, että käytetään yhtenäistä koko sillan peittävää sääsuojaa..11 Sääsuojan on oltava päistä tuuletettavissa ja tarvittaessa lämmitettävissä. Suositeltavaa on, että suojaa lämmitettäessä lämmityslaite puhaltaa lämmintä, kuivaa ilmaa ulkopuolelta suojan sisään. 42320 Eristyksen suojaus, InfraRYL. 42310.1 Eristyksen materiaalien laatuvaatimukset 42310.1.1 Materiaalien yhteensopivuus.1 Jos vedeneristyksessä käytetään eri materiaaleja, eristysmateriaalin toimittaja osoittaa ennakkoon riippu- 196 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

mattoman aineenkoestuslaitoksen tekemien testien tulosten avulla, että materiaalit ovat yhteensopivia ja että ne voidaan liittää luotettavasti toisiinsa..2 Jos päällyste tulee suoraan kosketukseen vedeneristyksen kanssa, eristysmateriaali valitaan siten, ettei kuuma päällystemassa vahingoita sitä..3 Bitumi- ja muovituotteiden yhteensopivuudesta on aina oltava riippumattoman aineenkoestuslaitoksen tutkimustulos. 42310.1.2 Kumibitumiliuos.1 Kumibitumista ja liuottimesta valmistettu kumibitumiliuos KBL 20/100 täyttää julkaisun Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje liitteen 2 taulukossa 1 esitetyt SILKO-hyväksyntävaatimukset..2 Kumibitumiliuos sisältää vähintään 0,5 massa-% tartuketta (esim. diamiinia). Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje. 42310.1.3 Kiinnitysbitumi.1 Kiinnitysbitumina käytetään kumibitumia tai muuta Tiehallinnon erikseen hyväksymää bitumia..2 Liimausbitumien ja kuumentamalla kiinnitettävien (hitsattavien) kermien hitsausbitumien on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukossa 2 esitetyt kumibitumin KB100 SILKO-hyväksyntävaatimukset..3 Liimausbitumin sulatuspata on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä ja varustettu säädettävällä, toimivalla termostaatilla, lämpömittarilla ja sekoittajalla. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.1.4 Tiivistysaineet.1 Kermi- tai mastiksieristyksen eristysalustan tiivistysepoksin täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 4 esitetyt SILKO-hyväksyntävaatimukset ja sen tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote..2 Nestemäisenä levitettävän eristyksen yhteydessä käytetään eristysalustan tiivistysainetta, jonka tulee olla eristyksen asennusohjeen mukaista materiaalia. Se täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 7 esitetyt tiivistysaineen vaatimukset ja sen tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote. Tiivistysaine tutkitaan eristyksen SILKOhyväksyntätestin yhteydessä osana tutkittavaa eristysrakennetta, jonka on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 7 esitetyt eristyksen SILKO-hyväksyntävaatimukset. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.1.5 Kumibitumimastiksi.1 Kumibitumimastiksi valmistetaan hiekasta, täytejauheesta ja kumibitumista..2 Kumibitumimastiksin sideainepitoisuus on välillä 15...22 massa-%..3 Täytejauheena käytetään kalkkikivijauhetta, jota on oltava niin runsaasti, että kumibitumimastiksin kiviaines sisältää hienoainesta (raekoko alle 0,063 mm) 25...60 massa-%:sta. Hiekan maksimiraekoko on 2 mm..4 Kumibitumimastiksin sideaine (KB85) täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset..5 Kumibitumimastiksi täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 3 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset..6 Ennakkokokein osoitetaan, että kumibitumimastiksi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Ennakkokokeita ei tarvita, jos on käytettävissä aikaisemmin samoista osa-aineista tehtyjä, kumibitumimastiksille asetetut laatuvaatimukset täyttäviä, enintään 6 kk vanhoja jatkuvan laadunvalvonnan koetuloksia. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.1.6 Paineentasausverkko ja -putket.1 Paineentasausverkko on lasikangasverkkoa, jonka silmäkoko (vapaa-aukko) on 4...8 mm ja paksuus vähintään 0,7 mm..2 Lasikangasverkko on pinnaltaan muovikäsiteltyä. SILKO-ohjeessa 3.814 on lueteltu Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymät verkot. Paineentasausputkien laatuvaatimukset on esitetty luvussa 42495. SILKO 3.814 Eristysmastiksit ja sillan reunan tiivistysaineet. TIEH 2230097 42495 Paineentasausputket, InfraRYL. 42310.1.7 Kumibitumikermit ja kermieristykset 42310.1.7.1 Kermien laatuvaatimukset 42310 42310.1.1 Yksittäinen kermi on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä ja sen on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 5 esitetyt kermikohtaiset kermituoteluokan SILKO-hyväksyntävaatimukset. Kermien tyyppitestauksessa noudatetaan standardien SFS-EN 13707 ja pren 14695 ohjeita sitä mukaa, kun standardit valmistuvat. Kermin valmistaja järjestää tehtaan sisäisen laadunvalvonnan siten, että markkinoille tulevat tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tehtaan sisäisen laadunvalvontajärjestelmän, joka on yhdenmukainen standardin SFS-EN ISO InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 197

42310 42310.2 9001 kanssa ja joka noudattaa tarkoin tämän standardin vaatimuksia, katsotaan täyttävän tehtaan sisäiselle laadunvalvonnalle asetetut vaatimukset..2 Liitteessä 42300:liite 1 on esitetty eristysalustan tasaisuusvaatimukset jaoteltuna eristysmateriaalien mukaan. Aluskermi merkitään yleensä tyyppimerkinnällä K-MS, paineentasauskermi K-TMS ja pintakermi K-PS. Nykyisin bitumikermit jaetaan yleensä tuoteluokkiin TL1...TL4 teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien pohjalta (Toimivat Katot). Silloilla käytetään tuoteluokkiin TL1 ja TL2 kuuluvia kermejä, ks. Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje liite 5. Käyttötarkoituksen mukaan kaksikerroskermieristyksen kermit luokitellaan aluskermeiksi ja pintakermeiksi. Silloilla käytetään yleensä kaksikerroskermirakenteissa tuoteluokan TL2 ja yksikerroskermirakenteissa tuoteluokan TL1 kermejä. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje SFS-EN 13707 Vedeneristyskermit. Bitumiset vedeneristyskermit. Määritelmät ja ominaisuudet pren 14695 Flexible sheets for waterproofing Reinforced bitumen sheets for waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Definitions and characteristics. (Under Approval 2008) SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät. Toimivat Katot..2 Kermirullat varastoidaan siten, ettei niiden ominaisuudet heikkene varastointiaikana. Rullat säilytetään työmaalla ennen asennusta pystyasennossa sateelta suojattuna..3 Kermit kiinnitetään alustaansa tuotteesta riippuen liimausbitumilla, tuotekohtaisella tartunta-aineella tai kuumentamalla (hitsaamalla) kermin alapinnassa oleva hitsausbitumikerros. 42310.1.8 Nestemäisinä levitettävät eristysmateriaalit.1 Nestemäisinä levitettävät eristysmateriaalit on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä tuotteita ja niiden on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 7 esitetyt SILKO- hyväksyntävaatimukset. Alustan tasaisuus mitataan oikolaudalla (SFS-EN 13036-7, laudan pituus 1,5 m). Liitteessä 42300:liite 1 esitetyt yksittäiset kolot tasoitetaan kuumuutta kestävällä tiivistysepoksin ja kuivan hiekan seoksella (tilavuusosina 1:5) tai Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymillä paikkausmassoilla (ks. SILKO-ohje 3.231). Epoksipohjaisten massojen etuna on niiden nopea kovettuminen ja kuivuminen. Jos tasoitettava alue on suurehko ja yhtenäinen, käytetään jyrsintää ja lopputasoitus tehdään epoksin ja hiekan seoksella tai Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymillä polymeerisideaineisilla juotosmassoilla (ks. SILKO-ohje 3.231). Epoksitasoitetta käytettäessä sirotellaan tuoreen massan pinnalle hienoa, kuivaa kvartsihiekkaa eristyksen tartunnan varmistamiseksi..2 R Lisäksi eristysalustan kolojen paikkaus voidaan tehdä SILKOhyväksytyllä (SILKO 3.231) paikkaus- tai juotoslaasteilla SILKO 2.231 paikkausohjeita noudattaen..3 Eristettävä pinta on kuiva ja puhdas ennen eristämistä..4 Tartunnan varmistamiseksi eristettävästä pinnasta poistetaan sementtiliima, jälkihoitoaine, liuottimet, öljy, rasva ja muut epäpuhtaudet sinko- tai hiekkapuhalluksella ja pinta imuroidaan ennen eristystä. Puhdistusaste on normaalisti suihkupuhdistettu betonipinta, jolloin betonipinnasta on irronnut sementtiliimaa siten, että paljaiden kiviainesraepintojen osuus on vähintään 25 % eristettävästä pinnasta (SILKO-ohje 1.203, kuva 45). Sinkopuhdistuksella ei pystytä puhdistamaan reunapalkin sisäreunan pystypintoja. 42210.4.4 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL Liite 42300: liite 1 Betonikantisen sillan eristysalustan tasaisuuden ohjearvoja ja korjausmenetelmiä, InfraRYL SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä SILKO 3.231 Paikkausaineet SILKO 2.231 Paikkaus ilman muotteja SILKO 1.203 Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät..5 Puhdistuksen jälkeen kannen yläpinnassa olevat halkeamat suljetaan (imeyttämällä, tarvittaessa injektoimalla) tarkoitukseen soveltuvalla, Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä epoksilla. Epoksin tulee olla kuumuutta kestävää ja kumibitumin kanssa yhteensopivaa materiaalia. Hyväksytyt tuotteet on lueteltu SILKO- ohjeessa 3.815. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje SILKO 3.815 Vedeneristysmassat. 42310.2 Eristyksen alustan vaatimukset 42310.2.1 Alustan vaatimukset, betonikansi.1 Pääurakoitsijan tehtävänä on varmistaa, että eristettävä pinta täyttää kohdassa 42210.4.4 ja tämän julkaisun tässä kohdassa esitetyt vaatimukset, jotka koskevat kaikkia eristysmateriaaleja. SILKO-ohjeessa 3.252 on lueteltu hyväksytyt epoksit. SILKO 3.252 Impregnointi- ja tiivistysaineet..6 Eristysalustan betonipinnan karheus (makrokarheuden) ennen epoksikäsittelyä ja eristämistä on välillä 0,3...1,2 mm. Eristysalustan pinnan karheus mitataan lasihelmimenetelmällä (SFS-EN 13036-1) jokaista alkavaa 500 m 2 kohden kolmesta kohdasta siltakantta..7 Vaatimusrajaa (1,2 mm) karheampi betonikannen pinta korjataan hyväksytyllä tasoitteella. Tasoitteella käsitellyn kohdan tulee olla täysin kovettunut ja täyttää eristysalustan enimmäiskosteusvaatimus ennen eristyksen asentamista. Jos pinnan karheus on alle 0,3 mm, pinta karhennetaan sinko- tai hiekkapuhalluksella 198 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42310 42310.2 siten, että se täyttää kohdan 42310.2.1 alakohdan 6 mukaisen vaatimuksen..8 Kannen betoni täyttää taulukon 42310:T1 mukaiset enimmäiskosteusvaatimukset ennen eristämistä, ellei tilaaja ole erikseen hyväksynyt että eristysalueelle käytetään korkeampaa kosteutta sisältävää materiaalia. Eräitä epoksituotteita käytettäessä voidaan epoksitiivistys tehdä edellä mainittua enimmäiskosteutta märemmälle alustalle, jos Tiehallinto on tuotemerkkikohtaisesti hyväksynyt käyttöönsä epoksin edustajan laatiman, kosteamman eristysalustan salliman asennusohjeen. SFS-EN 13036-1 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testausmenetelmät. Osa 1: Päällysteen pinnan makrokarkeuden mittaus lasihelmimenetelmällä..9 Betonisen eristysalustan pintakerroksen kosteus mitataan absoluuttisena kosteutena (menetelmä VTT-2650) tai suhteellisena kosteutena (menetelmä VTT-2649). Kosteuspitoisuus saa olla eristystöitä aloitettaessa enintään taulukon 42310:T1 mukainen, paitsi kun kannen pinta-ala on alle 100 m² ja rakennepaksuus on alle 400 mm. Tällöin pinnan kosteutta ei yleensä todeta mittauksin, vaan betonin annetaan kuivua jälkihoidon päättymisen jälkeen vähintään 3 viikkoa ennen eristystöiden aloittamista..10 Betonin suhteellisen kosteuden mittaustulos ja ainetta rikkomattomalla menetelmällä saatu kosteuden mittaustulos varmistetaan aina vähintään yhdellä betonin pinnasta irrotetun näytteen absoluuttisen kosteuden mittauksella. Rakenteesta otetun näytteen kosteuden mittaamisella varmistetaan suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä tai ainetta rikkomattomalla kosteuden mittausmenetelmällä saadun tuloksen luotettavuus. Menetelmä VTT-2650. Betonin siltakannen absoluuttisen kosteuden mittaus. Kuivatus-punnitusmenetelmä Menetelmä VTT-2649. Betonisen siltakannen kosteuden mittaus. Porareikämenetelmä..11 Eristystyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85%..12 Kastepistelämpötila määritetään eristyksen asennustyön alkaessa ja sitä seurataan eristystyön aikana, jolloin eristettävän pinnan lämpötilan tulee olla vähintään 3 C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella..13 Alhaisin eristystyön aikainen alustan pintalämpötila on kermi- ja polyuretaanieristyksillä aina vähintään + 5 C sekä mastiksieristyksillä vähintään + 2 C..14 Eristysalustan kosteus määritetään aina vähintään kolmesta kohdasta kannella. Jos kannen pinta-ala on yli 500 m², lisätään mittauskohtia yksi alkavaa 500 m² kohti..15 Edellä esitetyt vaatimukset koskevat myös kannen pinnan paikattuja kohtia..16 Ennen eristystöiden aloitusta pidetään eristysalustan vastaanottotarkastus, jossa tilaajan, pääurakoitsijan ja eristysurakoitsijan edustajat yhdessä toteavat eristysalustan täyttävän sille asetetut laatuvaatimukset..17 R Mikäli sementtiliimakerrokset ja jälkihoitoainejäämät on poistettu oikea-aikaisella ja hyvällä jälkihierrolla, ei eristysalustaa tarvitse suihkupuhdistaa..18 R Liimausalustassa ei saa olla silmin havaittavaa kosteutta ja betonipinnan tulee olla vaalentunut kuivumisen seurauksena. Eristystyöt voidaan aloittaa, kun betonipinta on kuivunut kostean jälkihoidon jälkeen yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa. Lämpimissä olosuhteissa kuivumisajaksi voi riittää yksi viikko kun yhtäjaksoinen sateeton aika on kestänyt viikon ja päivälämpötila on pysynyt + 20 C:een yläpuolella tai kosteusmittaukset täyttävät taulukon 42310:T1 mukaiset vaatimukset. Oikea työlämpötila määritetään kastepistemenetelmällä SILTO:n mukaan. Liimausalusta on oltava vähintään 3 C kastepisteen yläpuolella. Menetelmä VTT-2650. Betonin siltakannen absoluuttisen kosteuden mittaus. Kuivatus-punnitusmenetelmä Menetelmä VTT-2649. Betonisen siltakannen kosteuden mittaus. Porareikämenetelmä Sillanrakentamisen laaduntarkastusohje SILTO. 42310.2.2 Alustan vaatimukset, teräskansi Taulukko 42310:T1. Eristysalustan suurin sallittu kosteus ennen eristystöiden aloitusta. Materiaali Kauttaaltaan kiinnitetty kermi, nestemäisenä levitettävä eristys tai epoksitiivistys Paineentasauskermi tai kumibitumimastiksi Eristysalustan suurin sallittu kosteus Absoluuttinen kosteus (VTT-2650) m-% 5,0 93 6,0 96 Suhteellinen kosteus (VTT-2649) %.1 Teräspinnan puhdistuksessa noudatetaan standardin SFS-EN 12944-4 ohjeita ja vaatimuksia. Puhdistettu ja kuiva teräspinta suihkupuhdistetaan asteeseen Sa2½ (SFS-EN ISO 8501-1:2007). Puhdistus tehdään kuivissa olosuhteissa, tarvittaessa suojakatoksessa..2 Mastiksi- ja kermieristystä käytettäessä teräspinta korroosiosuojataan välittömästi suihkupuhdistuksen jälkeen kumibitumiliuoksella, jota levitetään 0,1 0,2 kg/m 2. Kiinnitysteräkset on suojattava kuten muukin teräspinta. Kumibitumiliuos täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 1 SILKO-hyväksyntävaatimukset..3 Eristystyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85%. InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 199

42310 42310.3.4 Eristettävä pinta on kuiva. Sen pintalämpötilan tulee olla vähintään + 2 C ja vähintään 3 C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella..2 Kermien käyttötilan mukainen luokittelu on esitetty Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 6. SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4. Pintatyypit ja pinnan esikäsittely Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat. 42310.2.3 Alustan vaatimukset, puukansi.1 Kannen puutavarassa käytetyn lahonsuojausaineen ja käytettävien eristysmateriaalien yhteensopivuus on aina varmistettava..2 Eristysalustassa ei saa olla yli 2 mm korkeaa paikallista hammastusta..3 Alusta on puhdas ja kuiva eikä eristystä saa tehdä sateella. Kun käytetään kermieristystä, nestemäisinä levitettäviä eristyksiä tai ohutkerrospäällystettä, on pinta suihkupuhdistettava. Kun käytetään mastiksieristystä, on pinta puhdistettava paineilmalla. VTT-2649. Betonisen siltakannen kosteuden mittaus. Porareikämenetelmä VTT-2650. Betonin siltakannen absoluuttisen kosteuden mittaus. Kuivatus-punnitusmenetelmä pren 14695 Flexible sheets for waterproofing Reinforced bitumen sheets for waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Definitions and characteristics. (Under Approval 2008) Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje SILKO 3.811 Kermieristysrakenteet. 42310.3.2 Betonikannen eristäminen.1 Eristystyöstä laaditaan työ- ja laatusuunnitelmat kohtien 42300.3 ja 42300.4 mukaisesti..1 R Rautatiesillan siltakannen vedeneristyksenä käytetään yksinkertaista kumibitumieristyskermiä, käyttöluokka 3. Kermin on täytettävä lisäksi Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 5 esittämän tuoteluokan TL 1 mukaiset pintakermin vaatimukset. Kermi voi olla joko liimattavaa tai hitsattavaa tyyppiä. 42310.3 Eristyksen asentaminen 42310.3.1 Kermieristysrakenteiden laatuvaatimukset.1 Tiehallinto hyväksyy sallitut kermieristysrakenteet VTT:n testien perusteella. Kermieristysrakenteiden tyyppitestauksessa noudatetaan standardin pren 14695 ohjeita. Testeissä kermieristysrakenteen on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 6 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 6 vaatimusten lisäksi: kaksikerroskermieristyksen molemmat kermit täyttävät Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 5 esitetyt tuoteluokan TL2 mukaiset hyväksyntävaatimukset ja yksikerroskermieristyksen kermi täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 5 esitetyt tuoteluokan TL1 mukaiset hyväksyntävaatimukset. hyväksytyt rakenteet on lueteltu SILKO-ohjeessa 3.811. Suunnittelija esittää siltasuunnitelmassa sillan eristysalustan käsittelytavan, eristysrakenteen ja eristyksen suojauksen..1 R Suolarasittamattoman asfalttipäällysteisen laiturisillan vedeneristys ja suojabetoni tehdään yksinkertaisella kumibitumikermieristyksellä (käyttöluokka 3) tai vastaavalla vedeneristyksellä. Suolarasitettujen laiturisiltojen vedeneristys ja suojabetoni tehdään kaksinkertaisella kumibitumikermieristyksellä (käyttöluokka 2) tai vastaavalla eristyksellä. Tekninen työsuunnitelma/42300-3, laatusuunnitelma 42300.3 Sillan kannen pintarakenteet. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL 42300.4 Sillan kannen pintarakenteet. Laatusuunnitelma, InfraRYL. Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje. 42310.3.2.1 Kermieristyksen asentaminen betonikannelle.1 Eristettävä betoninen kansilaatta esikäsitellään aina vedeneristyksen hyvän tartunnan aikaansaamiseksi ja betonin sisältämän kosteuden aiheuttaman rasituksen vähentämiseksi tai sen aiheuttaman kuplimisen estämiseksi. Eristettävä betonikansi joko pohjustetaan kumibitumiliuoksella (ainemenekki 0,2 0,3 kg/m 2 ) tai tiivistetään epoksilla kohdan 42310.3.2.1 alakohtien 4...6 mukaisesti. Kumibitumiliuos tai tiivistysepoksi valitaan kohdan 42310.3.2 alakohdissa 2 ja 3 esitetyin perustein..2 Betoninen kansilaatta tiivistetään paksuilla laattasilloilla (rakennepaksuus 400 mm) koko kansilaatan osalta epoksilla kohdan 42310.3.2.1 alakohtien 4...6 mukaisesti, kun ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa: pääteiden ja niiden ramppien (so. valtatiet, moottoriliikennetiet, moottoritiet) silloilla tai sillan liikennemäärä (KVL) on vähintään 3000 ajoneuvoa/vrk siltakannelle levitetään liukkaudentorjuntasuolaa tai silta on suolattavan tien ramppisilta tai silta sijaitsee liikennevalojen läheisyydessä tai sillan pituuskaltevuus on vähintään 4 %. 200 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42310 42310.3 Näissä kohteissa saa käyttää paineentasauskermiä vain poikkeustilanteissa tilaajan erikseen antamalla luvalla..3 Muilla paksuilla betonikansilla (ml. teräsbetonipalkkisillat) rakennepaksuuden ollessa 400 mm käytetään joko epoksitiivistystä tai tilaajan erikseen antamalla luvalla paineentasauskermiä, jolloin eristysalusta pohjustetaan kumibitumiliuoksella. Epoksitiivistys tehdään tällöin paksuilla laatoilla koko kansilaatan osalle ja teräsbetonipalkkisilloilla sille kansilaatan osalle, missä kansilaatan paksuus on 400 mm sekä palkkien kohdilla leveydelle (= palkki + 300 mm palkin molemmin puolin). Ohuemmilla betonikansilla (rakennepaksuus < 400 mm) betonikansi pohjustetaan kumibitumiliuoksella tai käytetään epoksitiivistystä..3 R Vedeneristysalustan epoksitiivistystä ei tarvitse tehdä rautatiesilloilla..4 Epoksitiivistys tehdään kahtena kerroksena valmistajan ohjeita noudattaen. Epoksin levitysmäärä on seuraava: ensimmäinen epoksikerros 300 500 g/m 2 + sirotehiekka (pinnan huokoisuudesta ja karheudesta riippuen) ja toinen epoksikerros vähintään 600 g/m 2..5 Valmis epoksitiivistyskerros on vesitiivis. Vesitiiviin epoksitiivistyksen eristysvastus on joka mittauksessa vähintään 500 M (menetelmä SFS-EN 1542). Valmis epoksitiivistys on eristettävä vähintään yhden viikon kuluessa epoksitiivistyksen jälkeen. Epoksitiivistetty pinta on puhdistettava huolellisesti ennen eristystyön tekemistä. Suojaamattomalla valmiilla epoksitiivistetyllä pinnalla ei saa liikkua..6 Epoksitiivistyksen ja alustan välinen tartuntalujuus on joka kohdassa vähintään 1,0 N/mm 2 ja keskimäärin 1,5 N/mm 2 (menetelmä SFS-EN 1542)..7 Kumibitumin sulatuspadat on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää tyyppiä. Padan termostaatin on oltava siltatyömaalla aina kunnossa ja pata puhdistetaan ennen eristystyön aloittamista. Padoissa on oltava aina myös toimiva sekoitin..8 Kumibitumin levityslämpötila on + 180...210 C ja korkein sallittu sekoituslämpötila padassa + 210 C, ellei Tiehallinto ole erikseen hyväksynyt käytettäväksi muuta lämpötilaohjetta..9 Työmaalla sulatuspadasta ja tehdaspakkauksesta otettujen kumibituminäytteiden pehmenemispisteiden erotus saa olla enintään 15 C. Kumibitumin ylikuumennus saattaa heikentää sen laatuominaisuuksia. Menetelmä VTT-2654. Tiivistysepoksin vesitiiviyden mittaus. Sähkövastusmenetelmä SFS-EN 1542 Products and systems for the protection and repair of concrete structures Test methods Measurement of bond strength by pull of..10 Kermieristys tehdään siltakohtaisissa laatuvaatimuksissa määrätyllä kermirakenneyhdistelmällä..11 Kermit asennetaan sillan pituussuuntaan ja niiden asennus aloitetaan korkeusasemaltaan alimpana olevasta siltakannen kohdasta..12 Kermit on oikein limitettyjä ja tasaisia, poimuja ei saa esiintyä. Kermin limityksen on oltava vähintään 100 mm pituussuuntaan (sivusauma) ja 150 mm poikkisuuntaan (päätysauma). Vierekkäisten kermien päiden jatkoskohdat porrastetaan. Päälle tuleva kermi on limitettävä vähintään 100 mm alla olevan kermin saumoihin verrattuna..12 R Liimausrullan pitkittäislimitys tehdään pääsääntöisesti kohtisuoraa viettosuuntaa vasten paitsi kaukalopalkkisilloissa, joissa sauman pitkittäislimitys on raiteen suunnassa kaukalon pohjan poikittaiskallistuksen vuoksi..13 Alustan ja kermin väliin ei saa jäädä ilmataskuja..14 Saumat on tiiviitä ja limitetyt saumakohdat kauttaaltaan alustaan kiinnitettyjä, ts. kermien limitetyt saumat on kauttaaltaan telattava alustaansa..15 Jos aluskerminä käytetään paineentasauskermiä, asennetaan sillan molemmille reunoille ensimmäinen kermikaista kauttaaltaan alustaan kiinnitettynä tavallisena aluskerminä ja vasta sitä seuraavat paineentasauskermeinä. Paineentasauskermit kiinnitetään alustaansa pisteittäin..16 Paineentasauskermillisessä rakenteessa sillan kansi varustetaan paineentasausputkilla suunnitelman mukaan..16 R Paineentasauskermiä ei käytetä rautatiesilloilla..17 Aluskermin tartuntalujuusvaatimus yli 100 m 2 siltakansilla eri lämpötiloissa on esitetty taulukossa 42310:T2, joka koskee kaikkia kermieristysrakenteiden käyttöluokkia. Taulukon mukaisista tartuntalujuusarvoista saa vähentää 0,10 N/mm 2, jos tartuntavetokokeessa irtoaminen tapahtuu kiinnitysbitumin sisäisenä koheesiomurtumana ja eristystyön jälkeen kiinnitysbitumista otettujen näytteiden testitulokset täyttävät Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 vaatimukset. Paineentasauskermin tartunta mitataan kermin liimatulta osalta, jossa tartuntalujuuden tulee täyttää taulukon 42310:T2 vaatimukset..18 Jos kannen pinta-ala on alle 100 m 2, mitataan kermin tartunta eristysalustaan käsin vetäen kohdan 42310.5.2.3 mukaisesti. Tällöin tartunta on riittävä, jos kermikaista ei irtoa käsin vetämällä tai kermikaista irtoaa siten, että yli 50 %:lle irrotuskohdan pinta-alasta jää bitumia kiinni betoniin. Muussa tapauksessa poistetaan alustasta irti oleva osuus ja tehdään eristys siltä osin uudestaan..18 R Rautatiesilloilla esieristysalustan kumibitumieristyskermin tartuntavetokokeita ei tarvitse tehdä..19 Jokaisesta yksittäisestä kermieristyksen tartuntalujuuden mittaustuloksesta lasketaan, kuinka monta prosenttia mittaustulos on taulukon 42310:T2 mukaisesta vaatimuksesta. Jos kaikista tartuntalujuuden mittaustu- InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 201

42310 42310.3 Taulukko 42310:T2. Kermieristyksen tartuntalujuusvaatimus siltakannella (yli 100 m 2 ). (menetelmä SFS-EN 13596, väliarvot interpoloidaan). Eristysalustan pintalämpötila ( C) 5 1,06 6 1,00 7 0,95 8 0,90 9 0,85 10 0,81 11 0,77 12 0,73 13 0,69 14 0,65 15 0,62 16 0,58 17 0,55 18 0,52 19 0,50 20 0,47 21 0,45 22 0,42 23 0,40 24 0,38 25 0,36 Tartuntalujuusvaatimus (N/mm 2 ) 42320 Eristyksen suojaus, InfraRYL Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. SFS-EN 13596 Flexible sheets for waterproofing Waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Determination of bond strength..26 R Suojabetoniton kermieristys ratasilloissa Ratkaisua voidaan käyttää, jos sääolosuhteet suojabetonin tekemiseksi ovat epäedulliset tai työtila on liian ahdas hyvän suojabetonin valutuloksen aikaansaamiseksi. Tämän vaihtoehdon käytölle on aina saatava tapauskohtainen lupa RHK:lta tai sen valtuuttamalta asiantuntijalta. Tippuputkia ei tarvita. Vedeneristys muodostuu seuraavista kermikerroksista: aluskermi, käyttöluokka 2 pintakermi, käyttöluokka 2 eristyksen mekaaninen suojaus. Pintakermin päälle levitetään vähintään 100 mm paksuinen salaojasorakerros, jonka päälle käyttöluokan N4 suodatinkangas. Siltakannelle on mahduttava raidesepeliä vähintään 550 mm paksu kerros. Jos sillalla on pintavesiputkia (syöksytorvia), pintavesiputken ritilän päälle on ensin asennettava keskeisesti noin 0,5 x 0,5 m 2 jäykkä salaojamatto. 42310.3.2.2 Mastiksieristyksen tekeminen betonikannelle 42310.3.2.2.1 Paineentasausputket loksista näin laskettujen prosenttilukujen keskiarvo on alle 60 % (enimmäispoikkeama), on eristys poistettava ja kermi uusittava..20 Kuplineet kermikohdat on aina korjattava. Ylikuumennuksen seurauksena vaurioituneet tai poimuuntuneet kermit poistetaan heti ja korvataan virheettömillä..21 Ei ole..22 Reunapalkin sisäreunaan ja siitä lukien eristyksen päälle 250 mm leveydeltä tehdään aina eristyksen kiinnitystavasta riippumatta kaksinkertainen kumibitumisively (KB100) 2 x 1,5 kg/m². Kumibitumin on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset..23 Kermieristys suojataan suunnitelmassa esitetyllä suojakerroksella kohdan 42320 mukaisesti..24 Kermieristyksen päällä ei saa ajaa autolla ennen kuin eristys on suojattu. Pakottavassa tapauksessa tästä voidaan poiketa vain levittämällä kermien päälle vähintään 5 mm paksut vanerilevyt auton pyörien alle. Tällöinkään autoa ei saa seisottaa eristyksen päällä..25 Kermin päälle tulevaa ensimmäistä asfalttikerrosta (AB 5 tai AA 5) jyrättäessä käytetään jyrää, jonka molemmat valssit vetävät ja jonka paino on enintään 4 t. Täryjyrän käyttö on kielletty..1 Mastiksieristystä käytettäessä sillan kansi varustetaan paineentasausputkilla suunnitelman mukaisesti. Sillankorjauskohteissa kanteen porataan vastaavasti paineentasausreiät. 42310.3.2.2.2 Epoksitiivistys ja kumibitumiliuospohjustus.1 Betoninen kansilaatta tiivistetään koko kansilaatan osalta epoksilla kohdan 42310.3.2.1 alakohtien 4...6 mukaisesti, kun ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa: pääteiden ja niiden ramppien (so. valtatiet, moottoriliikennetiet, moottoritiet) silloilla tai sillan liikennemäärä (KVL) on vähintään 3000 ajon/ vrk tai siltakannelle levitetään liukkaudentorjuntasuolaa tai silta sijaitsee liikennevalojen läheisyydessä tai silta on suolattavan tien ramppisilta. Vaatimus koskee myös eristysalustan korjattuja kohtia..2 Muilla betonikansilla eristettävän alueen reunat jätetään reunapalkin sisäreunasta lukien 200 mm levyiselle alueelle ilman paineentasausverkkoa ja alue pohjustetaan kumibitumiliuoksella (ainemenekki 0,2 0,3 kg/m 2 ) tai tilaajan erikseen tilatessa koko kannen yläpinta tiivistetään epoksilla kohdan 42310.3.2.1 alakohtien 4...6 mukaisesti. 202 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42310.3.2.2.3 Paineentasausverkko.1 Verkko kiinnitetään pisteliimaten kumibitumilla siten, ettei se pääse massan levitysvaiheessa poimuuntumaan. Käytettävä kumibitumi KB100 täyttää standardin SFS-EN 14188-2 liitteen 2 taulukon 2 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset. SFS-EN 14188-2 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 2: Kylmänä levitettävien saumausmassojen vaatimukset. 42310.3.2.2.4 Mastiksin levittäminen.1 Mastiksi levitetään käsityönä kolaten viimeistään 32 tunnin kuluessa siitä hetkestä lukien, jolloin kumibitumi on lisätty keittimeen. Tippuputkien tukkeentuminen mastiksia levitettäessä on estettävä..2 Mastiksi levitetään kahtena kerroksena..3 Sekoitus- ja levityslämpötila on + 180...210 C..4 Levitetyn mastiksin määrän keskiarvon on oltava koko sillan kannella vähintään 55 kg/m 2..5 Eristyksen paksuus on keskimäärin vähintään 20 mm ja joka kohdassa vähintään 15 mm ja enintään 30 mm..6 Mastiksieristyksen pinnan kaltevuus on sellainen, ettei vesi jää seisomaan lätäköiksi sen päälle..7 Valmis mastiksipinta on kauttaaltaan kiiltävä eikä pinnassa saa esiintyä huokosia eikä halkeamia..8 Reunapalkin sisäreunaan ja siitä lukien eristyksen päälle 250 mm leveydeltä tehdään aina eristyksen kiinnitystavasta riippumatta kaksinkertainen kumibitumisively (KB100) 2 x 1,5 kg/m². Kumibitumin on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset..9 Mastiksieristyksen päällä ei saa ajaa moottoriajoneuvolla ennen kuin eristys on suojattu luvun 42320 mukaisesti..9 R Mastiksieristystä ei käytetä rautatiesilloilla. 42320 Eristyksen suojaus, InfraRYL Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.3.2.3 Nestemäisinä levitettävät eristykset.1 Eristettävä betoninen kansilaatta esikäsitellään aina vedeneristyksen hyvän tartunnan aikaansaamiseksi ja betonin sisältämän kosteuden aiheuttaman rasituksen vähentämiseksi tai sen aiheuttaman kuplimisen estämiseksi. Eristettävä betonikansi joko pohjustetaan tiivistysaineella (primer) tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti tai tiivistetään epoksilla (tai tuotekohtaisesti hyväksytyllä muulla tiivistysaineella). Käytettävä menettely valitaan seuraavassa esitetyin perustein: Betoninen kansilaatta tiivistetään paksuilla betonikansilla (rakennepaksuus 400 mm) koko kansilaatan osalta epoksilla kohdan 42310.3.2.1 alakohtien 4...6 42310 42310.3 mukaisesti, kun ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa: pääteiden ja niiden ramppien (so. valtatiet, moottoriliikennetiet, moottoritiet, kantatiet) silloilla tai sillan liikennemäärä (KVL) on vähintään 3000 ajoneuvoa/vrk tai siltakannelle levitetään liukkaudentorjuntasuolaa tai silta on suolattavan tien ramppisilta tai silta sijaitsee liikennevalojen läheisyydessä tai sillan pituuskaltevuus on vähintään 4 %. Epoksitiivistys tehdään tällöin paksuilla laatoilla koko kansilaatan osalle ja teräsbetonipalkkisilloilla sille kansilaatan osalle, missä kansilaatan paksuus on 400 mm sekä palkkien kohdilla leveydelle = (palkki + 300 mm palkin molemmin puolin). Ohuemmilla betonikansilla (rakennepaksuus < 400 mm) voidaan betonikansi joko pohjustaa tiivistysaineella (primer) tai käyttää epoksitiivistystä..2 Nestemäisenä levitettävän eristyksen tiheys ei saa alittaa optimia yli 3 %. Optimitiheys määritetään tuotekohtaisesti materiaalin SILKO-hyväksyntätestien yhteydessä tai ennakkokokeissa..3 Aina työvuoron alkaessa tehdään eristysmateriaalin koelevitys noin 1 m 2 suuruisen muovikelmun päälle kerrospaksuuden ja tiheyden säätöä varten. Tämä koeeristys irrotetaan materiaalin kovetuttua riittävästi. Irrotetusta eristyksestä leikataan kolme (100 x 100) mm 2 suuruista koepalaa, joista mitataan eristyksen kerrospaksuus työntötulkilla. Tämän jälkeen koepalat upotetaan testinesteeseen, jonka tiheys on 3 % alhaisempi kuin eristyksen optimitiheys. Jos näytepalat eivät uppoa testinesteeseen, eristyksen tiheys ei täytä laatuvaatimusta. Tällöin on ruiskutuslaitteistoa säädettävä tai huollettava ja tehtävä uusia koepaloja, kunnes vaadittu tiheys saavutetaan. Vertaamalla työvuoron alussa levitetyn eristyksen tiheyttä optimitiheyteen tarkastetaan, ettei laitevika, kosteus tai liian suuri ilmamäärä ole vaahdottanut eristysmateriaalia yli sallitun huokostilavuuden..4 Hyväksytyn tiheyden omaavasta, kovettuneesta eristysnäytteestä leikataan mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten kaksi näytettä, koko (250 x 400) mm 2..5 Eristysmateriaalin osa-aineista sekä tartunta-aineesta otetaan työmaalla mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten eri astioihin näytteet, jotka riittävät 2,5 kg massaseoksen valmistamiseen..6 Eristystyössä noudatetaan tarkasti tuotekohtaisia käyttöohjeita. Massa ruiskutetaan yleensä kahtena ristikkäisenä kerroksena. Jos ylempi kerros ruiskutetaan seuraavana päivänä, kerrosten välinen tartunta varmistetaan tartunta-ainekäsittelyllä, ellei käyttöohje muuta edellytä. Ruiskutuskaistat limitetään vähintään 50 mm..7 Eristystä ei saa tehdä sateella ja eristettävän pinnan lämpötilan on oltava eristyshetkellä tuotteen käyttöohjeen mukainen, aina kuitenkin vähintään + 5 C ja vähintään 3 C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella..8 Valmiin eristyksen paksuus on keskimäärin vähintään 2,5 mm ja joka kohdassa vähintään 2,0 mm. InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 203

42310 42310.3.9 Levitystyön aikana hitaasti kovettuvan, sitoutumattoman eristyksen paksuutta seurataan kampatulkilla ja nopeasti kovettuvasta eristyksestä leikataan näytepala, josta kerrospaksuus mitataan esim. työntötulkilla..10 Eristyksen tartunnan eristysalustaan tulee olla siltakannella: keskimäärin 1,2 N/mm² joka kohdassa 1,0 N/mm²..11 Jos tartuntalujuusmittaustulosten keskiarvo on alle 0,80 N/mm² (enimmäispoikkeama), eristys on poistettava huonosti kiinni olevilta kohdilta ja tehtävä uudestaan..12 Eristyksen pinta on väriltään tasalaatuinen..13 Eristyksessä ei saa olla huokosia, kuplia, kuplien puhjetessa syntyviä puolipallon muotoisia kuoppia eikä neulamaisia reikiä..14 Vialliset kohdat poistetetaan ja eristys uusitaan niiltä osin, ellei korjaus onnistu pelkästään päälle ruiskutuksella tai sivelyllä. Huomattavat paksuuserot näkyvät yleensä pinnan värivaihteluna..15 Näkyviin jäävät eristyspinnat suojataan UV-säteilyä kestävällä pinnoitteella, jonka märkäkalvon paksuus on 80 µm, ellei eristys sellaisenaan ole ultraviolettisäteilyä kestävä. Eristyksen pinta on kuiva ja puhdas ennen pinnoitusta..16 Nestemäisenä levitettävän eristyksen päällä ei saa ajaa moottoriajoneuvolla ennen kuin eristys on suojattu kohdan 42320 mukaisesti..17 R Ruiskutettavien eristysmassojen on oltava Silko -hyväksyttyjä. Kun sillan vedeneristys tehdään ruiskutettavasta eristysmassasta esimerkiksi polyuretaanielastomeeristä, sen paksuus on sepelirasituksen alaisena vähintään 4 mm. Jos samaa vedeneristysmateriaalia jatketaan kaukalopalkkisillan kaukalon pystypinnoille ja kaukalopalkkisillan reunapalkin päälle, riittää niiltä osin vähintään 2 mm:n paksuus. Eristystyöt alustan hiekkapuhalluksineen ja primer-hiekkakäsittelyineen tehdään luvun 42300 mukaisesti. Tartunnan vetokokeita ei tarvitse tehdä. Vedeneristyksen päälle levitetään vähintään 100 mm paksuinen salaojasorakerros, jonka päälle käyttöluokan N4 suodatinkangas. 42300 Sillan kannen pintarakenteet, InfraRYL. 42310.3.2.4 Muu eristys 42310.3.2.4.1 Kumimattoeristys ja sen mekaaninen suojaus Tämä pintarakenneratkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti korjausrakentamistoimenpiteeksi, kun kannen pintarakenteiden korjaustöihin käytettävissä oleva aika on niin lyhyt, ettei tavanomaista kumibitumikermiratkaisua ja suojabetonia ehditä tehdä. Kumimaton alustan tasaisuusvaatimukset ovat samat kuin kumibitumimatoilla. Jyrkkäreunaiset epätasaisuudet oikaistaan hionnalla tai nopeasti kovettuvilla SILKO-hyväksytyillä paikkauslaasteilla tai -massoilla. Kumimateriaali on EPDM-kumia tai vastaavaa vesitiivistä joustavaa materiaalia. Maton paksuus on vähintään 1,25 mm. Maton alapinnassa on kiinteä, huopamainen suojakerros tai pistemäisesti jälkikiinnitetty vastaavanlainen tasaava kerros esimerkiksi käyttöluokan N4 suodatinkangas. Huopapinta asennetaan siltakantta vasten. Kumimatto liimataan alustaansa ainoastaan siltakannen reuna-alueilta kumibitumilla tai maton toimittajan suosittelemalla liimalla. Kumimaton reunojen tiiviys varmistetaan liimauksen lisäksi mekaanisilla kiinnityslistoilla ja tiivistyspakkelilla. Vanhoissa siltarakenteissa ei tarvita paineentasausputkia höyrynpaineen poistamiseksi kumimaton ja siltakannen välistä. Kumimatot ovat siltakohteen ja rakentamisaikataulun edellyttämiä määrämittaisia eristysmattoja. Useimmiten tilataan maton käsittelyn kannalta mahdollisimman suurikokoisia eristysmattoja, jotka liimataan toisiinsa siltapaikalla kumi kumia vasten kuumailmahitsaamalla materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kumimattoeristyksen mekaanisen suojauksen vaihtoehto 1: Eristystöihin käytettävissä olevan ajan ollessa hyvin lyhyt, on vedeneristyksen mekaaniseksi suojaukseksi soveliainta käyttää levymäisiä ja joustavia tuotteita kuten kumirouheesta puristettuja levyjä, joiden paksuudet ovat noin 11 mm + 11 mm, saumat eri kohdille limitettyinä. Levyjen päälle asennetaan käyttöluokan N4:n suodatinkangas. Kumimattoeristyksen mekaanisen suojauksen vaihtoehto 2: Kumimaton päälle levitetään kuitukangas, käyttöluokka N4. Suodatinkankaan päälle levitetään varsinaiseksi mekaaniseksi suojaksi noin 50 mm paksu kerros pehmeää asfalttibetonia (PAB) kylmänä materiaalina. Asfalttibetonin maksimiraekoko on 12 mm. PAB:n päälle tulee raidesepeli. Siltojen korjausohjeet (SILKO). 42310.3.2.4.2 Polymeeripitoinen laastipinnoite.1 R Halkeamia silloittamaton polymeeripitoinen laastipinnoite soveltuu 1-aukkoisten elementtisiltojen, vaakasuorien teräsbetonisten kosketussuojalippojen tai vastaavien rakenteiden pintarakenteiksi, kun rakenne ei ole altis halkeilulle, eikä halkeamia ole syntynyt betonointivirheiden seurauksena..2 R Mekaanista rasitusta kestävältä pinnoitteelta (elementtisillat) vaaditaan seuraavat ominaisuudet: puristuslujuus 35 MPa laastin on sisällettävä polymeeria tartunnan, vesitiiviyden ja halkeamien silloituskyvyn parantamiseksi (ei kuitenkaan edellytetä varsinaista halkeamien silloituskykyä) pinnoitteen kokonaispaksuus on vähintään 3 mm. Kyseiset vaatimukset täyttävät SILKO-hyväksytyt tuotteet on esitetty SILKO-ohjeessa 3.253. Pinnoitustöissä noudatetaan materiaalin toimittajan antamia työohjeita..3 R Jos pinnoitteelta ei vaadita mekaanisen rasituksen ominaisuuksia, tuotteen ominaisuuksissa pääpaino on halkeamien silloitus- ja tiiviysominaisuuksilla. Tällaisia kohteita ovat kaukalopalkkisillan reunapalkin yläpinnat. Pinnoituksen kerrospaksuus on 2 x 1 mm. Hyväksytyt tuotteet on ilmoitettu SILKO-ohjeessa 3.253..4 R Sementtiliima on poistettava suihkupuhdistuksen avulla SILKO-ohjeen 1.203 normaalin suihkupuhdistuksen mukaiseen karheusasteeseen. Kun reunapalkin yläpinnan halkeiluriski on vähäinen (1-aukkoiset sillat), voidaan käyttää silloittamatonta sementtipohjaista pinnoitetta. Kun pinnoitteelta vaaditaan halkeaman silloi- 204 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42310 42310.3 tuskykyä (jatkuvat tai ulokkeelliset sillat), on käytettävä halkeaman silloittavaa ( 0,3 mm) sementti- tai polymeeripohjaista pinnoitetta. Kaukalopalkkisillan kaukalon pystypinta suojataan samalla pinnoitteella kuin reunapalkin yläpinta tai käyttäen luvun 42131 mukaista tiivistystä. SILKO 3.253 Pinnoitusaineet SILKO 1.203 Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät 42131 Sillan tukirakenteet, InfraRYL. 42310.3.2.4.3 Polymeerisementtibetoni.1 R Tuoreen betonivalun päälle valettu teräskuituja (EE-kuituja, 18 mm, 50 kg/m 3 ) sisältävä, n. 50 mm paksu polymeerisementtibetoni (PCC) toimii pintarakenteiden (vedeneristys + suojabetoni) korvaavana vaihtoehtona. Lateksibetonin materiaali- ja työohjeet on esitetty SILKO-ohjeessa 1.202..2 R Lateksibetonia ei saa käyttää kannen pintarakenteena jatkuvilla silloilla halkeiluriskin vuoksi..3 R Kuumissa olosuhteissa lateksibetonin käyttöä on syytä välttää samasta syystä..4 R Sallittuja käyttökohteita ovat suolaamattomat 1-aukkoiset kehäsillat ja elementtikannet..5 R Lateksibetonin käyttö on sallittu vain RHK:n luvalla ja hyväksytyllä suunnitelmalla. SILKO 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina. 42310.3.3 Teräskannen eristäminen.1 Eristystyöstä laaditaan työsuunnitelmat kohtien 42300.3 ja 42300.4 mukaisesti. kg/m 2 ja eristyksen paksuus joka kohdassa vähintään 15 mm ja enintään 30 mm. Kiinnitysteräksillä varustetulla siltakannella on vastaava massamäärävaatimus 35 kg/m 2 ja paksuusvaatimus joka kohdassa vähintään 12 mm ja enintään 20 mm..6 Kuuman mastiksin päälle levitetään läppäsilloilla tartuntasirotetta (raekoko 5/11 mm) keskimäärin 10 kg/m 2. Sirotetta ei jyrätä..7 Valmis mastiksi täyttää kohdan 42310.3.2.2 vaatimukset..8 Sillan reunoissa ja päissä saumat tiivistetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä KB100 (2x1,5 kg/m 2 )..9 R Teräksisillä rautatiesilloilla ei käytetä mastiksieristystä. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.3.3.2 Nestemäisinä levitettävän eristyksen tekeminen teräskannelle.1 Eristysmateriaali täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 7 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset ja valmiin eristyksen kohdan 42310.3.2.3 mukaiset laatuvaatimukset. Kumibitumiliuoksen sijasta käytetään teräspinnan suojaukseen tuotekohtaista Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää tartunta-ainetta..1 R Terässilloilla käytetään samanlaista ruiskutettavaa vedeneristysmassaa suojakerroksineen kuin betonisilloilla kohdan 42310.3.2.3 mukaisesti. Ennen primer-käsittelyä eristettävät teräspinnat korroosiosuojataan vähintään yhdellä pohjamaalikerroksella. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42300.3 Sillan kannen rakenteet, tekninen työsuunnitelma, InfraRYL 42300.4 Sillan kannen pintarakenteet, laatusuunnitelma, InfraRYL. 42310.3.3.1 Mastiksieristyksen tekeminen teräskannelle.1 Alemmaksi eristyskerrokseksi levitetään kumibitumia KB100, vähintään 3 kg/m 2. Kumibitumi täyttää liitteen 2 taulukon 2 SILKO-hyväksyntävaatimukset. Myös mahdolliset kiinnitysteräkset käsitellään kauttaaltaan kumibitumilla..2 Kumibitumin päälle levitetään kumibitumimastiksi, joka täyttää julkaisun Siltojen vedeneristysten SILKOhyväksyntätutkimusohje liitteen 3 taulukon 2 SILKO-hyväksyntävaatimukset..3 Mastiksin sekoitus- ja levityslämpötilan on oltava + 180...210 C..4 Levitys tehdään käsityönä kolaten yhtenä tai kahtena kerroksena suunnitelman mukaisesti..5 Mastiksin keskimääräinen massamenekki ilman kiinnitysteräksiä olevalla siltakannella on vähintään 55 42310.3.3.3 Kermieristyksen asentaminen teräskannelle.1 Kumibitumiliuoksen päälle asennetaan ilman kiinnitysteräksiä olevilla teräskansilla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä kermieristys, suojakerros ja päällyste suunnitelman mukaan..1 R Teräksisillä rautatiesilloilla ei käytetä kermieristystä. 42310.3.4 Puukannen eristäminen.1 Eristystyöstä laaditaan työ- ja laatusuunnitelmat kohtien 42300.3 ja 42300.4 mukaisesti. 42300.3 Sillan kannen pintarakenteet. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL 42300.4 Sillan kannen pintarakenteet. Laatusuunnitelma, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 205

42310 42310.4 42310.3.4.1 Kermieristyksen asentaminen puukannelle.1 Eristys tehdään kohdan 42310.3.2.1 vaatimusten mukaisesti..2 Aluskerminä ei saa käyttää kuumentamalla kiinnitettävää (hitsattavaa) kermiä. 42310.3.4.2 Mastiksieristyksen tekeminen puukannelle.1 Mastiksi levitetään suoraan puhdistetulle pinnalle kohdan 42310.3.2.2 vaatimusten mukaisesti yhtenä kerroksena. Paineentasausverkkoa ei kuitenkaan käytetä, kun eristysalusta on puuta..2 Kumibitumimastiksin massamäärä on vähintään 30 kg/m² ja sallittu massamäärän ylitys 10 kg/m 2. 42310.3.4.3 Nestemäisenä levitettävän eristyksen tekeminen puukannelle.1 Eristys täyttää standardin SFS-EN 14188-2 liitteen 7 SILKO-hyväksyntävaatimukset materiaalin ja kohdan 42310.3.2.3 vaatimukset valmiin rakenteen osalta. SFS-EN 14188-2 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 2: Kylmänä levitettävien saumausmassojen vaatimukset. 42310.4 Valmis eristys 1. Valmis eristys on tämän luvun vaatimusten mukainen. 42310.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 42310.5.1 Yleistä.1 Taulukossa 42310:T3 on yhteenveto eristystöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiskokeista ja niitä varten otettavista näytteistä, joista osa tutkitaan aina ja osa tarvittaessa. Näytteitä tutkitaan tarvittaessa esim. jos eristystyön aikana tai sen jälkeen takuuajan loppuun mennessä ilmenee epäilys, että eristys ei täytä laatuvaatimuksia..2 Näytteiden otosta ja vaatimustenmukaisuuskokeiden kustannuksista vastaa pääurakoitsija..3 Eristysmateriaalinäytteet lähetetään siltatyömaalta tilaajan hyväksymään laboratorioon (ks. SILKO-ohje 4.803). Kumibitumi- ja mastiksinäytteiden lähettämisessä noudatetaan lukua 21410..4 Taulukossa 42310:T3 mainittujen näytteiden lisäksi otetaan tarvittava määrä lisänäytteitä materiaalierästä, jonka epäillään poikkeavan laatuvaatimuksista. Lisänäytteitä voidaan ottaa myös mahdollisia myöhemmin tehtäviä lisätutkimuksia varten..5 Mahdollisia, tarvittaessa myöhemmin tehtäviä tutkimuksia varten otettavat näytteet (esim. kumibitumiliuos, kumibitumi ja kermit) säilyttää tilaaja takuuajan loppuun asti. Takuuajan jälkeen näytteet hävitetään tai palautetaan urakoitsijalle. Ongelmajätteiden hävityksessä on otettava huomioon niiden käsittelyä koskevat viranomaismääräykset..6 Valmis tiivistysepoksipinta tarkastetaan silmämääräisesti. Siinä ei saa olla neulamaisia reikiä, kaasurakkuloita tai puolipallon muotoisia kuoppia. Epoksin neulamaiset reiät ja kuopat paikataan samalla epoksimateriaalilla..7 Epoksitiivistyksen tiiviys mitataan sähkövastusmenetelmällä (matalajännitemenetelmä VTT-2654) vähintään 3 kohdasta/silta. Jokaisen mittaustuloksen on täytettävä 500 M vaatimus. Epoksitiivistyksen vesitiiviyden mittauskohdat on suositeltavaa valita korkeajännitemenetelmällä (kipinäharavalla), jolla muita ohuemmat pinnoitekohdat pystytään paikallistamaan koko siltakannen alueelta. Vuotokohdan paljastava korkeajännitemenetelmän läpilyöntijännitteen taso haetaan mittauskohteessa kokeilemalla. Tarkkaa läpilyöntijännitteen minimivaatimusta ei ole asetettu, koska se riippuu myös kohteen olosuhteista ja materiaaleista. Epoksitiivistyksen läpilyöntijännitteen tyypillisiä arvoja ovat olleet vuotokohdissa alle 12 kv jännitteet. Jos läpilyöntijännite on yli 20 kv, epoksitiivistys on yleensä vedenpitävä. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL, osa 1 SILKO 4.803 Aineenkoetuslaitokset Menetelmä VTT-2654. Tiivistysepoksin vesitiiviyden mittaus. Sähkövastusmenetelmä..8 Epoksin tartunta betoniin tutkitaan vetokokeella (menetelmä SFS-EN 1542) vähintään 3:sta mittauskohdasta/silta. Jokaisesta mittauskohdasta tehdään vähintään 2 yksittäistä mittausta. Tiivistysepoksin tartuntavetokokeessa käytettävien vetolaippojen halkaisija on ø = (20 28) mm. SFS-EN 1542 Products and systems for the protection and repair of concrete structures Test methods Measurement of bond strenght by pull of. 42310.5.2 Kermieristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Kumibitumin ja kumibitumiliuoksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan siltapaikalla otetuista näytteistä. Kumibituminäytteitä otetaan padasta vähintään 1 kpl/ silta välittömästi ennen aineen levitystä. Kumibitumin vertailunäyte otetaan säkistä (1 kpl/silta). Kumibitumiliuosnäytteestä tutkitaan tarvittaessa Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 1 ja kumibituminäytteistä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 mukaiset ominaisuudet. 206 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42310 42310.5 Taulukko 42310:T3. Eristystöiden vaatimustenmukaisuuskokeet ja tarkastukset. Rakenneosa ja näyte Ominaisuus Milloin tutkitaan Näytemäärä Eristysalusta tasaisuus aina epätasaiset kohdat kosteus aina 3...6 kohtaa/silta karheus aina 3 kohtaa/alkava 500 m 2 tiivistysepoksin tai muun aina 3 kohtaa/silta tiivistysaineen tiiviys ja tartunta lätäköityminen tarvittaessa 1 vesikoe/silta Kermieristys tartunta aina 3 x 2 kpl/alkava 1000 m 2 kumibitumi padasta laatuominaisuudet tarvittaessa 1 kpl/silta 0,3 kg padasta kumibitumi säkistä laatuominaisuudet tarvittaessa 1 kpl/silta 0,3 kg säkistä kumibitumiliuos laatuominaisuudet tarvittaessa 1 kpl/silta 2,5 kg kermi laatuominaisuudet tarvittaessa 1 kpl/silta 2 m² :n pala Mastiksieristys massanäyte sideainepitoisuus aina rakeisuus aina painuma aina palautuma tarvittaessa sideaineen ominaisuudet tarvittaessa 1 massanäyte/1500 m² ja vähintään 2 kpl/silta Näytekoko: 5 kg massaa valmis eristys paksuus aina 1 kpl/alkava 250 m² kuitenkin vähintään 3 kpl vedenpitävyys aina 1 kpl/silta, kastelu 2h ja 1 kpl/silta, vesipatsaskoe Nestemäisenä levitettävä eristys koelevitys tiheys aina 1 kpl/työvuoro valmis eristys tartunta aina 3 x 2 kpl/alkava 1000 m² paksuus aina 5 kpl/alkava 250 m² *) osa-aineet tarvittaessa 1 kpl/silta 2,5 kg massaa varten tarvittaessa 2 kpl/silta, näytepalat 250 mm x 400 mm *) myös tartuntavetokohdat voidaan hyväksyä paksuuden mittauskohdiksi. Jos nestemäisenä levitettävän eristyksen paksuuden mittauskohdat valitaan käyttäen kipinäharavaa, riittää paksuuden mittausmääräksi 1 kpl/ alkava 250 m 2, kuitenkin vähintään 3 kpl/silta..2 Jos kannen pinta-ala on yli 100 m², tutkitaan aluskermin tartunta alustaan siltakannen kolmesta eri kohdasta tehtävällä kahdella tartuntavetokokeella jokaista alkavaa 1000 m² kohden. Tartunta tutkitaan viimeistään 10 vrk:n kuluessa aluskermin levityksestä noudattaen soveltuvin osin menetelmää SFS-EN 13596. Jokaisen yksittäisen tartunnanmittaustuloksen tulee täyttää kohdan 42310.3.2.1.17 mukaiset vaatimukset. Jos em. koesarjan yksittäisessä vetokokeessa mitattu arvo jää alle vastaavan lämpötilan mukaisen tartuntalujuusvaatimuksen, tehdään lisäkoesarja (2 mittausta) noin 1 m etäisyydeltä tästä kohdasta. Jos lisäkokeessa saadaan paremmat tartuntalujuustulokset kuin saman kohdan aiemmissa vetokokeissa, lisäkokeen tulokset korvaavat saman kohdan aiemmat tulokset. Jos lisäkokeissa saadaan edelleen huonoja tuloksia, selvitetään huonosti tarttuneen alueen laajuus (esim. koputtelemalla tai viiltokokein) ja tartunnan alitusten perusteella ratkaistaan, uusitaanko eristys vai peritäänkö arvonvähennys. Kermieristyksen tartuntavetokokeessa käytetään mahdollisimman suurta laippaa (ø 50 mm tai neliö 50 mm x 50 mm). Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje SFS-EN 13596 Flexible sheets for waterproofing Waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Determination of bond strenght..3 Kun kannen pinta-ala on enintään 100 m², aluskermin tartunta tutkitaan viiltokokeella käsin vetäen kolmesta kohdasta siltakantta. Viiltokokeen aikana tulee kannen pintalämpötilan olla välillä + 5 + 25 C. Kussakin kohdassa tehdään mattoveitsellä noin (30 x 200) mm² alueelle viillot kermin läpi alustaan. Kunkin kais- InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys 207

42310 42310.6 tan toista päätä irrotetaan siten, että siihen pystyy tarttumaan. Kaistan päästä molemmin käsin kiinni pitäen vedetään kaista irti alustasta kohtisuoraan siltakantta vastaan. Tartunnan tulee täyttää kohdan 42310.3.2.1 alakohdan 18 mukaiset vaatimukset. 42310.5.3 Mastiksieristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Mastiksieristyksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan massanäytetutkimuksin, kerrospaksuusmittauksin ( 10 kpl/silta), silmämääräisin tarkastuksin ja vesikokeella (1 kpl/silta)..2 Eristystyön aikana otetaan sekoitetusta mastiksista sideaine- ja massanäytetutkimuksia varten 5 kg näyte kutakin alkavaa 1500 m²:n pinta-alaa kohti, kuitenkin vähintään 2 näytettä. Näytteistä tutkitaan sideainepitoisuus, rakeisuus ja painuma, jotka täyttävät Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 3 taulukon 2 mukaiset vaatimukset. Sideaineen ominaisuudet tutkitaan tarvittaessa mastiksista uutetusta näytteestä..3 Valmiin mastiksieristyksen vaatimustenmukaisuus todetaan silmämääräisesti. Pinta on kauttaaltaan kiiltävä. Pinnassa ei saa olla huokosia tai halkeamia..4 Mastiksin vedenpitävyys tarkastetaan vesikokeella. Eristyksen tulee kestää vuotamatta 300 mm:n vesipatsaan staattinen paine (= 3 kpa) ja kastelu kahden tunnin ajan. Vesipatsaskoe tehdään ø 200 mm:n muoviputkella. Putken ja mastiksin liitoskohta tiivistetään vedenpitäväksi ennen koetta. Koe tehdään paineentasausputken kohdalla, jolloin mahdollinen vuoto on välittömästi nähtävissä kannen alta. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42310.5.4 Nestemäisenä levitettävän eristyksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Eristys on kauttaaltaan kiinni alustassaan. Tartunta tutkitaan kolmesta eri kohdasta tehtävillä kahdella tartuntavetokokeella jokaista alkavaa 1000 m² kohden käyttäen menetelmää SFS-EN 13596. Nestemäisinä levitettävien eristysten tartuntavetokokeessa käytetään vetolaippaa, jonka koko on ø = (28...50) mm)..2 Jos koesarjan yksittäisessä vetokokeessa mitattu arvo jää alle vaatimuksen, tehdään lisäkoesarja noin 1 m etäisyydeltä tästä kohdasta. Jos lisäkokeissa saadaan edelleen huonoja tuloksia, selvitetään huonosti tarttuneen alueen laajuus ja eristys korjataan siltä osin..3 Jos nestemäisenä levitettävä eristys tai sen liimaus sisältää bitumia, tulee tartuntakokeen aikana betonikannen pinnan lämpötilan olla eristyksen alla välillä + 5...+ 25 C..4 Eristyksen paksuus mitataan tarkoitukseen soveltuvalla mittauslaitteella joko eristykseen tehdystä reiästä tai eristyksestä irrotetusta näytepalasta. Paksuutta seurataan myös massamenekin perusteella. Paksuuden mittausmäärät ovat: 5 kpl/alkava 250 m²:n mittausalue, jos mittauskohdat valitaan silmämääräisten havaintojen perusteella. 1 kpl/ alkava 250 m 2, jos mittauskohtien valinnassa käytetään lisäksi apuna korkeajännitemenetelmää, mutta kuitenkin vähintään 3 kpl/silta. Eristyksen paksuuden mittauskohdat on suositeltavaa valita korkeajännitemenetelmällä (kipinäharavalla) mittaamalla..5 Jokainen yksittäinen mittaustulos täyttää paksuusvaatimuksen. Jos havaitaan yksittäinen tulos, joka ei täytä vaatimusta, mitataan paksuus kolmesta lisäkohdasta 300 mm:n etäisyydeltä vaatimuksen alittavasta kohdasta. Jos jokainen kolmesta lisämittauksesta antaa vaatimuksen täyttävän paksuustuloksen, jätetään edellä mainittu yksittäinen alitus huomiotta. Jos lisämittauksista löytyy toinen paksuuden alitus, selvitetään kerrospaksuusvaatimuksen alittavan alueen laajuus ja ruiskutetaan sille riittävä lisämassakerros välittömästi..6 Paksuuden mittauksen yhteydessä eristykseen tehdyt reiät on paikattava heti kunkin mittauksen jälkeen. Paksuudenmittaus on suositeltavaa tehdä heti nestemäisenä levitettävän eristyksen kovetuttua. Ennen kuin eristykseen tehdään reikää paksuudenmittausta varten, on kohta merkittävä selvästi erottuvaksi esim. tussilla. Heti kokeen jälkeen on reikä paikattava eristyksen kanssa yhteensopivalla paikkausmassalla, koska myöhemmin on vaikea löytää kaikki yksittäiset pienet reiät laajalta sillan kannelta. 42310.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. SFS-EN 13596. Flexible sheets for waterproofing Waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Determination of bond strenght. 208 InfraRYL 2006 Osa 3 42310 Eristys

42320 42320.0 42320 Eristyksen suojaus 42320.0 Yleiset laatuvaatimukset.1 Valmis eristys suojataan viimeistään yhden viikon kuluessa eristämisen jälkeen. Ennen suojausta pinta puhdistetaan tarvittaessa. Eristyksen suojakerroksen on tartuttava alustaansa ja päällysteeseen siten, etteivät ne liu'u toistensa suhteen sillan käyttöönoton jälkeen..2 Suojakerroksen yläpinnan tasaisuus ja kaltevuus on sellainen, ettei vesi jää seisomaan lätäköiksi sen päälle. Suojakerroksen pinnan viettokaltevuuden tulee olla vähintään 1 % vedenpoistolaitteiden suuntaan..3 Suositeltavia eristyksen suojaustapoja on esitetty taulukossa 42320:T1. Näistä voidaan poiketa tilaajan hyväksynnän perusteella. 42320.1 Eristyksen suojauksen materiaalit 42320.1.1 Suoja-asfaltti AB 5/50, AA 5/50 ja AB 11/60.1 Kermieristyksen suoja-asfalttikerroksena käytetään asfalttibetonikerrosta AB 5/50, jonka ohjeellinen koostumus on Asfalttinormien kuvan 42320:K1 mukainen tai avointa asfalttikerrosta AA 5/50, jonka ohjeellinen koostumus on seuraavan kuvan 42320:K1 mukainen..2 Kumibitumimastiksieristyksen suojakerros on asfalttibetoni AB 11/60, jonka ohjeellinen koostumus on Asfalttinormien kuvan 3 mukainen..3 Suojakerroksen asfaltille asetetaan urakka-asiakirjoissa työkohtaiset laatuvaatimukset samalla menettelytavalla kuin asfalttipäällysteelle (kohta 42331.2). Suoja-asfalttikerroksen on oltava joka kohdassa vähintään 20 mm paksu ja se täyttää luvun 21410 vaatimukset..4 Suojakerroksen pinnan suurin sallittu epätasaisuus on 4 mm/3 m sillan pituus- ja poikkisuunnassa (SFS-EN 13036-7)..5 Massan vaatimustenmukaisuus osoitetaan Asfalttinormien mukaisesti..6 Massan levityslämpötila on + 130...150 C..7 Massan levityksessä ei saa käyttää tela-alustaista levitintä..8 Mastiksieristyksen suojakerroksen asfalttimassa on levitettävä käsityönä kolaten aina, kun mastiksieristyksen lämpötila asfaltin levityshetkellä on yli + 20 C..9 Massa tiivistetetään ilman tärytystä enintään 4 t painoisella valssijyrällä, jonka molemmat valssit vetävät. Taulukko 42320:T1. Eristyksen suojaustapoja. Eristystyyppi Kermirakenteen käyttöluokka Eristyksen suojaus Kaksikerroskermieristys Käyttöluokka 1 Suojakerros AB 5/50 tai AA 5/50 Kaksikerroskermieristys Käyttöluokka 2 AB 5/50, AA 5/50 tai suojabetoni Yksikerroskermieristys Käyttöluokka 3 AB 5/50, AA 5/50 tai suojabetoni Maakantisella sillalla kaksikerroskermieristys Maakantisella sillalla yksikerroskermieristys Käyttöluokka 2 Käyttöluokka 3 Suodatinkangas ja hiekka tai suojabetoni Suodatinkangas ja hiekka tai suojabetoni Mastiksieristys AB 11/60 Nestemäisenä levitettävä eristys Muu eristys a) 1. päällystekerros KBVA/VA tai b) erillinen tartunta-aine ja/tai sirote asfalttibetonin kanssa, jos Tiehallinto on sen tuotteelle erikseen hyväksynyt Erillisen hyväksytyn suunnitelman mukaan InfraRYL 2006 Osa 3 42320 Eristyksen suojaus 209

42320 42320.1 KIVIAINES SIDEAINE LISÄAINE Bitumi B50/70...B100/150 tai kumibitumi KB65 tai KB75 Sideainepitoisuus 5,0...6,0 massa-% Selluloosakuitu tai luonnonasfaltti (tarvittaessa) Läpäisy-% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 30 10 18 4 2 4 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 11,2 16 22,4 31,5 63 SEULA (mm. ohjeseulakoot alleviivattu) Yksittäisen näytteen tyhjätila Vakiopaksuisen laatan massamäärä valitaan yleensä väliltä Suositeltava massamäärä on 17,0...25,0 tilavuus-% 50..75 kg/m² 60 kg/m² Kuva 42320:K1. Avoimen asfaltin AA 5 koostumus. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL, osa 1 SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä Asfalttinormit 2008. 42320.1.2 Suojabetoni.1 Suojabetoni tehdään 50 mm paksuisena, teräskuiduilla vahvennettuna laattana. Teräskuitujen määrä on 50 kg/m³..2 Betoni on pakkasenkestävää (P 50), lujuusluokka K45-1..2 R Betoni on pakkasenkestävää ( P20), lujuusluokka K35-1..3 Suurin sallittu poikkeama laatan paksuusvaatimuksesta on ±10 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 6 mm (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m)..4 Suojabetonin valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan luvun 42020 ohjeita..5 Ennen asfaltointia betonin lujuuden on oltava vähintään 70 % suunnittelulujuudesta..6 R Suojabetoniin asennetaan keskeinen harjateräsverkko 6...150 mm (A500 HW) tai 5...150 (B500P) tai käytetään teräskuituja kohdan 42320.1.2 alakohdan 1 mukaisesti. Suojabetonin paksuus on 50 mm, ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu. Suurin sallittu paksuusvaihtelu on + 20... 10 mm. Keskimääräinen paksuus ei saa ylittää teoreettista paksuutta enempää kuin 15 mm. Suojabetonin reunaan reunapalkin vieressä tehdään 200 mm:n levyinen ja 50 mm korkea korotusviiste. Pinnan käyryys ja aaltoilu eivät saa olla suurempia kuin 6 mm 2 metrin matkalla mitattuna. Suojabetonin yläpinnan tasaisuus ja kallistus ovat sellaiset, ettei vesi jää seisomaan lätäköiksi sen pinnalle. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä. 210 InfraRYL 2006 Osa 3 42320 Eristyksen suojaus

42320 42320.1 42320.1.3 Suodatinkangas ja hiekka.1 Suojattaessa kermieristys suodatinkankaalla ja 20 mm:n hiekkakerroksella kangas täyttää Tiehallinnon asettamat suodatinkankaiden käyttöluokan N3 laatuvaatimukset (ks. luku 21120). Käytettävästä kankaasta on oltava hyväksytyn laboratorion tutkimusselostus..2 Suodatinkangas kiinnitetään pisteliimauksella alla olevaan kermiin. Kangas ei saa olla poimuilla. Kiinnitysbitumin on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKOhyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 mukaiset kumibitumin KB100 SILKO-hyväksyntävaatimukset. Hiekan maksimiraekoko saa olla enintään 2 mm. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL, osa 1 Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42320.1.4 Nestemäisinä levitettävien eristysten suojaus.1 Nestemäisenä levitettävän eristyksen päälle levitetään tuotekohtaisen hyväksynnän mukaan suojakerrokseksi: kumibitumivaluasfaltti (KBVA), jonka lämpötila on levityshetkellä + 200...210 C tai valuasfaltti (VA), jonka lämpötila on levityshetkellä + 230...240 C tai asfalttibetoni (AB), jos se on hyväksytty Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 7 mukaisessa leikkauslujuustestissä. SILKO-ohjeessa 3.815 on lueteltu hyväksytyt nestemäisinä levitettävät eristykset ja niiden suojaukset. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje 3.815 Vedeneristysmassat. InfraRYL 2006 Osa 3 42320 Eristyksen suojaus 211

42330 42330.0 42330 Sillan päällyste 42330.0 Yleiset laatuvaatimukset.1 Siltapäällysteitä ovat kulutuskerros ja mahdollinen sidekerros. Niiden alla on yleensä eristyksen suojakerros. Siltapäällystetyyppejä ovat asfalttibetoni (AB), kivimastiksiasfaltti (SMA), pehmeä asfalttibetoni (PAB), valuasfaltti (VA), kumibitumivaluasfaltti (KBVA), betoni ja kuitubetoni sekä ohutkerrospäällyste. Jos sillan päällyste on SMA, tulee sen alla olla vähintään yksi asfalttibetonikerros. Asfalttipäällysteitä tehtäessä noudatetaan siltasuunnitelmaa, jäljempänä annettuja ohjeita, lukua 21410 sekä voimassa olevia Asfalttinormeja. Päällyste ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa..2 Asfalttipäällyste suhteitetaan Asfalttinormien kohdan 4.1 ja sen liitteen 2 mukaisesti..3 Silloilla ei saa käyttää asfaltin levityksessä kuumennuspintauslaitteistoa eikä kuumentavaa monitoimilevitintä (Remix-laite)..4 Siltapäällystettä jyrsittäessä ja jyrättäessä varotaan vaurioittamasta liikuntasaumalaitteistoa, alla olevan eristyksen suojakerrosta tai itse eristystä..5 Päällysteen tulee tarttua alustaansa siten, ettei se liu'u alustan suhteen sillan käyttöönoton jälkeen..6 Siltapäällysteissä kaikki silmin havaittavat halkeamat ja massalajittumakohdat korjataan heti työn aikana. Halkeamat korjataan luvun 42334 mukaisesti. Massalajittumakohdat korjataan SILKO-ohjeen 2.833 mukaisesti tai jyrsinnällä ja uudella päällysteellä..7 Asfalttipäällysteen suurin sallittu epätasaisuus on 4 mm/3 m (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m)..8 Karhennetun betonipäällysteen suurin sallittu epätasaisuus on 7 mm/ 3 m. Betonipäällysteen saumajako esitetään suunnitelmissa (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m)..9 Päällysteessä ei saa olla jyräysjälkiä, haitallisia pitkiä aaltoja eikä sellaisia toistuvia epätasaisuuksia, jotka aiheuttavat haitallista värinää ajoneuvoon. Päällysteellä tasataan mm. sillan taipuman ja hiipuman aiheuttamat ennakkokorotukset kannen yläpinnalla..11 Ajoradan pinta on niin tasainen ja viettokaltevuus niin suuri, ettei vesi muodosta lätäköitä ajoradalle..12 Päällysteen teossa käytettävät, työmaan ulkopuolella valmistettavat tuotteet kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin..13 Silloilla, joilla ei ole liikuntasaumalaitetta, sahataan päällysteeseen kannen ja penkereen rajakohdassa 20 mm leveä ura, joka saumataan kohdan 42334.3.1 mukaan käyttäen kohdan 42334.2 alakohdan 4 mukaisia tuotteita..14 Kun päällystetään uudelleen silta, jolla on massaliikuntasauma, sauman sijainti merkitään sillan reunapalkkiin ennen kannen uudelleenpäällystystä uuden massaliikuntasauman tekoa varten. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL 42334 Päällysteen saumat, InfraRYL Asfalttinormit 2008 SILKO 2.833 Asfalttipäällysteen paikkaaminen. TIEH 2230096 SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä. 42331 Asfalttipäällysteet 42331.1 Asfalttipäällysteen materiaalit.1 Siltapäällysteasfaltin sideaine täyttää Asfalttinormien ko. bitumilajille asettamat vaatimukset. Asfalttibetonin sideaine on Asfalttinormien mukaista bitumia tai kumibitumia..2 Kumibitumivaluasfaltin (KBVA) sideaineena käytetään kumibitumia KB85, jonka on täytettävä Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset. Asfalttinormit 2008 Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje..10 Sillalla saa uuden päällysteen alku-ura olla enintään 3 mm (menetelmä SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m). 212 InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste

42331.2 Asfalttipäällysteen laatuvaatimukset.1 Asfalttipäällysteet (asfalttibetoni, kivimastiksiasfaltti, pehmeä asfalttibetoni, valuasfaltti, kumibitumivaluasfaltti) täyttävät sillan päällysteen yleiset laatuvaatimukset (kohta 42330.0) ja luvun 21410 vaatimukset. Laatuvaatimukset voivat kohdistua joko massan reseptiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin..2 Asfalttipäällysteelle asetetaan urakka-asiakirjoissa Asfalttinormien perusteella työkohtaiset laatuvaatimukset sen mukaan, millaisia ominaisuuksia päällystyskohteen sijainti ja käyttötarkoitus sekä liikennemäärät edellyttävät. Massamäärän, tasalaatuisuuden, tyhjätilan, kitkan, tasaisuuden, kaltevuuden ja korkeusaseman osalta esitetään Asfalttinormeissa numeeriset laatuvaatimukset. Vedenläpäisevyydelle voidaan asettaa vaatimus tapauskohtaisesti..3 Siltapäällysteille voidaan asettaa myös toiminnallisia vaatimuksia, kuten asfalttimassan kulumis-, deformaatio-, vedenkestävyys-, pakkasenkestävyys- tai tiivistettävyysominaisuudet. Ne on tutkittava sekä suhteituksen yhteydessä että valmiista tuotteesta Asfalttinormien mukaan..4 Asfalttipäällysteen paksuus riippuu päällystetyypistä ja maksimiraekoosta. Paksuus valitaan Asfalttinormien rakeisuuskuvasivuilla annettujen massamääräsuositusten perusteella..5 Asfalttipäällyste salaojitetaan luvun 42496 mukaisesti. 42330 42331.2 Sillan päällystäminen voi olla myös erillinen työ tai päällystelaji voi poiketa päällystettävän tieosan päällysteestä..1 Siltapäällystekerrosten ja niiden valmistuksessa käytettyjen materiaalien laatua valvotaan ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan luvun 21410 ja Asfalttinormien mukaisesti seuraavin täsmennyksin ja poikkeuksin: Tasaisuus mitataan 3 m:n oikolaudalla (SFS-EN 13036-7) ja kaltevuus vesikokeella. Kumibitumia sisältävästä KBVA-massasta, jonka lämpötila on levityshetkellä + 200...210 C tai -massasta otetaan yksi (2,5 kg) näyte, josta tutkitaan sideaineen palautuma sekä yksi (10 kg) näyte, josta tutkitaan Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje liitteen 2 taulukon 2 mukaiset ominaisuudet. Massanäytteitä otetaan asfalttibetonista kaksi kutakin alkavaa 250 tonnia kohti ja valuasfaltista kaksi kutakin alkavaa 100 tonnia kohti. Massanäytteestä tutkitaan sideainepitoisuus ja rakeisuus. Kumibitumivaluasfalttinäytteestä tutkitaan myös painuma. Siltapäällysteistä ei oteta poranäytteitä, ellei ole perusteltua syytä olettaa päällysteen ominaisuuksien olevan alle vaatimustason. Koska siltapäällysteestä ei yleensä oteta poranäytteitä, päällysteen kerrospaksuus mitataan reunakiven tai reunapalkin korkeuden avulla ja käyttäen tarvittaessa apuna vaaitusta. Päällysteen tyhjätila tutkitaan Asfalttinormien mukaisella ainetta rikkomattomalla menetelmällä. Mittauslaitteen tulee olla luotettavasti kalibroitu tutkittavalle massalle. Tarkempia ohjeita salaojan teosta on annettu SILKO-ohjeissa 2.613 ja 2.614. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL, osa 1 42330.0 Sillan päällyste. Yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL 42496 Salaojat, InfraRYL Asfalttinormit 2008 SILKO 2.613 Reunasalaojan teko SILKO 2.614 Poikittaisen salaojan teko. 42331.3 Asfalttipäällysteen tekeminen.1 ks. kohta 42331.2. 21410 Asfalttipäällysteet, InfraRYL, osa 1 Asfalttinormit 2008 SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje. 42331.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42331.4 Valmis asfalttipäällyste.1 Valmis asfalttipäällyste täyttää tämän luvun vaatimukset. 42331.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sillan päällystäminen voi olla osa laajempaa tien päällystystyötä. Jos tällöin kulutuskerros on sama kuin tieosalla, valvotaan koko päällystystyötä kokonaisuutena ja osoitetaan sen vaatimustenmukaisuus yhteisten näytteiden, tarkastusten ja mittausten perusteella. 42332 Betonipäällyste 42332.1 Betonipäällysteen materiaalit.1 Jos sillan betonipäällyste liittyy betoniseen tiepäällysteeseen, noudatetaan tiepäällysteen urakka-asiakirjoissa esitettyjä laatuvaatimuksia. Muulloin noudatetaan seuraavia vaatimuksia..2 Betonipäällysteen materiaalit täyttävät lukujen 42020, 42030, 42070, 42100, 42200 ja 42500 mukai- InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste 213

42330 42332.2 set vaatimukset. Käytettävät kuidut ovat tilaajan käyttöönsä hyväksymiä..3 Runkoaineena käytettävä kiviaines täyttää by 43, Betonin kiviainekset, I-luokan ja päällystekiviaineksen lujuus- ja muotoluokan II mukaiset vaatimukset Asfalttinormien mukaan. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42100 Sillan tukirakenteet, InfraRYL 42200 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL by 43 Betonin kiviainekset Asfalttinormit 2008. 42332.2 Betonipäällysteen laatuvaatimukset.1 Betonipäällysteen pinta täyttää ennen karhennusta ohjeen by 40 Betonirakenteiden pinnat, puuhierretyn pinnan luokan 1 vaatimukset. Pinnan tasaisuuden ja kaltevuuden tulee kuitenkin täyttää kohdassa 42330.0 esitetyt vaatimukset. Poikkisuuntaisen karhennuksen syvyys tulee olla 2...3 mm..2 Betonipäällysteessä käytetään pakkasenkestävää betonia, jonka lujuusluokka on K50-1 ja pakkasenkestävyysluokka P50. 42330.0 Sillan päällyste. Yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL by 40 Betonirakenteiden pinnat. 42332.3 Työnsuoritus 42332.3.1 Yleistä.1 Betonipäällystystyötä varten laaditaan luvun 42001 edellyttämä työ- ja laatusuunnitelma. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL. 42332.3.2 Raudoitus.1 Raudoituksen suurin sallittu sijaintipoikkeama pystysuunnassa on ± 5 mm. Raudoitustöistä laaditaan tarvittaessa erillinen työsuunnitelma lukujen 42020, 42030, 42070, 42100, 42200 ja 42500 mukaisesti. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42100 Sillan tukirakenteet, InfraRYL 42200 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. 42332.3.3 Betonin valmistus, betonointi ja jälkihoito.1 Betonipäällysteen betonitöistä laaditaan betonityösuunnitelma noudattaen soveltuvin osin lukujen 42020, 42030, 42070, 42100, 42200 ja 42500 ohjeita. Suunnitelma kattaa mm. betonin valmistuksen, kuljetuksen, levityksen ja tiivistämisen sekä jälkihoidon ja saumauksen..2 Betonin valmistuksessa, betonoinnissa ja jälkihoidossa noudatetaan lukujen 42020, 42030, 42070, 42100, 42200 ja 42500 ohjeita..3 Päällysteeseen sahataan suunnitelmassa esitetyt kutistumissaumat heti, kun se on mahdollista..4 Päällyste saumataan kohdan 42334 mukaisesti betonin kovetuttua vähintään 80 %:iin suunnittelulujuudestaan. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42100 Sillan tukirakenteet, InfraRYL 42200 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL 42334 Päällysteen saumat, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL. 42332.4 Valmis betonipäällyste.1 Valmis betonipäällyste täyttää tämän luvun vaatimukset. 42332.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonin ja betonipinnan vaatimustenmukaisuus osoitetaan soveltaen lukujen 42020, 42030, 42070, 42100, 42200 ja 42500 ohjeita..2 Betonipinnan tasaisuutta ja kaltevuutta tutkitaan tarvittaessa lisäksi vesikokeen avulla..3 Betonipäällysteen saumausmateriaalien vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdassa 42334.5 esitetyllä tavalla. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42100 Sillan tukirakenteet, InfraRYL 42200 Sillan päällysrakenteet, InfraRYL 42334.5 Päällysteen saumat. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt. InfraRYL. 42332.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 214 InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste

42333 Ohutkerrospäällyste 42333.1 Ohutkerrospäällysteen materiaalit.1 Ks. kohta 42333.3. 42333.2 Ohutkerrospäällysteen alusta.1 Ks. kohta 42333.3 42333.3 Työnsuoritus.1 Ohutkerrospäällysteen alusta täyttää kohdan 42310.2.1 mukaiset nestemäisenä levitettävän eristyksen kosteus- ja lämpötilavaatimukset..2 Päällystemateriaalista on suomenkielinen käyttöohje ja tuoteseloste, joista ilmenevät mm. osa-aineet ja niiden määrät, sekoitusaika sekä sekoitus- ja työvaihelämpötilat ja sekoitetun massan käyttöaika..3 Päällystystyöstä tehdään tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, jotka toimitetaan tilaajalle tiedoksi vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista..4 Ohutkerrospäällyste on aina karkeutettava kulutusta kestävällä kiviaineksella. 42310.2.1 Eristys. Alustan vaatimukset, betonikansi, InfraRYL. 42333.4 Valmis rakenne.1 Ohutkerrospäällysteet täyttävät Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 8 esitetyt SILKO-hyväksyntävaatimukset..2 Ohutkerrospäällyste on vesitiivis kohdan 42310.0 alakohdan 1 mukaisesti..3 Päällysteen yläpinta täyttää kohdan 42330.0 mukaiset asfalttibetonipäällysteen tasaisuusvaatimukset, ellei niitä tiukempia vaatimuksia ole esitetty suunnitelmissa..4 Kumibitumipohjaista ohutkerrospäällystemassaa voidaan käyttää silloilla, joiden KVL on alle 2000 ajon/ vrk. Tällöin ohutkerrospäällystemassaa levitetään 50 kg/m² suoraan puhdistetulle eristysalustalle..5 Muusta materiaalista valmistettavat ohutkerrospäällysteet levitetään valmistajan ohjeita noudattaen. 42310.0 Eristys. Eristyksen yleiset vaatimukset, InfraRYL 42330.0 Sillan päällyste. Yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje. 42333.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ohutkerrospäällysteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan samalla tavoin kuin nestemäisinä levitettävien eristysten vaatimustenmukaisuus (ks. kohta 42310.5), paitsi kumibitumipohjainen massa, jonka vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten mastiksieristyksellä..2 Ohutkerrospäällysteen paksuus mitataan ennen karkeutuskiviaineksen levitystä..3 Vaatimustenmukaisuus tasaisuuden ja kaltevuuden osalta osoitetaan tarvittaessa oikolaudan ja vesikokeen avulla. 42310.5 Eristys. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL. 42333.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42334 Päällysteen saumat 42334.1 Saumojen materiaalit.1 Ks. kohta 42334.2. 42334.2 Yleiset laatuvaatimukset.1 Päällysteen saumoissa käytetään Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä tartunta-aineita sekä saumausmassoja ja -nauhoja..2 Massasta ja nauhasta on suomenkielinen käyttöohje, käyttöturvallisuustiedote ja tuoteseloste..3 Saumausmassoille asetetut SILKO-hyväksyntävaatimukset on esitetty Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 9..4 Päällysteen saumojen sijainti ja käytettävä saumausmassa esitetään aina suunnitelmassa. Hyväksytyt saumausmassat ja tartunta-aineet eri tyyppisiin päällystesaumoihin on lueteltusilko-ohjeessa 3.731. Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje SILKO 3.731 Saumausmassat. 42330 42333.2.5 Saumassa käytettävien materiaalien on tiivistettävä sauma vesitiiviiksi. Vesitiiviys tarkastetaan staattisella vesikokeella. Sauman tulee kestää vuotamatta 300 mm:n vesipatsaan eli 3 kpa paine kahden tunnin ajan. InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste 215

42330 42334.3.6 Saumausmassalla on oltava hyvä tarttuvuus tartuntapintoihin sekä hyvä vanhenemisen kesto..7 Saumausmassan ja -nauhan on säilytettävä toimintakykynsä lämpötila-alueella 40...+ 60 C..8 Massan tulee kestää sillalla esiintyvien tiesuolojen, laimeiden happojen ja emästen sekä otsonin ja ultraviolettisäteilyn vaikutuksia sekä lyhyitä aikoja öljyn, bensiinin ja dieselöljyn vaikutuksia. Kylmänä asennettavien saumausmassojen UV-kestävyys tutkitaan SILKO-hyväksyntätestien yhteydessä. Saumausnauhoille ei voida soveltaa kaikkia saumausmassoille asetettuja SILKO-hyväksyntävaatimuksia. Tiehallinto hyväksyy ne hankekohtaisesti..2 Sauman tartuntapinnat ovat kuivat, puhtaat ja kiinteät..3 Sauman tartuntapinnat sivellään ennen saumausnauhan kiinnitystä valmistajan ohjeiden mukaisella tartunta-aineella. Jatkettavien saumanauhojen tartunta ja tiiviys sauman jatkoskohdissa varmistetaan nauhan valmistajan ohjeiden mukaisesti..4 Reunapalkin sisäpinnan ja päällysteen välisessä saumassa saumausnauhan yläpinta jää nauhan asennusvaiheessa 3...5 mm päällysteen yläpintaa ylemmäksi ja muualla yläpinnan tasoon. 42334.4 Valmis saumaus 1. Valmis saumaus täyttää tämän luvun vaatimukset. 42334.3 Saumaus 42334.3.1 Saumaus massalla.1 Sauman tartuntapinnat ovat puhtaat, kuivat ja kiinteät..2 Betoniset saumauspinnat täyttävät kohdan 42310.2.1 mukaiset kosteus- ja lämpötilavaatimukset..3 Saumaraot puhdistetaan ja kuivataan tarvittaessa välittömästi ennen saumausta..4 Jos saumaan asennetaan pohjatäyte tai alusnauha, sen oikea syvyysasema ja asento tarkastetaan mittaamalla..5 Sauman tartuntapinnat käsitellään saumausmassan valmistajan ohjeiden mukaisella tartunta-aineella..6 Saumaraot täytetään saumausmateriaalilla kahden viikon kuluessa päällystämisestä, käytännössä heti, kun saumauspinnat ovat kuivia..7 Päällyste saumataan saumausmassan valmistajan ohjeita noudattaen. Kumibitumia sisältävien massojen sulatuksessa ei saa ylittää suurimpia sallittuja lämpötiloja..8 Saumausmassan työskentely- ja kovettumislämpötilan tulee olla vähintään +5 C. Lämmitystä käytetään tarvittaessa. SILKO-ohjeissa 2.732 ja 3.731 annetaan yksityiskohtaisia ohjeita saumaustyön vaiheista. 42310.2.1 Eristys. Alustan vaatimukset, betonikansi, InfraRYL SILKO 2.732 Päällysteen ja betonirakenteen välisen sauman tiivistäminen SILKO 3.731 Saumausmassat..9 Saumausmassan yläpinta on päällysteen yläpinnan tasossa paitsi ajoradan osalla olevissa päällysteen liikuntasaumoissa, joissa se jää 3...5 mm päällysteen yläpinnan alapuolelle. 42334.3.2 Saumaus nauhalla.1 Saumausnauhaa saa käyttää valuasfaltti- ja kumibitumivaluasfalttipäällysteissä. 42334.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Sauman vaatimustenmukaisuus todetaan silmämääräisesti lukuun ottamatta vesitiiviyttä, joka todetaan vesikokeella. Jos on perusteltua syytä epäillä materiaalin vaatimustenmukaisuutta, tutkitaan se laboratoriokokein. Saumausmassan osa-aineista ja tartunta-aineista on otettava eri astioihin näytemäärä, joka riittää 2 kg:n massamäärän valmistamiseen. Näytteestä tutkitaan tarvittaessa myöhemmin Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje liitteen 9 mukaiset ominaisuudet. Saumausmassojen ja tartunta-aineiden tuoreus tarkastetaan pakkausmerkintöjen ja kuormakirjojen avulla..2 Saumausnauhasta otetaan varastoon 2 m pala ja tartunta-ainetta 1 litra mahdollista myöhempää tutkimusta varten..3 Saumausmateriaalien ja saumaustyön vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan standardin SFS-EN 14188-1 kohdan 6 ohjeita kuumana levitettävien massojen osalta ja standardin SFS-EN 14188-2 kohdan 6 ohjeita kylmänä levitettävien massojen osalta..4 Saumausmassojen ja niiden tartunta-aineiden astiat merkitään selvästi ja kestävästi siten, että niistä selviävät standardeissa SFS-EN 14188-1 ja SFS-EN 14188-2 kohdassa 7 vaaditut tiedot, kuten esim. valmistajan nimi ja osoite massan tyyppi, luokka ja eränumero viimeinen käyttö- ja valmistuspäivämäärä sallittu kuumennuslämpötila (kuumana asennettavat massat) käytettävän tartunta-aineen tyyppi, jos tarpeen varastointi ja hävittämisohjeet vaarallisiin aineisiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kansallisten säädösten mukaiset tiedot. 216 InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste

42330 42334.6 SFS-EN 14188-1 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 1: Kuumana levitettävien saumausmassojen vaatimukset SFS EN 14188-2 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 2: Kylmänä levitettävien saumausmassojen vaatimukset Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje. 42334.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42330 Sillan päällyste 217

42400 42400.0 42400 Sillan varusteet ja laitteet 42400.0 Yleistä 42400.0.1 Soveltamisalue.1 Tätä sillanrakentamisen yleisten laatuvaatimusten osaa noudatetaan valmistettaessa ja asennettaessa sillan varusteita ja laitteita..2 Luvussa 42001 on esitetty siltojen rakentamista koskevat yleiset laatuvaatimukset..3 Betonitöissä noudatetaan luvuissa 42020 ja 42030 ja teräsrakennetöissä luvuissa 42040 ja 42050 esitettyjä vaatimuksia, ellei suunnitelma-asiakirjoissa tai jäljempänä ole muuta esitetty. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL. 42400.0.2 Käsitteiden määrittely.1 Käsitteet ja termit esitetään InfraRYL:in termihakemistossa. Termihakemisto, InfraRYL..1 Varusteiden ja laitteiden valmistaja hyväksyttää tilaajalla valmistustapansa ja laatujärjestelmänsä kaksi viikkoa ennen kuin laitteiden tai varusteiden valmistus alkaa, ellei jäljempänä tässä julkaisussa ole annettu yksityiskohtaisia ohjeita hyväksynnästä..2 Asennustyöstä urakoitsijan laatii kohtien 42001.4.3 ja 42001.4.4 mukaisen teknisen työsuunnitelman ja työvaiheen laatusuunnitelman, jotka toimitetaan tilaajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen asennustyön aloittamista..3 Laatusuunnitelmaan sisällytetään laatuvaatimukset, mittaukset, mittausten raportointi, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ainestodistuksineen ja poikkeamaraportit. 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Tekninen työsuunnitelma, InfraRYL. 42400.0.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kohdan 42001.4.8 vaatimuksia. 42001.4.8 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti, InfraRYL. 42400.0.3 Töiden johtaminen.1 Varusteiden ja laitteiden asennustöitä johtavalla henkilöllä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus varusteiden ja laitteiden tarkastamisesta ja asentamisesta..2 Betonitöiden johtamisessa noudatetaan soveltuvin osin luvun 42020 vaatimuksia. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. 42400.0.4 Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma 218 InfraRYL 2006 Osa 3 42400 Sillan varusteet ja laitteet

42410 42410.01 42410 Liikuntasaumat 42410.01 Yleiset laatuvaatimukset.1 Liikuntasauma tehdään käyttäen saumanauhaa, massaliikuntasaumaa tai saumoja, joiden tiivistykseen käytetään liikuntasaumalaitetta..2 Liikuntasaumalaite on Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää tyyppiä. Liikuntasaumalaitteen valmistajalla on standardin SFS-EN ISO 9001 mukainen sertifioitu laadunhallintajärjestelmä. SILKO-ohjeessa 1.701on esitetty liikuntasaumalaitteen mitoitusperusteet. Hyväksytyt liikuntasaumalaitteet on esitetty SILKO-ohjeessa 3.711. SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät. SILKO 1.701 Liikunta- ja kutistumissaumat SILKO 3.711 Liikuntasaumalaitteet..2 R Rautatiesiltojen liikuntasaumalaite on RHK:n hyväksymää tyyppiä. Lisäksi rautatiesiltojen liikuntasaumalaitteiden tarve on esitetty RATOn osassa 8. Liikuntasauman rakenne on esitetty suunnitelmassa..3 Muita liikuntasaumarakenteen yleisiä laatuvaatimuksia ovat: Kuormituskestävyys Liikuntasaumarakenteen, kaikki sen osat ja sen kiinnitys siltarakenteeseen kestää sillan mitoituskuormat, jotka ovat pystysuoria akselikuormia sekä vaakasuoria jarru- ja keskipakoisvoimia. Liikuntasaumarakenne kestää myös lämpötilaeroista johtuvat lisäkuormat. Liikkeiden kestävyys Liikuntasaumarakenne kestää siltarakenteiden liikkeet sauman kohdalla. Liikkeet voivat tapahtua myös sauman pituussuunnassa tai kohtisuoraan siltalaatan tasoa vastaan. Saumalaitteen liikemäärä saa olla yhtä kumielementtiä kohden enintään 60 mm moottori- ja moottoriliikennetien silloilla, 80 mm vilkasliikenteisten muiden teiden silloilla (KVL 3000 ajon/vrk) ja 100 mm muiden teiden sekä kevyen liikenteen väylien silloilla. Vesitiiviys ja vesien pois johtaminen Liikuntasaumarakenteet ovat vesitiiviitä. Vesitiiviydellä tarkoitetaan sitä, että sauma kestää vuotamatta sään vaihtelut, vedenpaineen ja liikenteen aiheuttaman rasituksen, lämpötilasta ja kutistumasta aiheutuvat rakenteiden muodonmuutokset sekä säilyttää toimintakykynsä lämpötila-alueella 40...+ 60 C. Liikuntasaumalaite suunnitellaan ja asennetaan siten, ettei vesi jää seisomaan lammikoiksi saumalaitteen kohdalle siltakannelle. Jos laitetta ei voida viedä ajoradan kaltevuudessa ja korkeustasossa (vrt. korotettu jalkakäytävä) sillan reunaan asti, joudutaan vesien pois johtamiseksi leikkaamaan laitteen teräsprofiiliin (vesitiiviiden osien yläpuolelta) ja siitä lähtien penkereen asfalttipäällysteeseen 100 150 mm leveä ura, joka viettää vähintään 1,5 %:n kaltevuudessa penkereessä olevaan kaivoon, josta vedet johdetaan luiskaan. RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet Siltojen kuormat. Sillansuunnittelu. Liittyminen sillan pintarakenteisiin Saumarakenne liitetään rakenteellisesti sillan eristykseen ja päällysteeseen siten, että liitoskohta on pysyvästi vesitiivis ja ajomukava. Pitkäaikaiskestävyys Liikuntasaumarakenteet kestävät sillalla esiintyvien matalien ja korkeiden lämpötilojen, tiesuolojen, öljyn, bensiinin, laimeiden happojen, emästen sekä otsonin ja UV-säteilyn vaikutusta. Erityisesti on otettava huomioon väsymismurtumien vaara. Liikuntasaumalaitteella on hyvä kulutuskestävyys mekaanista kulutusta vastaan. Massaliikuntasaumamateriaalin kulumiskestävyys tutkitaan tarvittaessa SRK-menetelmällä (SFS-EN 12697-16 B) tai Prall-menetelmällä (SFS-EN 12697-16 A). Kulumiskestävyysvaatimus on sama kuin liikuntasaumamateriaalin viereisen päällystekohdan vastaava vaatimus. Liikuntasaumalaitteessa käytettävän luonnonkumin ja kloropreenikumin on täytettävä taulukon 42410:T1 laatuvaatimukset. Reunapalkin liikuntasaumoissa, päällysteen liikunta- ja kutistumissaumoissa sekä teräsbetonirakenteiden saumoissa käytettävät saumausmassat täyttävät Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteessä 9 esitetyt laatuvaatimukset. Liikuntasaumalaitteissa käytettävät materiaalit täyttävät suunnitelmassa ja tässä ohjeessa annettujen lu- InfraRYL 2006 Osa 3 42410 Liikuntasaumat 219

42410 42410.01 Taulukko 42410:T1. Luonnonkumin ja kloropreenikumin laatuvaatimukset. Ominaisuus Yks Luonnonkumi, NR Kloropreenikumi, CR Menetelmä Jäännöspuristuma, 24 h, 70 C % 30 15 SFS-ISO 815 (2002) Käyttölämpötila-alue C 40...+ 60 Kovuus IRH 65...80 SFS-ISO 48 (2008) Vetomurtolujuus N/mm² 7...28 SFS-ISO 37 (2002) Murtovenymä % 100...700 SFS-ISO 37 (2002) Lämpövanhennuksen vaikutus NR 7 d, 70 C CR 3 d, 100 C SFS-ISO EN 188 (2002) Kovuuden muutos IRDH ± 10 SFS-ISO 48 (2008) Vetolujuuden muutos % ± 15 SFS-ISO 37 (2002) Murtovenymän muutos % ± 25 SFS-ISO 37 (2002) UV-kestävyys (1000 h) Ei halkeamia tai värinmuutoksia SFS-EN ISO 11758 (1997) Kovuuden muutos IRDH ± 10 SFS-ISO 48 (2008) Vetolujuuden muutos % ± 15 SFS-ISO 37 (2002) Murtovenymän muutos % ± 25 SFS-ISO 37 (2002) juus- ja laatuluokkatunnusten perusteella määräytyvien standardien asettamat vaatimukset. Saumalaitteen teräsprofiilien ja tartuntoina käytettävät teräkset ovat hitsattavaa laatua. Materiaaleista vaaditaan yleensä ainestodistukset. Ainestodistuksia ei kuitenkaan tarvita, jos saumalaitteen valmistus kuuluu tarkastetun valmistuksen piiriin ja materiaaleista on saatu ainestodistukset Tiehallinnon hyväksynnän yhteydessä. SFS-EN 12697-16 Asfalttimassat. Testausmenetelmät. Osa 16: Nastarengaskuluminen Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje. Asentaminen Liikuntasaumalaitteen kumiprofiili on paikallaan jo ennen laitteen asennusta, jos laite asennetaan kokonaisena paikalleen. Liikuntasaumalaitteen tartunnat ulottuvat kaikissa tilanteissa kansilaatan betonirakenteen yläpinnasta mitattuna vähintään 200 mm syvyyteen ajoradan kohdalla ja vähintään 120 mm syvyyteen jalkakäytävän kohdalla. Korkeusasema Päällyste on uusittava siten, ettei saumarakenteen korkeusasemaa tarvitse muuttaa. Korjaaminen Liikuntasaumalaitteet valmistetaan ja asennetaan siten, että niiden kuluvat osat voidaan myöhemmin tarvittaessa vaihtaa. Sen tulee voida tapahtua ajokaista kerrallaan. Varaosia tulee olla saatavissa. Tarkastaminen Saumarakenteet tarkastetaan ensisijaisesti silmämääräisesti. Saumarakenteen alapinnasta tarkastetaan, vuotaako se..3 R Muita liikuntasaumalaitteiden laatuvaatimuksia rautatiesilloissa: Liikkeiden kestävyys Saumalaitteen liikemäärän ollessa suurempi kuin 100 mm saa tiivistävän kumin kokonaisliikemäärä olla yhtä kumielementtiä kohden enintään 80 mm. Pitkäaikaiskestävyys Liikuntasaumalaite kestää raiteen tukikerroksen mekaanisen rasituksen tai se on suojattava. Liikuntasaumalaitteen valmistuksessa käytettävät aineet tai tarvikkeet säilyttävät toiminnalliset ominaisuutensa rakenteen käytön ajan. 220 InfraRYL 2006 Osa 3 42410 Liikuntasaumat

Vaihdettavuus ja huollettavuus Liikuntasaumalaitteen tulee olla rakenteeltaan yksinkertaisesti ja nopeasti huollettavissa ja vaihdettavissa useassa osassa. Toimenpiteet tulee tarvittaessa pystyä tekemään ns. lyhyillä liikennekatkoilla esim. yksi raide kerrallaan. Liikuntasauma, jolle suunnitelma-asiakirjoissa on sallittu rakenne, joka ei ole vesitiivis Liikuntasauma, jolle suunnitelma-asiakirjoissa on sallittu rakenne, joka ei ole vesitiivis, suojataan sepelin tunkeutumiselta saumarakoon. Suojaus tehdään esimerkiksi tukevasti alustaansa kiinnitetyllä kuumasinkityllä tai ruostumattomalla teräslevyllä. Vuotovedet ohjataan siten, etteivät ne aiheuta betonipintojen säilyvyys- tai ulkonäköhaittaa..4 Edellä lueteltujen yleisten laatuvaatimusten lisäksi liikuntasaumarakenteelle annetaan kohdassa 42410.3 ja siltasuunnitelma-asiakirjoissa muita, yksityiskohtaisia laatuvaatimuksia. SFS-ISO 815 Vulkanoidut tai termoplastiset kumit. Jäännöspuristuman määritys ympäristön koholla olevissa tai matalissa lämpötiloissa SFS-ISO 48 Vulkanoitu tai termoplastinen kumi. Kovuuden määritys (kovuusalue 10...100 IRHD) SFS-ISO 37 Vulkanoidut tai termoplastiset kumit. Vetomurto-ominaisuuksien määritys SFS-ISO 188 Vulkanoidut ja termoplastiset kumit. Vanhentamistai kuumankestävyystestit SFS-EN ISO 11758 Kumi- ja muoviletkut. Xenon-valokaarilampulle altistuminen. Väri- ja ulkomuodonmuutosten määrittäminen SFS-EN ISO 48 Vulkanoitu ja termoplastinen kumi. Kovuuden määritys. 42410.1 Materiaalivaatimukset.1 Katso kohta 42410.01. SILKO 3.731 Saumausmassat SILKO 2.731 Reunapalkin liikuntasauman tiivistäminen. 42410.3.2 Saumanauhat.1 Nauhan pituuskaltevuus sillan poikkisuunnassa on veden poisjohtamiseksi vähintään 2,5 %..2 Solukumipohjainen saumanauha tai paisuva saumanauha asennetaan kovettunutta betonia vasten siten, että nauha on aina puristetussa tilassa. Suositeltavinta on asentaa nauha lämpötilan ollessa 0...+ 15 C. Ennen asennusta käsitellään saumaraon pystysuorat betonipinnat kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä tai saumanauhan valmistajan erikseen ilmoittamalla materiaalilla..3 PVC-pohjainen saumanauha asennetaan ennen betonointia siten, ettei nauhaan synny suurta puristusjännitystä käyttötilan missään vaiheessa. Suositeltavinta on asentaa nauha kesällä, kun lämpötila on yli + 15 C..4 PVC-nauha jatketaan kuumentamalla (hitsaamalla)..5 Reunapalkin ulkoreunaan ulottuva saumanauha ulotetaan 50 mm reunapalkin ulkopuolelle. 42410.3.3 Liikuntasaumalaitteet 42410 42410.1.1 Liikuntasaumalaitteen asentamista varten laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat..2 Liikuntasaumalaitteen asentamisen yhteydessä varmistetaan, että laite tulee toimimaan suunnitellulla tavalla ja että ennakko on oikein. 42410.2 Liikuntasauman alusta.1 Liikuntasauman alusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42410.3 Liikuntasauman tekemisen ja asennuksen vaatimukset 42410.3.1 Saumausmassat.1 Kutistumissaumoissa ja pelkästään kiertymästä aiheutuvissa liikuntasaumoissa voi käyttää sauman tiivistämiseen alusnauhaa ja sen päälle levitettyä elastista saumausmassaa. SILKO-ohjeessa 3.731 on luettelo Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymistä saumausmassoista ja ohjeessa 2.731 esimerkki saumausmassalla tiivistettävän liikuntasauman työvaiheista. Urakoitsija vastaa viime kädessä siitä, että ennakko on todellista tilannetta vastaava lämpötilojen yms. tekijöiden suhteen asennusvaiheessa. Jos laitteen puoliskot on kiinnitysvalun ajaksi kiinnitetty toisiinsa, poistetaan kiinnitykset välittömästi betonin sitoutumisen alettua..3 Laitteen yläpinnan asennustoleranssi tukikaistan ja päällysteen yläpinnan korkeusasemaan nähden on ( 3 5) mm..4 Reunapalkin ulkoreunaan ulottuvan liikuntasaumalaitteen kumiprofiili ulotetaan 50 mm reunapalkin ulkoreunan ulkopuolelle ja teräsprofiilit reunapalkin ulkoreunaan asti..5 Laitteen tukikaistat ovat osa liikuntasaumalaitetta ja ne tehdään seuraavasti: Vaihtoehto A: Tukikaistat tehdään valu- tai kumibitumivaluasfaltista kohtaa 42331 soveltaen. Kun tukikaistat tehdään valutai kumibitumivaluasfaltista, karkeutetaan yläpinta jyräämällä pintaan kulutusta kestävää sirotetta, raekoko 16/22 mm, 10 kg/m². InfraRYL 2006 Osa 3 42410 Liikuntasaumat 221

42410 42410.4 Vaihtoehto B: Tukikaistat tehdään luvun 42020 mukaisesti betonimuovista (PC) tai polymeerisementtibetonista (PCC), lujuusluokka K50. Betonin tulee olla kutistumatonta ja pakkasenkestävää P50. Massaan sekoitetaan teräskuituja vähintään 30 kg/m³..5 R Rautatiesilloissa laitteen tukikaistat tehdään seuraavasti: Liikuntasaumalaitteeseen asennusvaiheessa valettavaan tukikaistaan käytetään betonia, jonka lujuus on vähintään sama kuin siltakannen betonilla ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty..6 Tukikaistoihin mahdollisesti syntyvät 0,2 mm suuremmat halkeamat suljetaan imeyttämällä. Halkeamien imeyttämiseen käytettävät massat ovat Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä. Hyväksytyt tuotteet on lueteltu SILKO-ohjeessa 3.235. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42331 Asfalttipäällysteet, InfraRYL 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laitteet, InfraRYL SILKO 3.235 Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet..7 Liikuntasaumaprofiilien jatkoshitsit täyttävät standardin SFS-EN ISO 5817 luokan C vaatimukset..8 Tartuntaterästen hitsaamisesta tai muusta syystä käyristyneet osat taivutetaan konepajalla suunnitelman mukaisiksi. Siltapaikalla taivutuksia saa tehdä vain laitteen toimittajan erikoisluvalla. Paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota hitsaustyön aikana. Sillan kannella on oltava tarpeelliset sammuttimet työn aikana. SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat..9 Teräsosien muut kuin betonin sisään tulevat pinnat pintakäsitellään luvun 42050 mukaisesti. Maalausjärjestelmä on standardin SFS-EN 12944-1 8 mukainen EP Zn(R) EP-240/3-FeSa2,5. Maalipinnoite ulottuu vähintään 25 mm betonin sisään..10 Liikuntasaumoissa valumuotteina käytettävät styroxlevyt (tai vastaavat) poistetaan muottien purkamisen yhteydessä. 42410.5 Liikuntasauman vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Materiaalien vaatimustenmukaisuus osoitetaan ainestodistusten ja kuormakirjojen avulla. Ainestodistuksia ei kuitenkaan tarvita, jos laitteet kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin..2 Liikuntasauman vaatimustenmukaisuus mittatarkkuuden osalta osoitetaan mittauspöytäkirjojen perusteella. Pöytäkirjoista tulee näkyä liikuntasaumalaitteen liikuntavälin suuruus ja lämpötila asennuksen jälkeen..3 Liikuntasauman vesitiiviys osoitetaan tarvittaessa vesitiiviyskokeen perusteella. Vesitiiviyskokeessa laitetta kastellaan ja seurataan miten vesi poistuu kumiprofiilia pitkin. Samalla seurataan kannen alta, että laite ja betonipinnat kannen päässä ja maatuen rintamuurissa pysyvät kuivina..4 Liikuntasaumalaitteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42001.4.8 mukaisesti seuraavin poikkeuksin: betonisen tukikaistamassan vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42020.3.4 mukaisesti ja asfaltista tehdyn tukikaistan vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten kohdassa 42331.5 on esitetty asfalttipäällysteille. 42001.4.8 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti. InfraRYL 42020.3.4 Sillan betonirakenteet. Betonityöt, InfraRYL 42331.5 Asfalttipäällyste. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, InfraRYL. 42410.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL SFS-EN 12944-1 8 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osat 1 8. Esikäsittelyt. 42410.4 Valmis liikuntasauma.1 Valmis liikuntasauma täyttää tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen vaatimukset. 222 InfraRYL 2006 Osa 3 42410 Liikuntasaumat

42420 42420.01 42420 Laakerit ja nivelet 42420.01 Yleiset laatuvaatimukset.1 Laakerien ja laakereissa käytettävien osa-aineiden tulee säilyttää toimintakykynsä ( 40...+ 50) C:een lämpötilassa..2 Laakerisuunnitelmat täydennetään ja hyväksytetään tilaajalla. Urakoitsija toimittaa laakereista yksityiskohtaiset tiedot, joita soveltuvuutta arvosteltaessa tarvitaan, ellei kysymyksessä ole aikaisemmin hyväksytty laakerityyppi ja -merkki..3 Suunnitelmat esitetään tilaajalle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen laakereiden valmistuksen aloittamista. Siltasuunnitelmassa esitetään vain laakerien ja nivelten lukumäärä, suunnittelun lähtöarvot ja vaadittavat ominaisuudet. Siltapiirustuksissa esitetään lähtöarvot sekä käyttö- että murtorajatilassa. Valmistaja laatii niiden pohjalta yksityiskohtaiset suunnitelmat eurooppalaisia standardeja SFS-EN 1337 osat 1...11 ja Tiehallinnon suunnitteluohjeita noudattaen. Lopulliset laakerisuunnitelmat saattavat aiheuttaa muutoksia tukien laakeritasokorkeuteen. SFS-EN 1337-1 Rakennelaakerit. Osa 1: Yleiset suunnitteluohjeet SFS-EN 1337-2 Rakennelaakerit. Osa 2: Liukuelementit SFS-EN 1337-3 Rakennelaakerit. Osa 3: Kumilevylaakerit SFS-EN 1337-4 Rakennelaakerit. Osa 4: Rullalaakerit SFS-EN 1337-5 Rakennelaakerit. Osa 5: Kumipesälaakerit SFS-EN 1337-6 Rakennelaakerit. Osa 6: Keinulaakerit SFS-EN 1337-7 Rakennelaakerit. Osa 7: Kalotti- ja sylinterilaakerit varustettuna PTFE-liukupinnoilla SFS-EN 1337-9 Rakennelaakerit. Osa 9: Suojaus SFS-EN 1337-10 Rakennelaakerit. Osa 10: Tarkastus ja kunnossapito SFS-EN 1337-11 Rakennelaakerit. Osa 11: Kuljetus, varastointi ja asennus..4 Asentamiseen liittyvät näkökohdat ja alusrakenteisiin tulevat mahdolliset muutokset otetaan suunnittelussa huomioon. Jos laakerit tuetaan tilapäisesti teräskiilojen varaan ennen alustavalua, on laakerin mitoituksessa (erityisesti alalaatta) tarkasteltava kyseinen kuormitustilanne erikseen..5 Laakerin on oltava purettavissa tai vaihdettavissa, kun siltaa nostetaan laakerin kohdalta 5 mm. Ellei purkaminen laakerirakenteen vuoksi ole mahdollista, se varustetaan ala- ja yläpuolisilla lisälevyillä siten, että laakerit kokonaisuudessaan voidaan irrottaa huoltoa, uusimista tai korjausta varten..6 Liikkuvissa laakereissa on oltava liikemäärää osoittava viisari ja mitta-asteikko, jotka sijaitsevat laakerin pölysuojan ulkopuolella, ellei pölysuojan päätyosa ole läpinäkyvää materiaalia..6 R Rautatiesillan laakerin pölysuoja tulee olla läpinäkyvä tai helposti avattavissa tai poistettavissa ilman erikoistyökaluja. Rautatiesilloissa sillan laakerit voidaan varustaa pölysuojilla, jos kansirakenne on avoin ja tukikerrokseton tai muuten altis pölyyntymiselle ja likaantumiselle..7 Laakerien ja nivelten pintakäsittely täyttää luvun 42050 vaatimukset. Ne maalataan Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä maalausjärjestelmällä. Maalausjärjestelmänä käytetään SFS-EN 12944-5/ EPZn 240/3-Fe Sa 2,5 (tai korvaava). Ruiskusinkityksen (Zn) paksuus on 80 µm. Pintamaalin värisävy on harmaa (KY 4). Liuku- ja vierintäpinnat laatoissa ja rullassa liikeosan leveydeltä jätetään pinnoittamatta. Ne käsitellään hyväksyttävällä, vettä hylkivällä laakerirasvalla tai lakalla, jolla on lisäksi korroosiota estäviä ominaisuuksia. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely. InfraRYL SFS-EN 12944-5 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät..8 Laakeriaineille ja tarvikkeille tehdään standardin SFS-EN 1337 osien 2...7 edellyttämät kokeet. Koetuloksista tulee ilmetä, että asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Laakerin valmistajalla on standardin SFS-EN ISO 9001 mukainen sertifioitu laadunhallintajärjestelmä..9 Jos on perusteltua syytä epäillä laakereiden vaatimuksenmukaisuutta, laakerit puretaan vaadittaessa tilaajan tarkastusta varten ennen asennusta. Kotimaassa valmistettujen laakereiden tarkastuksen tekee tilaaja tai tilaajan asiantuntija. Ulkomaisten laakerien tarkastuksen tekee yleensä laadunvalvontasopimuksen mukaisesti riippumaton paikallinen aineenkoetus- tai tutkimuslaitos. InfraRYL 2006 Osa 3 42420 Laakerit ja nivelet 223

42420 42420.1 SFS-EN 1337-2 Rakennelaakerit. Osa 2: Liukuelementit SFS-EN 1337-3 Rakennelaakerit. Osa 3: Kumilevylaakerit SFS-EN 1337-4 Rakennelaakerit. Osa 4: Rullalaakerit SFS-EN 1337-5 Rakennelaakerit. Osa 5: Kumipesälaakerit SFS-EN 1337-6 Rakennelaakerit. Osa 6: Keinulaakerit SFS-EN 1337-7 Rakennelaakerit. Osa 7: Kalotti- ja sylinterilaakerit varustettuna PTFE-liukupinnoilla SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät.. 42420.3 Laakerien ja nivelten asennus 42420.3.1 Yleistä.1 Asennustöitä varten laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat. Kumilevylaakerit.10 Käytettävien laakereiden liukumoduuli testataan 40 C:ssa standardin SFS-EN 1337-3 mukaisesti. Liukumoduuli saa olla em. testissä enintään 3-kertainen + 20 C testiarvoon verrattuna. Erikoislaakerit.11 Erikoislaakereita suunniteltaessa otetaan huomioon siltapaikalla vallitsevat ilmasto- ym. käyttöolosuhteet..12 Laakerin liukupintana käytettävän polytetrafluoretyleenin (PTFE) on ns. siltalaatua ja vähintään 4,5 mm paksua. Laakereiden liukupinnat suojataan pölyltä pölysuojalla (vrt. kohta.7)..13 Teräslaakereiden teräsmateriaalin iskusitkeys (Charpy V) testataan 40 C:ssa menetelmällä SFS-EN 10045-1. Iskusitkeyden tulee olla vähintään 11 J. Rullalaakerin teräsmateriaalin tulee olla nuorrutettua terästä standardin SFS-EN 10883 1 mukaisesti (tai vastaavaa). Nivelet.14 Teräsniveliä ja niiden suunnittelua koskevat soveltuvin osin edellä tässä kohdassa esitetyt vaatimukset. Nivelissä käytettävän tuoteluokan TL2 kumibitumikermin tulee olla kohdan 42310.1.7 mukaista. Liimausbitumin tulee täyttää Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohjeen liitteen 2 taulukon 2 kumibitumin KB100 laatuvaatimukset. SFS-EN 10045-1 Metallien iskukoe. Charpyn V- ja U- koe. Osa 1: Menetelmä SFS-EN 10883 1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo SFS-EN 1337-3 Rakennelaakerit. Osa 3: Kumilevylaakerit RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet Siltojen vedeneristysten SILKO-hyväksyntätutkimusohje 42310.1.7 Eristys. Kumibitumikermit ja kermieristykset, InfraRYL. Asennussuunnitelmassa esitetään mm. laakerien väliaikaiset tuennat, vaakavoimat, asennusjärjestys, alustavalut ja lämpösuojaus..2 Ennen asennusta osoitetaan, että laakerilla on suunnitelmassa vaadittu liikevara ja ennakko sekä liikesuuntaa osoittava merkintä. Ennakko asennetaan niin, että laakerin liike pysyy rakenteen käyttöaikana sille asetetuissa rajoissa. Ennakko asennetaan valmistajan tehtaalla. Jos ennakkoa on muutettava paikan päällä, toimenpide suoritetaan valmistajan toimesta tai valvonnassa. Liikesuuntaa osoittavana merkkinä käytetään esim. ylälaatan yläpintaan stanssattua suuntanuolta..3 Rakenne asennetaan laakereilleen siten, että laakereiden rasitukset pysyvät suunnitelluissa rajoissa ja että rakenne ei saa tuennasta johtuvia lisärasituksia (vrt. kohta 42420.01 sekä luvut 42020, 42030 ja 42040). Tarvittaessa tukivoimien oikeellisuus todetaan mittauksin. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL. 42420.3.2 Asennustarkkuus.1 Laakerit asennetaan siten, että ala- ja ylälaatan kaltevuudessa on enintään 0,3 % ero suunnitelman mukaiseen kaltevuuteen verrattuna..2 Laakerin asennustoleranssi sillan pituussuunnassa alusrakenteen suhteen on ± 0,05 % x jännemitta, kuitenkin enintään ± 50 mm. Suurempaa tarkkuutta kuin ± 20 mm ei vaadita..3 Sillan poikkisuunnassa asennustoleranssi alusrakenteen suhteen on ± 20 mm. 42420.1 Materiaalivaatimukset.1 Katso kohta 42420.01. 42420.2 Laakerien ja nivelten alusta.1 Laakerin ja nivelten alusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42420.3.3 Kiinnitys alusrakenteeseen.1 Teräspalkki- ja elementtisilloissa laakerien alalaattoja ei saa kiinnittää alustaansa ennen kuin päällysrakenne on kokonaisuudessaan asennettu paikoilleen, ellei asennussuunnitelmassa muuta edellytetä..2 Laakerit kiinnitetään alusrakenteisiin suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja siten, että laakerin alalaatta tulee kauttaaltaan tuetuksi. Ilmapusseja ei saa jäädä aluslevyn alle ja sivuvoimien on siirryttävä alusrakenteille. 224 InfraRYL 2006 Osa 3 42420 Laakerit ja nivelet

42420 42420.4.3 Kiinnittämiseen käytetään alustavalumassaa. Alustavalumassan lujuuden tulee olla 14 vrk:n iässä vähintään 50 MN/m². Ellei luotettavia tietoja lujuudesta ja muista ominaisuuksista ole saatavissa, on materiaalin soveltuvuus osoitettava ennakkokokein. SILKO-ohjeessa on lueteltu Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymät tuotteet. SILKO, Siltojen korjausohjeet..4 Ennen valua varmistetaan, että sääolosuhteet soveltuvat alustavalumassan kovettumiselle. Lämpötilaa tarkkaillaan lämpötilamittauksin. Tuen yläosa lämmitetään ennen valua vähintään + 5 C:een ja lämmitystä jatketaan massan kovettumisvaiheessa, kunnes vähintään lujuus 25 MN/m² on saavutettu. Laakereita alusrakenteisiin kiinnitettäessä on varauduttava rakenteen lämpötilavaihteluista aiheutuviin liikkeisiin. 42420.3.4 Kiinnitys päällysrakenteeseen.1 Terässilloissa laakerit kiinnitetään kannatinpalkkeihin siten, että tukivoimat siirtyvät laakerista tukijäykisteille mahdollisimman tasaisesti. Teräspalkin alalaipan ja laakerin ylälaatan välinen sauma tiivistetään ympäri ylälaattaa elastisella kitillä, paksuus 3 4 mm..2 Elementtipalkkisilloissa ja teräsbetonikantisissa teräspalkkisilloissa, joissa on kumilevylaakerit, sillan päät nostetaan vuorotellen kannen pintarakenteiden teon jälkeen ylös laakereiltaan ja lasketaan tämän jälkeen alas kumilevylaakereiden oiettua nolla-asentoon..3 Liikkuvien laakereiden siirtymiä osoittava viisari tai osoitin asennetaan siten, että laakerin asento voidaan havaita sillan sivulta. Poikkeustapauksen muodostavat huoltosilloilla varustettujen siltojen laakerit, joissa viisari on aina asennettava sisäpuolelle, jotta laakerin asento voidaan lukea huoltosillalta. Erikoislaakereissa vaihdetaan kuljetuksen ja asennuksen aikana laakerin eri osien keskinäisen liikkumisen estävät ja laakeriosia toisiinsa liittävät metalliruuvit mukana seuraaviin muoviruuveihin ennen laakerin kiinnittämistä päällysrakenteeseen. Ellei muoviruuveja ole käytettävissä, täytetään kolot kestävällä kitillä..4 Alustavalumassan sitouduttua katkaistaan tai poistetaan kaikki asennuslevyt ja -ruuvit ym. apulaitteet kokonaan. Laitteet eivät missään vaiheessa saa estää sillan liikkeitä. 42420.4 Valmis asennettu laakeri tai nivel 1. Valmis asennettu laakeri- tai nivel on tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42420.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Laakereiden ja nivelten asennuksesta laaditaan pöytäkirja. Asennusaikana työmaapäiväkirjaan tai erilliseen pöytäkirjaan merkitään mm. laakereiden asennot, ennakot, rakenteen ja ilman lämpötila asennushetkellä, paikalla valetuissa silloissa betonin maksimilämpötilat kovettumisvaiheessa, käytetyt alustavalumassat ja lämmitysmenetelmä..2 Laakereiden ja nivelten vaatimustenmukaisuus osoitetaan materiaaleja koskevien ainestodistusten, kuormakirjojen ja rakenneosien tarkastuspöytäkirjojen avulla. Ainestodistuksia ei kuitenkaan tarvita, jos laakerit kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin. Tarkastuspöytäkirjoista tulee ilmetä mm. laakereiden mitat pintojen tasomaisuus pinnoitteen paksuus pinnoitteen kauppanimike..3 Alustavalumassan vaatimustenmukaisuuden osoittamista varten tehdään työn aikana työkohdetta kohden vähintään kolme lieriömäistä puristuslujuuskoekappaletta, joiden halkaisija ja korkeus ovat 100 mm. Koekappaleet säilytetään valukohteen vieressä ja testataan 7 vrk:n iässä, jolloin puristuslujuuden tulee olla vähintään 40 MN/m². Kaikkien koekappaleiden tulokset täyttävät asetetut lujuusvaatimukset. Muutoin koekappaleiden valmistuksessa ja testauksessa noudatetaan standardin SFS-EN 12390-3 ohjeita..4 Paikalleen asennettujen laakereiden asennustarkkuus todetaan vaaka- ja pystymittauksin. Liikkuvissa laakereissa mitataan lisäksi laakerien asento sen hetkiseen siltarakenteen lämpötilaan nähden. Mittauksista laaditaan pöytäkirja..5 Vaatimustenmukaisuuden toteamisessa noudatetaan myös kohtaa 42001.4.8. SFS-EN 12390-3 Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus 42001.4.8 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti, InfraRYL. 42420.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42420 Laakerit ja nivelet 225

42430 42430.0 42430 Koneistot ja ohjaamot 42430.0 Yleistä.1 Betoni-, teräs- ja puurakenteisiin liittyen noudatetaan soveltuvin osin kohdissa 42020, 42030, 42040, 42060, 42070, 42111 ja 42210 esitettyjä vaatimuksia. 42430.4 Valmis asennettu koneisto tai ohjaamo.1 Valmis asennettu koneisto tai ohjaamo on tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42060 Sillan puurakenteet, InfraRYL 42070 Sillan peruslaatat, InfraRYL 42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL. 42430.1 Materiaalit, varusteet ja laitteet.1 Käytettävistä aineista, varusteista ja laitteista luovutetaan tilaajalle aineenkoetustodistukset, tarkastuspöytäkirjat sekä käyttöluvat ja -ohjeet. 42430.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Vaatimustenmukaisuus osoitetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 42430.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42430.2 Alusta.1 Alusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42430.3 Koneiston tai ohjaamon asennus.1 Asennustöitä varten laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat..2 Asennuksen jälkeen tarkastetaan, onko työ tehty suunnitelmien mukaisesti. Tarkastuspöytäkirja luovutetaan tilaajalle..3 Sähkölaitteiden asennuksen yhteydessä tehdään lisäksi lakisääteiset tarkastukset. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL. 226 InfraRYL 2006 Osa 3 42430 Koneistot ja ohjaamot

42440 42440 Siirtymälaatat.1 Siirtymälaattojen teossa ja niiden laadun varmistamisessa noudatetaan soveltuvin osin luvussa 42020 esitettyjä vaatimuksia..2 Siirtymälaattaa ei saa valaa kiinni siipimuureihin. Raon tulee olla (100 ±10) mm. 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL. InfraRYL 2006 Osa 3 42440 Siirtymälaatat 227

42450 42450 Suojalaitteet 42451 Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät 42451.0 Yleistä.1 Teräskaiteet ovat törmäystestattuja standardin SFS-EN 1317 mukaan..2 Teräskaiteet ja johteet tehdään ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan lukujen 42040 ja 42050 mukaisesti ottaen huomioon jäljempänä esitetyt lisävaatimukset. Laitteen valmistajan tulee kuulua ilmoitetun laitoksen toimintaan..3 Betonikaiteet tehdään ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan lukujen 42020 ja 42030 mukaisesti..4 Kosketussuojalippojen ja -seinämien rakentamisessa noudatetaan Tiehallinnon ohjetta Kosketussuojien yleiset laatuvaatimukset. SFS-EN 1317-1 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 1: Käsitteet ja testimenetelmien yleiset perusteet 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL 42030 Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL 42040 Sillan teräsrakenteet, InfraRYL 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL Kosketussuojien yleiset laatuvaatimukset. 42451.01 Laatuvaatimukset.1 Kaideteräkset täyttävät lujuus- ja laatuluokkatunnuksen perusteella määräytyvän SFS-EN-standardin mukaiset vaatimukset. Terästen tulee olla piillä (Si) tiivistettyä. Terästyön esikäsittelyn viimeistelyasteet ovat standardin SFS 8145 mukaan 03 kuumasinkitylle, 04 kuumasinkitylle ja maalatulle ja 05 maalatulle pinnalle..2 Pintojen ja liitosten kaikki terävät reunat ja kulmat viistetään..3 Yläjohteen jatkohitsien yläpinta hiotaan perusaineen tasoon ja hitsausroiskeet poistetaan ennen pintakäsittelyä..4 Päittäishitsit kaiteiden yläjohteessa ja pylväissä täyttävät standardin SFS-EN ISO 5817 luokan B laatuvaatimukset. Nämä hitsit tarkastetaan vaadittaessa ultraäänitutkimuksilla. Muilta osin kaiteiden hitsit täyttävät luokan C vaatimukset..5 Kaidepylvään ja teräsjohteiden kuumasinkityksen paksuus täyttää kohdan 42050.4.2 mukaiset laatuvaatimukset ja muissa osissa standardin SFS-EN ISO 1461 mukaiset laatuvaatimukset..6 Maalattaessa kuumasinkityksen päälle käytetään maalausjärjestelmää SFS-EN 12944-5/EPPUR 160/3-Fe Zn SaS, pinnan karhennus standardin SFS-EN 12944-4 mukaisesti..7 Juurikorokkeessa käytetty juotoslaasti on pakkasenkestävää P50 ja lujuusluokka vähintään K35. Laastin tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote. Hyväksytyt tuotteet on lueteltu SILKO-ohjeessa 3.231. 42050.4.2 Teräsrakenteiden pintakäsittely. Sinkkipinnoitteen laatuvaatimukset, InfraRYL SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat SFS-EN 12944-4. Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely. SILKO 3.231 Paikkausaineet..8 Juurikorokkeen korkeuden sallittu enimmäispoikkeama on enintään 70 mm..9 Yli 0,10 mm leveät halkeamat juurikorokkeen betonissa tiivistetään imeyttämällä. Imeytysaineen tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote. Hyväksytyt tuotteet on lueteltu SILKO-ohjeessa 3.235. SILKO-ohjeet 3.235 Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet..10 R Rautatiesiltojen kaiteena käytetään kuumasinkittyä (SFS-EN ISO 1461), teräksistä kaidetta. Kaiteen yläpinta on paljasta metallia tai kaiteen päällä ylimmässä kohdassa on metalllinen, paljas suojamaadoitettu metalliosa. Kaiteen tai suojamaadoitetun metalliosan on oltava jatkuva radan suunnassa ja täytettävä suojamaadoitusjohtimelle asetetut sähkönjohtavuusvaatimukset. 228 InfraRYL 2006 Osa 3 42450 Suojalaitteet

Kuumasinkityn teräksisen verkkokaiteen pintakäsittely voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti ulkonäöllisistä syistä esimerkiksi pulverimaalauksena, ks. liite 42050:liite R1. Kaiteen kiinnitys tehdään kuumasinkityillä tai ruostumattomilla kiinnikkeillä. Kiinnitys ei saa irrota junan aiheuttaman tärinän vaikutuksesta. Porausreiän ja kiinnikkeen väliin ei saa jäädä vettä kerääviä tyhjätiloja. Sementtijuotoslaastilla kiinnitettäessä tai käytettäessä kiinnitykseen esimerkiksi kemiallista ankkurimassaa täyttyvät molemmat edellä esitetyt vaatimukset..11 R Kaideverkko asennetaan siltaan, jonka alla on ajoneuvo- tai kevyen liikenteen väylä. Kaideverkko ulottuu koko kaiteen korkeudelle ja se estää sepelin sinkoutumisen alittavalle väylälle..12 R Jatkettaessa siltakaidetta radan suoja-aidalla, järjestetään kulku sillalle tarvittaessa lukittavalla kulkuportilla. Liite 42050: liite R1, InfraRYL SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. 42451.1 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän tarvikkeet.1 Katso kohta 42451.01. 42451.2 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän alusta.1 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän alusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42451.3 Kaiteen, johteen ja kosketussuojaseinän asennus 42451.3.1 Yleistä.1 Kaiteen asentamista varten laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat..2 Kaide asennetaan tien tasausviivan ja sivukaarevuuden mukaisesti, vaikka rakenne, johon se kiinnitetään, olisi tehty siitä poikkeavasti (esim. suora sillan päällysrakenne suurisäteisessä kaarteessa). Poikkeama tästä teoreettisesta asemasta saa olla enintään L/1000, kuitenkin enintään ± 10 mm. Suurempaa tarkkuutta kuin ± 2 mm ei vaadita. Mittaväli (L, mm) on mielivaltainen..3 Kaiteen yläjohde asennetaan niin, etteivät sillan päällysrakenteeseen valmistusvaiheessa syntyneet epätasaisuudet näy johteessa. Myös betonin pitkäaikaiset muodonmuutokset otetaan tarvittaessa huomioon. Jännitetyissä silloissa kiinnitetään yläjohde vasta jännittämisen jälkeen. Yläjohteessa ei saa olla 2 mm suurempaa yksittäistä taitetta korkeus- eikä vaakatasossa yhden metrin matkalla..4 Kaidepylväät ja säleet asennetaan pystysuoraan..5 Teräsjohteessa on sama liikevara kuin kaiteen yläjohteessa. Yksi kapean teräsjohteen jatkoksista sijoitetaan samaan pylväsväliin kaiteen liikkuvan jatkoksen kanssa. Tarvittaessa suurennetaan teräsjohteen pultin reikiä poraamalla tai käytetään erityistä johteen jatkososaa. Reikää ei saa suurentaa polttoleikkaamalla..6 Terässillassa kaide kiinnitetään hitsillä päällysrakenteeseen vasta sillan asennuksen jälkeen. Asennusvaiheessa ennakoidaan tällöin myös ne taipumat, jotka syntyvät kaidejohteisiin kannen pintarakenteiden painosta..7 Kaiteiden asennushitsit ja -reiät suihkupuhdistetaan asteeseen Sa 3 ja pintakäsittely tehdään hyväksyttävällä tavalla. Ellei suunnitelmassa muuta esitetä, suojataan asennushitsit ja -reiät ruiskusinkityksellä ja vinyylimaalilla standardin SFS-EN 2063 mukaisesti tai siveltimellä tehdyllä 3-kertaisella yksikomponenttisella sinkkipölymaalikerroksella. Pinnoitteen paksuuden tulee vastata muun kaideosan pinnoitepaksuutta..8 Kaidejohteiden kiinnitysruuvit ovat kuumasinkittyjä standardin SFS-EN ISO 1461 mukaan..9 Aukinaiset kaidekolot suojataan talven yli jäätyvän veden aiheuttamilta vaurioilta. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL SFS-EN 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. 42451.3.2 Kaiteen ruuvikiinnitys 42450 42451.1.1 Kun käytetään ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä valmistettuja ruuveja, ruuvit eristetään muista teräksistä muovieristeillä. Jos rautatiealueella olevan sillan kaiteessa käytetään muovieristeitä, otetaan tämä huomioon kaiteen maadoituksessa. Kun betonirakenteissa käytetään sinkittyjä ruuveja, sinkityksen annetaan oksidoitua vähintään 8 viikkoa tai sinkitty pinta on passivoitava tai tiivistettävä alkalin kestävällä lakalla ennen asennusta..2 Kiinnityspultteihin jätetään hattumuttereiden yhteydessä kiinnityslevyn yläpuolista kierrettä jäljelle 23 ± 6 mm. Muulloin vastaava mitta on 27 ±10 mm. Muttereita ei saa kiertää liian lyhyisiin pultteihin. Mikäli pultit joudutaan asennuksen jälkeen katkaisemaan oikeaan pituuteensa, muu kaiderakenne suojataan katkaisu- InfraRYL 2006 Osa 3 42450 Suojalaitteet 229

42450 42451.4 työn aikaiselta kipinäsuihkulta. Katkaistujen pulttien päät käsitellään sinkkipölymaalilla..3 Jos ruuvin pituus ei täytä normaalin mutterin (SFS-EN ISO 4032 tai DIN 934-5) mukaista mittaa, on hattumutterin käyttö kielletty. Pylvään kiinnitysruuvit asennetaan ennen reunapalkin valua paikalleen esim. vanerista asennuslevyä apuna käyttäen. Ruuvien kierteet suojataan betonilietteeltä esim. teipillä. Asennuslevy tulee pylvään alusmuttereiden (matala mutteri) päälle. Asennuslevyn ja reunapalkin yläpinnan väliin jätetään noin 50 mm rako. Ruuviryhmän alusmutterit kierretään sitä ennen tarkasti samaan korkeuteen. Ruuviryhmä kiinnitetään asennuslevyllä tiukasti oikeaan asemaansa ja siten, että pylväs tulee aina pystysuoraan. Valuvaiheessa betoni tiivistetään huolellisesti ruuviryhmän kohdalta ja reunapalkin pinta hierretään mahdollisimman hyvin myös asennuslevyjen alta. Asennuslevyt poistetaan mahdollisimman pian valun jälkeen, jolloin betoniroiskeet on vielä mahdollista puhdistaa vesipesulla ruuveista. Tämän jälkeen vaaitaan ruuviryhmien korkeudet ja etsitään se ruuviryhmä, joka poikkeaa eniten suunnitellusta korkeusasemasta. Pylväiden lopullinen korkeusasema määritetään sen mukaan nostamalla tai laskemalla alusmuttereita. Sen jälkeen kaidepylväät nostetaan kiinnityslevyineen paikalleen ja tehdään vielä lopulliset aseman säädöt. Ennen kiinnitysmuttereiden kiristystä asennetaan yläjohde ja kapea teräsjohde paikalleen. Lopuksi kiristetään kiinnitysmutterit kiinni ja tehdään juurikorokkeen valu. Valumuotti tehdään esim. pellistä, joka tuetaan ympäriltään lautakehikolla. SFS-EN ISO 4032 Hexagon nuts, style 1. Product grades A and B (ISO 4032:1999). DIN 934-5 Fasteners - Nuts - Part 5: Hexagon nuts, style 1, product grades A and B. 42451.3.3 Kaiteen kolokiinnitys.1 Kaiteen valukiinnitystä varten laaditaan kohdan 42400.04 mukainen tekninen työsuunnitelma..2 Juotoslaasti on, ellei suunnitelmassa muuta edellytetä, pakkasenkestävää P50 ja lujuusluokka vähintään K35. Laastin tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote. Kovettunut laasti ei saa irrota kolon seinistä ja reunapalkin yläpinnasta. Yli 0,1 mm leveät halkeamat on tiivistettävä imeyttämällä. Imeytysaineen tulee olla Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä tuote..3 Kaidepylvästä ja asennuskiiloja ei saa hitsata kiinni reunapalkin teräksiin. Kiinnitys voidaan tehdä suorakaiteen muotoiseen varauskoloon jälkivaluna tai jälkeenpäin porattuun sylinterinmuotoiseen koloon jälkivaluna. Ennen jälkivalua (painevalu) kaidekolon reunoista poistetaan kaikki irtonainen aines ja sementtiliima. Kaidepylvään ja kaidekolon betonin välillä on vähintään 20 mm tyhjätila joka suuntaan ennen jälkivalua. Asennuskiilojen etäisyys reunapalkin yläpinnasta on vähintään 80 mm. Valun jälkeen varmistetaan, että kaidepylvään ollessa putkiprofiili kaidepylväässä oleva valureikä jää auki, jolloin mahdollisesti pylvään sisään pääsevä tai kondensoituva vesi pääsee poistumaan sen kautta. Juotoslaastin on tällöin ulotuttava valureiän alareunaan kaidetolpan sisällä. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL. 42451.4 Valmis asennettu kaide, johde ja kosketussuojaseinä.1 Valmis asennettu kaide, johde ja kosketussuojaseinä on tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42451.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Kaideteräksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan ainestodistusten ja kuormakirjojen avulla..2 Kaiteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan mittauspöytäkirjoilla..3 Juotoslaastin vaatimustenmukaisuus osoitetaan luvun 42020 mukaisesti. Jos laasti on SILKO-ohjeen 3.231 mukainen Tiehallinnon käyttöönsä hyväksytty tuote, ei pakkasenkestävyyttä eikä lujuutta tarvitse erikseen tutkia..4 Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan myös kohtaa 42001.4.8. 42001.4.8 Sillat, yleinen osa. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja sillan laaturaportti, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL SILKO 3.231 Paikkausaineet. 42451.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. 42452 Reunatuet.1 Betoniset reunatuet valmistetaan ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan luvun 42030 mukaisesti..2 Betoninen reunatuki on pakkasenkestävää. Ellei pakkasenkestävyyttä osoiteta P-luvulla kohdan 42030.5.1 mukaisesti (P50), on reunatuen oltava säänkestävää SKTY 14:n erikoisluokan reunakiveä ja standardin SFS-EN 1340 säänkestävyysluokan 2/B ja taivutusvetoluokan 2/T mukaista..3 Kivestä valmistetut reunatuet täyttävät standardin SFS-EN 1343 vaatimukset ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan mittauspöytäkirjoilla. SILKO-ohjeessa on lueteltu reunatuen valmistajia. 230 InfraRYL 2006 Osa 3 42450 Suojalaitteet

42450 42451.6 42030 Sillan betonielementtirakenteet,infraryl 42030.5.1 Sillan betonielementtirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja korjaavat toimenpiteet, InfraRYL SFS-EN 1340 Betoniset reunakivet. ja testausmenetelmät SFS-EN 1343. Ulkotilojen reunakivet. ja testausmenetelmät SILKO, Siltojen korjausohjeet. 42453 Muut suojalaitteet.1 Puomien ja muiden suojalaitteiden (ml. törmäyssuojat, aurauslumisuojat, suojaverkot ja kosketussuojaseinämät) valmistusta ja niiden laadunvarmistusta varten laaditaan tarvittavat suunnitelmat luvun 42001 mukaisesti..1 R Rautatien ylittävien ylikulkusiltojen auraussuojan on oltava radan kohdalla roisketiivis. Huoltokäytävä ja kulmatukimuuri rakennetaan normaalipiirustussarjan mukaisesti, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty. myöhempänä ajankohtana, sinkitty pinta on puhdas maalin tartunnan varmistamiseksi..7 Mikäli kolhaisusuojaan ei tule huomioraitoja, näkyviin jäävä teräspinta suojataan likaantumiselta betonoinnin ajaksi. Mikäli kolhaisusuojaa ei saada puhdistettua sementtiliiman valumista, käsitellään koko rakenne näkyvältä osuudeltaan sinkitylle teräspinnalle soveltuvalla harmaalla maalilla. Ks. ohje Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet Tiemerkintöjen laatuvaatimukset Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien yleiset laatuvaatimukset Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Auraussuojauksessa sovelletaan julkaisua Siltojen kosketussuojarakenteet. Auraussuojan on ulotuttava kosketussuojaseinän minimimitan mukaisesti vähintään 3,5 m:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta mitattuna kohtisuoraan raidetta vasten..2 Suojalaitteiden asentamista varten laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat..3 Asennuksen jälkeen tarkastetaan, onko työ tehty suunnitelmien mukaisesti. Tarkastuspöytäkirja luovutetaan tilaajalle..4 Sähkölaitteiden asennuksen yhteydessä tehdään myös lakisääteiset tarkastukset..5 Sähköistetyn radan ylittävän sillan suojauksia tehtäessä noudatetaan Ratahallintokeskuksen antamia vaatimuksia ja ohjeita. Kolhaisusuojat ja törmäyspalkit.6 Mikäli kolhaisu- tai törmäyssuojana käytetään siltakannesta irti olevaa tai sillan ulkopuolelle sijoitettua teräksistä tai muuta materiaalia olevaa laitetta, kiinnitetään laite siten, että sen putoaminen alimenevälle väylälle törmäystilanteessa on estetty..6 R Rautatiesilloissa alikulkusiltojen ja alikäytävien siltakansien alanurkkiin asennetaan kolhaisusuojat. Kolhaisusuoja tehdään normaalipiirustuksen mukaan kuumasinkitystä teräksestä, jonka näkyviin jäävässä pinnassa on keltamustat 200 mm leveät huomioraidat. Ks. kolhaisusuojan huomioraitojen osalta ohjetta Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Huomioraidat tehdään itseliimautuvilla tarrakalvoilla tai pintakäsittelyllä. Pintakäsittely sisältää vinyylipohjamaalin ja akryylimaalin ja se tehdään välittömästi kuumasinkityksen jälkeen. Molempien maalikerrosten kuivan kalvon paksuus on vähintään 40 µm. Mikäli pintakäsittely tehdään InfraRYL 2006 Osa 3 42450 Suojalaitteet 231

42460 42460.0 42460 Sillan maadoitus 42460.0 Yleistä.1 R Sähköistettyjen tai sähköistysohjelmassa olevien ratojen rautatie- ja ylikulkusillat maadoitetaan RHK:n ohjeiden mukaisesti noudattaen RSO:n osaa 8 Siltojen maadoituksen suunnitteluohje..2 R Maadoitustyö tehdään rinnan muun siltarakentamisen kanssa. Maadoitus tehdään aina RHK:n tai sen valtuuttaman organisaation hyväksymän suunnitelman mukaisesti..3 R Työhön osallistuvien pätevyys täyttää RHK:n julkaisun Ratatyön kelpoisuusvaatimukset asettamat ehdot. Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet (RSO). Osa 8 Siltojen maadoituksen suunnitteluohje sekä muut osat soveltaen Ratatyön kelpoisuusvaatimukset. 42460.1 Rakenteet ja materiaalit.1 R Maadoituksessa käytetään hyväksyttyjä, tarkoitukseen ja rautatieympäristöön sopivia rakenneosia..2 R Maadoituksessa noudatetaan RHK:n julkaisua B 13..3 R Kaikkien näkyvien ja osittainkin suojaavassa betonipeitteessä sijaitsevat teräksiset maadoitusosat ovat haponkestävää terästä SFS-EN 10088-3-1.4436 + D2, ellei suunnitelmassa ole muuta esitetty. Muut maadoitusteräkset voivat olla terästä S235JR..4 R Maadoituskorvake, tartuntalevy tai vastaava osa on haponkestävää tai kuumasinkittyä terästä (sinkitys: ks. standardi SFS-EN ISO 1461)..5 R Kuparijohtimen kaapelikenkä on puristettava ja yleensä tinattua kuparia. Aluslevy on haponkestävää tai kuumasinkittyä terästä sekä jousialuslevy haponkestävää tai kuumasinkittyä terästä..6 R Ruuvit ovat haponkestävää tai kuumasinkittyä terästä, lujuusluokka vähintään 8.8 (sinkitys: ks. standardi SFS-EN ISO 1461)..7 R Suojaseinämien ja lippojen reunat ovat maadoitettuja. Reunan ylimmässä kohdassa on oltava metallinen, paljas suojamaadoitettu metalliosa, joka on jatkuva radan suunnassa ja täyttää suojamaadoitusjohtoimelle asetetut sähkönjohtavuusvaatimukset. Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen alueella. B 13 SFS-EN 10088 3 Ruostumattomat teräkset. Osa 3: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit, kirkkaat tuotteet ja puolivalmisteet. Tekniset toimitusehdot. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. 42460.2 Maadoituksen alusta.1 R Maadoituksen alusta on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 42460.3 Maadoituksen tekeminen 42460.3.1 Hitsaus.1 R Maadoitusteräkset ovat hitsattavia ja halkaisijaltaan vähintään 10 mm..2 R Betoniraudoitteiden maadoitusterästen jatkokset tehdään RSO 8:n mukaisesti..3 R Sillan maadoitusosien hitsausluokat määräytyvät sillan rakenneosien hitsausluokkien mukaan..4 R Kaikki hitsisaumat tarkistetaan silmämääräisesti eri rakenneosien edellyttämien tarkastusten lisäksi. Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet (RSO). Osa 8 Siltojen maadoituksen suunnitteluohje sekä muut osat soveltaen. 42460.3.2 Sähköiset vaatimukset.1 R Sillan maadoitettavaksi määrätyt pääosat maadoitetaan varmennetusti paluukiskoon (kahdella erillisellä johtimella)..2 R Maadoitusjohdin on 25 mm 2 kupariköysi (SFS-EN 13602) ja yli 10 mm liikkuvien saumojen ylityksessä hienosäikeinen tinattu kupari johdin (DIN 43138)..3 R Kupariköysi ja kuparijohdin asennetaan aina, kun se on mahdollista, siltarakenteeseen upotettuun putkeen. 232 InfraRYL 2006 Osa 3 42460 Sillan maadoitus

42460 42460.4.4 R Maadoituksen paluukiskoon liitäntämenetelmät ovat RHK:n hyväksymiä..5 R Vahvavirtaliittimet täyttävät standardin SFS 2663 vaatimukset..6 R Maadoitusten alumiiniliitokset täyttävät standardien SFS 3737 ja SFS 3738 vaatimukset..7 R Maadoitusliitos on metallinen ja puhdas eikä kosketuspintojen saa olla maalattuja eikä muovitettuja..8 R Jännitteen poislaukaisun varmistamiseksi vikatapauksissa maalattujen rautatien ylittävien siltojen alareunoissa on metallinen kosketusluiska..9 R Ennen paluukiskoon liittämistä mitataan sekä sillan maadoitusimpedanssi eristysvastusmittauksena paluukiskoa vastaan että sillan sisäisen maadoitus verkon metallinen yhtenäisyys vastusmittauksena (SEM-pisteet). Mittaustulokset kirjataan käyttöönottopöytäkirjaan..10 R Paluukiskoon liittämisen jälkeen sähköalan ammattilainen mittaa maadoitusjohtimien metallisen yhtenäisyyden ja merkitsee mittauspisteet (SAM-pisteet) loppukuviin. Mittaustulokset kirjataan käyttöönottopöytäkirjaan..11 R Maadoitus liitetään paluukiskoon viivytyksettä ja tarvittaessa työvaiheittain..12 R Sähköistämättömällä rataosalla olevan sillan valmiiksi rakennettu maadoitus liitetään paluukiskoon sähköistyksen yhteydessä..13 R Työnaikaiset sillan osat ja muut rakenteet maadoitetaan ja kosketussuojataan tarpeellisessa määrin..14 R Sähköteknisten vaatimusten lisäksi maadoitukset täyttävät muut niihin kohdistuvat vaatimukset, kuten asennettavuuden, tarkastettavuuden ja korjattavuuden..15 R Ennen maadoitusjohtimen liittämistä paluukiskoon varmistetaan, mihin kiskoon tai kiskoihin silta on maadoitettava, vai sallivatko raidevirtapiirit ja sillan maadoitusvastus lainkaan sillan maadoittamista suoraan paluukiskoon. Vaihtoehtona on sillan maadoittaminen (mahdollisesti myöhemmin tulevan) M-johtimen tai impedanssisillan kautta. 42460.5 Maadoituksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 42460.5.1 Maadoituksen tarkastus.1 R Maadoitus on voitava helposti tarkastaa sillan rakentamistyön aikana työvaiheittain..2 R Maadoitusterästen liitoskohdat merkitään selvästi työmaalla esim. keltaisella maalilla..3 R Maadoitusliitos on tarkastettavissa, mutta se ei saa sijaita liian näkyvällä tai vaurioalttiilla paikalla. 42460.5.2 Dokumentointi.1 R Valmistuneen sillan maadoituksesta laaditaan toteumapiirustus, joka arkistoidaan RHK:n määräämällä tavalla..2 R Maadoitettavista osista laaditaan, jos tilaaja vaatii, luettelo suunnitelman liitteeksi..3 R Mittauspöytäkirjat toimitetaan tilaajalle. 42460.5.3 ista poikkeaminen.1 R Voimassa olevista maadoituksen suunnittelu- ym. ohjeista poiketaan vain RHK:n luvalla. 42460.6 Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan 42001.8.4 vaatimuksia ja ohjeita. 42001.8.4 Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. SFS-EN 13602 Kupari ja kupariseokset. Sähköjohtimissa käytettävä vedetty pyöreä kuparilanka DIN 43138 Flexible cables for overhead equipment and return current SFS 2663 Vahvavirtaliittimien rakenne ja koestus SFS 3737 Sähkötekniikan ruuviliitokset. Lautasaluslaatta SFS 3738 Aluslaatta alumiiniliitoksia varten. 42460.4 Valmis maadoitus.1 R Valmis maadoitus on tämän luvun ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. InfraRYL 2006 Osa 3 42460 Sillan maadoitus 233

42470 42470 Tukikerroksen katkaisulaite.1 R Radan tukikerroksen katkaisulaitteen tarve sillan päissä on määritelty ohjeessa RATO osa 8, Sillat..2 R Katkaisulaitteesta laaditaan siltakohtainen suunnitelma..3 R Katkaisulaite mitoitetaan maanpaineelle (lepopaine) sekä 10 kn raiteen suuntaiselle vaakakuormalle, joka vaikuttaa ratapölkyn sivupinnan keskikohdan korkeudella. Suurin sallittu taipuma on 2 mm..4 R Katkaisulaitteen teräslaadun iskusitkeysluokka on vähintään 32. Laitteen pintakäsittely toteutetaan vaihtoehtoisesti kuumasinkityksenä luvun 42050 mukaan tai maalausjärjestelmällä TIEL 4.3, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty..5 R Katkaisulaitteen kumiosilla on erittäin hyvä säänkestävyys sekä hyvä öljynkestävyys, esim. kloropreenikumilevy..6 R Katkaisulaite on jälkiasennettava sekä nopeasti ja helposti vaihdettava esim. raide kerrallaan..7 R Katkaisulaite on yläreunastaan suljettu..8 R Katkaisulaite sallii kiskonliikuntalaitteen esteettömän toiminnan. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely, InfraRYL RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet sekä muut osat soveltaen Maalausjärjestelmä TIEL 4.3. 234 InfraRYL 2006 Osa 3 42470 Tukikerroksen katkaisulaite

42490 42490 Muut varusteet ja laitteet 42491 Aukot ja varaukset.1 Aukkojen ja varausten lisäämistä siitä, mitä suunnitelmassa on esitetty, käsitellään suunnitelman muutoksena, johon on saatava ennen töiden aloitusta tilaajan hyväksyntä..2 Aukkojen ja varausten kohdalle sattuvia betoniteräksiä ei saa siirtää sivuun tai katkaista ilman tilaajan lupaa. Katkaistut teräkset korvataan yleensä aukon viereen sijoitetuilla lisäteräksillä. Veden jäätyminen varauksissa estetään..3 Aukkojen ja varausten sijaintitoleranssi on ± 15 mm..4 Aukkojen ja varausten mittojen toleranssit ovat 5 mm ja +15 mm. 42492 Panosputket ja -kiinnikkeet.1 Panosputkien ja -kiinnikkeiden sijaintitoleranssi pysty- ja vaakasuunnassa on ± 40 mm. Panosputkien ja -kiinnikkeiden paikat, materiaalit ja maalausjärjestelmä esitetään suunnitelmassa. 42493 Tippuputket.1 Tippuputket tehdään ruostumattomasta teräksestä standardin SFS-EN 10088-1.4301 mukaisesti. Pintojen viimeistelytila on standardin mukainen 2.D. Hitsaus tehdään ruostumattomia lisäaineita käyttäen ja kyseisen teräslaadun standardin ohjeita noudattaen. Hitsaussaumat peitataan tarkoitukseen sopivalla peittauspastalla hyväksyttävällä tavalla. Putket eivät saa koskettaa betoniteräksiin. 2. Tippuputkien asentamisesta laaditaan kohdan 42400.04 mukainen laatusuunnitelma..3 Tippuputkien sijaintitoleranssi on + 0 mm, 10 mm kannen yläpinnan tasoon verrattuna ja kannen alapinnassa suunnitelman mukaisen korkeuden suhteen 5 mm, + 20 mm..4 Sillan päällysteen ja vedeneristyksen suojakerroksen läpi suotautunut vesi ei saa jäädä vedeneristyksen päälle, vaan sen on poistuttava tippuputkista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että vesi pääsee myös sillan päissä virtaamaan lähimpään tippuputkeen. Tarvittaessa sillan kansien yläpintaa muotoillaan tippuputkiin viettäväksi ja veden virtausta estävät nystermät poistetaan sekä asennetetaan lisäputkia. Reikien poraaminen valmiiseen rakenteeseen käsitellään suunnitelman muutoksena ja sille on saatava tilaajan hyväksyntä. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL SFS-EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo..5 Tippuputkien sijoittelussa rautatieliikenteen ja jännitteisten rakenteiden läheisyydessä noudatetaan RATO:n osan 8 Sillat -ohjeita..6 Jos pintaa muotoillaan betonin kovettumisen jälkeen, korjaus tehdään kohdan 42310.2 mukaisesti. Massan tarttuvuus kovettuneeseen betonipintaan varmistetaan..7 Putken yläpäässä laipan ympäristö tiivistetään kuumuutta (+ 210 C) kestävällä kaksinkertaisella epoksihartsisivelyllä..7 R Tippuputken laipan ja siltakannen liitoskohta tiivistetään polymeerilla SILKO hyväksyttyjä tiivistys- tai imeytysaineita käyttäen. Rautatiesilloilla ei edellytetä tiivistysaineilta korkeiden lämpötilojen kestävyyttä. 42310.2 Eristys. Eristyksen alustan vaatimukset, InfraRYL RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet SILKO 3.235 Injektointi, imeytys- ja sulkuaineet. 42494 Pintavesiputket.1 Pintavesiputket ja niiden kannakkeet tehdään haponkestävästä teräksestä standardin SFS-EN 10088 1.4432 mukaisesti. Pintojen viimeistelytila on standardin mukainen 2.D. Hitsaus tehdään haponkestäviä lisäaineita käyttäen ja kyseisen teräslaadun stan- InfraRYL 2006 Osa 3 42490 Muut varusteet ja laitteet 235

42490 dardin ohjeita noudattaen. Hitsisaumat peitataan tarkoitukseen sopivalla peittauspastalla hyväksyttävällä tavalla. Putket eivät saa koskettaa betoniteräksiin..2 Pintavesiputkien asentamisesta laaditaan kohdan 42400.04 mukainen laatusuunnitelma..3 Putkien sijoittelussa rautatieliikenteen ja jännitteisten rakenteiden läheisyydessä noudatetaan Ratahallintokeskuksen antamia ratateknisiä ohjeita..4 Pintavesiputkien sijaintitoleranssi on + 0 mm, 10 mm päällysteen yläpinnan tasoon verrattuna ja kannen alapinnassa suunnitelman mukaisen korkeuden suhteen 5 mm, + 20 mm..5 Putken yläpinnan säleet asennetaan sillan poikkisuuntaisesti..6 R Mikäli raiteen tukikerros on soraa tai hienosepeliä, estetään tukikerrosmateriaalin valuminen pintavesiputken säleikön läpi asentamalla noin 0,5 x 0,5 m 2 jäykkä salaojamatto keskeisesti pintavesiputken päälle..7 R Pintavesiputki jatketaan tuen seinämää pitkin alas haponkestävällä teräsputkella. Pintavesiputki asennetaan siten, että putkesta tuleva vesi ei roisku sillan tukirakenteisiin eikä syövytä sillan luiskarakenteita..8 R Pintavesiputken alle sillan luiskaan sijoitetaan kaivo, kivisilmä tai vastaava eroosiota kestävä rakenne, josta vesi johdetaan ojaan tai viemäriin. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL SFS-EN 10088-1. Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet. Paineentasausputkien sijainti määrätään siltasuunnitelmassa. 42496 Salaojat.1 Salaoja on vettä johtava. Teräksinen salaojan profiili tehdään ruostumattomasta teräksestä standardin SFS-EN 10088-1.4301 mukaisesti..2 Salaojan asentamisesta laaditaan kohdan 42400.04 mukaiset suunnitelmat. Salaojarakenteen päälle levitetään kuitukangas estämään päällysteen bitumin valuminen salaojasoraan. Tarkempia ohjeita salaojan tekemisestä on annettu SILKO-ohjeissa 2.613 ja 2.614. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL SFS-EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo SILKO 2.613 Reunasalaojan teko SILKO 2.614 Poikittaisen salaojan teko..3 R Rautatiesillassa salaoja voidaan tehdä myös salaojamatosta, jonka paksuus on vähintään 10 mm ja leveys 100 mm. Suojabetonin valuvaiheessa salaojamatto ei saa kokoonpuristua eikä betoni saa tunkeutua salaojamaton sisään. 42495 Paineentasausputket.1 Putket tehdään ruostumattomasta teräksestä standardin SFS-EN 10088-1.4301 mukaisesti..2 Putkien asentamisesta laaditaan kohdan 42400.04 mukainen laatusuunnitelma..3 Putkien sijoittelussa rautatieliikenteen ja jännitteisten rakenteiden läheisyydessä noudatetaan Ratahallintokeskuksen antamia ratateknisiä ohjeita..4 Putkien sijaintitoleranssi on + 0 mm, 10 mm kannen yläpinnan tasoon verrattuna ja kannen alapinnassa suunnitelman mukaisen korkeuden suhteen 5 mm, + 20 mm..5 Jos paineentasausputkia asennetaan siltakanteen poraamalla asennusreiät kansibetonin läpi, kiinnitetään erityistä huomiota niiden sijaintipaikkojen valintaan siten, ettei putkista valuva vesi tipu maa- tai välitukien tai laakerien päälle. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL SFS-EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo RATO osa 8 Sillat. Ratatekniset ohjeet. 42497 Kaapeliputket ja -hyllyt.1 Kaapeliputkien sijaintitoleranssi on ± 20 mm..2 Putkien ja hyllyjen asentamisesta laaditaan kohdan 42400.04 mukainen laatusuunnitelma..3 Kaapelin on päästävä vapaasti liikkumaan suojaputken sisällä. Betonin sisään tulevan kaapelin suojaputki ei saa olla alumiinia. Liikuntasaumojen kohdilla varmistetaan, että liikkeen mahdollistavaan suojaputkeen ei pääse betonia valuvaiheessa..4 Kaapeliputken alimpaan kohtaan asennetaan vedenpoistoputki. Kaapeliputki asennetaan muutoinkin siten, ettei putkeen jää sillassa vesipesiä..5 R Rautatiesilloilla käytetään RHK:n hyväksymiä kaapelikanavaelementtejä. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt kaapelikanavaelementtien paikalla pysymisen varmistavat kiinnikkeet ovat kuumasinkittyjä tai ruostumatonta terästä. 42400.04 Sillan varusteet ja laitteet. Tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, InfraRYL. 236 InfraRYL 2006 Osa 3 42490 Muut varusteet ja laitteet

42490 42498 Tarkkailu- ja kontaktitapit.1 Sillan muodonmuutosten ja siirtymien mittausta varten tarvittavat tarkkailutapit tehdään betonirakenteeseen kohdan 42001.5.3 mukaisesti. Ne asennetaan siten, että ne eivät kosketa raudoitukseen..2 Teräs- ja puurakenteisiin tehdään samaa tarkoitusta varten pysyvät mittapisteet..3 Kontaktitapit asennetaan kohdan 42020.05 mukaisesti. 42001.5.3 Sillat, yleinen osa. Tarkkailutapit ja niiden sijaintimittaukset, InfraRYL 42020.05 Sillan betonirakenteet. Kontaktitappien asentaminen sähkökemiallisia mittauksia varten, InfraRYL. 42499 Kiinnityslevyt ja -laitteet sekä tarkastusluukku.1 Kiinnityslevyn ja -laitteen sijaintitoleranssi on 0 mm, + 5 mm korkeus-, vaaka- ja pystytasossa pinnan tasoon verrattuna..2 Tarkastusluukun sijaintitoleranssi on ± 20 mm..3 Luukun on avauduttava ja sulkeuduttava vaivattomasti ja se varustetaan lukolla. InfraRYL 2006 Osa 3 42490 Muut varusteet ja laitteet 237

42500 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt.1 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyn on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt vaatimukset..2 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt tehdään sillan rakennussuunnitelmassa esitettyihin pintoihin..3 Suoja-aineen (impregnointiaineen, tiivistysaineen, pinnoitteen ja töherrystenestoaineen) on oltava Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä. Ks. SILKO-ohjeet 3.251 Töherrystenestoaineet ja kemialliset pinnan puhdistusaineet, 3.252 Impregnointi- ja tiivistysaineet, 3.253 Pinnoitusaineet, 1.251 Betonin suojaaminen, 2.252 Betonipinnan impregnointi ja 2.253 Betonipinnan pinnoitus..5 R Betonirakenteiden sateelle alttiilla pystypinnoilla polymeeripinnoitetut betonipinnat ylitasoitetaan polymeeripitoisella hienolaastilla betonirakenteen säilyvyyden, ulkonäön ja puhdistettavuuden parantamiseksi. Hienolaastin paksuus riippuu runkobetonin epätasaisuudesta ja valitusta hienolaastin pintastruktuurista. Minimi hienolaastipaksuus on keskimäärin 2 mm (2 x 1 mm)..6 R Jos siltakannen alapinnalla ei ole suihkupuhdistuksen jälkeen merkittävää määrää ilmarakkuloita, voidaan ylitasoituslaasti jättää pois..7 R Betonirakenteiden kunnossapitäjälle laaditaan toteutetun pinnoitteen tai laatoituksen edellyttämä hoitoohje töherrysten poistamiseksi tai pinnoitteen muita korjaustoimenpiteitä varten. Liite 42500: liite R1, InfraRYL. SILKO 3.251 Töherrystenestoaineet ja kemialliset pinnan puhdistusaineet SILKO 3.252 Impregnointi- ja tiivistysaineet SILKO 3.253 Pinnoitusaineet SILKO 1.251 Betonin suojaaminen SILKO 2.252 Betonipinnan impregnointi SILKO 2.253 Betonipinnan pinnoitus..4 R Valittu betonipinnan käsittelytapa esitetään siltasuunnitelmassa. Rautatiesilloissa uusien betonirakenteiden ohjeelliset pinnoitustyypit on esitetty liitteessä 42500:liite R1. Rautatiesilloissa suolarasitukselle alttiit betonipinnat, joissa ei ole metalliverhoiluja, käsitellään hyväksytyllä impregnointiaineella tai pinnoituksella. Impregnointiainetyyppi valitaan SILKO-ohjeesta vastaamaan kohteen rasitusluokkaa. Rautatiesilloissa töherrysalttiit, pinnoittamattomat, laatoittamattomat, huokoiset pintamateriaalit ja suojaamattomat betonirakenteet suojataan uhrautuvilla ilkisuoja-aineilla. Liuotinpuhdistusta kestävillä polymeeripinnoitteilla, laatoituksilla tai verhoiluilla helpotetaan betonirakenteiden puhtaanapitoa ja parannetaan rakenteiden ulkonäköä taajama-alueilla. Rautatiesilloissa kun laatoitusalue on alttiina töherryksille, laatoituksien saumat suojataan värittömillä, hengittävillä, uhrautuvilla tai puhdistusliuottimia kestävillä suoja-aineilla. Jos siltarakenne ei ole töherryksille alttiina tai töherrysetäisyys > 2,5 m, pinnoitus voidaan tehdä sementtipohjaisella pinnoitteella tai polymeeripinnoitteilla, joilta ei vaadita hyvää puhdistettavuutta. 238 InfraRYL 2006 Osa 3 42500 Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt

Toimikuntalaitos 241 Kirjallisuusluettelo 245 Termihakemisto 257 Liitteet 263

Toimikuntalaitos Hankkeen rahoittajat nimesivät edustajansa RTS Infra päätoimikuntaan. Laatuvaatimusten ja nimikkeistöjärjestelmän laatimista ja ylläpitoa sekä tiedonsiirtoformaatin ylläpitoa varten nimettiin toimikunnat. Toimikunnat ja työryhmät saivat Rakennustietosäätiö RTS:n toimikuntalaitoksen numerot. Seuraavassa luetellaan päätoimikunnan PT 29, TK 280 Infra laatuvaatimustoimikunnan ja työtä valmistelleiden työryhmien, asiantuntijoiden, käsikirjoittajien ja muiden valmisteluun osallistuneiden nimet. Nimien jälkeen on merkitty taustaorganisaatio tai sen hetkinen työpaikka. Lisäksi useat tahot ovat antaneet luvuista lausuntoja. PT 29 RTS Infra päätoimikunta Päätoimikunnan tehtävänä oli toimia rahoittajien edunvalvojana seuraten infrahankkeiden aikataulua ja kustannusarviota sekä ohjata infralaatuvaatimuksia, infranimikkeistöjä laativia sekä tiedonsiirtoformaattia ylläpitäviä toimikuntia. Päätoimikunnan kokoonpano Markku Teppo hankintajohtaja Tiehallinto Christer Finne tutkimus- ja kehitysjohtaja Rakennustietosäätiö RTS Kari Happonen toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto Reijo Järvinen projektinjohtaja Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto Harri Kailasalo rakennuspäällikkö Lemcon Oy Tapani Karonen diplomi-insinööri Infra ry Anu Karvonen koulutus- ja jäsenpalvelupäällikkö Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Jussi Kauppi yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen kuntaliitto Jouni Kekäle liiketoimintajohtaja Oy VR-Rata Ab Risto Laaksonen kaupungininsinööri Tampereen kaupunki Reijo S Lehtinen asiamies Talonrakennusteollisuus ry Seppo Mäki toimitusjohtaja Suunnittelukeskus Oy (SKOL) Heikki Pajunen katupäällikkö Vantaan kaupunki Risto Pelttari kehitysjohtaja Destia Pekka Vaara toimialapäällikkö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry Ari Strandman kehitysinsinööri Suomen ympäristökeskus, vesivarayksikkö Harri Yli-Villamo suunnitteluyksikön päällikkö Ratahallintokeskus Osmo Rosti tekninen johtaja Jyväskylän kaupunki Matti Räinä kaupungininsinööri Oulun kaupunki Martti Tieaho kaupungininsinööri Espoon kaupunki, Tekninen keskus varalla: Markus Rönty katupäällikkö Espoon kaupunki, Tekninen keskus Puheenjohtaja: hankintajohtaja Markku Teppo Sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta InfraRYL 2006 Osa 3 241

Toimikuntalaitos TK 280 Infra laatuvaatimukset toimikunta Laatuvaatimukset toimikunnan tehtävänä oli valvoa ja ohjata InfraRYLin sisältöä. Toimikunta asetti tavoitteet työlle, käsitteli työryhmien valmistelemat luonnokset, päätti konsensuksen hankkimisesta ja hyväksyi valmiin työn teknisen sisällön. Toimikunnan kokoonpano Reijo S Lehtinen asiamies Talonrakennusteollisuus ry Jussi Ala-Fossi diplomi-insinööri Tiehallinto Christer Finne tutkimus- ja kehitysjohtaja Rakennustietosäätiö RTS Hannu Huhtala rakennuttajainsinööri Suomen kuntaliitto Reijo Järvinen projektinjohtaja Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto Jouko Kankainen professori TKK Rakentamistalous Juha Kansonen ylitarkastaja Ratahallintokeskus Seppo Mäki toimitusjohtaja Suunnittelukeskus Oy (SKOL) Mika Rontu verkostoinsinööri Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Markus Rönty katupäällikkö Espoon kaupunki, Tekninen keskus Kari Seuranen yhdyskuntatekniikan Jyväskylän kaupunki suunnittelupäällikkö Milko Tietäväinen rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki, Tekninen Toimi varalla: Jouko Vehkakoski rakennuspäällikkö Espoon kaupunki, Tekninen keskus Puheenjohtaja: asiamies Reijo S Lehtinen Sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta TK280 TR1 InfraRYL betonirakenteet InfraRYL betonirakenteet toimikunnan tehtävänä oli laatia InfraRYL:in yleisten betonirakennelukujen (paikalla valettavat ja elementtirakenteet) sisältö käsikirjoitusten perusteella. Toimikunta käsitteli konsulttien valmistelemat luonnokset lausuntovaiheeseen esitettäväksi laatuvaatimukset -toimikunnalle sekä käsitteli lausuntojen aiheuttamat muutokset. Työryhmän kokoonpano Peter Henny siltainsinööri Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto Kim Johansson laboratoriopäällikkö Lohja Rudus Harri Kailasalo rakennuspäällikkö Lemcon Oy Petri Mannonen diplomi-insinööri Suomen Betonitieto Oy Harri Mäkelä diplomi-insinööri Innogeo Oy Seppo Petrow tuoteryhmäpäällikkö Rakennusteollisuus RT ry, betoniteollisuusjaosto Ossi Räsänen diplomi-insinööri Tiehallinto ATPstr Arto Suikka tuoteryhmäpäällikkö Rakennusteollisuus RT ry, betoniteollisuusjaosto Pekka Pulkkinen diplomi-insinööri WSP Finland Ltd Puheenjohtaja ja sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta TK280 TR2 InfraRYL teräsrakenteet InfraRYL teräsrakenteet toimikunnan tehtävänä oli laatia InfraRYL:in yleisten teräsrakennelukujen sisältö käsikirjoitusten perusteella. Toimikunta käsitteli konsulttien valmistelemat luonnokset lausuntovaiheeseen esitettäväksi laatuvaatimukset -toimikunnalle sekä käsitteli lausuntojen aiheuttamat muutokset. Työryhmän kokoonpano Tomi Harju tuotekehityspäällikkö Rautaruukki Oyj Unto Kalamies diplomi-insinööri Teräsrakenneyhdistys ry Harri Mäkelä diplomi-insinööri Innogeo Oy Puheenjohtaja ja sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta 242 InfraRYL 2006 Osa 3

TK280 TR3 InfraRYL Puurakenteet InfraRYL puurakenteet toimikunnan tehtävänä oli laatia InfraRYL:in yleisten puurakennelukujen sisältö käsikirjoitusten perusteella. Toimikunta käsitteli konsulttien valmistelemat luonnokset lausuntovaiheeseen esitettäväksi valvovalle toimikunnalle sekä käsitellä lausuntojen aiheuttamat muutokset. Työryhmän kokoonpano Jukka Ala-Viikari toiminnanjohtaja Lämpöpuuyhdistys ry Janne Huhtala toimitusjohtaja Kestopuuteollisuus ry Tero Lahtela rakennusinsinööri Insinööritoimisto Lahtela Oy Harri Mäkelä diplomi-insinööri Innogeo Oy Alpo Lempiäinen tuotepäällikkö UPM Puutuoteteollisuus Teijo Mäkiniemi myyntipäällikkö Versowood Oy Pekka Nurro projektipäällikkö Metsäteollisuus ry Jukka Sydänmetsä toimitusjohtaja PRT-Lami Oy Puheenjohtaja ja sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta Toimikuntalaitos TK280 TR4 InfraRYL sillat InfraRYL sillat toimikunnan tehtävänä oli laatia InfraRYL:in siltalukujen sisältö käsikirjoitusten perusteella. Toimikunta käsitteli konsulttien valmistelemat luonnokset. Työryhmän kokoonpano Seppo Aitta diplomi-insinööri Tiehallinto Siltatekniikka Tomi Harju tuotekehityspäällikkö Rautaruukki Oyj Peter Henny siltainsinööri Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Jouko Kankainen professori Teknillinen korkeakoulu TKK Jouko Lämsä diplomi-insinööri Tiehallinto Siltatekniikka Harri Mäkelä diplomi-insinööri Innogeo Oy Olli Niskanen diplomi-insinööri Tiehallinto Siltatekniikka Risto Parkkila diplomi-insinööri Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu Ossi Räsänen diplomi-insinööri Tiehallinto Siltatekniikka Ilkka Sinisalo diplomi-insinööri Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Jouko Lämsä Sihteeri: RYL-projektipäällikkö Lea Vettenranta InfraRYL-tutkimusasema Christer Finne tutkimus- ja kehitysjohtaja Rakennustietosäätiö RTS hankkeen johto Merja Hakkarainen tutkimusassistentti Rakennustietosäätiö RTS kotisivut, tiedon syöttö Tuula-Leena Hämäläinen graafinen suunnittelija Rakennustieto Oy graafinen suunnittelu Merja Jalonen fil.kand. kielenhuolto Unto Kalamies diplomi-insinööri Teräsrakenneyhdistys käsikirjoitukset Jussi Kaskia järjestelmäasiantuntija Rakennustieto Oy tietojärjestelmä Pekka Kiirala valokuvaaja Kuvatuotanto Jälki Oy valokuvat Tero Lahtela rakennusinsinööri Metsäteollisuus ry/ Insinööritoimisto Lahtela Oy käsikirjoitukset Tero Laine CAD-tuottaja Rakennustieto Oy tiedonsyöttö, viivakuvat Petri Mannonen diplomi-insinööri Rakennusteollisuus ry/ Suomen Betonitieto Oy käsikirjoitukset Harri Mäkelä diplomi-insinööri Innogeo Oy pääkonsultti, käsikirjoitukset Kirsti Palin taittaja Rakennustieto Oy taitto Martti Poutanen konsultti Index Information Technologies Oy tietojärjestelmä Pekka Pulkkinen diplomi-insinööri Rakennusteollisuus ry/ WSP Finland Ltd käsikirjoitukset Lea Vettenranta projektipäällikkö Rakennustieto Oy hankkeen koordinointi ja toteutus InfraRYL 2006 Osa 3 243

244 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo Lait ja asetukset Valtioneuvoston asetus 26.7.2007 arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoituksesta. Valtioneuvosto. 2007. Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta 18.6.2003/578. Valtioneuvosto. 2003. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/94) ja sen nojalla annetut asetukset, RT STM-21323. Valtioneuvosto. 1994. Muut viranomaismääräykset B4 Betonirakenteet, ohjeet. Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. 2005. 83 s. B6 Teräsohutlevyrakenteet, ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. 1989. 29 s. Liite: B6 Standardit 2001. 3 s. B7 Teräsrakenteet, ohjeet. Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. 1996. 51 s. Liite: B7 Standardit 2001. 6 s. B10 Puurakenteet, ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. 2001. 29 s. Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt). Määräys RVI/1554/412/2007. Rautatievirasto 2007. Säädösperusta: Rautatielaki 555/2006 28. Ratatyön kelpoisuusvaatimukset. Määräys 304/623/06. Ratahallintokeskus. 2006. Siltojen kuormat. Sillansuunnittelu. TIEL 2172072-99. Tiehallinto, siltayksikkö. 1999. 32 s. Siltojen suunnitelmat. TIEL 2172067-2000. Tiehallinto, siltayksikkö. 2000. 49 s. Standardit ASTM C 156 Standard Test Method for Water Retention by Liquid Membrane-Forming Curing Compounds for Concret. ASTM International. 2005. 5. edition. 5 pages. CEN/TR 15481 Betoniterästen hitsaus. Silloitushitsattavuus. Testausmenetelmät ja suoritusvaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 9 s. CEN/TS 15679 Thermal Modified Timber Definitions and characteristics. Suomen Standardisoimisliitto.2008. DIN 43138 Flexible cables for overhead equipment and return current, Deutsches Institut für Normung e.v. 1980. DIN 436 Scheiben, vierkant, vorwiegend für Holzkonstruktionen. Deutsches Institut für Normung e. V. 1990. DIN 934 Fasteners Nuts Part 5: Hexagon nuts, style 1, product grades A and B, cross reference list DIN 934 of DIN EN ISO 4032. Deutsches Institut für Normung e. V. 2004. EN 1090-1 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 1: rakenneosien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Työn alla, 2008-08. EN 1090-2 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Tekniset vaatimukset teräsrakenteiden toteuttamiseen. Työn alla, 2008-06. EN 14545 Timber structures Connectors Requirements. Työn alla, 2008-10. EN 14592 Timber structures. Dowel-type fasteners. Requirements Työn alla, 2008-10. EN 15228 Structural timber. Structural timber preservative treated against biological attack. Työn alla, 2008-12. ISO 1891 Bolts, screws, nuts and accessories. Terminology and nomenclature. International Organization for Standardization. 1979. 1. painos. 55 s. ISO 14654 Epoxy-coated steel for the reinforcement of concrete. International Organization for Standardization. 1999. 30 pages. ISO 14656:1999 Epoxy powder and sealing material for the coating of steel for the reinforcement of concrete. International Organization for Standardization. 2000. 18 pages. pren 14695 Flexible sheets for waterproofing Reinforced bitumen sheets for waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles Definitions and characteristics. Under Approval 2008. SFS 1215 Betoniteräkset. Hitsattava kuumavalssattu harjatanko A500HW. Suomen Standardisoimisliitto. 1996. 3. painos. 6 s. SFS 1257 Betoniteräkset. Kylmämuokattu harjatanko B500K. Suomen Standardisoimisliitto. 1996. 3. painos. 6 s. SFS 1259 Betoniteräs. Kylmämuokattu ruostumaton harjatanko B600KX. Suomen Standardisoimisliitto. 1994. 1. painos. 5 s. InfraRYL 2006 Osa 3 245

Kirjallisuusluettelo SFS 2663 Vahvavirtaliittimien rakenne ja koestus. Suomen Standardisoimisliitto. 1975. 1. painos. 13 s. SFS 3737 Sähkötekniikan ruuviliitokset. Lautasaluslaatta. Suomen Standardisoimisliitto. 1988. 2. painos. 2 s. SFS 3738 Aluslaatta alumiiniliitoksia varten. Suomen Standardisoimisliitto. 1976. 1. painos. 2 s. SFS 3898 ISO 273 EN 20273 Ruuvien vapaareiät. Suomen Standardisoimisliitto. 1992. 2. painos. 3 s. SFS 4154 Ilmajohtotarvikkeet. Kierrettävät harusankkurit. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 4. painos. 3 s. SFS 4156 Ilmajohtotarvikkeet. Harus- ja kalliopylvästarvikkeet. Yleiskatsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 4. painos. 6 s. SFS 4683 Nelikulmaiset aluslaatat puurakenteiden rasitetuille ruuveille. Suomen Standardisoimisliitto. 1981. Uudistettu 1. painos. 2 s. SFS 5445 Betoni. Vetolujuus. Suomen Standardisoimisliitto. 1988. 1. painos. 2 s. SFS 5446 Betoni. Tartuntalujuus. Suomen Standardisoimisliitto. 1988. 1. painos. 2 s. SFS 5866 Rakennelaakerit. Kumilevylaakerit. Liukumoduulin määritys alhaisissa lämpötiloissa. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 1. painos. 3 s. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 2. painos. 21 s. SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 3. painos. 16 s. SFS-EN 197-1+A1 Sementti. Osa 1: Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 2. painos. 27 s. SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 1. painos. 73 s. SFS-EN 287-1 Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus. Osa 1: Teräkset. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 3. painos. 69 s. SFS-EN 301 Adhesives, phenolic and aminoplastic, for load-bearing structures: Classification and performance requirements. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 9 pages. SFS-EN 335-1 Durability of wood and wood- based products. Definition of use classes. Part 1: General. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 11 p. SFS-EN 338 Rakenteellinen sahatavara. Lujuusluokat. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 11 s. SFS-EN 351 Puun ja puupohjaisten tuotteiden kestävyys. Kyllästetty puu. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 22 s. SFS-EN 385 Finger jointed structural timber. Performance requirements and minimum production requirements. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 17 p. SFS-EN 386 Glued laminated timber. Performance requirements and minimum production requirements. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 16 p. SFS-EN 387 Glued laminated timber. Large finger joints. Performance requirements and minimum production requirements. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 15 p. SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 2. painos. 9 s. SFS-EN 446 Jänneterästen injektointilaastit. Injektointimenettelyt. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 2. painos. 8 s. SFS-EN 447 Jänneterästen injektointilaastit. Tavallisen laastin määrittely. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 2. painos. 5 s. SFS-EN 473 Rikkomaton aineenkoetus. NDT-henkilöiden pätevöinti ja sertifiointi. Yleisperiaatteet. Suomen Standardisointiliitto. 2001. 2. painos. 54 s. SFS-EN 508-1 Metalliset vesikatetuotteet. Kantavien teräksestä, alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen katteiden ominaisuuksien määrittely. Osa 1: Teräs. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 49 s. SFS-EN 508-3 Metalliset vesikatetuotteet. Kantavien teräksestä, alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen katteiden ominaisuuksien määrittely. Osa 3: Ruostumaton teräs. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 38 s. SFS-EN 523 Teräsnauhasta valmistetut jänneterästen suojaputket. Terminologia, vaatimukset, laadunvalvonta. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 2. painos. 17 s. SFS-EN 636 Vaneri. Spesifikaatiot. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 14 s. SFS-EN 729-2 Hitsauksen laatuvaatimukset. Metallisten materiaalien sulahitsaus. osa 2. Kattavat laatuvaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 1995. SFS-EN 757 Hitsausaineet. Hitsauspuikot lujien terästen puikkohitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 1. painos. 14 s. SFS-EN 758 Hitsausaineet. Täytelangat seostamattomien terästen ja hienoraeterästen täytelankahitsaukseen suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 1. painos. 18 s. SFS-EN 912 Timber fasteners Specifications for connectors for timber. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. SFS-EN 970 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Sulahitsausliitosten silmämääräinen tarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 1. painos. 20 s. SFS-EN 1011-2 Hitsaus. Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 114 s. SFS-EN 1011-2/A1 Hitsaus. Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1194 Timber structures. Glued laminated timber. Strength classes and determination of characteristic values. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 246 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo SFS-EN 1251 Raudoitteiden hitsausliitosten lujuusluokitus. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 3. painos. SFS-EN 1290 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 17 s. SFS-EN 1290/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 8 s. SFS-EN 1290/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1291 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 10 s. SFS-EN 1291/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 7 s. SFS-EN 1291/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1317-1 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 1: Käsitteet ja testimenetelmien yleiset perusteet. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 38 s. SFS-EN 1317-2/A1 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 2: Kaiteet. Toiminnalliset luokat, hyväksymisperusteet törmäyskokeissa ja testimenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 4 s. SFS-EN 1317-2 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 2: Kaiteet. Toiminnalliset luokat, hyväksymisperusteet törmäyskokeissa ja testimenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 15 s. SFS-EN 1317-3 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 3: Törmäysvaimentimet. Toiminnalliset luokat, hyväksymisperusteet törmäyskokeissa ja testimenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 19 s. SFS-EN 1317-5 Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 5: Tuotevaatimukset, kestävyys ja vaatimustenmukaisuuden arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2008. SFS-EN 1337-1 Rakennelaakerit. Osa 1: Yleiset suunnitteluohjeet. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 56 s. SFS-EN 1337-2 Rakennelaakerit. Osa 2: Liukuelementit. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 71 s. SFS-EN 1337-3 Rakennelaakerit. Osa 3: Kumilevylaakerit. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 80 s. SFS-EN 1337-4 Rakennelaakerit. Osa 4: Rullalaakerit. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 28 s. SFS-EN 1337-5 Rakennelaakerit. Osa 5: Kumipesälaakerit. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 49 s. SFS-EN 1337-6 Rakennelaakerit. Osa 6: Keinulaakerit. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 27 s. SFS-EN 1337-7 Rakennelaakerit. Osa 7: Kalotti- ja sylinterilaakerit varustettuna PTFE-liukupinnoilla. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 25 s. SFS-EN 1337-9 Rakennelaakerit. Osa 9: Suojaus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 12 s. SFS-EN 1337-10 Rakennelaakerit. Osa 10: Tarkastus ja kunnossapito. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 18 s. SFS-EN 1337-11 Rakennelaakerit. Osa 11: Kuljetus, varastointi ja asennus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 24 s. SFS-EN 1340 Betoniset reunakivet. ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 1. painos. 65 s. SFS-EN 1343 Ulkotilojen reunakivet. ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 2. painos. 23 s. SFS-EN 1418 Hitsaushenkilöstö. Hitsausoperaattoreiden pätevyyskokeet. Metallisten materiaalien mekanisoitu ja automaattinen sulahitsaus sekä vastushitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 20 s. SFS-EN 1435 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 40 s. SFS-EN 1435/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 13 s. SFS-EN 1435/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten radiografinen kuvaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1536 Pohjarakennustyöt. Kaivettavat paalut. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 76 s. SFS-EN 1537 Pohjarakennustyöt. Maa-ankkurit. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 64 s. SFS-EN 1538 Pohjarakennustyöt. Kaivantoseinät. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 53 s. SFS-EN 1542 Betonirakenteiden suojaus- ja korjausaineet ja niiden yhdistelmät. Testausmenetelmät. Tartuntalujuuden mittaus vetokokeella. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 11 s. SFS-EN 1600 Hitsausaineet. Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 16 s. SFS-EN 1712 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 18 s. SFS-EN 1712/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 6 s. SFS-EN 1713 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 1. painos. 20 s. SFS-EN 1713/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 9 s. InfraRYL 2006 Osa 3 247

Kirjallisuusluettelo SFS-EN 1713/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1714 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 48 s. SFS-EN 1714/A1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 15 s. SFS-EN 1714/A2 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN 1912 +A1 Structural timber. Strength classes. Assignment of visual grades and species. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 17 p. SFS-EN 1993-1-4 Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1 4: Yleiset säännöt. Ruostumattomia teräksiä koskevat lisäsäännöt. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 38 s. SFS-EN 1993-1-11 Eurocode 3 Design of steel structures Part 1-11: Design of structures with tension components. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 35 s. SFS-EN 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi vetokokeella. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 1. painos. 26 s. SFS-EN 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen tai suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaanisten esikäsittelyjen laatuasteet. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 3. painos. 16 s. SFS-EN 10024 Kuumavalssatut viistolaippaiset I-teräsprofiilit. Mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 1995. 1. painos. 7 s. SFS-EN 10025-1 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 1: Yleiset tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 57 s. SFS-EN 10025-2 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 66 s. SFS-EN 10025-3 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 3: Normalisoidut ja normalisointivalssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 46 s. SFS-EN 10025-4 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 46 s. SFS-EN 10025-5 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 5: Ilmastokorroosiota kestävät rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 46 s. SFS-EN 10025-6 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 6: Nuorrutetut lujat levytuotteet. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 44 s. SFS-EN 10027-1 Terästen nimikejärjestelmät. Osa 1: Terästen nimikkeet. Suomen standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 33 s. SFS-EN 10029 Kuumavalssatut teräslevyt, paksuus 3 mm tai yli. Mitta-, muoto-, ja painotoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 1991. 1. painos. 13 s. SFS-EN 10034 I- ja H-rakenneteräsprofiilit. Mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 1993. 1. painos. 9 s. SFS-EN 10045-1 Metallien iskukoe. Charpyn V- ja U- koe. Osa 1: Menetelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 1990. 1. painos. 10 s. SFS-EN 10055 Kuumavalssatut tasakylkiset viistolaippaiset T-teräsprofiilit. Mitat ja mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 1996. 1. painos. 10 s. SFS-EN 10056-2 Tasa- ja erikylkiset rakenneteräskulmaprofiilit. Osa 2: Mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. SFS-EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 54 s. SFS-EN 10088-2 Ruostumattomat teräkset. Osa 2: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 63 s. SFS-EN 10088-3 Ruostumattomat teräkset. Osa 3: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit, kirkkaat tuotteet ja puolivalmisteet. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 82 s. SFS-EN 10143 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset. Mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 23 s. SFS-EN 10160 Vähintään 6 mm paksujen teräslevytuotteiden ultraäänitarkastus (Heijastusmenetelmät). Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 1. painos. 17 s. SFS-EN 10162 Rullamuovatut teräsprofiilit. Tekniset toimitusehdot. Mitta- ja muototoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 1. painos. 40 s. SFS-EN 10163-2 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnan laatuvaatimukset toimitustilassa. Osa 2: Levyt ja leveät lattatangot. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 9 s. SFS-EN 10163-3 Kuumavalssattujen teräslevyjen, leveiden lattatankojen ja profiilien pinnanlaatuvaatimukset. Osa 3 Profiilit. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 9 s. SFS-EN 10164 Terästuotteet parannetuin paksuussuuntaisin murtokuroumaominaisuuksin. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 25 s. SFS-EN 10168 Terästuotteiden ainestodistukset. Tietoryhmät ja niiden kuvaukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 19 s. 248 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo SFS-EN 10169-1 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Osa 1: Yleiset tiedot (määritelmät, materiaalit, toleranssit, koemenetelmät). Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 2. painos. 39 s. SFS-EN 10169-2 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Osa 2: Rakennusten ulkokäyttökohteissa käytettävät tuotteet. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 38 s. SFS-EN 10204 Metallituotteiden ainestodistukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 3. painos. 16 s. SFS-EN 10210-1 Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 68 s. SFS-EN 10210-2 Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 51 s. SFS-EN 10219-1 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 66 s. SFS-EN 10219-2 Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 52 s. SFS-EN 10230-1. Teräsnaulat. Osa 1: Irtonaulat yleiseen käyttöön. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 25 s. SFS-EN 10264-1 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 11 s. SFS-EN 10264-2 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 2: Seostamattomat kylmävedetyt teräslangat yleisiin käyttötarkoituksiin. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 11 s. SFS-EN 10264-3 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 3: Seostamattomat kylmävedetyt ja -muokatut teräslangat vaativiin käyttötarkoituksiin. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 17 s. SFS-EN 10264-4 Vedetyt teräslangat ja lankatuotteet. Teräsköysissä käytettävät langat. Osa 4: Ruostumattomat teräslangat. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 9 s. SFS-EN 10279 Kuumavalssatut U-teräsprofiilit. Mitta-, muoto- ja painotoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 8 s. SFS-EN 10292 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut kylmämuovattavat lujat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 4. painos. 41 s. SFS-EN 10305-1 Ohutseinäteräsputket. Tekniset toimitusehdot. Osa 1: Saumattomat kylmävedetyt putket. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 1. painos. 45 s. SFS-EN 10326 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyrakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 38 s. SFS-EN 10327 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut muovattavat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 2. painos. 59 s. SFS-EN 12063 Pohjarakennustyöt. Teräs- ja puutukiseinät. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 72 s. SFS-EN 12072 Hitsausaineet. Hitsauslangat ja hitsaussauvat ruostumattomien ja tulenkestävien terästen kaarihitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. SFS-EN 12350-1 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 4 s. SFS-EN 12350-2 Tuoreen betonin testaus. Osa 2: Suomen Standardisoimisliitto SFS-EN 12350-5 Tuoreen betonin testaus. Osa 5: Leviämä. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 6 s. SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus Osa 7: Ilmamäärä, Painemenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 17 s. SFS-EN 12390-3 Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 1. painos. 16 s. SFS-EN 12390-8 Kovettuneen betonin testaus. Osa 8: Paineellisen veden tunkeutumasyvyys. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 7 s. SFS-EN 12504-1 Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet. Näytteenotto, tutkiminen ja puristuslujuuden testaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 1. painos. 7 s. SFS-EN 12517-1 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Osa 1: Teräksestä, nikkelistä, titaanista ja niiden seoksista hitsattujen hitsausliitosten arviointi radiografisella kuvauksella. Hyväksymisrajat. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 3. painos. 5 s. SFS-EN 12697-16 Asfalttimassat. Testausmenetelmät. Osa 16: Nastarengaskuluminen. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 31 s. SFS-EN 12699 Pohjarakennustyöt. Maata syrjäyttävät paalut. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 47 s. SFS-EN 12715 Pohjarakennustyöt. Injektointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 54 s. SFS-EN 12716 Pohjarakennustyöt. Suihkuinjektointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 34 s. SFS-EN 12794 Perustuspaalut. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 45 s. SFS-EN 12944-1 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 1: Yleistä. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 16 s. SFS-EN 12944-2 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 20 s. SFS-EN 12944-3 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 3: Rakenteen suunnitteluun liittyviä näkökohtia. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 30 s. InfraRYL 2006 Osa 3 249

Kirjallisuusluettelo SFS-EN 12944-4 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 38 s. SFS-EN 12944-5 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 59 s. SFS-EN 12944-6 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 6: Laboratoriomenetelmät toimivuuden testaamiseksi. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 26 s. SFS-EN 12944-7 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 20 s. SFS-EN 12944-8 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 8: Erittelyjen laatiminen uudisrakenteille ja huoltomaalaukseen. Suomen Standardisoimisliitto. 1998. 1. painos. 76 s. SFS-EN 12970 Vedeneristysmastiksi. Määritelmät, vaatimukset ja testimenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 17 s. SFS-EN 13036-1 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testausmenetelmät. Osa 1: Päällysteen pinnan makrokarkeuden mittaus lasihelmimenetelmällä. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 1. painos. 20 s. SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 11 s. SFS-EN 13225 Betonivalmisosat. Pilarit ja palkit. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 29 s. SFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 2. painos. 61 s. SFS-EN 13556 Pyöreä puu ja sahatavara. Euroopassa käytettävien puulajien nimikkeistö. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 104 s. SFS-EN 13596 Flexible sheets for waterproofing. Waterproofing of concrete bridge decks and other concrete surfaces trafficable by vehicles. Determination of bond strength. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 9 pages. SFS-EN 13602 Kupari ja kupariseokset. Sähköjohtimissa käytettävä vedetty pyöreä kuparilanka. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 1. painos. 38 s. SFS-EN 13707 Vedeneristyskermit. Bitumiset vedeneristyskermit. Määritelmät ja ominaisuudet. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 30 s. SFS-EN 13986 Puulevyt rakennuskäytössä. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkinnät. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 2. painos. 49 s. SFS-EN 14080 Puurakenteet. Liimapuu.. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 31 s. SFS-EN 14081-1 Puurakenteet. Lujuuslajiteltu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen rakennuspuutavara. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 25 s. SFS-EN 14188-1 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 1: Kuumana levitettävien saumausmassojen vaatimukset. SFS-EN 14188-2 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 2: Kylmänä levitettävien saumausmassojen vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 40 s. SFS-EN 14199 Pohjarakennustyöt. Pienpaalut. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 46 s. SFS-EN 14374 Puurakenteet. Rakenteellinen LVL.. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 24 s. SFS-EN 14991 Perustuselementit. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 28 s. SFS-EN 20898-2 Kiinnityselimien lujuusominaisuudet. Osa 2: Mutterit. Metrinen kierre. Suomen Standardisoimisliitto. 1994. 1. painos. 36. s. SFS-ENV 1993-1-3 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-3: Yleiset säännöt. Lisäsäännöt kylmämuovaamalla valmistetuille ohutlevysauvoille ja muotolevyille. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. 1. painos. 165 s. SFS-EN ISO 887 Pyöreät aluslaatat metrisiin ruuveihin ja muttereihin. Yleistä. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 13 s. SFS-EN ISO 898-1 Kiinnityselinten lujuusominaisuudet. Seostamattomat ja seosteräkset. Osa 1: Ruuvit ja vaarnaruuvit. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 60 s. SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 1. painos. 28 s. SFS-EN ISO 1478 Levyruuvit. Kierre. Suomen Standardisoimisliitto. 2000 1. painos. 8 s. SFS-EN ISO 1479 Levyruuvit. Kuusiokantaiset levyruuvit. Suomen Standardisoimisliitto. 1995. 1. painos. 7 s. SFS-EN ISO 2063 Terminen ruiskutus. Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Sinkki, alumiini ja niiden seokset. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 34 s. SFS-EN ISO 2064 Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Paksuuden mittauksen käsitteet ja määritelmät. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 2. painos. 10 s. SFS-EN ISO 2178 Metallien pinnoitteet. Magneettisten perusmetallien epämagneettiset pinnoitteet. Paksuuden mittaus. Magneettinen menetelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 1995. 1. painos. 11 s. SFS-EN ISO 2409 Maalit ja lakat. Hilaristikkokoe. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 2. painos. 27 s. SFS-EN ISO 2560 Hitsausaineet. Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoterästen puikkohitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 64 s. SFS-EN ISO 2702 Lämpökäsitellyt teräksiset levyruuvit. Lujuusominaisuudet. Suomen Standardisoimisliitto 1995. 1. painos. 9 s. 250 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo SFS-EN ISO 2808 Maalit ja lakat. Kalvonpaksuuden määrittäminen. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 2. painos. 79 s. SFS-EN ISO 3166-1 Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Osa 1: Maiden nimien tunnukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 2. painos. 44 s. SFS-EN ISO 3834-2 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 2: Kattavat laatuvaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 24 s. SFS-EN ISO 4014 Hexagon head bolts. Product grades A and B. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 19 p. SFS-EN ISO 4016 Hexagon head bolts. Product grade C. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 15 p. SFS-EN ISO 4032 Hexagon nuts, style 1. Product grades A and B (ISO 4032:1999). Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 14 s. SFS-EN ISO 4628-1 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 1: Yleistä ja merkintäjärjestelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 14 s. SFS-EN ISO 4628-2 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 2: Rakkuloitumisasteen arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 32 s. SFS-EN ISO 4628-3 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 3: Ruostumisasteen arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 36 s. SFS-EN ISO 4628-4 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 4: Halkeilemisasteen arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 34 s. SFS-EN ISO 4628-5 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 5: Hilseilyasteen arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 18 s. SFS-EN ISO 4628-6 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden virheentymisen arviointi. Yleisten virhetyyppien intensiteetin, määrän ja koon merkintä (luokittelu). Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 10 s. SFS-EN ISO 4628-7 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 7: Liituuntumisasteen arviointi samettimenetelmällä. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 16 s. SFS-EN ISO 4628-8 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 8: Viiltoa ympäröivän irtoamisen ja korroosion arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2005. 1. painos. 24 s. SFS-EN ISO 4628-10 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 10: Lankamaisen (filiform) korroosion arviointi. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 17 s. SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 2. painos. 64 s. SFS-EN ISO 7094 + AC Pyöreät aluslaatat. Erittäin suurikokoiset. Tarkkuusaste C. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 12 s. SFS-EN ISO 8501-1 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 24 s. SFS-EN ISO 8501-3 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 3: Hitsien, leikkaussärmien ja muiden pintavirheellisten alueiden esikäsittelyasteet. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 15 s. SFS-EN ISO 8501-4 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 4: Pinnan kunnon lähtötaso, esikäsittelyasteet ja pikaruostumisasteet korkeavesipainesuihkutuksen yhteydessä. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 1. painos. 20 s. SFS-EN ISO 8502-6 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 6: Liukoisten epäpuhtauksien uutto analysointia varten. Bresle-menetelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 17 s. SFS-EN ISO 8502-9 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 9: Kenttämenetelmä vesiliukoisten suolojen määrittämiseksi konduktiometrisesti. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 2. painos. SFS-EN ISO 8503-2 Teräspintojen käsittely ennen pinnoitusta maalilla ja vastaavilla tuotteilla. Teräspinnan määrittely. Osa 2: Pintaprofiilin arviointimenetelmä suihkupuhdistetulle teräkselle. Vertailukappalemenetelmä. Suomen Standardisoimisliitto. 1996. 1. painos. 10 s. SFS-EN ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto. Suomen Standardisoimisliitto 2005. 30 s. SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät.. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 3. painos. 60 s. SFS-EN ISO 9013 Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu. Geometriset tuotemäärittelyt ja laatutoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 2003. 2. painos. 56 s. SFS-EN ISO 9013/A1 Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu. Geometriset tuotemäärittelyt ja laatutoleranssit. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 5 s. SFS-EN ISO 9692-1 Hitsaus ja sen lähiprosessit. Railomuotosuositukset. Osa 1: Terästen puikko-, metallikaasukaari-, kaasuhitsaus, TIG- ja sädehitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 40 s. SFS-EN ISO 10666 Itseporautuvat levyruuvit. Mekaaniset ja toiminnalliset ominaisuudet. Suomen Standardisoimisliitto. 2000. 13 s. InfraRYL 2006 Osa 3 251

Kirjallisuusluettelo SFS-EN ISO 11758 Kumi- ja muoviletkut. Xenon-valokaarilampulle altistuminen. Väri- ja ulkomuodonmuutosten määrittäminen. Suomen Standardisoimisliitto. 1997. SFS-EN ISO 13916 Hitsaus. Esikuumennuslämpötilan, välipalkolämpötilan ja ylläpitolämpötilan mittausohjeet. Suomen Standardisoimisliitto. 1996. 1. painos. 7 s. SFS-EN ISO 14555 Hitsaus. Metallisten materiaalien kaaritapitushitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2007. 2. painos. 123 s. SFS-EN ISO 14713 Teräs- ja rautarakenteiden korroosionesto. Sinkki- ja alumiinipinnoitteet. isto. Suomen Standardisoimisliitto. 1999. 1. painos. 64 s. SFS-EN ISO 15607 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Yleisohjeet. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 31 s. SFS-EN ISO 15614-1 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Hyväksyntä menetelmäkokeella. Osa 1: Terästen kaari- ja kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. 2004. 1. painos. 59 s. SFS-EN ISO 17633 Hitsausaineet. Täytelangat ruostumattomien ja tulenkestävien terästen MAG täytelankahitsaukseen ja suojakaasuttomaan täytelankahitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 56 s. SFS-EN ISO 18276 Hitsausaineet. Täytelangat lujien terästen MAG-hitsaukseen ja suojakaasuttomaan täytelankahitsaukseen. Luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto. 2006. 1. painos. 47 s. SFS-ISO 37 Vulkanoidut tai termoplastiset kumit. Vetomurto-ominaisuuksien määritys. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 15 s. SFS-ISO 48 Vulkanoitu tai termoplastinen kumi. Kovuuden määritys (kovuusalue 10...100 IRHD). Suomen Standardisoimisliitto. 2008. SFS-ISO 188 Vulkanoidut ja termoplastiset kumit. Vanhentamis- tai kuumankestävyystestit. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 12 s. SFS-ISO 815 Vulkanoidut tai termoplastiset kumit. Jäännöspuristuman määritys ympäristön koholla olevissa tai matalissa lämpötiloissa. Suomen Standardisoimisliitto. 2002. 13 s. SFS-ISO 8501-2 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 2: Ennestään pinnoitetun teräksen esikäsittelyasteet sen jälkeen kun aikaisemmat pinnoitteet on poistettu paikoittain. Suomen Standardisoimisliitto. 2001. 1. painos. 17 s. SS 137244 Betongprovning Hårdnad betong Avflagning vid frysning. SIS, Swedish Standards Institute. 2005. 4. utgåva. Muu viitekirjallisuus 13100 Paalutus, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 13212 Teräspaalut, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 13213 Puupaalut, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. Päivitys 2008. 13241 Kaivinpaalut, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 13250 Porapaalut, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 13391 Telat, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. Päivitys 2008. 14111 Pudotustiivistetyt maarakenteet, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 14120 Liuskapystyojitetut maarakenteet, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 14151 Verkolla lujitetut maarakenteet, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 14142 Kankaalla lujitetut maarakenteet, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 14211 Roudaneristykset solumuovista. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 18141 Kevytsorapenkereet ja rakenteet. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 18143 Solumuovipenkereet, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt, InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. Päivitys 2008. 21120 Suodatinkankaat. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21410 Asfaltipäällysteet. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21441 Luonnonkivilaatoitukset. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21442 Noppakiveykset. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 252 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo 21443 Nupukiveykset. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21444 Kenttäkiveykset. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 21445 Liuskekiveykset. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 22110 Reunatuet. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 221123 Liukuvalettavat betoniset reunatuet. InfraRYL, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy 2006. 32111 Betonikaiteet, InfraRYL, osa 2. Tulossa syksyllä 2008. Asfalttinormit 2008. PANK r.y. Betonielementtien kuljetusohje. Betonikeskus Oy. 2008. Betonielementtien toleranssit. Suomen Betonikeskus ry. 2003. 32 s. Betonirakenneohjeet 2006. TIEL 2100037-v-6. Tiehallinto. 2006. Betonivalmisosien asennussuunnitelma, ohjeellinen malli. Suomen Betonitieto. by 201 Betonitekniikan oppikirja. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2004. 5. uudistettu painos. 570 s. by 401 Betonointipöytäkirja. Lomake. Suomen Betoniyhdistys r.y. (BY/RTS) 2005. 168 s. by 26 Liittorakenteet. Suunnitteluohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1998. 59 s. by 29 Ruiskubetoniohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1993. 27 s. by 30 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 1 Yleistä. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1990. 55 s. by 30 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 2 Perustukset. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1988. 56 s. by 30 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 3 Paikallavalu. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1988. 122 s. by 30 Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen suunnitteluohjeet. 4 Elementit. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1989. 88 s. by 36 Liittorakenteiden sovellusohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. (BY/TRY) 1991. 274 s. by 40 Betonirakenteiden pinnat, luokitusohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2003. 168 s. by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2007. 110 s. by 42 Betonijulkisivujen kuntotutkimus. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2002. 167 s. by 43. Betonin kiviainekset. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2007. 59 s. by 45/bly 7 Betonilattiat. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2002. 175 s. by 47 Betonirakentamisen laatuohjeet. Suomen Betoniyhdistys r.y. 2007. 159 s. by 50 Betoninormit 2004. Suomen Betoniyhdistys r. y. 2004. 3. painos. 288 s. ITB itsetiivistyvä betoni. Betonikeskus r.y. 2004. 144 s. Jälkihoitojäämien toteaminen betonin pinnasta, VTT TEST 375 93. Rakennusmateriaalilaboratorio. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 1993. 3 s. Jälkihoito-opas. Tutkimusselostus nro: RTE 30007/95. Rakennustekniikka. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 1995. 19 s. Kantavien teräsrakenteiden vastaanottotarkastus. Teräsrakenneyhdistys r.y. Katto- ja vedeneristystöiden turvallisuusopas. Mika Antrela, Kalervo Karhapää, Ari-Pekka Laine. Suomen Pelastusalan Keskus. 2002. 29 s. Kimmovasaran käyttäjän ohje. Tiehallinnon selvityksiä 28/2006. TIEH 3201004-v. Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. 2006. 30 s. Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 19. Ratahallintokeskus. 2007. 67 s. MaalausRYL 2001. Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset 2001 ja käsittely-yhdistelmät. Rakennustieto Oy 2001. Massanvaihtoon liittyvät täytöt ja penkereet (myös louhe). TYLT 4120. Lisäykset ja muutokset vuonna 2000. TIEL 2210014-2000. Tiehallinto. Menetelmä VTT 2654. VTT:n menetelmäkuvausrekisteri. Tiivistysepoksin vesitiiviyden mittaus. Sähkövastusmenetelmä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 1995. Menetelmä VTT-2649. VTT:n menetelmäkuvausrekisteri. Betonisen siltakannen kosteuden mittaus. Porareikämenetelmä. Julkaisu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 2001. Menetelmä VTT-2650. VTT:n menetelmäkuvausrekisteri. Betonin siltakannen absoluuttisen kosteuden mittaus. Kuivatus-punnitusmenetelmä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 2001. Ohutlevyrakenteiden kiinnitykset. Teräsrakenneyhdistys r.y. 1994. Paikallavalurakentamisen ohjeisto osat 1...8. Betonirakentamisen ohjeisto. Suomen Betonitieto. 1640 s. Perustamis- ja vahvistamistyöt. InfraRYL 2006:n täydennys. Tiehallinto. 2008. Porapaalutusohje. TIEH 2000002-01. Tiehallinto, siltayksikkö. 2001. 95 s. InfraRYL 2006 Osa 3 253

Kirjallisuusluettelo PSK 2702 Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle. PSK standardisointi. 2004. 26 s. + 5 liitettä. Rakennus- ja kunnossapitohankkeen turvallisuusasioiden dokumentointi (työsuojelukansio). TIEL 7000167. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 5a/1997. Tielaitos. 1997. Ratahallintokeskuksen hyväksymät aineet ja kemikaalit 371/739/00. Ratahallintokeskus. 2000. 5 s. Ratatekniset ohjeet RATO osa 3 Radan rakenne. Ratahallintokeskus 2002. 44 s + liitteet. Täydennys 2005. Ratatekniset ohjeet RATO osa 8 Sillat. Ratahallintokeskus 2000. 43 s + liitteet. Täydennys 2002. Ratatekniset ohjeet RATO osa 15 Radan kunnossapito. Ratahallintokeskus 2000. 63 s. Täydennys 2002. Ratu 08-3035 Rakennustyömaan hitsaukset. Hitsaajan pätevyyden toteaminen. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 6 s. Ratu 21-0269 Lautamuottityö. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 10 s. Ratu 21-0270 Levymuottityö. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 8 s. Ratu 21-0271 Kasetti- ja kupumuottityö. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 7 s. Ratu 21-0272 Pöytä- ja kulmamuottityö. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 7 s. Ratu 21-0273 Suur- ja erikoismuottityö. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 7 s Ratu 23-0288 Liukuvalubetonointi. Menekit ja menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 7 s. Ratu 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 12 s. Ratu S-1186 Tulitöiden turvallisuus. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 2007. 8 s. Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Torninosturityö. Rakennushissityö. Mastolavatyö. Henkilönostotyö. Ratu-kortisto. Rakennustieto Oy. 27 s. Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003. TIEH 3200835. Tiehallinto. 2003. 10 s. + liitel. Rautaruukin terästuotteet. Suunnittelijan opas. 2000. 320 s. Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL) osa 3 Perustamis- ja vahvistamistyöt (RHK:n julkaisu D 4). Ratahallintokeskus 1999. Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet (RSO) osa 5 Sillan rakentaminen liikennöidylle raiteelle. Ratahallintokeskus 1999. Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet (RSO) osa 8 Siltojen maadoituksen suunnitteluohje. Ratahallintokeskus 2001. RIL 120-2004. Puurakenteiden suunnitteluohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2004. RIL 144-2002. Rakenteiden kuormitusohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.. 2002. 203 s. RIL 147-2007. Tukitelineet ja muotit. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.. 2007. 142 s. RIL 149-1995 Betonityöohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 1995. 330 s. RIL 181-1989 Rakennuskaivanto-ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 1989. 120 s. RIL 205-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi 5. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2008. 261 s. + 90 s. RIL 212-2001 Suurpaalutusohje 2001, SPO-2001. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. ja Suomen Geoteknillinen Yhdistys r.y. 2001. 150 s. RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005 Teräsbetoni- ja puupaalut. Suomen Geoteknillinen Yhdistys r.y. ja Rakentajain Kustannus Oy. 2005. RIL 230 2007 Pienpaalutusohje PPO. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2007. 226 s. RIL 240 2006. Puurakenteiden laadunvarmistus. Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2006. 82 s. RR-Paalutusohjekirja, Rautaruukki Oyj. 2002. RT 08-10521 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. RT- Rakennusten suojaus ja eristys. Rakennustieto Oy. 1993. 12 s. RT 21-10750 Sahattu ja höylätty puutavara. RT- Puu, puutavara. Rakennustieto Oy. 2001. 32 s. RT 21-10908 Lämpökäsitelty puu. RT- Puu, puutavara. Rakennustieto Oy. 2007. 6 s. RT 28 10528 Elastiset saumausmassat, saumaustarvikkeet. RT-Tiivistys- ja saumaustarvikkeet. Rakennustieto Oy. 1993. 4 s. RT 82 10527 Kiviainesten elementtijulkisivujen saumat. RT- Pystyrakenteet, pilarit, rakennusrunko. Rakennustieto Oy. 1993. 7 s Siltojen kosketusuojarakenteet. Kosketussuojien yleiset laatuvaatimukset. TIEH 2200045-v-06. Tiehallinto 2007. 17 s. Siltojen korjausohjeet SILKO. Kansiot 1 4. Tiehallinto. Sillan laaturaportti. Laatimisohje. TIEH 2200044-v-06. Tiehallinto. 2006. 64 s. Siltabetonien P-lukumenettely. TIEH 2200054-v-08. Tiehallinto. 23 s. Siltakansien pintarakennemateriaalien hyväksyntä. Testien teettäminen ja menetelmäkuvaukset. Laukkanen, Kyösti; Haimala, Taru. VTT tiedotteita 1202. Valtion teknillinen tutkimuskeskus/ Tie-, geo- ja liikennetekniikan laboratorio sekä Rakennusmateriaalilaboratorio. 1991. 13 s. + liitt 31 s. Siltapaalujen laadunvarmistus iskuaaltomittauksella. Urakkaohjelman liite. VR Ratayksikkö, georyhmä. Sillat, taitorakenteet, radanpidon ohjeet. Ratahallintokeskus. 1994. 11 s. 254 InfraRYL 2006 Osa 3

Kirjallisuusluettelo Siltojen betonirakenteiden pinnat. Siltakohtaisten laatuvaatimusten ja työtapaehdotusten mallit. TIEL 2170013. Tiehallinto, siltayksikkö, 2000. Siltojen betonirakenteiden pinnat. Suunnittelu. TIEH 2170012-2000. Tiehallinto. 2000. Siltojen tukitelineet. TIEL 217 0009. Tiehallinto, siltakeskus. 1996. Siltojen vedeneristysten SILKO- hyväksyntätutkimusohje 2007. Tiehallinnon selvityksiä 33/2007. TIEH 3201059-v. Tiehallinto, siltatekniikka. 2007. 62 s. Suolapitoisuuden määrittäminen pintakäsiteltäviltä pinnoilta, julkaisu: RTE 1. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 2000. Sillanrakentamisen laaduntarkastusohje, SILTO. TIEH 2200020-03. Tiehallinto, Siltatekniikka. 2003. Vanerikäsikirja. Metsäteollisuus r.y. 2006. 68 s. Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen alueella. Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 13. Ratahallintokeskus. 2004. 37 s. Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. TIEH 2000006-v-03. Tiehallinto. 2003. www-osoitteita www.kattoliitto.fi www.terasrakenneyhdistys.fi. www.tiehallinto.fi/sillat www.tiehallinto.fi www.rhk.fi Sähköratamääräykset. Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 16. Ratahallintokeskus 2006. 73 s. Teräsnormikortti 18/2005. Hitsausliitosten laadunvarmistus ohjeiden B7 mukaan. Teräsrakenneyhdistys. 2005. 11 s. Teräsnormikortti 9/1998 Pulttiliitosten tyypit ja käyttöalueet, ruuvien esijännittäminen. Teräsrakenneyhdistys. 1998. 9 s. Teräsputkipaalut rautatiesilloissa, Oy VR-Rata Ab, Suunnitteluosasto. Teräsputkipaalut. TIEL 2173448 99. Tiehallinto, siltayksikkö. 1999. 6 s. The approval test methods of surface structure materials for bridge decks. Laukkanen, Kyösti; Haimala, Taru. VTT Research Notes 1551. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 1994. 61 p. ThermoWood -höyläysohje. Lämpöpuuyhdistys r.y. 2004. 7 s. ThermoWood -käsikirja. Lämpöpuuyhdistys r.y. 2004. 74 s. ThermoWood -pintakäsittelykäsikirja. Lämpöpuuyhdistys r.y. 2004. 27 s. Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset: Yleiset perusteet. TIEL 2210014-2000. Tielaitos 2000. Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. TIEH 2200014-08. Tiehallinto. 2008. 28 s. Toimivat Katot. Kattoliitto. 2007. 76 s. Tuoteryhmäohje TR 15 Betonielementit ja jännitetyt betonielementit. Inspecta Sertifiointi Oy. 2007 Tuoteryhmäohje TR 31 Lämpökäsitelty puutavara. Inspecta Sertifiointi Oy. 2007. Tuettujen kaivantojen suunnittelu, rakentaminen ja rakentamisen valvonta rautatiealueiden kaivantotöissä. VR Ratayksikkö, georyhmä. Radanpidon ohjeet, kohta Ratatekniikka/Alus- ja pohjarakenne. Ratahallintokeskus. 1993. Tuotesertifioinnin yleiset ohjeet. Inspecta Sertifiointi Oy. 2006. Työntekijöiden turvaaminen liikenteenalaisilla radoilla suoritettavissa radanpitotöissä (VR 5223). Menettelyohje. Oy VR-Rata Ab. 2001. InfraRYL 2006 Osa 3 255

256 InfraRYL 2006 Osa 3

Termihakemisto 42001 Sillat, yleinen osa Aukean tilan ulottuma (ATU) rautatiealueen tila, jonka sisäpuolella ei saa olla kiinteitä rakenteita tai laitteita. ATU:n muoto ja mitat on määritelty Ratahallintokeskuksen ohjeessa RATO osa 2 Radan geometria, liitteet 2 4 (Ratatekniset ohjeet). RATO osa 2 Radan geometria. Enimmäispoikkeamalla (hylkäysrajalla) tarkoitetaan niin suurta toleranssin ylitystä, että sen ylitys yleensä edellyttää joko rakenteen korjaamista sopimusasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaiseksi tai sen uudelleenrakentamista. Hylkäysraja ks. enimmäispoikkeama. Hyödyllinen leveys on sillan kaiteiden välinen pienin etäisyys. Rautatiesillassa hyödyllinen leveys on vaakasuoraan mitattu ratalinjaa vastaan kohtisuorassa oleva kaiderakenteiden välinen lyhin etäisyys. Jatkuvalla mittauksella tarkoitetaan yleensä koko rakennuskohteen kattavaa, esim. paaluväleittäin tehtävää mittausta. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan kykyä jäljittää jonkin kohteen rakennustapaan, työn lopputulokseen, kunnossapitoon tai käyttöön liittyvät tiedot taltioitujen tietojen avulla. Jännemitta on sillan keskilinjaa pitkin mitattu kahden peräkkäisen tukilinjan välinen etäisyys. Kaide-etäisyys on rautatiesillan kaiteen sisäpinnan etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta. Kelpoisuusasiakirja, ks. sillan laaturaportti. Kertamittauksella tarkoitetaan kohteesta ainoastaan kerran tehtävää mittausta, esimerkiksi sillan koekuormittamista. Kiskon jalan korkeus (Kv-korkeus) on rautatien korkeusviivan eli tasausviivan korkeus. Kiskon selän korkeus (Ksk-korkeus) on rautatien kiskon yläpinnan korkeus, josta aukean tilan ulottuman korkeusmitat määritetään. Kohtisuora vapaa-aukko on alittavaa väylää vastaan kohtisuora, kahden peräkkäisen tuen välinen pienin vapaa, vaakasuora etäisyys. Kulkuaukon vapaa korkeus on sillan alittavan tien yläpinnan, rautatien kiskon selän tai vesiväylän yliveden (HWnav tai HW, merellä MW) ja sillan päällysrakenteen alapinnan välinen pienin pystysuora etäisyys silta-aukossa. Kulkukorkeus on sillan kannen tai päällysteen yläpinnan ja kuljetusten korkeutta rajoittavien kannen yläpuolisten rakenteiden välinen pienin vapaa, pystysuora etäisyys. Rautatiesillassa kulkukorkeus on kiskon selän ja kuljetusten korkeutta rajoittavien kannen yläpuolisten rakenteiden välinen pienin pystysuora etäisyys. Laadulla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun kykyä täyttää omistajan, käyttäjän, ympäristön ja yhteiskunnan tarpeet ja odotukset. Laadunhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja toimenpiteitä organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa. Laadunhallintajärjestelmällä tarkoitetaan johtamisjärjestelmää, jonka avulla suunnataan ja ohjataan organisaatiota laatuun liittyvissä asioissa. Laadunohjauksella tarkoitetaan sitä osaa laadunhallintaa, joka keskittyy laatuvaatimusten täyttämiseen. Laaduntarkastuksella tarkoitetaan mittaus-, testaus- ja tarkastustoimenpiteitä, joiden avulla varmistutaan siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut laatuvaatimukset. Laaduntarkkailu on luonteeltaan jatkuvaa laadunhallintajärjestelmän toimivuuden seurantaa. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan sitä osaa laadunhallintaa, joka keskittyy tuottamaan luottamuksen siihen, että laatuvaatimukset tullaan täyttämään. Laadunvarmistukseen kuuluu laatusuunnittelu, laadunohjaus, laaduntarkastus, laatupoikkeamien käsittely, laatutietojen dokumentointi, laaturaportointi, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja laatudokumenttien säilytys. Laadunvarmistusasiakirjoilla tarkoitetaan tuotantoa varten laadittuja suunnitelmia ja laaturaportteja sekä laadunvarmistukseen liittyviä muita asiakirjoja. Laatujohtamisella tarkoitetaan yleisen johtamistoimen sitä osaa, joka määrittelee ja toteuttaa laatupolitiikan. Laatuluku on siltojen laadunvarmistusohjelmiston (SILAVA) laatupoikkeamien perusteella laskema rakennustyön laatua osoittava tunnusluku. Laatupoikkeamalla tarkoitetaan rakennusaineen, rakenteen, varusteen tai laitteen laatuvaatimuksen täyttymättö- InfraRYL 2006 Osa 3 257

Termihakemisto myyttä. Poikkeama voi ilmetä esim. vauriona, haittana tai puutteellisuutena. Laatupolitiikalla tarkoitetaan johdon julkituomaa laatuun liittyvää organisaation yleistä tarkoitusta ja suuntaa. Laaturaportilla tarkoitetaan yleensä urakoitsijan kokoamaa raporttia, jolla pyritään osoittamaan rakenteen, tietyn työkokonaisuuden tai rakenneosan vaatimustenmukaisuus. Laaturaportoinnilla tarkoitetaan mittaus-, tarkastus- ja testaustulosten perusteella tapahtuvaa laatu- ja poikkeamaraporttien laatimista sekä niiden toimittamista joko urakoitsijan omalle tai tilaajan organisaatiolle. Laatusuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään, mitä menettelyjä ja niihin liittyviä resursseja tiettyyn projektiin, tuotteeseen, prosessiin tai sopimukseen sovelletaan, kuka niitä soveltaa ja missä vaiheessa. Laatuvaatimuksella tarkoitetaan joko ohjearvoa tai raja-arvojen väliin jäävää aluetta tai sanallista laadun määrittelyä. Menettelyllä tarkoitetaan toiminnon tai prosessin määriteltyä suoritustapaa. arvolla tarkoitetaan rakenteen tai rakennusaineen laadulle asetettua tavoitearvoa. Otannalla tarkoitetaan näytteiden ottamista rakenteesta tai rakennusaineesta joko satunnaisesti tai määrävälein näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Puutteellisuudella tarkoitetaan aiotusta käytöstä johtuvien vaatimusten täyttymättömyyttä. Päätoteuttaja on pääurakoitsija tai sellaisen puuttuessa tilaaja tai muu osapuoli, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Urakalla tehtävässä työssä tilaaja määrää päätoteuttajan, joka on yleensä pääurakoitsija tai rakennuttajakonsultti. Raja-arvo = ohjearvo ± sallittu poikkeama. Rakennuttaja on henkilö tai yhteisö, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työntuloksen ja jonka omistukseen silta lopulta siirtyy. Tiehallinnon urakka-asiakirjoissa ei käytetä tätä termiä, vaan puhutaan tilaajasta. Rautatiesilloissa sillan omistajuus määritetään siltasopimuksessa. Sallittu alikulkukorkeus on sillan alittavalla väylällä liikkuvan kulkuneuvon suurin sallittu korkeus. Vesikulkuväyliä ylittävien siltojen sallittu alikulkukorkeus on merkitty sillan yleispiirustukseen ja se ilmoitetaan siltaan kiinnitettävällä liikennemerkillä. Risteys- ja alikulkusilloissa sallittu alikulkukorkeus ilmoitetaan liikennemerkillä, jos se on ajoneuvoasetuksen sallimaa ajoneuvon suurinta korkeutta pienempi. Sallittu kulkukorkeus on rakenteiden vaurioittamisen välttämiseksi sillalle määrätty suurin sallittu kuljetuksen korkeus. Sallitulla poikkeamalla eli toleranssilla tarkoitetaan laatuvaatimukseen liittyvää suurinta sallittua positiivista tai negatiivista poikkeamaa. Positiivinen poikkeama tarkoittaa poikkeamaa ylöspäin tai teoreettista mittaa suurempaa arvoa ja negatiivinen poikkeama vastaavasti poikkeamaa alaspäin tai teoreettista mittaa pienempää arvoa. SILAVA:lla tarkoitetaan tiettyä Tiehallinnon hyväksymää siltojen laadunvarmistusohjelmistoa. Sillan laaturaportti on sillan vaatimustenmukaisuus- ja muiden vastaavien tietojen perusteella laadittu koko sillan kattava, ensisijaisesti sillan kunnossapitäjän käyttöön tarkoitettu aineisto. Rautatiesilloilla voidaan sillan laaturaportista käyttää nimitystä sillan kelpoisuusasiakirja. InfraRYLin mukaan asiakirjat, joilla osoitetaan rakennusosan vaatimustenmukaisuus, liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Sillan rakennussuunnitelma on hyväksytyn siltasuunnitelman pohjalta laadittu yksityiskohtainen suunnitelma, jonka mukaan rakennustyö voidaan toteuttaa. Siltasuunnitelma on tiesuunnitelmaa tai radan yleissuunnitelmaa vastaava sillan yleinen suunnitelma, joka antaa edellytykset hankkeen hallinnolliselle käsittelylle ja sillan rakennussuunnitelman laatimiselle. Tarkastetulla valmistuksella tarkoitetaan rakennusaineen tai muun tuotteen valmistusta silloin, kun valmistuslaitoksen oma laadunvalvonta on Tiehallinnon hyväksymän tarkastuksen alainen. Tekninen työsuunnitelma on työn teknistä toteuttamista varten laadittu yksityiskohtainen suunnitelma. Tilaaja on urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Tiehallinnon siltojen tilaaja on yleensä Tiehallinnon tiepiiri ja rautatiesiltojen tilaaja on yleensä RHK. Tilaajan edustaja on henkilö, joka on valtuutettu tilaajan puolesta valvomaan, että työ tehdään sopimuksen mukaisesti. Tilaajan edustaja nimetään ja hänen valtuutensa ilmoitetaan urakan sopimuskatselmuksessa. Tilaajan valvoja on henkilö, joka on nimetty tilaajan edustajan avuksi työn laadunseurantaan. Tilaajan valvoja nimetään ja hänen valtuutensa ilmoitetaan urakan sopimuskatselmuksessa. Tilaajan organisaation ulkopuolisen valvojan oikeudet ilmoitetaan urakka-asiakirjoissa. Toiminnallisella poikkeamalla tarkoitetaan toiminnassa tai menettelyssä esiintyvää poikkeamaa suunnitellusta toimintatavasta. Poikkeama voi ilmetä myös puutteellisuutena. Toleranssi, ks. sallittu poikkeama. Toteutumapiirustus on piirustus, jossa rakenne on esitetty sellaisena kuin se on toteutettu. Rautatiesiltojen toteutumapiirustukseen kirjataan nimiön muutoskenttään teksti Toteutumapiirustus sekä päivämäärä ja tilaajan valvojan allekirjoitus. Mikäli piirustukseen on tehty toteutumatietoihin liittyviä muutoksia, revisioidaan piirustus ja muutokset merkitään piirustusohjeen mukaisesti, ks. julkaisu Ratatekniset piirustusohjeet. 258 InfraRYL 2006 Osa 3

Termihakemisto Tilaajan valvoja toimittaa toteutumapiirustukset rakennuttajalle arkistoitavaksi. Lisäksi, rakennuttajasta riippumatta, RHK:lle tulee toimittaa kopio rakenteen yleispiirustuksesta sekä kaikki sähköturvallisuuteen liittyvät dokumentit rataympäristöön liittyvistä rakenteista. Ratatekniset piirustusohjeet, Ratahallintokeskuksen julkaisu B 18. Tuotantosuunnitelma on urakoitsijan tuotantoa varten laatima tai teettämä suunnitelma. Tuotevaatimuksella tarkoitetaan tuotteelle kokonaisuudessaan tai tuoteosalle asetettua teknillistä tai toiminnallista vaatimusta, joka kohdistuu tuotteen ominaisuuksiin tai laatutasoon. Tuotevaatimus voidaan asettaa kiinteänä tai joustavana ja sen täyttyminen todetaan joko seurantaan, laskentaan tai arvioon perustuen. Turvahenkilö on liikenteenalaisella radalla, aukean tilan ulottuman (ATU) sisäpuolella työskentelevien henkilöiden turvaamiseksi työmaalle määrätty, turvaamistehtävään koulutuksen saanut henkilö. Turvallisuusasiakirja on tilaajan laatima asiakirja rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten. Asiakirjan laatiminen perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (629/94, 5). Työ ATU:n (Aukean tilan ulottuman) välittömässä läheisyydessä. Niin lähellä ATU:n rajaa suoritettava työ, että työllä voi olla vaikutusta liikenneturvallisuudelle. Työllä voi olla vaikutusta liikenne- tai henkilöturvallisuudelle. Työmaan aluesuunnitelma on suunnitelma, jossa esitetään työmaalla tapahtuvan rakentamisen laadun, sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat työmaatasoiset järjestelyt. Työmaan turvallisuussuunnitelma on päätoteuttajan laatima työmaan työturvallisuutta koskeva asiakirja. Työvaiheen laatusuunnitelma on tiettyyn työvaiheeseen liittyvä laatusuunnitelma. Urakan laatusuunnitelmalla (sopimuskohtaisella laatusuunnitelmalla) tarkoitetaan kaikki urakkaan kuuluvat suoritukset kattavaa laatusuunnitelmaa. Urakoitsija on tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn työntuloksen. Urakoitsijan valvoja on henkilö, joka urakoitsijan valtuuttamana valvoo (ohjaa ja tarkastaa), että rakentaminen tai tuotteen valmistaminen tapahtuu suunnitelmien, vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisella tarkoitetaan urakoitsijan tai valmistajan tekemien vaatimustenmukaisuuskokeiden tulosten esittämistä tilaajalle. Vaatimustenmukaisuuden toteamisella tarkoitetaan yleensä urakoitsijan tai valmistajan tekemien vaatimustenmukaisuuskokeiden tuloksiin perustuvaa tilaajan arviointia siitä, missä määrin tuote tai palvelu täyttää asetetut vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuskoe on tarkastus, mittaus, tutkimus tai testaus, jonka tuloksien avulla urakoitsija tai valmistaja pyrkii osoittamaan rakennusaineen, tarvikkeen tai laitteen tai koko rakenteen vaatimustenmukaisuuden. Valmistajalla tarkoitetaan yritystä tai tuotantoyksikköä, joka valmistaa sillan rakenneosia tai siltaan tulevia rakennusaineita, varusteita tai laitteita. Vapaa-aukko on sillan keskilinjan suuntainen, kahden peräkkäisen tuen välinen pienin vapaa, vaakasuora etäisyys. Varmennetulla käyttöselosteella tarkoitetaan asiantuntevan elimen tai laitoksen varmentamaa selostetta, jonka noudattamisen Tiehallinto hyväksyy. Viiteasiakirja on asiakirja, johon sopimus- tai muussa tilaajan, urakoitsijan tai valmistajan asiakirjassa on viitattu. Vähimmäisarvo on tässä asiakirjassa työraudoitusta ja raudoitusta suojaavan betonipeitteen pienin sallittu arvo. Lisää käsitteitä on määritelty muissa sopimus- tai niiden viiteasiakirjoissa. RATO osa 2 Radan geometria. Ratatekniset ohjeet. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 23.6.1994/ 629 5. 42020 Sillan betonirakenteet Tässä termihakemistossa on määritelty yleiset siltojen rakentamiseen ja niiden laadun varmistamiseen liittyvät käsitteet ja lyhenteet. SILKO-ohjeessa 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina on määritelty polymeereihin liittyvät käsitteet. Betonitöillä tarkoitetaan työkokonaisuutta, johon kuuluvat betonointi valmistavine toimenpiteineen, työsaumojen tekeminen ja käsittely, jälkihoito, viimeistely ja suojaus sekä muut samassa yhteydessä tehtävät työt. Jännittämistöillä tarkoitetaan työkokonaisuutta, johon kuuluvat jännittäminen ja injektointi sekä muut samassa yhteydessä tehtävät työt. Sideaineella tarkoitetaan rakennussementtiä ja betoniin valmistuksen yhteydessä mahdollisesti lisättäviä seosaineita kuten lentotuhkaa, masuunikuonajauhetta ja silikaa. Sideaineen kokonaismäärällä tarkoitetaan rakennussementin ja betoniin valmistuksen yhteydessä lisättyjen seosainemäärien yhteismäärää. Sideaineen tehollisella kokonaismäärällä tarkoitetaan rakennussementin ja tehokkuuskertoimilla kerrottujen seosainemäärien yhteismäärää. Rakennussementin kokonaismäärällä tarkoitetaan rakennussementin määrää kerrottuna aktiivisuuskertoimella, ks. Betoninormit, taulukko 4.3. Itsetiivistyvällä betonilla (ITB) tarkoitetaan betonia, joka on erittäin hyvin valuva ja leviävä stabiili betoni ja joka erottumatta täyttää muotit ja ympäröi täysin raudoitteet ilman mekaanista tiivistystä. InfraRYL 2006 Osa 3 259

Termihakemisto B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005. Suomen rakentamismääräyskokoelma by 50 Betoninormit 2004 SILKO 1.202 Betonirakenteet. Polymeerit sillankorjausmateriaalina. 42040 Sillan teräsrakenteet Luvussa 42040 käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvissa määräyksissä ja ohjeissa, pääosin ohjeessa B7 Teräsrakenteet sekä soveltuvissa SFS-standardeissa määriteltyjä tai käytettyjä käsitteitä ja merkintöjä. Siltojen rakentamiseen ja niiden laadun varmistamiseen liittyvät yleiset käsitteet ja lyhenteet on määritelty tässä termihakemistossa. Jos rakenteen tai sen osan poikkeamat ylittävät hylkäysrajan, voi tilaaja erikoistapauksessa hyväksyä muunkin kuin kohdassa 42001.4.4 hylkäysrajan määrittelyssä esitetyn menettelyn. Valmistajalla tarkoitetaan luvussa 42040 yritystä tai tuotantoyksikköä, joka valmistaa teräsrakenteen tai tekee sitä varten materiaalia, tarvikkeita taikka osia. Asentaja nimitystä käytetään sellaisesta luvussa 42001 tarkoitetusta urakoitsijasta, jonka suoritusvelvollisuus siinä yhteydessä rajoittuu teräsrakenteen asentamiseen. B7 Teräsrakenteet. Suomen rakentamismääräyskokoelma 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42001.4.4 Sillat, yleinen osa, laadunvarmistus, InfraRYL. 42050 Teräsrakenteiden pintakäsittely Pintakäsittelijä nimitystä käytetään pintakäsittelyn tekijästä. 42060 Sillan puurakenteet Tässä käsikirjassa käytetään Puurakenteiden suunnitteluohjeiden kohdissa 2 ja 6.1 esitettyjä käsitteitä. Lisäksi määritellään seuraava käsite: Höylätyllä pinnalla tarkoitetaan liimapuukannattimien pintaluokkaa, jossa kaikki pinnat on höylätty, mutta yksittäisissä lamelleissa voi kuitenkin esiintyä sahapintaisia kohtia, pieniä liimatahroja sekä puuhun tunkeutuneen liiman aiheuttamia värivirheitä. Muilta osin viitataan tässä termihakemistossa määriteltyihin käsitteisiin. RIL 120-2004 Puurakenteiden suunnitteluohjeet. 42300 Sillan kannen pintarakenteet Aluskermi on kaksikerroskermieristyksen alempi kermi. Epoksitiivistys on betonisen siltakannen kaksinkertainen epoksikäsittely, jonka tehtävä on tiivistää betonin pintaa eristyksen kuplimisen estämiseksi. Eristysalustalla tarkoitetaan kannen eristettävää yläpintaa, reunapalkin eristettävää pintaa ja muita eristettäviä pintoja. Kaksikerroskermieristys on kahdesta kermikerroksesta koostuva kermieristys. Kannen pintarakenteella tarkoitetaan näissä laatuvaatimuksissa sillan kansirakenteen yläpuolisia vedeneristys-, suojaja päällystekerroksia. Kermi on vedeneristystarkoituksiin käytettävä vettä läpäisemätön tuote, joka yksinään tai liitettyinä toisiin samanlaisiin tai vastaaviin tuotteisiin muodostaa yhtenäisen vedeneristyskerroksen. Kermieristys on yhtenäinen kermeistä eristysalustalle tehtävä vedeneristysrakenne. Kiinnitysbitumi on joko kermien liimaamiseen käytettävää liimausbitumia tai hitsattavan kermin alapinnassa olevaa hitsausbitumia. Kiinnitysbitumi on kumibitumia KB100 tai Tiehallinnon käyttöönsä erikseen hyväksymää kiinnitysbitumia. Kumibitumi on massa, joka saadaan lisäämällä bitumiin termoplastisia elastomeerejä (esim. SBS) niin paljon, että bitumin venyvyys ja taivutettavuus alhaisissa lämpötiloissa oleellisesti paranevat. Laji ilmaistaan luvulla, joka tarkoittaa pehmenemispistettä esim. KB100. Kumibitumikermi on tukikerroksellinen vedeneristyskermi, jossa eristävänä aineena on kumibitumi. Yleensä tukikerros on polyesteriä. Kumibitumimastiksi (eristysmastiksi) on kuumana levitettävä massa, jonka sideaine on kumibitumi, runkoaine hienorakeinen kiviaines ja täyteaine kalkkikivijauhe. Kutistumissauma on asfalttipäällysteen sauma tai asfalttipäällysteen ja reunapalkin rajakohtaan tehtävä sauma, jonka tehtävä on ohjata rakenteen kutistumisesta aiheutuva liike suunniteltuun kohtaan. Liikuntasauma on sillan alus- ja päällysrakenteen rajakohtaan tai päällysteen osien väliin tehtävä sauma, jonka avulla päällysrakenteen lämpöliikkeet ja muodonmuutokset voivat tapahtua rakennetta vaurioittamatta. Läpivienti on vedeneristyksen lävistävä sillan varuste (esim. syöksytorvi tai tippuputki). Nestemäisinä levitettävät eristykset (aiempi nimitys: siveltävät tai ruiskutettavat vedeneristysmassat) ovat yleensä polyuretaani-, akryyli- tai epoksipohjaisia nestemäisessä olomuodossa levitettäviä vedeneristysmateriaaleja. Mastiksieristys on kumibitumimastiksia käyttäen tehty vedeneristys. Ohutkerrospäällyste on siltakannelle levitettävä ohut (5...20 mm) kerros, joka toimii sekä vedeneristyksenä että päällysteenä. Paineentasauskermi on aluskermi, joka kiinnitetään eristysalustaan vain osittain siten, että kermin alle syntyvät höyrynpaineet pääsevät tasaantumaan ja poistumaan irti olevia kohtia pitkin paineentasausputkiin. Pintakermi on kaksikerroskermieristyksen ylempi kermi. Polymeerimodifioitu bitumi on massa, joka sisältää bitumia ja bitumin tiettyjä ominaisuuksia parantavia polymeerejä. Yleisimpiä polymeerimodifioituja bitumeja ovat kumibitumi ja ataktisella polypropeenilla (APP) modifioitu muovibitumi. 260 InfraRYL 2006 Osa 3

Termihakemisto Saumausmassa on polymeeristä tai polymeeribitumista valmistettu massa, jolla tiivistetään kutistumissauma tai pieni liikuntasauma. Sillan päällyste on kannen pintarakenteen päällimmäinen osa, joka koostuu yleensä sidekerroksesta ja kulutuskerroksesta. Yksikerroskermieristys on yhdestä kermikerroksesta koostuva kermieristys. 42400 Sillan varusteet ja laitteet Sillan varusteisiin ja laitteisiin kuuluvat mm. laakerit, liikuntasaumalaitteet, siirtymälaatat, suojalaitteet, tippu- ja pintavesiputket sekä muut jäljempänä käsitellyt varusteet ja laitteet. Sen lisäksi, mitä on esitetty tämän termihakemiston muissa kohdissa, tässä on määritelty seuraavat käsitteet: Alusnauha on saumausmassan alustaksi liikuntasaumarakoon asennettava suljettusolukkoinen polyeteeninauha. Kutistumissauma on asfalttipäällysteen sauma tai asfalttipäällysteen ja reunapalkin rajakohtaan tehtävä sauma, jonka tehtävä on ohjata rakenteen kutistumisesta aiheutuva halkeama suunniteltuun kohtaan. Liikuntasauma on sillan alus- ja päällysrakenteen rajakohtaan tai päällysteen osien väliin tehtävä sauma, jonka avulla päällysrakenteen lämpöliikkeet ja muodonmuutokset voivat tapahtua rakennetta vaurioittamatta. Liikuntasaumalaite on liikuntasauman vesitiiviiksi tekevä yksi- tai useampi- elementtinen, yleensä patentoitu tuote. Liikuntasaumalaitteeseen kuuluvat rakennusosina myös sen tukikaistat. Massaliikuntasauma on erikoismassoista ja muista tuotekohtaisista rakenneosista tehtävä vesitiivis liikuntasauma. Saumanauha on solukumi- tai PVC-pohjainen kokonaisliikemäärältään pienten liikuntasaumojen tiivistämiseen tarkoitettu tuote. Saumausmassa on polymeeristä tai polymeeribitumista valmistettu massa, jolla tiivistetään kutistumissauma tai pieni liikuntasauma. Tukikaista on liikuntasaumalaitteen molemmille puolille tehty rakenne, joka estää kunnossapitokalustoa vaurioittamasta laitetta. InfraRYL 2006 Osa 3 261

262 InfraRYL 2006 Osa 3

41210: Liite 1 41210: Liite 1 Ympäristön rasitusluokat Taulukko 41210:LT1. Ympäristöolosuhteet luokitellaan standardin SFS-EN 12944-2 mukaan rasitusluokkiin C1 C5. Rasitusluokka C1 hyvin lievä C2 lievä C3 kohtalainen C4 ankara C5-I hyvin ankara (teollisuus) C5-M hyvin ankara (meri) Esimerkkejä tyypillisistä ympäristöistä (opastava) Ilmatilat, joissa epäpuhtauksien määrä on alhainen. Enimmäkseen maaseutualueita Kaupunki- ja teollisuusilmatilat, joissa kohtalainen rikkidioksidikuormitus. Rannikkoalueet, joilla on alhainen suolapitoisuus Teollisuusalueet ja rannikkoalueet, joilla suolapitoisuus on kohtalainen (Suomen rannikkoalueet) Teollisuusalueet, joilla kosteus on korkea ja ilmatila on syövyttävä Rannikkoalueet ja rannikon ulkopuoliset alueet, joilla suolapitoisuus on korkea InfraRYL 2006 Osa 3 41210: Liite 1 Ympäristön rasitusluokat 263

42001: Liite R1 42001: Liite R1 Radan lähellä tehtävien maa-, pohja- ja kalliorakennustöiden työturvallisuussuunnitelmassa huomioitavat asiat Yleistä Maa-, pohja- ja kalliorakennustöissä käytetään työkoneita, joiden liikkuminen/kääntyminen tai kaatuminen voi aiheuttaa vaaran työntekijöille, muille työalueella tai sen läheisyydessä liikkuville ihmisille sekä juna- tai ajoneuvoliikenteelle. Samanlainen vaara voi syntyä, mikäli työkoneiden käsittelemä rakennustarvike/taakka irtoaa, putoaa tai kaatuu. Tyypillinen tällaisen vaaran potentiaalinen aiheuttaja on esim. pystyyn nostettu paalu tai pontti. Louhintatöissä vaara voi aiheutua räjäytysaineiden käsittelystä tai räjäytystyön aiheuttamasta kivien ja lohkareiden sinkoilusta. Tähän vaaraan varautuminen käsitellään räjäytys- ja louhintatyön turvallisuussuunnitelmassa. Tässä yhteydessä ei käsitellä sähköistetystä radasta/ratalaitteista aiheutuvia turvallisuusasioita, vaan ne huomioidaan työkohteen työturvallisuussuunnitelmassa. Taulukko 42001:LR1 T1. Mahdolliset vaaraa aiheuttavat työkoneet/työvälineet. Työkone Paalutuskone Nosturi Kaivinkone Muut työkohteessa käytettävät koneet/ ajoneuvot Vaaran aiheuttaja Paalun tai pontin irtoaminen/ kaatuminen Paalutuskoneen liikkuminen/ kääntyminen/kaatuminen Taakan putoaminen Nosturin liikkuminen/ kaatuminen Kaivinkoneen liikkuminen/ kääntyminen/ kaatuminen Koneiden liikkuminen/kaatuminen 264 InfraRYL 2006 Osa 3 42001: Liite R1 Radan lähellä tehtävien maa-, pohja- ja kalliorakennustöiden työturvallisuussuunnitelmassa huomioitavat asiat

42020: Liite 1 Betonin suhteitustiedot 42020: Liite 1 BETONIN SUHTEITUSTIEDOT Työkohde / Rakenneosa: Betonin valmistaja: Suunnittelulujuus: MPa Pakkasenkestävyysluku: Vaadittu ilmamäärä: % Suurin raekoko: mm Notkeus: SIDEAINEET: Rakennussementin tuotenimi / valmistaja: Rakennussementin tyyppi- ja luokkatunnus: Rakennussementin määrä: Lisättävän silikajauheen määrä: Lisättävän masuunikuonajauheen määrä: Lisättävän lentotuhkan määrä: TEHOLLINEN VESIMÄÄRÄ: (Kokonaismäärä = kiviaineksen pintavesi + sekoitusvesi + lisäaineiden sisältämä vesi.) VESI-SIDEAINESUHDE: (Tehollinen vesimäärä / aktiivisuuskertoimella kerrotun rakennussementin ja tehokkuuskertoimilla kerrottujen sideaineiden yhteismäärä.) KIVIAINES (Kuiva-ainemäärä): LISÄTTÄVÄN KALKKIFILLERIN MÄÄRÄ: HIENOAINESMÄÄRÄ (Sideaine + alle 0,25 mm kiviaines.): SUHTEITUSLUJUUS: kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 MPa ILMAMÄÄRÄ TEHTAALLA: LISÄAINEET: Merkki Huokoste: Notkiste: Hidaste: ENNAKKOKOKEIDEN TULOKSET: Annostus % sideaineen painosta Puristuslujuus: MPa P-Luku: Ilma: % Huokosjako: mm 3 Tiheys: kg/m Betonin rapauma (SS137244): g/m 2 % (ITB) Erottumisluokka: (ITB) T50-aika: sek. (ITB) Leviämä: mm Työstettävyys testattu valukokeella: kyllä ei Imamäärän väheneminen selvitetty kuljetuksen aikana: kyllä ei Laatinut: Tarkastanut: Tilaajan merkinnät: InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 1 Betonin suhteitustiedot 265

42020: Liite 2 42020: Liite 2 Ruiskubetonin ominaisuuksien tutkiminen koelaatoista ja rakenteesta otetuista näytteistä 1 Betonin ominaisuudet ruiskutetuista koelaatoista otetuista näytteistä Koelaatat tehdään ruiskuttamalla muotteihin. Jos ruiskubetonissa käytetään kiihdytettä, tulee sen menekin olla sama kuin arvosteluerää ruiskutettaessa käytetty suurin kiihdytemenekki. Arvosteluerät ja rakennuspaikalla arvosteluerää kohden tehtävien vaatimustenmukaisuuskoekappaleiden (ruiskutetut laatat) määrät puristuslujuuden osalta ovat taulukon 42020:L2T1 mukaiset. Kuivaseosmenetelmällä tehdyn ruiskubetonin vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytetään tarkastamatonta valmistusta koskevia koekappalemääriä. Puristuslujuus määritetään standardin SFS-EN 12390-3 mukaisesti. Puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan 42020.1.1.5 alakohdan 3 mukaisesti. Betonin vedenpitävyyden toteamiseksi tehdään vähintään kolme (3) vaatimustenmukaisuuskoekappaletta (ruiskutettua laattaa) kutakin ruiskutettavaa 300 m 3 :n betonimäärää kohden. Kuivaseosmenetelmässä betonimäärä lasketaan kuivaseosmääränä. Vedenpitävyys todetaan standardia SFS-EN 12390-8 soveltaen siten, että näytteen korkeus on 120 mm. Puristuslujuuden toteamiseksi tehtävät koelaatat ruiskutetaan puisiin 500 x 500 x 120 mm 3 suuruisiin muotteihin yhtä paksuina kerroksina kuin itse rakennekin siten, että koelaatan kokonaispaksuus on 120...140 mm. Vedenpitävyyden toteamiseksi tehtävien laattojen tulee olla korkeudeltaan n. 140 mm. Kerrosten ruiskutusten välinen aika on sama kuin varsinaisessa työssä. Laatat säilytetään työmaalla, kunnes ne ovat riittävän lujia standardin SFS-EN 12504-1 mukaiseen säilytykseen. SFS-EN 12390-3 Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus SFS-EN 12390-8 Kovettuneen betonin testaus. Osa 8: Paineellisen veden tunkeutumasyvyys SFS-EN 12504-1 Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet. Näytteenotto, tutkiminen ja puristuslujuuden testaus. Taulukko 42020:L2T1. Arvosteluerät ja arvosteluerää kohden tehtävien ruiskutettavien laattojen/vaatimustenmukaisuuskoekappaleiden määrät puristuslujuuden osalta. Lujuusluokka K30 K35 Betonin valmistuksen valvonta 1) Jokaisesta laatasta valmistetaan yksi koekappale Arvosteluerä, V m³ Tarkastettu 900 6 valmistus > 900 V/150 Tarkastamaton < 75 6 valmistus 75...675 9 > 675 V/75 Tarkastettu 600 6 valmistus > 600 V/100 Tarkastamaton < 50 6 valmistus 50...450 9 > 450 V/50 Ruiskutettavat laatat/ Koekappaleet, (kpl) 1) 266 InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 2 Ruiskubetonin ominaisuuksien tutkiminen koelaatoista ja rakenteesta otetuista näytteistä

2 Betonin ominaisuudet rakenteesta otetuista näytteistä Rakenteesta otettavien näytteiden irrotuksessa, säilytyksessä ja valmistuksessa noudatetaan standardin SFS-EN 12504-1 ohjeita. Rakenteet jaetaan arvostelueriin laatu- ja lujuusluokittain ja siten, että arvosteluerään kuuluvien rakenteiden valmistus- ja jälkihoitomenetelmät ja kiihdytteen menekit eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Arvosteluerät ja arvosteluerää kohti otettavien koekappaleiden vähimmäismäärät ovat taulukon 42020:L2T1 mukaiset. Kuivaseosmenetelmässä arvosteluerän suuruus lasketaan kuivaseosmääränä ja käytetään tarkastamattoman valmistuksen koekappalemääriä. Puristuslujuus määritetään standardin SFS-EN 12390-3 mukaisesti. Koetuloksista laaditaan vertailulujuuslaskelma RakMK ohjeiden B4 kohdan 6.3.3 mukaisesti. 42020: Liite 2 SFS-EN 12504 1 Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet. Näytteenotto, tutkiminen ja puristuslujuuden testaus SFS-EN 12390 3 Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus B4 Betonirakenteet, ohjeet. 3 Tartuntalujuuden määrittäminen Tartuntalujuus määritetään joko rakenteesta poratusta koekappaleesta standardin SFS 5445 mukaisesti tai vetämällä koekappale irti rakenteesta standardin SFS 5446 mukaisesti. Jos näyte irtoaa porauksen yhteydessä ennen varsinaista koetta, otetaan samalta alueelta uusi näyte. Tartuntalujuuskokeet tehdään samassa laajuudessa kuin puristuslujuuskokeet. Tartuntalujuuskokeista tehdään selostus, josta ilmenevät koepaikat, tulokset, murtokohdat ja epäonnistuneet näytteenotot. Selostus luovutetaan tilaajan edustajalle. SFS 5445 Betoni. Vetolujuus SFS 5446 Betoni. Tartuntalujuus. InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 2 Ruiskubetonin ominaisuuksien tutkiminen koelaatoista ja rakenteesta otetuista näytteistä 267

42020: Liite 3 42020: Liite 3 Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen testausmenetelmät 1 Huokoisuustarkastus Huokoisuustarkastus tehdään märkäsienimenetelmällä, jolloin käytetään tarkastettua 67,5 voltin jännitteellä toimivaa märkäsienimittaria. Koetangot tutkitaan kokonaisuudessaan. Pinnoitetta poistetaan tangon pinnasta tai siihen tehdään tangon pintaan ulottuva viilto ja kuorittuun tai viillettyyn kohtaan kiinnitetään mittarin hauenleuka. Sieni kostutetaan vedellä ja kosteaa sientä kuljetetaan tankoa pitkin. Pinnoitevaurion kohdalla mittari antaa äänimerkin. Menetelmällä voidaan tutkia mm. pinnoitevaurioiden keskimääräinen esiintymistiheys tangon pituusyksikköä kohti. 2 Taivutuskoe Taivutuskokeen avulla tutkitaan pinnoitteen ja betoniterästangon välistä tartuntaa. Kokeessa käytetään 1,5 m mittaista suoraa tankoa. Ennen koekappaleen taivuttamista tarkastetaan pinnoitteen vauriot silmämääräisesti ja märkäsienimenetelmällä. Koekappale, jonka lämpötilan tulee olla tasainen ja korkeintaan + 15 C, taivutetaan 180 taivutussäteen ollessa RakMK ohjeiden B4 taulukon 4.1 mukainen. Taivutuskoneen tankoa koskettavat pinnat pehmustetaan. Taivutuksen jälkeen koekappaleiden pinnan vauriot tarkastetaan ensiksi silmämääräisesti ja sen jälkeen märkäsienimenetelmällä. 3 Tartuntavetokoe Tartuntalujuus määritetään tartuntavetokokeella, joka tehdään vähintään kahdella pinnoitetulla ja kahdella pinnoittamattomalla koetangolla. Koetangot valetaan pituussuuntaisesti betoniprisman, 250 x 250 x 300 mm 2, keskelle. Betoniprisman raudoituksena on symmetrisesti koetankoa 100 mm:n säteellä ympäröivä hitsattu raudoiteverkko, jonka silmäkoko on 50 x 50 mm 2 ja verkon tangot ovat molemmissa suunnissa halkaisijaltaan 8 mm. Raudoiteverkko ulottuu prisman läpi. Tartuntavetokoe tehdään vetämällä tanko ulos betoniprismasta. Vetovoimaa nostetaan tasaisesti tartuntavoiman suurimpaan arvoon saakka. Samanaikaisesti mitataan tangon liukuman arvot kuormittamattoman pään puolelta. Samanaikaisesti edellä mainittujen betonikuutioiden kanssa valetaan kuusi kuutiota, 100 x 100 x 100 mm 2, puristuslujuuden määrittämistä varten. Kuutiot säilytetään samoissa olosuhteissa (kosteus 95...100 % ja lämpötila 20 ±2 C) kuin tartuntavetokokeen kuutiot ja puristetaan samanaikaisesti tartuntavetokokeen kanssa aikaisintaan 28 vrk:n iässä. Tartuntavetokokeen tulosten perusteella lasketaan pinnoitettujen ja pinnoittamattomien koetankojen tartuntajännityksen keskiarvo liukuman arvoilla 0,05 ja 0,25 mm. B4 Betonirakenteet, ohjeet. 268 InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 3 Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen testausmenetelmät

42020: Liite 4 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet 1 Itsetiivistyvä betonimassa. Notkeus ja valuvuus. Painuma-leviämä Självkompakterande betongmassa. Självkompakteringsförmåga. Flytsättmått Fresh self compacting concrete. Self compacting ability. Slump-flow 1 Soveltamisala Tässä menetelmäkuvauksessa määritellään menetelmä itsetiivistyvän betonin valuvuuden (erityisesti viskositeetin) mittaamiseen painuma-leviämäkokeen avulla. Samalla voidaan arvioida massan stabiilisuutta (erottumisriskiä). 2 Viittaukset SFS-EN 12350-1: 2000. Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto. 3 Määritelmä Painuma-leviämäkoe on menetelmä, jolla mitataan itsetiivistyvän betonin valuvuutta ja jossain määrin erottumistaipumusta. Koe tapahtuu mittaamalla alustalevylle kartiosta tyhjennettävän ja siihen leviävän betonin muodostaman ympyrän halkaisija ja lisäksi aika (T50), joka kuluu siihen, että betonimassa saavuttaa halkaisijaltaan 500 mm:n ympyrän. Erottumistaipumus luokitellaan silmämääräisesti (luokat 0, 1, 2 ja 3). Koe soveltuu betonille, jonka T50-aika on 3 7 sekuntia ja leviämä yli 500 mm. 4 Välineet ja tarvikkeet Painumakartio (Abramsin kartio) on tarkemmin esitetty standardissa SFS-EN 12350-5. Pohjalevy/alusta, vettäimemätön, jäykkä tasainen kuumasinkitty (tai jaloteräksinen) levy tai 2 mm paksu vastaava, puualustalle kiinnitetty levy. Levyn sivumitat vähintään 900 x 900 mm, ja siihen tulee olla on merkitty keskeisesti 500 mm:n läpimittainen ympyrä Vesivaaka Sekuntikello Sieni tai kostea kangas pinnan kostuttamiseen Kauha, leveys noin 100 mm Mitta, tai mittanauha, varustettu asteikolla ja vähintään metrin pituinen. SFS-EN 12350-5 Tuoreen betonin testaus. Osa 5: Leviämä. 5 Näyte Betoninäyte otetaan standardin SFS-EN 12350-1:2000 mukaisesti. SFS-EN 12350-1:2000 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto. 6 Kokeen suoritus Kokeen yleisjärjestely on esitetty kuvassa 42020:L4K1. Kokeen suoritus tapahtuu seuraavasti: Varmista, että aluslevy on vahingoittumaton ja vaakasuora. Puhdista aluslevy ja painumakartio vedellä. Kokeen alkaessa niiden tulee olla kosteat, mutta ei märät. Sijoita painumakartio keskeisesti levylle leveämpi pää pintaa vasten. Täytä kartio itsetiivistyvällä betonilla painaen samanaikaisesti kartiota pintaa vasten. Älä tärytä tai sullo betonia. Nosta kartio pystysuoraan ja pidä se ylhäällä kunnes kaikki betoni on valunut pois kartiosta. Aloita ajan mittaus samalla hetkellä kuin kartion nosto alkaa. Totea aika (T50), jolloin betonimassa on saavuttanut 500 mm:n ympyrän. Kun betonin valuminen on päättynyt, painuma-leviämä mitataan laskemalla kahden toisiaan vastaan kohtisuorassa suunnassa mitatun edustavan halkaisijan keskiarvo. Jos leviämän arvojen ero on suurempi kuin 50 mm, koe uusitaan. Erottumistaipumuksen silmämääräinen luokittelu tehdään alla olevan taulukon mukaisesti. Vaihtoehtoisesti kokeen voi suorittaa siten, että kartio sijoitetaan levyn keskelle kapeampi pää pintaa vas- InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet 269

42020: Liite 4 Taulukko 42020:L4T1. Betonirakenteet. Erottumisluokka Silmämääräinen arvio 0 Ei havaittavissa erottumista alustalle levinneessä betonissa eikä myöskään sekoittimessa ja/tai näyteastiassa olevassa betonissa. 1 Ei laastimaista reunusta tai kiviaineskekoa alustalle levinneessä betonissa, mutta vähäistä vedenerottumista tai itsestään rikkoutuvien ilmahuokosten kertymistä pintaan sekoittimessa tai näyteastiassa olevassa betonissa. 2 Kapea laastimainen reunus (10 mm) ja/tai kiviaineskeko alustalle levinneessä betonissa ja selvästi havaittavaa vedenerottumista sekoittimessa tai näyteastiassa olevassa betonissa. 3 Selvää erottumista, joka ilmenee leveänä laastimaisena reunuksena (10 mm) ja/tai suuri kiviaineskeko alustalle levinneessä betonissa ja paksu laastimainen kerros sekoittimessa tai näyteastiassa olevan betonin pinnalla. ten. (Tällöin kokeen voi helpommin suorittaa yksin.) Tällöin on huomioitava menetelmäerosta johtuva vaikutus koetuloksiin. 7 Koetulokset Painuma-leviämä ja erottumisvyöhykkeen leveys mitataan millimetreissä, T50 sekunteina. Erottumistaipumus luokitellaan luokkaan 0, 1, 2 tai 3. Silmämääräiset erottumishavainnot kirjataan (epähomogeeninen karkean kiviaineksen jakauma, veden tai sementtiliiman erottuminen massan reunaan). Todetaan mahdolliset puutteet betoninäytteen edustavuudessa (sementtiliiman ja karkean kiviaineksen osuudet näytteessä jne.). 8 Koeselostus Jos koeselostus tehdään, siinä ilmoitetaan ainakin seuraavat tiedot: betonilaadun identifiointi kokeen suorituspaikka ja suorittaja suorituspäivä tilaajan nimi ja osoite koetulokset tulosten arvostelu, jos tästä on sovittu. 9 Koetulosten hyväksymisrajat Toistaiseksi koetuloksille ei ole hyväksymisrajoja. 2 Itsetiivistyvä betonimassa. Ilmamäärä painemittarimenetelmällä Självkompakterande betongmassa. Luftmängd. Tryckmätaremetod. Fresh self compacting concrete. Air content. Pressure method. Kaikki mitat millimetreissä Painumakartio Alusta 900x900 mm tai suurempi Betonin lopullinen halkaisija 500 Erottumisraja Kuva 42020:L4K1. Painuma-leviämäkoe. 270 InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet

42020: Liite 4 1 Soveltamisala Tässä menetelmäkuvauksessa määritellään poikkeamat standardin SFS-EN 12350-7 (Ilmamäärä. Painemenetelmät) mukaisesta tuoreen betonimassan ilmamäärämittauksesta, kun mittauksen kohteena on itsetiivistyvä betonimassa. Standardin kohdat: 1 Soveltamisala 2 Velvoittavat viittaukset ja 3 Periaatteet ovat voimassa soveltuvin osin. 2 Viittaukset SFS-EN 12350-7 (Ilmamäärä. Painemenetelmät). Tuoreen itsetiivistyvän betonimassan ilmamäärä mitataan painemittarimenetelmällä standardin SFS-EN 12350-7 kohdan 5 mukaisesti seuraavassa kohdassa Välineet ja tarvikkeet esitettävin muutoksin. 3 Välineet ja tarvikkeet Betonin tiivistysväline (5.1.2) Betonin tiivistysvälinettä ei tarvita Nuija (5.1.8) Nuijaa ei tarvita. Näytteenotto (5.2.1) HUOM.: Tämä kohta pysyy muuttumattomana eli näyte ITB-massasta otetaan kuten standardissa SFS-EN 12350-7 (Ilmamäärä) on esitetty eli standardin SFS-EN 12350-1 (Näytteenotto) mukaisesti ja näyte sekoitetaan uudelleen ennen säiliön täyttämistä. SFS-EN 12350-1 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus. Osa 7: Ilmamäärä. Painemenetelmät. 4 Kokeen suoritus Säiliön täyttö ja ITB-massan tiivistymisen varmistaminen (5.2.2 5.2.4) Standardin SFS-EN 12350-7 kohdat 5.2.2 5.2.4 (Säiliön täyttö ja betonin tiivistys, Mekaaninen tiivistys ja Tiivistäminen sulloinsauvalla tai -tangolla) korvaa ITBmassalle soveltuva ohje: Säiliö täytetään itsetiivistyvällä betonilla kauhaa käyttäen niin, että mahdollisimman suuri osa betoniin jääneestä ilmasta (tiivistyshuokosista) tulee pois. Säiliö täytetään betonilla kolmessa arviolta yhtä paksussa kerroksessa. Kunkin kerroksen annetaan tiivistyä riittävästi. Tämän takaamiseksi tiivistyshuokosten annetaan poistua kustakin massakerroksesta vähintään 30 sekunnin ajan. Lisäksi tiivistymisajan jälkeen massasta ei saa enää nousta sen pinnalle isoja ilmakuplia. Viimeisen kerroksen tiivistyminen varmistetaan kuten edellisten kerrostenkin, minkä jälkeen ilmamäärä voidaan mitata. HUOM. 1: Tiivistymisen nopeuteen vaikuttavat ITBmassan viskositeettiominaisuudet kuten esimerkiksi T50-aika. HUOM. 2: Viimeisessä kerroksessa käytettävän materiaalin määrän tulee olla riittävä täyttämään säiliö tarvitsematta kuitenkaan poistaa ylimääräistä massaa. Pieni määrä ylimääräistä betonia voidaan lisätä säiliön täyttämiseksi, mutta ylimääräisen massan poistamista tulee välttää. SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus. Osa 7: Ilmamäärä. Painemenetelmät. 8 Tarkkuus Menetelmän tarkkuudesta ei ole käytettävissä tietoja. 3 Kovettuneen itsetiivistyvän betonin (ITB) testaus. Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten 1 Soveltamisala Tässä menetelmäkuvauksessa määritellään poikkeamat standardin SFS-EN 12390-2 (Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten) mukaisesta menettelystä valmistettaessa ja säilytettäessä itsetiivistyvän betonin (ITB) koekappaleita lujuustestejä varten. Standardin SFS-EN 12390-2 kohdat 1 Soveltamisala ja 2 Viittaukset ovat voimassa soveltuvin osin. SFS-EN 12390-2 Kovettuneen betonin testaus. Osa 2: Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten. 2 Viittaukset SFS-EN 12390-2 (Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten). ITB-massasta valmistetaan koekappaleet ja niitä säilytetään lujuuskokeita varten standardin SFS-EN 12390-2 mukaisesti seuraavassa kohdassa Välineet ja tarvikkeet esitettävin muutoksin. 3 Välineet ja tarvikkeet Betonin tiivistysväline (3.3) Betonin tiivistysvälinettä ei tarvita Puunuija (3.9) Nuijaa ei tarvita. 4 Näytteenotto Näytteenotto (4) HUOM.: Tämä kohta pysyy muuttumattomana eli näyte ITB-massasta otetaan kuten standardissa SFS-EN 12390-2 (Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten) on esitetty eli standardin SFS-EN 12350-1 (Näytteenotto) mukaisesti ja näyte sekoitetaan uudelleen ennen muottien täyttämistä. InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet 271

42020: Liite 4 SFS-EN 12350-1 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto SFS-EN 12390-2 Kovettuneen betonin testaus. Osa 2: Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten. 5 Koekappaleen valmistus ITB-massan tiivistymisen varmistaminen (5.2) Standardin kohdan 5.2 (Betonin tiivistäminen) korvaa ITB-massalle soveltuva ohje: Muotit täytetään itsetiivistyvällä betonilla kauhaa käyttäen niin, että mahdollisimman suuri osa betoniin jääneestä ilmasta (tiivistyshuokosista) tulee pois. Muotit täytetään betonilla kerroksittain. Kerrosten paksuus ei saa olla suurempi kuin 100 mm. Kunkin kerroksen annetaan tiivistyä riittävästi. Tämän takaamiseksi tiivistyshuokosten annetaan poistua kustakin kerroksesta vähintään 0,5 minuutin ajan. Lisäksi tiivistymisajan jälkeen massasta ei saa enää nousta sen pinnalle isoja ilmakuplia. HUOM.: Tiivistymisen nopeuteen vaikuttavat ITBmassan viskositeettiominaisuudet kuten esimerkiksi T50-aika. 6 Koekappaleiden säilytys Koekappaleiden säilytys (5.5) HUOM.: Tämä kohta pysyy muuttumattomana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että muottien täyttämisen jälkeen niihin ei kohdistu minkäänlaista tärinää tai iskuja ja muotit ovat suojattuna kuivumiselta (ks. standardin SFS-EN 12390-2 kohta 5.1.1). SFS-EN 12390-2 Kovettuneen betonin testaus. Osa 2: Koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten. 272 InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet

42020: Liite R1 42020: Liite R1 Suurimmat sallitut tärinäarvot ja liikennerajoitukset betonin lujuuskehityksen alkuvaiheessa Taulukko 41113:LR1 T1. Suurimmat sallitut tärinäarvot ja liikennerajoitukset rautatiesilloissa. Työvaihe tai betonin kovettumisaste Puristuslujuus (MPa) Suurin sallittu heilahdusnopeus (mm/s) Junaliikenteen rajoitukset Työstettävyysaika ennen sitoutumisen alkua 0 50 Työmaan yleinen nopeusrajoitus Kovettumisen 1. vaihe sitoutumisen alusta 0...5 5 A Kovettumisen 2. vaihe sitoutumisen alusta 5...12 5...50 A Kovettumisen 3. vaihe sitoutumisen alusta 12...20 30...50 B Kovettumisen 4. vaihe sitoutumisen alusta 20...30 50...120 Työmaan yleinen nopeusrajoitus A = Liikennekatko tai nopeusrajoituksen tarve xx km/h selvitetään työmaalla tehtävillä tärinämittauksilla. B = Nopeusrajoituksen tarve yy km/h selvitetään työmaalla tehtävillä tärinämittauksilla. InfraRYL 2006 Osa 3 42020: Liite R1 Suurimmat sallitut tärinäarvot ja liikennerajoitukset betonin lujuuskehityksen alkuvaiheessa 273

42050: Liite 1 42050: Liite 1 Esimerkki työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin jakamisesta Työkohde Päämitat: Tukiväli T1 T2 50 m Palkin korkeus 1,4 m Laipan leveys 0,4 m Työalueet Piirrokseen on merkitty katkoviivoilla työalueet TA1 TA8 tukivälillä T1 T2. Yksi työalue on neljäsosa kannattimen pinta-alasta (n. 50 m 2 ). Lisäksi erillinen työalue TA9 on poikkipalkit (3 kpl), jota ei ole merkitty piirrokseen. Työalueita on yhteensä 9 kpl. Työn aikainen laadunvarmistus tehdään työalueittain ja työvaiheittain. Tulokset merkitään työalueittain pintakäsittelyn seurantakorttiin. TA8 TA6 TA4 TA2 TA7 TA5 TA3 TA1 T2 T1 Kuva 42050:L2K1. Työalueet. 274 InfraRYL 2006 Osa 3 42050: Liite 1 Esimerkki työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin jakamisesta

42050: Liite 1 Tarkastusalueet Piirrokseen on merkitty tarkastusalueet A1 A4 tukivälillä T1 T2. Yksi tarkastusalue koostuu yhdestä tai useammasta työalueesta. Esimerkissä tarkastusalue A1 koostuu työalueista TA1 ja TA2 (vrt. edellinen sivu). Yhden tarkastusalueen koko on täten n. 100 m 2. Lisäksi poikkipalkit (3 kpl) muodostavat erillisen tarkastusalueen A5. Tarkastusalueita tukivälillä T1 T2 on yhteensä 5 kpl. Jokaisella tarkastusalueella tehdään silmämääräinen tarkastus. A4 A2 A1 A3 T2 T1 Kuva 42050:L2K2. Tarkastusalueet. Vertailualueet Jokaiselta tarkastusalueelta A1 A5 valituilta vertailualueilta (n. 10 m 2 :n alue 100m 2 :n pinta-alaa kohden) mitataan maalikalvon paksuus. Maalikalvon tartunta mitataan valmiista maalauksesta yhdeltä satunnaisesti valitulta vertailualueelta jokaista alkavaa 50 vertailualuetta kohti. Esimerkki vertailualueesta VA tarkastusalueella A1: Vertailualueelta VA on valittu 20 kalvonpaksuuden mittausaluetta. Mittausalueet numeroidaan kohteittain. VA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. A1 18. 19. 20. T1 T2 Kuva 42050:L2K3. Vertailualueet. InfraRYL 2006 Osa 3 42050: Liite 1 Esimerkki työ-, tarkastus- ja vertailualueisiin jakamisesta 275

42050: Liite R1 42050: Liite R1 Rautatiesiltojen suositeltavat maalausjärjestelmät käyttökohteittain RATAHALLINTOKESKUS Terässiltojen ja siltamaisten erikoisrakenteiden maalausjärjestelmät ilmastollisessa rasituksessa. Huoltomaalaus tehdään alkuperäisen maalausjärjestelmän mukaan edellyttäen, että saavutetaan kyseisen maalausjärjestelmän vaatima esikäsittelyaste. Mikäli alkuperäisen maalausjärjestelmän vaatimaa esikäsittelyastetta ei saavuteta, käytetään edellä olevassa taulukossa esitettyjä vaihtoehtoisia maalausjärjestelmiä. Tällöin tehdään kyseistä huoltomaalaustyötä varten erillinen työseloste. Taulukko 42050:LR1T1. Rautatiesiltojen suositeltavat maalausjärjestelmät käyttökohteittain. Rakenneosa Rautatiesillat, jotka on aiemmin maalattu alkydimaaleilla Uudismaalaus Kaikki rasitusluokat Huoltomaalaus Uudelleenmaalauksessa käytetään TIEL 4.9 kun saavutetaan esikäsittelyaste Sa2½ Rautatiesillat varusteineen Rautatiesillat maantiesiltojen yhteydessä TIEL 4.12 TIEL 4.12, TIEL 4.9 Apusiltakalusto ja väliaikaiset siltarakenteet Kääntöpöydät ja nosturit ulkona TIEL 4.2 TIEL 4.2 tai TIEL 4.9 Kuumasinkityt verkkomaiset kaiteet ja runkorakenteet sekä muut verkkomaiset rakenteet PE 80 PE 80 Kuumasinkityt laiturikatokset ja erikoiskaiteet TIEL 4.12 TIEL 4.12 Kuumasinkittyjen teräsputkipaalujen lisäsuojaus TIEL 4.3 tai 4.4 TIEL 4.3 tai 4.4 Rautatiesiltojen teräskaukalot RHK 5.1 PUR-elastomeeri 4 mm Fe Sa2½ RHK 5.1 PUR-elastomeeri 4 mm Fe Sa2½ Rautatiesiltojen puuratapölkkyjen ja teräsrakenteen kosketuspinta RHK 5.2 ESIZn(R)60/1 FeSa Sa2½ RHK 5.2 ESIZn(R)60/1 FeSa Sa2½ Ruiskusinkittyjen teräsrakenteiden lisäsuojaus RHK 5.3 Vinyylipohjamaali 1-komp. 60 m + vinyylipintamaali 2-komp. 60 m tai vinyylilakka 1-komp. 2 x 60 m RHK 5.3 Vinyylipohjamaali 1-komp. 60 m + vinyylipintamaali 2-komp. 60 m tai vinyylilakka 1-komp. 2 x 60 m Korjausmaalaus tehdään alkuperäisen maalausjärjestelmän mukaan. 276 InfraRYL 2006 Osa 3 42050: Liite R1 Rautatiesiltojen suositeltavat maalausjärjestelmät käyttökohteittain

42300: Liite 1 Betonikantisen sillan eristysalustan tasaisuuden ohjearvoja ja korjausmenetelmiä 42300: Liite 1 Pinnan tasaisuus mitataan oikolaudalla (menetelmä SFS-EN 13036-7) SFS-EN 13036-7 Teiden ja lentokenttien päällysteiden pintaominaisuudet. Testimenetelmät. Osa 7: Päällysteen pintakerrosten yksittäisen tasaisuuden mittaus. Oikolautamenetelmä. Mastiksieristys 1) pyörtävä kohouma täytetään hiotaan h Vaatimus 1h < 4 mm/1,5 m Huom. mastiksikerros voi jäädä liian ohueksi, kun eristyksen pinta kolataan suoraksi 2) terävä harjanne 1,5 m hiotaan h Vaatimus h < 3 mm Huom. mastiksikerros voi murtua terävän harjanteen kohdilta (lovivaikutus) hiotaan 3) terävä taite h Vaatimus h < 4 mm/1,5 m Huom. mastiksikerros voi jäädä liian ohueksi, kun eristyksen pinta kolataan suoraksi 1,5 m 4) porrastunut pinta Vaatimus Huom. täytetään h h < 4 mm mastiksikerros voi jäädä liian ohueksi taio murtua harjanteen kohdalta 5) betoniroiskeet, kivet yms. Vaatimus poistetaan 6) kolot - kolot paikataan Vaatimus vesi ei lammikoidu Kermieristys 1) terävä harjanne tai taite hiotaan pyörtäväksi Vaatimus harjanteen korkeus ei ole rajoitettu Huom. terävä harjanne voi rikkoa kermin 2) porrastunut pinta Vaatimus Huom. täytetään h < 4 mm kermi voi jäädä irti alustasta h pykälän vierestä, korkea pykälä voi rikkoa kermin 3) betoniroiskeet, kivet yms. Vaatimus poistetaan Huom. voivat rikkoa kermin 4) kolot - kolot paikataan Vaatimus vesi ei lammikoidu Polyuretaani eristys Kuten mastiksieristyksen kohdat 2, 3, 5, ja 6 Vaatimus kuten mastiksieristyskohdissa InfraRYL 2006 Osa 3 42300: Liite 1 Betonikantisen sillan eristysalustan tasaisuuden ohjearvoja ja korjausmenetelmiä 277

42500: Liite R1 42500: Liite R1 Uusien betonirakenteiden pinnoitustyypit 1 2 3 4 4 Taulukko 42500:LR1 T1. Uusien betonirakenteiden pinnoitustyypit. Rakenne ja pinnoitusvaihe Menetelmä 1. Reunapalkin ylä- ja sisäpinta, halkeilualtis rakenne 1.1 Sementtipohjainen, halkeamat silloittava sementtiliiman poisto hiekkapuhallus pinnoitus pinnan esikostutus vesi pinnoitus elastinen sementtipinnoite 2 x 1 mm 1.2 Käsilevitteinen polyuretaanielastomeeri sementtiliiman poisto hiekkapuhallus ylitasoitus 2...3 mm polymeeripitoinen tasoituslaasti pohjustus polyuretaanipohjuste,1 sively elastinen vedeneriste polyuretaanielastomeeri, 2 x (n. 1000 µm) 2. Reunapalkin sivu- ja alapinta, sementtiliimanpoisto hiekkapuhallus halkeilualtis rakenne, ei töherrysalttiutta ylitasoitus 2...3 mm polymeeripitoinen tasoituslaasti maalaus suojapinnoitteella elastinen akryylimaali 3 x (n. 400 µm) 3. Kannen alapinta, kannen sivupinta, sementtiliiman poisto hiekkapuhallus ei töherrysalttiutta ylitasoitus 2...3 mm polymeeripitoinen tasoituslaasti maalaus suojapinnoitteella elastinen akryylimaali 2 x (n. 300 µm) 4. Etumuuri, siipimuurit, pilarit, pystyseinät 4.1 Ei suolarasitusta, ei töherrysalttiutta sementtiliiman poisto hiekkapuhallus ylitasoitus 2...3 mm polymeeripitoinen tasoituslaasti maalaus suojapinnoitteella elastinen akryylimaali 2 x (n. 300 µm) 4.2 Ei suolarasitusta tai suolarasitettu, sementtiliiman poisto hiekkapuhallus töherrysaltis ylitasoitus 2...3 mm polymeeripitoinen tasoituslaasti pohjustus polyuretaanipohjuste maalaus polyuretaanipinnoite töherryssuojausmaalaus teflonpinnoite 278 InfraRYL 2006 Osa 3 42500: Liite R1 Uusien betonirakenteiden pinnoitustyypit

InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laa tu vaatimukset Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Sillat sekä erittelemättömät betoni-, teräs- ja puurakenteet Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 -julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Julkaisu sisältää infrarakentamisessa sovellettavan hyvän rakennustavan. Osa 3 käsittelee erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden sekä siltojen teknisiä vaatimuksia. Teknisiä vaatimuksia käytetään rakennusosien ja työvaiheiden laatua määritettäessä ja todettaessa. Ne määrittelevät rakenteiden valmistumishetken vaatimuksia. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti suunnittelua ja rakentamista koskevien tarjouspyyntöjen kautta. Viittaamalla suunnitelma-asiakirjoissa InfraRYLin yksilöityyn kohtaan saadaan sen määräykset voimaan hankkeessa. Se määrittää hyvää rakennustapaa myös silloin, kun hankkeen osapuolet ovat siitä eri mieltä. InfraRYL on laadittu alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on kuultu infra-alan keskeisiä tahoja ja asiantuntijoita. ISBN 978-951-682-882-7 www.rakennustieto.fi