Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet Hyvinvointihanke HYVÄ
Vanhuushuoltosuhteen (64-/15-64) kasvu seutukunnittain 2000-2030, 15 korkeinta ja 15 matalinta vuonna 2030) Itä-Lapin seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Joutsan seutukunta Torniolaakson seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pieksämäen seutukunta Sisä-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Saarijärven-Viitasaaren Heinolan seutukunta Juvan seutukunta Sydösterbottens Koillis-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Keuruun seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Keski-Suomi Kuopion seutukunta Jakobstadsregionens Koko maa Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Lohjan seutukunta Riihimäen seutukunta Turun seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Jyväskylän seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta 2000 2010 2020 2030 Lähde: Tilastokeskus, 0 väestöennuste 25,0 50,0 75,0 100,0
Yli 75-vuotiaat/ työikäiset (15-64) (%) 2010-2040 (heikoimmat ja parhaimmat seutukunnat) Pielisen Karjalan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Joutsan Torniolaakson Keski-Karjalan Sisä-Savon Heinolan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Pieksämäen Savonlinnan Keuruun Suupohjan Jämsän Äänekosken KOKO MAA Jyväskylän Tampereen Oulun seutukunta Helsingin 2010 2020 2030 2040 0 18 35 53 70 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Työvoima ja tuottavuus Vuoteen 2020 mennessä lähes puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä ihmisistä jää eläkkeelle. Jos palvelujen käyttö ja alan tuottavuus kehittyy kuten tähänkin asti, sosiaalija terveyspalveluihin tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää 120 000 työntekijää ja vuoteen 2040 mennessä 200 000. Tuottavuuden parantamisella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi alan työvoimatarpeisiin; tuottavuuden puolen prosentin vuotuinen kasvu vähentää alan henkilöstön lisäystarvetta vuoteen 2040 mennessä 200 000 henkilöstä 80 000:een henkilöön. Lähde: Pekka Parkkinen, VATT 2007
Julkisen talouden kestävyys: palvelutuotannon uudistaminen avainasemassa Julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi ja pysyväisluonteisesti aiemmin arvioitua heikompi. Valtiontalouden tasapainotustarpeen keventäminen katsotaan edellyttävän julkista taloutta koskevia rakenteellisia uudistuksia. Ensi vaiheessa kyseeseen tulevat tuottavuutta kohottavat, pääosin kuntien järjestämisvastuulla olevaa julkista palvelujärjestelmää koskevat uudistukset sekä työurien kestoa pidentävät ratkaisut.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat toimialoittain vuonna 2007 - tuotoksen mukaan Sairaalapalvelut 94,8 2,6 2,6 Lasten päivähoito 92,1 4,1 3,9 Kotipalvelut 86,5 11,8 1,7 Vanhusten laitospalvelut 83,3 2,1 14,7 Vammaishuollon laitospalvelut 74,3 2,4 23,4 Työtoiminta ja työhön kuntoutus 67,5 2,5 30,0 Terveyskeskuspalvelut (ml hammashuolto) 66,9 30,6 2,5 Päihdehuolto 57,3 4,3 38,4 Palvelutalot ja asumispalvelut 49,2 23,2 27,6 Lasten ja nuorten laitokset 35,5 47,4 17,1 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Kuntayhteisöt Yritykset Järjestöt Lähde: Pekka Lith
Pienosuuskunnat 30.9.2009 Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat 838 Markkinointiosuuskunnat 347 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 220 Hankintaosuuskunnat 98 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 87 Matkailualan osuuskunnat 65 Energiaosuuskunnat 76 Kehittämisosuuskunnat 47 Vesiosuuskunnat 978 Muut osuuskunnat 114 Yhteensä 2.870 Lähde: Pellervo
TEM:n linjausten ydintavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on: Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen varmistamalla osaavan työvoiman saannin edellytykset kehittämällä ja uudistamalla palveluiden ja uusien palvelukonseptien mukaisen yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla alan tuloksellisuutta Hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen tukemalla koko toimialan uudistumista nostamalla alan innovaatiotoiminnan tasoa ja palvelujen käyttöä edistämällä kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja
HYVÄ tavoitteet ja toimenpiteet YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET
Lähtökohtana HYVÄ -strategia Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää yhteiskunnallisen yrityksen käyttökelpoisuutta julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen, erityisesti hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisessa. Tarkastelun kohteena ovat myös toimintamallin käyttö järjestöjen maksullisen toiminnan organisoinnissa kansalaisten vapaaehtoistoiminnan, ammatillisen palvelun ja erityisesti yritystoiminnan yhteistyö uudet mallit hoiva- ja hoitopalvelujen tuotantoon.
Tekijä: Jonathan Bland Julkaistu 5.5.2010
Kansainvälisesti kiinnostava malli Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvavan mielenkiinnon kohteena eri puolilla Eurooppaa. Isossa Britanniassa on jo 62 000 yhteiskunnallista yritystä. Ne työllistävät 800 000 työntekijää ja Niiden vaikutus talouteen on n. 27 miljardia euroa. Hoiva-alalla yhteiskunnalliset yritykset ovat tuottaneet palveluita jo pitkään. Niiden toimintamahdollisuuksia kehitetään myös terveydenhoidossa ja julkisen terveydenhoidon henkilökuntaa rohkaistaan perustamaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Esimerkit jopa 30 prosentin tuottavuushyödyistä.
Suuret palvelutuotannon haasteet Julkisen talouden kestävyysvaje Palvelutarpeiden ja kysynnän kasvu Julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus jo tämän vuosikymmenen aikana Palvelujen turvaaminen tuotantotapoja uudistamalla ja monipuolistamalla Hyvinvointipoliittisten tavoitteiden kytkeminen menestyvään liiketoimintaan Yhteiskunnallisesti hyväksyttävän toimintamallin kehittäminen julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen tuottamiseen Uudenlaisen, arvopohjaisuutta korostavan yrittäjyyden vaihtoehdon tuominen yrittäjyyteen
TEM:n tavoitteet valmistelussa Yhteiskunnallinen yritys on markkinoilla toimiva yritys, jonka liiketoiminnan lähtökohtana ovat selkeästi määritellyt yhteiskunnalliset tavoitteet. Yhteiskunnallinen yritys menestyy liiketoiminnassa ja tuottaa voittoa; voitostaan suurimman osan yritys käyttää toimintansa kehittämiseen. Olemassa olevista muodoista yhteiskunnallisen yrityksen muodon täyttävät osuuskunnat ja yleishyödylliset osakeyhtiöt Suhteessa julkisiin hankintoihin yhteiskunnalliset yritykset toimivat niissä puitteissa, jotka kilpailulainsäädäntö sekä muut kilpailuun vaikuttavat EU ja kansalliset säännökset asettavat
www.tem.fi/hyvinvointihanke