Miten järjestöt ja yritykset toteuttavat yhteiskuntavastuuta? Elli Aaltonen YTT, dosentti



Samankaltaiset tiedostot
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

HYVÄ ALUEFOORUM

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Lapin sote johdon seminaari

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN ( ) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Toimintasuunnitelma 2018

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

SPEK2020. strategia

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Järjestöt LAPE-muutosta vauhdittamassa

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Järjestöt maakunnan voimavarana. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Arjen turvaa kunnissa

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

PALOMA- projekti

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Transkriptio:

Miten järjestöt ja yritykset toteuttavat yhteiskuntavastuuta? Elli Aaltonen YTT, dosentti

- yhteisöjen laaja merkitys

3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden aikaansaaminen

Laaja hyvinvointivastuu valtio Julkiset instituutiot kunnat Palveluyritykset Kansalaisyhteiskunta kansalaiset voittoa hakevat ei voittoa hakevat järjestöt

JULKINEN Yksityinen Järjestöt Kansalainen Lähiyhteisö Julkisen, yksityisen, järjestöjen ja lähiyhteisön asettaminen hyvinvoinnin kentälle

Vastuuta haetaan entistä enemmän ns. ilkeisiin ongelmiin Lastensuojelun tarpeisiin Mielenterveyden tarpeisiin Väkivaltatilanteisiin Pitkäaikaistyöttömyyden elämänhallintaongelmiin Ikääntymisen eristäytymisen ja yksinäisyyden ongelmiin Työkyvyttömyyden aiheuttamiin taloudellisiin ongelmiin Päihdehuollon yksilö-, perhe- ja yhteisökriiseihin Kadotettuun yhteisöllisyyteen ja yhteiskuntavastuuseen

Mitä on yhteisöllisyys? = ihmiset ja paikka * julkinen tila yhteisöjen käyttöön * yksityinen tila yhteisöjen käyttöön = pysyvyys, muuttumattomuus, rutiinimaisuus, * pitäytyminen vanhaan touhuilun sijaan = luottamus * tunnetaan ja luotetaan * sovitaan ja tehdään = kiinnostus samaan * tuki, vapaaehtoistyö, yhteinen hyvä, yksilöllinen hyvä

Hyvinvoinnin triangeli Sosiaalinen koheesio Talous ja kilpailukyky Työllisyys

Järjestöt ovat keskeisiä yhteisöllisyyden turvaajia 1. Järjestöjen rooli on peruslähtökohdiltaan erilainen, kuin julkisen ja yritysten rooli - se perustuu vapaaehtoisuuteen ja yleiseen intressiin 2. Järjestöt ovat kanava suoraan osallistumiseen 3. Järjestöt ovat sosiaalisen pääoman kasvattajia 4. Ne täyttävät julkisten palvelujen aukkoja 5. Järjestöt mahdollistavat ihmisille osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuudet 6. Ne vaikuttavat päätöksentekoon

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Tavoitteet, keinot ja välineet TAVOITTEET KEINOT VÄLINEITÄ Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, erot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus ja vaikuttavat toimintamallit Yhteistyö Lainsäädäntö, valvonta Paikallinen kehittämistyö, alueelliset kehittämistoim. suunnitelmat Asiantuntijatuki, hyvät käytännöt, suositukset, ohjeet, oppaat Laajat kehittämishankkeet Valtionosuudet, valtionavustukset

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat: 17 % sosiaalipalveluja 5 % terveyspalveluja moni uusi toiminta ja palvelu lähtenyt järjestön toimintana kykenevät nopeaan reagointiin ja joustavaan toimintatapaan palvelut ja vapaaehtoistoiminta kulkevat rinta rinnan haasteina 1) ehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta 2) matalan kynnyksen palvelut 3) kriisipalvelut 4) ihmisten oma asiantuntijuus

Järjestöjen muuttuva rooli 1. EU:ssa sisämarkkinasäännöt vaikuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jännite markkinoiden ja järjestöjen välillä kasvaa. 2. Markkinat voivat vaikuttaa myös kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin joidenkin marginaaliryhmien oikeudet supistuvat 3. Yhteisöllisyys joko häviää tehottomaksi ja tuottamattomaksi todettuna tai 4. Yhteisöllisyys nousee arvoon arvaamattomaan ja sen mukana yhteiskuntavastuu sekä järjestöjen, että yritysten toimesta

Julkisen vallan ja yhteiskuntavastuun suhde vahvistuu Julkisen palvelut ei riitä/ei sopeudu ihmisten onnellisuuden löytämiseen Vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestötoiminta on hyvä kumppani Vapaaehtoistyön osuutta halutaan kasvattaa sosiaalipalveluissa, korvaamaan myös osittain palveluvajetta

Yhteiskuntavastuu ja hyvinvointivastuu kohtaavat Ympäristövastuullisuus Sosiaalinen vastuullisuus Taloudellinen vastuullisuus = Yhteishyvä ~vastuullistaa osapuolia = Yhteisöllisyys ~lisää osapuolten yhteenkuuluvuutta = Yleishyödyllisyys ~tuo lisäarvoa kaikille = Sosiaalinen pääoma ~lisää osapuolten sitoutumista ja yhteisön koheesiota = Kestävä kehitys ~tuo jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä = Eettisyys ~arvot korostuvat toiminnassa

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 1917 perustettu valtakunnallinen sosiaalipoliittinen yhteistoimintajärjestö 16 alueelliset sosiaaliturvayhdistykset valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt, ammatilliset järjestöt 140 120 kunnat, yritykset, yhteisöt kansainväliset verkostot (EAPN, ICSW, NGO Platform)

STKL strategia = Osallisuus ja kestävä hyvinvointi monitoimijuus paikallisuus, alueellisuus, valtakunnallisuus, kansainvälisyys sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen

STKL missio = Toimia hyvinvoinnin kehittämiseksi, perusturvan ja -palvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vastuun lisäämiseksi

Hyviä esimerkkejä sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta Yritysten valtakunnalliset yhteistyösopimukset järjestöjen kanssa (SPR, MLL, Martat, Pela, urheilu- ja nuorisojärjestöt) Finnish Business & Society edistää myös sosiaalista vastuullisuutta (Stakes) Yritysten vajaakuntoisten työllistämisen edistäminen (Vammaisfoorumi ry) Osuuskuntamuotoiset työvoimayritykset oman yritystoiminnan sisällä (L. sosiaalisista yrityksistä) Reilun kaupan tuotteet korostamassa eettisiä toimintaperiaatteita Ihmisoikeusperiaatteet suomalaisissa, kansainvälistyneissä yrityksissä korkealla (Amnesty International) Viestintä vastuusta ulospäin kasvanut (yhteiskuntavastuuraportit)

Eräs liikeyritys Pohjois-Karjalassa yhteiskuntavastuun kantajana Arvot: tuloksellisuus vastuullisuus uudistaminen maakunnallisuus Yrityksen kansalaisyhteiskuntatoiminta konkretisoi yhteiskuntavastuun yhteiskuntavastuusta osa yrityksen strategiaa yhteiskuntavastuusta osa vuotuista budjetointia ja jokapäiväistä toimintaa takaa yhteiskuntavastuun jatkuvuuden

Yrityksen yhteiskuntavastuun alueet Mielenterveyttä kaupan Kolin uusi aika Nuoret maakuntaan Lasten hyvinvointi Vajaakuntoiset työhön Stipendirahasto Urheillen hyvää Puhdasta ruokaa Joulukortit hyvinvointiin

Suomalaisen yhteiskuntavastuun kehittämisen haasteet 1. Enemmän sosiaalista yhteiskuntavastuuta 2. Enemmän lähiyhteisöjen järjestelmällistä kehittämistä 3. Enemmän yhteiskuntavastuun viestintää ja näkyvyyttä 4. Miten on pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuun laita? 5. Finnish Business & Society lle laajempi hallituspohja ja edelleen uusia muotoja yhteiskuntavastuun palkitsemiseen

Hallitus Caring Company Scheme valtio yritykset sosiaaliset järjestöt Toimintamuodot 1. osaamisen lisääminen: auttaa yrityksiä ja järjestöjä pitkäaikaisen kumppanuuden rakentamiseen 2. tiedon välitys: foorumi hallitukselle, yrityksille ja järjestöille dialogiin, uuden haasteet, tietojärjestelmät 3. partnerin haku: tukee ja auttaa potentiaalisten partnerien haussa ja yrityksille sopivien sosiaalisen vastuualueiden tunnistamisessa 4. yhteisöllisyyden tiedostaminen: yhteiskuntavastuutarkastukset, ulkopuoliset raportoinnit, julkisuuskuva 5. palkitseminen

Palkitseminen = logo, joka osoittaa yrityksen korkean yhteiskuntavastuun Kriteerit = 1. vapaaehtoistoiminta - työntekijöiden kannustaminen vapaaehtoistoimintaan - vapaaehtois- ja järjestötyön tukeminen - vapaaehtoistoiminnan koulutus - kansalaistoiminnan ohjelma

2. perheystävällisyys - perheystävällinen henkilöstöpolitiikka - järjestöt perhetiedon ja tuen antajina työntekijöille - perhepäivät, perhehankkeet ympäristöön 3. vajaakuntoisten työllistäminen - työmahdollisuuksien luominen - työvälineiden, tekniikan käyttöönotto - yhteistyö järjestöjen kanssa uudelleen koulutuksessa, tukiohjelmissa, tukihenkilötoiminnassa, kuntoutuksessa

4. kumppanuus - yhteistoimintojen ja sosiaalipalvelujen järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa - sosiaalisen vastuun yhteistoimintasuunnitelmat 5. mentorointi - liiketalouden koulutus järjestöille - hallituspaikat sosiaalisissa yrityksissä - yhteiset projektit 6. hyväntekeväisyys - järjestöjen toiminnan taloudellinen tuki - yhteisten tempausten ja koulutusten tukeminen

Sosiaalinen yhteiskuntavastuu millainen? 1. Sen paikka on itsearvon, oman elämän asiantuntemuksen, median kaupallisten palvelujen kentässä 2. Sen paikka on yhteisöllisyyden vapaaehtoistyön, vertaistuen, omaisten, ystävien kentässä 3. Sen paikka on huono-osaisimpien, ilkeiden ongelmien, heikon asianajokyvyn omaavien, osattomuuden kentässä 4. Sen paikka on vaihtoehdottoman säästämisajattelun, palvelurakenteiden uudistamisen, poikkisektoriaalisuuden, moniasiantuntijuuden, isojen kuntien ja seutukuntien kentässä

Sosiaalinen yhteiskuntavastuu millainen? Yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen Yhteisen vastuun kantaminen Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen