Elämänlaatu suomalaisissa kaupungeissa

Urban Audit Eurobarometrin kansallinen kyselytutkimus Elämänlaatu suomalaisissa kaupungeissa Taloustutkimus Oy Pauliina Aho ja Tuomo Turja Toukokuu 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE...3 2. JOHDANTO...4 2.1 Taustaa...4 1.2 Kohderyhmä...4 1.3 Tiedonkeruumenetelmä, otanta ja toteutusajankohta...4 1.4 Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi...5 1.5 Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset...5 2. YHTEENVETO...6 3. KÄSITYKSET SOSIAALISESTA TODELLISUUDESTA...10 3.1 Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen, hallinnolliset palvelut...10 3.1.1 Terveydenhuollon palvelut...10 3.1.2 Työllistyminen...12 3.1.3 Asumiskustannukset...13 3.1.4 Hallinnolliset palvelut...14 3.2 Köyhyys, taloudelliset vaikeudet...15 3.3 Ulkomaalaiset...17 3.4 Turvallisuuden tunne, luottamus...19 3.5 Asukkaiden mielestä kaupunkien tärkeimmät asiat...22 4. SAASTEET JA ILMASTONMUUTOS...29 4.2 Kaupunkien siisteys ja terveellisyys...29 4.2.1 Ilman laatu ja ilmansaasteet...30 4.2.2 Meluisuus...31 4.2.3 Puhtaus...32 4.3.1 Taistelu ilmastonmuutosta vastaan...33 5. HALLINTOPALVELUT...34 5.1 Resurssien vastuullinen käyttö...34 6. INFRASTRUKTUURI...35 6.1.1 Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin...35 6.1.2 Tyytyväisyys julkisiin tiloihin (kuten torit, aukiot, kävelykadut)...36 6.1.3 Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella...37 6.1.4 Tyytyväisyys viheralueisiin (puistot, puutarhat)...38 6.1.1 Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin...39 6.1.1 Tyytyväisyys liikuntamahdollisuuksiin...40 7. JULKINEN LIIKENNE...41 7.1 Julkisen liikenteen käyttö...41 7.2 Työmatkaliikenne...42 7.3 Tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen...45 7. KAUPUNKIKOHTAISET TIEDOT...46 7.1 Tyytyväisyys eri asioihin omassa kotikaupungissa...46 7.2 Omaa kotikaupunkia koskevat väittämät...55 8. SUOMALAISKAUPUNKIEN SIJOITTUMINEN EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA...64

3 1. ESIPUHE Urban Audit on Euroopan Unionin ja Eurostatin kehittämä ja ylläpitämä kaupunkitilastojen eurooppalainen vertailutietokanta. Sen tarkoituksena on kerätä tilastollista tietoa suurten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehityksestä ja elinolosuhteista Euroopassa. Urban Audit sisältää vertailutietoa väestörakenteesta, sosiaalisesta rakenteesta, taloudellisesta kehityksestä, kansalaisosallistumisesta, koulutuksesta, kaupunkiympäristöstä, tietoyhteiskunnasta sekä kulttuurista ja vapaaajasta. Kaupungeille Urban Audit tarjoaa mm. mahdollisuuden tehdä vertailuja muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja vertailla kaupunkien elämänlaadun eri tekijöiden kehitystä suhteessa toisiinsa. Urban Auditin yhteydessä julkaistiin toukokuussa 2010 kaupunkien koettua elämänlaatua koskeva Eurobarometri-tutkimus, joka perustui 75:ssä Euroopan kaupungissa haastateltujen asukkaiden vastauksiin. Kyselyssä tarkasteltiin työllistymismahdollisuuksia, asumiskustannuksia, maahanmuuttajien integroitumista, ilmansaasteita ja ilmastonmuutokseen reagointia, kaupunkiliikennettä, ulkoilu- ja viheralueita, kaupunkiympäristön esteettistä viihtyisyyttä, turvallisuutta, tyytyväisyyttä terveyspalveluihin ja kulttuuripalveluihin ja kaupungin vastuullista taloudenhoitoa. Suomen kaupungeista survey-tutkimuksen eurooppalaisessa otannassa olivat mukana Helsinki ja Oulu. Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän kaupunkitutkimusjaoston aloitteesta päätettiin toteuttaa kysely myös muissa kiinnostuneissa suomalaiskaupungeissa. Mukaan tulivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Seinäjoki. Kyselyn tulokset osoittavat, että asukkaat kokevat suomalaiset kaupungit hyvinä paikkoina elää ja asua. Suomalaiskaupungit pärjäävät Euroopan kartalla varsin hyvin, jopa erinomaisesti, sillä joissakin kysymyksissä ne nousevat ykköseksi. Myös hajontaa suomalaisten kaupunkien välillä löytyy. Näiden tulosten avulla kaupungit saavat käyttäjälähtöistä tietoa, miten kehittämistyössä on onnistuttu. Tulokset tekevät näkyväksi esimerkillisiä kaupunkeja, osoittavat kehittämiskohteita ja toivottavasti rohkaisevat jatkossa entistäkin parempaan asuinympäristöjen kehittämiseen. Kiitämme Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pauliina Ahoa ja tutkimuspäällikkö Tuomo Turjaa erinomaisesta raportista. Janne Antikainen aluekehitysjohtaja työ- ja elinkeinoministeriö Olli Voutilainen ylitarkastaja työ- ja elinkeinoministeriö

4 2. JOHDANTO 2.1 Taustaa Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Kysely pohjautuu Euroopan Unionin ja Eurostatin kehittämään ja ylläpitämän eurooppalaisen Urban Audit-tietokannan kaupunkien elämänlaatua mittaavaan Eurobarometri-kyselytutkimukseen. Siinä tänä vuonna Suomesta ovat olleet mukana Helsinki ja Oulu. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen yhteydessä toimiva kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän tutkimusjaoston toimeksiannosta on nyt toteutettu rinnakkaiskysely samansisältöisenä, mutta otantakaupunkien joukkoa laajentaen. Kyselyssä ovat mukana Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Seinäjoki. Näiden tuloksia verrataan tässä raportissa toisiinsa ja marraskuussa vuonna 2009 kerättyyn Urban Auditaineistoon. Kyselyssä on käytetty tilaajan toimittaman eurooppalaisen Urban Audit-surveyn lomaketta sellaisenaan. 1.2 Kohderyhmä Tutkimukseen kohderyhmänä oli Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Porin ja Seinäjoen 15-79-vuotias väestö. 1.3 Tiedonkeruumenetelmä, otanta ja toteutusajankohta Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 704 henkilöä. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 20. 27.4.2010. Haastattelutyöhön osallistui 44 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli 10,38 minuuttia Tutkimusta varten poimittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla 4900 kohderyhmään kuuluvan henkilön perusotos. Otos sisälsi myös vastaajien puhelinnumerot. Puhelinnumerohaussa otokseen valikoituneille henkilöille haettiin ensisijaisesti matkapuhelinnumeroa ja toissijaisesti henkilön nimissä olevaa lankapuhelinnumeroa. Kolmantena kriteerinä haettiin muiden taloudessa asuvien yli 18-vuotiaiden henkilöiden nimissä olevaa lankapuhelinnumeroa. Haastatteluja varten kaupunkikohtainen vastaajatavoite (n= 100, yhteensä 700) kiintiöitiin kaupungeittain henkiöiden iän ja sukupuolen mukaisesti vastaamaan kaupungin 15-79-vuotiaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta. Kaupunkikohtaisten kokonaistulosten (n= 100 tai 101) virhemarginaali on suurimmillaan

5 ±10,0 prosenttiyksikköä (jos tulokseksi saatu prosenttilukujen jakauma on 50 50) ja pienimmillään ±2,8 prosenttiyksikköä (jos tulokseksi saatu prosenttilukujen jakauma on 2 98). 1.4 Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi Tutkimusaineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty t-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 :n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. 1.5 Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset Raportissa esitetään tutkimuksen päätulokset vertailemalla kaupunkeja toisiinsa ja tarkastelemalla kaupunkikohtaisia profiileja. Kaupunkikohtaiset vastaajamäärät eivät mahdollista luotettavaa taustaryhmäkohtaista tarkastelua. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät raportin liitteenä olevista taulukoista. Toimeksiantoon sisältyneet kysymykset ovat tämän raportin liitteenä. Helsingin ja Oulun vertailutiedot on otettu Euroopan Unionin raportista Survey of perception of quality of life in 75 European cities, March 2010. Raportti löytyy internet-sivulta http://ec.europa.eu/regional_policy/themes/urban/audit/index_en.htm. Eurooppalainen vertailututkimus on toteutettu marraskuussa 2009. Siinä on mukana 75 kaupunkia EU-maista, Kroatiasta ja Turkista. Jokaisessa kaupungissa on haastateltu 500 satunnaisesti valittua 15 vuotta täyttänyttä kaupungin asukasta. Suomesta tutkimuksessa mukana olivat Helsinki ja Oulu. Vertailun paremmuusjärjestyksessä käytetään samoja kriteerejä kuin mitä vertailututkimuksessa on käytetty.

6 2. YHTEENVETO Tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien asukkaat ovat kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä kotikaupunkiinsa. Oma kotikaupunki koetaan turvalliseksi ja saasteettomaksi paikaksi asua, jossa on erinomainen kulttuuritarjonta ja monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan ja ulkoiluun. Köyhyyttä ei koeta suomalaiskaupungeissa suureksi ongelmaksi. Näissä asioissa suomalaisten tyytyväisyys on eurooppalaisittainkin huipputasoa, eikä kaupunkien välillä löydy suuria eroja. Sen sijaan käsityksissä hyvän työpaikan löytämisessä ja varsinkin kohtuuhintaisen hyvän asunnon löytämisessä tuloksissa näkyy jo selvää hajontaa, hyvän työpaikan löytäminen koetaan erityisesti Helsingissä ja Espoossa eurooppalaisittainkin kohtuullisen helpoksi, kun taas maakuntakeskukset sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa selvästi alemmaksi. Hyvän asunnon löytämisen helppoudessa Pori, Lahti, Turku, Seinäjoki ja Oulu sijoittuvat Euroopan kärkipäähän, kun taas Helsinki on tässä vertailussa 20 heikommin sijoittuneen joukossa. Terveyspalveluissa ja hallinnon tehokkuudessa suomalaisten tyytyväisyys on eurooppalaista keskitasoa. Suomen väljähkö kaupunkirakenne ja pitkät etäisyydet näkyvät siinä, että pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta julkisen liikenteen käyttäminen on eurooppalaisella tasolla vähäistä. Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen ja hallinnolliset palvelut Terveydenhuollon palveluihin oltiin varsin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin Porissa, jossa 80 prosenttia oli tyytyväisiä. Muissakin tutkituissa kaupungeissa tyytyväisiä oli selvä enemmistö. Eniten tyytymättömiä on Lahdessa, 43 prosenttia. Valtaosa vastaajista kokee, että hyvän työpaikan löytäminen ei ole helppoa. Parhaimmaksi näkymät arvioivat helsinkiläiset, joista 49 prosenttia on ainakin jokin verran väittämästä hyvän työpaikan löytäminen on helppoa. Pessimistisimmin suhtautuvat porilaiset, joista 68 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa. Käsitykset kohtuuhintaisen asunnon löytymisestä vaihtelevat suuresti tutkituissa kaupungeissa. Porilaisista 87 prosenttia on ainakin jonkin verran sitä mieltä, että kaupungista on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla. Porilaisten käsitys on valoisin myös silloin, kuin vertailuun otetaan mukaan kaikki tutkimuksessa olleet eurooppalaiset kaupungit. Toinen ääripää on Helsinki, jossa 54 prosenttia on vahvasti eri mieltä ja 32 prosenttia jokseenkin eri mieltä siitä, että kohtuuhintainen hyvä asunto löytyy helposti. Hallinnollisten palvelujen tehokkuus jakaa mielipiteitä. Seinäjoki pärjää parhaiten, seinäjokelaisista 58 prosenttia kokee, että heidän ottaessaan yhteyttä kaupungin hallinnollisiin tahoihin, heitä palvellaan tehokkaasti. Heikoiten pärjää Turku, turkulaisista 38 prosenttia koki saavansa tehokasta palvelua. Suomalaiset kaupungit ovat eurooppalaisessa vertailussa joko keskitasoa tai sen alapuolella. Köyhyys, taloudelliset vaikeudet Mielipide köyhyydestä kaupungissa jakaa myös mielipiteitä. Helsingissä, Lahdessa ja Vantaalla noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että köyhyys on kaupungissa ongelma. Vähiten köyhyys koetaan ongelmaksi Seinäjoella, siel-

7 lä 72 prosenttia on vähintään jokseenkin eri mieltä siitä, että köyhyys on kaupungissa ongelma. Eurooppalaisessa kontekstissa suomalaisten kaupunkien tilanne näyttää kuitenkin varsin hyvältä. Seinäjoella koetaan kaikista tutkituista eurooppalaiskaupungeista vähiten köyhyys ongelmaksi. Kaikki suomalaiskaupungit sijoittuvat 25 parhaan joukkoon eurooppalaisessa vertailussa. Kaikissa kyselyn kaupungeissa reilusti yli puolella ei ollut vaikeuksia laskujen maksussa kuun lopussa Ulkomaalaiset Ulkomaalaisten läsnäolo koettiin pääosin hyväksi, mutta kuitenkin noin kolmannes vastanneista kokee asian toisin. Myönteisimmin suhtauduttiin Espoossa, jossa 67 prosenttia koki, että ulkomaalaisten läsnäolo kaupungissa on hyväksi. Kriittisimpiä oltiin Vantaalla, jossa 43 prosenttia oli eri mieltä. Vantaalla oltiin kaikista 82 eurooppalaiskaupungista neljänneksi vähiten sitä mieltä, että ulkomaalaisten läsnäolo kaupungissa on hyväksi. Seinäjoella ja Porissa hieman yli puolet vastaajista koki, että kaupungissa asuvat ulkomaalaiset ovat integroituneet hyvin. Vantaalla ja Helsingissä vain 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä. Turvallisuuden tunne, luottamus Kaikissa kyselyn kaupungeissa valtaosa vastaajista kokee olonsa aina turvalliseksi omassa kaupungissaan. Harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi tuntevia on enintään kolme prosenttia vastaajista. Lähes kaikki vastaajat kokevat olonsa aina turvalliseksi omalla asuinalueellaan. Asuinalueellaan tunnetaan turvallisuutta vielä enemmän kuin omassa kaupungissa yleisesti. Suomalaiset kaupungit ovat tutkimuksen kärjessä sekä mitatessa turvallisuuden tunnetta omassa kaupungissa että omalla asuinalueellaan. Vastaajat kokevat myös, että yleisesti ottaen ihmisiin voidaan luottaa. Erityisesti Porin ja Seinäjoen asukkaat ovat tätä mieltä, näiden kaupunkien asukkaista 85 prosenttia on vähintään jonkin verran tätä mieltä. Asukkaiden mielestä tärkeimmät asiat kaupungissa Kun asukkaille lueteltiin joukko asioita, joista heidän piti valita mielestään kolme omalle kaupungilleen tärkeintä, nousi kaikissa kaupungeissa tärkeimmäksi asiaksi terveyspalvelut. Muita eniten mainintoja saaneita asioita ovat työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen ja opetus ja koulutus Saasteet ja ilmastonmuutos, resurssien vastuullinen käyttö Omaa kotikaupunkia pidetään pääosin terveellisenä paikkana asua. Eniten näin kokevat seinäjokelaiset, joista 97 prosenttia pitää kaupunkiaan terveellisenä paikkana. Vähiten ollaan Helsingissä ja Vantaalla, mutta myös näiden kaupunkien vastaajista 82 prosenttia pitää kaupunkiaan terveellisenä paikkana asua. Kaikki suomalaiskaupungit sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa 30 parhaan joukkoon, Seinäjoki on parhaana toinen.

8 Ilmansaasteita ei pidetä kovin suurena ongelmana. Kaikissa kaupungeissa enemmistö vastaajista kokee, etteivät ilmansaasteet ole kaupungissa iso ongelma. Eniten ilmansaasteista ollaan huolissaan Helsingissä, jossa 42 prosenttia piti ilmansaasteita ongelmana. Myös tässä vertailussa suomalaiskaupunkien tilanne on useimpia eurooppalaiskaupunkeja parempi. Kaupunkimelua pidetään ongelmana erityisesti Helsingissä, jossa lähes puolet vastaajista kokee kaupunkimelun ongelmaksi. Muissa kaupungeissa selvä enemmistö ei koe kaupunkimelua isoksi ongelmaksi. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiskaupungit sijoittuvat erinomaisesti. Seinäjoella, Espoossa ja Porissa kaupunkimelu koetaan ongelmaksi kaikkein vähiten kaikista tutkituista 82 kaupungista. Puhtaimmaksi kyselyn kaupungeista arvioidaan Espoo, Pori ja Seinäjoki. Näiden kaupunkien vastaajista yli 80 pitää kaupunkiaan puhtaana. Eniten kriittisiä vastaajia on Vantaalla, jossa noin kolmasosa vastaajista on eri mieltä väittämän on puhdas kaupunki kanssa. Suomalaiskaupungit sijoittuvat tässäkin vertailussa melko hyvin, heikoimmin sijoittunut Vantaa on eurooppalaisessa vertailussa sijaluvulla 31. Väittämä kaupungin taistelusta ilmastonmuutosta vastaan jakaa mielipiteitä. Lähes sama osuus vastaajista kaupungeittain on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan kuin niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asia ei ole näin. vastausten osuus vaihtelee kaupungeittain 17 ja 29 prosentin välillä, joten asia on vieras varsin suurelle joukolle vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen kaupungit sijoittuvat suurimmaksi osaksi puolivälin alapuolelle, Helsinki on parhaana sijaluvulla 32. Vastuullisimmin resurssejaan käyttävä kaupunki on asukkaiden mielestä Pori, 56 prosenttia porilaisista vastaajista on sitä mieltä, että kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti. Heikoin tilanne on asukkaiden mielestä Turussa, turkulaisista 24 prosenttia kokee, että kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti. Porin sijoitus on eurooppalaisessa vertailussa sijaluvulla 14 ja Turku sijalla 72. Infrastruktuuri Kulttuuripalveluihin ovat tyytyväisimpiä porilaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset. Kun tarkastellaan erittäin tyytyväisten vastaajien osuutta, on Helsingin, Tampereen ja Lahden vastaajista yli puolet erittäin tyytyväisiä kaupunkinsa kulttuuritarjontaan. Tyytymättömien osuus on suurin Vantaalla, jossa neljäsosa vastaajista ei ole kaupungin kulttuuritarjontaan. Suomalaisten tyytyväisyys kaupunkinsa kulttuuritarjontaan on eurooppalaisittain huipputasoa. Porissa on tutkituista kaupungeista suuri osuus kulttuuritarjontaan tyytyväisiä vastaajia. Helsinki sijoittuu kolmanneksi ja Tampere viidenneksi. Tyytyväisyys julkisiin tiloihin jakaa kaupungit kahteen joukkoon. Helsingissä Porissa, Tampereella, Oulussa ja Turussa noin kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Muissa kaupungeissa merkittävä vähemmistö, 32-39 prosenttia vastaajista ei ole tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Suomalaisten sijoituksen eurooppalaisessa vertailussa vaihtelevat välillä 24.- 74. Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen on samalla tasolla kaikissa kaupungeissa. Tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä, jossa tyytyväisten osuus on 78

9 prosenttia. Lahti jää tässä vertailussa viimeiseksi, mutta sielläkin tyytyväisten osuus on 69 prosenttia. Viheralueisiin ovat tyytyväisimpiä Porin, Helsingin, Tampereen ja Oulun asukkaat. Näissä kaupungeissa noin yhdeksän kymmenestä on tyytyväisiä viheralueisiin. Vantaalla tyytyväisyys on vähäisintä, sielläkin 64 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä. Eurooppalaisessa vertailussa Pori on 11., myös Helsinki, Tampere ja Oulu ovat kahdenkymmenen parhaan joukossa. Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin on korkealla tasolla kaikissa vertailukaupungeissa. Tyytyväisiä on vähintään 90 prosenttia vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiskaupungit ovat sijaluvuilla 1-9, kun mitataan asukkaiden tyytyväisyyttä oman kaupunkinsa viheralueisiin. Myöskään tyytyväisyydessä liikuntamahdollisuuksiin ei ole kaupunkien välillä suuria eroja. Tyytyväisimpiä ollaan Seinäjoella, jossa käytännöllisesti kaikki vastaajat ovat tyytyväisiä. Vähiten tyytyväisiä ollaan Vantaalla, jossa tyytyväisiä on kuitenkin 76 prosenttia. Seinäjoki, Pori, Helsinki ja Oulu ovat eurooppalaisessa vertailussa sijoilla 1.-4. Julkinen liikenne Säännöllisintä julkisen liikenteen käyttö on Helsingissä, jossa 73 prosenttia käyttää julkista liikennettä vähintään kerran viikossa. Vähäisintä julkisen liikenteen käyttö on Seinäjoella, jossa 93 prosenttia käyttää sitä harvemmin kuin kerran kuussa. Helsinki on eurooppalaisessa vertailussa kuudes. Sen sijaan Lahti, Oulu, Pori ja Seinäjoki ovat häntäpäässä. Työmatkaliikenteessä julkista liikennettä käytetään yleisimmin Helsingissä, jossa puolet vastaajista käyttää ensisijaisesti julkista liikennettä työmatkoillaan ja Espoossa, jossa 44 prosenttia käyttää julkista liikennettä ensisijaisesti. Turussa ja Oulussa yleisin työmatkan kulkumuoto oli polkupyörä tai kävely, muissa vertailukaupungeissa auto oli yleisin. Julkinen liikenne toimii kaupunkilaisten mielestä erittäin hyvin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Eniten kriittisiä vastaajia on Seinäjoella ja Porissa. Seinäjoella 40 prosenttia vastaajista on julkisen liikenteen toimintaan, ja Porissa 28 prosenttia.

10 3. KÄSITYKSET SOSIAALISESTA TODELLISUUDESTA 3.1 Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen, hallinnolliset palvelut Kaupunkien asukkailta selvitettiin heidän tyytyväisyyttään terveydenhuollon eli lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin, mahdollisuuksiin löytää hyvä työpaikka kaupungista sekä mahdollisuuksiin kohtuuhintaiseen asumiseen. Lisäksi kysyttiin mielipidettä kaupungin hallinnollisten palvelujen tehokkaasta hoitamisesta. 3.1.1 Terveydenhuollon palvelut Tyytyväisimpiä lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin ollaan Porissa. Lähes yhtä tyytyväisiä ollaan Seinäjoella ja Tampereella. Tyytymättömimpiä kaupunkinsa lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin ovat Lahden asukkaat, joista yli kaksi viidesosaa on vähintäänkin melko. Tarkasteltaessa Eurooppalaisen Urban Audit -surveyn tuloksia on paras kaupunki Groningen (Alankomaat, erittäin ja melko tyytyväisiä 95 prosenttia). Heikoin tulos on Burgasilla (Bulgaria, 34 prosenttia). Oulu ja Helsinki sijoittuvat tutkittujen 75 eurooppalaisen kaupungin keskivälille; Oulu sijalle 38 ja Helsinki sijalle 44. Kun vertailuun otetaan mukaan Espoo, Lahti, Pori, Tampere, Seinäjoki ja Turku, sijoittuu Pori parhaaksi (33) 82:n Suomen ja Euroopan kaupungin joukossa. Seinäjoki on 34., Tampere 39., Oulu 41., Espoo 46., Helsinki 48., Turku 49., Vantaa 56. ja Lahti 65..

11 Lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamat terveydenhoitopalvelut kaupungissa n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n=102 33 47 1 17 2 Seinäjoki, n=101 22 57 1 16 4 Tampere, n=101 16 61 8 11 4 Oulu 20 56 4 15 4 Espoo, n=100 16 56 7 14 7 Helsinki 19 52 6 19 4 Turku, n=100 23 48 6 18 5 Vantaa, n=100 15 50 11 17 7 Lahti, n=100 11 44 2 28 15

12 3.1.2 Työllistyminen Kaupunkilaisilta selvitettiin mielipidettä siitä, miten helpoksi arvioi hyvän työpaikan löytymisen omasta kaupungistaan. Hyvän työpaikan löytyminen ylipäätään on haastavaa, sillä valtaosa vastaajista on eri mieltä väittämän hyvän työpaikan löytyminen on helppoa kanssa. Heikoin tilanne on vastaajien mielestä Porissa. Parhaimmiksi mahdollisuudet hyvän työpaikan löytymiseen arvioidaan Helsingissä. Työllistymismahdollisuuksia tarkasteltaessa on muistettava, että jo jonkin aikaa on vallinnut taantuma, mikä vaikuttaa vahvasti työllistymismahdollisuuksiin maailmanlaajuisesti. Parhaimpina työllistymisen helposti hyvään työpaikkaan kokevat tukholmalaiset. Heikoin tilanne on Palermossa (Italia). Helsinki sijoittuu 10 parhaimman joukkoon (9.). Oulun sijoitus on 34. Kun vertailuun otetaan mukaan suomalaisen verrokkitutkimuksen kaupungit, on Helsinki edelleen paras Suomen kaupungeista. Espoo on 19., Seinäjoki 26., Oulu 36., Tampere 38., Pori 41., Vantaa 44., Turku 46. ja Lahti 49. Hyvän työpaikan löytäminen on helppoa - -eri mieltä n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Helsinki 11 38 9 30 13 Espoo, n=100 6 32 22 24 15 Seinäjoki, n=101 2 33 12 36 16 Oulu 4 25 7 39 25 Tampere, n=101 1 28 17 34 20 Pori, n=102 9 17 6 39 29 Vantaa, n=100 3 23 25 33 16 Turku, n=100 6 19 16 40 18 Lahti, n=100 2 22 14 30 32

13 3.1.3 Asumiskustannukset Kohtuuhintainen asunto löytyy asukkaiden mielestä parhaiten Porista. Helsingin tulos erottuu selkeästi muista kaupungeista. Helsinkiläisistä peräti 54 prosenttia on vahvasti eri mieltä siitä, että Helsingistä on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla. Eurooppalaisessa vertailussa Leipzig (Saksa) saa parhaimman tuloksen (vähintään samaa mieltä olevia 71 prosenttia). Oulu sijoittuu neljänneksi. Helsinki puolestaan löytyy vertailun jälkijoukosta eli sijalta 67. Helsinkiä heikommat tulokset saavat Ljubljana (Slovenia), Bologna (Italia), Lissabon (Portugali), Luxemburg (Luxemburg), Amsterdam (Alankomaat), München (Saksa), Rooma (Italia) ja Pariisi (Ranska). Lisäksi kaikki suomalaiset kaupungit Helsinkiä lukuun ottamatta sijoittuvat vertailussa 40. parhaan joukkoon. Pori on Suomen ja eurooppalaisen vertailukaupunkien joukon paras. Kymmenen parhaan joukossa ovat Lahti (3.), Turku (4.) Seinäjoki (6.) ja Oulu (8.). Kaupungista on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Pori, n=102 43 44 2 7 4 Lahti, n=100 21 49 3 20 8 Turku, n=100 21 47 7 20 5 Seinäjoki, n=101 21 46 7 15 10 Oulu 16 48 3 27 7 Vantaa, n=100 12 41 8 28 11 Tampere, n=101 10 32 7 39 12 Espoo, n=100 7 27 7 36 22 Helsinki 3 9 3 32 54

14 3.1.4 Hallinnolliset palvelut Hallinnolliset palvelut hoidetaan tehokkaasti parhaiten Seinäjoella. Heikoin tulos on Turussa. Eurooppalaisessa vertailussa Antwerpen (Belgia) saa parhaimman tuloksen (vähintään olevia 78 prosenttia). Oulu sijoittuu sijalle 35 ja Helsinki sijalle 47. Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, Seinäjoki on sijalla 25. Oulun sijoitukseksi tulee 36. Tampere, Pori, Espoo, ja Helsinki sijoittuvat 50 parhaan joukkoon. Vantaan sijoitus on 53. ja Lahden 60. Turku on eurooppalaisessakin vertailussa häntäpäässä, sen sijoitus on 74. Kun otatte yhteyttä kaupungin hallinnollisiin tahoihin, teitä palvellaan tehokkaasti. Vahvasti / jonkin verran n=kaikki vastaajat Seinäjoki, n=101 58 Oulu 55 Tampere, n=101 51 Pori, n=102 50 Espoo, n=100 49 Helsinki 49 Vantaa, n=100 47 Lahti, n=100 44 Turku, n=100 34

15 3.2 Köyhyys, taloudelliset vaikeudet Mielipide köyhyydestä kaupungissa jakaa vastaajia. Erityisesti Helsingissä, Lahdessa ja Vantaalla noin puolet on sitä mieltä, että köyhyys on kaupungissa ongelma kun taas alle puolet on päinvastaista mieltä. Oulussa, Espoossa, Tampereella ja Seinäjoella köyhyys mielletään vähäisempänä ongelmana. Euroopan kaupungeista Aalborgin (Tanska) asukkaat ovat eniten eri mieltä köyhyysväittämästä. Oulu sijoittuu toiseksi. Helsinki on 18. Väittämän kanssa eniten ollaan Miskolcissa (Unkari). Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, sijoittuvat ne kärkipäähän. Kaikista tutkituista kaupungeista Seinäjoella koetaan vähiten köyhyys ongelmaksi. Kymmenen vähiten köyhyyttä kokevan kaupungin joukossa ovat myös Tampere, Espoo, Oulu, Turku ja Pori. Lahden sijoitus on 20., Vantaan 23. ja Helsingin 25. Kaupungissa köyhyys on ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n=101 29 43 8 13 8 Tampere, n=101 17 48 6 24 5 Espoo, n=100 24 39 8 25 4 Oulu 14 48 3 27 6 Turku, n=100 14 39 11 31 6 Pori, n=102 20 31 10 28 10 Lahti, n=100 13 32 6 33 16 Vantaa, n=100 9 33 12 35 12 Helsinki 8 34 5 44 11

16 Kaikissa kyselyn kaupungeissa reilusti yli puolella vastanneista ei ole vaikeuksia laskujen maksamisessa kuun lopussa. Euroopan kaupungeista vähiten maksuvaikeuksia kokevat Aalborgin (Tanska) asukkaat (83 prosenttia vastanneista toteaa, ettei ole maksuvaikeuksia kuukauden lopussa). Heikoin tilanne on Istanbulissa (Turkki, 23 prosenttia). Teillä on vaikeuksia laskujen maksussa kuun lopussa Ei koskaan n=kaikki vastaajat Vantaa, n=100 79 Turku, n=100 76 Lahti, n=100 72 Pori, n=102 69 Tampere, n=101 69 Espoo, n=100 67 Helsinki 67 Seinäjoki, n=101 67 Oulu 63

17 3.3 Ulkomaalaiset Kyselyssä selvitettiin sitä, koetaanko ulkomaalaisten läsnäolo hyväksi kaupungissa sekä miten hyvin ulkomaalaiset ovat integroituneet. Väittämä ulkomaalaisten läsnäolon vaikutuksesta kaupunkiin jakaa vastaajia. Pääasiassa ulkomaalaisten läsnäolo koetaan hyväksi. Kuitenkin noin kolmannes vastanneista kokee asian toisin. Eniten väittämän kanssa eri mieltä olevia on Vantaalla. Eurooppalaisista kaupungeista väittämän kanssa eniten ollaan Luxemburgissa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Helsingin sijoitus on 30. Muut suomalaiskaupungit ovat keskivaiheilla tai sen alapuolella. Vantaalla ollaan kaikista 82 kaupungista neljänneksi vähiten väittämän kanssa. Ulkomaalaisten läsnäolo on hyväksi kaupungissa n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Espoo, n=100 18 49 2 22 9 Tampere, n=101 19 45 6 25 5 Pori, n=102 14 46 7 24 9 Lahti, n=100 10 49 8 24 9 Turku, n=100 16 43 5 29 7 Seinäjoki, n=101 18 40 11 21 10 Vantaa, n=100 11 35 10 28 15

18 Parhaiten ulkomaalaisten koetaan kotoutuneen Seinäjoella ja Porissa. Heikoin tilanne on Vantaalla ja Helsingissä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan parhaiten ulkomaalaisten arvioidaan kotoutuneen Antalayassa (Turkki), Groningenissa (Alankomaat) ja Cluj-Napocassa (Romania), joissa kaksi kolmasosaa (67-66 prosenttia) on sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat kotoutuneet hyvin. Ateenassa (Kreikka) vain 20 prosenttia on sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat kotoutuneet hyvin. Kaupungissa asuvat ulkomaalaiset ovat integroituneet (eli kotoutuneet) hyvin Vahvasti / jonkin verran n=kaikki vastaajat Seinäjoki, n=101 56 Pori, n=102 54 Oulu 47 Lahti, n=100 44 Espoo, n=100 44 Tampere, n=101 40 Turku, n=100 40 Vantaa, n=100 36 Helsinki 36

19 3.4 Turvallisuuden tunne, luottamus Kaikissa kyselyn kaupungeissa valtaosa vastaajista kokee olonsa aina turvalliseksi omassa kaupungissaan. Harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi tuntevia on enintään kolme prosenttia vastanneista, mikä kertoo hyvästä turvallisuuden tunteesta. Turvallisimpia kaupunkeja eurooppalaisen tutkimuksen mukaan ovat Oviedo (Espanja), Groningen (Alankomaat) ja Aalborg (Tanska). Oulu tulee näiden jälkeen neljäntenä ja Helsinki kymmenentenä. Vähiten turvallisia omien kaupunkilaisten mielestä ovat Sofia (Bulgaria), Istanbul (Turkki) ja Ateena (Kreikka). Suomalaiset kaupungit kuuluvat tämän tutkimuksen mukaan Euroopan turvallisimpiin. Kuin kaikki tutkitut kaupungit sijoitetaan mukaan eurooppalaiseen vertailuun, on Espoo ykkönen, ja muutkin kaupungit Vantaata ja Helsinkiä lukuun ottamatta kärkikymmenikössä. Vantaan sijoitus on 12. ja Helsingin 16. Tunnette olonne turvalliseksi kaupungissa n=kaikki vastaajat Aina Joskus Harvoin Ei koskaan Espoo, n=100 88 11 1 Pori, n=102 83 15 2 Lahti, n=100 81 17 11 Seinäjoki, n=101 81 16 3 Turku, n=100 79 18 3 Tampere, n=101 78 22 Oulu 77 20 2 Vantaa, n=100 74 23 111 Helsinki 67 30 2 1

20 Lähes kaikki vastaajat kokevat olonsa turvalliseksi aina omalla asuinalueellaan. Paras tulos on Lahdessa ja heikoin Helsingissä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan eniten aina olonsa asuinalueella turvalliseksi tuntevia on Rostockissa (Saksa), Aalborgissa (Tanska) ja Münchenissä (Saksa) (91 prosenttia). Vähiten asia on näin Sofiassa (Bulgaria, 33 prosenttia). Kun kaikki suomalaiset kaupungit otetaan mukaan eurooppalaiseen vertailuun, on kärkinelikko Lahti, Pori, Tampere ja Seinäjoki. Turku on kuudes. Espoon sijoitus on 12., Oulun 16., Vantaan 19. ja Helsingin 26. Tunnette olonne turvalliseksi asuinalueellanne n=kaikki vastaajat Aina Joskus Harvoin Ei koskaan Lahti, n=100 95 5 Pori, n=102 93 5 11 Tampere, n=101 92 8 Seinäjoki, n=101 91 9 Turku, n=100 91 7 2 Espoo, n=100 88 12 Oulu 87 11 1 Vantaa, n=100 86 13 1 Helsinki 80 18 2

21 Yleisesti ottaen ihmisiin voidaan luottaa. Erityisesti Porin ja Seinäjoen asukkaat ovat vahvasti siitä, että yleisesti ottaen useimpiin ihmisiin kaupungissa voi luottaa. Eniten epäilystä tähän on helsinkiläisillä. Eurooppalaisessa vertailussa parhaan tuloksen saa Aalborg (Tanska, 90 prosenttia vähintään jonkin verran ) ja heikoimman Istanbul (Turkki, 14 prosenttia). Oulu on sijalla 7 ja Helsinki 16. Kun kaikki tutkitut suomalaiset kaupungit sijoitetaan vertailuun, on Turku 2. sijalla, ja Tampere, Oulu, Seinäjoki ja Pori kuuluvat myös kärkikymmenikköön. Espoo ja Vantaa ovat sijoilla 11.-12., Vantaa on 17. ja Helsinki 23. Yleisesti ottaen useimpiin ihmisiin kaupungissa voi luottaa n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Turku, n=100 27 61 4 6 3 Tampere, n=101 29 58 2 11 Oulu 24 62 3 8 3 Pori, n=102 36 49 2 11 3 Seinäjoki, n=101 37 48 3 10 3 Espoo, n=100 28 56 5 8 2 Lahti, n=100 27 57 3 9 3 Vantaa, n=100 22 60 2 15 1 Helsinki 18 59 2 19 3

22 3.5 Asukkaiden mielestä kaupunkien tärkeimmät asiat Kyselyssä selvitettiin sitä, mitkä asiat vastaajien mielestä ovat omalle kaupungille kolme tärkeintä asiaa seuraavista: kaupungin turvallisuus, ilmansaasteet, melu, julkinen liikenne, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, opetus ja koulutus, työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen, asuntokannan tilanne sekä tieinfrastruktuuri. Kaikissa kyselyn kaupungeissa merkityksellinen asia on terveyspalvelut. Muita eniten esille nousseita asioita ovat työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen ja opetus ja koulutus. Tulokset kaupungeittain on esitetty seuraavissa kuvioissa. Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Espoo Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 63 Opetus ja koulutus 53 Julkinen liikenne 47 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 43 Kaupungin turvallisuus 24 Sosiaalipalvelut 21 Asuntokannan tilanne 20 Tieinfrastruktuuri 15 Ilmansaasteet 7 Melu 3 1

23 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Vantaa Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 64 Opetus ja koulutus 46 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 42 Julkinen liikenne 36 Kaupungin turvallisuus 28 Ilmansaasteet 19 Asuntokannan tilanne 17 Sosiaalipalvelut 15 Tieinfrastruktuuri 15 Melu 9 2

24 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Tampere Kaikki vastaajat, n=101 Terveyspalvelut Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 64 66 Opetus ja koulutus 40 Sosiaalipalvelut 32 Julkinen liikenne 24 Kaupungin turvallisuus 22 Ilmansaasteet 16 Asuntokannan tilanne 12 Tieinfrastruktuuri 8 Melu 5 0

25 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Turku Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 73 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 63 Opetus ja koulutus 57 Sosiaalipalvelut 30 Kaupungin turvallisuus 27 Julkinen liikenne 16 Tieinfrastruktuuri 9 Asuntokannan tilanne 8 Ilmansaasteet 7 Melu 2 2

26 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Lahti Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 60 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 57 Opetus ja koulutus 47 Sosiaalipalvelut 33 Kaupungin turvallisuus 23 Tieinfrastruktuuri 18 Asuntokannan tilanne 17 Julkinen liikenne 17 Ilmansaasteet 12 Melu 1 3

27 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Pori Kaikki vastaajat, n=102 Terveyspalvelut 66 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 58 Opetus ja koulutus 48 Sosiaalipalvelut 32 Kaupungin turvallisuus 28 Tieinfrastruktuuri 25 Julkinen liikenne 17 Ilmansaasteet 9 Asuntokannan tilanne 8 Melu 2 1

28 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Seinäjoki Kaikki vastaajat, n=101 Terveyspalvelut 65 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 57 Opetus ja koulutus 54 Sosiaalipalvelut 31 Kaupungin turvallisuus 24 Tieinfrastruktuuri 23 Julkinen liikenne 18 Asuntokannan tilanne 16 Ilmansaasteet 11 Melu 0 0

29 4. SAASTEET JA ILMASTONMUUTOS 4.2 Kaupunkien siisteys ja terveellisyys Omaa kotikaupunkia pidetään pääosin terveellisenä paikkana asua. Eniten asian kanssa olevia on Seinäjoella ja vähiten Helsingissä ja Vantaalla. Euroopan kaupungeista Rostockissa (Saksa) ollaan eniten siitä, että kaupunki on terveellinen paikka asua (97 prosenttia vastaajista). Vähiten terveellisenä omaa kotikaupunkiaan pitävät ateenalaiset (Kreikka, 17 prosenttia) ja sofialaiset (Bulgaria, 13 prosenttia). Kaikki suomaiset kaupungit sijoittuvat tässä vertailussa 30 parhaan joukkoon. Seinäjoki sijoittuu toiseksi ja Espoo kymmenenneksi. Heikoimmin suomalaista pärjäävät Helsinki ja Vantaa ovat sijoilla 29. ja 30. Kaupunki on terveellinen paikka asua n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Seinäjoki, n=101 50 47 3 Espoo, n=100 39 54 2 3 1 Tampere, n=101 33 59 8 Oulu 25 64 1 9 1 Lahti, n=100 34 54 1 9 2 Turku, n=100 37 51 4 7 1 Pori, n=102 45 42 1 9 2 Helsinki 24 58 2 14 3 Vantaa, n=100 29 53 3 13 2

30 4.2.1 Ilman laatu ja ilmansaasteet Ilmansaasteita ei pidetä kovin suurena ongelmana kyselyn kaupungeissa. Valtaosa vastanneista kokee, ettei asia ole merkittävä ongelma kaupungissaan. Eniten, että ilmansaasteet ovat ongelma, ovat helsinkiläiset. Eurooppalaisittain meillä asia näyttäisi tämän mukaan olevan paremmin kuin muualla. Esimerkiksi Sofiassa (Bulgaria), Bukarestissa (Romania), Budapestissä (Unkari) ja Ateenassa (Kreikka) yli 70 prosenttia asukkaista on sitä mieltä, että ilmansaasteet ovat iso ongelma. Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, on Seinäjoki ykkönen, kun katsotaan väittämän kanssa eri mieltä olevia vastaajia. Muutkin suomalaiskaupungit sijoittuvat 25 parhaan joukkoon, kärkikymmenikössä on Seinäjoen lisäksi Espoo, Vantaa, Pori ja Lahti. Kaupungissa ilmansaasteet ovat iso ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n=101 39 43 3 11 4 Espoo, n=100 30 47 1 18 4 Pori, n=102 37 37 2 20 4 Vantaa, n=100 21 49 7 15 8 Lahti, n=100 28 41 1 24 6 Turku, n=100 19 46 5 24 7 Tampere, n=101 24 40 5 24 7 Oulu 18 44 1 31 7 Helsinki 13 43 2 32 10

31 4.2.2 Meluisuus Väittämän kaupungin melu on iso ongelma kanssa ollaan erityisesti Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Muissa kaupungeissa alle kolmasosa vastaajista kokee melun isoksi ongelmaksi. Eurooppalaisittain vähiten melua pidetään ongelmana Groningenissa (Alankomaat). Oulu sijoittuu toiseksi. Helsingin sijoitus on 18. Ongelmallisin melun osalta on Ateena (Kreikka). Kun vertailuun otetaan mukaan kaikki suomalaiset tutkitut kaupungit, on Seinäjoki ykkönen, Pori toinen ja Espoo kolmas. Myös Oulu, Lahti ja Turku kuuluvat kärkikymmenikköön. Tampere on 15., Vantaa, 16. ja Helsinki 25. Kaupungin melu on iso ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n=101 37 48 13 2 Pori, n=102 36 43 2 18 1 Espoo, n=100 31 47 19 3 Oulu 23 53 1 20 2 Lahti, n=100 35 39 1 20 6 Turku, n=100 21 51 4 17 7 Tampere, n=101 19 42 1 33 6 Vantaa, n=100 19 41 1 21 18 Helsinki 14 38 1 34 14

32 4.2.3 Puhtaus Puhtaimmiksi kyselyn kaupungeista arvioidaan Espoo, Pori ja Seinäjoki. Heikoin tulos on Vantaalla. Kaupunkikohtaiset erot ovat pieniä. Huomattavaa on, että väittämän on puhdas kaupunki kanssa eri mieltä olevia on pahimmillaan lähes kolmasosa vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa Oulu (19.) ja Helsinki (25.) sijoittuvat kohtalaisesti. Parhaat tulokset saavat Oviedo (Espanja) ja Piatra Neamt (Romania). Heikoin tilanne on Palermossa (Italia). Kun mukaan otetaan kaikki tutkitut suomalaiskaupungit, sijoittuu Espoo sijalle 11., Pori sijalle 13. ja Seinäjoki sijalle 14. Kaikki suomalaiskaupungit ovat kohtalaisilla sijoituksilla, vertailussa heikoimmin pärjäävät Helsinki ja Vantaa ovat sijoilla 29. ja 31. On puhdas kaupunki n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Espoo, n=100 31 52 1 15 1 Pori, n=102 27 55 17 1 Seinäjoki, n=101 28 53 17 2 Turku, n=100 20 57 1 17 4 Oulu 16 60 19 5 Tampere, n=101 17 56 22 5 Lahti, n=100 16 57 1 22 5 Helsinki 17 55 1 23 4 Vantaa, n=100 10 58 25 7

33 4.3.1 Taistelu ilmastonmuutosta vastaan Väittämä kaupungin taistelusta ilmastonmuutosta vastaan jakaa mielipiteitä. Lähes sama osuus vastaajista kaupungeittain on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan kuin niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asia ei ole näin. Noin viidennes vastaajista ei osaa ottaa tähän väittämään kantaa, mikä kertonee asian vieraudesta vastaajille. Eurooppalaisista kaupungeista Luxemburgissa 76 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Heikoimmin tässä vertailussa sijoittuu Bulgarian Sofia. Helsingin sijoitus on 32 ja Oulun 52. Kun kaikki kaupungit otetaan mukaan, on Helsingin sijoitus edelleen 32., Lahden 40., Espoon 52. ja Oulun sekä Tampereen 54. Porin sijoitus on 59., Vantaan 63., Seinäjoen 67. ja Turun 72. Kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan (esim. vähentämään asumisen energiankulutusta tai edistämään vaihtoehtoja autolla liikkumiseen) n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Helsinki 6 45 11 32 6 Lahti, n=100 11 35 17 28 9 Espoo, n=100 7 34 20 33 6 Oulu 5 36 19 34 6 Tampere, n=101 9 32 29 25 6 Pori, n=102 9 30 21 24 16 Vantaa, n=100 8 29 23 28 13 Seinäjoki, n=101 6 29 24 36 5 Turku, n=100 5 28 27 32 8

34 5. HALLINTOPALVELUT 5.1 Resurssien vastuullinen käyttö Vastuullisimmin resurssejaan käyttävä kaupunki asukkaidensa mielestä on Pori. Lähes yhtä hyviä ovat Seinäjoki ja Helsinki. Heikoin tilanne asukkaiden mielestä on Turussa. Euroopan vertailukaupungeista tässä asiassa paras on Luxemburg (Luxemburg, 68 prosenttia ). Heikoimmaksi arvioidaan Budapest (Unkari, 9 prosenttia samaa mieltä). Helsinki on 18. ja Oulu 33. Kun kaikki Suomen tutkitut kaupungit otetaan vertailuun mukaan, sijoittuvat kahdenkymmenen parhaan joukkoon Pori (14.), Seinäjoki (19.) ja Helsinki (20.). Heikoimmin menestyy Turku, jonka sijoitus 82 kaupungin joukossa on 72. Kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Pori, n=102 15 41 11 27 6 Seinäjoki, n=101 8 46 15 24 6 Helsinki 7 47 10 29 7 Espoo, n=100 8 39 10 34 9 Oulu 6 38 12 34 10 Lahti, n=100 5 35 17 33 11 Tampere, n=101 7 32 16 33 12 Vantaa, n=100 5 29 18 34 14 Turku, n=100 2 22 8 48 20

35 6. INFRASTRUKTUURI 6.1.1 Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin Kulttuuripalveluihin tyytyväisimpiä ovat porilaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset. Tarkasteltaessa erittäin tyytyväisten osuutta voidaan todeta tämän olevan Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa suurempi kuin muissa kaupungeissa. Tyytymättömimpiä ovat vantaalaiset. Vantaan kohdalla voidaan todeta, että Helsingin ja Espoon läheisyys vaikuttanevat tarjontaan. Vantaan, Espoon ja Helsingin asukkailla on käytettävissään kohtuullisen matkan päässä merkittävä määrä kulttuuripalveluja. Euroopan vertailukaupungeista kulttuuripalveluihin tyytyväisimmät asukkaat ovat Cardiffissa (Iso-Britannia, tyytyväisiä 96 prosenttia). Seuraava on Helsinki. Oulun sijoitus on 24. Otettaessa kaikki suomalaiset kaupungit mukaan on Porissa tutkituista kaupungeista kulttuuritarjontaan kaikkein tyytyväisimmät asukkaat. Helsinki sijoittuu kolmanneksi ja Tampere viidenneksi. Kulttuuripalvelut kaupungissa kuten konserttitalot, teatterit, museot ja kirjastot n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n=102 45 52 111 Helsinki 61 35 22 Tampere, n=101 65 30 3 2 Seinäjoki, n=101 35 58 1 5 1 Lahti, n=100 55 37 3 4 1 Oulu 35 55 4 6 1 Turku, n=100 33 54 5 6 3 Espoo, n=100 34 47 7 11 1 Vantaa, n=100 13 53 9 23 2

36 6.1.2 Tyytyväisyys julkisiin tiloihin (kuten torit, aukiot, kävelykadut) Tyytyväisyys julkisiin tiloihin jakaa kaupungit kahteen joukkoon. Helsinki, Pori, Tampere, Oulu ja Turku muodostavat ryhmän, joissa noin kahdeksan kaupunkilaista kymmenestä on tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Seinäjoen, Vantaan, Lahden ja Espoon asukkaat ovat tässä asiassa selvästi tyytymättömämpiä. Eurooppalaisessa vertailussa paras tulos on Oviedolla (Espanja, tyytyväisiä 96 prosenttia) ja heikoin Ateenalla (Kreikka, 35 prosenttia). Helsingin sijoitus on 24. ja Oulun 31. Kun kaikki suomalaiset kaupungit otetaan mukaan vertailuun, jakaa Pori sijoituksen Helsingin kanssa, Tampere sijoittuu 26. sijalle ja Oulun sijoitus laskee kahdella 33. sijalle. Heikoimmin pärjäävät Lahti (sijoitus 71.) ja Turku (74.). Kaupungin julkiset tilat kuten torit, aukiot, kävelykadut n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki 18 65 15 1 Pori, n=102 28 55 17 1 Tampere, n=101 17 65 1 16 1 Oulu 20 62 17 2 Turku, n=100 23 56 19 2 Seinäjoki, n=101 14 50 1 28 6 Vantaa, n=100 7 56 1 28 7 Lahti, n=100 15 46 1 35 3 Espoo, n=100 12 45 4 33 6

37 6.1.3 Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella Tyytyväisyydessä katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella ei ole kaupunkikohtaisesti merkittäviä eroja. Tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä, tyytymättömimpiä Lahdessa. Euroopan kaupungeista parhaimman tuloksen sai Oviedo (Espanja, tyytyväisiä 96 prosenttia). Toiseksi sijoittui Tukholma (Ruotsi, 91 prosenttia). Helsingin sijoitus on 19. ja Oulun 24. Vähiten tyytyväisiä on Sofiassa (Bulgaria, 26 prosenttia). Kun kaikki tutkitut kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, sijoittuvat Helsingin ja Oulun lisäksi kolmenkymmenen parhaan joukkoon Turku, Tampere ja Vantaa. Heikoimmin menestyneen Lahden sijoitus on 43. Katujen ja talojen kauneus asuinalueellanne n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki 26 52 19 2 Turku, n=100 16 61 1 18 4 Oulu 22 55 22 2 Tampere, n=101 22 54 1 20 4 Vantaa, n=100 20 55 19 5 Seinäjoki, n=101 20 54 1 22 2 Espoo, n=100 19 54 1 17 10 Pori, n=102 19 53 2 23 3 Lahti, n=100 14 55 1 24 6

38 6.1.4 Tyytyväisyys viheralueisiin (puistot, puutarhat) Viheralueisiin tyytyväisimpiä ovat Porin, Helsingin, Tampereen ja Oulun asukkaat. Lahdessa ja Vantaalla tyytyväisyys viheralueisiin on vähäisintä. Euroopan kaupungeista tyytyväisimpiä viheralueisiin ovat Malmön (Ruotsi) asukkaat. Helsinki on 14. ja Oulu 16. Vähiten tyytyväisiä kaupunkinsa viheralueisiin ollaan Ateenassa (Kreikka). Porin sijoitus eurooppalaisessa vertailussa on 11., Helsingin 15., Tampereen 16. ja Oulun 18. Heikoimmin tässä vertailussa pärjäävät Lahti (57.) ja Vantaa (65.). Viheralueet kuten puistot ja puutarhat kaupungin sisällä n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n=102 38 52 1 7 1 Helsinki 33 56 10 1 Tampere, n=101 26 63 1 9 1 Oulu 32 56 11 Seinäjoki, n=101 17 67 2 11 4 Turku, n=100 22 60 2 17 Espoo, n=100 22 57 3 17 1 Lahti, n=100 13 58 2 24 3 Vantaa, n=100 11 53 3 32

39 6.1.1 Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin on korkeaa tasoa vertailukaupungeissa. Oulu ja Helsinki saavat eurooppalaisessa tutkimuksessa parhaat tulokset. Kolmanneksi sijoittuu Groningen (Alankomaat), jonka kanssa vähintään saman tuloksen (tyytyväisiä 90 prosenttia) saavat kaikki tämän selvityksen suomalaiset kaupungit. Suomalaiset ovat todellakin tyytyväisiä kaupunkiensa ulkoilumahdollisuuksiin, sillä kun kaikki tutkitut suomalaiskaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, valtaavat ne sijat 1-9. Mahdollisuudet ulkoiluun kuten kävelemiseen, pyöräilyyn ja eväsretkeilyyn kaupungin liepeillä / ympäristössä n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Espoo, n=100 73 25 2 Vantaa, n=100 61 36 12 Oulu 68 27 131 Pori, n=102 66 29 4 1 Helsinki 56 37 1 5 1 Turku, n=100 53 40 3 4 Tampere, n=101 59 33 2 7 Lahti, n=100 59 32 4 4 1 Seinäjoki, n=101 56 34 1 7 2

40 6.1.1 Tyytyväisyys liikuntamahdollisuuksiin Tyytyväisyydessä liikuntamahdollisuuksiin ei kaupunkien välillä ole suuria eroja. Tyytyväisimpiä liikuntamahdollisuuksiin, kuten urheilukenttiin ja urheiluhalleihin kaupunkilaiset ovat Seinäjoella. Vähiten tyytyväisiä ovat vantaalaiset. Eurooppalaisen vertailun kärjessä ovat Helsinki ja Oulu. Kolmanneksi tyytyväisimpiä ollaan Groningenissa (Alankomaat, 88 prosenttia tyytyväisiä). Tässä kyselyssä mukana olleet kaupungit sijoittuvat tämän jälkeen ennen Luxemburgia (Luxemburg, tyytyväisiä 79 prosenttia). Euroopan vertailukaupungeista heikoin tulos on Napolilla (Italia, tyytyväisiä 28 prosenttia). Myös tässä vertailussa suomalaisten tyytyväisyys asuinkaupunkinsa liikuntamahdollisuuksiin on eurooppalaisittain huipputasoa. Seinäjoki, Pori, Helsinki ja Oulu ovat sijoilla 1.-4. eurooppalaisessa vertailussa, Lahti, Espoo, Turku ja Tampere ovat sijoilla 6.-9. ja Vantaa on sijalla 13. Liikuntamahdollisuudet kaupungissa, kuten urheilukentät ja urheiluhallit n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Seinäjoki, n=101 53 46 1 Pori, n=102 53 40 3 5 Helsinki 45 47 3 5 Oulu 40 49 4 6 1 Lahti, n=100 45 43 7 4 1 Espoo, n=100 37 49 4 10 Turku, n=100 39 47 9 5 Tampere, n=101 39 39 14 7 Vantaa, n=100 32 44 11 12 1

41 7. JULKINEN LIIKENNE 7.1 Julkisen liikenteen käyttö Tutkituista suomalaiskaupungeista säännöllisintä julkisen liikenteen käyttö on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vähiten julkista liikennettä käytetään Porissa ja Seinäjoella. Julkinen liikenne on säännöllisimmässä käytössä Pariisissa (Ranska), Lontoossa (Iso- Britannia) ja Prahassa (Tsekki). Helsinki sijoittuu kuudenneksi. Vähiten Euroopan kaupungeista käytetään Oulussa ja Lefkosiassa (Kypros). Eurooppalaisittain tarkasteltuna julkisen liikenteen käyttö on Helsinkiä lukuun ottamatta vähäistä. Suomen vertailussa Espoo sijoittui toiseksi, eurooppalaisessa vertailussa sijoitus on 32. Todella vähäistä julkisen liikenteen käyttö on eurooppalaisen mittapuun mukaan Lahdessa (sijoitus 77.), Oulussa (79.), Porissa (81.) ja Seinäjoella (82.). Miten usein käytätte kaupungin julkista liikennettä? n=kaikki vastaajat Päivittäin Vähintään kerran viikossa,mutta ei päivittäin Vähintään kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa Ei koskaan Ei osaa Helsinki 43 30 11 12 3 Espoo, n=100 35 21 22 17 5 Vantaa, n=100 21 20 18 30 10 1 Turku, n=100 12 29 27 24 8 Tampere, n=101 11 33 28 23 6 Lahti, n=100 7 15 10 51 16 1 Oulu 4 11 20 48 17 Pori, n=102 2 6 14 41 37 Seinäjoki, n=101 2 2 3 38 55

42 7.2 Työmatkaliikenne Työmatkaliikenteeseen käytetään yleisimmin julkista liikennettä Helsingissä, jossa puolet käyttää julkista liikennettä sekä Espoossa (44 prosenttia). Näissä kaupungeissa julkinen liikenne oli yleisin työmatkaliikenteen muoto. Vähiten julkista liikennettä käytettiin Seinäjoella, Porissa, Oulussa ja Lahdessa. Turussa ja Oulussa yleisin tapa oli polkupyöräily tai kävely. Muissa kaupungeissa työmatkat kuljettiin yleisimmin autolla. Julkista liikennettä käytetään työmatkoilla eniten Pariisissa (Ranska) ja Prahassa (Tsekki). Helsinki sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa 20. sijalle, Oulu toiseksi viimeiseksi. Suomalaisessa vertailussa Helsingin jälkeen toiseksi sijoittuneen Espoon sijoitus eurooppalaisessa vertailussa on 26. ja kolmanneksi sijoittuneen Vantaan 44. Vähiten julkista liikennettä käyttävistä suomalaiskaupungeista Pori sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa sijalle 80. ja Seinäjoki viimeiselle 82. sijalle. Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Julkinen liikenne Auto/ moottoripyörä Polkupyörä/ kävely Muu Helsinki 50 26 22 2 Espoo, n=83 44 37 18 1 Vantaa, n=71 30 55 11 3 Turku, n=68 26 27 43 2 2 Tampere, n=70 21 43 34 1 Lahti, n=62 14 54 33 Oulu 7 45 48 1 Pori, n=69 6 63 30 1 Seinäjoki, n=70 3 77 19 1

43 Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Auto Moottoripyörä (tai skootteri) Seinäjoki, n=70 77 Pori, n=69 61 2 Lahti, n=62 52 2 Vantaa, n=71 48 7 Oulu 44 1 Tampere, n=70 43 Espoo, n=83 37 Turku, n=68 27 Helsinki 26

44 Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Polkupyörä Kävely Oulu 38 10 Turku, n=68 33 10 Lahti, n=62 19 14 Pori, n=69 19 11 Seinäjoki, n=70 15 4 Espoo, n=83 12 6 Helsinki 10 12 Tampere, n=70 10 24 Vantaa, n=71 4 7

45 7.3 Tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen Julkinen liikenne toimii kaupunkilaisten mielestä erittäin hyvin Helsingissä ja Turussa. Myös Tampereella asiaan ollaan kohtalaisen tyytyväisiä. Heikoimmin asian koetaan olevan Oulussa, Lahdessa, Porissa ja Seinäjoella. Näissä voidaan huomioida myös kantaa ottamattomien osuus, mikä indikoi sitä, että julkisen liikenteen käyttö ei kosketa itseä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan julkiseen liikenteeseen tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä. Heikoin tulos on Palermossa (Italia), jossa tyytyväisiä on 12 prosenttia vastaajista. Oulun sijoitus on 51. Eurooppalaisessa vertailussa Turussa ollaan toiseksi tyytyväisimpiä julkiseen liikenteeseen ja Tampereella kymmenenneksi tyytyväisimpiä. Seinäjoen sijoitus oli eurooppalaisessa vertailussa 78. Julkinen liikenne kaupungissa esimerkiksi linja-autot, raitiovaunut tai metro n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki 42 51 1 4 1 Turku, n=100 40 51 5 4 Tampere, n=101 35 51 7 6 1 Espoo, n=100 19 63 2 13 2 Vantaa, n=100 13 62 9 13 3 Oulu 14 51 7 22 6 Lahti, n=100 11 50 14 20 4 Pori, n=102 8 50 12 21 8 Seinäjoki, n=101 8 34 18 29 11