Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 Kokousaika 15:30-18:13 Kokouspaikka Lautakunnan kokoussali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Männistö, Lasse Soininvaara, Osmo puheenjohtaja varapuheenjohtaja poissa: 342 Holopainen, Mari poistui 18:00, poissa: 345, 346, 347, 348, 349 Johansson, Stefan Niemi, Matti saapui 15:39, poissa: 340 Puura, Heli Hiidenuhma-Valtonen, Paula varajäsen Penttilä, Hannu Karsimus, Outi Manninen, Rikhard Poutanen, Olli-Pekka Rajajärvi, Tuomas Veltheim, Olavi Baarman, Katariina Kangas, Lauri Karhu, Timo Montonen, Sakari Narvi, Seija apulaiskaupunginjohtaja hallintopäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö virastopäällikkö asemakaavapäällikkö apulaisosastopäällikkö saapui 16:57, poistui 17:39, poissa: 340, 341, 342, 344, 345, 346, 347, 348, 349 liikenneinsinööri saapui 17:39, poistui 18:00, poissa: 340, 341, 342, 343, 345, 346, 347, 348, 349 arkkitehti saapui 16:57, poistui 17:39, poissa: 340, 341, 342, 344, 345, 346, 347, 348, 349 liikenneinsinööri saapui 18:00, poistui 18:07, poissa: 340, 341, 342, 343, 344, 346, 347, 348, 349 insinööri saapui 16:57, poistui 17:39, poissa:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 Prokkola, Janne Lintula, Marja Holappa, Miia-Riina Venesmaa, Riitta Nieminen, Arja Irmeli Orjavuono, Bert Salo, Lea 340, 341, 342, 344, 345, 346, 347, 348, 349 arkkitehti saapui 16:41, poistui 16:57, poissa: 340, 341, 343, 344, 345, 346, 347, 348, 349 tiedottaja lakimies lakimies toimistosihteeri it-asiantuntija it-asiantuntija

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 Asia 340 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 341 Vp/2 Ilmoitusasiat 342 Akp/1 Töölön kirkon lisärakennukset, asemakaavan muutosehdotus (nro 12059) 343 Akp/2 Herttoniemen metroaseman ja Hertan kauppakeskuksen asemakaavan muutosehdotus nro 12068 344 Lsp/1 Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennesuunnitelma 2011 345 Lsp/2 Suojateiden huomiovalokokeilun tulokset ja jatkaminen 346 Akp/3 Haagan Kuusamakuja 5 ja 6 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus (nro 12074) 347 Akp/4 Oulunkylän Hirsipadontien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja annetut lausunnot (nro 12045) 348 Lsp/3 Hirsipadontien alueen liikennesuunnitelma 349 Pj/1 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (60) Vp/1 340 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Holopainen (varalla Puura) ja Johansson (varalla Hiidenuhma-Valtonen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 2 (60) Vp/2 341 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset sekä rakennuslautakunnan kirjeen. Lautakunta haastatteli liikennesuunnittelupäällikön viran hakijoista seuraavia kolmea hakijaa: **************************************************** Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Juntunen Kirsi, toimistosihteeri, puhelin: 310 37328 kirsi.juntunen(a)hel. Liitteet 1 Rakennuslautakunnan kirje 14/20.9.2011 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset sekä rakennuslautakunnan kirje. Esittelijä Kaupunginvaltuusto 12.10.2011 183 Kaupunginvaltuusto päätti pitää kokouksensa vuonna 2012 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta: nro viikko päivä klo 1 3 18.1.2012 18 kyselytunti 2 5 1.2.2012 18 3 7 15.2.2012 18 aloitekäsittely 4 9 29.2.2012 18 kyselytunti 5 11 14.3.2012 18 6 13 28.3.2012 18 kyselytunti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 3 (60) Vp/2 7 15 11.4.2012 18 8 17 25.4.2012 18 kyselytunti 9 19 9.5.2012 18 aloitekäsittely 10 21 23.5.2012 18 kyselytunti 11 23 6.6.2012 16 12 24 13.6.2012 16 tilinpäätös 13 35 29.8.2012 18 14 37 12.9.2012 18 kyselytunti 15 39 26.9.2012 18 aloitekäsittely 16 41 10.10.2012 18 kyselytunti 17 43 24.10.2012 18 18 45 7.11.2012 15 talousarvio 19 46 14.11.2012 16 talousarvio, kyselytunti 20 48 28.11.2012 16 aloitekäsittely 21 50 12.12.2012 16 Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta. (2011-003067) kaikki osastot Kaupunginvaltuusto 12.10.2011 194 Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13001 ja katualueen (tason -2.0 yläpuolella) sekä kaupunginosan rajan (muodostuu uusi 4. kaupunginosan, Kampin, kortteli nro 4013) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston 4.11.2010 päivätyn ja 28.6.2011 muutetun piirustuksen nro 12012 mukaisena. (Alue sijaitsee Rautatiekadun, Eteläisen Rautatiekadun ja Lapinlahden rajaamassa korttelissa Marian sairaalan pohjoispuolella.) (2011-001230) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 3.10.2011 864 Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Alppilan lämpökeskuksen toiminnan olennaista muuttamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/161/04.08/2011): Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 23.8.2011 kaupungin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 4 (60) Vp/2 ympäristönsuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä- Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa (Ympäristölautakunta 9.8.2011 255) esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa: Kaupunginhallitus katsoo, että raskaan polttoöljyn korvaamisella kevyellä polttoöljyllä lämpökeskuksen polttoaineena ja laitoksen tekniikan uusimisella on myönteisiä vaikutuksia. Tehtävät muutokset pienentävät Alppilan lämpökeskuksen päästöjä ja parantavat öljyn käsittelyn turvallisuutta. Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Energian Alppilan lämpökeskuksen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole maankäytön suunnittelusta johtuvia esteitä. Lämpökeskuksen ympäristölupahakemus täyttää lupahakemukselta kohtuudella edellytettävät vaatimukset. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle Alppilan lämpökeskuksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta päätöksen toimeenpanosta muutoksenhausta huolimatta. (2011-000106) yleissuunnitteluosasto Kaupunginhallitus 3.10.2011 865 Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitusasioiden oheismateriaalista ilmenevän lausunnon Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (Dnro UUDELY/59/07.04.2010). (2011-000745) yleissuunnitteluosasto Kaupunginhallitus 3.10.2011 876 Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaosaston 9.6.2011 päivätyn piirustuksen nro 12060 mukaisen 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 11 tontin nro 6, korttelin nro 14 tontin nro 6, korttelin nro 14 tontin nro 12, korttelin nro 15 tontin nro 4, korttelin nro 16 tontin nro 9, korttelin nro 19 tontin nro 2, korttelin nro 21 tontin nro 1, korttelin nro 22 tontin nro 6 ja korttelin nro 23 tontin nro 10 asemakaavan muutosehdotuksen (arvokkaat porrashuoneet) asetettavaksi nähtäville ja että siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. (Meritullin-katu 16, Pohjoisranta 10, Kristianinkatu 17, Meritullinkatu 12, Meritullin-katu 29, Maneesikatu 1 3, Liisankatu 17, Mariankatu 12 ja Vironkatu 6.) (2011-001197) asemakaavaosasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 5 (60) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 14.10.2011 10008 Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 7.10.2011 kuulutettu valtuuston 16.2.2011 hyväksymästä Munkkiniemen, Munkkivuoren korttelin nro 30112 tonttien nro 3 ja 6, korttelin nro 30113 tonttien nro 2 ja 4, korttelin nro 30118 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksesta nro 11920. (Munkkivuoren ostoskeskus ympäristöineen; alue sijaitsee Ulvilantien ja Huopalahdentien varrella.) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että Helsingin hallinto-oikeus on 19.8.2011 hylännyt Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä. (2011-002958) asemakaavaosasto Rakennuslautakunnan kirje 14/20.9.2011 Rakennuslautakunnan kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle/-virastolle päiväkotien ajoneuvoliikenteestä. Kirjeessä rakennuslautakunta on huolissaan erityisesti päiväkotirakennusten, mutta myös muiden vastaavien laitosten ajoneuvoliikenteen toimivuudesta ja turvallisuudesta lasten, vanhempien, asukkaiden ja henkilökunnan kannalta. Rakennuslautakunta toivoo, että kaupunkisuunnitteluviraston kiinnittää erityistä huomiota päiväkotien ja vastaavien laitosten ajoneuvoliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen asemakaavoja laadittaessa. Kirje kokonaisuudessaan on ilmoitusasioiden liitteenä 1. (2011-005089) asemakaavaosasto ja liikennesuunnitteluosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Juntunen Kirsi, toimistosihteeri, puhelin: 310 37328 kirsi.juntunen(a)hel. Liitteet 1 Rakennuslautakunnan kirje 14/20.9.2011 Oheismateriaali 1 Kaupunginhallitus 3.10.2011 865

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 6 (60) Akp/1 342 Töölön kirkon lisärakennukset, asemakaavan muutosehdotus (nro 12059) Pöydälle HEL 2011-004504 T 10 03 03 Topeliuksenkatu 4, karttaruutu G3/S4, Ksv 1881_1 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle viikoksi. Esteelliset: Soininvaara Osmo Lautakunta päätti todeta, ettei varapuheenjohtaja Soininvaara esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Janne Prokkola, arkkitehti, puhelin: 310 37233 janne.prokkola(a)hel. Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, meluntorjunnan suunnittelu, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel. Saarainen Eila, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37225 eila.saarainen(a)hel. Salastie Riitta, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel. Sipilä Anna, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37110 anna.sipila(a)hel. Tarkkala Jukka, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37302 jukka.tarkkala(a)hel. Päätösehdotus päättänee lähettää 1.11.2011 päivätyn 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 480 tontin 4 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12059 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 7 (60) Akp/1 Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa lisärakennusten rakentamisen kirkon ympärille kirkkoherranvirastoa sekä lasten- ja nuorten taloa varten. Uutta kerrosalaa tulee yhteensä 650 k-m2. Kirkon suojelumerkintä muutetaan kirkkolain nojalla tehdyksi suojelumerkinnäksi. Tonttia kasvatetaan puistoalueelle 178 m2, jotta olemassa olevat kirkon käytössä olevat kulkuyhteydet olisivat tontin puolella. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Taka-Töölössä Topeliuksenpuiston etelä päässä Topeliuksenkadun ja Välskärinkadun välissä. Lähtökohdat Kaavoitustilanne Maanomistus Alueen yleiskuvaus Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueella on kulttuurihistoriallisen ja maisemakulttuurinkannalta arvokkaan alueen lisämerkintä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa asemakaava nro 8044 (vahvistettu 21.8.1980). Kaavan mukaan alue on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Rakennusoikeutta on 1 500 k-m2. Kirkko on kaavassa suojeltu merkinnällä So. Tontin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä. Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Taka-Töölössä kantakaupungin tiiviisti rakennetussa kaupunkirakenteessa. Tontilla sijaitsee arkkitehti Hilding Ekelundin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 8 (60) Akp/1 suunnittelema Töölön kirkko. Tontin pohjoispuolella on Topeliuksenpuisto, eteläpuolella arkkitehti Hilding Ekelundin ja akateemikko Juha Leiviskän suunnittelemat koulurakennukset. Topeliuksenkadun itäpuolella on Töölölle tyypillisiä asuinkerrostaloja ja Töölöntori. Palvelut Alueella on hyvät kantakaupungin palvelut. Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonvaraista luonnonympäristöä. Tontilla oleva kasvillisuus ja avokallio liittyvät saumattomasti Topeliuksenpuistoon ja muodostavat yhdessä sen kanssa kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaan puistokokonaisuuden. Suojelukohteet Kirkkorakennus on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu merkinnällä So. Kirkkorakennus on suojeltu kirkkolain 14 luvun 2 :n nojalla. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Taka-Töölön kerrostaloalue). Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930- luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Topeliuksenpuisto Töölön kirkon ja kirjaston välissä on yksi harvoja muotopuistojamme. Töölön kirkon hahmossa ja yksityiskohdissa on vaikutteita italialaisista maalaiskirkosta ja renessanssiarkkitehtuurista. Vaaleaksi rapatun suorakaiteisen runkohuoneen ulkoinen koristelu keskittyy muuta kirkkoa korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Kirkon pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonirelie Taivaalliset pidot. Ympäristöhäiriöt Asemakaavan muutoksen sisältö Tavoitteet Autoliikenne aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa alueelle. Topeliuksenkadun liikennemäärä on noin 10 000 ajon. /vrk ja tontin kohdalla on bussipysäkit. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Töölön seurakunnan toimintojen keskittäminen Töölön kirkon lähelle rakentamalla Topeliuksenkadun varteen kirkkoherranvirasto ja Välskärinkadun

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 9 (60) Akp/1 varteen lastentalo. Uudisrakentaminen sovitetaan arvokkaaseen ympäristöön. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) Liikenne Palvelut Luonnonympäristö Suojelukohteet Korttelialueelle saa rakentaa kaksi uudisrakennusta. Topeliuksenkadun puoleinen kirkkoherranviraston rakennus on kaksikerroksinen. Sen ensimmäinen kerros on tehtävä luonnonkivisenä. Rakennuksen kerrosala on 400 k-m2. Välskärinkadun puoleisen uudisrakennuksen kerrosala on 250 k-m2. Rakennusalojen vesikaton ylin sallittu korkeusasema on +22,90. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) kasvaa 178 m2 puistoalueelle, jotta kulku kirkon pääovelle voisi tapahtua tontin alueella. Ratkaisu seuraa Ekelundin alkuperäistä ajatusta kirkon hahmosta. Tontin pysäköinti on sijoitettu kirkon ja koulurakennuksen väliin. Alueelle saa sijoittaa koulutontin 14/480/3 autopaikkoja. Autopaikkojen enimmäismäärä on 17 autopaikkaa. Polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 15 pp. Tontille sijoittuu kirkkoherranvirasto, yleisiä seurakunnan diakoniatiloja, nuorisotoiminnan tiloja sekä seurakunnan ylläpitämä päiväkoti. Välskärinkadun varteen ehdotetaan istutettavaksi puurivi olemassa olevan puurivin jatkoksi. Tontin kaikki istutettavat alueet rakennetaan ja istutetaan erillisen, puutarhahistorialliseen selvitykseen perustuvan suunnitelman mukaisesti. Kirkkorakennuksen suojelumerkintä So korvataan merkinnällä srk-1, kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla, kirkkohallituksen päätöksellä 8.6.2004 suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue liitetään olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollonverkostoon. Rakennukset voidaan liittää myös kaukojäähdytysverkostoon. Tontilla oleva kaupunkikaasun jakeluverkoston asema siirretään pois tontilta. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 10 (60) Akp/1 Ympäristöhäiriöt Asemakaavamuutoksen vaikutukset Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Alue on kovapohjaista kitkamaata ja kalliota ja rakennettavuudeltaan hyvä. Alueelle rakentamisessa joudutaan louhimaan kalliota. Alueella ei ole tiedossa maaperän pilaantuneisuutta. Topeliuksenkadun puolella rakennuksen ulkopuolinen melutaso, jonka perusteella voidaan määrittää vaatimus ulkovaipan kokonaisääneneristävyydelle, on LAeq 70 db. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa näkymiin Topeliuksenkadulla ja Välskärinkadulla. Töölön kirkko peittyy osittain katsottaessa sitä Töölöntorilta, Topeliuksenkadun puolelta ja vastapäisen rakennuksen alimmista kerroksista. Lisärakennukset noudattavat alkuperäistä ajatusta Töölön kirkon hahmosta. Uudisrakennukset tuovat uuden ajallisen kerrostuman kuitenkin siten, että alueen arvojen voidaan katsoa säilyvän. Koulun pysäköinnin osittainen sijoittaminen kirkon tontille helpottaa koulun välituntipihan käyttöä. Topeliuksenkadun puoleinen vanha kallioleikkaus louhitaan uudisrakennuksen tieltä. Kallioleikkauksen edustalla oleva kaupunkikaasun jakeluverkoston asema siirretään pois tontilta. Uudisrakennusten tieltä kaadetaan puita ja pensaita. Välskärinkadulla puurivi eheytyy. Töölön seurakunnan yleisöpalvelujen tilat paranevat. Töölön kirkkoon saadaan Topeliuksenkadun puolelta esteetön käynti. Puistoalueen muuttaminen tontiksi ei vaikuta ympäristöön. Kaavamuutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia kaupungille. Helsingin seurakuntayhtymä rakennuttaa uudisrakennukset kaavan tultua voimaan. Topeliuksenkadun puolella toteuttaminen edellyttää kaasun jakeluverkoston aseman siirtoa. Tontin 480/4 omistaja, Helsingin seurakuntayhtymä on 30.11.2009 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että Töölön kirkon tontille voisi rakentaa kaksi uudisrakennusta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.10.2010). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 11 (60) Akp/1 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Töölön kirjastossa ja viraston internetsivuilla 25.10. 12.11.2010. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston kanssa. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa todettiin, että vaikka alue on RKY-aluetta, kaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää erillistä viranomaisneuvottelua. Ennen lautakuntakäsittelyä kaupunkikuvaneuvottelukunta ja Museovirasto ovat lausuneet uudisrakennusten luonnoksista. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat Topeliuksenpuiston puoleisen tontin osan käsittelyyn, lisärakennuksen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin ja Töölön kirkon suojelumerkintään. Rakennusviraston ja kaupunginmuseon ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa siten, että Topeliuksenpuiston puoleisesta rinteestä on poistettu katsomon merkintä. Museoviraston ilmoittamat asiat on otettu huomioon teettämällä vaihtoehtoisia tarkasteluja lisärakentamisesta ja muuttamalla kirkon suojelumerkintää esitetyllä tavalla. Vaihtoehtoja on arvioitu yhteistyössä Museoviraston kanssa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 17 mielipidettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Yksi aloite alueen suunnittelusta jätettiin ennen asian tuloa vireille. Saapuneet mielipidekirjeet (17 kpl) ja aloite on liitteenä. Saadut mielipiteet kohdistuivat pääasiassa lisärakentamiseen Topeliuksenkadun puolella. Lisärakentamista pidettiin mahdottomana

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 12 (60) Akp/1 Tilastotiedot rakennuksen arkkitehtuurin, korkeuden, sijoittelun sekä kirkon ja Töölön kaupunginosan suojelutavoitteiden vuoksi. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että lisärakentamisesta tutkittiin kaavatyön aikana muutamalla vaihtoehdolla. Rakennuksen arkkitehtuuria kehitettiin paremmin Taka- Töölön ympäristöön sopivaksi. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 Puisto (VP) 178 0 Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten 4 231 1 500 rakennusten korttelialue (YK) Yhteensä 4 409 1 500 Asemakaavan muutosehdotus Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) 4 409 2 150 Yhteensä 4 409 2 150 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n, Gasum Paikallisjakelu Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon,

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 13 (60) Akp/1 Museoviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. As Oy Topeliuksenkatu 3a sekä *********************** ovat pyytäneet lähettämään tiedon kaavan käsittelyn vaiheista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Janne Prokkola, arkkitehti, puhelin: 310 37233 janne.prokkola(a)hel. Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, meluntorjunnan suunnittelu, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel. Saarainen Eila, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37225 eila.saarainen(a)hel. Salastie Riitta, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel. Sipilä Anna, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37110 anna.sipila(a)hel. Tarkkala Jukka, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37302 jukka.tarkkala(a)hel. Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12059 kartta, päivätty 1.11.2011 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12059 selostus liitteineen, päivätty 1.11.2011 4 Havainnekuvat 5 Vuorovaikutusraportti 1.11.2011 6 Viranomaisten kannanotot ja lausunnot 7 Mielipidekirjeet ja aloite Otteet Ote Hakija Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 1 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 14 (60) Akp/2 343 Herttoniemen metroaseman ja Hertan kauppakeskuksen asemakaavan muutosehdotus nro 12068 Pöydälle HEL 2011-002442 T 10 03 03 Ksv 1083_3 Päätös päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332 timo.karhu(a)hel. Baarman Katariina, apulaisosastopäällikkö, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37125 katariina.baarman(a)hel. Hälvä Heikki, liikenneinsinööri, liikenteen ympäristövaikutukset, puhelin: 310 37142 heikki.halva(a)hel. Karlsson Anne, yleiskaavasuunnittelija, kaupalliset selvitykset, puhelin: 310 37444 anne.karlsson(a)hel. Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251 jouni.kilpinen(a)hel. Palomäki Heikki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37235 heikki.palomaki(a)hel. Narvi Seija, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255 seija.narvi(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel. Päätösehdotus päättänee lähettää 1.11.2011 päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43172 ja katu- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12068 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 15 (60) Akp/2 kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooli Tiivistelmä Asemakaavaa muutetaan metroaseman ja K-supermarket Hertan alueista käydyn arkkitehtikutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on suunnitella metroasemaan tukeutuva ja kaupunkirakennetta eheyttävä Herttoniemen keskus, jossa joukkoliikenne, palvelut, työpaikat ja asuminen yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Alueelle suunnitellaan uusi metroasema, bussien liityntäterminaali, liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Nykyinen metroasema tullaan purkamaan. Metroasemalle muodostuu uusi liike-, toimisto-, metroasema- ja asuinrakennusten sekä bussiterminaalin korttelialue (KA). Metroasemalle tulee maantasoon uusi lippuhalli, bussien liityntäterminaali ja liiketiloja. Bussiterminaalin lähtölaiturialue on tarkoitus kattaa. Ylempiin kerroksiin metroaseman ja bussiterminaalin päälle suunnitellaan liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Toisesta kerroksesta on mahdollista rakentaa jalankulkusilta Itäväylän yli sen toiselle puolelle suunniteltuun Megahertsin kauppakeskukseen. Asunnot sijoittuvat Hiihtomäentien puolelle kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Metrokortteliin tulee asumista 4 500 k-m2 ja liike- ja toimistotilaa 11 000 k-m2. K-Hertan korttelissa on nykyisin liike- ja toimistorakennusoikeutta 8 500 k-m2, josta on rakennettu 3 010 k-m2 myymälätilaa. Kortteliin suunnitellaan nykyisen kaupan laajennusta, asuntoja ja toimi- tai hotellitilaa. Asunnot sijoittuvat Hiihtäjäntien ja Hiihtäjänkujan varteen. Alueen maamerkiksi suunniteltu 19-kerroksinen hotelli- tai toimistotorni sijoittuu Itäväylän ja Hiihtomäentien kulmaan. Kortteliin tulee asumista 9 000 k-m2 asuinrakennusten korttelialueelle (AK), liiketilaa 8 500 k-m2 liikerakennusten korttelialueelle (KL) ja liike-, toimisto- tai hotellitilaa 10500 k-m2 liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (K). Alueen kokonaiskerrosala on 46 700 k-m2. Arvioitu asukasmäärä on noin 350. Autopaikkojen kokonaismäärä on 800. Yhteiskäytöllä autopaikkamäärä voidaan laskea noin 700:aan. Asemakaava-alueelle tulee sijoittaa 200 autopaikkaa metroaseman liityntäpysäköintiä varten. Autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin pysäköintitiloihin pihakannen tai rakennusten alle tai katualueiden maanalaisiksi pysäköintitiloiksi merkityille alueille.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 16 (60) Akp/2 Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat Kaavoitustilanne Maanomistus Alueen yleiskuvaus Julkisen palvelun tiloja saa sijoittaa kaikkiin liike- ja toimitiloja sisältäviin korttelialueisiin. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää 110 kv:n ilmajohdon siirtämistä ja nostamista. Alue sijaitsee Herttoniemen metroasemalla. päätti 28.2.2008 oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston järjestämään Herttoniemen metroaseman ja kauppakeskuksen aluetta koskevan suunnittelukilpailun. päätti 18.12.2008, että alueen suunnittelua jatketaan Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:n laatiman voittaneen ehdotuksen pohjalta. päätti 11.6.2009 oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tilaamaan Herttoniemen keskuksen viitesuunnitelmaa ja rakenneteknistä esisuunnitelmaa koskevan konsulttityön Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:ltä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1955, 1976, 1981, 1993, 1999, 2000, 2007 ja 2008. Voimassa olevissa asemakaavoissa metroasema sijaitsee raideliikenteelle varatulla katualueen osalla, johon saa rakentaa metroaseman. K-Hertta sijaitsee liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (K). Hertan korttelin 8 500 k-m2:n rakennusoikeudesta on toteutettu 3 018 k-m2. Helsingin kaupunki omistaa alueet. Suunnittelualueeseen kuuluu Herttoniemen metroasema, bussiterminaali, K-supermarket Hertan kortteli sekä katu- ja puistoalueita. Alue rajautuu Itäväylään. Alue yhdistää Länsi- Herttoniemen, Herttoniemen yritysalueen ja Herttoniemenrannan. Kaupunkikuva on vaikutelmaltaan keskeneräinen, ja alue koetaan epäviihtyisäksi ja turvattomaksi. Itäväylän ja alueen muiden katujen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 17 (60) Akp/2 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen sisältö moottoriajoneuvoliikenne aiheuttaa melua ja lisää ilman epäpuhtauksia. Linnanrakentajantien liikenneympyrä on ruuhkainen. Herttoniemen metroasema on otettu käyttöön vuonna 1982. Asema on alkuperäisessä kunnossa, ahdas, huonokuntoinen ja epäsiisti. K-Hertta on valmistunut vuonna 1988. Alueen pohjoispuolella on rakenteilla uusi asuinkerrostalokortteli. Metroaseman itäpäähän on valmistumassa metron uusi toimistorakennus. Herttoniemen suurimmat päivittäistavarakaupat sijaitsevat metroaseman läheisyydessä. Herttoniemen keskus toimii myös Laajasalon asukkaiden keskuksena. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on metroasemaan tukeutuva ja kaupunkirakennetta eheyttävä Herttoniemen keskus, jossa joukkoliikenne, palvelut, työpaikat ja asuminen yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Asuntorakentamisen tavoitteena on täydentää vanhaa asutusta ja luoda Herttoniemen keskukseen toiminnallisesti monipuolista elävää kaupunkirakennetta. Liike- ja toimitilarakentamisen tavoitteena on mahdollistaa monipuolisten kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä työpaikkojen toteuttaminen metroaseman yhteyteen. Katualueilla tavoitteena on vähentää autoliikenteen haittoja, suunnitella turvallisia jalankulkuympäristöjä ja parantaa pyöräily-yhteyksiä. Yleisperustelu ja -kuvaus Metroaseman ja K-Hertan alueista on muodostettu tehokkaasti rakennettavia ja toiminnallisesti monipuolisia metroasemaan tukeutuvia keskustakortteleita. Keskuksen maamerkiksi on suunniteltu toimitila- /hotellitornia. Metroaseman alue on osoitettu liike-, toimisto-, metroasema- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA), jolle saa sijoittaa myös julkisen palvelun tiloja. Nykyinen K-Hertan korttelialue (K) on jaettu kolmeen osaan. Korttelialueen itäreunaan on osoitettu liike- ja toimistotilojen korttelialue (K) edellä mainittua toimitilatornia varten. Korttelialueen luoteisosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). K-Herttaa varten osoitettu korttelialue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL),

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 18 (60) Akp/2 jonne saa sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja. Korttelin koilliskulma on muutettu katuaukioksi. Liike-, toimisto-, metroasema- ja asuinrakennusten sekä bussiterminaalin korttelialue (KA) Alueelle saa rakentaa uuden metroaseman, bussiterminaalin, liiketilaa, toimistoja, julkisia palveluja ja asuntoja. Metroasema tulee sijoittaa nykyiselle laituritasolle ja katutasoon. Bussiterminaali tulee sijoittaa katutasoon. Liike- ja myymälätilaa saa sijoittaa katutasoon ja toiseen kerrokseen. Toimistotilaa saa sijoittaa toisesta ja asuntoja kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Koko korttelialue on metrorataa, metroasemaa tai bussiterminaalia varten varattua alueen osaa. Alueen yläpuolelle saa rakentaa. Rakentaminen tulee voida toteuttaa vaiheittain. Asunnot tulee sijoittaa Hiihtomäentien puolella oleville asunnoille varatuille rakennusalan osille. Asuinrakennuksille ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin korttelin Itäväylän melulta suojaava liike- ja toimistorakennus on toteutettu. Korttelin itäreunassa on metron toimistorakennukselle varattu rakennusala. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Korttelialueella saa sijoittaa liike- ja myymälätilaa katutasoon ja toiseen kerrokseen. Toimisto- ja hotellitilaa saa sijoittaa toisesta kerroksesta ylöspäin. Korttelialueelle saa sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja. Kaksi kerrosta korkeasta sisäänkäyntigalleriasta on yhteydet metron laituritasolle sekä korttelin liike- ja toimitiloihin. Herttoniemen keskuksen maamerkiksi on suunniteltu yhdeksäntoista kerroksinen ja noin 74 metriä korkea tornirakennus. Ylimpään kerrokseen on sijoitettava yleisölle avoinna oleva ravintola tai kahvila, johon liittyy kattoterassi. Liikerakennusten korttelialue (KL) Alueelle voidaan rakentaa K-supermarket Hertan laajennus maantasossa ja uutta liiketilaa toiseen kerrokseen. Tontin kerrosalasta saa rakentaa enintään 5 000 k-m2 myymälätilaa päivittäistavarakauppaa varten. Kokonaisrakennusoikeus on 8 500 k- m2. Korttelialueelle saa sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 19 (60) Akp/2 Puisto (VP) Kaikki korttelialueet Liikenne ja pysäköinti Asuinrakennukset sijoittuvat Hiihtäjäntien ja Hiihtäjänkujan katujen varteen. Rakennukset ovat kuusi- ja seitsemänkerroksisia. Korttelialueella tulee sijoittaa liike- ja myymälätilaa ensimmäiseen kerrokseen. Asuinrakennusten ja liikerakennuksen väliin jää suojaisa korttelipiha. Parvekkeiden on oltava kadun puolella lasitettuja ja sisäänvedettyjä. Asuinrakennuksille ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin melulta suojaava KL-korttelin liikerakennus on toteutettu. Kaava-alueen koilliskulmassa on osa Itäväylän suojavihervyöhykkeeseen kuuluvaa puistoa, jossa on jalankulku- ja pyöräilyreitti. Hiihtäjänkujan päässä on pieni puiston osa kaavaalueella. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yleiselle jalankululle varatut jk1-, jk2- ja y-alueet, teknisiä tiloja, lasitettuja parvekkeita ja luhtikäytäviä, asuntojen ulkopuoliset varasto- ja yhteistilat sekä maanalaiset tilat. Kaupunginvaltuuston on vuonna 2008 hyväksynyt Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennesuunnitelman. Asemakaavan muutoksen katualueet on sovitettu yhteen hyväksytyn liikennesuunnitelman kanssa. Hiihtomäentie on suunniteltu päättyväksi tonttikaduksi bussien tulolaitureiden kohdalla. Hiihtomäentie katkaistaan moottoriajoneuvoliikenteeltä. Ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä metroaseman läheisyydessä. Hiihtäjäntien ja Hiihtomäentien kulmaan sijoittuu uusi Hiihtäjänaukio. Hiihtäjänaukiolta on yhteydet Hertan liike- ja toimitiloihin sekä metroasemalle. Taksiasema sijoittuu Hiihtäjänaukiolle. Alueen pääpyöräyhteys keskustaan kulkee liikennesuunnitelmassa metrokorttelin ja Itäväylän väliin jäävän rinnakkaiskadun reunassa. Bussiterminaali on toiminnallisesti pääperiaatteeltaan samanlainen kuin nykyisin. Tulolaiturit sijoittuvat terminaalin Hiihtomäentien puolelle. Terminaalin Itäväylän puoleiselle alueelle sijoittuu kymmenen nokkalaituria lähteville busseille.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 20 (60) Akp/2 Palvelut Metron lippuhalli sijoittuu metroraiteen yläpuolelle katutasoon bussien tulo- ja lähtölaiturialueiden väliin. Lähtölaiturialueesta tulee katettu tila, kun yläpuolinen rakentaminen toteutetaan. Metroaseman pääsisäänkäynnit sijoittuvat Hiihtomäentien puolelle lippuhallin lounaispäätyyn ja tulolaiturialueelle. Lippuhalli suunnitellaan sisäkaduksi, jolta on hyvät kulkuyhteydet ja näkymät bussilaitureille, metron laituritasolle ja liiketiloihin. Toisessa kerroksessa tulee sijaita yleisen jalankulun yhteys Itäväylän yläpuolelle rakennettavaan jalankulkusiltaan. Pysäköintipaikat tulee rakentaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen pihakannen tai rakennusten alle tai katualueelle, johon on merkitty maanalainen pysäköintitila. Maanalaisia pysäköintitasoja saa rakentaa enintään kolme. Metrokorttelin pysäköintilaitokseen ajetaan Hiihtomäentien ja Suunnittelijankadun liittymän viereen rakennettavan kaksisuuntaisen kierrerampin kautta. Hertan korttelin pysäköintilaitokseen ajetaan Hiihtäjänkujan kautta. Molempien kortteleiden huoltotilat ovat maan alla ja niihin ajetaan samaa reittiä Hiihtäjänkujan kautta. Metrokorttelin huoltotilaan ajetaan Hertan huoltotilojen kautta. Autopaikkojen kokonaismäärä on 800. Yhteiskäytöllä autopaikkamäärä voidaan laskea noin 700:aan. Asemakaava-alueelle tulee sijoittaa 200 autopaikkaa ja 200 polkupyöräpaikkaa metroaseman liityntäpysäköintiä varten. Kaavamuutos sisältää kaupallisille palveluille sopivaa liiketilaa noin 14 000 k-m2. Julkisista palveluista metroasemalle voisivat sijoittua kirjasto, nuorisotila, opetustiloja tai sosiaali- ja terveyspalveluja. Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Asemakaavan toteuttaminen edellyttää 110 kv:n sähkölinjan siirtämistä ja nostamista Suunnittelijankadun sillan rakentamisen vuoksi. Hiihtomäentie ja Hiihtäjäntie toimivat laajan alueen tulvareittinä, josta vedet johdetaan sadevesitunneliin. Kaavaan on suunnittelutarvemerkinnällä osoitettu tarve rakentaa tulvareitti myös metroradan pohjoispuolta Herttoniemen siirtolapuutarhan ojaan.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 21 (60) Akp/2 Pelastusturvallisuus Nimistö Asemakaavamuutoksen tärkeimmät vaikutukset Asemakaavaa varten on tehty meluselvitys. Asuinkerrostalojen parvekkeet on määrätty rakennettavaksi sisäänvedettyinä ja lasitettuina. Kaavassa on myös määräys asuinrakennusten seinärakenteiden ääneneristävyydestä. Oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Kaavassa on ajoitusmääräys, joka estää asuinrakennusten toteuttamisen ennen suojaavien liike- ja toimitilojen rakentamista. Ilman epäpuhtauksien osalta asuntokorttelit ovat riittävän suojaetäisyyden päässä Itäväylästä. Asemakaavassa on annettu määräyksiä rakennusten koneellisesta ilmanvaihdosta ja sen tuloilman sisäänottokohtien sijoittamisesta. Metron liikennöinnin runkoääni tulee vaimentaa rakenteissa niin, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) sisätiloissa ei ylitetä. Kaava sallii tontin rajoilla palomuurihelpotuksia, jolloin tilat voidaan osastoida toisistaan käyttötarkoituksen mukaan. Pysäköintitilat voidaan suunnitella yhdeksi suureksi palo-osastoksi. Maanalaisista tiloista tulee suunnitella ja järjestää uloskäytävät ja pelastusyhteydet maan pinnalle. Bussiterminaali on suunniteltu avoimeksi autosuojaksi, mikä helpottaa paloturvallisuusjärjestelyjä savunpoiston suhteen. Pysäköintilaitoksen yläpuolisen kannen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon pelastuskaluston kantavuus- ja tilavarausvaatimukset. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 24.9.2011 esittää uuden katuaukion nimeksi Hiihtäjänaukio (Skidlöparplatsen). Vaikutukset asumisolosuhteisiin Uudet rakennukset ja Itäväylän liikennejärjestelyt parantavat melutilannetta Hiihtäjäntien ja Hiihtomäentien varren nykyisissä asuinkortteleissa. Kaavassa esitetyillä toimenpiteillä melutasot suunnitelluissa asuinrakennuksissa sekä niiden oleskelupihoilla saadaan hyväksyttävälle tasolle. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen Asemakaavan muutos mahdollistaa metroasemaan tukeutuvan täydennysrakentamisen Herttoniemen keskuksessa. Joukkoliikenne, palvelut, työpaikat ja asuminen yhdessä muodostavat toimivan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 22 (60) Akp/2 Vaikutukset palveluihin kokonaisuuden. Hiihtäjänaukion korkea hotelli-/toimistomassa on uuden keskuksen maamerkki. Suunnitelma luo Hiihtäjän- ja Hiihtomäentielle vaihtelevaa katutilaa aukioineen. Lippuhalligallerian yhteyteen voi sijoittua myös muita julkisia palveluita kuten kirjasto, työväenopisto tai terveysasema. Monipuolisia palveluita tarjoava galleria lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja toimisi aktiivisessa roolissa koko kaupunginosaa yhdistävänä keskuksena. Asuinrakennusten sijoittaminen Hiihtäjänkujan, Hiihtäjäntien ja Hiihtomäentien varteen täydentää olemassa olevaa asutusta lähellä palveluja ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä luo Herttoniemen keskukseen toiminnallisesti monipuolista elävää kaupunkirakennetta. Hiihtäjäntien ja Hiihtomäentie varren olemassa olevista asuinrakennuksista avautuvat näkymät muuttuvat suunnitellun uudisrakentamisen johdosta. Päivittäistavarakaupan osalta tarjonta paranee. Lisäys vastaa alueella olevaan paikalliskeskustasoiseen kysynnän kasvuun. Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen sijoittumisen asemanseudulle parantaisi lähipalvelujen saavutettavuutta ja vähentäisi hieman alueelta pois suuntautuvia erikoiskaupan ostosmatkoja. Kaava tukee paikallisia kehittämistavoitteita sekä palvelutoimintojen alueellista vahvistumista ja monipuolistumista. Vaikutukset liikenteen, pysäköinnin ja teknisen huollon järjestämiseen Hiihtomäentien muuttaminen päättyväksi kaduksi rauhoittaa alueen läpikulkuliikenteeltä ja luo turvallista jalankulkuympäristöä. Metrokorttelin kaakkoisreunaan Itäväylän rinnakkaiskadulle suunniteltava pyörätie luo paremmat edellytykset Itäväylän suuntaisen pitkän matkan sujuvan pääpyöräreitin toteuttamiselle. Maanalaisten pysäköinti- ja huoltotilojen rakentaminen vaatii alueella olevien putki- ja kaapelijohtojen siirtämistä sekä tulvareitin suunnittelua siten, että vedet eivät pääse tunkeutumaan maanalaisiin tiloihin. Pysäköintilaitoksen sijoittaminen Hiihtomäentien alle mahdollistaa alueen mahdollisimman tehokkaan vaiheittain rakentamisen. Kaava luo edellytykset korkeatasoisten yhdyskuntateknisten palveluiden toteuttamiselle alueella.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 23 (60) Akp/2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Rakentamisen vaiheittain toteuttamisen järjestys vaikuttaa kaupungille maksettaviksi tuleviin rakentamiskustannuksiin huomattavasti. Ilman arvonlisäveroa niiden voidaan arvioida olevan seuraavaa suuruusluokkaa: milj. euroa Kadut ja yleiset alueet 2-3 Silta 3-5 Vesihuolto 0,5-1 Sähköverkko 0,5 Johtosiirrot vesihuolto 1-2 110 kv:n ilmajohto ym. 1,5-2 Työaikaiset 1-2 katujärjestelyt alueella Yhteensä 9-16 Toteutus Rakentamisjärjestys Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Kustannusarvio ei sisällä seuraavia merkittäviä kustannuseriä: 110 kv:n ilmajohdon käyttökeskeytyksestä aiheutuvat kustannukset, bussiterminaalin, metroaseman ja -valvomon sekä työnaikaisten joukkoliikenteen järjestelyiden kustannukset. Metron uuden toimistorakennuksen rakennustyöt valmistuvat vuonna 2012. Metroaseman muutostyöt toteutetaan seuraavaksi. Suunnittelijankadun sillan rakentaminen edellyttää Itäväylän tasauksen laskemista ja Itäväylällä sijaitsevan 110kV:n ilmajohdon siirtämistä ja nostamista. Maanalaiset huolto- ja pysäköintitilat on rakennettava ennen yläpuolisten rakennusten rakentamista. Metroaseman ympärille voidaan myöhemmin rakentaa tulevat suunnitellut rakennukset. Asuinrakennusten rakentaminen edellyttää Itäväylän melulta suojaavien liike- ja toimitilojen rakentamista. Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 24 (60) Akp/2 Herttoniemen metroaseman ja kauppakeskuksen aluetta koskevan suunnittelukilpailun tulos esiteltiin asukkaille Herttoniemi-seuran järjestämässä aluefoorumissa 19.1.2009. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 20.4.2009). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Herttoniemen metroaseman ja kauppakeskuksen ideakilpailun arvostelupöytäkirja ovat olleet nähtävillä 4.5.2009 22.5.2009. Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 29.12.2009). Asemakaavan muutosluonnos, selostusluonnos ja kaavan viitesuunnitelma ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Herttoniemen kirjastossa 11.1. 29.1.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 20.1.2010. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Viranomaisyhteistyö Asemakaavaa varten tehdyssä viitesuunnitelmassa esitettiin kolme vaihtoehtoista pysäköintilaitosta. Rakenneteknisessä yleissuunnitelmassa tarkasteltiin pysäköintilaitosvaihtoehtojen teknistä toteutettavuutta ja laskettiin kustakin vaihtoehdosta alustavat rakennuskustannukset autopaikkaa kohden. Hiihtomäentien alle sijoittuva pysäköintilaitosvaihtoehto valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi, koska se oli teknisesti toteutettavissa, toimivin ja halvin. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä HKL- Liikennelaitoksen, HSL- Helsingin seudun liikenteen, Helsingin Energian, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, sosiaaliviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Asemakaavan lähtökohtia käsiteltiin Uudenmaan ELY-keskuksen neuvottelussa 21.9.2009. Suunnitelmiin suhtauduttiin myönteisesti ja pidettiin hanketta perusteltuna ja selvityksiä riittävinä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on todennut, että K-Hertan korttelin asuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Itäväylän ja vilkkaan risteysalueen liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 25 (60) Akp/2 Esitetyt mielipiteet Asiat on otettu huomioon niin, että alueesta on tehty meluselvitys, jonka tulokset on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Sosiaalivirasto toivoi, että jatkosuunnittelussa pidetään avoimena mahdollisuus sijoittaa alueelle sosiaalialan ja muita julkisia palveluja. Asia on otettu huomioon niin, että julkisen palvelun tiloja saa sijoittaa kaikkiin liiketiloja sisältäviin korttelialueisiin. HSL-Helsingin seudun liikenne ehdotti, että huoltoajo siirretään kokonaan pois katutasolta terminaalin edestä. Ehdotus on otettu huomioon niin, että huoltoliikenne on suunniteltu maan alle. Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, että asemakaavan muutos edellyttää muutoksia 110 kv avojohtoyhteydessä. Asia on otettu huomioon niin, että kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi suunnitelman sähköjohdon muutoksista Helen Sähköverkko Oy:ltä. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 17 mielipidettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 13 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa. Saapuneet mielipidekirjeet on esityslistan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat liikenteen turvattomuuteen, puuttuviin palveluihin, alueen epäviihtyisyyteen ja korttelissa 43051 olevan tontin 16 vähenevään rakennusoikeuteen. Mielipiteet on otettu huomioon niin, että kaavamuutos yhdessä uusien Itäväylän liikennesuunnitelmien kanssa parantaa liikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta. Nykyinen metroasema puretaan ja tilalle rakennetaan uusi ja viihtyisämpi. Julkisen palvelun tiloja saa sijoittaa kaikkiin liike- ja toimitiloja sisältäviin korttelialueisiin. Kortteliin 43051 suunnitellun Megahertsin kauppakeskushankeen asemakaavan muutos on kaavatyön edetessä osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi laatia erillään metroaseman ja Hertan alueesta yhteisyössä maanomistajien kanssa. Asemakaavan muutosluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat autoliikenteen sujuvuuteen, kevyen liikenteen yhteyksiin ja turvallisuuteen, pysäköintipaikkojen määrään ja sijaintiin, Hiihtomäentie 14:n huoltoliikenteen aiheuttamiin häiriöihin, Hiihtomäentien leveyteen, tornitalon tarpeellisuuteen, rakentamisen määrään ja sen aiheuttamaan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 26 (60) Akp/2 Jatkotoimenpiteet liikenteen kasvuun, uusien rakennusten ja vanhan rakennuskannan yhteensopivuuteen, meluun, julkisen palvelun tarpeisiin ja rakentamisajan pituuteen. Mielipiteet on otettu huomioon niin, että autoliikenne suunnitellaan sujuvaksi ja kevyen liikenteen yhteydet turvallisiksi. Huoltoautojen pysäköinti kadulle poikittain estetään Hiihtomäentie 14:n kohdalla. Läpiajo katkaistaan Hiihtomäentiellä. Uusien kortteleiden huolto tulee maan alle. Autopaikkamäärät ovat vähimmäismääräyksiä eli niitä saa toteuttaa enemmänkin. Maan alle rakennettavissa pysäköintilaitoksissa voidaan käyttää hyväksi vuoroittaispysäköintiä. Uudisrakentaminen täydentää vanhaa rakennuskantaa ja luo mittakaavallisesti vaihtelevaa kaupunkirakennetta. Alueesta tulee uusi metroasemaan tukeutuva Herttoniemen keskus. Torni on keskuksen maamerkki, joka muodostaa näkyvän porttiaiheen yhdessä Megahertsiin suunniteltujen asuintornien kanssa. Rakentaminen vaimentaa Itäväylän melua takana olevilla asuinalueilla. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta, Helsingin Energian ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan, sosiaaliviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, HKL- Liikennelaitoksen, HSL Helsingin seudun liikenteen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332 timo.karhu(a)hel. Baarman Katariina, apulaisosastopäällikkö, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37125 katariina.baarman(a)hel. Hälvä Heikki, liikenneinsinööri, liikenteen ympäristövaikutukset, puhelin: 310 37142 heikki.halva(a)hel.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 27 (60) Akp/2 Liitteet Otteet Karlsson Anne, yleiskaavasuunnittelija, kaupalliset selvitykset, puhelin: 310 37444 anne.karlsson(a)hel. Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251 jouni.kilpinen(a)hel. Palomäki Heikki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37235 heikki.palomaki(a)hel. Narvi Seija, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255 seija.narvi(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel. 1 Sijaintikartta 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12068 kartta, päivätty 1.11.2011 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12068 selostus, päivätty 1.11.2011 4 Tilastotiedot 5 Havainnekuva 1.11.2011 6 Ilmakuvasovitus 7 Vuorovaikutusraportti 1.11.2011 8 Viranomaisten kannanotot 9 Mielipidekirjeet Ote Ne mielipiteensä lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 4 Liite 7

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 28 (60) Lsp/1 344 Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennesuunnitelma 2011 Pöydälle HEL 2011-006594 T 08 02 00 Päätös päätti panna asian pöydälle viikoksi. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455 lauri.kangas(a)hel. Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle edelleen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle esitettäväksi, että eteläisen niemen joukkoliikennettä kehitettäisiin 1.11.2011 päivätyn joukkoliikennesuunnitelman 2011 mukaisesti. Esittelijä Liikennesuunnitteluosasto on laatinut yhteistyössä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän kanssa Eteläisen niemen joukkoliikennesuunnitelman 2011 (liite 1). Suunnitelma liittyy raitiolinjan 9 yhteydessä käynnistettyihin selvityksiin Helsingin niemen eteläosien joukkoliikenneratkaisuista. Eteläisen niemen joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena on määritellä Ullanlinnan, Eiran, Kaartinkaupungin, Punavuoren ja Kaivopuiston kaupunginosien sekä Hernesaaren joukkoliikennelinjaston periaatteet ja uusien raitiotieyhteyksien tarve. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa laadituista alustavista vaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuus keväällä 2011. Suunnitelmat olivat lisäksi nähtävillä palautteen antamista varten. Alustavista vaihtoehdoista saatiin 97 kirjattua palautetta. Lisäksi saatiin jonkin verran kirjaamattomia palautteita puhelimitse ja Eteläiset kaupunginosat ry:n edustajat vierailivat kaupunkisuunnitteluvirastossa keskustelemassa aiheesta. Ylivoimaisesti suurin osa palautteista koski Merisataman raitiotietä. Palautteista valtaosa oli raitiotietä vastustavia. Merisataman raitiotien lisäksi palautteissa sekä vastustettiin että kannatettiin Fredrikinkadun

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 29 (60) Lsp/1 raitiotietä ja toivottiin säilytettäväksi nykyistä raitiovaunuyhteyttä Kirurgilta Mannerheimintietä pohjoiseen ydinkeskustan läpi. Perusvaihtoehdon linjastossa tätä yhteyttä ei ollut. Yleisötilaisuudessa esitetyt mielipiteet olivat pitkälti samansuuntaisia. Yleisötilaisuudesta laadittu muistio on esityslistan liitteenä 2. Kesällä ja syksyllä 2011 laadittiin kehitetty linjastovaihtoehto, jossa huomioitiin keväällä saatu palaute. Kehitetty linjastosuunnitelma (kuva alla) perustuu suoriin runkolinjatyyppisiin yhteyksiin ja niitä täydentäviin tukilinjoihin, jotka palvelevat paikallisia tarpeita ja yhteyksiä palveluihin. Linjasto tuottaa vertailuvuoden 2030 ennustetuilla matkoilla noin 1,9 miljoonan euron vuosittaiset matka-aikahyödyt. Ensimmäisen vaiheen bussilinjaston muutokset alentavat liikennöintikustannuksia noin 800 000 euroa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455 lauri.kangas(a)hel. Liitteet 1 Eteläisen Helsingin joukkkoliikennesuunnitelma 2011 2 Yleisötilaisuuden 1.3.2011 muistio Otteet Ote Palautteen antajat Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi kaupunginhallitus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 30 (60) Lsp/2 345 Suojateiden huomiovalokokeilun tulokset ja jatkaminen HEL 2011-006926 T 08 01 00 Päätös päätti hyväksyä esityslistatekstissä ehdotetun suojateiden huomiovalokokeilun jatkamisen, jonka kustannusennuste on 10 000 euroa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Sakari Montonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37134 sakari.montonen(a)hel. Strömmer Hanna, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106 hanna.strommer(a)hel. Liitteet 1 Suojateiden huomiovalokokeilu, muistio 1.11.2011 Päätösehdotus päättänee hyväksyä esityslistatekstissä ehdotetun suojateiden huomiovalokokeilun jatkamisen, jonka kustannusennuste on 10 000 euroa. Tiivistelmä Liikennesuunnitteluosasto tutki kokeiltavien suojateiden huomiovalojen vaikutuksia ja toimivuutta Käpylässä talvella 2010 2011. Huomiovalojen toimivuus ja vaikutukset eivät olleet testikohteissa kovin hyvät. Esittelijä Taustaa päätti 19.11.2009 Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä suojatien automaattisten varoitusvalojen kokeilusta Koskelantiellä, Pohjolankadulla ja Intiankadulla. Liikennesuunnitteluosasto on testannut kolmen eri laitevalmistajan huomiovaloratkaisuja talvella 2010-2011. Intiankadun kohde

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 31 (60) Lsp/2 Intiankadulla testattiin PoLED-turvavalaistusjärjestelmää. PoLED on suomalaisen Okapi-Systems Oy:n kehittämä erityisiin pylväisiin pohjautuva järjestelmä. PoLED asennetaan omaan pylvääseensä. Ryhmään voi kuulua 8 pylvästä yhtä pääyksikköä kohden. Kussakin pylväässä on neljä valorengasta, jotka vilkuttavat tasaista keltaista valoa kaikkiin suuntiin. Pylväässä on myös valkoinen valaisumoduuli kulkuväylän valaisemiseen. Liiketunnistin voidaan toteuttaa infrapuna- tai mikroaaltoteknologialla ja se perustuu kahden pylvään välistä kulkevan tunnistamiseen. Laite on vedenkestävä ja pylväs toimii suojaavana rakenteena törmäyksen sattuessa. Toimintalämpötila ulottuu 45 pakkasasteesta 65 lämpöasteeseen. Vilkkumisajaksi asetettiin 10 sekuntia. Valon korkeus on noin metri ja vilkku näkyy hyvin. Laite käynnistyy, kun jalankulkija on suojatien reunassa. Laite vaatii kytkemisen sähköverkkoon. Intiankadulla huomiovalojen testikohteena oli Intiankadun ja vilkkaan jalankulku- ja pyörätien risteys Intiankatu 30:n kohdalla. Intiankadun liikennemäärä on 5 600 ajon./vrk ja nopeusrajoitus katuosalla 30 km/h. Kadulla kulkee linja-autoja noin 470 vuoroa arkipäivänä (32 vuoroa ruuhkatuntina). Kadulla on kaksisuuntainen ajorata. Kohdesuojatien kohdalla on hidasteet suojatien kaakkoispuolella molempien ajosuuntien kaistoilla. Myös rajoitusosuuden 30 km/h toisessa päässä on hidasteet molempien ajosuuntien kaistoilla. Kohdesuojatien kohdalla näkemät ovat melko hyvät, mutta pyörätiellä ajetaan melko lujaa eli vaaratilanteita voi tulla yllättäenkin. Suojatie on hyvin valaistu ja tien reunassa odottava jalankulkija näkyy hyvin. Katuympäristö on pikkukaupunkimainen. Kohdassa ei ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005 2010. Intiankadun testikohdetta kuvattiin ennen huomiovalon asennusta lokakuussa 2010 ja huomiovalon asennuksen jälkeen joulukuussa 2010. Asennuksen jälkeen tehdyn kuvauksen aikaan kaduille oli juuri satanut runsaasti lunta, mikä vaikutti ajoneuvojen nopeuksiin ja käyttäytymiseen. Yhteenvetona Intiankadun huomiovalokokeilusta voidaan todeta, ettei väistämiskäyttäytymisessä voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta huomiovalon asentamisen jälkeen. Hämärän tai pimeän aikaan tapahtuvissa kohtaamisissa väistämiskäyttäytyminen näyttäisi selvästi parantuneen. Toisaalta ennen-vaiheen kuvauksissa kyseisten tapauksien määrä oli vähäinen. Muuttuneet keliolosuhteet saattavat myös vaikuttaa väistämiskäyttäytymiseen, koska asennuksen jälkeen lumisuus hidasti liikennettä vuorokaudenajasta riippumatta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 32 (60) Lsp/2 Koskelantien kohde Videon perusteella PoLEDin toimintavarmuus oli hyvä. Tapauksia, joissa laitteen havaintoalueella oli jalankulkija tai pyöräilijä eli laitteen olisi pitänyt toimia, oli yhteensä 431. Näistä vilkku toimi 410:ssä tapauksessa eli 95 %:ssa tapauksista. PoLED oli rikki muutamaan otteeseen talvella, jolloin se vilkkui koko ajan. Ilmeisesti molemmilla kerroilla laitteiston oli rikkonut sitä päin ajanut auto. Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä. Koskelantiellä testattiin suomalaisen Havainne Oy:n kehittämiä Välkky - havainnekapseleita, jotka kiinnitetään suojatiemerkki pylvääseen. Kapselissa on kaksi sini-valkoista led-valoa, jotka alkavat välkkyä, kun liiketunnistimen alueella kuljetaan. Liiketunnistin on samassa kapselissa. Useamman Välkyn ryhmässä yhden laitteen aktivoituminen saa muutkin laitteet vilkkumaan. Välkyn led-valon näkyvyys on valmistajan mukaan normaaliolosuhteissa yli 200 metriä. Valo näkyy myös lumisateessa yli 50 metriä ja kirkkaalla auringon paisteella. Laite on vedenkestävä ja toimii 30 asteen pakkasesta 60 asteen lämpöön. Sensorin lukualue on 5 7 metriä. Ideaalinen asennuskorkeus on noin 1,2 1,5 metriä maan pinnasta. Tällöin se ei ota virhehavaintoja autoista tai suojatien alueella ohikulkevista jalankulkijoista tai polkupyöräilijöistä. Koskelantiellä huomiovalojen testikohteina olivat valo-ohjaamattomat suojatiet Osmontien risteyksessä, Vallinkoskentien risteyksessä ja Koskelantie 52:n kohdalla. Koskelantien liikennemäärä on 24 200 ajon/vrk. Kadulla on vilkas linja-autoliikenne, noin 570 vuoroa arkipäivänä ja 42 vuoroa ruuhkatuntina. Nopeusrajoitus laskettiin kesällä 2010 50 km/h -rajoituksesta 40 km/h:iin. Kadulla on kolme kaistaa kumpaankin suuntaan ja ajoratojen välillä puistokaistale, jolla kulkevat jalkakäytävä ja pyörätie. Kaistaleen reunoilla on puurivit. Kadunvarsipysäköinti on sallittua reunimmaisilla kaistoilla. Kokeilukohdista Osmontien risteyksessä ja Vallinkoskentien risteyksessä oli molemmissa tapahtunut yksi jalankulkijaonnettomuus vuosina 2005 2010. Koskelantie 52:n kohdalla ei ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005 2010. Koskelantien valo-ohjaamattomat suojatiet ovat pitkiä ja monikaistaisia, mikä on vastoin valo-ohjaamattomien suojateiden käyttösuosituksia etenkin paikoissa, joissa tietä ylittää paljon lapsia. Koskelantien liikennemäärä ja ajonopeudet eivät myöskään tue valo-ohjaamattomien suojateiden käyttöä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 33 (60) Lsp/2 Pohjolankadun kohde Videokuvaus suoritettiin Koskelantien ja Osmontien risteyksessä. Ennen-kuvaukset suoritettiin lokakuun 2010 alussa ja jälkeenkuvaukset joulukuussa 2010, sekä helmikuussa 2011. Helmikuussa 2011 kadun reunoilla oli runsaasti lunta, mikä vaikutti lähinnä jalankulkijoiden valitsemiin reitteihin, ei niinkään ajonevojen toimintaan. Yhteenvetona Koskelantien huomiovalokokeilusta voidaan todeta, että keskustaan kulkevilla kaistoilla ei kokonaisuutena voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta väistämiskäyttäytymisessä huomiovalon asentamisen jälkeen. Tarkasteltaessa hämärän tai pimeän aikaan jonoutumattomassa liikenteessä esiintyneitä tapauksia voitiin ensimmäisen vaiheen jälkeen-kuvauksissa havaita väistäneiden ajoneuvojen (jokin ajoneuvo väistää) osuuden tilastollisesti merkitsevä nousu 3 %:sta 15 %:iin huomiovalon ollessa toiminnassa. Vastaavaa muutosta ei voitu todeta toisessa jälkeen-kuvauksessa. Tähän vaikuttaa osaltaan huomiovalon heikko toimivuus toisen kuvauksen aikana, jonka vuoksi havainnot vilkun toimiessa jäivät vähäisiksi. Keskustasta poispäin kulkevien kaistojen osalta ei voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta. Videon perusteella Välkyn toimivuus oli varsin heikko. Ensimmäisen kuvauksen aikana tapauksia, joissa laitteen havaintoalueella oli jalankulkija tai pyöräilijä eli laitteen olisi pitänyt toimia, oli yhteensä 150. Näistä vilkku toimi 131 tapauksessa eli 87 % tapauksista. Tosin videolla havaittiin kaikkiaan 180 virhetilannetta, joissa laite vilkkui ilman näkyvää syytä. Tämä on 58 % kaikista tilanteista, joissa laite vilkkui. Virhetilanteet johtuivat lähes poikkeuksetta ohiajavista linja-autoista. Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä. Pohjolankadulla päätettiin kokeilla ruotsalaisen Amparo solutionsyrityksen kehittämää Seeme - suojatien varoitusjärjestelmä. Seeme - suojatie koostuu kahdesta yksiköstä, jotka asennetaan suojatiemerkin yläpuolelle. Kun jalankulkija tulee Seeme - suojatielle alkavat suojatiemerkin yläpuolella olevat LED-valot vilkkua. Laite toimii akulla. Pohjolankadulla huomiovaloja päätettiin testata kaikilla kuudella valoohjaamattomalla suojatiellä. Pohjolankadun liikennemäärä on 4 200 ajon/vrk. Kadulla kulkee arkisin raitiovaunuja 135 vuoroa päivässä (13 vuoroa ruuhkatuntina). Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Kadulla on kadunvarsipysäköintiä molemmilla reunoilla ja yksi kaista kumpaankin suuntaan. Jalkakäytävän reunoissa on puurivit. Kadun yleisilme on hämärä, ja katuvalot jäävät puiden lehvistöön. Talvellakin katu on pimeähkö ja puiden rungot muodostavat myös

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 34 (60) Lsp/2 Asukaskyselyn tulokset näkemäesteitä. Jalankulkijoiden havaitseminen on vaikeaa. Kadulla ei kuitenkaan ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005 2010. Pohjolankadulla kuvattiin Osmontien risteyksessä olevaa laiteparia ennen huomiovalon asennusta lokakuun lopussa 2010 ja jälkeen huomiovalon asennuksen joulukuussa 2010. Kuvaukset tehtiin hämärään tai pimeään aikaan. Pohjolankadulla kameraa ei saatu läheisiin kiinteistöihin, vaan kuvaukset jouduttiin tekemään autosta, mikä rajoitti kuvauksen kestoa. Kadunylittäjiä oli ilta-aikaan siinä määrin vähän, että kuvauksien pidentämistä ei pidetty järkevänä. Näistä syistä johtuen havaintomäärät olivat Pohjolankadulta erittäin vähäiset ja tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Väistämiskäyttäytymisessä ei voitu todeta muutosta. Videon perusteella myös laitteen toimivuus näytti varsin heikolta. Sen sijaan liikennesuunnitteluosaston tekemillä maastokäynneillä, joissa laitteen toimivuutta testattiin, toimivuus todettiin varsin hyväksi. Tämä johtunee siitä, että Pohjolankadun suojatiet ovat varsin vaikeissa paikoissa (puiden takana yms.) ja suojatie ylitetään monesti väärästä paikasta. Tällöin laitteen on mahdotonta havaita jalankulkija. Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä. Käpylän suojateiden huomiovaloista kerättiin alueen asukkaiden ja autoilijoiden kokemuksia kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivujen "KSV Foorumissa" 27.9. - 16.10. välisenä aikana. Keskustelupalstalle saapui yhteensä 32 kannanottoa. Kaikki kannanotot olivat asiallisia ja julkaistiin sellaisenaan. Yleisesti ottaen mielipiteet jakautuivat selkeästi. Suurin osa kommentoijista piti valoja hyvinä ja he kokivat niiden parantavan liikenneturvallisuutta. Noin neljännes vastaajista piti valoja turhina eivätkä kokeneet niillä olevan merkitystä liikenneturvallisuudelle. Valojen toimivuus ja ylläpito Valojen toimivuutta kritisoi 13 vastaajaa. Kokemusten mukaan valot vilkkuivat miten sattuu, oli suojatien ylittäjiä tai ei. Oli myös useampia kokemuksia siitä, että valot eivät vilkkuneet vaikka niiden olisi pitänyt. Epävarma toimiminen koettiin ongelmalliseksi, koska valojen huomioarvo autoilijoiden silmissä vähenee nopeasti, jos ne vilkkuvat turhaan. Yksi kommentoija kiitteli häiriöiden nopeaa korjaamista ja toinen yksittäinen havainto oli, että ruuhka-aikaan valot Koskelantiellä vilkkuvat lähes taukoamatta. Yksi vastaaja kertoi tapauksesta jossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 35 (60) Lsp/2 lapset "sytyttivät" valot kiusallaan pysäyttääkseen autoilijan, mutta eivät sitten ylittäneetkään katua. Huomiota ja valoa Muutamat kommentoijat kiittelivät huomiovaloja siitä, että ne valaisevat - eivät ainoastaan kiinnitä huomiota vilkkumisellaan. Koettiin, että ilman heijastinta pimeällä katua ylittävät jalankulkijat näkyvät paljon paremmin valojen ansiosta. Tässä valaisukyvyssä parhaina pidettiin Intiankadun valkoista valoa antavat laitteet. Yksi kommentoija ehdotti myös "spottivaloa" suojateille, jotta jalankulkijat näkyisivät paremmin. Huomiovalojen heikkouksia ja haittapuolia Viiden kommentoijan mukaan siniset huomiovalot sekoitetaan hälytysajoneuvojen valoihin ja tämä ei ole kaikkien mielestä ollenkaan hyvä asia, vaan sininen valo pitäisi heidän mukaansa varata ainoastaan hälytysajoneuvoille. Yhden kommentoijan mielestä valopylväät olivat liian heikkorakenteiset ja siksi menivät nurin. Toisen mielestä Koskelantiellä ne oli asennettu niin, että peittivät liikennemerkin. Esitettiin myös huoli siitä, että valot saavat aikaan perusteettoman turvallisuuden tunteen tien ylittäjille. Pari kommentoijaa kritisoi myös sitä, että pyöräilijät tulevat huomiovalojen vilkkuessa aiempaa hanakammin ylittämään katua, vaikka ovat väistämisvelvollisia. Esitettiin myös parannusehdotus, jonka mukaan olisi hyvä, jos valot syttyisivät jo vähän ennen, kun kävelijä astuu suojatielle, eikä vasta sitten, kun jo on siellä. Kaksi kommentoijaa oli myös sitä mieltä, että vilkkuvat valot kiinnittävät turhaan autoilijoiden huomiota ja silloin muun liikenteen seuraaminen vaarantuu. Intiankadulla turvallisempaa kuin Koskelantiellä Intiankadun valojen koettiin lisänneen turvallisuutta enemmän kuin esimerkiksi Koskelantien valojen. Huomiovalojen koettiin erottuvan rauhallisemmassa liikenneympäristössä paremmin kuin Koskelantiellä, jossa kadun leveys, ajonopeudet ja "moottoritiemäisyys" johtavat jalankulkijoiden vähempään huomioimiseen. Esitettiin, että Koskelantiellä ei uskalla antaa jalankulkijoille tietä, koska viereistä kaistaa ajavat eivät välttämättä kuitenkaan pysähdy suojatien eteen - vilkkuivat valot tai eivät. Intiankadun valot saivat tosin myös arvostelua osakseen - ennen kaikkea toimimattomuudestaan. Lisäksi valitettiin, että ne jäävät talvella lumikinosten katveeseen ja toisen kommentoijan mukaan valot ovat talvella liian kirkkaat, kun valo heijastuu lumesta. Intiankadun valojen arveltiin olevan kylmänarkoja, kovilla pakkasilla joko eivät palaneet ollenkaan tai olivat jatkuvasti päällä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 36 (60) Lsp/2 Muut tutkimukset Yhteenveto ja jatko Intiankadun laitteen valotehosta liikennesuunnitteluosasto sai talven mittaan palautetta Kumpulan asukkailta ja alueen läpi ajaneilta pyöräilijöiltä. Palautteen mukaan suuri valoteho häikäisee ja ärsyttää taloissa asuvia. Vastaavanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin Suomessa. Espoossa ja Seinäjoella on saatu kannustavia tuloksia laitteiden vaikuttavuuden kannalta. Toisaalta todettakoon, että Helsingin katuverkko poikkeaa maaseutumaisesta ympäristöstä sekä vilkkaudeltaan että mitoitukseltaan, joten johtopäätöksiä ei sinällään voi suoraan soveltaa. Ulkomaisia kokemuksia on muun muassa kertynyt Ruotsista, jossa SeeMe - varoitusjärjestelmä on jo laajamittaisessa käytössä (n. 500 suojatietä). Siellä etenkin turvallisuuden tunne on kyselyjen mukaan kasvanut, mutta myös nopeuksien alenemisia on mitattu huomiovalojen ollessa toiminnassa. Toisaalta myös jo pelkkä jalankulkija kadun reunassa alentaa nopeuksia. Myös Yhdysvalloissa ja Israelissa on tutkittu huomiovalojen vaikuttavuutta. Etenkin Yhdysvalloissa tehdyissä selvityksissä laitteista on saatu erittäinkin positiivisia kokemuksia. Lisätietoa on esitetty liitteessä. Suojateiden huomiovalot eivät vaikuttaneet testikohteissa väistämiskäyttäytymiseen ja niiden toimivuus näytti riippuvan liikaa ulkoisista tekijöistä. Huomiovalojen käytölle voidaan toisaalta nähdä kaksi erityyppistä tavoitetta: autoilijoiden väistämiskäyttäytymisen parantaminen ja jalankulkijan näkyvyyteen vaikuttaminen. Vaikka väistämiskäyttäytymiseen ei voitaisikaan vaikuttaa - koska se näyttää riippuvan enemmän muusta katuympäristöstä - jalankulkijoiden näkyvyyden parantaminen tietyntyyppisissä kohteissa on turvallisuuden kannalta perusteltua. Testattuja laitteita voidaan käyttää jalankulkijan näkyvyyden parantamiseen pimeänä aikana, mutta se edellyttää toimintavarmuuden parantumista. Toimintavarmuutta voidaan parantaa valitsemalla kohteet siten, että häiriölähteitä on mahdollisimman vähän ja laitteiden kehittyessä siirtyä monimutkaisempiin kohteisiin.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 37 (60) Lsp/2 Ruotsalainen SeeMe-järjestelmä on tällä hetkellä soveltuvin Helsingin katuverkolle. Se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin vastaavasti Välkky ja toisaalta se ei vaadi kytkentää sähköverkkoon kuten PoLED. Liikennesuunnitteluosasto esittää, että kokeilua jatketaan. Pohjolankadun SeeMe-laitteet (6kpl) siirretään kuuteen uuteen kohteeseen ympäri Helsinkiä. Kohteet valitaan siten, että ulkoiset häiriötekijät minimoidaan ja että huomiovaloista on hyötyä jalankulkijan näkyvyyden parantamisen kannalta. Muilta laitevalmistajilta edellytetään tuotekehitystä, joten Intiankadun ja Koskelantien laitteet poistetaan maastosta. Kokeilun jatkamisen kustannusennuste on noin 10 000 euroa ja se sisältää SeeMe-laitteiden huollon ja siirron sekä mahdolliset lisähankinnat muilta laitevalmistajilta myöhemmin. Kokeilun jatkamisen tavoitteena on laatia ohjeistus suojateiden huomiovalojen käytöstä Helsingin katuverkolla tai päättää niiden poistamisesta. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Sakari Montonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37134 sakari.montonen(a)hel. Strömmer Hanna, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106 hanna.strommer(a)hel. Liitteet 1 Suojateiden huomiovalokokeilu, muistio 1.11.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 38 (60) Akp/3 346 Haagan Kuusamakuja 5 ja 6 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus (nro 12074) HEL 2011-004735 T 10 03 03 Ksv 0740_15, Kuusamakuja 5 ja 6, karttaruutu G5/P3 Päätös päätti lähettää 1.11.2011 päivätyn 29. kaupunginosan (Haaga) korttelin 29128 tontin 3, korttelin 29129 tontin 5 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Käsittely Veltheim Olavi: Esityksen muutos: Esityslistatekstin kohdan Tilastotiedot alakohdassa Voimassa oleva asemakaava, kerrosala yhteensä tulee lukea 3 000 k-m2. Esityslistatekstissä oli kirjoitusvirhe (4 035 k-m2). Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470 mikael.strom(a)hel. Koivunen Pirjo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel. Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, melutarkastelu, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel. Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 kartta, päivätty 1.11.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 39 (60) Akp/3 Päätösehdotus 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 selostus, päivätty 1.11.2011 4 Havainnekuva 5 Viranomaisen kannanotto 6 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 selostus, päivätty 1.11.2011 (päivitetty kokouksen 1.11.2011 mukaiseksi) päättänee lähettää 1.11.2011 päivätyn 29. kaupunginosan (Haaga) korttelin 29128 tontin 3, korttelin 29129 tontin 5 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa kolmen viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen Haagan Kuusamakujan pohjoispäähän. Voimassa oleva toteutumaton kaava sallii enintään neljä kerrosta. Kaavamuutoksella nostetaan rakennusoikeuden määrää 3 000 k- m2:stä 4 035 k-m2:iin, joka vastaa tonttitehokkuutta e = 1,01. Kuusamakujan kääntöpaikan ja Laajasuonpuiston välinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys siirtyy uudelle puistoalueelle kadun kääntöpaikan itäpuolelle. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Haagassa, Huopalahden aseman koillispuolella, rajautuen Eliel Saarisen tiehen ja Laajasuonpuistoon. Lähtökohdat Kaavoitustilanne Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2002. Kaava määrittelee kaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta, joiden välistä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 40 (60) Akp/3 Maanomistus Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen sisältö kulkee Kuusamakujan jatkeena yleiselle jalankululle varattu katualue. Alueella on yhteensä kolme rakennusalaa, joiden jokaisen rakennusoikeus on 1 000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku neljä. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3 000 k-m2 ja asuntojen määrä enintään 36. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen. Asuntotuotantotoimistolla on korttelialueita koskevat tonttivaraukset Asunto Oy Helsingin Sinikuusaman nimissä. Eliel Saarisen tien rakentaminen Jokeri-liikennettä varten on johtanut maankäytön tehostamiseen Etelä- ja Pohjois-Haagan välisellä alueella. Vuonna 2002 kaavoitetut uudet korttelit on pääosin jo rakennettu. Entisen urheilukentän paikalle muodostetut Kuusamakujan varren korttelit rakentuvat viimeisten joukossa. Korvaava liikuntapaikka toteutetaan Laajasuonpuistoon. Maapohjan esirakentamisen takia luonnonvaraista kasvillisuutta on hyvin vähän. Kaavamuutosalueen länsipuolella kulkee Eliel Saarisen tie hieman korttelialueen maastoa alempana. Eliel Saarisen tien länsipuolella sijaitsee kasvitieteellisesti arvokas Alppiruusupuisto. Pohjoisessa kaavamuutosalue rajautuu Laajasuonpuistoon. Idässä puistokaistaleen erottamana sijaitsee koulutontti. Eteläisiksi rajanaapureiksi on tulossa kerros- ja rivitaloja, joiden kerrosluku vaihtelee kahdesta viiteen. Lähistöllä on tavanomaiset kaupalliset ja julkiset palvelut. Alueella on monipuoliset julkisen liikenteen yhteydet. Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Alueen länsiosassa on kaksi kalliopaljastumaa. Muilta osin alueelta poistettu turve on korvattu 0,2 3,0 metriä paksulla sora- ja soratäytemaakerroksella. Täytemaakerrosten alapuolella oleva maaperä on vaihtelevasti savea, hiekkamoreenia sekä siltti- ja hiekkakerrostumaa. Eliel Saarisen tien bussiliikenteestä aiheutuu melua. Kadun välittömässä läheisyydessä ylittyy melutason ohjearvo ulkona. Kaavamuutostyön tavoitteena on rakennusoikeuden kasvattaminen asuinympäristön, pihaoleskelun ja kaupunkikuvan laadusta tinkimättä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 41 (60) Akp/3 Asuntotuotantotoimiston teettämän viitesuunnitelman pohjalta kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi, että kerrosluvun nostaminen viiteen on kaupunkikuvallisesti mahdollista. Ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Näin ollen rakennuksiin muodostuu aputilakerros ja neljä asuinkerrosta ja ne vastaavat Etelä-Haagassa olevia 1950- ja 60- lukujen asuinrakennuksia, joissa on aiemman lainsäädännön sallima maanpäällinen kellarikerros autotalleineen sekä neljä asuinkerrosta. Koska suunnittelualue sijaitsee korttelin pohjoiskärjessä, laajojen puistoalueiden äärellä, rakennusoikeuden ja kerrosluvun kasvattaminen ei aiheuta varjostushaittaa lähiasutukselle. Asuinrakennusten korttelialueella (AK) on edelleen kolme rakennusalaa asuinkerrostaloille. Jokaiselle rakennusalalle on osoitettu 1 345 k-m2 rakennusoikeutta. Asuntojen enimmäismäärä on 16 asuntoa rakennusalaa kohti, jolloin huoneistojen keskipinta-alaksi tulee n. 70 m2. Annetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa varasto-, yhteis- ja teknisiä tiloja sekä autotalleja. Rakennusten ulkoasua koskevilla määräyksillä tavoitellaan Haagan ympäristöön sulautuvia rapattuja tai tiilisiä rakennuksia. Polkupyöräpaikkoja tulee olla 1 pp/30 k-m2. Autopaikkoja tulee olla 1 ap/95 k-m2. Autopaikat sijoittuvat korttelialueen länsi- ja itälaidoille sekä autotalleihin. Ajoneuvoliikenteen reitit eivät muutu. Kaavamuutoksen tuottama lisäys Kuusamakujan liikennemäärään on 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimassa olevan kaavan mukainen jalankululle varattu katualue Kuusamakujan kääntöpaikalta pohjoiseen poistetaan ja liitetään korttelialueeseen. Julkisen kävelyraitin jäädessä pois talojen välistä ulko-oleskelupaikka voidaan toteuttaa laajempana ja turvallisempana. Korvaava jalankulku- ja pyöräily-yhteys syntyy suunnittelualueen kaakkoisreunaan muodostettavan 6 metriä leveän puistoalueen kautta Kuusamakujan kääntöpaikalta itään Laajasuonpolulle. Kuusamakujalle rakennetaan kaukolämpöverkosto Laajasuonaukion suunnassa olemassa olevasta verkostosta. Kiinteistöviraston geotekninen osasto on laatinut alueelle pohjarakennussuunnitelman (GEO 11761, 17.2.2010). Olemassa olevan tiedon mukaan alueella ei ole syytä epäillä maaperän pilaantuneisuutta. Eliel Saarisen tien liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu melumallilla. Tontin reunalle rakennettavan Eliel Saarisen tien suuntaisen tukimuurin suojauksesta johtuen melualue ei ulotu pysäköintialuetta pidemmälle. Eliel Saarisen tielle avautuvat lähimmät

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 42 (60) Akp/3 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö parvekkeet on määrätty lasitettaviksi niiden viihtyisyyden parantamiseksi. Asemakaavan muutoksen myötä kasvavalla rakennusoikeudella on vain paikallisesti kaupunkikuvaan ja pihaympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on 6.10.2010 luonnosaineiston perusteella pitänyt rakennusten viidettä kerrosta kaupunkivallisesti hyväksyttävänä, edellyttäen että pihaympäristön viihtyisyys ja valoisuus varmistetaan. Rakennusvalvontavirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat kaavamuutostyön aikana arvioineet, että miellyttävä kaupunkikuva ja pihaympäristö voidaan saavuttaa ehdotetulla rakennusoikeuden määrällä. Asemakaavan muutoksen myötä asukasmäärä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä kasvaa n. 25 asukkaalla verrattuna voimassa olevaan kaavatilanteeseen. Rakennusoikeuden kasvattaminen ei aiheuta mainittavia vaikutuksia alueen ajoneuvoliikennemääriin. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kuusamakujan ja Laajasuonpuiston välillä säilyy sujuvana reittimuutoksesta huolimatta. Kuusamakujalle rakennettavan kaukolämpöverkoston rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 50 000 euroa. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on ollut kasvattaa alueen rakennusoikeutta ja parantaa rakennushankkeen toteuttamisedellytyksiä. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 12.5.2011). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavamuutoksen luonnosaineistoa esiteltiin kaavapäivystyksessä Etelä-Haagan kirjastossa 9.6.2011. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, kaupungintalolla ja Etelä- Haagan kirjastossa 30.5. 20.6.2011.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 43 (60) Akp/3 Tilastotiedot Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on neuvoteltu rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, Helsingin Energian ja asuntotuotantotoimiston kanssa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ilmoitti kannanottonaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että asuinrakennusten ja pihojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Eliel Saarisen tien melu- ja ilmanlaatuhaitat. Ympäristökeskuksen kannanotto on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että Eliel Saarisen tien liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu melumallilla. Tontin reunalle rakennettavan Eliel Saarisen tien suuntaisen muurin suojauksesta johtuen melualue ei ulotu pysäköintialuetta pidemmälle. Eliel Saarisen tielle avautuvat lähimmät parvekkeet on määrätty lasitettaviksi niiden viihtyisyyden parantamiseksi. Ympäristökeskuksen kannanotto on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä. Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 3 905 3 000 Katu 210 0 Yhteensä 4 115 4 035 Asemakaavan muutosehdotus Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 3 981 4 035 Puisto (VP) 134 0 Katu 0 0

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 44 (60) Akp/3 Yhteensä 4 115 4 035 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energian, Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470 mikael.strom(a)hel. Koivunen Pirjo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel. Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, melutarkastelu, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel. Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 kartta, päivätty 1.11.2011 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12074 selostus, päivätty 1.11.2011 4 Havainnekuva 5 Viranomaisen kannanotto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 45 (60) Akp/4 347 Oulunkylän Hirsipadontien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja annetut lausunnot (nro 12045) HEL 2011-001142 T 10 03 03 Ksv 0578_1, Hirsipadontien ja Hirsipadonkujan varsi, karttaruutu H6 Päätös päätti lähettää 14.4.2011 päivätyn ja 1.11.2011 muutetun 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin 28312 osan asemakaavaehdotuksen ja korttelin 28303 tonttien 6, 7, 11 ja 21, kortteleiden 28309 ja 28310 sekä puisto-, katu- ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehty muistutus ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päätti muuttaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti: Muistutuksen ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset Kaavakarttaan on merkitty johtokuja tontin 28303/19 viemärille, kaavaan on lisätty määräys: Hirsipadontien puoleisille asuinrakennuksille on ajo järjestettävä Hirsipadontieltä, selostukseen on lisätty katu- ja puistorakentamiskustannukset sekä tarkistettu jätevesiviemärin siirtokustannus. Muut muutokset kaavakarttaan on lisätty uusi pientalon rakennusala kasvaneelle tontille 28303/27, kaavakartasta on poistettu ajoyhteysmerkintä Hirsipadontieltä tontille 28303/28 tarpeettomana, lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyyn muistutukseen. Päätöksen jakelu:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 46 (60) Akp/4 kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Sari Ruotsalainen, arkkitehti, puhelin: 310 37373 sari.ruotsalainen(a)hel. Tenkanen Kari, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel. Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 kartta, päivätty 14.4.2011, muutettu 1.11.2011 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 selostus, päivätty 14.4.2011, muutettu 1.11.2011 4 Havainnekuva 1.11.2011 5 Vuorovaikutusraportti_liitteineen_julkaisujarjestelmään,_päivätty_14.4.2 011,_täydennetty_1.11.2011 6 Muistutus 7 Oulunkylän Hirsipadontien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja... - päätöshistoria (osa) 8 Vuorovaikutusraportti liitteineen, päivätty14.4.2011, täydennetty 1.11.2011 9 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 selostus, päivätty 14.4.2011, muutettu 1.11.2011 (päivitetty kokouksen 1.11.2011 mukaiseksi) Otteet Ote Ne muistutuksen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5 Päätösehdotus päättänee lähettää 14.4.2011 päivätyn ja 1.11.2011 muutetun 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin 28312 osan asemakaavaehdotuksen ja korttelin 28303 tonttien 6, 7, 11 ja 21, kortteleiden 28309 ja 28310 sekä puisto-, katu- ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää etteivät tehty muistutus ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päättänee muuttaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 47 (60) Akp/4 Muistutuksen ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset Kaavakarttaan on merkitty johtokuja tontin 28303/19 viemärille, kaavaan on lisätty määräys: Hirsipadontien puoleisille asuinrakennuksille on ajo järjestettävä Hirsipadontieltä, selostukseen on lisätty katu- ja puistorakentamiskustannukset sekä tarkistettu jätevesiviemärin siirtokustannus. Muut muutokset kaavakarttaan on lisätty uusi pientalon rakennusala kasvaneelle tontille 28303/27, kaavakartasta on poistettu ajoyhteysmerkintä Hirsipadontieltä tontille 28303/28 tarpeettomana, lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, ettei asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyyn muistutukseen. Päätöksen jakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Esittelijä päätti 14.4.2011 lähettää 14.4.2011 päivätyn 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin 28312 osan asemakaavaehdotuksen ja korttelin 28303 tonttien 6, 7, 11 ja 21, kortteleiden 28309 ja 28310 sekä puisto-, katu- ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaava- ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen yleiskaavan rakentamisalueella, nykyisellä kerrostalotontilla sekä Hirsipadontien viereisillä pientalotonteilla siten, että alueelle tyypillinen kadun varsien vehreys säilyy. Alueelle saadaan mm. rivitaloja, joita siellä ei nykyisin ole sekä hissillisiä kerrostaloja. Yhteen kerrostaloon edellytetään liike ja/tai sosiaalipalvelun tilaa; suunnitteilla on uusi päiväkoti alueelle. Lisäksi on tarkoitus mahdollistaa nykyistä suuremman kaupan ja pienliiketilojen rakentaminen Käskynhaltijantien varteen. Alueelle tulee uutta asuinkerrosalaa 8 533 k-m2 eli noin 210 asukasta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 48 (60) Akp/4 Muistutus Lausunnot Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 13.5. 13.6.2011. Ehdotuksesta on tehty yksi muistutus. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy, rakennuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, ympäristölautakunta, sosiaalilautakunta, kiinteistölautakunta. liikuntalautakunta sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto. Muistutus kohdistui tontin 28303/21 kohdalla olevan puistokaistaleen muuttamiseen tonttimaaksi, täydennysrakentamisen sekä puisto- ja viheralueiden supistamisen perusteluiden puuttumiseen, elinympäristön laadun heikkenemiseen ja täydennysrakentamisen aiheuttamaan asuntojen arvon laskuun. Muistutuksessa todettiin lisäksi, ettei olemassa olevaa tv- ja laajakaistayhteyttä puiston ali tontille 21 ole otettu huomioon ja vaadittiin, että tontilla 28303/24 kulku uudelle rakennukselle tulee järjestää Hirsipadontien kautta. Muistutuksessa vaadittiin kaavaehdotuksen hylkäämistä korttelin 28303 osalta ja tärkeän viherkaistan säilyttämistä ennallaan. Kaavaehdotukseen on muistutuksen johdosta lisätty määräys, jonka mukaan ajo Hirsipadontien puoleisille asuintaloille on järjestettävä Hirsipadontieltä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei vaadi muutoksia tietoliikennekaapeliin. Kaapelin omistaja vastaa kaapelista laitetilaan saakka. Lausunnoissa todettiin, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on huolella laadittu, siinä on otettu huomioon viranomaisyhteistyössä esiin nousseet kysymykset ja asukasmielipiteet ja se luo edellytykset sosiaaliviraston palvelustrategian mukaiselle palveluverkon kehittämiselle ja muuntuville tilatarpeille. Lisäksi kaavamuutoksen toteuttaminen täydennysrakentamisen osalta edellyttää Kiinteistö Oy Maunulan Asunnoille vuokrattujen AK-tonttien pitkäaikaisen vuokrasopimuksen muuttamista ja mahdollisten korvausinvestointien sekä täydennysrakentamiskorvausten suorittamista vuokralaiselle kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Alueelta on mahdollista varata AKR-tontti asuntotuotantoon, kaksi AOtonttia omatoimiseen hartiapankkirakentamiseen ja KL-tontti uuden päivittäistavarakaupan rakentamista varten. Näistä asioista tullaan tekemään myöhemmin erilliset esitykset kiinteistölautakunnalle.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 49 (60) Akp/4 Muut tehdyt muutokset Jatkotoimenpiteet Lausunnoissa esitettiin, että ajoyhteys liikuntapuiston pysäköintipaikalle rakennetaan viereisen korttelin rakentamisen yhteydessä eikä siitä saa aiheutua kuluja liikuntavirastolle, uusien pientalojen väristä ei määrättäisi ja porrashuonemääräykseen lisättäisiin kerrosalan ylitysmahdollisuus, jos suunnitteluratkaisu edistää esteettömyyttä. Lisäksi todettiin, että vanhojen kerrostalojen pohjakerroksiin (aikaisemmin maanpäällisiä kellareita) lisättävät asunnot ja maantasopihat parantaisivat alueen viihtyisyyttä. Huomiota tulee myös kiinnittää Kisällinpuiston laidalle rakennettavien kerrostalojen pelastusreitteihin. Ympäristölautakunta esitti lausunnossaan, että Hirsipadonkujan varteen sijoittuva alue suunnitellaan virkistyspalvelualuetta säästävällä uudenlaisella massoituksella. Muistutus ja lausunnot on otettu huomioon siten, että kaavakarttaan on merkitty johtokuja tontin 28303/19 viemärille ja lisätty kaavaan määräys ajoyhteyden järjestämisestä Hirsipadontieltä kadun puoleisille asunnoille. Selostukseen on lisätty katu- ja puistorakentamisen kustannukset ja tarkistettu jätevesiviemärin siirtokustannuksia. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksesta ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Kiinteistövirasto on neuvotellut tontin 28303/6 omistajan kanssa tontin osan ostosta kaupungille liitettäväksi tonttimaaksi muodostettavaan puistokaistaleeseen, jolloin muodostuu uusi tontti 27. Tontin haltija ja kiinteistövirasto ovat sopineet kaavaehdotuksen teon jälkeen tontin rajan uudelleen niin, että tontti 27 on aiempaa suurempi. Tontille on kasvaneen rakennusoikeuden vuoksi merkitty toinen rakennusala tontin itäreunaan ja samalla kaavakartasta on poistettu ajoyhteysmerkintä Hirsipadontieltä tontille 28303/28 tarpeettomana. Naapuritontin 28303/5 haltija suhtautuu lisäykseen myönteisesti. Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Asunto Oy Oppipojantie 15 on pyytänyt, että sille lähetetään tieto kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 67 mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Sari Ruotsalainen, arkkitehti, puhelin: 310 37373 sari.ruotsalainen(a)hel.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 50 (60) Akp/4 Liitteet Otteet Tenkanen Kari, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel. 1 Sijaintikartta 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 kartta, päivätty 14.4.2011, muutettu 1.11.2011 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12045 selostus, päivätty 14.4.2011, muutettu 1.11.2011 4 Havainnekuva 1.11.2011 5 Vuorovaikutusraportti liitteineen, päivätty14.4.2011, täydennetty 1.11.2011 6 Muistutus 7 Oulunkylän Hirsipadontien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja... - päätöshistoria (osa) Ote Ne muistutuksen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 51 (60) Lsp/3 348 Hirsipadontien alueen liikennesuunnitelma HEL 2011-006504 T 08 00 00 Karttaruutu H6/P1, 2 Hankenumero 0578_1 Päätös päätti hyväksyä Hirsipadontien alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5973-1 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka alustava kustannusennuste 0,2 miljoonaa euroa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel. Liitteet 1 Piirustus 5973-1 Päätösehdotus päättänee hyväksyä Hirsipadontien alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5973-1 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka alustava kustannusennuste 0,2 miljoonaa euroa. Tiivistelmä Hirsipadontien alueen liikennesuunnitelma on laadittu Hirsipadontien alueen asemakaavan muutostyöhön liittyen. Asemakaavan toteutus edellyttää muutoksia Hirsipadontien, Kisällintien ja Käskynhaltijantien liikennejärjestelyihin. Suunnitelman mukaan Kisällintie katkaistaan tilapäisesti läpiajon estämiseksi omakotialueelle ja kavennetaan liikerakennusten korttelialueen kohdalta. Pysyvä ratkaisu tehdään Käskynhaltijantien alueen asemakaavan muutoksen yhteydessä. Käskynhaltijantien pysäkkijärjestelyitä muutetaan ja jalankulku- ja polkupyörätietä parannetaan liikerakennusten korttelialueen kohdalla. Hirsipadontietä kavennetaan noin 130 metrin pituudelta uusien erillispientalotonttien kohdalla. Suunnitelmassa esitetään lisäksi liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä jalankulku- ja polkupyöräyhteyksien parannustoimenpiteitä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 52 (60) Lsp/3 Esittelijä Taustaa Liikenteen nykytilanne Hirsipadontien alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Kaava-alue sijaitsee Käskynhaltijantien ja Hirsipadontien rajaamalla alueella sekä Hirsipadonkujan varrella. Kaavatyön yhteydessä on alueelle laadittu kunnallistekniset yleissuunnitelmat. Hirsipadontie on yhdessä Kivipadontien kanssa Oulunkylän urheilupuiston länsipuolella sijaitsevan asuinalueen paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hirsipadontie on 8,0 metriä leveä, ja pysäköinti on sallittu ajoradan molemmilla reunoilla. Hirsipadontiehen liittyy kaksi