1 (9) Asianumero 3181/10.02.03/2012 Aluenumero 140211 Laaksolahti III, muutos 60. kaupunginosa, Laaksolahti Osa korttelia 60106 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä joulukuuta 2013 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6793. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Lähderannantien ja Rastasniityntien risteyksessä osoitteessa Rastasniityntie 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.8.2013. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050 5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi
2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 8 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 8 7.5 Käsittelyvaiheet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 2 Meluselvitys (Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, Helimäki akustikot 27.10.2011.) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Suunnittelualueella on vuonna 1971 valmistunut kerrosalaltaan 3885 m 2 suuruinen toimistorakennus, jonka käyttötarkoitus on muutettu asuinkerrostaloksi. Poikkeamispäätös asuinkerrostalolle myönnettiin 15.3.2012 ja rakennuslupa 17.4.2012. Samalla on saatu lupa kerrosalaltaan 170 m 2 suuruisen näyttelytilan purkamiseksi. Poikkeamispäätös mahdollistaa kerrosalaltaan 3995 m 2 kokoisen asuinkerrostalon rakentamisen. Rakennusluvalla on sallittu poikkeamispäätöksessä esitetyn kerrosalan ylitys 4 k-m 2 :llä ja kaavan mukaisen lisäkerrosalan ylitys 89 k-m 2 :llä. Muutoksen hakijana on tontin 60106/15 omistaja, Kiinteistö Oy Espoon Rastasniityntie 1 B. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 2.7.2012. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 4460 m 2. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 4000 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.90. Rakennusoikeuden määrä ei muutu kaavamuutoksella. Myös kerrosluku jää ennalleen. Suurin sallittu asuntojen lukumäärä on 48. Asemakaavan muutoksella tontin käyttötarkoitus muutetaan asuntola-, toimitilaja palvelurakennusten korttelialueesta (ALP-1) asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa palveluasuntoja (AK-1). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava 2.1.2 Asemakaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Korttelialue on yleiskaavassa osoitettu kehitettäväksi asuntoalueeksi, jonne sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista (A2). Asemakaavoituksella pyritään alueen toimivuuden (mm. palvelujen säilyminen) varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisella. Suunnittelualueella on voimassa Laaksolahti III, muutos -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.5.2011. Korttelialue on asuntola-, toimitila- ja palvelurakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa tiloja julkista lähipalvelua varten (ALP-1). Rakennusoikeutta on osoitettu 4000 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Annetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa varasto-, väestönsuoja- ja teknisiä aputiloja sekä muita aputiloja korkeintaan 6 % rakennusoikeudesta sekä lasitettuja yhdyskäytäviä kerrosalaltaan korkeintaan 2 % rakennusoikeudesta. Rakennusten välistä yhdyskäytävää varten on varattu alueen osa. Alueelle ei saa sijoittaa toimitilarakentamista samanaikaisesti palveluasumisen kanssa. Mikäli toimintoja halutaan sijoittaa alueelle samanaikaisesti, tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä esittää erillinen selvitys, josta selviää, että toiminnot eivät aiheuta haittaa toisilleen.
4 (9) Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain 75 78 :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap / 80 asuntok-m 2, kuitenkin 0,8 ap / asunto 1 ap / 70 toimistok- tai liike k-m 2 1 ap / 150 palvelu- ja asuntola k-m 2. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Autopaikkoja saa rakentaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Kaavaan on merkitty erillinen pysäköimispaikka sekä ajoyhteys. Kaavaan on merkitty istutettava alueen osa. Rastasniityntien puoleiselle rajalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto sekä rajan tuntumaan säilytettävä/istutettava puurivi. Asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Korttelialueella sijaitsevat johdot on siirrettävä. Johtojen siirto myöhemmin toteutettavaan paikkaan edellyttää sopimusta kaupungin kanssa. 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako 2.1.5 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus 2.2.2 Rakennettu ympäristö Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Tonttijako on hyväksytty 2.8.2011. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Espoon Rastasniityntie 1 B. Maankäyttö Tontilla sijaitsee 3999 k-m 2 kokoinen asuinkerrostalo, joka on aiemmin toiminut toimistorakennuksena. Tontille on myönnetty poikkeamispäätös (2011-2068) asuinkerrostaloa varten 15.3.2012 ja rakennuslupa asuinkerrostalolle 17.4.2012. Tontin länsipuolelle on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialue, johon on valmistunut asuinkerrostalo 26.9.2012. Suunnittelualueen kanssa samassa korttelissa on rakenteilla kymmenen kaksikerroksista rivitaloa. Korttelin muulla osalla on vuosina 2008 ja 2009 valmistuneita kolme-neljäkerroksisia asuinkerrostaloja ja kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue on melko helposti saavutettavissa. Korttelialuetta sivuaa lounaassa Lähderannantie, joka toimii alueellisena kokoojakatuna. Lähderannantietä pitkin Turuntielle on matkaa noin 850 metriä ja Kehä II:lle on matkaa noin 1,3 kilometriä. Suunnittelualueen tonttiliittymä on Rastasniityntielle, joka toimii paikallisena kokoojakatuna Lähderannantien ja Kuusinevantien / Rastaalantien välillä.
5 (9) Lähderannantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä syyskuussa 2012 on noin 7400 ajon/vrk. Liikenne-ennusteen mukaan Lähderannantien liikennemäärä on noin 16 900 ajon/vrk vuonna 2030. Rastasniityntien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä nykyisin on noin 2500 ajon/vrk. Liikenne-ennusteen mukaan Rastasniityntien liikennemäärä on vuonna 2030 noin 4 000 ajon/vrk. Kävely ja pyöräily Lähderannantiellä ja Rastasniityntiellä kulkee jalankulun ja pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualueen itäpuolella Karakallion metsäalueella on valaistuja ulkoilureittejä. Joukkoliikenne Suunnittelualueen kohdalla Lähderannantiellä sekä Rastasniityntiellä on bussipysäkkipari. Lähderannantiellä liikennöi Espoon sisäiset linjat 20 (Leppävaara - Karakallio - Lähderanta - Järvenperä) ja 24 (Leppävaara - Rastaala - Veini - Jupperi), joka myös kääntyy Rastasniityntielle. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 600 m päässä on bussipysäkkipari, jota käyttää Viherlaakson läpi kulkevat bussilinjat. Lisäksi Karakallion ja Turuntien pysäkeille on matkaa noin 600-850 m. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajo tontille/tontilta tapahtuu Rastasniityntien kautta. Pysäköintipaikat sijaitsevat tontilla. Tonttien 15 ja 16 välille on perustettu ajorasite sekä rasite kuuden autopaikan sijoittamisesta tontille 15. Esteettömyys Rastasniityntien ja Lähderannantien jalankulku- ja pyöräilytiet tontin kohdalla täyttävät esteettömyyden erikoistason, eli pituuskaltevuus on alle 5 %. Palvelut Reilun kilometrin säteellä muutosalueesta sijaitsee seitsemän päiväkotia, Viherkallion, Viherlaakson, Karakallion ja Rastaalan koulut, Viherlaakson lukio, Viherlaakson ja Karakallion neuvolat, kaksi apteekkia, Viherlaakson palvelutalo, Karakallion monitoimitalo, posti, käteisautomaatti, kolme ruokakauppaa sekä Viherlaakson kirjasto. Yhdyskuntatekninen huolto Korttelialueella on valmis kunnallistekniikka. Johtoja ja kaapeleita kulkee myös korttelialueella (kuva 1). Kuva 1. Johtokartta.
6 (9) 2.2.3 Ympäristön häiriötekijät Lähderannantien liikenne aiheuttaa liikennemelua alueelle. Lisäksi alue kuuluu lentomelualueeseen. Lähderannantien ja Rastasniityntien liikenne haittaa alueen ilmanlaatua. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään käyttötarkoituksen (ALP-1) muuttamista siten, että kaavamerkintä sallii myös asuinkerrostalon rakentamisen. Tontille on myönnetty poikkeamislupa asuinkerrostalolle 15.3.2012 ja rakennuslupa asuinkerrostalolle 17.4.2012. Asuinkerrostalon käyttötarkoitus määräyksineen pyydetään määrittämään edellä mainittujen lupien ja suunnitelmien mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Poikkeamislupakäsittelyn yhteydessä on todettu, että käyttötarkoituksen lisäys on hyvä vahvistaa asemakaavan muutoksella. Käyttötarkoituksen muutos soveltuu hyvin alueen muuhun maankäyttöön. Tontti sijaitsee asuinalueella usean asuintontin välissä ja sijoittuu viereisen tontin asuinkerrostalon yhteyteen. Alueen käyttötarkoitus on päätetty rajata asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla sallitaan palveluasunnot. Kaavamuutosalueen omistaja on antanut tähän suostumuksen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4462 m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Varsinainen kerrosala on 4000 k-m 2 ja lisärakennusoikeutta on osoitettu 800 k- m 2 mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1.08. Rakennusoikeuden määrä ei kasva kaavamuutoksella lisärakennusoikeutta lukuunottamatta. Lisärakennusoikeus kasvaa 560 k-m 2. 4.3.1 Maankäyttö Suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa palveluasuntoja (AK-1). Korttelialueelle on merkitty rakennusala, joille on osoitettu rakennusoikeutta 4000 k-m 2 kerrosluvun ollessa neljä (IV). Suurin sallittu asuntojen lukumäärä on 48. Korttelialueella saa kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 k-m 2 ylittävää tilaa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa myös teknisiä tiloja, vsstiloja ja asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia varasto- ja aputiloja kerroksiin. Porrashuoneita väljentävän tilan sekä teknisten ja aputilojen osuus saa olla enintään 20 % rakennusalalle osoitetusta rakennusoikeudesta. Autopaikkoja on rakennettava asuinkerrostalojen osalta vähintään 1 ap / 80 asuntok-m 2, kuitenkin 0,8 ap / asunto. Palveluasumisen autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 150 k-m². Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Autopaikkoja saa rakentaa tontille 60106/16 kiinteistöjen välisin sopimuksin. Kaavaan on merkitty kaksi pysäköimispaikkaa sekä ajoyhteys viereiselle tontille 60106/16.
7 (9) Pyöräpysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittuun tilaan. Lisäksi tulee varata tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Asunnon ulko-oleskelutilaksi tarkoitettu parveke tai terassi on suojattava liikennemelulta meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin kaikilla muilla julkisivuilla paitsi kaakkoispuolella. Oleskelupihat tulee suojata rakentein tai sijoittaa siten, että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät (päivällä melutaso ei saa ylittää 55 db eikä yöllä 45 db). Suunnittelualueen koillisrajan tuntumassa on 4 m leveä istutettavan alueen osa. Rastasniityntien puolelle on merkitty säilytettävä/istutettava puurivi sekä osittainen ajoneuvoliittymäkielto. Kaavassa on merkintä alueen osasta, jolle saa rakentaa rakennusten välisen yhdyskäytävän. Lasitetun yhdyskäytävän saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Lähderannantien liikenne aiheuttaa liikennemelua alueelle. Helimäki akustikkojen 27.10.2011 tekemän meluselvityksen pohjalta (liite 2) kaavaan on laadittu melumääräys. Lisäksi alue kuuluu lentomelualueeseen, jonka takia kaavassa on melumääräys lentomelua vastaan. Lähderannantien ja Rastasniityntien liikenne haittaa alueen ilmanlaatua. Ilmanlaatu on otettu huomioon rakennusalan sijoittelussa. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisää asuntoja alueelle. Ratkaisu tukee yleiskaavan pyrkimystä alueen toimivuuden (mm. palvelujen säilyminen) varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisella. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, teknisen huollon järjestämiseen, rakennettuun ympäristöön eikä luontoon ja maisemaan. Hanke ei aiheuta merkittävää ajoneuvoliikenteen lisäystä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen on jo pääosin toteutettu 15.3.2012 annetun poikkeamispäätöksen nojalla. Poikkeamislupapäätöksen mukainen rakentaminen vahvistetaan asemakaavan muutoksella. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille silloisen maanomistajan hakemuksesta 2.7.2012. Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.8.2013. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan.
8 (9) Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia, - haltijoita ja asukasyhdistystä. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa kaavoituksen verkkosivuilla (www.espoo.fi). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajille, -haltijoille ja asukasyhdistykselle. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12.2010 12 tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 2.12.2013 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.12.2013-27.1.2014. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto 2.12.2013 kp 23.12.2013 27.1.2014 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö