HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA, YLEISÖTILAISUUS MUISTIO Projekti Hollolan strateginen yleiskaava Asiakas Hollolan kunta Päivämäärä 6.6.2016 Paikka Hollolan kunnan valtuustosali Sisällys 1. Yleisötilaisuus 6.6.2016... 2 2. Tilaisuuden avaus... 2 3. Rakennemallityön esittely... 2 4. Ryhmätyöt... 4 4.1 Rakennemallivaihtoehtojen perustelut... 4 4.2 Kaavatalous-piste... 5 4.3 Asuinalueiden vetovoimatekijät... 6 4.4 Salpakankaan laajenemisalueet -piste... 7 5. Ryhmäkeskustelun purku pääpiirteittäin... 7 6. Äänestys ja loppukeskustelu... 8 LIITTEET 1. Esitys, Hytönen 2. Esitys, Herkkola 3. Hollolan muuttajatutkimus 4. Tulokset Salpakankaan asutuksen laajenemisalueet 5. Tulokset Rakennemallien äänestys Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo 1/9
1. Yleisö- / työpajatilaisuus 6.6.2016 Maanantaina 6.6.2016 järjestettiin Hollolan kunnan valtuustosalissa yleisötilaisuus koskien Hollolan strategista yleiskaavaa. Kaavaprosessin rakennemallivaiheen tuotokset on asetettu nähtäville, ja tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä rakennemalleja, kertoa niiden nähtävilläolosta ja kerätä näkemyksiä vaihtoehdoista tulevaa luonnosvaihetta varten. Tilaisuuden ohjelma: 17.00 Tervetuloa! Maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela, Hollolan kunta 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely Kaavoitusinsinööri Markus Hytönen, Ramboll Finland Oy 17.30 Ryhmätyöt, ohjeistus Vuorovaikutusasiantuntija Hanna Herkkola, Ramboll Finland Oy 18.55 Ryhmäkeskustelujen purku pääpiirteittäin 19.00 Äänestys ja loppukeskustelu Tilaisuuden esitykset ovat muistion liitteinä. 2. Tilaisuuden avaus Hollolan kunnan maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela avasi tilaisuuden. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli konsultin edustajat. 3. Rakennemallityön esittely Markus Hytönen kävi läpi illan aikataulun ja alusti projektin taustoista ja rakennemallivaihtoehdoista. Suunnittelualueen strategisella yleiskaavalla on tarkoitus määrittää koko kunnan alueelle maankäytön yleispiirteistä linjausta vuoteen 2040 asti siitä, mihin taajamiin ja missä määrin asutusta tullaan sijoittamaan. Tarkastelu tapahtuu karkealla tasolla ja tarkentuu asemakaavavaiheessa. Nyt ratkaistaan isoja linjoja, joilla kuntaa kehitetään kohti kaavan tavoitevuotta 2040. Rakennemallivaihtoehtojen tarkastelusta saadaan käsitystä siitä millä volyymein uuttaa asutusta mihinkäkin taajamaan on tarkoituksenmukaista sijoittaa. Tämä toimii pohjana varsinaisen kaavaluonnoksen laatimiseen, joka tulee nähtäville syksyn 2016 kuluessa. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, samoin kuin sitä ennen rakennemallivaihtoehdoista. Rakennemallivaihtoehtojen nähtävilläolo on 9.6. 8.8.2016. 2/9
Kuva 1. Strategisen yleiskaavan aikataulu ja osallistumismahdollisuudet Strategisen yleiskaavan tavoitevuosi on 2040. Se perustuu 5700 asukkaan väestönkasvulle (24 150 -> 30 000), josta 70 % (4000 asukasta) sijoittuisi asemakaava-alueelle. Suunnittelualue pysyy itsenäisenä kuntana. Tavoitteena on luoda prosessissa laskentamalli, jolla voidaan Hollolan tapauksessa vertailla eri rakennemallien kuntataloudellisia kustannuksia. Tilastokeskuksen väestönkasvuennuste on muuttunut edellisestä ennusteesta siten, että oletetun väestönkasvun sijaan väestö vähenisi. Työssä edetään kuitenkin sen ajatuksen pohjalta, että väestö tulee kasvamaan ja jopa hieman enemmän kuin Tilastokeskuksen edellinen ennuste esitti. Tämä siksi, että Hollolan vetovoiman nähdään tuovan suurempaa asukasmäärän kasvua oikean markkinoinnin myötä. Lisäksi strategisessa yleiskaavassa on syytä varautua riittävän suureen kasvuun, jotta mahdolliseen suureenkin kasvuun on olemassa valmis yleiskaava. Tilastokeskuksen viimeinen ennuste on perustunut viimeisten vuosien hitaan kasvun kehitykselle, jonka ei oleteta jatkuvan kymmeniä vuosia. Markus Hytönen esitteli rakennemallivaihtoehdot, joita on muodostettu kuusi erilaista. Rakennemallivaihtoehtoja on vertailtu monenlaisista eri näkökulmista, mm. palveluiden tuottamisen kustannusten (erityisesti koulu- ja vanhuspalvelut, infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito) kannalta. Hytönen kävi esimerkkinä läpi otteita vaihtoehtojen vertailutaulukosta mm. infrastruktuurin ja kuntapalveluiden toteuttamisedellytysten sekä asumisen vetovoimaisuuden näkökulmista. 3/9
4. Ryhmätyöt Hanna Herkkola kertoi osallistujille illan ryhmätyöosuuden toteuttamisesta ja ryhmätyöpisteiden teemoista. Osallistujat jakautuivat neljään ryhmään, joista jokainen tutustui kaikkiin teemoihin. Kuhunkin teemaan ryhmillä oli aikaa noin 20 minuuttia. Jokaisella teemapisteellä oli oma vetäjänsä, joka johdatteli osallistujat kyseisen teemapisteen aihepiiriin. Illan aikana käsitellyt teemat olivat seuraavat: 1) Rakennemallivaihtoehtojen perustelut totta vai tarua? Vastuuhenkilönä Annu Tulonen 2) Kaavatalous näkemykset konsultin esittämistä kustannuksista Vastuuhenkilönä Markus Hytönen 3) Asuinalueiden vetovoimatekijät Vastuuhenkilönä Hanna Herkkola 4) Salpakankaan laajenemisalueet Vastuuhenkilönä Katariina Tuloisela 4.1 Rakennemallivaihtoehtojen perustelut Rakennemallivaihtoehtojen perustelu- ja vertailutaulukkoon tutustuttiin seuraavia kysymyksiä pohtien: Mitkä perustelut tuntuvat järkeviltä ja uskottavilta? Onko joku perusteluista sellainen, jonka haluaisitte kyseenalaistaa? Keskustelun jälkeen ryhmät merkitsivät perustelu- ja vertailutaulukkoon punaisilla tarralapuilla ne perustelut, joita eniten kyseenalaistettiin. VE 1:n osalta kyseenalaistettiin väite, että yksityinen maanomistus rajoittaisi virkistysmahdollisuuksia. Yksityinen maanomistus ei ole absoluuttinen este, vaan jokamiehenoikeuksien perusteella esimerkiksi peltoalueella voi hiihtää. VE 2 osalta palvelujen yleisen saavutettavuuden perustelu ( Kirkonkylän ja Kukkila-Kalliolan muut kuin koulupalvelut kaukana ) kyseenalaistettiin ja lisättiin maininta Koulut Lahdessa. Valmius nopeaan toteutukseen nähtiin hyvänä perusteluna, samoin kuin se, että luontoon ja maisemaan ei liity erityisiä rajoituksia. Luontoon ja maisemaan liittyvää mainintaa Kirkonkylän kulttuurihistoriallisia arvoja saatetaan menettää pidettiin kyseenalaisena usein merkinnöin. VE 3:n kohdalla kyseenalaistettiin väitteet Maasto pääosin rakennettavuudeltaan edullinen kommentilla reunat ja purkaminen, Tilan ahtaus laadukkaalle omakotitalovarannolle ennen Hälvälää (2030) kommentilla Nyt on ja Laadukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ei vaadita investointeja ja maanhankintaa kommentilla Virkistykseen ei aina tarvita kunnan maanomistusta ja ylläpitoa. Hyvinä ja järkevinä perusteluina pidettiin koulukuljetuskustannusten edullisuutta, ostovoiman keskittymistä, parasta saavu- 4/9
tettavuutta, tiivistämismahdollisuutta ja virkistysmahdollisuuksien turvaamisen vaivattomuutta. VE 4:n edullisuus (39 milj. ) kyseenalaistettiin, samoin kuin Nostavan merkityksen kasvattaminen. Kysymykseen Nostavan vetovoiman riittävyydestä kommentoitiin Vetovoima riittää - > Suunta etelään. VE 5 osalta pidettiin hyvänä perusteluna sitä, että nopea toteutus olisi mahdollista Kukkila-Kalliolan alueella. Yksityisen maanomistuksen rajoittavuus lähiluonnossa liikkumiselle kyseenalaistettiin. Saavutettavuuden osalta toivottiin lisää joukkoliikennettä. VE 6:ssa hyvinä perusteluina pidettiin mahdollisuutta hyödyntää olevaa infrastruktuuria, kehätietä ja Nostavan eritasoa, Nostavan vetovoimaa, mahdollisuutta juna-aseman hyödyntämiseen sekä Salpakankaan ja Hämeenkosken hyviä virkistysmahdollisuuksia. Nostavan rakentamisen kalleus (ja hintaarvion puuttuminen) kyseenalaistettiin. Perustelu Nostavan ja Kalliolan uusi ostovoima ohjautuu pääasiassa Lahteen kyseenalaistettiin ja täydennettiin, että Nostavan mahdollisesti lisääntyvä ostovoima Tulee Salpakankaalle. Kokonaisuuksina VE 2, VE 3 ja VE 6 merkittiin hyviksi vaihtoehdoksi vihreillä tarralapuilla, kun taas VE 4 punaisella huonoksi vaihtoehdoksi. 4.2 Kaavatalous-piste Kaavataloutta käsittelevällä pisteellä tehtävänantona oli pohtia seuraavia kysymyksiä: Millainen painoarvo kaavataloudellisille vaikutuksille tulisi antaa? Mitä asioita kustannusvertailussa tulisi huomioida? Konsultti on selvityksessään esittänyt kustannuslaskelmia miltä nämä kuulostavat? Onko oleelliset kustannukset huomioitu riittävällä tarkkuudella? Seuraavassa on koottu kaavatalousasioista nousseita ajatuksia ryhmittäin. Ryhmä 2 - Uusi vaihtoehto VE 7 tulisi tutkia. VE 7 olisi sama kuin VE 2, vahvistettuna Nostavalla. - Lahdessa on alhaisemmat vuokrat kuin Salpakankaalla. - On tärkeämpää saada asukkaita lisää kuin katsoa pelkästään kunnalle koituvia kustannuksia. - Laskelman luvut liian tarkkoja, jopa 5 miljoonan euron tarkkuus riittää. Ryhmä 3 - Kirkonkylän kulttuuriympäristö pitäisi säilyttää. - Järvisen suksitehtaan alue on onnistunut. Samaa kasvon nostoa tulisi saada Salpakankaan teollisuusalueelle. 5/9
- Tulee huomioida muutakin kuin kaavatalous. Ryhmä 4 - VE 1 ja VE 3 ovat mahdottomia. - Nostavalle ei kuitenkaan tule asemaa, joten sinne ei kannata suunnitella paljoa uutta. Tosin jos toteutetaan, aluksi voisi olla bussiyhteys rautatieasemalle. - Myös toimiva bussiyhteys muualta Hollolasta rautatieasemalle, jossa ei ole parkkitilaa, voisi olla järkevää. - Lahden kaupungin kanssa tulisi vaihtaa maata: Vesikansaa Lahdelle ja Lahden Länsiosia Hollolaan. Ryhmä 1 - VE 3 on liian yksipuolinen. - Kolmen kärjen malli olisi toimiva: Salpakangas, Hämeenkoski, Vesikansa. - Nostavan kehittyminen voi olla hidasta. 4.3 Asuinalueiden vetovoimatekijät Ryhmätyön taustamateriaalina käytettiin FCG:n toteuttaman muuttajakyselyn keskeisiä havaintoja. Niiden pohjalta pohdittiin seuraavia kysymyksiä: Miten vahvistaa tai säilyttää nimettyjä vetovoimatekijöitä? Onko tutkimuksessa jäänyt tunnistamatta joku asukkaita Hollolassa pitävä voima? Onko olennaiset heikkoudet tunnistettu? Onko mitään tehtävissä Hollolan heikkouksille? Alla olevissa listauksissa on yhdistetty esitetyt kyselyn tulokset ja ryhmien näkemykset ja kommentit. Hollolan vahvuuksia asuinympäristönä: - Terveyspalvelut - Tontin saanti - Monipuolinen ympäristö ja alueen rauhallisuus ovat elämiselle ja olemiselle tärkeitä - Luonnonläheisyys - Liikuntamahdollisuudet, lähiliikunta - Hyvä logistinen sijainti, saavutettavuus - Lahden ja Helsingin läheisyys - Lapsiperheille perhekoon kasvaessa vetovoimainen Hollolan heikkouksia: - Lukio on erityisesti imagokysymys. Se voi olla taloudellinen taakka perheille; vaikutus riippuu asuinpaikasta. - Kirjasto oli muuttujaselvityksessä listattu heikkoudeksi, mutta siitä oltiin eri mieltä: mm. aukioloaikoja on jo parannettu ja varausmaksut on poistettu. 6/9
- Kulttuuripalveluiden kentällä on aktiivista toimintaa, mutta paikkoja puuttuu. Huomautettiin, että kaikessa ei kannatakaan lähteä kilpailemaan Lahden kanssa. - Kauppapalveluiden yksipuolisuus; tarvitaan lisää elävyyttä - Alueen rauhallisuus - Sisäänpäin lämpiävä Hollolan vetovoimaisuutta voisi parantaa: - Työpaikkojen lisääminen myös yrittäjyyden tukemisen (joustavuus, kevyt lupakäsittely) kautta - Kaupallisten palvelujen kehittäminen - Kunnan talouden hyvä hoito, tehokas toiminta ja järkevyys (erityisesti sote-) palveluiden kehittämisessä. - Kirjastopalveluiden laajentaminen, esimerkiksi nettiopetuksin ja alueellisen toiminnan kautta sekä kulttuuripalveluiden kytkeminen tiiviimmin kirjaston toimintaan; esimerkiksi kulttuuripäivät (vrt. liikuntapäivät), joilla kerrotaan, että kunnassa tapahtuu - Liikuntaympäristön kehittäminen (esim. latuverkon kattavuus) herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan - Yhdistystoimintaan voisi ottaa mallia Hämeenkoskelta, jossa toimintaa on tuettu kunnan toimestakin (hyvät käytännöt käyttöön myös muualla kunnassa) - Rauhalliseen Hollolaan voisi tuoda elämää kiinnittämällä huomiota mm. kunnan siisteyteen ja kasvojen kohotukseen - Bussiyhteys ensin, myöhemmin pikaratikkayhteys Lahden keskustaan ja rautatieasemalle - Hyvät asiat pitää tuoda vahvemmin esille ottaen huomioon kohderyhmät: minkälaisia asukasryhmiä Hollolaan halutaan? 4.4 Salpakankaan laajenemisalueet -piste Neljännessä ryhmätyöpisteessä käsiteltiin Salpakankaan laajentumista: Mihin Salpakankaan tulisi laajentua ja miksi, vai onko Salpakangas jo valmis? Ryhmätyöpisteen tulokset löytyvät liitteestä 2. 5. Ryhmäkeskustelun purku pääpiirteittäin Ryhmätyöskentelyn jälkeen niiden anti purettiin pääpiirteittäin työpistekohtaisesti. Hanna Herkkola tiivisti asuinalueiden vetovoimatekijöitä käsitelleen ryhmätyöpisteen tuloksia. Vetovoimatekijöiden osalta todettiin, että niitä pitää pohtia siltä kannalta, minkälaisia asukkaita Hollolaan halutaan houkutella. Heikkouksina tunnistettiin muun muassa kauppapalveluiden vähäisyys ja elävyyden puute. Vahvuuksia taas olivat monipuolisuus, luontoympäristö ja sijainti 7/9
sopivalla etäisyydellä Lahdesta sekä Helsingistä. Hollolaa pidettiin rauhallisena, ja elävyyttä toivottiin lisää vahvistamaan vetovoimaisuutta. Elävyyttä voidaan lisätä monille tekijöillä, kuten kunnan siisteydellä ja kasvojenkohotuksella, yritys- ja yhdistystoiminnan tukemisella sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluita parantamalla. Kaikessa ei kuitenkaan kannata kilpailla Lahden ja muiden naapurikuntien kanssa. Markus Hytönen esitteli kaavatalouteen keskittyneen ryhmätyöpisteen tuloksia. Ryhmät eivät pitäneet kaikkia vaihtoehtoja realistisina, ja erityisesti Nostavaa kritisoitiin. Rakennemallivaihtoehtojen vertailutaulukossa painottui Annu Tulosen mukaan kunnan ylläpitämä virkistysmahdollisuudet, mikä sai kritiikkiä: ovatko kunnan omistamat ja ylläpitämät virkistyspaikat se ainoa mahdollisuus? Vaihtoehtojen perusteluille annettiin eniten vihreää VE 3:lle ja VE 6:lle, punaista taas sai VE 4. Salpakankaallakaan rakentaminen ei yksiselitteisesti ole edullista. Salpakankaan laajenemisalueisiin keskittyneen ryhmätyöpisteessä todettiin, että Hälvälä tulee joka tapauksessa vasta 2030 eteenpäin käyttöön, eli sitä pidettiin epävarmana vaihtoehtona. Lähivuosikymmeninä on mietittävä muitakin vaihtoehtoja, kuten keskustan tiivistämistä. Kumpulan alue olisi hyvä jatke nykyiselle Perhoslehden alueelle, ja ampuma-alue (Tiirismaa) kehitetään kansainvälisesti merkittäväksi ampuma-aluekohteeksi. Salpakankaan teollisuusalueen pohjoisosa (2/3) voitaisiin ottaa asumiseen ja loppuosa yritysalueeksi. Keskustan ja tulevan Citymarketin välinen alue tulisi yhdistää keskustan kaupalliseksi vyöhykkeeksi. Perhoslehdon alueen kaakkoispuolta tulisi pitää asumisen alueiden laajentamisessa ykkösenä. Tulevan valtatielinjauksen lähialueelle voi suunnitella molemmin puolin yritysaluetta. Jos Nostava otetaan tähän mukaan, on mahdollisen asumisen osalta huolehdittava yhteyksistä ja liikenteestä kuntakeskuksen ja Nostavan välillä. 6. Äänestys ja loppukeskustelu Ryhmätöiden jälkeen äänestettiin rakennemallivaihtoehdoista. Jokaisella osallistujalla oli käytettävissään kaksi kyllä-ääntä ja kaksi ei-ääntä; Vihreä tarralappu kyllä-äänille ja punainen ei-äänille. Vihreällä lapulla ilmaistiin, että vaihtoehtoa pidettiin hyvänä, punaisella taas, ettei kyseisestä vaihtoehdosta pidetä. Seinälle lisättiin myös Tabula rasa, tyhjä paperi vaihtoehtoisille ideoille ja kommenteille. 8/9
Äänestystulokset (vihreä kyllä, punainen ei) VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 0 6 2 0 0 10 0 4 0 3 6 10 3 Uusi vaihtoehto, VE7: Vaihtoehdossa nostettiin esiin 4 päätaajamaa, jotka ovat: o Salpakangas o Hämeenkoski o Vesikansa o Kirkonkylä o Nostava Tässä vaihtoehdossa kirkonkylän alue nähtiin laajempana kokonaisuutena: alueet Hälvälän lentokentästä kirkonkylän suuntaan. Näkemyksen mukaan Kirkonseudullakin on vielä tilaa. Pyhäniemen kartanon lähellä on tonttivarantoa, mistä Markus Hytönen esitti jatkokysymyksen, että johtuuko toteutumaton tonttivaranto siitä, ettei ole ollut kysyntää? Kyseessä on yksityisomisteiset maat, joilta tarjolla olleet tontit eivät ole menneet kaupaksi. Myös Kirkonkylän kulttuurimaisemalliset arvot mahdollisesti kärsivät uudisrakentamisesta. Orimattila rakentaa Hennaan isoa aluetta; voisiko Nostavaa kehittää vastapainona Hollolan puolelta, jolloin syntyisi käytävä Nostava, Henna, Mäntsälä? Nostavan suunta voisi toteutua jopa nopeammin kuin Hennan alue. Kirkonseutu Pyhäniemi-alue, pitäisi vielä lisätä, jolloin muodostuisi realistisempi vaihtoehto. Katariina päätti tilaisuuden ja muistutti mahdollisuudesta antaa palautetta rakennemallivaihtoehdoista. 9/9