HYVÄ USL-JÄSEN! Jäsentiedote nro 11 OSA A 28.11.2008 YLEISTÄ KUORMA-AUTOLIIKENTEESTÄ - Kaupan ja teollisuuden tavaramäärä kotimaantieliikenteessä väheni heinä-syyskuun aikana - Kustannusindeksi - Erikoiskuljetusten lupapalvelu tiehallinnossa - Esitys ajo- ja lepoaikojen muuttamisesta - Maailman öljymarkkinat - Finnveran yritysrahoitus - Koulutusta laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioissa - Helsinki avasi uuden tavarasataman Vuosaaressa - Vuosaaren sataman perehdyttämiskoulutus kuljettajille KAUPAN JA TEOLLISUUDEN TAVARAMÄÄRÄ KOTIMAANTIELIIKENTEESSÄ VÄHENI HEINÄ SYYSKUUN AIKANA Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 9 prosenttia vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu johtuu pääosin lisääntyneistä maa-aineskuljetuksista. Muiden kuin maaaineskuljetusten tavaramäärä väheni 5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta kotimaan tieliikenteen tavarankuljetustilastosta. Vuoden 2008 heinä-syyskuussa kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita yhteensä 116 miljoonaa tonnia. Maa-aineskuljetusten määrä oli 66 miljoonaa tonnia ja muita tavaroita kuljetettiin yhteensä 50 miljoonaa tonnia. Kuorma-autojen kuljetussuorite oli 7 189 miljoonaa tonnikilometriä. Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät - USL ry Utrikes- och Avtalstransportföretagarna - USL rf Suomen Kuljetus ja Logistiikka PL38 / Nuijamiestentie 7 International and Contract Road Carries of Finland SKAL ry:n jäsenjärjestö / 00400 Helsinki Box 38 / Nuijamiestentie 7, FIN-00400 Helsinki, Finland Member of Finnish Transport Puhelin: (09) 478 999, Faksi: (09) 587 8573 Tel. + 358 9 478 999, Fax + 358 9 587 8573 and Logistics SKAL Sähköposti: usl@skal.fi E-mail: usl@skal.fi www.skal.fi
2 Niin kuin oheinen tilasto osoittaa, ovat muiden kuin maa-aineskuljetusten osuudet vähentyneet koko 2008 vuoden ajan, vaikka ovat vielä kolmannella neljänneksellä kuitenkin melko korkealla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Perinteisesti heinä - syyskuun aikana kaupan ja teollisuuden volyymit ovat olleet alimmillaan kesälomakuukausien aikana. Vasta viimeisen neljänneksen kehitys kertoo talouden suunnan. KUSTANNUSINDEKSI LOKAKUU 2009 Tilastokeskuksen kustannusindeksin vuosimuutos on edelleen kaksinkertainen yleiseen kuluttajahintamuutokseen verrattuna. Kokonaisindeksin vuosimuutos lokakuu 2007 lokakuu 2008 välillä on 8,4 % ja perävaunuyhdistelmien osalta vielä hieman korkeampi 8,5 %. ERIKOISKULJETUSTEN LUPAPALVELUT TIEHALLINNOSSA Viime jäsentiedotteessa kerroimme erikoiskuljetuslupien käsittelyn ongelmista. Tiehallinnon ylin johto on tarttunut asiaan ripeästi ja lupahallinnon asioita aletaan käydä lävitse nopealla aikataululla työryhmässä, jossa on edustajat yhdistyksestämme sekä Infra ry:n nosturi- ja erikoiskuljetusjaostosta. ESITYS AJO- JA LEPOAIKOJEN MUUTTAMISESTA Suomalaisia maantiekuljetusalojen yrityksiä ja työnantajia edustavat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT esittivät Euroopan Komissiolle 19.11.2008 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamista alla olevalla tavalla. Tutkimus suomalaisten ammattikuljettajien keskuudessa SKAL ja ALT ovat teettäneet tutkimuksen tämän esityksen pohjaksi. Tutkimuksen toteutti suomalainen, mainituista järjestöistä täysin riippumaton tutkimustoimisto Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vastaajien vuorokausilepoaikaa ja tarvetta vuorokautisen ajoajan pidentämiseen selvittää vuorokautisen enimmäisajoajan pidentämisen ja vähimmäislepoajan lyhentämisen vaikutuksia eri tekijöihin, erityisesti ammattikuljettajien henkilökohtaisen elämän kannalta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina maaliskuussa 2008. Kohderyhmän muodostivat suomalaiset, maanteiden tavaraliikenteen palvelutyrityksissä palkkasuhteisina työntekijöinä toimivat ammattikuljettajat. Tutkimus perustuu 104 henkilön antamiin vastauksiin. Kuljettajien työhovinvoinnin ja sosiaalisen elämän kehittäminen Maantieliikenteen palveluksessa työskentelee Suomessa kaiken kaikkiaan lähes 100.000 ammattikuljettajaa. Koko EU27 alueella heitä on EUROSTATin tilastoinnin mukaan yli 4 miljoonaa henkilöä (2,4 miljoonaa maanteiden tavaraliikenteessä, loput henkilöliikenteen piirissä). Kyseessä on siten erittäin laajasti työllistävä toimiala kautta koko Euroopan Unionin. Ammattiliikenteen kuljettajan työssä on myös hyvin monia erityispiirteitä, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen ja vaativan suhteessa muihin ammatteihin. Siksi juuri maantiekuljetusalojen työtehtäviin pääsyn ja pysymisen edellytykseksi on ensimmäisenä toimialana ulotettu EU:n ammattipätevyysdirektiivin nojalla pakollinen peruskoulutus sekä elinikäistä oppimista korostava jatkokoulutusvaade. Ammattikuljettajan työ on liikkuvaa. Esimerkiksi Suomessa kuljettajan keskimääräinen vuotuinen työaika on n. 1700 tuntia ja keskimäärin kukin ajaa
3 työtehtävissään noin 75.000 kilometriä. Yksilölliset erot ajomäärissä ovat suuria riippuen kuljetussuoritealasta, jolla toimitaan. Työ velvoittaa useimpia kuljettajia olemaan pois kotoaan ja asuinpaikkakunniltaan huomattavasti enemmän kuin muiden ammattiryhmien työntekijöitä. Luonnollisesti liikkuva työ vaikuttaa myös kuljettajien perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Viime vuosina on useassa eri yhteydessä esitetty arvioita, joiden mukaan joustavammat ajo- ja lepoaikasäännökset voisivat auttaa ammattikuljettajia sovittamaan työ- ja vapaa-aikansa nykyistä paremmin. Tätä on osin selvitetty myös tutkimuksella. Sen mukaan yli 70 % vastaajista uskoo, että mikäli vuorokautista enimmäisajoaikaa pidennettäisiin tai vuorokautista vähimmäislepoaikaa lyhennettäisiin nykyisestä, vaikuttaisi se työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja perhe-elämän laatuun parantavasti. Erityisesti EU:n reuna-alueilla ja jäsenmaissa, joissa on pitkät sisäiset kansalliset kuljetusetäisyydet, ajo- ja lepoajat vaikuttavat oleellisesti ammattikuljettajien ajankäyttöön ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksiin. Nykyisistä säännöksistä johtuen kuljettajat joutuvat viettämään vuorokautisen lepoaikansa (9-11 tuntia) hyvin usein poissa kotoaan, yleensä ajoneuvossa raskaan liikenteen paikoitusalueilla tai levähdyspaikoilla. Useassa tapauksessa matkalla ehditään juuri tunnin, parin päähän kotoa, kun vuorokausilepo on aloitettava. Lisäksi lepopaikkaverkosto on koko Euroopan Unionin alueella vajavainen eikä kuljettajille ole riittävästi tarjolla kunnollisia palveluja, mahdollisuuksia lämpimiin aterioihin tai henkilökohtaisen hygienian hoitoon. Tieverkolla yöpymisestä aiheutuu lisäksi turhaa ympäristökuormitusta. Tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ammattikuljettajista viettää vuorokautisen lepoaikansa tien päällä vähintään 2-3 kertaa viikossa ja peräti 24 % kuljettajista enemmän kuin 3 kertaa viikossa. Ilmasto-olot ovat hyvin vaihtelevia ja kuljettajat yöpyvät usein kylmissä ja kosteissa olosuhteissa. Maantiekuljetuksiin kohdistuva rikollisuus ja kuljettajiin kohdistuneet väkivallanteot ovat niin ikään lisääntyneet eri puolella yhteisön aluetta, joten tien päällä yöpyvät kuljettajat tuntevat kasvavaa turvattomuutta työssään. Koska työmarkkinoilla on nykyisin tarjolla erittäin paljon vaihtoehtoja, ovat monet ammattikuljettajat vaihtaneet toiselle toimialalle juuri voidakseen olla nykyistä enemmän kotona, perheensä ja sosiaalisen verkostonsa parissa. Kuljettajan työn kiinnostavuus ja työvoiman riittävyys Kiinnostus maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajan ammattia kohtaan on hiipunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Niin Suomessa kuin monissa muissakin jäsenmaissa kuljetusalan ammattien houkuttelevuutta on pyritty kohentamaan erilaisin kampanjoin. Viime vuosien aikana erityisesti vanhemmissa EU-jäsenmaissa on kärsitty nopeasti kiihtyvästä kuljettajapulasta. Eurooppalaisten yhteiskuntien ikääntyminen on entisestään vauhdittanut alalta poistumista eikä kuljettajan tehtäviin ole saatu likimainkaan tarpeeksi korvaavaa työvoimaa. Ammatti- ja toimialamielikuviin vaikuttamisen keskeisimpänä tavoitteena on ollut juuri tiettyjen pinttyneiden käsitysten oikaiseminen nuorison keskuudessa. Ammattikuljettajan tehtävä ja työnkuva mielletään hyvin usein siten, että sitä tekevät henkilöt joutuvat alinomaa viettämään kaiken aikansa vierailla paikkakunnilla irrallaan omasta perheestä tai ystävistä. Kuljetuselinkeinon tulevaisuuden kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kirkastettua mielikuvia ammattikuljettajien työstä.
4 Tätä päämäärää tukisi erinomaisesti lainsäädännön mukauttaminen hivenen joustavammiksi, jolloin myös viranomaisten ja lainlaatijan toimesta viestitettäisiin aitoa kiinnostusta tärkeää työtä tekevän ammattikunnan työhovinvoinnin kehittämiseen. Edellä käsiteltyjen perusteluiden nojalla ehdotettiin, että komissio laatisi parlamentille ja neuvostolle ammattikuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevan asetuksen EY 561/2006 muuttamiseksi ehdotuksen. SKAL ja ALT esittivät, että mahdollistettaisiin vuorokautisen lepoajan lyhentämismahdollisuutta 11 tunnin perussäännöksestä nykyisen kolme kertaa vähintään 9 tuntiin tapahtuvan lyhennyksen sijaan siten, että vuorokausilepo voitaisiin lyhentää kerran viikossa vähintään 9 tuntiin ja kahdesti viikossa vähintään 7 tuntiin. Lyhentämätön vuorokausilepo olisi siis edelleen 11 tuntia. Lisäksi, että vuorokautista ajoaikaa voitaisiin pidentää kahdella tunnilla nykyisestä silloin, kun ajoaikaa seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Nykyiset taukosäädökset kutakin 4,5 tunnin ajoaikaa kohden säilytettäisiin ennallaan. Ajoaikojen vuorokausitason pidennykset olisi kuitenkin toteutettava nykyisin voimassa olevien viikko- ja kaksiviikkojaksoittaisten enimmäisajoaikojen (56/90 tuntia) puitteissa. ERIKOISKULJETUS VAURIOITTANUT SILLAN KAITEEN SUOJIA Tiehallinto tiedustelee silminnäkijöitä tai asiasta jotain tietäviä alla olevaan vahinkoon. Kantatiellä 63 Ylivieskan ja Sievin välillä noin 3 km Ylivieskan keskustasta leveä kuljetus on vaurioittanut rautatien ylittävän sillan kaiteen suojapleksejä. Kuljetuksen tulosuunta on pohjoisesta etelään. Sillalla on hyötyleveyttä 8,55 metriä, joten tilaa pitäisi olla tavallista leveämmälle kuljetukselle. Vauriot ovat syntyneet lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 15 16.11.2008. Kuljetukseen on voinut tulla mahdollisesti vaurioita. Kuorman on pitänyt olla 1,5-2 metrin korkeudella, kun kaiteessa ei ole vauriomerkkejä. MAAILMAN ÖLJYMARKKINAT Raakaöljyn hinta on marraskuun loppupuolelle tultaessa laskenut jyrkästi kesän huipputasolta. Hintaa ovat laskeneet odotukset maailmantalouden taantumasta ja öljyn kysynnän heikkenemisestä, todetaan Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta. Myös kuluttajahinnat Suomessa ovat olleet laskussa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on jälleen alentanut ennustettaan öljyn kysynnästä ensi vuodelle, kun ennusteita maailman talouskasvusta on pienennetty. Öljyn kysynnän kasvu jäisi ensi vuonna ennusteen mukaan 700 000 barreliin päivässä eli 0,8 prosenttiin. Myös kuluvan vuoden öljynkysyntäennustetta on laskettu, ja ennusteen mukaan kysyntä kasvaisi 0,5 prosenttia viime vuodesta. IEA on myös julkaissut vuotuisen energiaraporttinsa, jossa on skenaarioita öljyn kysynnästä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2030 kulutus olisi perusskenaarion mukaan 106 miljoonaa barrelia päivässä eli 20 miljoonaa barrelia päivässä nykyistä enemmän. Ennuste öljyn kysynnästä on 10 miljoonaa barrelia päivässä pienempi kuin edellisessä energiaraportissa vuosi sitten.
5 Perusskenaariossa oletetaan, että maailman energiankulutusta ei kyetä hillitsemään poliittisilla päätöksillä tai kehittyvän teknologian avulla. Öljyn kysyntään vastaamisessa IEA näkee haasteita, koska uusia investointeja lykätään. Järjestö arvioi öljyn hinnan nousevan korkealle, kun tämän hetken talousvaikeuksista on selvitty, mikäli öljyn tuotantoon ja jalostukseen ei investoida riittävästi. Öljyntuottajamaiden järjestön Opecin ministerit kokoontuvat seuraavan kerran marraskuun lopulla epäviralliseen kokoukseen, mutta tällöin ei odoteta tehtävän päätöstä järjestön tuotantokiintiön supistamisesta. Järjestön seuraava virallinen kokous on 17. joulukuuta, jolloin sitä vastoin asiantuntijat odottavat päätöstä tuotannon supistamisesta. Opec on jo syksyn aikana leikannut tuotantokiintiötään, kun raakaöljyn hinta on ollut laskussa. Brent-raakaöljylaadun hinta oli marraskuun lopulla noin 45 dollaria barrelilta. Bensiinin maailmanmarkkinahinta oli noin 360 dollaria tonnilta, dieselöljyn noin 550 dollaria tonnilta, lämmitysöljyn noin 520 dollaria tonnilta ja raskaan polttoöljyn noin 260 dollaria tonnilta. Lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto FINNVERAN YRITYSRAHOITUS Valtion rahoitusyhtiö Finnvera lupaa tukea yrityksiä toimialajärjestelyissä. Kotimaan vastuukatto nousee 600 miljoonaa euroa Finnvera arvioi rahoituskysynnän kasvavan ensi vuonna myös kotimaassa. Vastuukaton nosto mahdollistaisi entistä useamman kannattavaksi arvioidun hankkeen rahoituksen. Esityksen mukaan myös Finnveran tytäryhtiöitä Aloitusrahasto Vera Oy:tä ja Veraventure Oy:tä pääomitetaan 30 miljoonalla eurolla. Aloitusrahasto Vera tekee pääomasijoituksia alle kaksi vuotta toimineisiin yrityksiin ja Veraventure alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Finnveran rahoitus perustuu aina yritystutkimukseen, jossa selvitetään, onko yrityksellä edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan lähitulevaisuudessa. Finnveran rahoitus on käytännössä aina riskinjakoa muiden rahoittajien kanssa. Kotimaassa yhtiö voi rahoittaa pk-yrityksiä kaikilla muilla toimialoilla lukuun ottamatta varsinaista maa- ja metsätaloutta sekä rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Toimimme kuten tähänkin asti rahoituskriteeriemme mukaan. Riskinjako tarkoittaa vaikeissakin tilanteissa sitä, että omistajilta ja muilta rahoittajilta voidaan edellyttää lisäpanostuksia, Finnverasta todetaan. Finnveralla on seuraavanlaisia tuotteita yrityksille. Lainat Finnvera tarjoaa lainarahoitusta yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin, kasvuun ja kehittämiseen. Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville pkyrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisten pk-yritysten ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Kehittämislaina on tarkoitettu pk-yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen.
6 Naisyrittäjälaina on tarkoitettu enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa päätoimisesti. Pienlaina on tarkoitettu enintään 5 henkilöä työllistävien, alkavien tai jo toimivien yritysten toiminnan rahoittamiseen. Pääomalaina on tarkoitettu osakeyhtiömuotoisille yrityksille yrityskauppoihin ja kasvun rahoitukseen osana Finnveran ja hankkeen muuta rahoitusta. Ympäristölaina on tarkoitettu pk-yritysten vapaaehtoisiin ympäristöinvestointeihin. Yrittäjälaina on tarkoitettu osakeyhtiön osakepääoman, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen. Takaukset Finnvera tarjoaa omavelkaisia takauksia vakuudeksi yritysten rahoitustarpeisiin eri vaiheissa: perustaminen, investoinnit, kasvu ja kansainvälistyminen. Pk-yritys voi käyttää Finnveran takauksia vakuutena pankeilta, rahoitus- tai vakuutusyhtiöiltä saamilleen luotoille ja muille vastuusitoumuksille. Suomen valtio vastaa Finnveran myöntämistä takauksista. Finnvera-takaus on tarkoitettu vakuudeksi erilaisiin pk-yritysten kotimaisiin rahoitustarpeisiin kuten investointeihin ja/tai käyttöpääomaan sekä liiketoiminta- tai yrityskauppojen vaatimaan rahoitukseen. Kansainvälistymistakaus on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoituksen vakuudeksi. Käyttötarkoituksena voi olla tytäryhtiön perustaminen tai tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen tai kasvu. Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai jo toimiville, enintään 49 henkilöä työllistäville yrityksille. Vientitakaus on tarkoitettu viennin kotimaisten vakuustarpeiden kattamiseen. Vientitakauksen avulla viejä voi saada pankista viennin valmistusaikaista tai toimituksen jälkeistä käyttöpääoman rahoitusta. Vientitakausta voidaan käyttää myös vastavakuutena pankille toimitustakauksissa ulkomaiselle ostajalle. Ympäristötakaus on vakuus vesiensuojelu-, ilmansuojelu- sekä jätteidenhyödyntämisinvestointien rahoitukseen. Alustakaus on suomalaisen laivanvarustamo- tai laivanrakennustoimintaa harjoittavan yrityksen luotolle annettava vakuus. KOULUTUSTA LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISSA USL ry on järjestänyt kuluvan syksyn aikana jo viisi laadun, ympäristön ja turvallisuuden kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Kuljetusmarkkinoiden kiristyessä kannattaa panostaa näidenkin asioiden kehittämiseen yrityksissä ja uudistaa vanhoja laatu- ja ympäristöjärjestelmiä uusien vaatimusten mukaiseksi. Mikäli asia kiinnostaa, ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon usl@skal.fi tai risto.jaakkola@skal.fi. HELSINKI AVASI UUDEN TAVARASATAMAN VUOSAARESSA Suomen ulkomaankauppa sai uuden pääsataman ja sillä on vaikutuksia koko Etelä- Suomen logistiseen järjestelmään. Laivaliikenne käynnistyi Vuosaaren satamassa maanantaiaamuna 24.11.2008, kun Helsingin keskustaan ajaneet rahtilaivat aloittavat liikenteen Vuosaareen.
7 Aikaisemmin Sörnäisten satamasta Saksaan lähteneen Finnlinesin matkustajia ja rahtia kuljettavan aluksen ensimmäinen lähtö Vuosaaresta oli maanantaina 24.11.2008. Ensimmäinen konttialus, Unifeederin MV Heinrich Ehler purettiin ja lastattiin samana päivänä. Samanaikaisesti myös Länsisataman konttiliikenne laivoilla siirtyi Vuosaareen. Molempien satamien kenttäalueille jää tuontitavaraa, joka noudetaan vuoden loppuun mennessä pois. Useat jäsenyrittäjät ovat ilmoitelleet huolestuneina meille alkuvaiheen ongelmista, mm. sää haittasi avauspäivien liikennettä. Tilanne kuitenkin normalisoituu alkuvaikeuksien jälkeen. Sataman liikenneyhteydet Vuosaaren sataman toiminnan kannalta elintärkeät liikenneyhteydet ovat valmiina. Kehä III:lle johtava tietunneli on ollut käytössä tämän vuoden tammikuusta lähtien. Nopeusrajoitus tunnelissa on nostettu jo normaaliliikennettä varten 70 km tunnissa. Viitoitukset ja opastukset Vuosaareen Vuosaaren satamassa käy päivittäin n. 3 500 raskasta ajoneuvoa, jotka aiemmin liikennöivät Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa. Raskas liikenne opastetaan Vuosaaresta / Vuosaareen Kehä III pitkin. Kehä III:lle on asennettu uudet viitat ja kantakaupungin tavarasatamiin opastavat viitoitukset on peitetty osoittamaan muuttunutta tilannetta. Myöhemmin ne poistetaan kokonaan. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan "vastasyntyneeseen" satamaan 30.11.2008 klo 10-16.30. Sataman aukioloajat Gatehouse: Multi-Link Terminals Oy Finnsteve Oy Steveco Oy (tiedot päivittyvät myöhemmin) Operaattoreiden kontrollipisteet: Multi-Link Terminals Oy Finnsteve 24h Steveco Oy klo xx-xx (tiedot päivittyvät myöhemmin) Portit: B1-portti joka päivä klo 06.00-22.00 Lisäinformaatiota satamasta saat netistä Vuosaaren satama - ohjeita ja tietoa satamassa asioiville Sataman kuljettajaopasta päivitetään myös ajankohtaismateriaalilla. Se löytyy myös SKALnetistä www.skal.fi/usl linkistä. Asiointiopas ammattikuljettajille (suomi) Asiointiopas ammattikuljettajille (englanti) Asiointiopas ammattikuljettajille (venäjä) VUOSAAREN SATAMAN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS KULJETTAJILLE 4.12.2008 08.00 viimeinen ilmoittautumispäivä 4.12.2008 9.12.2008 08.00 Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.12.2008
8 SKAL järjestää yhteistyössä Vuosaaren sataman, Rahtarit ry:n, Finnsteven ja Tiehallinnon kanssa yksipäiväisen perehdyttämiskoulutuksen Vuosaaren satamassa. Koulutus alkaa Nuijamiestentiellä Haagassa. Hinta SKAL:n ja Rahtarien jäsenille 120 + alv 22 %. Muille 150 e + alv 22 %. Lisätietoja antaa Sakari Kaikkonen, puh. (09) 4789 9362. Koulutus oikeuttaa yhden päivän ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen rekisteröintiin. Ilmoittautumisia vastaanottaa Sakari Kaikkonen, puh. (09) 4789 9362 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@skal.fi. Paikkoja rajoitetusti. Jäsenterveisin ULKOMAAN- JA SOPIMUSLIIKENTEEN KULJETUSYRITTÄJÄT USL RY