Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Tehokkuutta taimikonhoitoon

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Uudistamistuloksen varmistaminen

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoidon perusteet.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Onnistunut metsänuudistaminen

Koneellinen taimikonhoito

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Pienaukkojen uudistuminen

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Muokkausmenetelmän valinta

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Korpien luontainen uudistaminen

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsän uudistaminen.

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

VARHAISPERKAUKSEN TARVE KÄÄNTÖ- JA LAIKKU- MÄTÄSTYS ALUEILLA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

METSÄ SUUNNITELMÄ

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

METSÄ SUUNNITELMÄ

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Transkriptio:

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida varhaishoidon tarvetta nopealla uudistamisketjulla, oikealla maanmuokkaus ja viljelymateriaalin valinnalla! Hyvästä maanmuokkauksesta huolimatta pintakasvillisuuden torjuntatarvetta etenkin viljavimmilla kohteilla jo parin vuoden kuluttua istutuksesta aina neljänteen viidenteen vuoteen saakka. T.Saksa

Kuusen taimikon varhaishoito Pintakasvillisuuden kilpailu aiheuttaa kuolleisuutta ja kasvutappioita. Pintakasvillisuuden kilpailu näkyy ensin paksuuskasvussa, myöhemmin taimien pituuskasvussa. 200 150 100 50 Saksa Suhteellinen pituus/ läpimitta 3. vuonna käsittelystä Kontrolli Herbisidi T.Saksa Saksa 0 Tyviläpimitta Pituus Siipilehto 2001

Kuusen taimikon varhaishoito Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen pintakasvillisuuden torjunta lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua lähes 50 %, läpimitankasvua 20-50 % ja tilavuutta 250-280 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin viljavimmilla metsämailla parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? Puuston tilavuus m3/ha T.Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008

Kuusen taimikon varhaisperkaus Intensiivisellä kilpailevan kasvillisuuden torjunnalla mahdollisuus lisätä taimien kasvua hyvin oleellisesti. 0 = Kilpailusta täysin vapaa 50 = Puolitettu kilpailu 100 = Täysi kilpailu (ei torjuntaa) Viereisen kuvan esimerkki valkokuusen kasvusta eriasteisessa kilpailussa. -vapaana kasvavien taimien kehitys on merkittävästi parempaa kuin kovan kilpailun alla olevilla - etukasvuisen vesakko lisää edelleen kilpailun vaikutusta. T.Saksa Jobinon 2000 Aika käsittelyn aloittamisesta, v

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Varhaisperkaustarvetta selvitettiin Pohjois-Savossa 4-7 vuotta vanhoilla laikutetuilla, mätästetyillä ja äestetyillä kuusen istutusaloilla. Lehtipuuston kilpailu kasvaa nopeasti taimikon varttuessa. Lehtipuuston pohjapinta ala, m 2 /ha 3 2 1 Karkeasti ottaen perattavan lehtipuuston pohjapinta-ala tuplaantui vuosittain! 0 4 5 6 7 Taimikon ikä, vuotta istutuksesta VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Muokkausmenetelmän vaikutus perattavan puuston määrään Mätästyksen jälkeen syntyy vähemmän lehtipuuta kuin äesjälkeen tai laikutusalalle kun ollaan samalla maapohjalla. Lehtipuuston pohjapinta ala, m 2 /ha 3 2 1 Ei muok Laikutus Äestys Mätästys Keskikarkea VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Muokkausmenetelmän vaikutus varhaisperkaustarpeeseen Mätästysalalla lehtipuut ovat kauempana istutustaimista kuin äestysalalla (samoin myös laikuissa), mikä helpottaa perkaustyön tekemistä ja pienentää vesakon kilpailun vaikutuksia. Perattavia lehtipuita / kuusi 5 4 3 2 1 0 Äestys Laikkumätästys 0 25 26 50 51 100 Etäisyys kuusesta, cm Uotila ym. 2010

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Laikkumätästys Lehtipuun esiintyminen eri muokkauspinnoilla Mättääseen syntyy lehtipuuta vasta muutaman vuoden kuluttua muokkauksesta. Laikkuun (ja äesjälkeen) lehtipuuta syntyy välittömästi muokkauksen jälkeen. Lehtipuita hehtaarilla Muokkaamaton Laikku Mätäs Lehtosalo ym. 2010

Varhaisperkaustarve istutuskuusikoissa Havupuiden keskipituus, cm Osuus taimkoista, % 100 80 60 40 20 0 80-100 110-140 70-95 110-130 4-5 v. 6-7 v. 4-5 v. 6-7 v. Varhaisperkausta oli tehty 4-5 vuotiaissa 10 %, 6-7 vuotiaissa 23 %:ssa kohteista. Lehtomainen Tuore VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkaustarve 80-95 %:lla perkaamattomista kohteista. Taimikon pinta-alasta keskimäärin 65 75 % tarvitsee varhaisperkauksen. VMI 10:ssa nuorista taimikoista 4 % perattu, 66 % perkaustarpeessa.

Varhaisperkauksen ajoitus Taimikon ikä Vesakon Perkauksen Vesojen Tyviläpitiheysluokka ajanmenekki määrä /ha mitta, cm 4-5 -vuotiaat Alle 10000 64 8 535 1,5 10000-20000 100 18 035 1,5 Yli 20000 128 27 965 1,3 6-7 -vuotiaat Alle 10000 90 8 407 2,4 10000-20000 115 17 350 2,0 Yli 20000 165 28 400 1,9 VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkaustyön ajanmenekki kasvaa vesakon tiheyden ja poistettavan lehtipuiden järeyden kasvaessa. Kahden vuoden viive nostaa työajanmenekkiä 15-37 %.

K.Uotila 5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 päivä/hehtaari

K.Uotila 10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 päivää/hehtaari

K.Uotila 15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 päivää/hehtaari

Varhaisperkauksen välitön vaikutus kuusen kehitykseen Tyviläpimitan kasvu, mm 20 15 10 5 0 + 20 % Karttula 8 v (2,5) + 27 % Jäppilä 9v (2) + 32 % Perkaamaton Perattu Kangasniemi 9 v (2,3) Uotila 2011 Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Varhaisperkauksen vaikutus kuusen kasvuun Perkauksen vaikutuksesta läpimitta (d 1.3 ) kehittyy paremmin (lähes 20 % ero). Perkausajankohdillakin pieni ero (3-4 %) Perkauksen vaikutuksesta keskipituus kehittyy paremmin (n. 10 % ero). Ero erityisesti pituusjakauman muodossa. Suhteellinen läpimitta, % Varhaisperkauksen vaikutus läpimitan kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Ei perkausta Perkaus n Perkaus n-2 Kaila ym. 2006

Varhaisperkauksen taimikon harvennus vaiheessa Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) T.Saksa Huotari 2011 Keskipituus ero noin 2 m perattujen hyväksi taimikon harvennusvaiheessa.

Varhaisperkaus ja vuodenaika? Uudelleen vesomisen minimoimiseksi varhaisperkaus kannattaa ajoittaa lehdelliseen aikaan (juhannuksesta elokuun loppuun) - heikentää vesojen ravinteiden saantia ja niiden pituuskehitystä Toisaalta perkaus on nopeampaa ja mukavampaa (?) lehdettömään aikaan Myös toistuva perkaus heikentää vesomista - etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana mutta on kallista

Varhaishoidon vaikutus kasvuun Varhaisperkaus tulee tehdä riittävän ajoissa. Jos se viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta se ei nouse enää samalle kasvukäyrälle optimin kanssa. Menetettyä kasvua ei saada takaisin! Varhaisperkauksella optimaalisena pidetty kasvu Myöhästyneen toimenpiteen elvyttävämä kasvu

Kiitos