Ajankohtaista kotouttamisesta ja Ohjaamoiden rooli kotoutumisen tukena Työ- ja elinkeinoministeriö Ohjaamoiden ajankohtaisiltapäivä 15.3.2016 Hanna-Maria Hyttinen
80600 85100 87700 91100 98600 103700 107000 108300 113900 121700 132 700 143 300 155 700 160800 183100 195500 207500 219700 Maahanmuutto Suomeen lisääntynyt ja monimuotoistunut jo pidempään Maahanmuutto kaksinkertaistui 2000-luvulla Pääasialliset muuttosyyt perheside, työ ja opiskelu Kansainvälisen suojelun perusteella n. 10 prosenttia maahanmuutosta ennen nyt alkanutta turvapaikanhaun kasvua Tällä hetkellä n. 220 000 ulkomaan kansalaista ennusteiden mukaan vuonna 2020 370 000 ja vuonna 2030 yli 0,5 milj. ulkomaan kansalaista Ulkomaan kansalaiset Suomessa 1997-2014 (Lähde: Tilastokeskus) 250000 200000 150000 100000 50000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi vuonna 2015 Turvapaikkahakemuksia Vuonna 2015: 32 476 Vuoden 2016 alusta (tilanne 13.3.16): 2 047 Noin 80 % työikäisiä miehiä Hakijoiden osaamisprofiili vaihteleva; suurella osalla vähäinen koulutustausta Arviolta 30-35 % hakijoista saa myönteisen päätöksen Turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet, viisi suurinta ryhmää (lähde: Maahanmuuttovirasto) TOP 5 kansalaisuudet Hakijoita % Irak 20 485 63 % Afganistan 5 214 16 % Somalia 1 981 6 % Syyria 877 3 % Albania 762 2 % YHTEENSÄ 32 476 100 % 3
Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Myös ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 2015 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 108 98 706 557 329 150 167 156 196 3 024 Suurin osa alaikäisistä saapuu Afganistanista (62,3 %), Irakista (21,3 %) ja Somaliasta (9,0 %) Yksin tulleista alaikäisistä tavallisin ryhmä on 16-17 -vuotiaat pojat, mutta myös noin 1 000 0-15-vuotiasta Asumismuodot: ryhmäkodit, tukiasumisyksiköt, kansanopistot (asumisen tuki + opetus), yksityismajoitus oleskeluluvan saamisen jälkeen esim. perheryhmäkodit, tukiasuminen, yksityismajoitus, kansanopistot 22.3.2016 4
Ahtilan tukiasumisyksikkö, Sipoo Alppikadun Tukiasumisyksikkö Helsinki Espoon hätämajoitus Hilan Leirikeskus Kirkkonummi Espoon hätämajoitus hotelli Espoon ryhmäkoti A, B, Lippajärvi Espoon ryhmäkoti C, D, Gumböle Haapajärven ryhmäkoti Haarajoen tukiasumisyksikkö, Järvenpää Hartolan ryhmäkoti Harvialan ryhmäkoti ja tukiasunnot Haukiputaan tukiasumisyksikkö Heikkilän tukiasumisyksikkö, Turku Huittisten tukiasumisyksikkö Hämeenkyrön hätämajoitus Hämeenkyrön ryhmäkoti (Pihlajakoti) ja tukiasumisyksikkö (Kaarihovi) Inkoon ryhmäkoti ja tukiasunnot Kajaanin ryhmäkoti Karhusaaren ryhmäkoti, Helsinki Kangasalan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Kauklahden tukiasumisyksikkö Kemin tukiasumisyksikkö Kempele tukiasumisyksikkö Keuruun tukiasumisyksikkö Kivistön tukiasumisyksikkö Vantaa Kontiolahden ryhmäkotipaikat Kotka, Koivulan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Kristiinankaupungin Villa tukiasumisyksikkö Kuusamon ryhmäkoti Kuusamon tukiasumisyksikkö Kärkelän tukiasumisyksikkö, Salo Lakisto 1 / Pohjantorni tukiasumisyksikkö, Espoo Lakisto 2 / Pyytorni tukiasumisyksikkö, Espoo Leppävaaran tukiasumisyksikkö, Espoo Lohjan ryhmäkoti Matinkylän ryhmäkoti Espoo Muhoksen ryhmäkodit Apila ja Rantapirtti Myllytullin tukiasumisyksikkö Oulu Mänttä-vilppula ryhmäkotipaikat Onnelan ryhmäkoti, Oulu Oravainen Ruths ryhmäkoti Oulun ryhmäkoti+ tukiasumisyksikkö Oulunseudun ryhmäkoti ja tukiasunnot - Albertinkulma Pansion tukiasumisyksikkö, Turku Parkkuun ryhmäkoti Porvoo Karijärven tukiasumisyksikkö Pyhtään tukiasumisyksikkö Ruuhilammen tukiasumisyksikkö, Pertunmaa Ruoveden tukiasumisyksikkö Röykkä tukiasumisyksikkö, Nurmijärvi Savonlinnan ryhmäkoti Seinäjoen ryhmäkoti- ja tukiasumisyksikkö Simojoen tukiasumisyksikkö, Ranua Siuntion tukiasumisyksikkö Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Suonenjoen tukiasumisyksikkö Säynätsalon tukiasumisyksikkö Söörmarkun ryhmäkoti Tampereen ryhmäkoti Turku ryhmäkoti Vaajakosken ryhmäkoti Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodit ja tukiasunnot 10.1.2016 Toiminnassa olevat alaikäisyksiköt Ryhmäkoteja ja tukiasumisyksiköitä 70 Kansanopistoja 20 Yksintulleita alaikäisiä on vastaanoton piirissä noin 2500. Kangasto Norvallan opisto Seinäjoki Alkio-opisto Kristiinankaupunki Hämeenkyrö Mänttä-Vilppula Turku Turun kristillinen opisto Oulu Vuolle-opisto Kempele Muhos Rauduskylän Kristillinen opisto Haapaveden opisto Haapajärvi Oravainen Kainuun opisto Evangeliska Kajaani folkhögskolan Lieksan kristillinen opisto Ruovesi Parkkuu Tampere Kangasala Järvenpään Seurakuntaopisto Säynätsalo Hartola Söörmarkku Huittinen Harviala Loimaan evankelinen opisto Salo Haukipudas Kotka Kisko Bårga folkakademi Porvoo Karijärvi Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Siuntio Inkoo Lohja Kemi Ranua Keuruu Vaajakoski Pohjois-Savon opisto Itä-karjalan opisto Suonenjoki Suolahti Keski-Suomen opisto Kuusamo Pieksämäen Kiteen evankelinen opisto seurakuntaopisto Savonlinnan ryhmäkoti Savonlinnan kristillinen opisto Pertunmaa Valkealan kristillinen opisto Kontiolahti Joutsenon opisto Lahden kansanopisto
Kriittiset kokonaisuudet oleskeluluvan varmistuttua 1. Kuntapaikan löytäminen 2. Kiinnittyminen työelämään ja yhteiskuntaan - kotoutumista tukevat prosessit vauhdikkaasti liikkeelle Motivaatio kotoutua - oppia kieltä, opiskella, saada töitä, asettua - on erittäin suuri myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen tästä saatava koppi! 6
Kotoutumislaki (1386/2015) ohjaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä ja pakolaisten kuntaan osoittamista Kotoutumislain soveltamisalana kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat Määrittelee kotoutumisprosessia, joka pitkälti toteutuu kuntien peruspalveluina ja TE-toimiston palveluina Määrittelee viranomaisten vastuut ja koordinaatiomekanismit: valtion kotouttamisohjelma valtioneuvoston tasolla, kunnan kotouttamisohjelma (joka voidaan tehdään useamman kunnan yhteistyönä) paikallistasolla Määrittelee pakolaisten kuntaan osoittamisen ja kotoutumisen tukemisen keskeiset välineet: Kuntakorvausjärjestelmä, n. 160 milj. v. 2016 Korvausten edellytyksenä on: sopimus ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta kotouttamisohjelma Kotoutumiskoulutus, n. 80 milj. 2016 7
Kotoutumisprosessin vauhdittaminen - alkuvaihe Kotoutumispolun käynnistyminen heti oleskeluluvan saamisesta alkuvaiheen vastaanottokeskus-kunta-te-palvelut -prosessin mallintaminen alkukartoituksen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen myös ohjattaessa alueelle, jossa tarjolla osaamista täydentävää koulutusta tai työllistymismahdollisuuksia kotoutumisen alkuvaiheen kokonaisuuden pilotointi; mahdollisuus joustavaan aloitukseen jo ennen kuntaan muuttoa ESR/Kotona Suomessa pilottihankkeet käyntiin alkuvuodesta 2016 Erityisryhmien (esim. korkeasti koulutetut, nuoret) kotoutumispolkujen kehittäminen tiivis yhteistyö OKM:n kanssa 8
Kotoutumisprosessin vauhdittaminen osaamisen kehittäminen Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi nopeasti oikeantasoiseen ja osaamista täydentävään kotoutumiskoulutukseen ammatillisesti painotettujen koulutusmallien laajempi käyttöönotto räätälöidyt koulutuspolut ja työllistymistä edistävien elementtien nivominen opintoihin toteutustapojen kehittäminen (mm. etä- ja verkko-oppiminen, osapäiväjärjestelyt) Korkeasti koulutettujen ohjautuminen nopeutetusti pätevöittäviin korkeakouluopintoihin (OKM: vastuukorkeakoulumalli pilottikorkeakouluina Metropolia AMK ja Jyväskylän yliopisto)
Kotoutumisprosessin vauhdittaminen kohti nopeampaa työllistymistä Työelämäyhteyksien vahvistaminen kotoutumista edistävissä palveluissa TE-palveluiden palveluvalikon hyödyntäminen täysimääräisesti maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseksi tehostettu tuki ja ohjaus yrittäjyyteen; yrittäjyys mukaan myös kotoutumiskoulutuksen sisältöihin vahvat työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevat kumppanuudet: yritysyhteistyö, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit jne. Uusien toimintatapojen ja työllistymistä tukevien mallien kokeilu vaikuttavuusinvestointimallilla (SIB) toteutettava nopean työllistymisen kokeilu, jossa yhdistetään maahanmuuttajan nopea työllistyminen koulutuksen jatkumiseen työsuhteen aikana tavoitteena vähintään 2 500 maahanmuuttajan osallistuminen Työelämän syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden kehittäminen Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen yritysten kansainvälistymisessä ja viennin edistämisessä
Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 ja kumppanuusohjelma painopisteet hallitusohjelmasta: VALTION KOTOUTTAMISOHJELMA Edistetään ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria, eikä rasismia sallita Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti - Tehokkaalla alkuvaiheella hyvät edellytykset kotoutumiseen - Kotoutumiskoulutuksesta valmiuksia jatkokoulutukseen ja työelämään - Laadukkaalla perusopetuksella vahvistetaan maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään - Maahanmuuttajien työmarkkinaaseman parantaminen Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa KUMPPANUUSOHJELMA Nivoo yhteen ja tekee näkyväksi kotouttamiskumppaneiden näkemyksiä ja työtä kotoutumisen edistämiseksi Aktivoi eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen Keskeisimmät kumppanit: kunnat, yritykset, työmarkkinajärjestöt, muut elinkeinoelämän toimijat, kansalaisjärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, oppilaitokset Kumppanuusohjelman raportti (kumppanuuskampanjan lupaukset ja aloitteet, työpajojen yhteenvedot) valmistumassa Kumppanuusohjelmasta rakennetaan jatkuva, vuorovaikutteinen, avoin prosessi, jossa myös säännöllisiä keskusteluja, pyöreitä pöytiä, jne. 22.3.2016 11
Kotona Suomessa -kokonaisuus (ESR) kehittää kotoutumispalveluita ja -prosesseja Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima valtakunnallinen hanke, joka koostuu kahdesta hankeosiosta: Hyvä polku ja Hyvä alku Kotona Suomessa Hyvä Polku Aluekoordinaattorit Hyvä Alku Pilottiprojektit
Hyvä polku kehittää kotouttamistyötä tekevien työntekijöiden osaamista, rakentaa verkostoja ja kehittää prosesseja sekä tunnistaa ja levittää hyviä käytäntöjä tavoitteena, että kotoutumisen edistäminen on kiinteä osa julkista palvelujärjestelmää juurruttaa TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa alueille 7 aluekoordinaattoria ELYkeskusten laajennetuilla maahanmuuttoalueilla Hyvä alku pilottiprojekteilla kehitetään erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia tuodaan kotoutumispalvelut kaikkien aikuisten maahanmuuttajien saataville luodaan maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelukokonaisuus, joka edistää kotoutumisprosessin käynnistymistä, yhteiskuntaa koskevan perustiedon saatavuutta ja yksilön palvelutarpeiden tunnistamista sekä vahvistaa siirtymiä koulutukseen, työelämään ja tarvittaessa jatkopalveluihin
Alkuvaiheen palvelukokonaisuutta kehittävät pilottiprojektit käyntiin alkuvuodesta 2016 Projekteissa kehitetään mm.: yhteiskunta- ja kielikoulutusta sisältävää alkuvaiheen koulutusmoduulia neuvontaa, ohjausta ja mentorointia, ml. sähköistä/etäneuvontaa kotoutumislain mukaista alkukartoitusta kotoutumista edistävä peli International House -palvelukonseptia (vrt. Ohjaamo) Käynnistyvät projektit: Hyvä alku Länsirannikolla (Länsirannikon koulutus) Paras alku Porvoossa (Porvoon kaupunki) Hyvä alku Pohjanmaalla - En bra start i Österbotten (Pohjanmaan liitto) Hyvä alku Hämeessä (Koulutuskuntayhtymä Tavastia) Töissä Suomessa (Helsingin kaupunki) Maahanmuuttajien kotoutumisen toimintamallin kehittäminen monialaisessa verkostossa (Jyväskylän kaupunki) Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla (Oulun kaupunki)
Haasteita ja kipupisteitä nuorten kotoutumisen edistämisessä Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi -kipupisteet ja toimenpide-esitykset (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1) Maahanmuuttajataustaisella lapsella, joka osallistuu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, on yleisesti ottaen hyvät edellytykset menestyä koulutuksessa sekä myöhemmin työelämässä Kuitenkin: Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on huomattavasti yleisempää kuin kantaväestön nuorilla Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten koulutuspolut ovat katkonaisia ja pitkiä Monet myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajanuoret kokevat työllistymisen olevan vaikeaa Maahanmuuttajataustaiset ovat kantaväestön nuoria useammin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on koulukiusaamis- ja syrjintäkokemuksia muita nuoria useammin - myös hyvinvointiin liittyviä haasteita Toteutuuko kotoutumislaissakin painotettu kotoutumisen kaksisuuntaisuus?
Maahanmuuttajanuorten kotoutumisen ja osallisuuden tukeminen Maahanmuuttajanuoret tulevat hyvin erilaisista taustoista ja lähtökohdista Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, ohjaus ja tukitoimet tärkeitä; osalla voi olla myös laajempia tukitarpeita asumisesta lähtien Monialaisen yhteistyön mahdollisuudet erityisesti koulutusten ja työelämän välisten nivelvaiheiden tukemiseksi kaikki verkostot käyttöön! Ilman huoltajaa tulleiden nuorten erityistilanne tärkeä huomioida tavoitteena turvallinen, tuettu kotoutumisen ja kasvun polku Koulutuspolkujen jatkumon tukeminen; erityisesti oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa/jälkeen maahan muuttaneet - koulutuspaikkojen riittävyyden varmistaminen (mm. aikuisten perusopetus) - nuorten elämäntilanteiden huomioiminen (kotoutumis)koulutuksissa Vanhempien kotoutumisen tukeminen on myös lasten/nuorten kotoutumisen tukemista Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden maahanmuuttajanuorten kohdalla neuvolavarhaiskasvatus-perusopetus jatkumon tukeminen Alaikäisten ja perheiden kotoutumissuunnitelmat keskustelun ja koko perheen kotoutumisen tukena Kotoutumista tukevissa palveluissa ja vapaa-ajan toiminnassa tärkeää huomioida yhdenvertaisuuden ja osallisuuden rakentuminen Vuorovaikutus muiden nuorten kanssa Maahanmuuttajanuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet vapaa-ajan-, yhdistys- ja järjestötoiminnassa Nollatoleranssi rasismia ja syrjintää kohtaan
Maahanmuuttajanuoret Ohjaamoiden asiakkaina POHDITTAVAKSI YHTEISESTI: Miten maahanmuuttajanuoret näkyvät Ohjaamoiden arjessa? Miten Ohjaamoissa on varauduttu maahanmuuttajanuorten palvelutarpeisiin? Ohjaamoiden vahvuudet maahanmuuttajanuorten tukemisessa?
Tukea osaamiselle ja verkostoille: Kotouttamisen osaamiskeskus Materiaalia, seurantatietoa, ajankohtaisviestintää: www.kotouttaminen.fi ja Twitterissä @KOTOoske Maahanmuutto- ja kotouttamistyön koulutuskierros paikallistason julkishallinnon työntekijöille käynnissä Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen; kuukausittain vaihtuva teema Valtakunnallinen Kotona Suomessa hanke (ESR): 7 aluekoordinaattoria, jotka tukevat ELY-keskuksen kanssa alue- ja paikallistason osaamista ja verkostojen rakentumista 18