Tilannekatsaus ja kotoutumisen ensiaskeleet. Vastaanottava maaseutu pakolaisten kotoutuminen maaseudulle Erityisasiantuntija Tarja Rantala

Transkriptio

1 Tilannekatsaus ja kotoutumisen ensiaskeleet Vastaanottava maaseutu pakolaisten kotoutuminen maaseudulle Erityisasiantuntija Tarja Rantala 1

2 Turvapaikanhakijoiden profiili Turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui v edellisiin vuosiin nähden: turvapaikkahakemuksia jätettiin Hakijoista 80 % työikäisiä miehiä Irakista, Afganistanista, Somaliasta Hakijoiden profiilit vaihtelevia: Korkeasti koulutettuja (kuten insinöörit, lääkärit) 10 15% Kuljetusala, myyntityö, pienyrittäjä, parturit, kokit % Vain vähän koulutusta, luku- ja kirjoitustaidottomat 30 % SM:n arvion mukaan 35 % saa myönteisen päätöksen, mikä tarkoittaa että asettuu asumaan johonkin kuntaan tänä vuonna Noin ilman huoltajaa tullutta alaikäistä hakijaa odottaa päätöstä Kolmannes alle 15-vuotiaita, loput vuotiaita 90 % poikia Suuri osa saanee myönteisen päätöksen 2

3 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja väliaikaismajoituspaikat Aikuisille ja perheille tarkoitettuja vastaanottoyksiköitä on yhteensä 140. Vastaanoton piirissä on noin henkeä aikuisia/perheitä. Kolari Kemijärvi Rovaniemi Tornio järjestelykeskus Tornio Tervola Kemi Pudasjärvi Kuusamo Sundom Maalahti Korsnäs Vaasa Kristiinankaupunki Liminka Raahe Pietarsaari Oravainen Lappajärvi Kauhava Seinäjoki Keuruu Mänttä-Vilppula Oulu Muhos Ruukki Viitasaari Saarijärvi Petäjävesi Suolahti Jyväskylä Kajaani Iisalmi Siilinjärvi Keitele Kuopio Suonenjoki Pieksämäki Merikarvia Kankaanpää Jämsä Pori Ruovesi Kihniö Joutsa Tampere Orivesi Mikkeli Sastamala Kokemäki Kangasala Iittala Lammi Heinola Harjavalta Punkalaidun Lahti Kouvola Laitila Hämeenlinna Nastola Hamina Forssa Renko Turku Nurmijärvi Pyhtää Salo Vihti Porvoo Kotka Nauvo Helsinki Kirkkonummi Raasepori Espoo Vantaa Savonlinna Imatra Joutseno Lieksa Kontiolahti Kitee Kerimäki

4 Ahtilan tukiasumisyksikkö, Sipoo Alppikadun Tukiasumisyksikkö Helsinki Espoo hätämajoitus ryhmäkoti Olari Espoon hätämajoitus Hilan Leirikeskus Kirkkonummi Espoon hätämajoitus hotelli Espoon ryhmäkoti A, B, Lippajärvi Espoon ryhmäkoti C, D, Gumböle Espoon ryhmäkoti yksityismajoitus Espoon ryhmäkoti, Matinkylä Haarajoen tukiasumisyksikkö, Järvenpää Haukiputaan tukiasumisyksikkö Heikkilän tukiasumisyksikkö, Turku Huittisten tukiasumisyksikkö Hämeenkyrön hätämajoitus Hämeenkyrön ryhmäkoti (Pihlajakoti) ja tukiasumisyksikkö (Kaarihovi) Inkoon tukiasunnot Kajaanin ryhmäkoti Karhusaaren ryhmäkoti, Helsinki Kangasalan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Kauklahden tukiasumisyksikkö Kemin tukiasumisyksikkö Kempele tukiasumisyksikkö Keuruun tukiasumisyksikkö Kivistön tukiasumisyksikkö Vantaa Kivilahti perheryhmäkoti Espoo Kontiolahden ryhmäkotipaikat Kotka, Koivulan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Kristiinankaupungin Villa tukiasumisyksikkö Kuusamon ryhmäkoti Kuusamon vastaanottokeskuksen alaikäispuoli Kärkelän tukiasumisyksikkö, Salo Lakisto 1 / Pohjantorni tukiasumisyksikkö, Espoo Lakisto 2 / Pyytorni tukiasumisyksikkö, Espoo Leppävaaran tukiasumisyksikkö, Espoo Lohjan ryhmäkoti Muhoksen hätämajoitus Myllytullin tukiasumisyksikkö Oulu Mänttä-vilppula ryhmäkotipaikat Onnelan ryhmäkoti, Oulu Oravainen Ruths ryhmäkoti Oulun ryhmäkoti+ tukiasumisyksikkö Oulunseudun ryhmäkoti ja tukiasunnot - Albertinkulma Pansion tukiasumisyksikkö, Turku Porvoo Karijärven tukiasumisyksikkö Pyhtään tukiasumisyksikkö Ruuhilammen tukiasumisyksikkö, Pertunmaa Röykkä tukiasumisyksikkö, Nurmijärvi Seinäjoen ryhmäkoti- ja tukiasumisyksikkö Simojoen tukiasumisyksikkö, Ranua Siuntion tukiasumisyksikkö Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö Suonenjoen tukiasumisyksikkö Säynätsalon tukiasumisyksikkö Söörmarkun ryhmäkoti Tampereen ryhmäkoti Turku ryhmäkoti Vaajakosken ryhmäkoti Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodit ja tukiasunnot Toiminnassa olevat alaikäisyksiköt Ryhmäkoteja ja tukiasumisyksiköitä 63 Kansanopistoja 20 Yksintulleita alaikäisiä on vastaanoton piirissä yli Kristiinankaupunki Söörmarkku Turku Turun kristillinen opisto Oravainen Evangeliska folkhögskolan Loimaan evankelinen opisto Järvenpään Seurakuntaopisto Salo Haukipudas Oulu Vuolle-opisto Kempele Muhos Rauduskylän Kristilliinen opisto Haapaveden opisto Lahden kansanopisto Kotka Kisko Bårga folkakasemi Porvoo Karijärvi Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Siuntio Inkoo Kemi Ranua Kuusamo Kainuun opisto Kajaani Lieksan kristillinen opisto Norvallan opisto Pohjois-Savon opisto Seinäjoki Suonenjoki Itä-karjalan opisto Alkio-opisto Suolahti Säynätsalo Joutsenon opisto Vaajakoski Keuruu Mänttä-Vilppula Kiteen evankelinen opisto Hämeenkyrö Savonlinnan kristillinen opisto Tampere Pertunmaa Kontiolahti Huittinen Kangasala Valkealan kristillinen opisto

5 Turvapaikanhakijasta kuntalaiseksi TEM vastaa pakolaisten kuntiin ohjaamisesta ja kotouttamisesta Aiemmin noin kuntaa on vastaanottanut pakolaisia, jotka ovat tulleet maahan kiintiöpakolaisina (750 / vuosi) turvapaikkamenettelyn kautta (n luvan saanutta/ vuosi) TEM:n tavoitteena että kuntaan siirtyminen tapahtuisi hallitusti, etukäteen kuntien kanssa sovituille paikoille Kun tulijoita nyt moninkertainen määrä, sopiminen etukäteen vielä tärkeämpää asuntojen ja palvelujen varmistamiseksi Asettaa vastaanotto- ja kotouttamisjärjestelmän kovalle koetukselle Ei silti mahdoton tehtävä; valmiutta ja osaamista on jo Edellyttää sitä, että kaikki Suomen kunnat, joissa on asuntoja ja kotouttamiseen tarvittavat julkiset palvelut osallistuvat talkoisiin 5

6 Sovitut kuntapaikat ja arvio sijoitettavien määristä ELY-alueittain Arvio paikoista Arvio tarpeesta (11/2015) Arvio sijoitettavien määrästä perustuu siihen, että kaikki ELY-alueen vastaanottokeskuksista oleskeluluvan saavat (n. 35 % asukkaista) sijoitettaisiin alueen kuntiin 6

7 ELY-keskukset neuvottelevat paikoista ELY-keskukset sitoutuneet vahvasti kuntapaikkojen etsimiseen Uusia kuntia on jo tullut mukaan, monin paikoin ovi raollaan Pohdinnoiden keskiössä asenneilmapiiri, kunnan työntekijöiden osaaminen, kotoutumiskoulutuksen mahdollisuudet, palvelujen saatavuus, työllisyys TEM:n osalta vuoden 2016 valtion talousarvioon tehty lisäykset: Kuntakorvauksiin tilanteen mukaiset lisäykset: n. 162 milj. euroa Kotoutumiskoulutuksen lisäykset: n. 83 milj. euroa ELY-keskuksille 16 htv, TE-toimistoille 40 htv lisäys TEM Parantaa ja kohdentaa toimenpiteitään niin, että kuntaan siirtyminen sujuvoituisi ja kotoutuminen käynnistyisi entistä nopeammin Modifioi kotoutumiskoulutusta tilanteen mukaan sopivaksi Järjestää (uusien) kuntien työntekijöille koulutusta 7

8 Kotoutumisprosessin käynnistyminen Kuntaan ohjaamisen prosessi (ml. asuminen, toimeentulo, palvelut) Oleskeluluvan saaneet Vastaanottokeskuksen info ja TE-hallinnon ohjaus kuntaan siirtymiseksi Ilmoittautuminen TEtoimiston asiakkaaksi Alkukartoitus (kielitaito, oppimisvalmiudet, koulutustausta, toiveet) Kotoutumissuunnitelman laadinta Mahdollinen kotoutumisen alkumo-duli Kotoutumiskoulutus 8

9 Maalle vai kaupunkiin Maahanmuuttajien poluilla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa taipumus suuntautua (suurehkoihin) kaupunkeihin Jopa puolet itse paikkansa hakevista, luvan saaneista vok-muuttajista suuntaa kohti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai Oulua Omatoimista muuttoa ohjaavat kaupungeissa olevat tuttavat ja sukulaiset, etniset yhteisöt, joita pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole ollenkaan Kaupungeissa enemmän ns. työmarkkinoiden sisääntuloammatteja Pienen/ maaseutumaisen paikan ongelmana on useimmiten koulutus- ja työmahdollisuuksien puute Myös asuntotilanne ja julkinen liikenne asettavat rajoituksia 9

10 Perheet viihtyvät paremmin Jos vain kotokoulutus saadaan jotenkin esim. ympäristökuntien kanssa yhdessä järjestettyä ja työpaikka löytyy, jäävät ihmiset paikkakunnalle Perheet viihtyvät paremmin pienellä paikkakunnalla kuin yksinäiset (miehet) Onnistumisia mm. Punkalaidun, Pudasjärvi, Närpiö, Iisalmi ja ympäristökunnat Pienen kunnan vastaanotto edellyttää erityisen vahvaa, eri paikallisten toimijoiden yhteistyötä, myös yli kuntarajojen: TE-toimisto kunta yritykset - koulutuksen järjestäjät yhdistykset Tämä siksi, että TE-toimistojen palveluja ja koulutuksen järjestäjiä ei ole välttämättä jokaisella paikkakunnalla Maaseudun kausiluonteisiin töihin helpompi saada muualta tulleita kuin suomalaisia? 10

11 Paikallinen ja alueellinen tuki kuntaan sijoittumisessa ja kotouttamisessa ELY-keskukset TEM:ssä Kotouttamisen osaamiskeskus Valtakunnallinen ESR-Kotona Suomessa-hanke: aluekoordinaattorit Myös paikallisten toimijoiden vertaistuki erittäin hyödyllistä Kotouttamisen osaamiskeskus käynnistää laajan, paikallisille asiantuntijoille ja kuntapäättäjille suunnatun koulutuskokonaisuuden 3/2016, n. 20 paikkakunnalla 11

12 Hallituksen turvapaikkapoliittiset linjaukset marraskuu 2015 Luomme maahanmuuttajien nopean työllistymisen mallin Kehitämme turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoitusta ja täydentämistä sekä uudistamme kotoutumiskoulutuksen rakenteita ja sisältöä työelämälähtöisemmäksi ja vastaamaan aiempaa suurempaan kysyntään Kartoitamme jo vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoiden kokemus- ja osaamisprofiilin sekä heti oleskeluluvan saamisen jälkeen teemme alkukartoituksen ohjaamaan luvan saaneiden kuntiin sijoittamista Räätälöimme kotoutumiskoulutusta täydentämään maahanmuuttajan osaamista ja olemassa olevaa ammatillista pätevyyttä Edistämme maahaanmuuttajien yrittäjyyttä ja osaamispotentiaalin monipuolista hyödyntämistä 12

13 13

14 ELY-keskusten tilannekuva joulukuussa 2015 kyselyn satoa: Huoli kotoutumiskoulutuksen riittävyydestä, sekä resursseista ohjaamiseen TE-toimistoissa Pitkiä jonotusaikoja joillakin alueilla Haasteena osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä kielitason saavuttaminen Miten palveluja kehitetään oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa? Koulutuksen saatavuudessa paljon kuntakohtaisia eroja Muita tärkeitä kysymyksiä: Kovat kuntaan osoittamisen tavoitteet Asenneilmapiiri Asuntojen saatavuus ja tuki asumiseen (vuokravakuudet,asumisneuvonta, välivuokraus) 14