Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?



Samankaltaiset tiedostot
Pölytyspalvelut mustikkasatojen

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Herukat säiden armoilla

Mistä tunnistat mehiläisen?

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki

Hovin valtiatar. Mehiläisyhteiskunnan. kitiinikuoressa.

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Luonnonmarjojen satohavainnot

Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?

13. Liitteet. Marsi 2015 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2015

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Pölytysopas Pekka Peltotalo

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Luonnonmarjojen satohavainnot

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

1. Saaren luontopolku

Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Arktinen agroforestry

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.

Digikasvio. By: Linda H

Monivuotiset mesikasvinurmet

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä Näin hoidan mehiläisiäni

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Ruokatrendit Tuomo Tupasela, , Hämeenlinna

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Karhut mehiläistarhojen ongelmana

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Luonnonmarjojen satohavainnot

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Lataa Lumolaidun. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Lumolaidun Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Transkriptio:

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012

Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa kiloa poimintakelpoista luonnonmarjaa. Laskennallinen (hyvin karkeasti arvioitu) arvo 200 600 miljoonaa euroa vrt. vuotuisten markkinahakkuiden arvo 1-2 mrd Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 2

Ongelma Mustikan tilastoitu kauppaantulomäärä 1980 2008 (milj. kg) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähde: MARSI - tilastot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 3

Marjasadon muodostuminen Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan ja marjonnan määrä versojen ravinnetilanne kukka-aiheiden erilaistuminen Talven ja kevään ympäristöolosuhteet, ravintotilanne ennen kukintaa Pölyttäjähyönteisten runsaus kukintakauden aikana Kukintakauden ympäristöolosuhteet Kukinnan kesto Medentuotanto Kukka-aiheiden lukumäärä kasvukauden alussa PÖLYTYKSEN ONNISTUMINEN Pölyttäjähyönteisten aktiivisuus kukintakauden aikana Halla Muiden samaan aikaan kukkivien kasvilajien kilpailu pölyttäjistä Nuppujen lukumäärä Halla PÖLYTTYNEIDEN KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ Halla Sienituhot Eläinsyönnökset RAAKILEIDEN LUKUMÄÄRÄ MARJOJEN LUKUMÄÄRÄ Lähde: Nousiainen 1982 Sateisuus Kuivuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 4

Ketkä pölyttävät? Mustikka Puolukka Pistiäiset Kimalaiset Ampiaiset Muut mesipistiäiset Muut pistiäiset 93,0 % 89,5 % Perhoset 0,5 % 3,8 % Kaksisiipiset 6,5 % 6,7 % Lähde: Teräs 1982 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 5

Koejärjestely Merkitty kimppu mustikanvarpuja, joista laskettiin kukat, (raakileet) ja marjat 100 m 300 m 500 m 700 m >1000 m Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 6

100 m P1 300 m 500 m Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 7

P6 100 m 300 m 500 m 900 m 500 m 300 m 100 m P7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 8

Lentosäät 2011 (Hirvas) 40 35 30 25 20 15 10 Loggeri1 Loggeri2 Loggeri3 Loggeri4 5 0-5 4.6.2011-25.6. 2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 9

Hunaja-analyysit 2011 (Hirvas) Muut 3 % Pajut 18 % Raate 11 % Mustikka 40 % Pajut 9 % Muut 4 % Raate 1 % Hilla 15 % Hilla 22 % Rubus sp 6 % Rubus sp 6 % Mustikka 65% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 10

Marjomisprosentit 2011 (Hirvas) Yhdistetty data neljältä tarhalta, 4 pesää / tarha 20 18 Mustikan marjomis% 16 14 A 12 10 8 B B 6 4 C 2 0 100 m 300 m 500 m > 1000 m Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 11

Marjomisprosentit 2011 (Kivalo) Yhdistetty data kahdelta tarhalta, 4 pesää / tarha 16 14 12 10 8 A A Mustikan marjomis% 6 4 2 B B 0 100 m 300 m 500 m > 1000 m Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 12

T T Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 13

25,0 Lentosäät 2012 (Hirvas) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5.6. - 16.6.2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 14

Marjomisprosentit 2012 (Hirvas) Yhdistetty data kolmelta tarhalta, 4 pesää / tarha 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 100 300 500 700 >1000 Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 15

Marjomisprosentit 2012 (Kivalo) Kaksi tarhaa, 4 pesää / tarha 50 50 45 45 40 40 35 35 30 30 25 25 20 20 15 10 5 0 100 300 500 700 > 1000 Etäisyys tarhasta 15 10 5 0 100 300 500 700 > 1000 Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 16

Kenttäkerroksen lämpötila 2012 (Kivalo) 30 25 20 15 10 5 0-5 14.6. - 30.6. 2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 17

Mitä opittiin? Marjomisprosentteja 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Nuortila 2007 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 18

Villiä spekulaatiota Yhdessä pesässä on 4000 8000 työläistä, tarhassa n. 24 000 Yksi työläinen hedelmöittää vähintään 13 kukkaa / h, kun T > 10 astetta Vuonna 2011 Hirvaalla mustikan kukinnan aikana lentolämpötiloja oli 247 h Mustikan osuus hedelmöitetyistä kukista oli n. 50 % Yhden tarhan työläiset hedelmöittivät n. 40 miljoonaa mustikankukkaa Noin 70 % raakileista kypsyy marjoiksi 28 miljoonaa mustikkaa 8400 kg mustikkaa (1 mustikka painaa n. 0,3 g) 8400 mustikkakilon arvo on n. 15 000 Euroa (keskihinta 2007 2011) Neljä mehiläispesää maksaa n. 800 1000 Euroa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 19

Kumppanuusverkostot Marjayrittäjä Tarhaaja Maanomistaja YHDESSÄ SUOMEN MARJAVARANTO VOIDAAN OTTAA HALTUUN! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 20

Jotainhan tässä tarttis tehdä! Noin 150 400 miljoonaa kiloa poimintakelpoista luonnonmarjaa. Laskennallinen (hyvin karkeasti arvioitu) arvo 200 600 miljoonaa euroa vrt. vuotuisten markkinahakkuiden arvo 1-2 mrd Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 21

Työn teki Apis mellifera carnica Kuva: Richard Bartz Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 22

Työntekijöitä avusti Kari Vääräkangas, Vääräkankaan hunaja Hannu Peltokangas, Napapiirin mehiläishoitajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 23

Kenttätyön suunnitteli ja toteutti Outi Manninen Tutkija, MTT Veera Brusila Harjoittelija, Oulun YO Virve Kumpulainen Harjoittelija, RAMK Esko Saastamoinen Harjoittelija, RAMK Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 24

KIITOS! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.12.2012 25