Helsinki 10.2.2011 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Tiedoksi: hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM viestintäministeri Suvi Lindén, LVM Viite: STM:n lausuntopyyntö 2.2.2011, STM008:00/2011 Lausunto alkoholimainonnan rajoittamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto STM:n luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain 33 :n muuttamisesta. Liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto vastustaa alkoholilain mainontasäännösten kiristämistä. Ehdotus heikentää osaltaan tiedotusvälineiden edellytyksiä hoitaa yhteiskunnallista tehtäväänsä, edistää kotimaista kulttuuria, ylläpitää työllisyyttä ja rikastuttaa ihmisten arkea. 2. Viestintäala kantaa yhteiskunnallista vastuuta muun muassa välittämällä tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja raportoimalla laajasti esimerkiksi alkoholiin liittyvistä kysymyksistä. Rajoittamalla mainontaa rajoitetaan samalla media-alan mahdollisuuksia kantaa tätä vastuutaan. 3. Ehdotuksen nojalla mietojen alkoholijuomien mainonta televisiossa ja radiossa olisi sallittua vain yöllä klo 23 7 välisenä aikana. Käytännössä lainmuutos merkitsisi alkoholijuomien tv- ja radiomainonnan kieltoa, sillä mainoksia ei kannata lähettää silloin kun katsojat ja kuulijat nukkuvat. Toisin kuin ehdotuksessa annetaan ymmärtää, taloudelliset vaikutukset tv- ja radioalalla olisivat huomattavat. Vaikutusarviointi on tältä osin esitysluonnoksessa täysin puutteellinen. 4. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten alkoholinkulutusta ja eniten alkoholihaittoja aiheuttavaa suurkulutusta. Perusoikeuksien sananvapauden ja elinkeinovapauden kannalta ehdotus ei ole mielestämme oikeasuhtainen, koska valittu keino ei ole tehokas tämän sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi. Pidämme välttämättömänä, että tuleva hallituksen esitys käsitellään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
2 Mainonnan merkitys media-alalle Liiketaloudelliselta pohjalta toimivat viestintäyritykset rahoittavat toimintansa suureksi osaksi mainoksista saatavilla tuloilla. Katsojille ja kuulijoille ilmaiset televisio- ja radiolähetykset pohjautuvat kokonaan mainostuloihin, minkä vuoksi tv ja radio ovat erityisen haavoittuvia mainonnan rajoituksille. Lehtikustantajat saavat ilmoitustulojen lisäksi tuloja lehtien tilausmaksuista ja irtonumeromyynnistä, mutta myös julkaisutoiminnalle mainostuloilla on keskeinen merkitys. Kaikki mainontaa rajoittava lainsäädäntö vaikuttaa kielteisesti suomalaisten tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiin. Tämän vuoksi Viestinnän Keskusliitto vastustaa mainonnan rajoituksia ja myös STM:n luonnostelemaa ehdotusta alkoholimainonnan rajoittamiseksi. Media-alan merkitys yhteiskunnalle Viestintäyritykset tuottavat merkittävää taloudellista hyvinvointia ja tarjoavat työpaikkoja eri puolilla Suomea. Media-alan merkitys yhteiskunnalle ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen. Viestintäala tuottaa yhteiskunnallista, kulttuurista ja sosiaalista lisäarvoa, joka esimerkiksi alkoholimainontaa koskevassa keskustelussa on jäänyt vaille huomiota. Viestinnän Keskusliiton näkemyksen mukaan moniarvoisen viestinnän keskeisin merkitys on siinä yhteiskunnallisessa lisäarvossa, mitä se tuottaa demokratian ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisen kannalta. Ilman vapaata mediaa ei ole vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Mediasisällöt tuottavat rakennuspuita ihmisten maailmankuvan ja mielipiteiden muodostamiseen. Tiedotusvälineet tarjoavat myös kansalaisille väylän saada oma äänensä kuuluviin. Erilaisilla viestinnän sisällöillä on lisäksi suuri merkitys ihmisten arjen rikastuttajana, elämysten tuottajana ja henkisen osaamispääoman kasvattajana. Viihteenkään arvoa ei pidä väheksyä, sillä se virkistää ja auttaa palautumaan vaativan työelämän rasituksista. Monipuolisilla mediasisällöillä on myös sosiaalista vaikutusta, sillä television, radion, lehtien ja kirjojen äärellä yksinäisyyden ja syrjäytymisen tunteet voivat lievittyä. Jotta media voi toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ja tuottaa kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa, sen on voitava kerätä rahoitusta toiminnalleen myymällä mainosaikaa ja tilaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden mainostajille. Alkoholi ja yhteiskuntavastuu Alkoholista puhuttaessa peräänkuulutetaan usein vastuuta vanhempien ja aikuisten vastuuta, alkoholiteollisuuden vastuuta, viranomaisten vastuuta jne. Media-alan yhteiskunnalliseen vastuuseen kuuluu ensi sijassa luotettava tiedonvälitys ja sananvapauden vaaliminen. Tiedotusvälineet välittävät runsaasti erilaista alkoholiin liittyvää tietoa. Niin painetut kuin sähköisetkin mediat raportoivat jatkuvasti ja laajasti alkoholin käytöstä ja kulutuksesta, alkoholin terveydellisistä haittavaikutuksista, alkoholitutkimuksen kansallisista ja
3 kansainvälisistä tuloksista, alkoholipolitiikasta, alkoholin yhteydestä liikenneonnettomuuksiin, perheväkivaltaan ja rikoksiin jne. Televisio-ohjelmissa alkoholista raportoidaan mm. uutisissa (esimerkki Nelosen uutiset 4.6.2010: alkoholittomien juhlajuomien kysyntä on kovaa) ajankohtaisohjelmissa (esimerkki MTV3:n Studio 55 15.2.2010: alkoholi ja lääkkeet huono yhdistelmä, vieraana erikoislääkäri Kari Laine viihdeohjelmissa (esimerkki MTV3 18.5.2010: Lindsey Lohanin huumetausta) tositv-sarjoissa (esimerkki Nelonen 20.8.2009 Sairaala: vatsaelinkirurgilla potilas, jonka haima on tulehtunut rajun alkoholinkäytön seurauksena) sekä julkkishaastatteluissa (esimerkki MTV3 13.12.2010: Antti Reini kertoo päätöksestään kieltäytyä alkoholista kokonaan). Alkoholihaitat tulevat luonnollisesti esille myös muuntyyppisissä ohjelmasisällöissä kuten elokuvissa, dokumenttiohjelmissa ja draamaohjelmissa. Radio-ohjelmistoissa musiikilla on merkittävä rooli, mutta eri radioasemat tekevät runsaasti myös puheohjelmia. Radiossakin käsitellään alkoholin vaikutuksia. Esimerkiksi Radio Aallossa alkoholi on viimeisen vuoden aikana ollut esillä useissa haastatteluissa, kuten sosiaalityöntekijä ja rock-tähti Tumppi Varosen haastattelussa 8.4.2010 ( Alkoholi on pahempaa kuin heroiini ). Radio Nova on käsitellyt alkoholiongelmia mm. juttusarjassa Koditon Arska, joka kertoo elämästä alkoholistina. Televisio- ja radioyritykset välittävät toimituksellisen ohjelmasisältönsä ohella myös alkoholia koskevia valistuskampanjoita. Televisiossa on lähetetty mm. Alkon Lasinen lapsuus kampanjaa ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö kampanjaa. Radiossa on ajettu mm. Terveyden edistämisen keskuksen Tipaton tammikuu kampanjaa ja liikenneraittiustyöryhmän Aamulla kiität kaveria kampanjaa. Lähetysten lisäksi kampanjamateriaalia on hyödynnetty myös netissä. Viestinnän Keskusliiton mielestä tiedotusvälineet kantavat yhteiskunnallisen vastuunsa alkoholin suhteen hyvin. Samalla huomautamme, että tähän vastuuseen ei sisälly velvollisuutta käsitellä alkoholia vain kielteisessä valossa. Demokratiaan kuuluu moniarvoisuus ja median vastuuseen kuuluu tuoda esille myös esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyvät myönteiset näkökohdat. Televisio- ja radiomainonnan kieltäminen STM:n esitysluonnoksessa mietojen alkoholijuomien mainonta televisiossa ja radiossa ehdotetaan kiellettäväksi klo 7-23 välisenä aikana. Mainonta olisi siis sallittua vain yöaikaan, jolloin valtaosa ihmisistä nukkuu. Käytännössä kysymyksessä on alkoholin tv- ja radiomainonnan kieltäminen, sillä mainostajan ei kannata ostaa mainosaikaa sellaisina vuorokaudenaikoina, joina mainonta ei tavoita katsojia ja kuulijoita. Esitysluonnoksessa ei ole hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti arvioitu esityksen taloudellisia vaikutuksia yritysten liiketoiminnan kannalta.
4 Alkoholimarkkinoinnin loppuminen televisiossa ja radiossa merkitsee useiden miljoonien eurojen vuotuista tulonmenetystä sähköiselle joukkoviestinnälle. TNS Gallup Median mukaan vuonna 2010 mietojen alkoholijuomien merkkimainontaan käytettiin 10,3 miljoonaa euroa, josta tv- ja radiomainonnan osuus oli 40 %. Kyseessä on taloudellisesti merkittävä menetys, sillä median murroksessa televisio ja radio kärsivät lehdistön tavoin muutoinkin mainostajien panostusten siirtymisestä perinteisestä mediasta uusiin mainonnan muotoihin. Yksittäisille yrityksille, kuten pienille paikallisille radioasemille, panimoiden markkinoinnin kieltäminen klo 7-23 välillä merkitsee taloudellisesti kohtuuttoman suurta menetystä. Panimot sponsoroivat esimerkiksi paikallisia jääkiekko-otteluita ( tämän X-joukkueen ottelun sinulle tarjoaa Y-olut ) ja tämän yhteistyön merkitys voi olla ratkaisevan tärkeä taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville asemille. Sponsoroinnin ja markkinointiyhteistyön merkitys on hallituksen esitysluonnoksessa jätetty kokonaan huomiotta. Kun lakiehdotuksessa kielletään miedon alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu myynninedistämistoiminta sekä sen liittäminen muun tuotteen tai palvelun mainontaan ja myynninedistämiseen klo 7-23 välillä, tänä aikana ei mainosspottien lisäksi ilmeisesti saa myöskään esiintyä alkoholiin liittyviä sponsoritunnuksia. Korostamme, että sponsorointi on tiukasti säänneltyä televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa. Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu lainkaan, mitä mietojen alkoholijuomien markkinointiin käytettävälle rahamäärälle tapahtuu, jos mainontaa rajoitettaisiin esitetyllä tavalla. Pidämme hyvin todennäköisenä, että alkoholimarkkinointi siirtyy kiellon seurauksena muihin välineisiin, kuten ulkomainontaan, verkkomainontaan ja sosiaaliseen mediaan. Markkinataloudessa tuottajien on tavalla tai toisella tiedotettava tuotteistaan, jotta kuluttaja ostopäätöstä tehdessään valitsisi juuri heidän tuotteensa laajan tarjonnan joukosta. Riskinä televisio- ja radiomainonnan kieltämisessä on markkinoinnin siirtyminen säännellystä ympäristöstä sääntelemättömään ympäristöön. Internetissä palveluntarjoajilla ei ole samanlaista sisältövastuuta kuin joukkoviestintäyrityksillä. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä koskee, nimensä mukaisesti, vain joukkoviestintää. Mainonnan siirtymisen vaikutuksia sisältövastuuta kantavien mediayritysten piiristä julkisen kontrollin ulkopuolelle voidaan vain arvailla. Vaikutukset tuskin kuitenkaan ovat sen laatuisia, mitä esityksellä tavoitellaan. Mainonnan sääntelyyn tehtävät tarkennukset Lakiehdotuksessa kielletään kuvaamasta mainonnassa alkoholijuomaa tai sen käyttöä myönteisesti ihmissuhteissa. Perustelujen mukaan esimerkiksi alkoholijuoman tai sen nauttimisen liittäminen ystävien tai ystäväpiirin yhdessäoloon ja hauskanpitoon olisi kiellettyä. On ymmärrettävää, että alkoholin liikakäytön tai humaltumisen ihannointi markkinoinnissa ei ole suotavaa ja tämän voimassa oleva laki jo kieltääkin. Ehdotus kuitenkin tarkoittaa sitä, että mainoksessa ei saisi näyttää esimerkiksi illallisella olevaa ystäväpiiriä, joka nauttii ruokaan sopivaa viiniä tai olutta ja näyttää viihtyvän keskenään. Tämänkaltainen kielto on absurdi ja menee lakiehdotuksen tavoitteiden kannalta aivan liian pitkälle.
5 Esityksen perusoikeusvaikutukset Lakiehdotuksen tavoite on vähentää alaikäisten juomista ja myöhentää alkoholinkäytön aloittamista. Tavoite on sinänsä kannatettava ja perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä. Perusoikeuksien rajoittamiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään hyväksyttävä yhteiskunnallinen tarve. Rajoituksen on myös täytettävä suhteellisuusvaatimus: rajoituksen on oltava välttämätön tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon. Ehdotettu säännösmuutos rajoittaa sananvapautta ja elinkeinovapautta. Lakiehdotus ei Viestinnän Keskusliiton käsityksen mukaan täytä suhteellisuusvaatimusta. Esitys johtaisi käytännössä mietojen alkoholijuomien televisio- ja radiomainonnan loppumiseen ja kieltäisi tavanomaisen ja yhteiskunnalliselta kannalta ongelmattoman alkoholin kohtuukäytön kuvaamisen lehtimainoksissa. On täysin epäuskottavaa, että lainmuutoksen nojalla radiosta poistuva tämän ottelun sinulle tarjosi X tyyppinen markkinointi tai televisiosta poistuva viinituottajan tunnuksen näyttäminen ruokaohjelman alussa vaikuttaisi vähäisemmässäkään määrin raitistavasti alaikäisiin tai myöhentäisi alkoholinkäytön aloitusikää. Lakiesityksen pohjana olleet pitkäaikaistutkimukset alkoholimainonnan vaikutuksista on tehty suurimmaksi osaksi Yhdysvalloissa (9 tutkimusta 13:sta). Lisäksi tutkimuspohjaan kuuluu yksi tutkimus Uudesta-Seelanista, yksi Belgiasta ja yksi Saksasta. Euroopan komission nimittämän alkoholi- ja terveysfoorumin tieteellisen ryhmän raportista vuodelta 2009 ei käy ilmi se, mitä lakiesityksen perusteluissa väitetään. Perusteluissa todetaan asiasta seuraavasti: On olemassa kiistaton tutkimusnäyttö siitä, että altistuminen alkoholijuomien mainonnalle ja markkinoinnille vahingoittaa lapsia. Alkoholin mainonta aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista, lisää nuoruudenaikaista käyttöä ja humalajuomista, häiritsee lasten fyysistä, psykologista ja sosiaalista kehitystä sekä altistaa päihteiden suurkulutukselle ja riippuvuusongelmille aikuisiässä. Tärkein lähde tälle näytölle on Euroopan komission nimittämän alkoholi- ja terveysfoorumin tieteellisen ryhmän raportti vuodelta 2009. Tieteellisen ryhmän raportin johtopäätös on todellisuudessa seuraava: Based on the consistency of findings across the studies, the confounders controlled for, the doseresponse relationships, as well as the theoretical plausibility and experimental findings regarding the impact of media exposure and commercial communications, it can be concluded from the studies reviewed that alcohol marketing increases the likelihood that adolescents will start to use alcohol, and to drink more if they are already using alcohol. Tutkimusnäytössä on ensinnäkin kysymys pääosin amerikkalaisista tutkimuksista, jotka selvittävät USA:ssa toteutetun alkoholimainonnan ja sikäläisen television-ohjelmasisällön vaikutuksia sikäläisiin nuoriin. Nämä tutkimukset eivät välttämättä sovellu lainkaan Suomen tilanteeseen, koska suomalaiset alkoholimainokset ja suomalainen tv-ohjelmasisältö poikkeavat amerikkalaisista. Toiseksi, tieteellisen ryhmän tutkimustulos puhuu vain todennäköisyydestä aloittaa alkoholinkäyttö ja lisätä juomista, ei tosiasiallisista ja mitattavista vaikutuksista.
6 Kolmanneksi, aivan viime vuosina nuoret ovat siirtyneet television parista pääosin internetin käyttäjiksi ja tähän liittyviä vaikutuksia ei 1990-luvulla eikä 2000-luvun alkuvuosinakaan tehdyissä tutkimuksissa ole voitu ottaa huomioon. Esityksestä aiheutuvat sananvapauden ja elinkeinovapauden rajoituksen tuleeviestinnän Keskusliiton käsityksen mukaan käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan on punnittava erityisesti sitä, voidaanko ehdotetuilla säännöksillä edistää tavoitetta alaikäisten alkoholinkäytön vähentämisestä niin tehokkaasti, että perusoikeusrajoitukset olisivat oikeutettavissa. Näkemyksemme mukaan lakiehdotuksen vaikutukset sananvapaudelle ovat niin merkittävät, erityisesti ottaen huomioon mainosrahoituksen merkityksen moniarvoiselle toimitukselliselle viestinnälle, ettei rajoitusten suhteellisuusvaatimus täyty. Ulkomainen tutkimusnäyttö ei osoita perustuslain edellyttämällä tavalla välttämättömäksi rajoittaa alkoholimainontaa Suomessa. Mainonnan rajoitukset kaventaisivat suoraan etenkin pienempien viestinten toimintaedellytyksiä, jotka joutuisivat karsimaan sisältötarjontaansa mainonnan vähentyessä. Kuten perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa käytännössään arvioinut (PeVL 21/2010 vp.), myös mainontaa ja markkinointia koskevan sääntelyn tulee täyttää perusoikeutta rajoittavalta lailta vaadittavat yleiset edellytykset, eikä laillisesti kaupan olevien tuotteiden markkinointia ole hyväksyttävää rajoittaa tarpeettoman ankarasti. Yhteenveto Viestinnän Keskusliitto vastustaa ehdotusta alkoholimainonnan rajoittamisesta. Emme pidä ehdotusta tehokkaana keinona vaikuttaa alaikäisten alkoholinkäyttöön emmekä katso sen täyttävän perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksiä. Jos esitys viedään eteenpäin, sen vaikutukset tulee arvioida perustuslakivaliokunnassa. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson Toimitusjohtaja
7 Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin 24.000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia ja Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja Johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi Puhelin 09 2287 7304 Puhelin 09 2287 7305 GSM 050 558 1048 GSM 050 433 7250