Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista Silloin ei tiedetty mitään merimetsoista, luontoihmisenä kyllä linnun tunsin Olen viettänyt vapaa-aikaani mökilläni nyt yli 35 vuotta ja nähnyt muutokset Reijo Holmi 11.02.2016 1
Kesämökkini sijainti Merimetsoluodot Oma mökkini sijaitsee n. 800 m:n päässä merimetsoluodoista Lähimmät mökit sijaitsevat vain n. 200 m:n päässä luodoista Alla näkymä lähimökiltä Mökkini Reijo Holmi 11.02.2016 2
Kiinteistöt merimetsoluotojen läheisyydessä 2 km etäisyydellä merimetsoluodoista on kiinteistöjä kaikkiaan 224 kpl, joista osa on vakituisia asuntoja, yksi leirikeskus ja loput loma-asuntoja Reijo Holmi 11.02.2016 3
Mitä muutoksia on vuosien aikana tullut Epämiellyttävä haju on nykyisin niin voimakas kun tuulee merimetsoluodoilta päin, ilma haisee samalta kuin minkkitarha olisi vieressä Veden laatu on huonontunut merkittävästi esim. läheisen leirikeskuksen uimaranta on ollut uimakiellossa useana kesänä Pohjakasvillisuus on lisääntynyt Maisema on muuttunut kesällä talviseksi Kalakanta on vähentynyt merkittävästi Kiinteistöjen arvot pudonneet koko alueella Kiinteistönvälittäjän mukaan kiinteistön myynti alueelta on lähes toivotonta Reijo Holmi 11.02.2016 4
Vaikutukset päivittäiseen oleskeluun mökeillä parhaimpaan loma-aikaan Saaristossa olevilla mökeillä on käytetty merivettä pesuvetenä saunoissa ja astioita tiskatessa. Merivesi on viime vuosina muuttunut lähisaarilla käyttökelvottomaksi Itse olen jo muutaman vuoden tuonut tiskiveden maista mutta saunassa käytän edelleen pesuvetenä merivettä Moni on alkanut karttamaan uimista meressä mm. iholle tarttuvan hajun ja veden sameuden vuoksi, myös meren pohjakasvillisuuden lisääntyminen mökkien rantoihin on vähentänyt kiinnostusta uimiseen Hajuhaitat ovat merkittävät sopivan tuulen sattuessa (aivan kuin asuisi minkkitarhassa) Reijo Holmi 11.02.2016 5
Vaikutus vapaa-ajan kalastukseen Kalakannat ovat vähentyneet merkittävästi, varsinkin ahventen määrä on pudonnut samoin siika- ja madesaaliit ovat vähentyneet. Pyydykset likaantuvat nopeasti. Kuvassa katiska, joka on ollut vedessä kaksi viikkoa. Tässä kunnossa ei mikään kala enää mene pyydykseen. Reijo Holmi 11.02.2016 6
Vaikutukset kalakantoihin merimetsojen ruokailualueella Kuten edellä mainitsin ahven-, siika- ja madekantojen vähenemisestä niin myös harjus on kadonnut kokonaan lähivesiltä Tilanne vaikuttaa myös istutettuihin merilohi ja taimenkantoihin Merimetsoluotojen lähellä etelässä on Merikarvianjoki, joka on saatu takaisin lohikalojen kutujoeksi istuttamalla suuria määriä kalanpoikasia ja pohjoisessa oleva Lapväärtinjoki, joka on viimeisempiä jokia jossa on luonnonperäinen meritaimen. Nyt nämä joet ovat vaarana hävitä lohijokina suuren merimetsokannan vuoksi Uuden kalastuslain pyyntirajoituksilla ei ole mitään merkitystä kun merimetsot syövät kalat jo pienenä Reijo Holmi 11.02.2016 7
Kuntalaisaloite Vakituisten- sekä kesäasukkaiden toimesta tehtiin kuntalaisaloite liittyen merimetsojen aiheuttamiin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin Kunnan asettama merimetsotyöryhmä suoritti kyselyn 2 km:n säteellä oleville kiinteistöille. Kiinteistön omistajista puolet vastasi kyselyyn ja heistä 96 % ilmoitti merimetsoista olevan jonkinlaista haittaa kiinteistössä asumiseen Kysely ei vastaa tietenkään mitään professorien tekemää tutkimustulosta mutta on lähellä paikallista todellisuutta, joka tulisi ottaa huomioon kun päätöksiä merimetsojen suhteen tehdään (raportti liitteenä) Tilannetta voisi verrata esim. Jukolan-viestin osallistujamäärään, joka asuu viikonlopun yhdellä pienellä alueella ja jos kaikki tekisivät tarpeensa maastoon, mikä olisi lopputulos? Merikarvialla yli 20 000 merimetsoa asuvat koko kesän pienellä merenlahdella ja tekevät tarpeensa sinne? Reijo Holmi 11.02.2016 8
Toivottavasti tähän löydetään ratkaisu! Kiitos! Reijo Holmi 11.02.2016 9