Hietalahden Villan puisto Yleissuunnitelmaselostus 14.2.2017
Hietalahden Villan puisto Historiaa Yläluokan huvilakulttuuri on saanut alkunsa Pohjanmaan satamakaupungeissa, jossa se yleistyi 1830-luvulla. Hietalahden Villa puistoineen on yksi Suomen vanhimpia huvilakulttuurin edustajia. Kaupunginlääkäri Sanmark aloitti Hietalahden kuusivaltaista niemen raivaamisen huvilapuistoksi 1830-luvulla. 1840-luvulla omistus siirtyi C.J. Boylle, joka rakennutti huvilan ja jatkoi viherrakentamista. Boyn aikana Villa oli maakartano kotieläimineen ja palkollisineen. Meri ympäröi villaa kolmelta puolelta ja pääjulkisivu suuntautui merelle. Villalle saavuttiin (vanhan) Vaasan laivaväylää pitkin. Boyn aikana 1845-1868 alueelle rakennettiin saksalaisvaikutteinen maisemapuisto, jonka pääelementtejä olivat neljään ilmansuuntaan villalta lähtevät puistikot, ympyrämuotoiset istutusalueet ja nykyisen pysäköintialueen kohdassa sijainnut ruutanalammikko. 1880-luvulla Villa siirtyi kaupungin omistukseen ja ruotsalaiselta puutarha-arkkitehdilta Sven Lindhiltä tilattiin suunnitelma julkisen puiston kunnostukseen. Lindh on tehnyt 1880-luvulla suunnitelmat mm. Helsingin Kaivopuistoon ja Tähtitorninmäelle. Lindh suunnitteli Hietalahteen ajan käyskentelykulttuuriin sopivan lähes symmetrisen käytäväjärjestelmän täydentämään olemassa olevia puistokäytäviä ja laajensi puistoa Villan pohjoispuolelle. Villa puistoineen oli erittäin suosittu ajanvietto- ja juhlapaikka vuosisadan vaihteesta aina 60-luvun loppuun. Julkisessa puistossa järjestettiin suuria laulu- ja musiikkijuhlia,1900-luvun alussa sinne rakennettiin myöhemmin palanut kesäteatteri. 1930- luvulla Villaa laajennettiin ja kesäravintolatoiminta ja musiikkiesitykset jatkuivat vilkkaana aina moottoritien rakentamiseen, noin 60-luvun loppuun saakka. Hietalahden villa ja puisto 1854 Sven Lindhin suunnitelma 1883
Villa oli vilkas seuraelämän keskus 1880-luvulta aina 60-luvun loppuun saakka
Puisto syksyllä 2016
Villan ja puiston arvo Villa ja siihen oleellisesti liittyvä historiallinen puisto ovat jopa kansallisella tasolla uniikki kokonaisuus. Puiston suunnitteluun on ajan saatossa osallistunut useita nimekkäitä puutarha-arkkitehtejä, joten se on myös puutarhataiteellisesti erittäin merkittävä. Kokonaisuudella on lisäksi rakennushistoriallisia, rakennustaiteellisia, historiallisia, maisemallisia ja yhteisöllisiä arvoja. Nykytilanne Puistossa ovat säilyneet Sanmarkin ja Boyn ajalta puistoa monumentaalisesti jäsentävät aksiaaliset pääkäytävät ja osa käytäväverkostoa sekä kookkaita puita ja nurmikenttiä. Puiston länsipuolen käytäväverkosto on säilynyt vuodelta 1913. Sen sijaan itäpuolen käytävät ovat täysin muuttuneet moottoritien rakentamisen jälkeen. Ruutanalammikon sijalla sijaitsee pysäköintialue ja itäpuolta hallitsee pysäköintialueelle vievä tie. Käytävien lisäksi puiston tilallinen luonne on päässyt monin paikoin häviämään. Uudemmat istutukset eivät aina tue alkuperäistä arkkitehtonista ideaa pienipiirteisestä, käytäväverkostoa ja maastonmuotoja tukevasta suljettujen ja avoimien puistotilojen vuorottelusta. Historiallisissa suunnitelmissa ja muistikuvissa esiintynyt pensas-, perenna ja sipulikasvillisuus on päässyt lähes tyystin katoamaan. Puusto syksyllä 2016 80-luvulla puiston pohjoisosaan rakennettiin miniatyyrimaiset ystävyyspuistot ja viime vuosikymmenenä puistoon on lisätty palaneen teatterirakennuksen tilalle huvimaja, pronssipatsas sekä kivetty, lammenkaltainen vesiaihe ja sen ylittävä silta. Moottoritien läheisyys ja melu haittaavat puiston tunnelmaa. Puiston visuaalinen yhteys mereen on heikentynyt maankohoamisen ja rannan metsiköitymisen myötä. Rantapuustoa on harvennettu syksyllä 2016.
Yleissuunnitelma Yleissuunnitelman lähtökohtana on käytetty puutarha-arkkitehti Sven Lindhin 1883 tekemää suunnitelmaa. Puiston tilallista luonnetta ja symmetriaa on palautettu hävinneillä puistokäytävillä ja puu- sekä pensasistutuksilla. Vanhat tunnelmaa luovat puut on pyritty säästämään ja suunnitelmaan on lisätty puuttuvia puita ja ajan saatossa lähes täysin hävinnyt pensaskerros. Tegengrenin muistikuvien mukaan pihlajista istutetaan historiallista Totikiveä ympäröivä lehtimaja ja keväisin puistossa ilahduttavat jälleen kevätsipulit. 1800-luvun suunnitelmista ja haastatteluista on koottu puistossa tuolloin käytetty kasvilajiluettelo (liite1). Toteutussuunnittelussa lajistoa täydennetään ja korvataan ajan myötä historiallisilla lajeilla. Puiston materiaalivalinnat kunnioittavat historiaa, esim. käytävillä ja piha-alueella käytetään luonnonsoraa, kivituhkaa ja/tai luonnonkiveä. Villaan välittömästi liittyvä piha-alue on vuokrattu yksityiselle. Pihaalue on rajattu syksyllä 2016 kaavaehdotuksen (Keskussairaalaalueen asemakaava) mukaiseksi. Bragen pysäköintialuetta jäsennöivät puuryhmät, jotka ovat puiston puolella ikivihreitä. Mittakaavaltaan ja tyyliltään historiallisesta puistosta poikkeavat puiston pohjoisosan ystävyyspuistot jäsennöidään omaksi alueekseen istutettavalla lehmuskaarella. Puiston länsiosaan moottoritien kupeeseen on osoitettu noin 200 pyörän parkkialue. Pohdittavaksi tulee pääkäytävän päässä olevan 2008 rakennetun sillan siirto esim. yleissuunnitelmassa esitettyyn paikkaan. Yleissuunnitelma 2017 Merenrantahuvilan luonteen ja saavutettavuuden ja säilyttämiseksi puistoa on jossain vaiheessa jatkettava vesijättömaalle. Tässä vaiheessa on tyydytty rantapuuston rytmittämiseen avoimilla, puoliavoimilla ja suljetuilla näkymillä. Lisäksi rantaan on esitetty ulkoilureitiltä alkava rantapolku ja siihen liittyvä istuskelunäköalapaikka.
Puiston nykyinen hoitotaso ei vastaa sen yhdessä Villan kanssa muodostamaa jopa valtakunnallisesti uniikkia arvoa. Puutarhataiteellisesti merkittävän puiston hoito tulee nostaa korkeimpaan A1-luokkaan ja sille tulee laatia toteutussuunnittelun yhteydessä hoitosuunnitelma. Lähteet: Viljanen Rossi Ruusa 2014. Hietalahden Villa ja Bragen alue. Kulttuuriympäristöselvitys. Ann-Mari Nylund 1998. Sandviksparken. Parkhistoria och iståndsättningsprinciper Ensimmäisen sivun maalaus on valokuva Vaasan Taiteilijaseuran näyttelystä. Maalauksen tekijä ei ole tiedossa. Tuoksuvat ja värikkäät kukkivat pensaat, perennat sekä sipulikasvit olivat oleellinen osa Villan puiston tunnelmaa 1800- luvulla.