Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE"

Eeva-Kaarina Saarinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti ainutlaatuisen kulttuuriympäristön omistajia.

Päärakennus on korjauksen alla ja sen kalustus ja muu irtaimisto on siirretty museon säilytystiloihin. Myös kalustuksen konservointi on aloitettu.

2 Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti ainutlaatuisen kulttuuriympäristön omistajia. Vantaan kaupunginmuseo on laatinut selvityksiä ja tutkimuksia kartanoalueen rakennuksista ja esineistöstä. Tutkimustyö jatkuu edelleen. Päärakennus on korjauksen alla ja sen kalustus ja muu irtaimisto on siirretty museon säilytystiloihin. Myös kalustuksen konservointi on aloitettu. Korjaustyöt ja tulevaisuuden suunnittelu on kuitenkin keskittynyt päärakennukseen. Aluekokonaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien kartoitus ja käytön pohtiminen on jäänyt toissijaiseksi. Tässä vihkosessa Vantaan kaupunginmuseo esittelee kartanoa ja sen historiaa sekä hahmottelee mahdollisuuksia alueen tulevalle käytölle. Museo haluaa painottaa kartanon päärakennuksen olevan suomalaisen taiteen ja käsityön kultakauden, 1900-luvun alun kansainvälisesti suuntautuneen jugend-tyylin laadukas tuote. Arkkitehti Armas Lindgren ( ) suunnitteli sekä rakennuksen että sen sisustusta. Yhtenäisen tyylin mukaisen sisustuksen: uunien, kalusteiden, tekstiilien ja valaisimien myötä syntyi kokonaistaideteos, joka on osittain säilynyt luvulla rakennuksen yleisilmettä ja sisustusta yksinkertaistettiin ja muutettiin klassistisempaan suuntaan. Tärkeä osa rakennuksen henkeä ovatkin eri aikakausien mukanaan tuomat kerrostumat. Kartanon monipuolisen irtaimiston ja esineistön tuominen takaisin paikoilleen korjattuun päärakennukseen on museon pitkän tähtäimen tavoite. Kokonaisuuden palauttaminen on ainoa mahdollisuus säilyttää kartanon historiallinen arvo. Rakennus on ollut suhteellisen tuntematon jopa arkkitehtuurin tutkijoillekin, koska kartano oli rakentamisvuodesta 1905 lähtien saman suvun, Sanmarkien yksityiskäytössä. Viimeiset vuosikymmenet se oli pelkästään loma-asuntona. Vantaan kaupungilla on nyt mahdollisuus saattaa kartano yleiseen tietoisuuteen, paikoilleen suomalaisen rakennuskulttuurin merkkiteosten joukkoon. 2

3 Kartanoalue sijaitsee Hakunilan aluekeskuksen kupeessa, urheilu- ja ulkoilukäytössä olevalla alueella. Sen itäpuolella aukeaa Sotungin kulttuurimaisema jatkeenaan Sipoonkorpi. Kulkuyhteydet alueelle ovat hyvät. Sen keskeinen sijainti vielä korostuu ympäröivän asutuksen tiivistyessä Sipoolta Helsingille luovutetuilla lähialueilla. Vantaan kaupunki mittausosasto

Kartanon aluetta ei tule tarkastella vain päärakennuksen

Sen lähipiirissä on useita erilaisiin käyttötarkoituksiin

Niitä liittää yhteen kunnostuksen kohteena kartanonpuisto,

Piirroksessa vasemmalla on Svante Olssonin puistosuunnitelma

4 Kartanon aluetta ei tule tarkastella vain päärakennuksen näkökulmasta. Sen lähipiirissä on useita erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia rakennuksia. Niitä liittää yhteen kunnostuksen kohteena kartanonpuisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin luvulta. Piirroksessa vasemmalla on Svante Olssonin puistosuunnitelma vuodelta Kartanoalueen vetovoima retkikohteena on mitä ilmeisin. Suuret puut, uudistettavat istutukset ja puro muodostavat keitaan vilkkaasti liikennöityjen teiden lomaan. 4

5 Kartta: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 5

Rakennukset sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Päärakennus Tulevaisuudessakin parhaimmillaan mahdollisimman entiselleen sisustettuna.

Juhlava maisemapuisto tarjoaa hienot näkymät, laajentaa sisätilojen käyttömahdollisuuksia ja erottaa rakennuksen arkisemmasta Hakunilan aluekeskuksesta.

Talon sisätilojen alkuperäiset seinä- ja kattopinnat levytettiin 1970-80 -luvuilla piiloon.

Talon huonejako mahdollistaa monipuolisen käytön esimerkiksi juhlatilana. Sisätiloihin asettuisivat luontevasti keittiö, pari salia, kahvila ja kabinetteja.

Myös muutoksia voitaisiin tehdä rakennuksen omaa muotokieltä ja luonnetta kunnioittaen. Talli Talli on nykyisellään kylmä varasto.

Rakennuspaikka Tallipihan eteläpuolella on käyttämätön rakennuspaikka, joka tarjoaa sijoitusmahdollisuuden esimerkiksi nykytarpeiden mukaiselle sauna- ja

6 Rakennukset sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mankelihuone Kormuniitynojan rannassa sijaitseva mankelihuone voisi toimia alueen vahtimestarin tai emännän asuntona. Päärakennus Tulevaisuudessakin parhaimmillaan mahdollisimman entiselleen sisustettuna. Pienimuotoisten musiikki-, taide- ja kirjallisuustapahtumien sekä neuvottelutilaisuuksien järjestäminen on mahdollista. Juhlava maisemapuisto tarjoaa hienot näkymät, laajentaa sisätilojen käyttömahdollisuuksia ja erottaa rakennuksen arkisemmasta Hakunilan aluekeskuksesta. Pehtorintalo Rakennettu viimeistään 1800-luvun alussa. Luonnonkivestä muurattu, holvattu kellari saattaa olla jo 1600-luvun loppupuolelta. Talon sisätilojen alkuperäiset seinä- ja kattopinnat levytettiin luvuilla piiloon. Levytysten purkaminen ja seinien tapetoiminen rakennukselle ominaisen aikakauden henkeen antaisi tiloille vanhan ja juhlavan ilmeen melko pienellä vaivalla. Talon huonejako mahdollistaa monipuolisen käytön esimerkiksi juhlatilana. Sisätiloihin asettuisivat luontevasti keittiö, pari salia, kahvila ja kabinetteja. Toinen sisäänkäynneistä voisi olla huoltoreitti ja toinen asiakkaiden käytössä. Myös muutoksia voitaisiin tehdä rakennuksen omaa muotokieltä ja luonnetta kunnioittaen. Talli Talli on nykyisellään kylmä varasto. Sen eteläpää on aikoinaan purettu. Tallia laajentamalla voitaisiin mahdollisia tulevia tilatarpeita täyttää pihapiirin kokonaisuutta rikkomatta. Rakennuspaikka Tallipihan eteläpuolella on käyttämätön rakennuspaikka, joka tarjoaa sijoitusmahdollisuuden esimerkiksi nykytarpeiden mukaiselle sauna- ja majoitusrakennukselle. Kartta: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy Autotalli Autotalli on toiminut joskus asuntonakin. Nykyisin se on lämmin varastotila. Aitta Aittarakennus on melko hyvin säilynyt. Sen keskimmäinen huone on leivintupa alkuperäisine uuneineen. Aittaa olisi mahdollista käyttää juhlatilaisuuksien lisätilana ja kesäkahvilana. Aitan ja pehtorin talon välisellä nurmipihalla on aikoinaan pidetty talonväen yhteisiä juhlia. Talli Tallirakennuksen ovet aukeavat nykyisin tallipihalle, mutta sisäänkäynti olisi mahdollista avata myös nurmipihan suuntaan. Näin talliakin voitaisiin käyttää juhlissa ja tapahtumissa. 6

Päärakennus Håkansbölen päärakennus on kartanoalueen

Sen kalusteet, esineistö ja arkisto muodostavat hienon

rakennusta varten laatimat suunnitelmapiirustukset.

Niiden näytteillepano asianmukaisissa laatikostoissa antaisi

7 Päärakennus Håkansbölen päärakennus on kartanoalueen kulttuurihistoriallisesti rikkain rakennus. Sen kalusteet, esineistö ja arkisto muodostavat hienon kokonaisuuden, johon kuuluvat myös arkkitehti Armas Lindgrenin rakennusta varten laatimat suunnitelmapiirustukset. Osa vanhoista kartoista ja piirustuksista on jo konservoitu. Niiden näytteillepano asianmukaisissa laatikostoissa antaisi kävijöille mahdollisuuden tutustua 1900-luvun alun taiteen ja arkkitehtuurin muotokieleen ja esitystapoihin. 7

8 8

9 Armas Lindgrenin suunnittelema alkuperäinen sisustus on jäljellä esimerkiksi päärakennuksen toisen kerroksen aulassa (kuvat ylhäällä oikealla ja keskellä). Alkuperäisiä valaisimia ja uuneja löytyy vielä eri huoneista. Piirustukset taidokkaista detaljeista ovat myös säilyneet. 9

10 Pehtorintalo Tilanhoitajan entisen asuintalon toisiinsa avautuvat tilasarjat muodostavat tunnelmallisen tapahtumapaikan isoille ja pienille juhlille. Talonpoikaiset uunit ja pikkuruutuiset ikkunat luovat historiallista, viihtyisää tunnelmaa. Tutkimuksissa löydettyjen värikkäiden tapettien palauttaminen sisätiloihin vahvistaisi talon alkuperäistä luonnetta. 10

11 Ulkorakennukset 11

12 Teksti: Vantaan kaupunginmuseo Kuvat: Vantaan kaupunginmuseo, Suomen rakennustaiteen museo ja Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Ulkoasu: Markus Manninen / Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

Samankaltaiset tiedostot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen