OMAVALVONTASUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELU- YKSIKKÖ SUVISIIPI

MARTTILAN KUNTA OMAVALVONTASUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELU- YKSIKKÖ SUVISIIPI 1. TAMMIKUUTA 2015 MARTTILAN KUNTA

1 Sisällys 1. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 2. TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE... 4 2.1 Toimintayksikön perustiedot, toiminta-ajatus sekä arvot ja toimintaperiaatteet... 4 2.2 Hoitopaikat... 4 2.3 Organisaatio... 5 2.4 Laadunhallinta... 5 3. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 6 3.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja hoito-, palvelu ja kuntoutussuunnitelma... 6 3.2 Asiakkaan kohtelu... 6 3.3 Asiakkaan osallisuus... 7 3.4 Rajoitteet ja eristäminen... 7 3.5 Asiakkaan oikeusturva... 8 3.5.1 Muistutus... 8 3.5.2 Kantelu... 8 3.5.3 Sosiaaliasiamies... 9 3.6 Asiakasmaksut ja varojen säilytys... 9 4. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 10 4.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus... 10 4.2 Ravinto ja ruokahuolto... 10 4.3 Henkilökohtainen hygienia... 11 4.4 Terveyden- ja sairaanhoito... 11 4.5 Lääkehuolto... 12 4.6 Yhteistyö... 12 5 HENKILÖSTÖ... 13 5.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys... 13 5.2 Henkilöstön rekrytointi ja perehdytys... 13 5.3 Henkilöstön täydennyskoulutus... 14 5.4 Henkilöstön hyvinvointi... 14 6. TOIMITILAT... 16 6.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys... 16 6.2 Oma huone ja sen mitoitus... 16 6.3 Teknologiset ratkaisut... 17 6.3.1 Kulunvalvonta... 17 6.3.2 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 17

2 6.3.3 Apuvälineet... 18 6.4 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy... 18 7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely... 18 8 Yhteenveto kehittämissuunnitelmasta ja omavalvontasuunnitelman seuranta... 19 9 Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen... 19

3 1. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Velvoite omavalvontasuunnitelman laatimiseen perustuu Lakiin Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 23 : n mukaisesti (980/2012), sekä Valviran määräykseen 1/2014. Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelun tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvonta on toimintaympäristössä toteutettavaa laadunhallintaa ja perustuu riskienhallintaan. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Toimintayksiköllä tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaalihuollon tai terveyden- ja sairaanhoidon palveluja tätä tarkoitusta varten varustetuissa tiloissa tai asiakkaan kodissa. Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Riskien hallinnalla varmistetaan, että organisaatiolla on riittävästi tietoa toiminnan, toimijoiden ja toimintaympäristön riskeistä. Riskien varalta yksiköllä on yhteisesti sovitut käytännöt niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja vahinkojen hoitamiseksi. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy sosiaalijohtaja Liisa-Anneli Holmberg. Suunnitelman laadintaan osallistuu yksikön esimies vanhustyön johtaja Maria Vesala, vastaava hoitaja Katariina Aarnio, hoitaja Elina Virta, laitosapulainen Maire Kakko sekä oppisopimusopiskelija Roosa Leino. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa vanhustyön johtaja Maria Vesala (p.044-0845392, maria.vesala@marttila.fi ). Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Yksikössä omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavia muutoksia niiden ilmetessä. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä kunnan internetsivuilla sekä yksikön ilmoitustaululla.

2. TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TUR- VAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE 4 2.1 Toimintayksikön perustiedot, toiminta-ajatus sekä arvot ja toimintaperiaatteet Suvisiipi on kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Marttilan kunnassa (y-tunnus 0135086-2), jonka tarkoituksena on tarjota kunnan kehitysvammaisille laadukkaita asumis- ja tukipalveluita. Suvisiipi sijaitsee Suvirannan palvelukeskuksessa osoitteessa Myllypellontie 6, 21490 Marttila. Asukaskuntaamme kuuluvat ne ihmiset, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa eivätkä enää pärjää kotona ilman ympärivuorokautista valvontaa. Meillä asukas voi asua ja vanheta arvokkaasti elämänsä loppuun asti mahdollisuuksien mukaan. Suvisiivessä pyrimme kuntouttavaan työotteeseen, omatoimisuuden tukemiseen ja asukaslähtöiseen hoitoon. Otamme huomioon asukkaan itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden. Toimintamme arvoja ovat kodinomaisuus, turvallisuus, tasa-arvoisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle asukkaalle tehdään omakohtainen kuntoutussuunnitelma, johon sisältyy tavoitteet, keinot ja arviointi. Suunnitelma laaditaan yhdessä asukkaan, omahoitajan, sosiaaliohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan myös omaisen läsnä ollessa. 2.2 Hoitopaikat Suvisiipi sijaitsee Suvirannan palvelukeskuksen yhteydessä. Palvelukeskuksessa toimii vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö, kotipalvelu ja kunnan keskuskeittiö. Suvisiivessä on 6 asukaspaikkaa, joista tällä hetkellä käytössä on 5 paikkaa kehitysvammaisille ja 1 paikka on käytössä sosiaalihuoltolain perusteella. Yksikkö tarjoaa myös päivähoitoa kotona asuville kehitysvammaisille. Kriteerinä Suvisiivessä asumiseen on tarve tehostettuun palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon/ valvontaan. Päätökset Suvisiipeen sijoittamisesta tekee kunnan sosiaalijohtaja Liisa- Anneli Holmberg kehitysvammalain mukaisesti.

5 2.3 Organisaatio Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto ja ylintä toimeenpanovaltaa kunnanhallitus. Näitä alemmalla tasolla toimivat lautakunnat, joille kuuluu laeissa asetuksissa ja kunnan omissa säännöissä määritelty päätösvalta sekä asioiden valmistelu ja täytäntöönpanotehtävät. Suvirannan palvelukeskus toimii sosiaalilautakunnan alaisuudessa. Sosiaalijohtajana toimii Liisa-Anneli Holmberg (p.044-7449310, liisa-anneli.holmberg@marttila.fi). Suvisiiven henkilöstön esimiehenä toimii vanhustyön johtaja Maria Vesala (p.044-0845392, maria.vesala@marttila.fi ). Asiakasasioista vastaa sosiaaliohjaaja Marika Hirvensalo (p.044-7449330, marika.hirvensalo@marttila.fi ). Suvisiivessä vastuuhoitajana toimii Katariina Aarnio (044-0875641, suvisiipi@marttila.fi ). 2.4 Laadunhallinta Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812) Suvisiivessä tämä näkyy siten, että asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joita arvioidaan säännöllisesti tai tilanteen muuttuessa. Kuntouttavan työotteen ja ohjauksen avulla pyrimme ylläpitämään asukkaan toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Suvisiiven arvojen mukaisesti asiakkaalla on oikeus hyvään ja tasa-arvoiseen kohteluun itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Yhtenä laadunmittarina toimivat kuukausittain pidettävät asukaspalaverit, joissa asiakkaat voivat tuoda omat näkemyksensä ja mielipiteensä esille. Asukkaiden kanssa käydään päivittäin henkilökohtaisia keskusteluita, jolloin heillä on mahdollisuus ilmaista itsenään. Tavoitteena on teettää tyytyväisyyskysely vuosittain henkilökunnalle ja omaisille. Lisäksi palautetta saadaan usein omaisilta kasvotusten ja puhelimitse. Suvisiivessän työntekijät pitävät säännöllisesti palavereja kerran kolmessa viikossa, tähän palaveriin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki työntekijät. Palaverissa käydään kokonaisvaltaisesti läpi Suvisiiven asioita ja yritetään yhdessä puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Epäkohdat, jotka eivät ole ratkaistavissa vain työntekijöiden kesken, saatamme vanhustyön johtajan tietoisuuteen joko henkilökohtaisesti tai sähköpostilla, jotta vanhustyön johtaja voi ryhtyä mahdollisesti tarpeellisiin toimenpiteisiin. Laatupoikkeamia ja läheltä piti tilanteet ovat useimmiten joko asiakkaan käyttäytymiseen tai lääkityksen antoon liittyviä tilanteita. Tilanteisiin reagoidaan niiden edellyttämällä tavalla. Jos asiakas on aggressiivinen, häntä yritetään rauhoitella sekä saattaa muut asukkaan turvaan. Tarvittaessa hälytetään apua palvelukeskuksen puolelta. Lääkepoikkeamasta konsultoidaan palvelukes-

6 kuksen sairaanhoitajaa tai terveysaseman lääkäriä, miten tulee toimia. Toimintaohje riippuu paljolti lääkkeestä ja sen vaikutusmekanismeista. Molemmista tilanteista tulee täyttää siihen tarkoitukseen laaditut raporttilomakkeet, jotka toimitetaan esimiehelle mahdollisimman pian tapahtuneesta. Poikkeamaraportit käsitellään työyksikön kokouksessa. Lisäksi uhkaavasta tilanteesta toimitetaan kopio työsuojeluvaltuutetulle. 3. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 3.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja hoito- ja palvelusuunnitelma Asukkaan palveluntarvetta selvitetään haastattelun ja aiempien dokumenttien perusteella huomioiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä ympäristötekijät. Hoitajat ja sosiaaliohjaaja tekevät palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa ja näiden toiveita kuunnellen. Suunnitelmaa päivitetään aina asukkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään vuosittain. Suunnitelmaa tehdessä otetaan aina huomioon asukkaan oma tahto ja toiveet. Tärkeintä on pyrkiä siihen, että asukas saisi viettää mahdollisimman kodinomaista elämää. Otetaan huomioon, että jokaisella asukkaalla on ollut oma elämäntyylinsä ja pyritään mahdollisimman yksilölliseen hoitoon. Palvelusuunnitelma säilytetään asukkaiden omassa kansiossa, josta se on tarvittaessa löydettävissä. Uudet työntekijät perehdytetään työhön ja asiakkaiden suunnitelmiin. Jokaisella asukkaalla on joko omainen, edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, joka hoitaa rahaasiat. 3.2 Asiakkaan kohtelu Suvisiivessä kunnioitetaan jokaisen asukkaan yksityisyyttä. Hyviin tapoihin Suvisiivessä kuuluu, että koputetaan aina ennen huoneeseen menoa. Asukaspalavereissa on käyty myös asukkaiden kanssa läpi yhteisiä pelisääntöjä (esim. kysytään aina lupa, ennen toisen huoneeseen menoa). Asukkaiden henkilökohtaisista asioista keskustellaan kahden kesken asukkaan kanssa. Muistamme Suvisiivessä vaitiolovelvollisuuden, emme keskustele asukkaan asioista hänen hoitoonsa liittyvissä asioissa. Yritämme motivoida asukasta kertomaan toiveistaan ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Myös palavereissa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarpeet ja suunnitellaan toimintaa niiden mukaisesti. Vierailuaikoja ei Suvisiivessä ole, vieraat saavat käydä haluamaansa aikaan. Jos asukkaalla on oma puhelin, saa hän sillä soittaa vapaasti. Jos omaa puhelinta ei ole, voi asukas käyttää

7 Suvisiiven puhelinta. Tällä hetkellä kenelläkään asukkaista ei ole tietokonetta, eivätkä he myöskään halua sitä käyttää. Suvisiivessä pidetään asukkaiden palavereja, joissa käydään Suvisiiven asioita läpi. Keskustellaan myös mahdollisesta epäasiallisesta kohtelusta ja informoimme myös esimiestä asioista. Mahdollisen haittatapahtuman tai vaaratilanteen sattuessa, otamme yhteyttä omaisiin. Pienet asukkaiden kesken tapahtuvat riitatilanteet ratkaisemme yhdessä asukkaiden kanssa. 3.3 Asiakkaan osallisuus Asiakkaille ja omaisille tehdään vuosittain palautekysely yksikön toiminnasta. Kyselyn tulokset kootaan yhteen ja käsitellään työyksikön kokouksessa sekä viedään tiedoksi saattona sosiaalilautakunnalle. Kooste on myös asiakkaiden ja omaisten nähtävillä yksikössä, palautteeseen pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti. 3.4 Rajoitteet ja eristäminen Asukkaiden rajoittamista ja eristämistä käytetään vain, mikäli tilanne välttämättä sitä turvallisuussyistä vaatii. Asiasta keskustellaan tarvittaessa lääkärin kanssa ja rajoitteita käytettäessä on huomioitava toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua mahdollisimman hyvin, pakotteista ja rajoittamisesta huolimatta. Yksikön jääkaappi pidetään yöaikaan lukittuna, tällä ehkäistään asukkaiden mahdollista ylensyöntiä. Mikäli asukas on nälkäinen yöllä, hän voi pyytää yöpalaa yöhoitajalta. Hedelmiä on aina saatavilla myöskin yöaikaan. Suvirannan palvelukeskuksessa on koottuna kansio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniasuosituksista, jossa on tarkat ohjeet mm. eristyspotilaiden hoitamisesta.

8 3.5 Asiakkaan oikeusturva 3.5.1 Muistutus Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaana. Asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus sellaiselle sosiaalihuollon toimivaltaiselle vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, joka voi vaikuttaa muistutuksen tekijän tilanteen muuttamiseksi, jos muistutus on aiheellinen. Muistutus osoitetaan: sosiaalijohtaja Liisa-Anneli Holmberg Härkätie 773 21490 MARTTILA p.044-7449 330 sähköposti: liisa-anneli.holmberg@marttila.fi Muistutuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin kuukausi. Muistutuksen käsittelevä henkilö selvittää tapahtumien kulun ao. yksikön esimiehen ja henkilöstön kanssa. Mikäli muistutus todetaan aiheelliseksi, sovitaan yksikön esimiehen ja henkilöstön kanssa sekä laaditaan ohjeistus, miten jatkossa vastaavilta tilanteilta vältytään. Muistutuksen tekijälle tiedotetaan käsittelyn etenemisestä sekä tehdyistä toimenpiteistä. Muistutusmenettelyn yhteydessä käydään myös läpi, olisiko omavalvontasuunnitelmaan tehtävä tarkennuksia/muutoksia. Lisätietoja: www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/sosiaalihuolto/ohjauskirjeet/muistutusmenettelysta_sosiaalipa lveluissa 3.5.2 Kantelu Kantelun voi tehdä, kun henkilö katsoo kantelun kohteena olevan organisaation tai henkilön menettelyn tai toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kantelun voi tehdä myös tehtävien laiminlyönnin perusteella. Kantelu tehdään Aluehallintovirastolle. Kantelun käsittelyn yhteydessä Aluehallintovirasto pyytää yksiköstä selvitystä kantelun kohteena olevaan asiaan. Aluehallintoviraston antama ratkaisu kanteluun annetaan tiedoksi sosiaalilautakunnalle ja käsitellään ao. yksikössä. Ratkaisun edellyttämät korjaustoimenpiteet pyritään tekemään viipymättä. Vaikka Aluehallintoviraston kantelu ei antaisikaan aihetta korjaaville toimenpiteille, käydään silti keskustelu yksikössä siitä, miten vastaavilta tilanteilta jatkossa vältyttäisiin. Samalla käydään läpi, olisiko omavalvontasuunnitelmaan tehtävä tarkennuksia/muutoksia. Lisätietoja: www.avi.fi/web/avi/hallintokantelu

9 3.5.3 Sosiaaliasiamies Marttilan kunnan nimettynä sosiaaliasiamiehenä toimii Seppo Niskanen Merikratos sosiaalipalvelut Oy:stä. Sosiaaliasiamies on tavoitettavissa arkisin klo 8.30-16.00 puhelinnumerosta 010 830 5106, sosiaaliasiamies@merikratos.fi. Sosiaaliasiamies auttaa ja neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita palveluja ja etuuksia koskevissa kysymyksissä. Sosiaaliasiamieheltä voi kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen, mikäli asiakas kokee saaneensa huonoa kohtelua tai päätös ei ole lain hengen mukainen. Asiamies ei itse tee päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä vaan tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Neuvontapalvelu on asiakkaalle maksutonta. Sosiaaliasiamieheen voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä, joita ovat mm. yleinen sosiaalityö, toimeentulotuki, kasvatus- ja perheneuvola, päivähoito, kehitysvammaisten huolto, päihdehuolto, vammaispalvelu, lapsen huolto- ja tapaamisoikeus, elatusturva, isyysasiat, vanhusten laitos- ja avohuolto sekä omaishoito. Sosiaaliasiamies ei vastaa mm. Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvonnan palveluista. 3.6 Asiakasmaksut ja varojen säilytys Palveluasunnoissa asuminen rinnastetaan kotona asumiseen. Suvisiiven asukas maksaa itse vuokran, ateriamaksut ja tarvikemaksun, yhteensä 482 euroa kuukaudessa. Huoneiden vuokra on pienemmissä asunnoissa 280.00 E/kk ja suurimmassa 349.00 /kk. Suvisiiven asiakkailla on kaikilla edunvalvoja tai omainen joka hoitaa heidän raha-asioitaan. Suvisiiven työntekijät hoitavat valtakirjalla asukkaiden asioita Marttilan Osuuspankissa. He voivat esim. käydä nostamassa asiakkaan tililtä kuukausittain käyttörahan, nostorajan on edunvalvoja määritellyt. Käyttörahat säilytetään lukitussa kaapissa ja niistä pidetään tilikirjaa.

10 4. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 4.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus Kuntoutumista edistävän työotteen perustana on asukkaan voimavaralähtöisyys ja kuntoutumisen tukeminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asukkaalla on ja mitä asukas pystyy omasta mielestään itse tekemään itsenäisesti ja missä hän tarvitsee hoitajien tukea ja ohjausta. Kuntouttavan työotteen tarkoitus on edistää ja ylläpitää asukkaan omaa toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Osalla yksikön asukkaista on Kelan myöntämää kuntoutusta kuten esimerkiksi fysioterapiaa. Tämän lisäksi Suvisiivessä pyritään esim. ulkoilemaan päivittäin, jolloin asukkaiden toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan asukkaan sosiaalisen toimintakyvyn parantamista ja ylläpitämistä. Kannustetaan ja autetaan asukkaita yhteydenpitoon omaisiin ja ystäviin sekä osallistutaan erilaisiin tilaisuuksiin. Hoitajat myös opastavat ja avustavat asukkaita esim. taksiseteleiden käytössä, jolla asukas voi lähteä vaikka ostosreissulle ym. avustajan kanssa. 4.2 Ravinto ja ruokahuolto Hyvä ravitsemustila on perusedellytys toimintakyvyn ja hyvinvoinnin takaamiselle. Oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa moniin sairauksiin, niiden syntymiseen ja oireiden hoitamiseen ja ehkäisemiseen. Ruoka tulee Suvirannan palvelukeskuksessa toimivalta kunnan keskuskeittiöltä, joka suunnittelee ruokalistat mahdollisimman monipuolisiksi. Keittiö kyselee myös asukkaiden toiveita ja mieltymyksiä ja ottaa niitä huomioon ruokalistoja tehdessä. Ravitsemuksessa otetaan huomioon myös eri ruokavaliot ja allergiat sekä yksilölliset makumieltymykset. Ruoka tarjoillaan myös monessa eri olomuodossa esim. sileänä, paloiteltuna ja kokonaisena. Suvisiivessä ruokaillaan aina yhdessä ja tehdään ruokailutilanteesta sosiaalinen tapahtuma. Kiinnitetään erityisesti huomiota ruoan monipuolisuuteen ja kattauksen houkuttelevuuteen. Toisinaan ruoka valmistetaan tai leivotaan yhdessä asukkaiden kanssa. Juhlapäivät huomioidaan myös ruokailun osalta. Kunnan keskuskeittiöllä on oma erillinen omavalvontasuunnitelma joka perehtyy tarkemmin ruokahuoltoon ja keittiön asioihin.

11 4.3 Henkilökohtainen hygienia Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtii henkilökunta yhdessä asukkaiden kanssa. Aamuisin tehdään aamupesut vessassa. Aamupesuilla pestään kasvot ja alapesut. Hampaiden pesu suoritetaan aamuin illoin. Kerran viikossa tekohampaat liotetaan corega-vedessä tehopuhdistuksessa. Asukkaat käyvät suihkussa vähintään kerran viikossa ja sauna lämmitetään yleensä lauantaisin. Samalla asukkaalta tarkastetaan ihon kunto kauttaaltaan, tarvittaessa leikataan kynnet, puhdistetaan korvat ja rasvataan iho huolellisesti. Puhtaat vuodevaatteet vaihdetaan kahden viikon välein. Osalla asukkaista on vaipat käytössä. Asukkaat käyvät wc:ssä omatoimisesti. Joissain tilanteissa asukkaita pitää muistuttaa wc-käynneistä. Käsien pesusta muistutetaan tarvittaessa. Päivittäin autetaan miehiä parranajossa. Hiustenleikkuun ja jalkahoidon hoitavat ammattilaiset. Asiakkaat asioivat paikallisten yrittäjien toimipisteissä. Miesten hiuksien leikkauksen huolehtii eräs työntekijöistä. Naisten kynsiä pyritään lakkaamaan aina asukkaan näin halutessa. Naisille kierretään papiljotit hiuksiin aina pesun jälkeen. 4.4 Terveyden- ja sairaanhoito Pääsääntöisesti asukkaiden terveydenhuollon asiat hoidetaan Marttilan terveysasemalla. Osa asiakkaista käy kehitysvammaneuvolassa Peimarissa. Marttilan terveyskeskuksesta tulee lääkäri palvelukeskukseen kierrolle joka toinen viikko. Tällöin onsuvisiivessä mahdollisuus saada lääkärin konsultaatioapua. Laboratoriokokeet ottaa palvelukeskuksen sairaanhoitaja tai hankalissa tapauksissa terveyskeskuksen laboratoriohoitaja. Näytteet kuljetetaan terveyskeskuksen kautta Tykslabraan. Asukkaat käyvät säännöllisesti puolen vuoden välein hammashoitolassa. Asukas voi halutessaan käyttää myös yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja itse maksavana asiakkaana. Yksikköön on laadittu erilliset toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Suvisiivessä on myös ohje äkillisen kuoleman tapauksen varalta. Yksikössä noudatetaan ohjeistuksia.

12 4.5 Lääkehuolto Suvisiipeen on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Siinä on määritelty eri henkilöstöryhmien lääkehoidon vastuut ja oikeudet. Lääkekokeen suorittanut hoitaja jakaa lääkkeet viikon välein dosettiin ja toinen hoitaja tekee kaksoistarkastuksen. Lääkkeet annetaan asiakkaille lääkelasiin lääkkeiden anto ajankohtana valvotusti. Lääkkeenantoluvista ja pistosluvista on lääkärin allekirjoittamat todistukset. Lääkehoitoluvan työntekijöille myöntää Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen lääkäri työntekijän antamien hyväksytysti suoritettujen näyttöjen ja tentin perusteella.. Lääkehoidosta vastaavat lääkehoitoluvan omaavat työntekijät. Lääkepakkaukset säilytetään lukitussa lääkekaapissa ja hoitajat jakavat lääkkeet dosetteihin. Lääkedosetit säilytetään myöskin lukitussa lääkekaapissa. Hoitajat valvovat ja avustavat lääkkeiden ottoa ja antavat ne asukkaalle sopivassa muodossa. Tarpeen vaatiessa, annettavat lääkkeet esim. kipulääkkeet merkitään asukkaan omaan asiakirjaan ja raportoidaan suullisesti seuraavalle työntekijälle. Lääkepoikkeamasta täytetään aina raportti. Raportti annetaan vanhustyönjohtajalle. Lääkepoikkeamia ovat väärälle henkilölle annettu lääke, väärään aikaan annettu lääke, väärä määrä lääkettä, väärä vahvuus tai se että lääkettä ei ole annettu lainkaan. Tarpeen vaatiessa soitetaan lääkärille tai myrkytystietokeskukseen. Ensiapuna palvelukeskuksen lääkehuoneen kaapissa on aina lääkehiiltä ja adrenaliinia. 4.6 Yhteistyö Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon järjestäminen edellyttää yhteistyötä monien tahojen mm. sosiaalitoimiston, tehostetun palveluasumisen työntekijöiden, kotipalvelun, keittiön työntekijöiden, terapeuttien, terveyskeskuksen, hammashuollon, apteekin, seurakunnan, sairaaloiden, Kelan, taksiautoilijoiden ja sairaankuljettajien kanssa. Hoitajien tehtävänä on myös auttaa ja kannustaa kehitysvammaisia solmimaan yhteyksiä muihin asukkaisiin sekä auttaa pitämään yhteyksiä omaisiin ja ulkopuolisiin palvelun tuottajiin (esim. kampaajat, jalkahoitajat ym.). Työntekijöiden vastuulla on saada asukkaat myös kiinnostumaan talon ulkopuolisista tapahtumista esim. kevakerho, tanssit, retket, virikepajat yms. Asiakaslähtöisessä toiminnassa otetaan huomioon omaisten merkitys, perhe ja muut läheiset ihmiset otetaan mukaan hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaiden omaisilla on mahdollisuus osallistua Suvirannassa järjestettäviin tapahtumiin kuten puurojuhlaan, palvelupäivään, kevättalkoisiin, juhannusjuhliin, hartauksiin ym.

13 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys Kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä on kolme vakanssia: vastuuhoitaja, hoitaja ja laitosapulainen. Kelpoisuusvaatimuksena vastuuhoitajan ja hoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalija terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Työntekijä toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset ja työtodistukset. Yksikön varsinainen henkilöstö työskentelee kaksivuorotyössä. Suvirannan palvelukeskuksen hoitajat huolehtivat asiakkaiden tarpeista yöaikaan (klo 20.30-7.00). Henkilöstömitoitus yksikössä on noin 0,5 hoitajaa/asukas. Yksikössä työskennellään vuorossa yksin, joten vakituisen henkilökunnan poissa ollessa yksikköön järjestetään aina sijainen joko toisesta yksiköstä tai palkataan lyhytaikainen sijainen. Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan hankkimalla koulutuksen omaavia henkilöitä omaan sijaisjärjestelmään sekä kouluttamalla uutta henkilökuntaa mm. oppisopimuksella. 5.2 Henkilöstön rekrytointi ja perehdytys Vakituinen henkilöstö palkataan julkinen hakumenettelyn kautta. Ennen vakituisen henkilön palkkaamista tulee hakea kunnanhallitukselta täyttölupa vapautuneeseen vakanssiin. Ilmoituskanavina on kunnan ilmoitustaulu ja internet-sivut, Te-keskus sekä sanomalehdet. Haastattelut suoritetaan yhdessä työryhmän kanssa, johon kuuluu edustaja sosiaalilautakunnasta sekä viranhaltijoita. Sosiaalilautakunta tekee päätöksen vakituisen henkilökunnan palkkaamisesta. Lyhytaikaisia sijaisia rekrytoidaan esimerkiksi opiskelijoista. Marttilan kunnassa on käytössä perehdyttämisohjelma uudelle työntekijälle. Esimies käy perehdyttämisohjelman mukaisesti läpi seuraavat asiat: työsopimus, palvelussuhde, työpaikan käytännöt, ATK- ohjelmien salasanojen hankkiminen, työhön opastus, tiedottaminen ja työyhteisön kokouskäytännöt, vaitiolovelvollisuus, henkilöstöpalvelut, työturvallisuus sekä Työnantaja, kunnan hallinto ja organisaatiot. Varsinainen työhön perehdytys tapahtuu omassa työyksikössä. Pääasiassa pyritään järjestämään niin, että uusi työntekijä voi perehtyä työhönsä vanhemman työntekijän kanssa muutaman päivän ajan. Uusien työntekijöiden kouluttamiseen ja perehdyttämiseen laaditaan erillinen työyksikkökohtainen perehdyttämiskansio Suvisiipeen keväällä 2015.

14 5.3 Henkilöstön täydennyskoulutus Marttilan kunnassa tehdyssä Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa (2014) tavoitteena on, että kunnassa on päteviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Esimiehet ja henkilöstö suunnittelevat yhdessä, mitä koulutusta työyksikössä tarvitaan. Henkilökunnan koulutuksista pidetään kirjaa ja asiakkaiden tarpeiden sekä jo saadun koulutuksen pohjalta suunnitellaan tulevia koulutuksia. Henkilökunta saa säännöllisesti palo- ja pelastuskoulutusta, lääkekoulutuksia, haavan ja kivun hoitokoulutuksia, koulutuksia liittyen ergonomiaan ja kuntouttavaan työotteeseen, hygieniakoulutusta, kirjaamiskoulutusta sekä muita tarpeellisia koulutuksia. Henkilökunnan täydennyskoulutusta määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaiden toimintakyky, eri sairaudet ja diagnoosit sekä niiden hoitomuodot, lääkehoito, haastava käyttäytyminen, saattohoito tai muut erityistarpeet. 5.4 Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvoinnin avulla pyritään ennaltaehkäisemään työstä johtuvia sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Parhaimmillaan työpaikalla jokainen kokee onnistumista, voi hyödyntää osaamistaan ja tehdä palkitsevaa yhteistyötä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä. Hyvinvoiva henkilöstö tekee työnsä hyvin ja jaksaa paremmin myös vapaa-aikanaan. Jokaisella työntekijällä on vastuu työkykynsä omatoimisesta ylläpitämisestä. Henkilöstön hyvinvoinnissa esimiehillä ja johtamisella on keskeinen merkitys. Työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteita Marttilan kunnassa on: Työntekijöiden terveyden edistäminen ja työssä jaksamisen edistäminen Turvallinen työympäristö ja asianmukaiset työvälineet Työn vaativuus vastaa työntekijän osaamista Myönteinen ilmapiiri ja onnistumisen kokemukset Työhyvinvointia edistävänä asiana arvostetaan myös hoitajien omia vapaa-ajan tärkeitä asioita, jotka otetaan huomioon työvuorolistoja tehdessä. Toimenpiteet, joiden avulla työhyvinvointia edistetään: Työterveyshuolto: - Lakisääteinen ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto - Yleislääkäritasoinen sairaanhoito (työnantajan bonus, ei lakisääteinen)

15 - Henkilöstön määräaikaistarkastukset pääsääntöisesti kolmen vuoden välein ja vuorotyötä tekevät 1-3 vuoden välein. - Ohjausta mm. oikeissa työasennoissa tarvittaessa sekä toimintatavoista pistotapaturmien sattuessa. - Kausi-influenssarokotukset ja hepatiittirokotukset tietyille työntekijäryhmille - Määräaikaistarkistuksen yhteydessä mahdollisuus kuntotestiin - Ohjaus kuntoutukseen - työterveyshuollon tarkastukset yksiköihin Työsuojelu: - Työsuojelun tavoitteena on huolehtia, että kunnassa on turvalliset työolosuhteet ja mahdolliset ongelmat korjataan. Työsuojelua toteutetaan neuvonnalla, tarkastuksilla, työpaikkakäynneillä ja koulutuksella. - Työpaikkojen vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan säännönmukaisesti. - Kunnassa on työsuojelupäällikkö ja kaksi työsuojeluvaltuutettua. Työhyvinvointi-toiminta: - Työntekijäkohtainen raha, jonka voi saada myös liikunta- ja kulttuuriseteleinä. - Työyhteisön virkistyspäivä - Vapaa-aikatoimen järjestämästä toiminnasta alennusta - Martintalon kuntosalin ilmainen käyttöoikeus - Koko kunnan henkilökunnan yhteiset pikkujoulut Varhaisen tuen malli ja päihdeohjelma: - Varhaisen tuen malli on otettu käyttöön 1.1.2011. Siinä on määritelty toimintatavat työntekijän sairauspoissaolojen seurantaan ja puheeksi ottamiseen. - Päihdeohjelma on otettu käyttöön 1.1.2011. Siinä on sovittu menettelytavat päihdeongelman käsittelystä työpaikalla. Kehityskeskustelut ja työn vaativuuden arviointi: - Työnkuvaukset tarkistetaan työtehtävien muuttuessa - Vanhustyönjohtaja käy työntekijöiden kanssa työn vaativuuden arvioinnin ja kehityskeskustelun. Käytäntö niiden tiheydestä vaihtelee, suositus olisi käydä ne vuosittain.

16 Työjärjestelyt ja vapaat - Työssä jaksamista tuetaan mm. osa-aikaeläkkeillä, osasairauslomilla, vuorotteluvapailla ja opintovapailla. - Työajan ja erilaisten vapaiden sijoitteluun otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan henkilöstön tarpeet - Kuntoutusaika on palkatonta Kelan kuntoutuspäätöstä vastaavan ajan (normaalikäytännön mukaan koko viikko) 6. TOIMITILAT 6.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Suvisiiven asumispalveluyksikkö on rakennettu yhteen tasoon. Yksikkö toimii osana Suvirannan palvelukeskusta. Pääosin tilat ovat esteettömiä, mutta osittain hieman ahtaita. Tilat on suunniteltu niin, että liikkuminen onnistuu pyörätuoleilla ja rollaattorien avulla omatoimisesti. Yhteisissä tiloissa on kaksi asukas wc:tä suihkutiloineen, keittiö, olohuone, varasto/vaatehuone sekä siivouskomero. Henkilökunnan käytössä on toimisto- ja lääkehoitotila. Lisäksi ulkovarasto on käytössä yhdessä Suvirannan palvelukeskuksen kanssa. Yksikön henkilöstö huolehtii tilojen siivoamisesta. Asukkaat osallistuvat myös kykyjensä mukaan siivoustyöhön. Puhdistusaineiden hankinnasta vastaa laitosapulainen Maire Kakko. Suvisiiven asukkaat käyttävät myös palvelukeskuksen saunatiloja. Saunanpesutilat on suunniteltu niin, että siellä mahtuu liikuttamaan ja kääntymään suihkusängyllä. Saunan lauteet on rakennettu matalalle, jotta huonompikuntoisetkin pystyvät niillä saunomaan. Työntekijät pesevät yksikön pyykin palvelukeskuksen pyykkituvassa. Toisinaan apuna on Suvisiiven asukkaita. Yleiset tilat ovat pyritty tekemään mahdollisimman kodinomaisiksi. Kaikki muut yleiset tilat, paitsi hoitajien kanslia ja lääkehuone, ovat asukkaiden käytössä vapaasti. Asukkaat ruokailevat yhdessä keittiössä, jossa kaikki mahtuvat pöytään samaan aikaan. Tilaa käytetään myös viriketoimintaan ja päivätoiminnan järjestämiseen. Tila on yhteydessä olohuoneeseen, jossa on televisio ja sohvaryhmä. 6.2 Oma huone ja sen mitoitus Suvisiipi muodostuu kuudesta asukashuoneesta. Yhdessä on keittomahdollisuus ja wc-tilat suihkuineen ja se on kooltaan 36.5 m2. Muut viisi huonetta ovat kooltaan 29.3m2. Jokainen asukas kalustaa huoneensa omilla tutuilla tavaroillaan ja käyttää omia vaatteitaan ja vuodevaatteitaan. Asukkaan henkilökohtaisia tiloja ei käytetä muuhun tarkoitukseen hänen ollessaan poissa.

17 6.3 Teknologiset ratkaisut 6.3.1 Kulunvalvonta Suvisiipeen on oma erillinen sisäänkäynti, jonka ovet ovat avoinna päiväsaikaan. Suvisiiven asukkailla on käytännössä vapaa kulkeminen. Suvirannan palvelukeskus on lukittu tila asiakkaiden ja hoitajien turvallisuuden vuoksi. Talossa on sähköinen kulunvalvonta ja ovista kuljetaan tageilla, jotka ovat henkilökohtaisia sekä nimettyjä. Tageja on henkilökunnalla sekä osalla Suvisiiven asukkaista. Käytössämme on Vivago potilaskutsujärjestelmä, johon on liitetty kanslia, jokainen asukashuone, yleiset wc:t sekä pesutilat. Hälytys ohjautuu Vivagon tietokoneohjelmaan, josta hälytykset ohjautuvat tehostetun palveluasumisen henkilökunnan dect-puhelimiin. Jos Suvisiiven asukas tekee hälytyksen laitteiston välityksellä, tehostetun palveluasumisen henkilökunta välittää tiedon Suvisiiven henkilökunnalle tai yöaikaan huolehtivat hälytyksen aiheuttamista toimenpiteistä. Vivagon kanssa on tehty huoltosopimus, joka kattaa laitteiden määräaikaishuollot sekä tarvittaessa ylimääräiset käynnit ja huollot. Hoitajat varmistavat kutsulaitteiden toimivuuden kuukausittain sekä vastaavat asiakashälytyksiin. Potilaskutsujärjestelmän vastuuhenkilöt ovat pääkäyttäjät Anne Sallasmaa ja Paula Lehtonen. Vivago vastaa koulutuksista. 6.3.2 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteilta edellytetään turvallisuutta ja käyttötarkoitukseen sopivuutta osoittava CE merkintä. Kalibroivat laitteet kalibroidaan yhteistyössä laitetoimittajan kanssa. Henkilökunta on velvollinen opettelemaan laitteiden oikean käytön ja laitteiden käyttöohjeet on helposti saatavissa. Yksikössä on käytössä verensokerimittari.

18 6.3.3 Apuvälineet Asiakkaiden tarvittavat apuvälineet lainataan Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden apuvälineyksiköstä. Yksikön kautta hoitajat saavat ohjeet sekä tarvittaessa myös ohjausta laitteiden käyttöön. Huollot toimivat myös kyseisen yksikön kautta. Hoitajat ohjaavat asiakkaita laitteiden käytössä. Suvisiiven omat apuvälineet (esim. pyörätuolit) hankitaan budjettisuunnitelman mukaisesti. 6.4 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Suvirannan palvelukeskuksella on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastusharjoituksia on pidetty myös yhdessä pelastustoimen kanssa vuosittain, jossa harjoitellaan mm. pienten palojen sammuttamista, ihmisten auttamista ulos palavasta talosta ja palolakanan käyttöä sekä palo- ja pelastusturvallisuusasioita ym. Palvelukeskuksella on käytössä automaattinen palohälytysjärjestelmä, jolloin tulipalon sattuessa hälytys lähtee välittömästi aluehälytyskeskukseen. Taloon on asennettu myös sprinklersammutusjärjestelmä. Pelastustoimien varalle jokaisen asukkaan sängyssä on myös palolakana. Turvallisuussuunnitelmassa on tarkkaan selitetty toimenpiteet hätä- ja onnettomuustilanteissa. Suunnitelmassa on eritelty missä tapahtumissa tehdään sisäinen hälytys ja milloin pelastustoimelle hälytys. Turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sammutuskaluston säännöllinen huolto, henkilöstön koulutus, palotarkastukset, järjestyksen ja siisteyden ylläpito ja riskitekijöiden kartoitus. Onnettomuustilanteiden varalta suunniteltuja toimenpiteitä on henkilöstön säännöllinen koulutus, käyttöturvallisuusohjeiden selvyys, henkilöstön hälytyssuunnitelma ja hätäsiirto suunnitelma tehty. 7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Suvisiivessä käytetään asiakastietojen kirjaamiseen perinteistä manuaalista raportointia. Jokaisella asiakkaalla on omat asiakaskasaktit. Effica-potilastietojen osalta Suvirannan palvelukeskuksen vastaavalla sairaanhoitajalla on oikeus tarkastella asiakkaiden potilastietoja järjestelmästä. Asiakkaiden maksuihin liittyvät asiakastiedot käsitellään ProConsona ohjelmassa, johon on oikeudet vanhustyön johtajalla. Effica-potilastietojen osalta tietosuojaseloste on liitetty Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden Potilasturvallisuus ohjeistukseen, joka löytyy Liedon kunnan internetsivuilta. Palveluiden piiristä poistuneiden asiakkaiden paperit arkistoidaan arkistointiohjeen mukaisesti.

19 8 Yhteenveto kehittämissuunnitelmasta ja omavalvontasuunnitelman seuranta Suvisiiven asumisyksikössä päivitetään kevään aikana erillinen yksikön oma perehdytyskansio. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää, kun suunnitelmassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Muutosten tekemisestä vastaa lähiesimies / vanhustyön johtaja. Omavalvontaan liittyvät asiakirjat tulee julkisen palveluntuottajan säilyttää siten, kuin kunnalle laaditussa arkistonmuodostussuunnitelmassa edellytetään. 9 Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen PAIKKA JA PÄIVÄYS sosiaalijohtaja Liisa-Anneli Holmberg