TOIMINTAKERTOMUS 2016

TOIMINTAKERTOMUS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Polisyrkeshögskolan

Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 4 2 3 4 5 6 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA... 5 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 6 3.1 OPETUS JA OPPIMINEN... 6 3.1.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen... 7 3.1.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus... 11 3.1.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta... 12 3.2 TUTKIMUS... 15 3.2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen... 16 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus... 19 3.2.3 Tuotokset ja laadunhallinta... 19 3.3 MUSEOTOIMINTA... 21 3.4 KEHITTÄMINEN... 22 3.4.1 Kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen... 22 3.4.2 Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus... 23 3.4.3 Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta... 23 3.5 YHTEISET PALVELUT... 24 3.5.1 ICT-palvelut... 24 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat... 24 3.5.3 Viestintä... 25 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta... 25 Poliisihallituksen sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta suorittivat kumpikin Poliisiammattikorkeakoulussa tarkastuksen vuonna ; tarkastuksissa ei ilmennyt huomautettavaa.... 25 3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta... 25 3.5.6 Kansainvälinen toiminta... 26 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 27 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 27 4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 29 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 30 5.1 Organisaation kehittäminen... 30 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 30 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 36 6.1 Rahoituksen rakenne... 36 6.2 Talousarvion toteutuminen... 37 2

7 8 6.3 Kokonaiskustannukset... 41 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 43 HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUS... 43 Taulukot Sivu Taulukko 1 Tuottavuusmittarit... 11 Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit... 11 Taulukko 3 Suoritteet... 12 Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet... 13 Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja amk-tutkintojen koulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2013... 13 Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 14 Taulukko 7 Suoritteiden laatu... 15 Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus... 19 Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet... 20 Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteiden laatu... 20 Taulukko 11 PolStatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt... 20 Taulukko 12 Museotoiminnan suoritteet... 21 Taulukko 13 Salkkuryhmälle tulleet projektiehdotukset tyypeittäin (kpl)... 24 Taulukko 14 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet. 27 Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet... 28 Taulukko 16 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 29 Taulukko 17 Henkilötyövuodet... 30 Taulukko 18 Henkilötyövuodet... 31 Taulukko 19 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit 31.12.... 31 Taulukko 20 Naisten ja miesten %-osuus (htv) henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12.... 32 Taulukko 21 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 31.12.... 32 Taulukko 22 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.... 33 Taulukko 23 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.... 33 Taulukko 24 Koulutus ja osaamisen kehittäminen... 34 Taulukko 25 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen... 34 Taulukko 26 Sairauspoissaolot... 35 Taulukko 27 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma... 35 Taulukko 28 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet... 36 Taulukko 29 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina... 36 Taulukko 30 Talousarvion toteutuminen... 37 Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina... 38 Taulukko 32 Vuosien kustannusraportti... 41 Taulukko 33 Tuotto- ja kululaskelma... 42 Kuvat Kuva 1 Menojakauma vuonna... 39 Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina... 39 Kuva 3 Tuottojen kehitys vuosina -... 40 3

1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) vuodelle oli tunnusomaista koulutusrakenneuudistuksen eteneminen niin, että uusimuotoinen poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutus alkoi tammikuussa ja ensimmäiset poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet valmistuivat joulukuussa. Vastaavasti viimeiset aikaisemman poliisin perustutkinnon suorittaneet valmistuivat keväällä. Uusimuotoisen poliisin peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijavalinnan määrällinen tavoite saavutettiin kasvaneen hakijamäärän johdosta. Opiskelijavalintojen keskeisin laadullinen tulostavoite on varmistaa hakijoiden soveltuvuus poliisikoulutukseen ja poliisin ammattiin. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Vuoden aikana valmisteltiin hallituksen esitys Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta (HE 157/). Esityksen perusteella pelastusalan päällystökoulutuksen tutkinnonanto-oikeus siirtyy Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Eduskunta hyväksyi esityksen. Laki tuli voimaan 1.1.2017. Valtakunnallisen ammattitaitoa ylläpitävän ja lisäävän koulutuksen järjestämiseen vaikutti vielä kevään ajan linjaus, joka tehtiin syksyn turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia. Linjauksen perusteella koulutuspoistumaa vähennettiin operatiivisen toimintakyvyn lisäämiseksi. Hakijoiden määrän lasku johti sittemmin linjauksen muutokseen ja toiminnan normalisoitumiseen. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminta suuntautui työhön ja organisaatioon, eri toiminta-alueisiin sekä rikosilmiöihin ja turvallisuusympäristöön. TKI-toiminnan linjaukset päivitettiin ja niissä täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteet toiminnan yleisprofiilille, projektitoiminnalle, yhteistyölle ja tiedontuotannolle. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin tavoitetta enemmän, 54 kappaletta. Poliisin ja sisäisen turvallisuuden strategisen analyysin tueksi julkaistiin kolmatta kertaa Poliisin toimintaympäristö - katsaus. Poliisibarometrissa raportoitiin kansalaisten havaintoja poliisin toiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulu toteutti runsaasti muitakin hankkeita eri aiheista, kuten esimerkiksi viharikokset, perheväkivalta ja poliisin voimankäyttö. Myös opiskelijaprojekteja pilotoitiin. TKI-toiminnalle oli tunnusomaista edelleen kasvanut kansainvälisinä konsortioina toteutettujen hankkeiden määrä. Yhteisrahoitteisten tutkimus-, kehitys-, innovaatioja kapasiteetin kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Käynnissä oli turvallisuusalan EU-hankkeita esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, lähipoliisitoiminnasta ja ympäristörikollisuudesta. Kosovossa käynnistettiin Twinninghanke turvallisuusakatemian opetusohjelmien sekä TKI-toiminnan kehittämiseksi. Projektitoiminnan prosessin kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Toiminnan volyymi on kasvanut: projektiesityksiä ja rahoitushakemuksia on tehty aiempaa enemmän, jolloin myös tuotto-odotukset ovat kasvaneet. Suurimmat riskit liittyvät henkilöstön jaksamiseen. 4

Poliisihallituksen, Poliisiammattikorkeakoulun ja Senaatti-kiinteistöjen edustajista koostunut selvitysryhmä esitti Poliisihallitukselle, että Poliisikoiralaitoksen sijoituspaikka olisi jatkossakin Hämeenlinna. Pieksämäellä sijaitsevan ajokoulutuskeskuksen ajoradan kunnostushanke eteni suotuisasti. Polamk saavutti Pora III-linjauksissa asetetun henkilöstömäärätason (193 htv) eläkepoistumien kautta. Tässä toimintakertomuksessa Poliisiammattikorkeakoulun toiminta raportoidaan soveltuvin osin tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden mukaisena. Tulostavoitteet on kirjoitettu tekstissä kursiivilla. 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN VAIKUTTAVUUDESTA TOIMINNAN Vaikuttavuus kuvaa toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavoitteisiin. Poliisiammattikorkeakoulun vaikuttavuudelle ei ole asetettu erikseen tulostavoitteita, vaan sen toiminnan ja suoritteiden vaikutukset ovat osa poliisin toiminnan vaikuttavuutta. Poliisiammattikorkeakoulu varmistaa tutkinto- ja täydennyskoulutuksellaan poliisin ammattiosaamisen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnalla poliisin toimintaa ja sisäistä turvallisuutta tukevan tutkimustiedon tuottamisen ja toiminnan kehittämisen. Näin Poliisiammattikorkeakoulu osaltaan ylläpitää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta sekä myötävaikuttaa poliisitoimen toiminnalliseen tehokkuuteen ja palvelukykyyn. Tutkintokoulutukselle asetetut tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Vuonna opintonsa aloitti 286 opiskelijaa (tavoite 300), minkä johdosta vuosittain valmistuvien poliisien määrän arvioidaan vastaavan poistumaa. Työttömien poliisien määrä vuoden lopussa oli 25, kun se vuotta aiemmin oli 22. Poliisi (AMK)-tutkintoon hakeneiden määrä (4318) kasvoi edellisestä vuodesta yli 50 prosentilla ja hakijoita aloituspaikkaa kohti oli yli 14 (tavoite 6). Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrä (6123) laski aiemmasta runsaat kymmenen prosenttia mutta liiketaloudelliseen koulutukseen osallistuvien määrä lähes kaksinkertaistui. Tutkimus- ja kehittämishankkeilla tuettiin sisäisen turvallisuuden, poliisitoiminnan ja poliisikoulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa laajennettiin hankekonsortioissa, joista osassa Poliisiammattikorkeakoulu toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin, ja tuloksista viestittiin aktiivisesti. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeiden kuvaukset julkaistaan verkko-osoitteessa www.polamk.fi/tki/projektihaku, ja julkisilla verkkosivuilla on myös mahdollista tehdä projektiehdotuksia (www.polamk.fi/tki/ehdota_projektia). 5

Poliisiammattikorkeakoulun näkyvyys perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa on edelleen kasvanut. Myös Poliisimuseo on merkittävä poliisitiedon välittäjä. Se saavutti vuonna uuden kävijäennätyksen 29.689 vierailijalla. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 OPETUS JA OPPIMINEN Toimintavuoden aikana koulutusrakenneuudistuksen toteutus eteni niin, että viimeiset poliisin perustutkintoa suorittavat opiskelijat (P167) valmistuivat 24.3.. Kyseiseen ryhmään kuului 36 opiskelijaa. Vanhamuotoisen poliisin peruskoulutuksen suoritusmahdollisuus on nyt päättynyt, koska kyseinen tutkinto oli mahdollista suorittaa 31 päivään joulukuuta saakka. Vastaavasti elokuussa aloittaneet ensimmäiset poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijat suorittivat ammatillista osaamista edistävän harjoittelun ja palasivat oppilaitokseen suorittamaan harjoittelun jälkeisiä opintoja. 38 opiskelijoista suoritti opinnot kokonaan loppuun toimintavuoden aikana ja he valmistuivat 31.12.. Kyseiset opiskelijat alittivat tutkinnon suoritukselle varatun tavoiteajan, joka ajoittuu kevääseen 2017. Tammikuussa aloittivat ensimmäiset poliisi (ylempi AMK) -tutkintoa suorittavat opiskelijat. Toimintamallin mukaan osa opiskelijoista suorittaa ensin poliisi (AMK) - tutkinnon muuntokoulutuksena ja osa aloittaa suoraan YAMK-opintojen suorittamisen. Ensin mainittuun opiskelijaryhmään valittiin 20 opiskelijaa ja jälkimmäiseen 12 opiskelijaa. Kaikki poliisi (AMK) -muuntokoulutuksen aloittaneet 20 opiskelijaa suorittivat poliisi (AMK) -tutkinnon vuoden aikana ja he siirtyvät poliisi (ylempi AMK) -opintoihin tammikuussa 2017. Poliisialipäällystön 45 opintopisteen laajuiset erikoistumisopinnot toteutettiin toisen kerran ja kaikki opintonsa aloittaneet valmistuivat tavoitteen mukaisesti toimintavuoden aikana. Poliisihallituksen syksyllä kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän takia tekemä linjaus vähentää ammattitaitoa ylläpitävää ja lisäävä kurssitoimintaa vaikutti Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan vielä keväällä, koska linjaus kumottiin 4.4.. Käytännössä koulutukseen ilmoittautuminen ja työvuorojärjestelyt edellyttävät 10 viikon toiminta-aikaa ja kevään koulutuksen osalta niin pitkää aikaa ei enää ollut tuon päivämäärän jälkeen käytettävissä. Syksyllä Tornioon perustetun järjestelykeskuksen toimintaa tuettiin alkuvuonna lähettämällä paikalle edellisen vuoden tapaan valmiusryhmiä, jotka koostuivat opiskelijoista ja oppilaitoksen henkilökunnasta. Syksyllä käynnistynyt strategisen johtamisen koulutusohjelma Executive MBA in Policing jatkui yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutus- 6

keskus Edutechin kanssa. Koulutuksen laajuus on 80 opintopistettä ja se jatkuu toteutusaikataulun mukaan kevääseen 2018 saakka. Koulutusohjelmaa suorittaa 15 opiskelijaa. 3.1.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu edistää omalta osaltaan poliisin hyvää työnantajakuvaa ja matalaa hakeutumiskynnystä poliisikoulutukseen. Tavoitteena on turvata riittävä määrä hyviä hakijoita poliisikoulutukseen huomioiden, että poliisi kuvastaa koko suomalaista yhteiskuntaa mukaan lukien vähemmistöt. Poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen hakijoiden määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja se samalla varmisti aloituspaikkatavoitteen paremman saavuttamisen. Linjauksena pidettiin edelleen kiinni siitä, että opiskelemaan valittujen on saavutettava riittävä pistemäärä valintakokeessa ja siten osoitettava soveltuvuus poliisikoulutukseen ja poliisin ammattiin. Rekrytointitoimintaa kohdistettiin suunnitelmien mukaan niihin tapahtumiin, joiden perusteella parhain vaikutus on arvioitu saavutettavan. Erityisesti voidaan mainita osallistuminen valtakunnallisille opinto-ohjaajien päiville 5.2. Oulussa, Tampereen korkeakoulujen yhteismarkkinointitilaisuus Opiskelijan Tampere 10.5. Tampere-talolla sekä Studia-messut 29. 30.11. Helsingin messukeskuksessa. Laajin rekrytointivaikuttavuus saavutetaan luonnollisesti Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivujen ja sosiaalisen median viestinnän kautta. Tulostavoite: Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkkoopetuksen käyttöä. Verkko-opetuksessa avattiin toimintavuoden aikana sakkomenettelyn verkkokurssi, joka on laadittu tälläkin kertaa projektimaisesti poliisihallinnon omaa asiantuntemusta käyttäen. Verkkokurssien hallinnointi on kehittynyt vuonna huomattavasti aikaisempiin verkkokursseihin verrattuna. Toteutuksessa käytetylle alustalle on kehitetty essee vastausmalli, joka mahdollistaa lyhyiden tai pitempien essee vastausten hallinnoimisen täysin verkkoalustalla. Lisäksi verkkokurssien suoritukset on saatu siirtymään konekielisesti alustalta opiskelijahallintojärjestelmään. Sakkokurssi toimi tässä tiedonsiirtohankkeessa pilottiprojektina. Tulostavoite: Poliisihallinnon henkilöstösuunnittelussa valmistaudutaan julkisen talouden supistumiseen sekä toimintaympäristön ja eläkelainsäädännön muuttumiseen. Poliisin työikäohjelmassa valmistaudutaan näiden vaikutuksiin. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu työikäohjelman suunnitteluun ja toimenpanoon. Työikäohjelma on Poliisihallituksen vetämä kehittämishanke. Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat mukana hankkeen alaryhmissä 1) henkilöstöjohtaminen, 2) urasuunnittelu ja 3) työterveys ja toimintakyky. Sen sijaan alaryhmässä palvelussuhde-ehdot ei ole mukana oppilaitoksen asiantuntijaa. Alaryhmät toimivat vuonna hankkeessa asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti. 7

Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulun opetus suunnataan vastaamaan Poliisihallituksen antamia uusia toiminnallisia linjauksia, ohjausta sekä muuttunutta toimintaympäristöä. Poliisihallituksen 28.9. tekemällä linjauksella peruttiin poliisihallinnon koulutuksista ne operatiiviseen toimintaan liittyvät koulutukset, jotka eivät olleet välttämättömiä ja jotka sitoivat operatiivisissa tehtävissä toimivia poliisimiehiä, näiden esimiehiä ja muuta henkilöstöä, joita tarvittiin kyseisenä aikana joko suoraan turvapaikantutkintaan tai sitä tukeviin tehtäviin taikka näihin tehtäviin osoitettujen voimavarojen korvaamiseen. Kyseinen päätös kumottiin 4.4.. Mahdollisuudet toteuttaa tulostavoitteessa kirjatut painotukset toteutettiin täysimääräisesti syyslukukaudella. Tulostavoite: Ennalta estävän toiminnan johdetuilla rakenteilla ja prosesseilla tavoitellaan ennalta estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin analyyseihin. Poliisiammattikorkeakoulu tulee toimialaansa liittyen poliisilaitoksia ennalta estävän toiminnan ja nettipoliisitoiminnan osalta. Ennalta estävän toiminnan kehittämistä on jatkettu sisäministeriön poliisiosaston vuosiksi 2018 vahvistaman poliisin ennalta estävän toiminnan strategian ja Poliisihallituksen sen pohjalta laatiman ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanosuunnitelman pohjalta. Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat toimineet Poliisihallituksen nimeämän valtakunnallisen ohjausryhmän jäseninä. Poliisi (AMK) -tutkinnon valinnaisiin opintojaksoihin sisällytettiin Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen 14.12. hyväksymä uusi opintojakso Ennalta estävä toiminta käytännössä. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu vastaa tietoverkkorikostorjunnan (taktinen tutkinta, it-forensiikka ja tietoverkkotiedustelu) koskevan koulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta poliisille yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa.. Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskus ja Poliisiammattikorkeakoulu järjestivät yhteistyössä Kyberrikostorjuntaseminaarin, Avointen lähteiden tiedonhankinta Internetistä -koulutuksen, Puhelintutkinnan peruskurssin sekä kaksi toteutusta Internet rikostorjunnassa -kurssista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin, KRP:n ja Polamkin yhteistyönä toteutettiin kaksi Verkkorikostutkinnan peruskurssia. Poliisiammattikorkeakoulu isännöi Nordic Computer Forensic Investigators - koulutusohjelman lähiopintojakson. Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut myös muuhun pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kyberrikostorjunnan koulutusyhteistyöhön. Poliisiammattikorkeakoulu on hallinnoinut Kyberkoulutus-hanketta, jonka avulla on tuotettu kotimaista koulutustarjontaa sekä lähetetty kyberrikostorjunnan asiantuntijatehtävissä toimivia ulkomaisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi hankkeen puitteista on rakennettu Poliisiammattikorkeakoululle kyberrikostorjunnan koulutusluokkaa. 8

Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu osaltaan varmistaa poliisin turvapaikkatutkinnan ja maastapoistamistoiminnan osaamista, toimintakykyä ja tehokkuutta muuttuneessa tilanteessa. Valmiusryhmien lähettäminen Tornion vastaanottokeskukseen ei ole enää ollut tarpeen alkuvuoden jälkeen. Virkaan eläkkeeltä palaavien poliisimiesten perehdyttämiskoulutusta ei ole tarvinnut valtakunnallisena toimintana järjestää toimintavuoden aikana. Maastapoistamiskoulutus on käynnistetty. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu on mukana hallitusohjelmassa mainittujen poliisin kansainvälisten valmiusjoukkojen kouluttamisessa ja harjoittamisessa (PRUM ja Atlas). Suunniteltua koulutusta on Norjan aloitteesta lykätty, koska maa ei ole vielä mukana Prümissä. Koulutus toteutunee vuoden 2017 aikana. Poliisiammattikorkeakoulun edustaja on pohjoismaiden kesken harjoitetussa poliisiyhteistyössä eli NOFOPSin toimeksiannosta valmistellut kesästä saakka NOFOPS idep'iä (international data exhange platform). Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu varautuu informaatioteknologiahankkeiden (Vitja, Kejo, Erica) koulutukseen. Poliisiammattikorkeakoulu toteutti ERICA-aluepääkäyttäjäkoulutuksen 16. 20.5.. KEJO-pääkäyttäjäkoulutukseen osallistui neljä polamkilaista ja Vitjahankkeen kehitystyöhön osallistuu kaksi henkilöä Poliisiammattikorkeakoulusta. Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet: Varmistetaan tutkintokoulutusten työelämävastaavuus keräämällä palautetietoa ammatillista osaamista edistävien harjoitteluiden toteutuksista. Poliisi (AMK) -tutkinnon työelämävastaavuudesta on kerätty tietoa poliisilaitoksilta harjoittelun toteutuksen tarkastuskäynneillä ja harjoittelun ohjaajien tekemillä harjoittelijoiden arvioinneilla sekä opiskelijoilta kerättävällä palautteella koulutuksen kehittämiseksi. Ensimmäisistä harjoitteluista saadun arviointitiedon perusteella poliisi (AMK) -tutkintokoulutus näyttää vastaavan työelämän tarpeisiin hyvin ja olevan aikaisemman poliisin peruskoulutuksen kanssa vertailukelpoisella tasolla. Toteutetaan kolme moniammatillista oppimateriaaliprojektia AMK-tutkintokoulutuksen keskeisistä aihealueista. Moniammatillisia oppimateriaaliprojekteja ei saatu käynnistettyä tavoitteena olleella tavalla. Järjestyksenvalvojakoulutuksen koulutusmateriaalin sisällön valmistelun yhteydessä syntyvä materiaali kyetään hyödyntämään myös poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksessa. Kehitetään opiskelijarekrytointitoimintaa verkostoyhteistyön avulla. 9

Verkostoyhteistyötä kehitettiin jakamalla Poliisiammattikorkeakoulun keskitetysti rahoittamaa rekrytointimateriaalia poliisilaitoksille. Hakijakyselyn tulokset jaettiin rekrytointiverkostolle, mutta tulosten käsittely verkoston kanssa jäi vuoden 2017 puolelle. Rekrytointi ja valinnat Rekrytointia toteutettiin toimintavuoden aikana keskittymällä niihin aktiviteetteihin ja toimenpiteisiin, joiden arviointiin olevan tehokkaimpia. Tehokkuutta arvioitaessa huomioitiin erityisesti toimenpiteen suorat kustannukset sekä tavoittavuus. Erityisesti keskityttiin yhteydenpitoon opinto-ohjaajiin, jotka tavoitettiin sekä valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä että opinto-ohjaajien Poliisiammattikorkeakouluun suuntautuneiden vierailujen yhteydessä. Suoraan potentiaalisiin hakijoihin kohdistuvaa rekrytointia toteutettiin Opiskelijan Tampere tilaisuudessa toukokuussa Tampere-talolla, muilla messuilla ja opiskelijatapahtumissa sekä Studia-messuilla marraskuun lopulla. Valinnat toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymien valintaperusteiden mukaisesti. Hakijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta ja se osaltaan tuki opiskelijavalintatavoitteen saavuttamista. Poliisihallinnon valtakunnallisen opiskelijarekrytointisuunnitelman valmistelua jatkettiin toimintavuoden aikana. Tutkintokoulutus Ruotsinkielisen poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon ja siihen liittyvän poliisi (AMK) - tutkinnon haku ja valinnat toteutettiin niin, että koulutus kyetään suunnitelman mukaisesti käynnistämään tammikuussa 2017. Muu koulutus Poliisihallituksen syksyllä tekemän linjauksen mukaan ammattitaitoa ylläpitävän ja lisäävän koulutuksen määrää karsittiin alkuvuodesta. Sittemmin linjausta muutettiin ja ratkaisu vaikutti syksyn koulutustapahtumiin. Kouluttajakorvauksen aiemmin tapahtunut poistaminen on edelleen vaikeuttanut kentällä toimivien asiantuntijoiden saamista tuntiopettajiksi. 10

3.1.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus 3.1.2.1 Tuottavuus Taulukko 1 Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv 191,9 297,9 300 330 Tavoiteajassa valmistuneet, % Poliisin perustutkinto 94,7 98,8 97,0 96,6 Poliisi (AMK) -tutkinto - - - - Poliisialipäällystötutkinto 100 - - - Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - 100 100 Poliisipäällystön tutkinto 96,7 50 80 56,7 Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - - 100 100 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - - - Tietolähteet: Primus, Kieku Viimeiset poliisin perustutkinnon opiskelijat valmistuivat tavoitteen mukaisesti ja ensimmäiset poliisi (AMK) -tutkinto-opiskelijat valmistuivat ennen tavoiteaikaa, joka on keväällä 2017. Poliisialipäällystön erikoistumisopinnoista ja poliisi (AMK) - muuntokoulutuksesta valmistuivat kaikki opiskelijat tavoiteajassa. Poliisipäällystö tutkintoa suorittavia kannustettiin edelleen suorittamaan opinnot loppuun määräajassa eli 31.12.2017 mennessä. Opiskelijoiden opintomahdollisuudet ovat kuitenkin vaihtelevia, joten valmistumistavoitteesta jäätiin, mutta tulos on parempi kuin edellisenä vuotena. 3.1.2.2 Taloudellisuus Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus/Poliisi, amk 278 411 230 160 Alipäällystökoulutus 272 283-92 Päällystökoulutus 276 456 260 237 Erikoistumisopinnot 260 166-106 Poliisikoiratoiminta 319 340-287 Täydennyskoulutus 289 331-207 Maksullinen koulutus 236 326-237 - julkisoikeudellinen 194 193-176 - liiketaloudellinen 279 459-298 Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 1) 172 615 194 000-187 401 Tietolähteet: Kieku, Primus, oma raportointi 1) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. 11

Uusien opiskelijoiden sisäänottomäärää nostettiin vuodelle ja siten koulutuspäivien määrä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Koska koulutuksen henkilöstökulut ja toimitilakulut ovat suhteellisen kiinteitä vuodesta toiseen, koulutuspäivien hinnat muodostuivat alhaisemmiksi kuin vuonna. Koulutuspäivien taloudellisuustavoitteet ylitettiin. 3.1.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta 3.1.3.1 Suoritteet Tutkinnot ja koulutuspäivät Taulukko 3 Suoritteet Suoritteet Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Poliisin perustutkinto (lähiopetus) 22 927 5 581-1 404 Poliisi (AMK) -tutkinto (lähiopetus) 11 300 22 247-77 723 Poliisialipäällystötutkinto 3 551 2 160 - - Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - - 6 244 Poliisipäällystön tutkinto 6 143 2 227-1 220 Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - - - 2 760 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - - 2 376 Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät 23 097 18567-17 410 - erikoistumisopinnot 415 215-96 - poliisikoiranohjaajien koulutus 2 121 1 530 1 900 2 170 - kurssit 14 180 13 759-11 742 - seminaarit ja neuvottelupäivät 2 650 3 063-3 402 Maksullinen koulutus - julkisoikeudelliset 443 421-522 - liiketaloudelliset 3 288 1 864-1 890 Suoritetut tutkinnot Poliisin perustutkinto 133 174 60 57 Poliisi (AMK) -tutkinto - - - 38 Poliisialipäällystötutkinto 60 - - - - suomenkielinen 43 - - - - ruotsinkielinen 17 - - - Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - 48 50 Poliisipäällystön tutkinto 29 22 15 17 Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - - - 20 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - - - Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä - - poliisikoiratoiminta 763 453-630 - kurssit 3 180 3 684-3 199 - seminaarit ja neuvottelupäivät 1 464 1 857-2 074 Maksullinen koulutus - julkisoikeudelliset 99 145-208 - liiketaloudelliset 539 1 035-973 Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi Poliisin perustutkinnon koulutuspäivät jäivät toimintavuonna vähäisiksi, koska koulutus päättyi jo keväällä. Sen sijaan laajeneva opiskelijamäärä poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksessa nosti koulutuspäivien määrää merkittävästi. Poliisi (AMK) - 12

muuntokoulutuksen ja poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutus käynnistyivät toimintavuonna. Poliisialipäällystön erikoistumisopintojen koulutuspäivien määrä kuvaa hyvin poliisiyksiköiden tarvetta kouluttaa henkilöstöään alipäällystötehtäviin. Tutkintokoulutusten korkea valmistumisprosentti on säilynyt. Hakijoiden ja opiskelupaikan saaneiden korkea opiskelumotivaatio näkyy tutkintojen loppuunsaattamisessa. Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite Tavoite Lainat, lukumäärä 50 521 50 450 45 000 57 744 Tiedonhaut, lukumäärä 285 422-632 Tiedonhaun opetustunnit 151 208 200 228 Kirjastokäynnit 88 461 98 722 155 000 87 066 Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Kieku, kävijälaskuri Silmiinpistävä piirre suoritteissa on se, että kirjaston painettujen teosten lainaukset ja tiedonhaut ovat kasvussa, mutta kirjaston kävijämäärä on laskenut. Ensi näkemältä se vaikuttaa ristiriitaiselta. Kävijämäärän laskun syy on kuitenkin ilmeinen: kirjastosta poistettiin kesän aikana TUVE-verkon koneet ja ne korvattiin oppilaitosverkon koneilla. TUVE-koneiden käyttäjien poistuminen kirjastosta ei ole vaikuttanut kuitenkaan muun kirjastotoiminnan suosioon. Muiden lukujen perusteella kirjastopalveluita käytetään entistä enemmän. Syynä on se, että uusissa AMK- ja mamk ja YAMK-tutkinnoissa tarve käyttää kirjastoa lisääntyy. Varsinkin opinnäytetyöskentely kasvattaa sitä. Suoritteissa ei näy mitenkään kirjaston hankkimien e- aineistojen (e-lehdet, e-kirjat, sähköiset artikkelit jne.) käyttö. Niidenkin käyttö on kuitenkin kasvusuunnassa. 3.1.3.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja amk-tutkintojen koulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2013 Vuosi Aloituspaikkamäärä (Poliisihallituksen vahvistama) Tavoite 180 320 300 300 Aloittaneiden lukumäärä 146 208 300 286 Valmistuvien lukumäärä 133 174 60 95 1) Tietolähde: Primus 1) Sisältää poliisin perustutkinnosta ja poliisi (AMK) -tutkinnosta valmistuneiden määrän. Ei sisällä muuntokoulutuksesta valmistuneita. Taulukosta näkyvät selkeästi toimintavuosien opiskelijoiden sisäänottomäärien suuret vaihtelut, jotka luonnollisesti vaikuttavat valmistuvien määrän. Toimintavuoden tulostavoite saavutettiin hyvin. Osa opiskelijoista otti opiskelupaikan vastaan, mutta 13

ilmoittautui poissaolevaksi. Tämän ryhmän suuruutta on oppilaitoksessa vaikea arvioida etukäteen. Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) - tutkintokoulutus (1.8. lukien) Koulutukseen hakeneet, yhteensä 2 286 2 930-4 318 - naishakijat % 32 33-31 - suomenkielinen koulutus 2 286 2 802-4 199 - ruotsinkielinen koulutus - 128-119 Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 13,41 9,15 6 14,39 Valintakokeeseen kutsutut 2 118 2 697-4 052 - suomenkielinen koulutus 2 118 2 582-3 952 - ruotsinkielinen koulutus - 115-100 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 146 208 300 286 - naiset % 31,5 28,4-31,1 - suomenkielinen koulutus 146 192-265 - ruotsinkielinen koulutus - 16-21 Alipäällystötutkintokoulutus/Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot ( alkaen) Koulutukseen hakeneet, yhteensä - 322-264 - naishakijat % - 13,98-16,67 - suomenkielinen koulutus - 322-264 - ruotsinkielinen koulutus - - - - Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden - 6,7-5,5 Valintakokeeseen kutsutut - 322-261 - suomenkielinen koulutus - 322-261 - ruotsinkielinen koulutus - - - - Koulutuksen aloittaneet, yhteensä - 48 48 50 - naiset % - 16,7-14 - suomenkielinen koulutus - 48-50 - ruotsinkielinen koulutus - - - - Päällystötutkintokoulutus/Poliisi (ylempi AMK) ( alkaen) Koulutukseen hakeneet, yhteensä - - 2) 211 3) Koulutuksen aloittaneet - - 40 32 Tietolähde: Primus 1) Ruotsinkielisen polis (YH) -tutkinnon aloituspaikkamäärä oli 20 vuodelle. Koska koulutus alkoi tammikuussa, tilastoidaan nämä vuoden toteumiin. 2) Haku- ja valintamenettelyn luvut tilastoidaan sille vuodelle, jolloin koulutus alkaa. Järjestyksessään ensimmäinen poliisi (ylempi AMK) alkaa vuonna. Sen haku- ja valintamenettely oli vuonna. 3) Sisältää kaikki poliisi (ylempi AMK) -hakijat, joista osa aloitti koulutuksen muuntokoulutuksena. Hakijoiden määrä poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen kasvoi huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Tämä antoi samalla mahdollisuuden saavuttaa opiskelijamäärätavoite lähes täysimääräisenä. Toimintavuoden aikana järjestettiin opiskelijahaku ja valintamenettely sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutukseen. Koulutukset alkavat vuonna 2017. 14

Taulukko 7 Suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) - opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 4,3 - - - opiskelijapalaute AMK - 3,6 4,1 Alipäällystökoulutus 4,0-4,1 Päällystökoulutus / poliisi (ylempi AMK) 4,0 3,9 4,2 Poliisikoiran ohjaajakoulutus 4,3-4,1 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus - opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 4,1 4,1 - - opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,0 4,1 - - työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,9 4,0 - Alipäällystökoulutus - opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 4,0 - - - ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,3 - - Päällystökoulutus - opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon - - - - ohjaajien arvio harjoittelijoista - - - Harjoittelun palaute kentältä (asteikko 1-5) Poliisi (AMK)-tutkinto - opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - - 4,0 - harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - - 3,8 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - - - - harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - - - Alipäällystön erikoistumisopinnot - opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - - 4,2 - harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - - 4,3 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto 20/1 - - Poliisi (AMK) -tutkinto 20/3 14/0 Alipäällystötutkinto 0/0 - - Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 9/0 10/2 Päällystötutkinto 0/0 - - Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - 16/0 12/1 Korkeakoulujen kansallinen käyttäjäkysely (asteikko 1-5) * * * Tietolähteet: Opiskelijapalaute, Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjat, Korkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely * Kyselyä ei tehty vuosina, ja. Saatu palaute on yksi keskeisimpiä koulutuksen laadun mittareita. Sekä opiskelijoilta että poliisiyksiköiltä saadun palautteen perusteella toteutettu koulutus on antanut hyvät valmiudet suoriutua harjoittelujen poliisitehtävistä. Toimintavuoden aikana uusimuotoinen poliisipäällystökoulutus eli poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutuksen harjoittelu ei ollut vielä käynnissä. 3.2 TUTKIMUS Poliisiammattikorkeakoulua koskevan lain mukaan oppilaitoksen yhtenä tehtävänä on harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka palvelee poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä sekä Poliisiammattikorkeakoulun opetusta. Tutkimusprosessin tavoitteet vuoden tulossopimuksessa liittyivät strategisiin tarpeisiin ja toiminnan suunnitteluun pidemmällä aikavälillä, ulkoisen rahoituksen hakemiseen, poliisiba- 15

rometrin toteuttamiseen, TKI- ja analyysitoimintaa koskeviin seminaareihin sekä opiskelijaprojekteihin. 3.2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Tutkimustoiminnalla haetaan strategisiin tarpeisiin uutta tietoa, menetelmiä ja toteutuksia. Tuloksia hyödynnetään operatiivisten, hallinnollisten, koulutuksellisten tai lainsäädännöllisten uudistusten tukena. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuslinjaukset päivitettiin TKI-toiminnan linjauksiksi mutta niiden pääasiallinen sisältö säilyi entisenä. Linjauksissa on täsmennetty keskeiset tavoitteet tutkimuksen yleisprofiilille, projektitoiminnalle, yhteistyölle ja tiedontuotannolle. TKI-toiminta nähdään entistä laaja-alaisemmin siten, että siihen sisältyy tutkimusta, kehittämistä, julkaisujen ja analyysien tuottamista, osaamisvientiä, poliisihistorian kokoamista ja esittelyä, opinnäytteitä, opiskelijaprojekteja sekä näihin liittyvää innovaatiotoimintaa. Myös TKI-toiminnan tulosmittarit uudistettiin karsimalla mittareiden määrää, lisäämällä projektitoiminnan mittareita ja ottamalla käyttöön muidenkin ammattikorkeakoulujen hyödyntämiä mittareita. Toiminnan profiilia suuntaavat tutkimusalat ovat Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Vuonna käynnissä olleiden projektien aihevalikoima oli monipuolinen ja ulottui tutkimusaloja mukaillen poliisin työn sisältöön, koulutukseen ja eri toiminta-alueisiin liittyvistä teemoista poliisin toimintaympäristöä ja rikosilmiöitä koskeviin kysymyksiin. Kertomusvuoden aikana käynnistyi Poliisiammattikorkeakoulun koordinoima Blockwaste EU-projekti laittomista jätevirroista. Aiemmista EU-projekteista jatkuivat muun muassa lähipoliisitoimintaa koskeva Unity, hätäkeskusjärjestelmiin liittyvä Nexes ja sosiaalista mediaa käsittelevä Soteria. Kosovon turvallisuusakatemian koulutusta ja TKI-toimintaa kehitettiin Poliisiammattikorkeakoulun koordinoimassa Twinningprojektissa. Kansainvälisestä näkökulmasta arvioitiin myös aseisiin liittyvää tietojenvaihtoa EU:n alueella. Kotimaisissa hankkeissa tarkasteltiin muun muassa kansalaisten mielipiteitä poliisista, poliisin voimankäyttöä, perheväkivallan kirjaamista ja sisältöä, poliisin tietoon tullutta korruptiorikollisuutta, viharikollisuutta, talousrikostutkintaa, kyberrikollisuutta, vapaaehtoisia pelastuspalveluja, työhyvinvointia poliisiorganisaatiossa sekä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita eri näkökulmista. Julkaisujen yhteismäärä oli 54 kappaletta, mikä ylitti selvästi tavoitellun määrän. Tämä johtui osittain siitä, että vuoden aikana julkaistiin artikkelikokoelmana Poliisin toimintaympäristö -katsaus, jossa oli runsaasti Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita. Kokoelman sisältö perustui edellä mainittujen tutkimusalojen teemakokonaisuuksiin. Toimintaympäristökatsaus tukee poliisin strategista analyysia ja sisäisen turvallisuuden strategian laadintaa. Toimintaympäristön seurantaan liittyen myös analyysitoiminnan perusteista oli valmisteilla käsikirjoitus. Julkaisutoiminnassa liityttiin korkeakoulujen yhteiseen julkaisujärjestelmään, mikä lisää Poliisiammattikorkeakoulun julkaisujen näkyvyyttä ja mahdollistaa omasta julkaisurekisteristä luopumisen. 16

Tutkimusyhteistyötä tehtiin erityisesti tutkimusorganisaatioiden sekä sisäasiain- ja poliisihallinnon toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti (mm. tutkimusverkostot ja -konsortiot, sisäministeriö, Poliisihallitus, Cepol). Projekteissa oli mukana korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden lisäksi myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita. Polamkin edustajat esittelivät tutkimustuloksia kotimaisissa ja kansainvälisissä poliisi- ja turvallisuusalan tieteellisissä seminaareissa. Tulostavoite: Tutkimusten ja projektien aiheita ja painopistealueita ennakoidaan aktiivisesti. Poliisiammattikorkeakoulu laatii pidemmän aikavälin TKI- ja osaamisvientiprojekteja koskevan suunnitelman, jotta tutkimustyöllä tuetaan paremmin poliisin vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Poliisiammattikorkeakoulun internet-sivuilla olevalla lomakkeella on kerätty aiheita tutkimusta, kehittämistä, opinnäytteitä ja maksullista koulutusta varten. Mahdollisuudesta ideoiden esittämiseen on informoitu poliisiyksiköitä vuosittain. Ideoiden välittämisen prosessia kehitettiin mutta niiden sisäinen ja ulkoinen jakelu vaatii vielä tarkennuksia. Poliisiammattikorkeakoulun TKI- ja osaamisvientiprojekteja koskeva pidemmän ajan suunnitelma valmistui syksyllä. Vastaavanlaista suunnittelua on tehty koko 2010-luvun ajan tutkimusstrategia- ja ohjelmatyössä. Suunnitelmassa arvioitiin vuoden tutkimuslinjausten toteutumista ja koottiin runsaasti taustamateriaalia TKItoimintaan liittyvistä asioista. Suunnitelmaa hyödynnettiin, kun tutkimuslinjaukset päivitettiin TKI-toiminnan linjauksiksi ja TKI-toiminnan tulosmittarit uudistettiin. Tulostavoite: Tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tutkimustoimintaan haetaan ulkopuolista rahoitusta eri rahoitusinstrumentteja hyödyntäen. Vuonna Poliisiammattikorkeakoulu haki TKI-toiminnan rahoitusta eniten EU:n Horizon 2020 Secure Societies -ohjelmasta. Yhteensä seitsemän hakemusta liittyivät seuraaviin aiheisiin: yleisötapahtumien turvallisuus, väkivaltainen radikalisaatio, videokuvan käyttö ja analyysi poliisityössä, kyberikostorjunta, miehittämättömien ilma-alusten käyttö, kotiväkivallan ehkäisy sekä talousrikollisuus ja korruptio. EU:lta haettiin myös ESR-rahoitusta moniammatillisen verkosto-osaamisen kehittämiseen ja Twinning-rahoitusta Kroatian teknisen rikostutkinnan kehittämiseen. Kotimaisia hankehakemuksia laadittiin EU:n sisäisen turvallisuuden ISF:n rahaston, valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan ja Suomen akatemian strategisen tutkimuksen rahoitushakuihin. Aiheet liittyivät yhteiskunnan turvallisuutta vaarantaviin uhkiin sekä maahanmuuton ja ksenofobian teemoihin. Osa hankesuunnitteluista jäi kesken eri syistä (partneri vetäytyi, sopimaton rahoituslähde jne.). Poliisiammattikorkeakoulun maine luotettavana projektikumppanina on lisääntynyt viime vuosina erityisesti kansainvälisen projektitoiminnan laajenemisen vuoksi. Siksi eri rahoitushakuihin tulee runsaasti osallistumispyyntöjä, joista vain osa johtaa hankesuunnitteluun ja edelleen osa rahoituksen saamiseen. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa valtakunnallisen poliisibarometrikyselytutkimuksen. Sisäministeriö vastaa toteutuksen kustannuksista (ns. ostopalvelu). 17

Poliisibarometri on väestöaineistoon perustuva kyselytutkimus, jota on toteutettu 1990-luvun lopulta lähtien sisäministeriön ja markkinatutkimuslaitosten yhteistyönä. Poliisiammattikorkeakoulu oli vastuussa poliisibarometrista nyt ensimmäistä kertaa kilpailuttamalla aineistonkeruun, analysoimalla markkinatutkimuslaitoksen keräämän aineiston sekä laatimalla aikaisempaa laajemman perusraportin julkaistavaksi ministeriön julkaisusarjassa. Poliisibarometri on tarkoitus julkaista jatkossa kahden vuoden välein. Sen sisältöä kehitetään Poliisiammattikorkeakoulun, sisäministeriön ja Poliisihallituksen yhteistyönä. Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet: Suunnitellaan ja toteutetaan poliisialan TKI-, projekti- ja analyysitoiminnan valtakunnallinen seminaari Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien yhteistyönä. Seminaarin toteutus jaettiin kahteen osaan. TKI-toiminnan verkostoitumispäivän ohjelma valmistui vuoden loppuun mennessä mutta seminaarin järjestäminen siirtyi vuoden 2017 alkuun. Seminaari koostui pääosin Poliisiammattikorkeakoulun TKItoiminnan esittelystä mutta myös valikoitujen yhteistyökumppaneiden TKI-toiminnan esittelystä Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille. Niin ikään analyysitoiminnan seminaarin ohjelmarunko valmistui ja toteutus siirtyi seuraavalla vuodelle. Seminaari keskittyy analyysimenetelmiin, ja sen ajoitus kytkeytyy operatiivisen ja strategisen analyysia koskevien koulutuspakettien toteuttamiseen. Analyysitoiminnan kehittämistä on kuvattu osana TKI-toiminnan pidemmän ajan linjauksia. Integroidaan opiskelijaprojekteja muihin poliisihallinnon projekteihin. Hyödynnetään vahvemmin opettajien ja poliisin asiantuntemusta projekteissa. Opiskelijaprojekteja pilotoitiin ja niiden käynnistämisen ja toteuttamisen prosessia kehitettiin eteenpäin. Opskelijaprojektien prosessia idean esittämisestä projektin toteuttamiseen ja loppuraportointiin on kuvattu osana TKI-toiminnan pidemmän ajan suunnitelmaa. Opiskelijat saavat projektiin osallistumisesta ja projektipäällikkönä toimimisesta suoritusmerkinnän opintoihin. Edellä mainittu ideoiden keruu Poliisiammattikorkeakoulun internet-sivuilla tukee sekä sisäistä yhteistyötä että sidosryhmäyhteistyötä, kun ideoiden jakelua Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoilla sekä valikoidusti myös Poliisiammattikorkeakoulun ulkopuolelle saadaan tehostettua. Opiskelijaprojektit olivat esillä myös selvityksessä työelämälähtöistä koulutus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöstä Poliisiammattikorkeakoulussa. Viikoittain järjestettävän Poliisiammattikorkeakoulun sisäisen Poliisialan tutkimusseminaarin lukemisesta opintosuorituksiksi on käyty keskustelua mutta prosessin lopullinen muoto on vielä päättämättä. Opettajien ja poliisin asiantuntemusta hyödynnetään jatkuvasti ja laajasti projekteissa. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita EU-projektit Unity ja Blockwaste, joissa on tiivistä yhteistyötä poliisilaitosten kanssa (Helsinki, Itä-Uusimaa). Esimerkiksi perheväkivaltaa, viharikollisuutta ja korruptiota koskevissa kansallisissa hankkeissa on tehty yhteistyötä sekä Poliisiammattikorkeakoulun sisällä että Poliisiammattikorkea- 18

koulun ja eri poliisiyksiköiden kesken (mm. Sisä-Suomen poliisilaitos, KRP, Poliisihallitus). Poliisin toimintaympäristö -katsaus valmisteltiin ja toimitettiin Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyönä ja siinä oli kirjoittajia Poliisiammattikorkeakoulun lisäksi poliisihallinnosta, muualta hallinnosta ja korkeakouluista. 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 3.2.2.1 Tuottavuus Tutkimusjulkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden (3,3) lisääntyi edellisvuodesta. Vastaava kolmen vuoden keskiarvo (3,0) jäi niukasti tavoitetasosta. Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Tavoite Julkaisut / tutkimuksen htv:t (3 v keskiarvo) 3,0 2,6 3,3 3,0 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tutkimuksen tuottavuutta kuvaavan julkaisumittarin suhdeluku on pienentynyt viime vuosina mutta tämä kehitys taittui vuonna. Tähän vaikutti se, että parillisina vuosina julkaistavassa Poliisin toimintaympäristö -katsauksessa on yleensä runsaasti kirjoituksia Poliisiammattikorkeakoulusta. Nykyisin projekteissa korostuvat myös kehittämistavoitteet julkaisutavoitteiden rinnalla. 3.2.2.2 Taloudellisuus TKI-toiminnan kehysrahoitus oli vuonna runsaat 870 000 euroa. Rahoituksen määrä yhtä julkaisua kohden on noin 20 000 euroa, kun mukaan lasketaan päätoimisten tutkijoiden julkaisut. Jatkossa vastaavia tietoja on mahdollista koota myös muun henkilöstön osalta. Julkaisujen valmistelun lisäksi päätoiminen tutkimushenkilöstö suunnittelee ja ohjaa projekteja mutta käyttää runsaasti työaikaa myös muihin toimintoihin (hallinto, tutkimusyhteistyö, muut prosessit). 3.2.3 Tuotokset ja laadunhallinta 3.2.3.1 Suoritteet Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (54 kpl) ylitti selvästi tavoitteen (38 kpl). Niin ikään vastaava kolmen vuoden keskiarvo pysyi tavoitetasoa suurempana (46 kpl). 19

Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet Tavoite Julkaisujen yhteismäärä 54 43 38 54 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Julkaisujen määrä voi vaihdella runsaasti eri vuosina. Asiaan vaikuttaa muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja eräiden julkaisujen ajoitus. Positiivisena kehityksenä voidaan pitää sitä, että muun kuin päätoimisen tutkimushenkilöstön julkaisujen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kaiken kaikkiaan vuoden tuloksia voidaan pitää hyvänä. Tutkimuksen suoritteiden laatua kuvaava vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista alitti selvästi tavoitetason. Tätäkin mittaria luonnehtii kohtalaisen runsas vuosittainen vaihtelu. Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteiden laatu Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tavoite 35 49 33 20 Artikkelien käsikirjoituksen viipyvät vertaisarvioinnissa tyypillisesti muutamasta kuukaudesta jopa yli vuoteen, minkä vuoksi vuoden tulos koostuu osin edeltävinä vuosina tehdystä työstä. Julkaisuprofiilin muutokseen vaikuttivat muun muassa toimintaympäristökatsaus, projektien kehittämispainotus sekä tutkimustulosten popularisointi. Tutkimustiedon välittämiseksi julkaistiin tutkimusraporttien mediatiedotteita sekä Twitter-uutisia. Edellisenä vuonna tutkimusohjelman korvannutta projektihakua verkkosivuilla täydennettiin. Kansainväliseen käyttöön julkaistiin tutkimuksen ajankohtaista tilannetta esittelevä Research Review. Lisäksi osallistuttiin Cepolin Research Bulletin:in ja eräiden tieteellisten julkaisujen artikkeleiden arviointityöhön. Taulukko 11 PolStatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt Käyttäjäsessioiden määrä 18 400 16 000 15 700 Tietopyyntöjen määrä 593 655 805 Tietolähde: käyttäjäloki PolStatin käyttäjäsessioiden määrä pysyi viime vuoden tasolla. Vakioraportoinnin kehittäminen on vähentänyt käyttäjien tarvetta hakea omatoimisesti tietoa PolStatista. 20

PolStatille poliisihallinnosta ja muualta tulleet tilastopyynnöt kasvoivat 22,9 %. Pyynnöistä 34,5 % tuli poliisihallinnosta ja 65,5 % sen ulkopuolelta lähinnä medialta. 3.3 MUSEOTOIMINTA Tulostavoite: Museolla ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita. Toimintavuoden alussa 5. tammikuuta museossa oli laaja vesivahinko näyttely- ja varastotiloissa johtuen ilmastointilaitteista. Museon perusnäyttelyn osa purettiin, iso osa esillä ollutta kokoelmaa vauriokartoitettiin, kuivattiin ja pakattiin uudelleen ja/tai vietiin konservointiin. Näyttelyt avattiin yleisölle uudelleen 19. tammikuuta. Poliisimuseossa oli esillä supistettu perusnäyttely ja erikoisnäyttely Voimaa ja vaativia tilanteita. Museo järjesti osaltaan EET- koulutustapahtuman yhdessä AMK 4 opiskelijoiden kanssa maaliskuussa, toukokuussa osallistuttiin Museoiden yöhön ja syksyllä museo järjesti Poliisin museopäivät Tampereella. Poliisimuseo toteutti poliisi (AMK) -tutkinnon opintosuunnitelman mukaisen opetuksen osuuteen "Poliisi, yksilö ja yhteiskunta" poliisihistorian osan, joka sisältää luennon, museokierrokset ja ryhmätyöt. Taulukko 12 Museotoiminnan suoritteet Suorite Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus 42 48-37 Huolletut museoesineet 325 95-132 Museon kävijämäärä 21 403 26 101 20 000 29 689 Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseon kokoelmat karttuivat 37 saapumiserällä. Kokoelmia konservoitiin ja huollettiin vesivahingon alle jääneiden esineiden osalta. Museon vuotuinen kävijämäärä kasvoi 13,7 % vuodesta. Museon markkinointiin ja tiedottamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Museo on kasvattanut suosiotaan erityisesti perhematkailukohteena, mikä on havaittavissa kesäkuukausien kävijämääristä. Museon internet-sivuilla on vuoden aikana ollut kävijöitä 29 719. Vuoden lopussa Poliisimuseolla oli seuraajia Facebook-sivulla 7 142, Twitterissä 903 ja Instagramissa 2 046. (Ks. myös 3.5.3 Viestintä) 21

3.4 KEHITTÄMINEN Kehittämisen ydinprosessi hallinnoi Poliisiammattikorkeakoulun projektisalkkua ja projektinhallintajärjestelmää sekä hoitaa projektitoimistoa. Projektitoiminnan työnjakoa, osaamista ja prosessia kehitettiin edelleen vuoden aikana. Prosessia kehitettiin myös yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Kehittämisen ydinprosessin suurimmat riskit liittyvät henkilöresurssien vähäisyyteen suhteessa haettavan rahoituksen määrään. 3.4.1 Kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulossopimuksen tavoite: Tehostetaan viranomaisten, oppilaitosten ja yritysten yhteistä osaamisen kehittämistä. Projektitoiminnassa on oltu vuoden aikana mukana kansallisissa ja kansainvälisissä projektikonsortioissa, jotka koostuvat viranomaisista, oppilaitoksista ja yrityksistä. Maksullista palvelutoimintaa on tarjottu yrityksille, viranomaisille ja kunnille. Tulossopimuksen tavoite: Poliisin strategisen analyysiosaamisen kehittämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Strategisen analyysin kehittämisen tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa poliisin strategisten analyysien tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä prosesseja ja työvälineitä, joita hyödynnetään sekä valtakunnallisessa että paikallisessa päätöksenteossa. Tavoitteenasettelu ja vaikuttavuuden arviointi turvallisuuden parantamiseksi pohjataan strategiseen analyysiin. Analyysikoulutuksen opetussuunnitelma ja toteutussuunnitelma tuotettiin operatiivisen analyysitoiminnan osalta. Kurssin toteutus alkoi vuoden 2017 alussa. Strategisen analyysin tarpeisiin Poliisiammattikorkeakoulu on julkaissut Poliisin toimintaympäristökatsauksen ja useita muita julkaisuja omissa julkaisusarjoissa ja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa. YAMK tutkinnossa toteutettiin valinnainen tietojohtoisen poliisitoiminnan opintojakso vuonna. Strategisen analyysin kehittäminen ja yhdenmukaistaminen jatkuu vuonna 2017. Tulossopimuksen tavoite: Suomen toiminnallisia tavoitteita edistetään EU:ssa luomalla strategisia kumppanuusverkostoja keskeisten EU-toimijoiden kanssa mm. tutkimus-, kehittämis- ja innovointihankkeiden valmistelua ja eteenpäinvientiä varten. Poliisiammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana olemassa olevissa - kumppanuusverkostoissa ja tuonut esiin Suomen ja Poliisiammattikorkeakoulun toiminnallisia tavoitteita TKI-projektien valmistelussa ja toteuttamisessa. Erityisesti on vahvistettu Balkanin kumppanuusverkostoja osana Kosovo-Twinning -projektia. Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet: Sovitaan poliisialan projektitoiminnan ja ulkoisen rahoituksen koordinaatiosta ja työnjaosta yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Poliisihallituksen ja Poliisitoiminnan Kehittämisryhmän kanssa on sovittu ulkoisen rahoituksen ja projektitoiminnan koordinaatiosta ja yhteistyöstä. Tämä on selkeyttä- 22

nyt projektitoiminnan ja -hallintoa. Poliisiammattikorkeakoulussa suunniteltiin uusi projektitoiminnan linjaukset, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2017. Linjaus mm. yksinkertaistaa projektiprosessia ja huomioi paremmin Poliisihallituksen tarpeen koordinoida ja ohjata projektitoimintaa poliisiyksiköiden välillä. Samalla Poliisiammattikorkeakoulun projektinhallintajärjestelmäksi otettiin käyttöön poliisihallinnon yhteinen Keto-hankesalkku ja luovuttiin aikaisemmasta Polamk Projektisalkusta. Haetaan erillisrahoitusta poliisin kannalta strategisesti keskeisiin TKI- ja osaamisvientihankkeisiin kotimaisissa ja kansainvälisissä konsortioissa. Vuoden aikana suuntauduttiin Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisin strategian mukaisiin rahoitushakuihin ja teemoihin kansallisissa ja kansainvälisissä konsortioissa. Salkkuryhmä arvioi projektiehdotusten strategianmukaisuutta. Projektiehdotukset vietiin myös Poliisihallituksen Poliisitoiminnan kehittämisryhmän arvioitavaksi. Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulun Projektitoimisto ja TKI-osaamisalue viestivät avautuvista rahoitushauista läpi vuoden. Rahoitushakuihin osallistumiselle ei asetettu mitään määrällistä kattoa, vaan avautuvien teemojen strategian mukaisuutta ja resurssien riittävyyttä osallistumiseen seurattiin läpi vuoden. Vuonna Poliisiammattikorkeakoulu osallistui 22:een ulkoisen projektirahoituksen hakuun päähakijana tai osana laajempaa konsortiota. Näistä rahoitushausta 6:een on tullut myönteinen ja 14 kielteinen rahoituspäätös. Kahteen rahoitushakuun odotetaan vielä päätöstä. 3.4.2 Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus 3.4.2.1 Toiminnan tuottavuus TKI-toiminnan yhteiset tulosindikaattorit valmistettiin vuoden aikana, joten toiminnan tuottavuutta voidaan alkaa seuraamaan tarkemmin vuoden 2017 alusta. Kehittämisprosessin rahoitus (165.000 euroa) suhteessa projektihakemusta määrään (22 kpl) antaa vuonna yhden projektihakemuksen hinnaksi 7.500 euroa, kun hinta vuonna oli 10.660 euroa. Projektitoiminnan tulos ja kannattavuus on esitetty toimintakertomuksen kohdassa yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus. Vuoden ulkoisen projektirahoituksen tuotto-odotus oli noin 1,49 miljoonaa euroa. 3.4.3 Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta 3.4.3.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Taulukko 13 osoittaa, että Poliisiammattikorkeakoulun Salkkuryhmälle jätettyjen projektiehdotusten määrä on kasvanut 75 % vuodesta vuoteen. 23

Taulukko 13 Salkkuryhmälle tulleet projektiehdotukset tyypeittäin (kpl) Rahoitushakemukset projektityypeittäin Yhteisrahoitteiset kansalliset TKI -projektit 2 9 Ulkoisesti rahoitetut* TKI -projektit 10** 12 Ulkoisesti rahoitetut kapasiteetin vahvistamisen projektit ml. koulutusprojektit 3 5 Yhteensä 15 26 Tietolähde: oma tilastointi * Ulkoisesti rahoitetulla tarkoitetaan projektia, jonka rahoitus ei tule valtion talousarviosta ** Vuoden lopussa jätettyjen rahoitushakemusten päätökset ovat tulleet vuoden puolella. 3.4.3.1 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Kehittämisprosessiin palvelukyky ja suoritteiden laatu on edelleen hyvällä tasolla projektitoiminnassa ja -hallinnoinnissa, samalla kun projektitoiminnan volyymi on kasvanut edellisestä vuodesta. Palvelukykyä ja suoritteiden laatua on tukenut projektitoiminnan ja -hallinnoinnin koordinaation selkeytyminen koko poliisihallinnossa. 3.5 YHTEISET PALVELUT 3.5.1 ICT-palvelut Vuoden aikana toteutettiin koko tietohallinnon uudelleenjärjestely. Vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulun tietohallinnosta siirtyi yksi henkilö HALTIKiin ja kaksi henkilöä uuteen Poliisin informaatioteknologiakeskukseen. Poliisiammattikorkeakoulun tietohallintoon jäivät tietohallintopäällikkö ja tietoturvapäällikkö. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun tietojärjestelmien sopimukset ja kehitys siirtyi POL- IT:lle. Muutoksesta aiheutui toimintatapojen uudelleen tarkastelua, uusien organisaatioiden perehdytystä oppilaitoksen toimintaan ja erityispiirteisiin. Oppilaitoksen mobiililaitteiden hallintaa tehostettiin ja kehitettiin mm. hankkimalla uusi mobiililaitteiden hallintajärjestelmä. Oppilaitosverkon palveluja otettiin laajemmin käyttöön. Mm. Funetin HAKAluottamusverkoston HAKA-palvelun käyttöönotto aloitettiin loppuvuonna. Auditorioiden AV-uudistusprojekti käynnistyi loppuvuodesta, ja se jatkuu vuodelle 2017. 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat Poliisikoiralaitoksen sijoituspaikkaselvitystyöryhmä, jossa oli edustus Poliisihallituksesta, Senaatti-kiinteistöiltä ja Poliisiammattikorkeakoululta, päätyi 22.12. esittämään Poliisihallitukselle, että poliisikoiralaitoksen sijoituspaikka olisi edelleen Hämeenlinna. 24

Poliisin tekniikkakeskuksella vuokralla olleet tilat on kalustettu ja otettu opetuskäyttöön. Poliisiammattikorkeakoulu on tehnyt Poliisihallitukselle selvityksen poliisiasuntoloiden käyttöasteesta ja käyttötarkoituksesta. 3.5.3 Viestintä Media on edellisten vuosien tapaan hyvin kiinnostunut Poliisiammattikorkeakoulusta. Erityisesti sosiaalisen median kanavia seurattiin ja kanavien tarjoama sisältö herätti mielenkiintoa. Esimerkiksi Poliisimuseon internet-sivuilla käyntien määrä kasvoi lähes 50 %:lla. Lisäys oli merkittävä myös eri sosiaalisen median kanavien seuraajissa. 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta Poliisihallituksen sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta suorittivat kumpikin Poliisiammattikorkeakoulussa tarkastuksen vuonna ; tarkastuksissa ei ilmennyt huomautettavaa. 3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta Poliisiammattikorkeakoulussa seurattiin tietoturvallisuuden verkkokurssien suorituksia sekä henkilökunnan että opiskelijoiden osalta. Esimiehille toimitettiin listat poliisin henkilötietolain verkkokurssin suoritusten tilanteesta. Poliisiammattikorkeakoulussa päivitettiin ja laadittiin tietoturvaohjeita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kurssin AMK2 opiskelijoille tehtiin lokitarkastus liikennetietojärjestelmän käytöstä. Mitään väärinkäytöksiä ei havaittu. Poliisiammattikorkeakoulussa saavutettiin tietoturvatasotyökalun mukaisesti tietoturvallisuuden korotettu taso. Poliisin valtakunnalliset tietojärjestelmät ovat Poliisiammattikorkeakoulussa ainoastaan koulutus- ja tutkimuskäytössä. Poliisin valtakunnallisten tietojärjestelmien tutkimuskäyttöä valvotaan tutkimuslupamenettelyllä. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön henkilötietojen käsittely perustuu pääasiassa valtakunnallisiin ohjeisiin. Poliisiammattikorkeakoulun hakijoiden ja opiskelijoiden henkilötietojen käsittely perustuu 2008 päivitettyyn rekisteriselosteeseen. 25

3.5.6 Kansainvälinen toiminta Poliisiammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti kansainväliseen poliisikoulutusyhteistyöhön. Kansainvälisen koulutustoiminnan prioriteetti on Euroopan unionin lainvalvontaviraston CEPOL:n (Euroopan poliisiakatemia 30.6. asti) toiminnassa. CEPOL järjesti vuonna yhteensä 87 kurssia tai seminaaria, joihin Suomesta osallistui yhteensä 103 henkilöä poliisin, suojelupoliisin ja tullin eri yksiköistä. CE- POL:n vaihto-ohjelmaan osallistui kahdeksan henkilöä poliisin ja tullin eri yksiköistä. Lisäksi neljä henkilöä osallistui CEPOL:n järjestämälle englanninkielen verkkokurssille. Suomi järjesti kaksi CEPOL kurssia ja yhden moduulin poliisialan oppilaitosten yhteiseen maisteriohjelmaan. CEPOL:n uuden mandaatin tuomat muutokset otetaan huomioon toiminnassa ja kansallista yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa vahvistetaan CEPOL toiminnassa. Poliisiammattikorkeakoululla järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan turvallisuusja puolustusakatemian (European Security and Defence College, ESDC) HLC kurssi johon osallistui noin 70 henkilöä yli 20 maasta. Osallistujina oli poliisien lisäksi myös sotilaita ja diplomaatteja. European Union Police Services Training Programme (EUPST II) siviilikriisinhallinnan koulutusprojektin jäsenenä Suomesta osallistui 10 henkilöä koulutuksiin EUalueella. Poliisiammattikorkeakoulu järjesti osana projektia EU Concept Core Course - siviilikriisinhallinnankurssin yhdessä Kriisinhallintakeskuksen kanssa. Koulutukseen osallistui 30 henkilöä Euroopasta. Twinning-hankkeen Further Support to Public Safety Education Kosovo toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulu vetää hanketta ja koordinoi myös suomalaisten ja virolaisten asiantuntijoiden lähettämisen Kosovoon. Vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulusta ja partneriorganisaatioista toteutettiin yhteensä 67 asiantuntijamissiota Kosovoon. Ulkoministeriön rahoittaman Tunisian poliisin- ja lainvalvonta viranomaisten kapasiteetin vahvistamishankkeen aikana järjestettiin koulutusvierailuja Suomeen ja koulutuksia Tunisissa Tunisian Poliisin ja Kansalliskaartin asiantuntijoille. Hankkeelle myönnettiin myös lisäaikaa koulutusten toteuttamisiin. EU-China Police Training Programme ja Tornion yhteispartiointiprojekti vietiin loppuun vuoden aikana. Poliisiammattikorkeakoulu osallistui viiteen ulkoisen rahoituksen hakuun kapasiteetin kasvattamis- sekä koulutusyhteistyöprojekteilla. Näistä kolmesta odotetaan vielä rahoituspäätöstä Vuonna opiskelijavaihtoa toteutui kansainvälisten viikkojen, Nordcop-vaihtojen ja Nordcop use of force -kurssin puitteissa. Vuoden aikana yhteensä kaksitoista AMK-opiskelijaa osallistui Rhineland-Palatinate Police Universityn ja Viron Police and Border Guard Collegen kansainvälisille viikoille ja 16 opiskelijaa osallistui em. korkeakouluista Poliisiammattikorkeakoulun kahdelle kansainväliselle viikolle. 26

Nordcop-vaihtoihin eri Pohjoismaihin lähti 3 AMK-opiskelijaa ja 10 opiskelijaa tuli Poliisiammattikorkeakouluun. Viime vuonna Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin ensimmäisen kerran Pohjoismaisten poliisioppilaitosten yhteinen voimankäytön kurssi Nordcop Use of Force. Osallistujia oli yhteensä 22, joista puolet oli Suomesta ja loput muista Pohjoismaista. Jatkossa kurssi on tarkoitus toteuttaa kaksi kertaa vuodessa eri Pohjoismaissa. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnossa järjestettiin oma kansainvälinen viikko, jolle tuli vieraaksi German Police Universityn maisteriopiskelijoita ja heidän opettajiaan. 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 14 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet JULKISOIKEUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 106 024 79 150 85 400 Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 106 024 79 150 85 400 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 781 1 254 1 660 Henkilöstökustannukset 77 699 44 387 46 104 Vuokrat 13 061 16 394 20 899 Palvelujen ostot 2 040 3 269 96 Muut erilliskustannukset 4 694 3 564 2 764 Erilliskustannukset yhteensä 98 276 68 867 71 523 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 9 124 10 917 10 497 Poistot 670 1 547 3 901 Korot 6 23 46 Muut yhteiskustannukset - - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 9 800 12 487 14 444 Kokonaiskustannukset yhteensä 108 076 81 355 85 967 KUSTANNUSVASTAAVUUS -2 052-2 205-567 (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 98 % 97 % 99 % Tietolähde: Kieku Sisäministeriön asetuksen mukaisia Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat voimankäytön kouluttajakoulutus, voimankäyttökouluttajan kertauskoulutus, asekouluttajakoulutus, asekouluttajan kertauskoulutus, järjestyksenvalvojakouluttajan perus- ja kertauskoulutukset sekä vartioimis- tai järjestyksenvalvontatehtäviin liittyvät koirien tottelevaisuustarkastukset. 27

Julkisoikeudellisia koulutussuoritteita kertyi 23 % enemmän kuin vuonna. Julkisoikeudelliseen koulutukseen kohdistui kuitenkin henkilöstömenoja aiempaa enemmän, mikä heikensi kustannusvastaavuutta. Julkisoikeudellisia kursseja jouduttiin myös peruuttamaan, jolloin tuottoja ei kertynyt suunnitellusti. Kustannusvastaavuutta ei täysin saavutettu. Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet LIIKETALOUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 651 933 678 043 763 471 Maksullisen toiminnan muut tuotot 789 292 755 802 319 446 Tuotot yhteensä 1 441 224 1 433 844 1 082 917 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 71 615 41 676 111 Henkilöstökustannukset 260 509 469 950 428 755 Vuokrat 629 943 731 609 255 096 Palvelujen ostot 82 748 56 624 46 626 Muut erilliskustannukset 19 944 15 154 25 786 Erilliskustannukset yhteensä 1 064 759 1 315 013 756 374 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 308 865 163 149 240 839 Poistot 15 257 6 850 31 149 Korot 51 102 345 Muut yhteiskustannukset - - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 324 173 170 101 272 333 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 388 931 1 485 114 1 028 706 KUSTANNUSVASTAAVUUS 52 293-51 270 54 211 (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 104 % 97 % 105 % Tietolähde: Kieku Liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi 7 380 euroa edellisvuotta enemmän. Tuotoista 45 % muodostui koulutussuoritteista ja 55 % majoitus- ja vuokraustoiminnasta. Koulutussuoritteiden myynnin osalta kustannusvastaavuus oli 54 181 euroa ylijäämäinen. Sen sijaan majoitustoiminnan osalta kustannusvastaavuudesta jäätiin hieman. Opiskelija-asuntojen vuokraustoimintaan liittyen varusteltiin mm. pyykinpesutiloja, mikä osaltaan lisäsi vuokraustoiminnan kustannuksia. 28

4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 16 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 276 982 749 135 341 847 EU:lta saatu rahoitus 391 802 333 952 77 534 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 14 583 12 682 3 341 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 683 367 1 095 770 422 722 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 728 21 624 928 Henkilöstökustannukset 365 216 660 769 422 882 Vuokrat 15 097 64 751 1 928 Palvelujen ostot 204 982 244 185 23 490 Muut erilliskustannukset 119 561 132 486 37 323 Erilliskustannukset yhteensä 711 584 1 123 814 486 551 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 19 100 19 559 27 255 Poistot 3 891 - - Korot - - - Muut yhteiskustannukset - - - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 22 991 19 559 27 255 Kokonaiskustannukset yhteensä 734 575 1 143 373 513 806 OMARAHOITUSOSUUS -51 208-47 603-91 084 (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 7 % 4 % 18 % Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jäivät 412 403,00 euroa pienemmiksi kuin vuonna. Tuotoista 41 % saatiin muilta valtion virastoilta, 57 % EU:lta ja 2 % valtionhallinnon ulkopuolisilta rahoittajilta. Osa rahoituksesta saatiin kirjaamisoikeutena momentille. Laskelmalla on huomioitu tuottona myös projektin kyberkoulutus ISF -rahoitus, vaikka teknisesti tuottokirjaus on tehty Poliisihallituksessa. Projektin kulut olivat Poliisiammattikorkeakoulun kirjanpidossa. Yhteisrahoitteisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja oli 18. Euromääräisesti suurimmat projektit olivat Unity, Nexes, EUPST II sekä kyberkoulutus ISF. Poliisiammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli 7 %. 29

5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KE- HITTÄMINEN 5.1 Organisaation kehittäminen Pora III -hankkeessa Poliisiammattikorkeakoululle on vuodelle asetettu 193 henkilötyövuoden kehysrahoitetun henkilöstömäärän tavoitetaso. Asetettu tavoitetaso saavutettiin eläkepoistumien kautta ilman henkilöstön irtisanomisia tai lomauttamisia. 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Poliisiammattikorkeakoulussa on laadittu henkilöstöbarometrin tuloksista kehittämissuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun johtoryhmässä syksyllä. Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden täytäntöönpano on alkanut ja jatkuu 2017 aikana. Poliisiammattikorkeakoulussa on laadittu Henkilöstösuunnitelma 2020, johon on koko henkilöstöä koskien määritetty asiakokonaisuuksittain henkilöstösuunnittelua, osaamista, työhyvinvointia ja johtamista koskevat tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävät seurantamenetelmät. Taulukko 17 Henkilötyövuodet Tavoite Muutos edelliseen vuoteen 1. Poliisit 89,3 88,0 89 87,7-0,3 2. Muu henkilöstö 114,1 109,3 104 105,5-3,8 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-2) 203,4 197,3 193 193,1-4,2 Muu rahoitus 7,8 13,9 13,1-0,8 - erillisrahoitus 7,8 13,9 8,8-5,1 - hankerahoitus 0 0 4,3 Korkeakouluharjoittelijat 2,5 0,6-2,1 1,5 Koko henkilöstö 213,7 211,8 208,2-3,6 Tietolähde: Kieku Kehysrahoitetun henkilöstön määrää on suunnitelmallisesti vähennetty Pora III - tavoitetasoon ja vuodelle asetettu tavoite on saavutettu. Kehysrahoitetun henkilöstön määrä väheni suunnitellun mukaisesti tavoitetasoon, mikä tarkoitti noin neljän henkilötyövuoden vähennystä vuoden tasoon. Muun rahoituksen osalta (hanke- ja erillisrahoitus) henkilötyövuosikertymä puolestaan pysyi lähes edellisvuoden tasossa ollen 13,1 henkilötyövuotta. Tämä osoittaa Poliisiammattikorkeakoulun menestyneen edelleen erinomaisesti ulkoisen rahoituksen varassa toimivien projektien rahoituksen saamisessa. 30

Taulukko 18 Henkilötyövuodet Henkilöryhmä Vakinaiset (htv) Määräaikaiset (htv) Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä 1. Päällikkö - - - 0,9 0,9 2. Päällystö - 24,0-3,2 27,2 3. Alipäällystö 4,0 41,7-1,4 47,1 4. Miehistö 1,8 5,8-4,8 12,4 5. Toimistohenkilöstö 18,1-1,9-20,0 6. Muut 34,4 40,0 7,2 3,9 85,4 Poliisit yhteensä (1-4) 5,8 71,6 0,0 10,3 87,6 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 52,5 40,0 9,1 3,9 105,5 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-6) 58,3 111,6 9,1 14,2 193,1 Erillisrahoituksella oleva henkilöstö 0,6 0,6 5,9 3,3 10,4 Hankerahoituksella oleva henkilöstö - 2,7 - - 2,7 Ulkopuolisella rahoituksella oleva henkilöstö yhteensä 0,6 3,3 5,9 3,3 13,1 Korkeakouluharjoittelijat - - 1,6 0,4 2,1 Henkilöstö yhteensä 58,8 114,8 16,6 18,0 208,2 Tietolähde: Kieku Taulukko 19 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit 31.12. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vuosi %-muutos osuus lkm tos osuus lkm tos osuus %- %-muu- %- %-muu- %- lkm 2011 191 0,5 87,6 27 17,4 12,4 218 2,3 100,0 2012 188-1,6 90,4 20-25,9 9,6 208-4,6 100,0 2013 188 0 83,9 36 44,5 16,1 224 7,7 100,0 187-0,5 85,8 31-13,9 14,2 218-2,7 100,0 180-3,7 81,4 41 32,3 18,6 221 1,4 100,0 177-1,7 83,9 34-17,1 16,1 211-4,5 100,0 Tietolähde: Kieku Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli kymmenen henkilöä vähemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Henkilöstön kokonaismäärässä huomioidaan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät, ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilöstö sekä korkeakouluharjoittelijat. Vakinaisessa virkasuhteessa olevien määrä väheni kolmella ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevien määrä seitsemällä henkilöllä. 31

Taulukko 20 Naisten ja miesten %-osuus (htv) henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12. Henkilöryhmä Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Yhteensä 1. Päällikkö - - - - - - 1 1 2. Päällystö - - 27 12,9 - - 4 1,9 31 3. Alipäällystö 4 1,9 44 21,1 - - 1 0,5 49 4. Miehistö 2 1,0 6 2,9 - - 5 2,4 13 5. Toimistohenkilöstö 18 8,6 - - 4 1,9 - - 22 6. Muut 36 17,2 39 18,7 13 6,2 4 1,9 92 7.Korkeakouluharjoittelijat - - - - 1 0,5 - - 1 Poliisit yhteensä (1-4) 6 2,9 77 36,8 - - 11 5,3 94 Muu henkilöstö yhteensä (5-7) 54 25,8 39 18,7 18 8,6 4 1,9 115 Henkilöstö yhteensä 60 28,7 116 55,5 18 8,6 15 7,2 209 Tietolähde: Kieku Poliisiviroissa työskenteli tarkasteluajankohtana kuusi naista, mikä vastaa 6,3 prosenttia kaikista poliisiviroissa työskentelevistä henkilöistä. Koko henkilöstöstä naisia oli yhteensä 78 eli 37,3 prosenttia. Polamkin esimiestehtävissä työskenteli vuoden lopussa 11 henkilöä, joista kaikki olivat miehiä. Taulukko 21 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 31.12. Keski-ikä Koko henkilöstö 49,2 48,7 49,1 - keski-ikä, naiset 47,0 47,8 47,2 - keski-ikä, miehet 50,4 49,2 50,3 Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä nousi edellisestä vuodesta ollen 49,1 vuotta. Henkilöstön keski-ikä laski hieman naisten kohdalla, mutta nousi selvästi miesten kohdalla. Polamkin henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin poliisihallinnossa keskimäärin, mikä selittyy sillä, että noin puolet henkilöstöstä työskentelee opetustehtävissä, joihin edetään pääsääntöisesti vasta useiden operatiivisessa työssä kertyneiden työkokemusvuosien jälkeen. 32

Taulukko 22 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12. Ikä, vuotta %-osuus %-osuus %-osuus Sukupuolen %-jakauma ikäluokittain, Miehet Naiset 20 24 0 0,0 1 0,45 0 0,0 0,00 % 0,00 % 25 29 9 4,1 10 4,52 5 2,37 20,00 % 80,00 % 30 34 8 3,7 10 4,52 14 6,64 42,86 % 57,14 % 35 39 16 7,3 19 8,60 17 8,06 58,82 % 41,18 % 40 44 22 10,1 19 8,60 17 8,06 58,82 % 41,18 % 45 49 53 24,3 51 23,08 45 21,33 62,22 % 37,78 % 50 54 43 19,7 46 20,81 51 24,17 60,78 % 39,22 % 55 59 43 19,7 41 18,55 39 18,48 79,49 % 20,51 % 60 64 21 9,6 21 9,50 21 9,95 61,90 % 38,10 % 65 3 1,4 3 1,36 2 0,95 100,00 % 0,00 % Yhteensä 218 100,0 221 100,0 211 100,00 Tietolähde: Kieku Henkilöstön ikärakenteessa suurin ryhmä olivat 50 54 -vuotiaat, johon lukeutuu 51 henkilöä eli 24,2 prosenttia koko henkilöstöstä. Taulukko 23 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12. Koulutusaste Lukumäärä %-jakauma koulutusasteen mukaan Sukupuolen %- jakauma koulutusasteittain Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet 1. Perusaste - - - - - - - - 2. Keskiaste 10 15 25 14,1 % 11,5 % 12,4 % 40,0 % 60,0 % 3. Alin korkea-aste 9 37 46 12,7 % 28,2 % 22,8 % 19,6 % 80,4 % 4. Alempi korkeakouluaste 8 34 42 11,3 % 25,9 % 20,8 % 19,0 % 81,0 % 5. Ylempi korkeakouluaste 39 33 72 54,9 % 25,2 % 35,6 % 54,2 % 45,8 % 6. Tutkijakoulutusaste 5 12 17 7,0 % 9,2 % 8,4 % 29,4 % 70,6 % 7. Muu koulutusaste - - - - - - - - Tutkinnon suorittaneet 71 131 202 100,0 % 100,0 % 100,0 % Tietolähde: Kieku Henkilöstön koulutusrakennetaulukko perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Henkilöstön koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät kutakin koulutusastetta vastaavalla tilastokeskuksen määrittämällä indeksiarvolla, laskemalla näin saadut tulot yhteen ja jakamalla saatu summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 33

Taulukko 24 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Koulutukseen käytetyt työpäivät / htv 6,3 pv - - 3,7 pv -2,6 pv Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä työajasta 2,51 % - - 1,44 % -1,1 %-yks Henkilöstön koulutus ja kehittäminen / htv 1 886 - - 1 443-443 Koulutustasoindeksi koko henkilöstö 5,8 5,8-5,9 0,1 - koulutustasoindeksi, naiset 5,9 6,0-6,1 0,1 - koulutustasoindeksi, miehet 5,7 5,8-5,8 - Pedagogisten opintojen suorittaneiden osuus opettajista, % 72 % 73 % - 75 % 1 %-yks Käydyt tulos- ja kehityskeskustelut, % henkilöstöstä 1) 90 % 90 % - - - Laaditut kehittymissuunnitelmat, % henkilöstöstä 2) - 67 % - - - Tietolähde: Kieku, viraston omat tietolähteet, henkilöstöbarometri 1-2) seurataan kolmen vuoden välein henkilöstöbarometrissä Kaikkia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä seurantatietoja ei vuoden osalta ollut Kieku- ja Tarmo-järjestelmien käyttöönottoon liittyneiden teknisten ongelmien vuoksi mahdollista tuottaa. Tämän vuoksi tunnuslukujen kehityksen vertaaminen edellisvuoteen ei näiltä osin ole mahdollista. Taulukko 25 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Työkyvyttömyyseläköitymisten määrä, lkm 2 kpl 1 kpl 0 - - Työtapaturmien määrä, lkm 12 kpl 10 kpl 0 11 kpl Työterveyshuolto, /htv 618 813-699 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 689-600 435 Työtyytyväisyysindeksi, naiset 1) - 3,4 - - - Työtyytyväisyysindeksi, miehet 2) - 3,4 - - - Tietolähde: Kieku, viraston omat tietolähteet 1-2) seurataan kolmen vuoden välein henkilöstöbarometrissä Työtapaturmien määrä lisääntyi edellisvuodesta yhdellä. Tapaturmat olivat kaikki laadultaan lieviä, mitä kuvastaa muun muassa se, että seitsemän työtapaturmasta ei aiheutunut työntekijälle lainkaan sairauspoissaoloa. Työtyytyväisyysindeksi raportoidaan kolmen vuoden välein osana poliisin henkilöstöbarometrin tuloksia, minkä vuoksi tunnusluvulle ei ole vuodelle asetettu tavoitearvoa. Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiseen liittyviä seurantatietoja ei Kieku- ja Tarmo-järjestelmien käyttöönottoon liittyneiden teknisten ongelmien vuoksi ollut mahdollista tuottaa vuodelta, minkä vuoksi tunnuslukujen vertailutietoa edellisvuodesta ei ole käytettävissä. 34

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt yhtään henkilöä. Työterveyshuollon kustannukset alenivat hieman yli 100 euroa henkilötyövuotta kohti. Kustannusten lasku selittyy pääasiassa työterveyshuoltotoiminnan vakiintumisella tietynlaiseen normaalitasoon uuden palveluntuottajan toiminnan käynnistysvaiheen aktiviteettien päätyttyä. Taulukko 26 Sairauspoissaolot Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Sairauspoissaolot, pv/htv 6,0 pv 9,5 pv 6 pv 7,9 pv -1,6 pv Sairauspoissaolot 1 3 pv, tapaukset, lkm 224 kpl 270 kpl - 274 kpl 4 kpl Sairauspoissaolot 4 10 pv, tapaukset, lkm 48 kpl 75 kpl - 76 kpl 1 kpl Sairauspoissaolot 11 60 pv, tapaukset, lkm 20 kpl 25 kpl - 24 1 kpl Sairauspoissaolot yli 61 pv, tapaukset, lkm 1 kpl 5 kpl - 3-2 kpl Sairaus- ja tapaturmapoistumat kiinteästä työajasta, % 2,5 % 4,0 % - 3,3 % -0,7 % yks. Tietolähde: Kieku Henkilötyövuosikertymään suhteutettu sairauspoissaolojen määrä väheni selvästi edellisvuodesta ollen 7,9 päivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolot vähenivät viidestä kolmeen yli 61 päivän pituisten sairauspoissaolojen kohdalla, joka selittää myös sairauspoissaolopäivien henkilötyövuosiin suhteutetun tunnusluvun laskua. Muissa sairauspoissaololuokissa ei tapahtunut huomionarvoisia muutoksia. Taulukko 27 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Erosyy Lähtövaihtuvuus 8 15 13 Valtion sisällä 1 1 3 Kunta 0 0 0 Yksityinen sektori yms. 1 3 0 Siirtynyt eläkkeelle 6 11 10 Vanhuuseläke 4 10 10 Työkyvyttömyyseläke 2 1 0 Kuollut 0 0 0 Tietolähde: Kieku Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus väheni kahdella henkilöllä edellisvuodesta. Vuonna kolme henkilöä siirtyi Poliisiammattikorkeakoulusta toiseen valtion virastoon. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana 10 henkilöä. 35

Taulukko 28 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Tulosyy Tulovaihtuvuus 10 5 5 Valtion sisällä 9 3 5 Kunta 0 0 0 Yksityinen sektori yms. 1 2 0 Siirtynyt eläkkeeltä 0 0 0 Tietolähde: Kieku 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 Rahoituksen rakenne Vuonna Poliisiammattikorkeakoulun käytettävissä oli toimintamenomäärärahaa 23 820 358, 00 euroa. Rahoituksesta 300 000,00 euroa oli myönnetty turvapaikkatutkintaan, 220 000,00 euroa ns. viestikeskukseen, 125 000,00 euroa kyberkoulutukseen, 83 200,00 euroa asekilpailutusprojektiin, 58 000,00 korruptiorikollisuuden tutkimukseen, 70 000,00 euroa viharikostutkimukseen ja 2 500,00 euroa Suomi 100 juhlavuoden viestintämateriaaliin. Poliisiammattikorkeakoululla oli Kejo ja Vitja hankkeisiin liittyen käytettävissä poliisin hankerahoitusta 219 300,00 euroa. Poliisin toimintamenomomentin lisäksi muilla talousarviomomenteilla oli käytettävissä rahoitusta 73 543,59 euroa. Poliisiammattikorkeakoululle kertyi tuottoja 2 681 221,97 euroa, josta 1 113 777,02 liittyi tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Poliisiammattikorkeakoulun kehysrahoituksen tuottotavoite oli 1 641 560,00 euroa. Taulukko 29 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Rahoitus Vuosi Vuosi %-osuus Vuosi Vuosi %-osuus 26.10.01.1 Poliisin toimintamenot, kehysrahoitus 23 806 083,00 89,22 % 23 820 358,00 88,90 % 26.10.01.2 Poliisin toimintamenot, hankerahoitus 238 700,00 0,89 % 219 300,00 0,82 % 24.10.21.01 Siviilihenkilöstön osallistum. kriisinhallintaan - - 30 000,00 0,11 % 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokulj. aih. menot 40 705,52 0,15 % 6 171,59 0,02 % 4.15.26.01.01.2 Tutkimustoiminta - - 15 100,00 0,06 % 4.15.26.01.23.1 Siviilikriisinhall. kotimaan valm. yht.sov. - - 15 000,00 0,06 % 28.60.12 Osaamisen kehittäminen VM 7 272,00 0,03 % 4.14.28.60.12 Osaamisen kehittäminen VM 5 864,68 0,02 % 32.30.51.07 Palkkatuettu työ valtionhallinto TEM 10 753,74 0,04 % - - Siirtomääräraha, kehysrahoitus - - - - YHTEENSÄ 24 102 106,94 90,33 % 24 113 201,59 89,99 % Tulorahoitus 2 580 695,23 9,67 % 2 681 221,97 10,00 % Yhteensä 26 682 802,17 100,00 % 26 794 423,56 100,00 % Tietolähde: Kieku 36

6.2 Talousarvion toteutuminen Toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2017 yhteensä 1 082 246,45 euroa. Tästä 198 610,79 jäi käyttämättä turvapaikkatutkintaan myönnetystä määrärahasta. Siirtyvän erän suuruuteen vaikuttivat mm. Poliisiammattikorkeakoulun vakituisen henkilöstön, lähinnä erikoistutkijoiden, palkkauskulujen kohdentuminen erillisrahoitettuihin projekteihin ja loppuvuonna ennakoitua suurempina toteutuneet tuotot. Elokuussa Poliisiammattikorkeakoulu arvioi kehysrahoituksen tuottojen jäävän asetetusta tuottotavoitteesta 160 000,00 eurolla ja sopeutti toimintaa asettaen tuottotavoitteen alemmaksi 1 481 560 00 euroon. Alkuperäisestä tuottotavoitteesta jäätiin lopulta 74 379,06 euroa. Taulukko 30 Talousarvion toteutuminen Talousarviotili Talousarvio Käyttö TULOARVIOTILIT Siirtyvä määräraha 11.04.01 Arvonlisäverotulot -26 385,62-26 385,62 0,00 12.39.10 Muut sekalaiset tulot -22 427,81-22 427,81 0,00 Tuloarviotilit yhteensä -48 813,43-48 813,43 0,00 MENOARVIOTILIT 24.01.29.1 Arvonlisäveromenot UM 2 062,31 2 062,31 0,00 26.01.29 Arvonlisäveromenot SM 2 267 656,05 2 267 656,05 0,00 26.10.01.1 Poliisitoimen toimintamenot 23 820 358,00 22 738 111,55 1 082 246,45 26.10.01.2 Poliisitoimen hankerahoitus 219 300,00 216 971,74 2 328,26 24.10.21.01 Siviilihenkilöstön osall. kriisinhallintaan 30 000,00 18 905,41 11 094,59 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokulj. aih.menot 1) 6 171,59 6 171,59 0,00 4.15.26.01.01.2 Tutkimustoiminta 15 100,00 10 023,64 5 076,36 4.15.26.01.23.1 Siviilikriisinhall. kotimaan valm. yht.sov 15 000,00 15 000,00 0,00 28.60.12. Osaamisen kehittäminen 1) 7 272,00 7 272,00 0,00 Menoarviotilit yhteensä 26 382 919,95 25 282 174,29 1 100 745,66 SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT 4.14.26.10.01.1 Poliisitoimen käyttömenot 0,00 0,00 0,00 Siirretyt määrärahat yhteensä Tietolähde: Kieku 1) Poliisiammattikorkeakoululla oli kyseisille momenteille kirjaamisoikeus Poliisin hankerahoitusta jäi käyttämättä 2 328,26 euroa. Momenttien 24.10.21.01 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan ja 4.15.26.01.23.1 Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen käyttö liittyi projektiin European Union Police Services Training Program II. 37

Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina Tuotto-/kuluryhmä Budjetti Tot % Budjettitoteuma Muutos - Maksullisen toiminnan tuotot 848 800 757 193 682 435 757 912 111-75 477 719 Vuokrat ja käyttökorvaukset 319 446 755 802 783 531 789 337 101-5 806 33 535 Muut tuotot 881 560 1 067 701 1 368 312 1 133 973 83 234 339 66 272 TUOTOT YHTEENSÄ 2 049 806 2 580 695 2 834 279 2 681 222 95 153 057 100 527 Investointihankinnat 194 725 76 610 293 040 336 171 115-43 131 259 561 Aineet ja tarvikkeet 1 201 909 1 618 080 2 047 246 1 747 302 85 299 944 129 221 Henkilöstömenot 14 572 953 14 631 467 14 805 911 14 339 549 97 466 362-291 918 Vuokrat 6 780 054 6 845 673 5 887 936 5 851 110 99 36 826-994 563 Palvelujen ostot 2 374 404 2 251 117 2 664 574 2 492 619 94 171 955 241 503 Muut kulut 757 176 675 613 1 235 329 926 927 75 308 403 251 314 MENOT YHTEENSÄ 25 881 220 26 098 560 26 934 037 25 693 678 95 1 240 359-404 882 Tietolähde: Kieku, sisältää vuoden osalta talousarviotilit 26.10.01.1, 26.10.01.2, 26.10.20, 28.60.20, 24.10.21.01, 4.15.26.01.01.2, 4.15.26.01.23.1 Kokonaistuottoja muodostui 100 527 euroa enemmän kuin vuonna. Poliisiammattikorkeakoulun majoitustiloja otettiin lisää opiskelijoiden vuokraasuntokäyttöön, jolloin vuokra- ja käyttökorvaustuotot nousivat 4 % verrattuna vuoteen. Muita tuottoja kertyi 6 % aikaisempaa vuotta enemmän. Muut tuotot liittyvät pääosin erillisrahoitettuihin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Tuotot toteutuivat budjettisuunnitelmaan nähden 95 prosenttisesti. Investointeja tehtiin 259 561 eurolla aikaisempaa vuotta enemmän. Poliisiammattikorkeakoulu sai erillismäärärahaa kyberkoulutusluokan varustamiseen sekä viestija hätäkeskuskoulutusjärjestelmien ja opetustilojen kehittämiseen. Rahoituksella hankittiin luokkiin esitystekniikkaa, tietokoneita ja kalusteita. Aineiden ja tarvikehankintojen kasvuun edellisvuoteen verrattuna vaikutti mm. ammattikorkeakouluopiskelijoiden sisäänottomäärän korottaminen vuodelle, jolloin opiskelijoiden varusteita hankittiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Aine- ja tarvikehankinnoista jäi kuitenkin niihin budjetoitua rahoitusta käyttämättä 299 944 euroa, muun muassa siksi, että kiinteistöjen sähkökulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. Henkilöstömenot olivat noin 2 % pienemmät kuin vuonna. Kehysrahoituksella palkatun henkilöstön määrä supistui tulossopimuksen edellyttämällä 4 henkilötyövuodella. Henkilöstömenot toteutuivat budjettisuunnitelmaan nähden 97 prosenttisesti. Senaatti Kiinteistöt alensi Poliisiammattikorkeakoulun tilavuokria vuoden alusta 15 %. 38

Henkilöstömenot 56 % Poliisiammattikorkeakoulun menojakauma Vuokrat 23 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 % Investoinnit 1 % Muut kulut 3 % Palvelujen ostot 10 % Kuva 1 Menojakauma vuonna Poliisiammattikorkeakoulun menojakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilöstömenot ja vuokramenot muodostavat kokonaismenoista 79 %. 26 000 Kokonaismenojen kehitys vuosina - 25 000 24 000 Kehyksen lisäksi saaduista rahoituksista maksetut menot 1000 Peruskehysrahoituksesta maksetut menot 1000 23 000 22 000 Vuosi Vuosi Vuosi Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina Poliisiammattikorkeakoulun kokonaismenoja tarkasteltaessa muusta kuin kehysrahoituksesta maksettujen menojen osuus on vähitellen kasvanut. Vuonna ke- 39