Ravinnerenki huhkii, neuvoo ja tutkii. Maaliskuu 2017 Teija Rantala Savonia

Samankaltaiset tiedostot
Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Vesistövaikutusten arviointi

Tulosta maidosta-koulutushanke Hankenumero: VÄLIRAPORTTI

Ravinnerenki hankesuunnitelma , täydennys , muutokset

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Hankkeen toteutusaika

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Entä jos en jaksa? Eläinten hyvinvointipäivä, Savonia-amk Voimaa arkeen- hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Hankkeen toteutusaika

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Pellot tuottamaan salaojituksella

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Tukipuhvetti Kuopio Iisalmi Talviaikainen asiakirjavalvonta Rehukirjanpito

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luonnonvara-alan reformin kehittäminen ja digiloikka yhteishanke Aloituskokoukset

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry

FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Huomio maan kasvukuntoon

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

EU-avustajat IsoValkeinen Tarkastusten näkökulma. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Katsaus Pohjois-Savon Kylät ry toimintaan. Merja Kaija

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Valintaesitys. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Tervetuloa seminaariin!

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Pohjois-Savon Kylät ry

Nurmien fosforilannoitus

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Biohiili ja ravinteet

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

Puurakentamisen edistämishankkeet

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatalous ja ympäristö

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maaningan toimipiste. Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli Y analyysi Pohjois-Savo

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

Transkriptio:

Ravinnerenki huhkii, neuvoo ja tutkii Maaliskuu 2017 Teija Rantala Savonia

Toteutusaika 24.6.2015-28.2.2019. Keskeisinä tavoitteina on parantaa tilojen ravinnetaloutta ja vähentää ravinnehävikkejä Itä-Suomen nurmivaltaisella nautakarja-alueella (PS ja PK). Taustalla RAE - Ravinnehävikit euroiksi (2011 2015): 170 tilakäyntiä, 100 tapahtumaa, joissa 2800 osallistumista => Tarvetta ravinnekiertoihin liittyvälle selkokieliselle tiedolle, laskureille, menetelmien ja vaikutusten arvioinnille, työnäytöksille, teemapäiville, tupailloille. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

3

Haetaan vastauksia tutkimuksella ja tilahavainnoilla mm. näihin aihepiireihin: Mitä ovat lietelannan syyslevityksen edut ja haitat? Miten maan tiivistyminen vaikuttaa nurmikasvien ravinteidenottoon? Mikä on maahan varastoituneen kaliumin merkitys satomääriin? Mikä on järvibiomassojen lannoitusarvo? Miten laskennallisia malleja ja paikkatietojärjestelmiä voidaan hyödyntää lannoituksen optimoinnissa? (tavoitteena mahdollisimman suuri sato mahdollisimman pienillä ravinnehuuhtoumilla) Miten käytännön kokemuksia eri menetelmistä saadaan vaihdettua? Miten ympäristötoimenpiteiden talousvaikutuksia voidaan arvioida tilatasolla?

Toteutetut toimenpiteet: Tutkimustoimintaa Luke Maaningalla toteutettu kesinä 2015 ja 2016. Tulokset käsittelyssä syyslevityskokeeseen liittyen. Koetoiminta jatkuu kesällä 2017. ProAgriat ovat tehneet tilakäyntejä kesällä 2016 ja ne jatkuvat vuonna 2017. Tilakäyntien tulokset ovat käsittelyssä. Tilaisuuksia on järjestetty useita eri paikkakunnilla molemmissa maakunnissa vuoden 2016 aikana, mm. Kiteen Puhoksella, Nurmeksessa, Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisalmessa jne. Materiaalia on tuotettu verkkoon, esim. videoita hankkeen aihepiiristä.

Jatkosuunnitelmia vuodelle 2017: Luken koetoiminta jatkuu painottuen varastokaliumin vaikutukseen nurmituotannossa sekä nurmikasvien ravinteidenoton vertailuun tiivistyneellä ja tiivistymättömällä maalla. ProAgriat: Järjestävät tilaisuuksia ja pellonpiennarpäiviä, aiheena mm. pellon vesitalous. Toteuttavat tutkimuksellisia tilakäyntejä liittyen SYKEn toteutuksessa olevaan ravinteiden hallinnan mallinnukseen erityisesti vesistöihin viettävillä peltolohkoilla.

Jatkosuunnitelmia vuodelle 2017: Karelia-amk toteuttaa demotilaisuuden lietteen täsmälevityksestä (kartta-aineistojen hyödyntäminen) kesällä. Savonia-amk laatii laskenta- ja arviointityökaluja tilojen käyttöön aiheina lannan sijoittaminen ja salaojitustarpeen havainnointi, sekä tutkii erilaisten suodatinmateriaalien mahdollisuutta ravinteiden sitomiseen valumavesistä. SYKE toteuttaa mallinnustyökalua ravinnekiertoon liittyen pelloilla. Mukana työssä on myös ProAgriat. Ylä-Savon ammattiopisto on mm. mukana tuottamassa koulutus- ja tiedotusmateriaalia. Kaikki osatoteuttajat osallistuvat tutkimusryhmätoimintaan, jossa tietoa vaihdetaan tutkimuksen, koulutuksen ja viranomaisten välillä.

Tulevia tapahtumia Pohjois-Savossa Pellon vesitalouden teemapäivä, todennäköisesti 5.5. Pemo, Iisalmi. Asiantuntijapuheenvuoroja salaojitukseen liittyen. Salaojien huuhtelunäytös. Salaojituksen kunnostustarpeen arviointityökalun esittelyä. Rantalaidunnuksen teemapäivä 8.6. Pemo, Iisalmi. Asiantuntijapuheenvuoroja. Lietteen levitysnäytös ja mahdollisuus tutustu Pemon separaattoriin. Nokipannukahvit laavulla.

Lisätietoja: Kotisivut: http://ravinnerenki.savonia.fi Facebook: https://www.facebook.com/ravinnerenki Youtube: http://bit.ly/2gfzuzk Projektipäällikkö: Teija Rantala, teija.rantala@savonia.fi, 044 785 5522